EUROOPAN UNIONIN OIKEUS

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN OIKEUS

2

3 euroopan unionin oikeus Juha Raitio TALENTUM PRO Helsinki 2016

4 Pojalleni Joelille Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Juha Raitio Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN ISBN (verkkokirja) ISBN (sähkökirja) Kansi: Outi Pallari Taitto: Marja-Leena Saari BALTO print Liettua 2016 Palaute kirjasta:

5 LYHENTEET XIII ALKUSANAT XXI I OSA 1 EUROOPAN INTEGRAATIOKEHITYKSESTÄ TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN Jälleenrakennusvaiheesta Euroopan talousyhteisöön Sodan jälkeinen poliittinen ja taloudellinen asetelma Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, Euratom ja Euroopan talousyhteisö Talousyhteisön kehitys kohti poliittista yhteisöä Ranskan gaullistinen politiikka ja Euroopan integraatiokehityksen stagnaatio Haagin huippukokous 1969 ja integraation tehostuminen Kohti sisämarkkinoita ja rahaliittoa Aktiiviset toimielimet ja Fontainebleaun huippukokouksen 1984 läpimurto Euroopan yhtenäisasiakirja ja sisämarkkinaohjelman alkutaival V

6 1.4 Itä-Euroopan poliittinen murros, Euroopan unionin synty ja poliittisen integraation vahvistuminen Itä-Euroopan vallankumoukset ja talousyhteisön muutospaineet Euroopan unioni, ETA-sopimus ja EU:n laajeneminen Euroopan unionin rakenteiden ja perustamissopimusten uudistaminen Amsterdamin sopimus Talous- ja rahaliiton toteutuminen Nizzan sopimus ja Euroopan unionin perusoikeuskirja EU:n tulevaisuustyö ja perustuslaillinen sopimus Lissabonin sopimus Talous- ja rahaliiton ongelmat 2010-luvulla Rahaliiton rakenteelliset ongelmat Budjettikuri, hintavakaus ja eurovaltioiden ylivelkaantuminen Euroopan velkakriisi, no bail out-sääntö ja vakauttamistoimet Sopimus talousunionin vahvistamisesta ja pankkien valvonnan tehostaminen II OSA 2 YLEISKUVA EU:N TOIMIELIMISTÄ JA PÄÄTÖKSENTEOSTA Eurooppa-neuvosto Euroopan unionin neuvosto Neuvoston organisaatio ja tehtävät Neuvoston päätöksenteko Euroopan komissio Tehtävät Kokoonpano VI

7 2.4 Euroopan parlamentti, EU:n lainsäädäntömenettely ja hyvän hallinnon valvonta EU:ssa Euroopan parlamentin organisaatio ja toiminta Tavallinen lainsäätämisjärjestys Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan tietosuojavaltuutettu EU-hallinnon valvojina Neuvoa-antavat elimet Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Alueiden komitea Tilintarkastustuomioistuin Rahoitusalan elimet Euroopan keskuspankki Euroopan investointipankki EU:n virastot Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät virastot Virastot, jotka liittyvät oikeus- ja sisäasioihin EU:n erillisvirastot Euroopan unionin tuomioistuin Unionin tuomioistuin Unionin yleinen tuomioistuin OIKEUSSUOJAKEINOT EU:SSA JA LAINTULKINTA Oikeussuojakeinot Rikkomuskanteet Kumoamiskanteet Laiminlyöntikanteet Vahingonkorvauskanteet EU:n toimielinten aikaansaamasta vahingosta Riidanalaisen päätöksen oikeusperustaa koskeva lainvastaisuusväite (Plea of Illegality) Ennakkoratkaisut Yleistä oikeudenkäyntimenettelystä VII

8 3.2 Yleistä laintulkinnasta Huomioita eurooppaoikeuden ennakoitavuudesta ja kontekstuaalisuudesta Argumenttityyppien kuvaus Argumenttityyppien keskinäissuhde ja lainkäyttöratkaisun logiikka EU-OIKEUDEN NORMIJÄRJESTELMÄ, OIKEUSPERIAATTEET SEKÄ PERUS- JA IHMISOIKEUDET Huomioita oikeusperiaatteista normeina ja EU-oikeuden normijärjestelmästä Sääntöjen, periaatteiden ja politiikkojen erot soveltamistilanteissa Eurooppaoikeuden rakenteesta, normeista ja tavoitteista Jäsenvaltioiden ja EU:n suhdetta määrittäviä oikeusperiaatteita perussopimuksissa Velvoite edistää integraatiota, erityisesti vilpittömän yhteistyön periaate sekä tehokkuus- ja vastaavuusperiaate Jäsenvaltioiden ja EU:n toimivallan jakoa koskevia periaatteita, erityisesti toissijaisuusperiaate Eurooppaoikeudelliseen oikeuskäytäntöön perustuvat tulkintaperiaatteet EU-oikeuden valtionsisäisistä oikeusvaikutuksista Eurooppaoikeuden ensisijaisuus Eurooppaoikeuden suora sovellettavuus ja välitön vaikutus Eurooppaoikeuden tulkintavaikutus Eurooppaoikeuden oikeussuojakeinoja edellyttävä vaikutus ja tehokkaan oikeussuojan periaate Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuu eurooppaoikeuden rikkomisesta yksityisille aiheutuneesta vahingosta VIII

9 4.4 Sisämarkkinoiden kannalta keskeisiä yleisiä oikeusperiaatteita Yleiskuva yleisistä oikeusperiaatteista eurooppaoikeudessa Suhteellisuusperiaate Syrjimättömyysperiaate Oikeusvarmuuden periaate Perus- ja ihmisoikeuksien asema eurooppaoikeudessa Talousyhteisö, perusoikeudet ja yleiset oikeusperiaatteet EY:n ja EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen Huomioita Euroopan unionin perusoikeuskirjan taustasta ja sisällöstä Eurooppaoikeuden yleisten oikeusperiaatteiden horisontaaliset vaikutukset ja perusoikeuskirjan 51(1) artiklan tulkinta III OSA 5 TAVAROIDEN VAPAA LIIKKUVUUS EU:N SISÄ- MARKKINOILLA Tavaroiden vapaa liikkuvuus ja keskeiset käsitteet Tavara käsitteenä Tulliliitto ja yhteinen kauppapolitiikka Tuonnin ja viennin määrälliset rajoitukset Keskeiset oikeustapaukset Dassonville ja Cassis de Dijon Rajoitukset tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen Yleiskuva SEUT 36 artiklan oikeuttamisperusteista ja niiden tulkinnasta Julkinen moraali, yleinen järjestys ja yleinen turvallisuus rajoitusperusteina Kansallisaarteiden suojeleminen rajoitusperusteena Terveysperustaiset rajoitusperusteet IX

10 5.2.5 Ympäristöperustaiset rajoitusperusteet Teolliset ja kaupalliset oikeudet rajoitusperusteena Myyntijärjestelyt ja Keck-oikeuskäytäntö Esimerkkejä Keck-ratkaisua edeltäneestä SEUT 34 artiklan soveltamisalaan liittyvästä oikeuskäytännöstä Keck-ratkaisu Arvioita Keck-ratkaisua seuranneesta oikeuskäytännöstä Täydentäviä näkökohtia sisämarkkinoista ja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta Yleistä yhdenmukaistamistoimenpiteistä Syrjivä verotus ja tavaroiden vapaa liikkuvuus Ihmisoikeudet, kansallisiin olosuhteisiin liittyvä tilanneherkkyys ja tavaroiden vapaa liikkuvuus SISÄMARKKINOIDEN MUUT PERUSVAPAUDET Henkilöiden vapaa liikkuvuus Henkilöiden vapaan liikkuvuuden oikeusperusta, soveltamisala ja määritelmät Schengenin ja Prümin sopimukset Työntekijöiden vapaa liikkuvuus EU-kansalaisuus ja henkilöiden vapaa liikkuvuus Perheenyhdistämisestä Euroopan unioni ja maahanmuuttajat Palveluiden vapaa liikkuvuus ja sijoittautumisoikeus Palveluiden vapaan liikkuvuuden ja sijoittautumisoikeuden oikeusperusta, soveltamisala ja määritelmät Rajoitukset palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen ja sijoittautumisoikeuteen Palveludirektiivi X

11 6.2.4 Lähetetyt työntekijät ja palveluiden vapaa liikkuvuus Erityiskysymyksiä vapaasta sijoittautumisoikeudesta Pääoman vapaa liikkuvuus Oikeusperusta, soveltamisala ja määritelmät Rajoitukset pääoman vapaaseen liikkuvuuteen JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN SUHDE SISÄ- MARKKINOILLA Valtiontuet Valtiontuen käsite Huomioita valtiontukien valvonnasta, takaisinperinnästä ja tuomioistuinkontrollista Euroopan unionissa Julkiset yritykset Kilpailuneutraliteetti, kilpailuoikeudellinen yritys-käsite ja taloudellinen toiminta Julkisen yrityksen määritelmä Julkiset yritykset ja kilpailuoikeuden rikkominen Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut (SGEI-palvelut) SGEI-palveluiden määrittelyä ja ns. Almunia-paketti Millä edellytyksin valtion SGEI-palveluista suorittamat korvaukset eivät ole kiellettyä valtiontukea? Missä määrin SGEI-palvelut ovat kansallisesti määriteltävissä? Julkiset hankinnat Julkisten hankintojen normatiivinen tausta ja keskeiset tavoitteet Hankintaviranomaisen suorittama julkinen hankinta ja kynnysarvot XI

12 7.4.3 Hankintasopimustyypit, sopimusosapuolet ja vastike Hankintamenettelyt Hankintailmoitus ja hankinnan kohteen määritteleminen Tarjousten valinta ja vertailuperusteet Puolustus- ja turvallisuusalan julkiset hankinnat ja turvallisuuspoikkeus HUOMIOITA KILPAILUOIKEUDESTA EU:N SISÄ- MARKKINOILLA Kartellit SEUT 101 artiklan kolmiosainen rakenne SEUT 101(1) artiklan kartellikiellon analyysi De minimis -tiedonanto ja merkitykselliset markkinat SEUT 101(3) artiklan poikkeukset Kartellien selvittäminen ja ilmiantojärjestelmä (leniency) Yksityisoikeudellinen vahingonkorvaus kilpailunrikkomuksesta Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö SEUT 102 artiklan tulkinnan keskeiset kysymykset Merkityksellisten markkinoiden määrittely Määräävä markkina-asema ja yhteinen määräävä markkina-asema Miten määräävää markkina-asemaa voidaan väärinkäyttää? Yrityskauppavalvonta EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanojärjestelmä LÄHTEET ASIAHAKEMISTO XII