Valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumista meluntorjunnassa selvittäneen työryhmän raportti
|
|
- Eeva-Liisa Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumista meluntorjunnassa selvittäneen työryhmän raportti Ympäristöministeriö 2013
2
3 Sisältö YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE... 1 Lyhenne-, käsite- ja säädösluettelo JOHDANTO Lähtökohdat työryhmätyölle Melun ja tärinän vaikutuksia Meluntorjunta Melun- ja tärinäntorjuntaan liittyvää lainsäädäntöä MELUNTORJUNNAN VALTA-KUNNALLISEN TOIMINTAOHJELMAN TOTEUTUMINEN VUOSINA Tärkeimpien toimenpiteiden toteutuminen ja seuranta Toimenpide 1. Melun huomioiminen alueidenkäytön suunnittelussa Toimenpide 2. Meluselvitykset ja meluntorjuntasuunnitelmat Toimenpide 3. Tieliikenteen meluntorjunta Toimenpide 4. Raideliikenteen meluntorjunta Toimenpide 5. Hiljaiset päällysteet ja renkaat Toimenpide 6. Julkisivujen ääneneristävyyden parantaminen Toimenpide 7. Hiljaisten laitteiden ja prosessien kehitys ja käyttö Toimenpide 8. Hiljaisten alueiden kriteerit ja määrittely Toimenpide 9. Melutietojen kerääminen Toimenpide 10 Meluntorjunnan tutkimusohjelma Muiden toimenpiteiden toteutuminen ja seuranta Melupäästöjen vähentäminen Lainsäädännön ja taloudellisen ohjauksen kehittäminen Melua koskevan tiedon lisääminen ja meluntorjunnan osaamisen lisääminen, sekä parantaminen Tärinän haittojen vähentäminen Melulle altistuvien määrät ja kehitys Altistuvien määrän kehitys Johtopäätökset toimintaohjelman toteutumisesta vuosina PERIAATEPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAOHJELMAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Tavoitteiden toteutumisen todennäköisyys nykyisillä toimenpiteillä, toimenpiteittäin Tärkeimmät toimenpiteet Melupäästöjen vähentäminen Lainsäädännön ja taloudellisen ohjauksen kehittäminen Melua koskevan tiedon lisääminen ja meluntorjunnan osaamisen parantaminen Tärinän haittojen vähentäminen Tavoitteiden toteutumisen todennäköisyys nykyisillä toimenpiteillä, melulähteittäin Maantiet Kadut... 44
4 3.2.3 Rautatieliikenne Lentoliikenne Muut melulähteet Toteuttamista edistävät ja rajoittavat tekijät Resurssit ja niiden riittävyys Tietotarpeet, tiedon jakaminen ja yhteistyö tiedon tuottamisessa Säädökset, säädöshankkeet ja ohjelmat Johtopäätökset tavoitteiden toteutumisesta vuoteen 2020 men-nessä JATKOTOIMENPITEET Jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja kohdentaminen Torjuntatoimien keinovalikoima ja niiden vaikutus sekä kustannustehokkuus Toimenpideohjelmassa havaittuja puutteita ja heikkouksia Kohdentamissuunnitelma Toimintaohjelman toteuttaminen vuosina Toteutumisen seuranta vuosina Vastuut TYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET Meluntorjunnan toimintaohjelman toteutuminen Vaikutukset melulle altistuneiden määrään Toimintaohjelman laadulliset vaikutukset Toimintaohjelman toimenpiteiden kohdistuminen Meluntorjunnan toimintaohjelman tavoitteiden toteutumisen todennäköisyys vuoteen Toteutumisen todennäköisyys Tekniset mahdollisuudet toimenpiteiden toteutumiseksi Tiedon hallinta ja toimenpiteiden seuranta Kustannus-hyötyanalyysi ja intressivertailu Jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja kohdentaminen sekä toimintaohjelman jatkototeuttamisen ja toteutumisen seurannan suunnittelu Jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja kohdentaminen Toimintaohjelman jatkototeuttamisen ja toteutumisen seuranta TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET YHTEENVETO LÄHTEET Liite Ympäristömelua koskevaa EU lainsäädäntöä Liite Tarkastelujaksolla valmistuneita tutkimus- ja selvitysraportteja... 67
5
6
7 YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE Ympäristöministeriö asetti (YM012:00/2012) työryhmän laatimaan selvityksen valtioneuvoston meluntorjuntaa koskevan periaatepäätöksen toteutumisesta mennessä. Työryhmän tehtävänä oli selvittää meluntorjunnan valtakunnallisessa toimintaohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutuminen vuoteen 2012 mennessä ja melulle altistuneiden määrät. Työryhmän oli myös kartoitettava toimintaohjelman tavoitteiden toteutumisen todennäköisyys vuoteen Työryhmän tehtävänä oli lisäksi mahdollisten jatko-toimenpiteiden suunnittelu ja kohdentaminen, sekä toimintaohjelman jatkototeuttamisen ja toteutumisen seurannan suunnittelu. Työryhmään nimettiin puheenjohtajaksi ympäristöneuvos Ari Saarinen (ympäristöministeriö) ja varapuheenjohtajaksi neuvotteleva virkamies Saara Jääskeläinen (liikenne- ja viestintäministeriö) sekä jäseniksi yksikön johtaja Antti Kivipelto (puolustusministeriö), erikoistutkija Timo Lanki (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/ sosiaali- ja terveysministeriö), asiantuntija Lotta Mattsson (Suomen Kuntaliitto), yksikön päällikkö Anders Jansson (Liikennevirasto), ympäristöjohtaja Mikko Viinikainen (Finavia), asiantuntija Jouni Lind (Elinkeinoelämän keskusliitto EK), liikennesuunnittelija Maija Stenvall (Uudenmaan liitto), ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälä (Kuopion kaupunki), kaava-arkkitehti Mika Ahonen (Hyvinkään kaupunki), hallituksen jäsen Pertti Sundqvist (Suomen luonnonsuojeluliitto) sekä ylitarkastaja Asta Asikainen (Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus). Työryhmän sihteeriksi nimettiin suunnittelija Larri Liikonen Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksesta ja asiantuntijaksi ylitarkastaja Hannu Airola Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksesta. Työryhmä on kuullut seuraavia asiantuntijoita: erikoistutkija Timo Lanki (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja osastonjohtaja Björn Ziessler (Liikenteen turvallisuusvirasto). Työryhmä kokoontui 11 kertaa. Työryhmä on tehnyt tai teettänyt seuraavat selvitykset: Toimenpiteiden toteutumista koskevat selvitykset Arvio melulle altistuneiden määrästä 2012 Kuntakysely meluntorjunnasta Kyselyn maakuntaliittoihin meluntorjunnasta Erillisselvitys periaatepäätöksen ja toimenpiteiden toteutumisesta Liikennenopeuksien alentamisen vaikutus melulle altistuneiden määrään Työryhmä on esityksessään yksimielinen. Työryhmä katsoo, että toimintaohjelman toimenpiteiden toteutuminen on ollut yleisesti tyydyttävää tai heikkoa, osin toteutumista ei kyetä arvioimaan. Toimintaohjelmalla ei tulla saavuttamaan periaatepäätöksen sille asettamia tavoitteita, ellei toimenpiteitä priorisoida, niihin kohdisteta riittäviä resursseja sekä yhteistyötä, tiedonhallintaa ja seurantaa paranneta. Työryhmä toteaa, että periaatepäätöksen määrällisten tavoitteiden toteutumisen sekä melun terveysvaikutusten riskienhallinnan kannalta on oleellista kiinnittää huomio maanteiden ja katujen sekä raideliikenteen melualueilla altistuvien määrän vähentämiseen. Kustannustehokkaimmin tämä tapahtuu alentamalla nopeusrajoituksia sekä lisäämällä vähämeluisten renkaiden käyttöä tiedottamalla ja mahdollisesti kannusteiden avulla tai yhdistämällä edellä mainittuja toimenpiteitä hiljaisten tienpäällysteiden, sekä meluesteiden ja muiden meluntorjuntatoimenpiteiden käyttöönottoon. Monilla näistä toimista on myös useita muita ympäristöön, turvallisuuteen ja talouteen kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia. Maankäytön suunnittelussa ja raken- 1
8 tamisessa meluntorjunta tulee ottaa huomioon nykyistä paremmin ja siihen liittyviä menettelytapoja on kehitettävä. Ohjelmaa tulisi toteuttaa toimintasuunnitelman mukaisesti kohdistamalla toimenpiteitä työryhmän ehdottamiin painopisteisiin ja konkreettisiin meluntorjuntatoimenpiteisiin. Työryhmä luovuttaa raporttinsa kunnioittavasti ympäristöministeriölle. Helsingissä
9 Lyhenne-, käsite- ja säädösluettelo Kotimaiset säädökset ja keskeiset lyhenteet AYK Alueellinen ympäristökeskus (nyk. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) BAT Paras käyttökelpoinen tekniikka (Best Available Technique) BEP Ympäristön kannalta parhaat käytännöt (Best Environmental Practice) DALY Menetetyt hyvän elämänlaadun elinvuodet (Disability Adjusted Life Years) db Desibeli ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus HaO Hallinto-oikeus HE Hallituksen esitys JRC Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (Joint Research Centre) KHO Korkein hallinto-oikeus Keskiäänitaso, LAeq A-taajuuspainotetun äänenpaineen pitkän ajanjakson tehollisarvon taso eli ekvivalentti A-äänitaso. Yleiset melutason ohjearvot Suomessa perustuvat tähän suureeseen. Päivä-ilta-yöäänitaso, LDEN Vuorokauden keskiäänitaso, jossa ilta-ajan melutapahtumia on painotettu + 5 db ja yöajan melutapahtumia on painotettu +10 db. Enimmäisäänitaso, LAImax A-taajuuspainotetun ja I-aikapainotetun äänenpaineen enimmäistaso eli suurin arvo. Ampumaratamelun ohjearvot Suomessa perustuvat tähän suureeseen. Laadulliset toimenpiteet Laadullisilla toimenpiteillä tarkoitetaan tässä raportissa niitä meluntorjuntatoimia, jotka ehkäisevät ennakolta melualtistuksen syntymistä, säilyttävät elinympäristön vähämeluisena, mutta joiden vaikutusta melulle alistuneiden määrään on vaikea tai mahdoton laskea tai arvioida. LunL Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (603/1977) PVL Laki puolustusvoimista (551/2007) MaantieL Maantielaki (503/2005) Melu Melu on ääntä, joka koetaan epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin terveydelle vahingollista tai hyvinvoinnille haitallista. Tässä raportissa käsitellään ainoastaan ympäristömelua. 3
10 Melulle altistuminen Melulle altistuvilla ihmisillä tarkoitetaan tässä raportissa henkilöitä, joiden asuinalueella ulkomelutaso ylittää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Meluntorjuntalaki Meluntorjuntalaki (382/1987, kumottu) MRA Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) MRL Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Määrälliset toimenpiteet Määrällisillä toimenpiteillä tarkoitetaan tässä raportissa niitä meluntorjuntatoimia, jotka vaikuttavat suoraan melulle alistuneiden määrään ja joiden vaikutukset ovat laskettavissa ja arvioitavissa. NaapL Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) PL Suomen perustuslaki (731/1999) Laitemeluasetus Valtioneuvoston asetus ulkona käytettävien laitteiden melupäästöistä (621/2001) Ampumaratojen ohjearvot Valtioneuvoston päätös ampumaratojen melutason ohjearvoista (53/1997) Melun ohjearvot Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Tärinä Tärinä on värähtelyä, joka välittyy esim. värähtelevästä pinnasta tai kappaleesta ihmiseen ja joka on haitallista ihmisten viihtyvyydelle ja pitkäaikaisena altisteena terveydelle. VaHaO Vaasan hallinto-oikeus VAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Vna Valtioneuvoston asetus WHO Maailman terveysjärjestö (World Health Organization) YKR(-taajama-alueet) Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä, johon on yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten kehitetty yhdyskuntarakenteen keskeisiä elementtejä kuvaavia aluejakoja. Nämä YKR -aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250 x 250 metrin tilastoruutuja paikkatietomenetelmillä. YmVM Ympäristövaliokunnan mietintö YSL Ympäristönsuojelulaki (86/2000) YSA Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) YVAL Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) YVahL Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994) 4
11 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat työryhmätyölle Ympäristöministeriö asetti työryhmän valmistelemaan melupolitiikan kansallisia tavoitteita sekä sovittamaan yhteen ja tehostamaan ympäristön meluntorjuntaa Suomessa. Työryhmä laati tehtävänantonsa mukaisesti vuoden 2004 lopussa vuoteen 2020 ulottuvan ehdotuksen meluntorjunnan valtakunnalliseksi toimintaohjelmaksi ja linjauksiksi (Suomen ympäristö 969/2004). Ohjelman tarkoituksena oli kiinnittää erityisesti huomiota uusien melualueiden syntymisen ehkäisemiseen, meluisimpien alueiden meluntorjuntaan sekä hiljaisten alueiden säilyttämiseen tulevassa suunnittelussa ja meluntorjuntatoimien suuntaamisessa. Työn lähtökohtina olivat muun muassa ympäristönsuojelun, maankäytön suunnittelun, rakentamisen sekä terveys- ja liikennesektoreiden meluntorjunnan tavoitteet, ohjeet ja ohjelmat. Pitkän aikavälin päämääräksi määriteltiin turvata kansalaisille terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen ympäristö. Tähän pyrittiin ennaltaehkäisemällä melun syntymistä, estämällä melun leviämistä ja vähentämällä meluhaittoja, säilyttämällä erityyppisiä hiljaisia ympäristöjä sekä estämällä tärinän syntyä ja vähentämällä sen haittoja. Työryhmän ehdottamiin meluntorjunnan käytännön tason linjauksiin perustuen valtioneuvosto pyrki vuonna 2006 antamassaan periaatepäätöksessä meluntorjunnasta kiinnittämään huomiota (Ympäristöministeriön raportteja 7, 2007): meluntorjunnan yleisiin päämääriin ja tavoitteisiin, keinoihin vähentää melupäästöjä ja niistä aiheutuvia haittoja sekä valtion eri viranomaisten ja kuntien viranomaisten välisen yhteistyön tiivistämiseen. Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteena on melulle altistumisen vähentäminen siten, että vuoteen 2020 mennessä: Päiväajan keskiäänitason yli 55 desibelin melualueilla asuvien määrä on vähintään 20 prosenttia pienempi kuin vuonna Sisämelutaso ei ylitä päivällä eikä yöllä valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla päästään valtioneuvoston melutason ohjearvojen mukaisiin melutasoihin. Jos tämä ei ole jo rakennetuilla alueilla kustannusten tai paikallisten olosuhteiden takia mahdollista, tavoitteena on, ettei päivämelutaso ylitä 60 desibeliä eikä yömelutaso 55 desibeliä. Periaatepäätöksessä tähdennetään, että melun aiheuttamien ongelmien ennaltaehkäisy ja olemassa olevien haittojen vähentäminen edellyttävät meluntorjunnan huomioonottamista läpäisevästi melua aiheuttavaa toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Toimintaohjelmassa esitettiin 10 tärkeintä toimenpidettä sekä 23 muuta toimenpidettä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tärkeimmiksi toimenpiteiksi on esitetty ne, joihin voidaan vaikuttaa kansallisesti ja joiden vaikutukset ovat laajat. Näiden toteutumiselle on ohjelmassa esitetty myös vastuutahot. Ympäristöministeriö asetti (YM012:00/2012) työryhmän laatimaan selvityksen valtioneuvoston periaatepäätöksen toteutumisesta mennessä. Työryhmän tehtävänä oli selvittää meluntorjunnan valtakunnallisessa toimintaohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutuminen vuoteen 2012 mennessä ja melulle altistuneiden määrät. Työryhmän oli myös kartoitettava toimintaohjelman tavoitteiden toteutumisen todennäköisyys vuoteen Työryhmän tehtä- 5
12 vänä oli lisäksi mahdollisten jatko-toimenpiteiden suunnittelu ja kohdentaminen, sekä toimintaohjelman jatkototeuttamisen ja toteutumisen seurannan suunnittelu. 1.2 Melun ja tärinän vaikutuksia Yhteiskunnan eri toiminnoista aiheutuu ääntä sekä värähtelyä, jotka riittävän voimakkaina tai ominaispiirteiltään huomiota herättävinä koetaan meluna tai tärinänä. Melu on terveydelle haitallista ja vähentää viihtyisyyttä erityisesti asumiseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla. Melu ja tärinä vaikuttavat maankäyttöön ja rakentamiseen sekä asumisen laatuun. Melun tiedetään vaikuttavan myös eläimiin, sekä välillisesti muuhun luontoon. Melu on merkittävä elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä heikentävä ja talouteen vaikuttava ympäristöongelma. Meluvaikutus on melulle altistumisen aiheuttamaksi tai seuraamukseksi katsottu elintoimintojen, käyttäytymisen tai mielikuvien vaste tai reaktio. Vaikutusvaste on yleensä tilastollinen eli saman melun aiheuttaman vasteen suuruus ja vakavuus on erilainen eri henkilöillä ja saman henkilön vaste voi olla erilainen eri aikoina ja eri ympäristöissä. Ympäristön laadulla on sairastavuutta lisäävä tai vähentävä vaikutus. Melun terveysvaikutuksia voidaan arvioida tilastollisesti väestötasolla. Vaikutukset kumuloituvat melulle altistuneissa ihmisissä, vaikka melu itse ei kumuloidu ympäristöön. Meluhaitat ilmenevät muun muassa unihäiriöinä, keskittymisen ja oppimisen vaikeutumisena sekä sydämen ja verenkiertoelimistön toimintahäiriöinä. Yksittäiseen ihmiseen kohdistuvia terveysvaikutuksia ei ole mahdollista arvioida melupäästöön tai melutasoon liittyvien tietojen perusteella. Ympäristöaltisteiden kuten melun kansanterveydellistä merkitystä voidaan arvioida käyttäen mittana altistumisesta aiheutuneiden sairauksien (tai lievempien terveyden häiriöiden) vuoksi menetettyjä hyvän elämänlaadun elinvuosia (DALY, Disability Adjusted Life Years). Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC) ovat arvioineet EU jäsenvaltioiden melusta johtuvia DALY lukumääriä seuraavasti (WHO, JRC 2011): EU jäsenvaltiot DALY/vuosi Sydän- ja verisuonitaudit vuotta Lasten kognitiiviset häiriöt vuotta Unihäiriöt vuotta Tinnitus vuotta Melun häiritsevyys (kiusallisuus) vuotta Monien sairauksien kohdalla melun aiheuttaman terveysriskin suuruutta ei vielä tarkkaan tunneta väestötutkimusten vähäisyyden vuoksi. Parhaiten tunnetaan kiusallisuuden (melun aiheuttama elämyksellinen kokemus) esiintyvyyden annos-vaste suhde. Erityyppisten biologisten mekanismien, esimerkiksi unihäiriöiden ja autonomisen hermoston reaktioiden, suhteellinen merkitys vakavien terveyshaittojen synnyssä on vielä epäselvä. Elinympäristön viihtyisyys on ympäristön koetun laadun myönteinen ominaisuus tai vaikutelma, joka syntyy useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Ympäristön miellyttävyys, mukavuus, toimintojen tarkoituksenmukaisuus, kauneus sekä kulttuuri-, virkistys- ja luontoarvot vaikuttavat siihen, miten ihmiset ympäristöä arvostavat ja arvottavat. Yhteiskunnan toiminnoista aiheutuva melu on ympäristöä pilaavaa ei-toivottua ääntä, joka vähentää sen yleistä viihtyisyyttä. Ei-toivottavuus ja sen voimakkuus voidaan arvioida vain äänen suo- 6
13 raan tai epäsuorasti aiheuttamilla vaikutuksilla. Usealle syntyvän melun tuotolle on olemassa yhteiskuntapoliittisesti hyväksyttävä motiivi, tarve ja oikeus toimintaan. Pyrkimys torjua melua ja vähentää sen aiheuttamaa haittaa tapahtuu sovittamalla aktiviteetteja yhteiskunnan eri toimintoihin. Melu on taloudellisen arvotuksen näkökulmasta tekijä, joka seuraamuksenaan yleensä aiheuttaa kustannuksia ja vähentää taloudellisia arvoja. Vaikutukset voivat vähentää reaaliomaisuuden tai asuinympäristön arvoa tai arvostusta, sekä rajoittavat tavallisesti maankäyttöä ja rakentamista. Kaavamääräyksissä voidaan antaa esimerkiksi rakennusten sijoittamiseen ja äänitekniseen suunnitteluun liittyviä velvoitteita ja rajata maankäyttömuotoja. Tieliikenteen melun kustannusvaikutukseksi on arvioitu EU jäsenmaissa 0,4 % bruttokansantuotteesta (European Parliament Policy Department, 2012). Suomen vuoden 2011 tasoon suhteutettuna se tarkoittaa noin 800 miljoonan euron kustannuksia vuositasolla. Meluhaitan taloudellisista kompensaatiomenettelyistä on vain vähän esimerkkejä. Aiheutuvat terveyshaitat on myös harvoin sisällytetty kustannuslaskelmiin. Melualueiden lisääntymiseen, laajenemiseen ja melulle altistuneiden määrän kasvuun vaikuttavat väestön kasvu, kaupungistuminen, asumisen tiivistyminen, teollistuminen, teknistyminen ja liikenteen kasvu. Painetta melualueille rakentamiseen aiheuttavat sopivien kaavoitettavien alueiden puute ja melualueiden laajuus etenkin suurimmissa kaupungeissa. 1.3 Meluntorjunta Teollisuudesta ja liikenteestä aiheutuu aika- ja taajuussisällöltään erilaista ääntä, sekä värähtelyä. Melu- ja tärinähaittaa voi esiintyä jatkuvasti tai kausiluonteisesti ja meluhaitan suuruuteen vaikuttavat myös sääolosuhteiden vaihtelu. Meluntorjunta voi perustua äänen synnyn rajoittamiseen (laitteen tai rakenteen äänensäteilyn vähentäminen, kotelorakenteet, äänenvaimentimet) sen etenemisen estämiseen (meluesteet, kuten meluseinämät, -vallit ja rakenteet), suojaetäisyyteen, melulle altistuvan kohteen suojaamiseen (julkisivun ääneneristävyys) tai erilaisiin toiminnan aika- tai käyttörajoituksiin. Meluntorjuntakeinon toteutettavuus riippuu melulähteestä, suojattavasta kohteesta, ympäristöstä ja toiminnan luonteesta. Suojaetäisyyksien käyttäminen perustuu äänitason pienenemiseen äänen edetessä, johtuen äänienergian leviämisestä ja muuttumisesta lämmöksi. Pienitaajuinen ääni voi edetä vaimentumatta hyvin pitkiä etäisyyksiä. Äänen eteneminen riippuu mm. meluesteistä, maastosta, kasvillisuudesta, sekä sääoloista, erityisesti lämpötilan ja tuulennopeuden vaihteluista (lämpö- ja tuuligradienteista). Äänenpainetason vaihtelut voivat olla merkittävät (± 15 db) sääloista johtuen. Tarvittavat suojaetäisyydet mitoitetaan tavallisesti tarkoitukseen suunniteltuja melun laskentaohjelmia käyttäen. Laskentatarkkuudet riippuvat käytetyistä menetelmistä (algoritmeista) ja lähtöarvoista. Tarkkuudella on suuri merkitys meluvaikutusten arvioinnissa. Rakennuksen julkisivun ääneneristävyys on tavallisesti mahdollista suunnitella siten, ettei ulkomelu aiheuta ongelmia rakennuksen sisätiloissa. Rakennusten vaipan ilmaääneneristävyys on tavanomaisilla rakenteilla kuitenkin heikko pienillä, alle 100 Hz taajuuksilla, jotka voivat esiintyessään edetä rakennusten sisälle. Rakennus on aina suunniteltava ja rakennettava siten, että melu, jolle rakennuksessa tai sen lähellä olevat altistuvat, pysyy niin alhaisena, ettei se vaaranna näiden henkilöiden terveyttä ja että se antaa mahdollisuuden nukkua, levätä ja työskennellä riittävän hyvissä olosuhteissa. Melun haittavaikutusten estyminen tai vähentäminen perustuu tavallisesti melutasoille annettujen ohje- tai suositusarvojen alittumiseen. Maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnitteluun sekä rakentamiseen sovellettavat ohjearvot ovat päivä- ja yöajan keskiäänitasoja, kuvaten yhdellä luvulla vaihtelevaa melutasoa, voimakkaimpia ääniä painottaen. 7
14 Ohjearvoja käytetään usein ääniteknisen suunnittelun tavoitearvoina, jotka pyritään alittamaan joko riittävin suojaetäisyyksin tai muilla meluntorjuntakeinoilla. Ohjearvoilla tarkoitetaan arvoja, joita ei tavallisesti pidä ylittää eivätkä ne sellaisenaan ole oikeudellisesti sitovia normeja. Valtioneuvosto on antanut päätökset yleisistä (993/1992), sekä ampumaratojen (53/1997) melutason ohjearvoista. Puolustusvoimat ovat antaneet suositusarvot raskaiden aseiden ja räjähteiden melutasoista (Puolustusvoimien ohje 2005), ympäristöministeriö teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden melun suunnitteluohjearvot ja Teknologian tutkimuskeskus VTT suositusarvot tärinästä ja runkoäänitasoista. Melun- ja tärinäntorjunta perustuu melu- ja tärinäselvityksessä saatuun tietoon. Meluselvityksen yhteydessä tehdään tavallisesti melualueen laskennallinen kartoitus. Laskenta ja sen tarkkuus perustuvat käytettävissä oleviin lähtöarvoihin. Toiminnan suunnittelulla on mahdollista vaikuttaa melulle altistumiseen ja melukokemukseen, joilla vähennetään haittavaikutuksia. Suunnittelu voi käsittää aikarajoituksia, toimintaan liittyviä valintoja, takuuarvot keskiäänitason ylittämistä päivistä vuositasolla tai yksittäisen äänitason ylittymisestä sekä järjestelmällisen ja tarkkarajaisen tiedottamisen. Toiminnan suunnittelu voi perustua myös erilaisiin kompensaatiomenettelyihin, joilla voidaan vaikuttaa melukokemuksen voimakkuuteen. 1.4 Melun- ja tärinäntorjuntaan liittyvää lainsäädäntöä Melua ja tärinää koskevan lainsäädännön tavoitteena on minimoida melun ja tärinän terveydelle aiheuttamat haittavaikutukset ja edistää elinympäristön viihtyisyyttä, sekä asumisen laatua. Melun- ja tärinäntorjuntaa sivuavia määräyksiä sisältyy ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön turvaamiseen, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamiseen, kaavoitusmenettelyn ja rakentamisen ohjaukseen, liikennejärjestelmien suunnitteluun, terveydelle haitallisiin toimintoihin ja kiinteistön tai rakennuksen käyttöä koskien siten, ettei siitä aiheudu naapurustolle kohtuutonta haittaa. Sääntelyn painopiste on ennalta ehkäisevässä toiminnassa suunnittelun keinoin, jota täydentävät jälkikäteiset, korjaavat toimet. Melun aiheuttamia haittoja säädellään melupäästöön, melutasoon ja melualtistukseen kohdistuvilla vaatimuksilla ja toimenpiteillä. Ympäristönsuojelulaissa (86/2000, YSL) ja asetuksessa (169/2000, YSA) on esitetty tärkeimmät meluntorjuntaa koskevat säännökset ja periaatteet. Lain tavoitteena on minimoida melun terveydelle aiheuttamat haittavaikutukset ja edistää elinympäristön viihtyisyyttä. Laki nostaa ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin sekä varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteet keskeisiksi ja edellyttää toiminnan harjoittajan selvilläolovelvollisuutta toimintansa ympäristövaikutuksista (5 ). Toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja noudatettava ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatetta (BEP). Aiheuttamisperiaate edellyttää toiminnanharjoittajalta ympäristövaikutusten rajoittamista mahdollisimman vähäisiksi. Kunnalla on velvollisuus seurata alueensa melutilannetta, kuten ympäristön laatua muutoinkin (25 ). Lain noudattamista valvovat alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa ja 3 momentin mukaan se koskee muun muassa toimintaa, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Valtioneuvosto on meluntorjuntalain (382/1987) 9 :n nojalla antanut päätöksen yleisistä melutason ohjearvoista. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden 8
15 turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) 4 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on edistää mm. turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön luomista. Laki velvoittaa suunnittelussa selvittämään ja ottamaan huomioon ympäristövaikutuksia, siten myös melun vaikutuksia. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Nämä vastaavat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (Ympäristöministeriö 2009) meluntorjunnasta. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Säännös sitoo oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Kaavan on MRL 9 :n mukaan perustuttava riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. MRL 117 :n 2 momentin mukaan rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää muun muassa terveyden ja meluntorjunnan vaatimukset. Alueidenkäytön suunnittelu on keskeinen väline myös naapuruussuhdehaittojen ennaltaehkäisyssä. Terveydensuojelulain (763/1994, TSL) tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920, NaapL) tarkoituksena on estää kohtuuttoman haitan aiheuttaminen naapurikiinteistölle. Naapuruussuhdelain 17 :n 1 momentissa on säädetty yleinen kielto aiheuttaa muun muassa kohtuutonta melusta tai tärinästä syntyvää rasitusta muille. Lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, YVA-laki) ja asetusta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006, YVA -asetus) sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Ympäristönsuojelulain ja asetuksen kokonaisuudistus on vireillä, sitä valmistellaan hallitusohjelman mukaisesti. Uudistuksessa pyritään keventämään lupa- ja valvontajärjestelmää ympäristöministeriön jo teettämien selvitysten pohjalta. Uudistuksessa saatetaan teollisuuspäästödirektiivi (IED, 2010/75/EU) osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tavoitteena on ympäristönsuojelulain eheämpi rakenne. Tarkastelussa on myös ympäristönsuojelulain ja eräiden muiden ympäristölakien väliset kytkennät. Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointi on niin ikään käynnissä. Arvioinnilla luodaan kuva kaavoitusta ja rakentamista ohjaavan lain toimivuudesta sekä kehittämistarpeista. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti kaavoituksen toimivuuteen, rakentamisen laatuun ja vastuisiin, viranomaisten työnjakoon sekä asukkaiden osallistumismahdollisuuksiin liittyviä kysymyksiä. Lain kokonaisarvioinnin toteuttaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. 9
16 2 MELUNTORJUNNAN VALTA- KUNNALLISEN TOIMINTAOHJELMAN TOTEUTUMINEN VUOSINA Tärkeimpien toimenpiteiden toteutuminen ja seuranta Tiedot toimenpiteiden toteutumisesta ja niiden seurannasta koottiin toiminnanharjoittajilta tai niitä edustavilta etujärjestöiltä, ministeriöistä, sekä ELY -keskuksilta. Kuntia koskevat tiedot saatiin pääasiassa tämän työryhmän toteuttaman kyselyn perusteella Toimenpide 1. Melun huomioiminen alueidenkäytön suunnittelussa Alueiden käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa huolehditaan, ettei uusia asuinalueita eikä muita melulle herkkiä toimintoja sijoiteta melualueille (ilman riittäviä meluntorjuntatoimia). Huolehditaan myös siitä, ettei uusia melua aiheuttavia toimintoja sijoiteta olemassa olevan asutuksen tai muiden herkkien toimintojen läheisyyteen ilman riittäviä meluntorjuntatoimenpiteitä. Toimenpiteen toteutuminen Toimenpide on toteutunut osin. Valtaosassa kuntien kaavoitusta melu otetaan aikaisempaa paremmin huomioon ja tarvittavat meluntorjuntatoimet toteutetaan ennen asutuksen toteutumista tai yhtä aikaa sen kanssa. Meluselvityksiä laaditaan kaavoituksen yhteydessä. Alueidenkäytön suunnittelua voitaisiin kuitenkin käyttää tehokkaammin hyväksi meluntorjunnassa. Suunnittelu ei ole vaikuttanut melulle altistuneiden määrän vähenemiseen. Tämä saattaa johtua osin siitä, että maankäytön suunnittelun aikajänne on pitkä etenkin, jos huomioidaan laajat yhdyskuntarakenteen muutokset, jotka vaativat kaikkien kaavatasojen läpikäymistä. Lisäksi kaavoitukselle on tyypillistä mahdollisuuksien luominen, ts. kaavoitus sinällään ei velvoita toteutukseen. Esimerkiksi liikenneväylän läheisyyteen kaavoitetun asuinalueen melusuojaksi ajatellun toimistokorttelin toteuttamatta jättäminen vaarantaa riittävän meluntorjunnan toteutumisen. Toteutuneet rakenteet ovat pitkäikäisiä. Kaavoituksessa on monta vuosikymmentä suosittu toimintojen eriyttämistä, mikä on johtanut nykyiseen hajautuneeseen yhdyskuntarakenteeseen. Vanhat ihanteet ovat saavuttaneet täyden toteutuksensa vasta nykyisessä yhdyskuntarakenteessa, kun yhteiskunnan arvot ovat jo laajalti muuttuneet toiseen suuntaan. Eri kaavamuodoilla on omat luontaiset tehtävänsä meluntorjunnassa. Yleispiirteisissä kaavamuodoissa korostuvat toimintojen sijoittaminen ja erityisesti sopivien sijoituspaikkojen osoittaminen melua tuottaville toiminnoille. Maakuntakaavoissa on usein määritelty ja osoitettu puolustusvoimien raskaiden aseiden ampuma-alueiden, moottoriurheiluratojen ja lentopaikkojen melualueita ominaisuusmerkinnöillä ja niillä on kuntien maankäyttöä ja muuta viranomaistoimintaa ohjaava vaikutus. Alueiden laajuus perustuu toiminnanharjoittajien arvioon toiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista tulevaisuudessa. Ne sijaitsevat usein etäällä tiiviistä asutuk- 10
17 sesta ja joidenkin toiminta on ajoittaista. Erilaisia meluselvityksiä on myös tehty ohjaamaan melulle herkkien toimintojen ja hiljaisten alueiden säilyttämisen maakuntakaavoitusta. Yleiskaavatasolle tyypillisiä ovat mm liikenneväylien melualueiden ja hiljaisten alueiden määrittäminen. Yleiskaavaan liittyvä liikennejärjestelmäsuunnittelu on tärkeä työkalu melupäästöjen vähentämisessä. Ajankohtaisena aiheena kaavoituksessa on ns. tuulivoimayleiskaava ja tuulivoimaloiden energiantuotannosta aiheutuvan melun vaikutus alueiden käyttöön. Asemakaavatasolla keskitytään yleispiirteisempien kaavatasojen selvitysten ja ratkaisujen tarkentamiseen sekä osoittamaan melun leviämisen estämiseen ja kohteiden melulta suojaamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Muut yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät tavoitteet voivat olla osiltaan ristiriidassa meluntorjunnan tavoitteiden kanssa. Taloudellinen kasvu on mahdollistanut asumisväljyyden kasvun ja osa asuntorakentamisesta on johtunut asumisväljyyden kasvun aiheuttamasta tarpeesta. Kasvun sijoittamiseen on periaatteessa kaksi strategiaa: uusien alueiden rakentaminen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle tai yhdyskuntarakenteen eheyttäminen/ tiivistäminen. Kumpikaan malli ei ole ongelmaton. Tavoitteet yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä ja raideliikenteen asemanseutujen asuntorakentamisen lisäämisestä luovat paineita melualueille rakentamiseen. Toisaalta hyvällä suunnittelulla melualueille rakentaminen voi parantaa alueen melutilannetta, mikäli rakennettavat rakennukset suojaavat piha- ja oleskelualueita tai estävät melun leviämisen lähivirkistysalueille. Yhdyskuntarakenteen ulkopuoliset uudisalueet lisäävät liikennetarvetta, mikä järjestetään usein henkilöautoliikenteeseen perustuen. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä heikentävät myös kaupunkiseutujen muuttuminen monikeskuksisemmiksi ja verkostomaisiksi - perinteiset joukkoliikennemallit suosivat yhtä vahvaa keskusta. Kunnissa uusia asuinalueita on edelleen sijoitettu melualueille. Niiden suunnittelussa tavoitteena on melun kannalta vähintään tyydyttävä taso, toimintojen sijoittelulla, meluesteillä sekä julkisivuille annetuilla ääneneristävyysmääräyksillä. Ongelmallisimpia kohteita ovat olleet alueet, jotka ovat useamman melulähteen vaikutuksen alaisina tai kohteet joihin leviää melua eri suunnilta. Vastuutahot Toimenpiteen toteuttamisen vastuutahoina ovat maakunnat, kunnat ja ELY -keskukset. Kunnat päättävät siitä mille alueille asuinrakentamista, tai muuta rakentamista ja toimintoja suunnataan ja sallitaan. Kaavoituksen aikana kunnat tekevät yhteistyötä monien sidosryhmien kanssa, jotka voivat vaikuttaa tai tuoda esiin niiden kannalta merkittäviä asioita. ELY keskukset ohjaavat kuntia kaavoituksessa, sekä voivat tarvittaessa valittaa kaavoista. Maakunnat vastaavat maakuntakaavoituksesta, jossa koko maakunnan tai sen osaalueen käytöstä tehdään yleispiirteinen suunnitelma. Maakuntakaavan tarkkuustaso ei riitä ottamaan maaliikenteen (tie- ja raideliikenne) meluasioita huomioon riittävällä tarkkuudella, mutta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti puolustusvoimien sekä valtakunnallisesti merkittävien lentoasemien liikenteen melu tulee kaavoissa käsitellä siten, että näiden toimintaedellytykset ja niiden kehittäminen turvataan. Maakuntakaavoissa voidaan kiinnittää huomiota eri toimintojen sijoittumiseen toisiinsa nähden ja esimerkiksi suhteessa hiljaisiin alueisiin. Toteutettu seuranta Toimenpiteessä seurannan mittariksi on asetettu melulle altistuvien ihmisten määrä, melulle herkkien toimintojen sijoittuminen melualueille sekä kaavoihin ja toimintoihin liittyvät meluselvitykset (määrä). 11
18 Toimenpiteellä ei ole ollut sellaista seurantaa, eikä seurannalle ole asetettu sellaisia mittareita, joilla voitaisiin arvioida toimenpiteen tai sen osan toteutumista yksiselitteisesti. Kustannukset toimenpiteen toteuttamisesta Suunnittelusta aiheutuvat kustannukset ja niiden kohdentuminen ovat tapauskohtaisia, eikä niitä ole tilastoitu. Meluselvityksiin liittyvät kulut ovat aina marginaalisia muuhun suunnitteluun verrattuna. Vaaditut meluntorjuntatoimet aiheuttavat välittömiä kustannuksia, mutta toisaalta ilman niiden toteuttamista ei rakentaminen ole melualueilla säädösten mukaista ja rakentaminen alueille estyisi. Aikataulun toteutuminen Toimenpiteelle ei ole annettu aikataulua, koska toiminta on jatkuvaa Toimenpide 2. Meluselvitykset ja meluntorjuntasuunnitelmat Kunnissa, joissa on merkittävää ympäristömelulle altistumista, selvitetään yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa melutilanne sekä laaditaan ja toteutetaan meluntorjuntasuunnitelmat. Suunnitelmien avulla pyritään vähentämään ensisijaisesti katuliikenteen melulle altistumista. Erityisesti taajamien melutilanteen parantamiseksi suunnitelmissa tarkastellaan meluesteiden rakentamisen lisäksi mahdollisuuksia vähentää melupäästöjä esimerkiksi liikenteen ohjauksen, suunnittelun sekä nopeus- ja liikennerajoitusten avulla, lisäämällä hiljaisten päällysteiden käyttöä sekä muilla torjuntatoimenpiteillä. Toimenpiteen toteutuminen Toimenpide on toteutunut osin, pääasiassa ympäristömeludirektiivin edellyttämien meluselvitysten kautta. Muiden kuin selvitysvelvollisten kuntien osalta meluntorjunta-suunnitelmien tekeminen on ollut vähäistä, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Osassa meluntorjuntasuunnitelmia meluntorjuntaa on käsitelty laajasti huomioiden myös muut mahdollisuudet kuin meluesteet. Etenkin uudemmissa meluntorjuntasuunnitelmissa hiljaiset päällysteet, nopeusrajoitukset ja liikennemäärien vähentäminen ovat yhä selkeämmin esillä. Toimenpide ei ole vaikuttanut melulle altistuneiden määrän vähenemiseen. Toimenpide 2 koskee kuntia, joissa on merkittävää melulle altistumista. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (2006) meluntorjunnasta todetaan EU:n edellyttämä meluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma on laadittava yli asukkaan kunnista Myös muissa kunnissa, joissa on merkittävää ympäristömelulle altistumista, tulisi laatia ohjelma meluhaittojen vähentämiseksi. Merkittävää melulle altistumista ei ole määritelty selkeästi ja kuntien tulkinta melulle altistumisen merkittävyydestä voi olla hyvinkin erilainen. Yli asukkaan kaupungit ovat laatineet EU:n ympäristömeludirektiivin mukaiset meluselvitykset. Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen, Turku, Tampere, Oulu ja Lahti ovat tehneet meluselvitykset vuonna Suurimmat kaupungit tekevät meluselvityksiin pohjautuvat meluntorjunnan toimintasuunnitelmat heinäkuuhun 2013 mennessä. Kunnille tehdyn kyselyn mukaan meluntorjunnan valtakunnallisen toimintaohjelman (2004) jälkeen selvityksiä on tehty 15 kunnassa, mukaan lukien kunnat joissa on tehty EU:n edellyttämät meluselvitykset. 12
19 Kyselyssä selvisi, että meluselvityksissä on useimmiten kuvattu kunnan melutilanne eri melulähteineen, esitetty tarvittavat toimenpiteet melun synnyn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Melulle altistuvien määrää oli tarkasteltu 10 selvityksessä. Erilaisten hankkeiden yhteydessä melulle altistuvien henkilöiden määrät oli laskettu huomattavasti useammin. Toimenpiteen 2 toteuttamisessa on erityinen painotus liikennemelun vähentämiseksi ja torjumiseksi. Liikennesuunnittelu on yhteydessä maankäytön suunnitteluun, eikä näitä pysty täysin erillään tarkastelemaan. Kunnat osallistuvat liikenneväylien hankesuunnitteluun ja meluntorjuntaa koskevien selvitysten hankintaan. Monissa kunnissa on kokemusta meluselvitysten hankinnasta ja soveltamisesta kunnan kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa. Nopeusrajoitusten alentamista on käytetty eri kunnissa melupäästön vähentämiseksi. Useat kunnat ovat ottaneet melun huomioon nopeusrajoituksissa erityisesti siellä, missä haittojen vähentäminen muilla keinoin on vaikeaa. Matalat ajonopeudet myös tekevät ajamisesta sujuvampaa, mikä hillitsee osaltaan liikennemelun syntyä. Joukkoliikenteen kehittäminen on yksi kuntien käyttämä keino vaikuttaa meluhaitan suuruuteen. Keino ei ole ongelmaton, sillä bussit, junat, ja raitiovaunut aiheuttavat myös merkittävää meluhaittaa erityisesti tiiviisti asutuilla kaupunkimaisilla alueilla. Edellä olevia toimia kunnat ovat usein täydentäneet rakentamalla meluesteitä tie- ja katuliikenteen meluntorjuntaan. Meluesteet, -vallit ja kaiteet ovat olleet kaikkein yleisimpiä meluntorjuntatoimenpiteitä. Vastuutahot Toimenpiteen vastuutahoina ovat kunnat ja toiminnanharjoittajat. Ensisijainen vastuu koko kuntaa tai sen osaa koskevien meluselvitysten ja meluntorjuntasuunnitelmien tekemisestä on kunnilla. Toiminnanharjoittajilla tarkoitetaan tässä tapauksessa pääasiassa Liikennevirastoa (maantiet ja rautatiet) ja ELY keskusten liikenne ja infrastruktuuri-vastuualuetta sekä tietyissä tapauksissa Finaviaa. Niiden tehtävänä on avustaa kuntia meluntorjuntasuunnitelmien tekemisessä ja suunnittelussa, sekä torjuntatoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa omilla väylillään ja kentillään. Toteutettu seuranta Toimenpiteessä seurannan mittariksi on asetettu valmistuneiden meluntorjuntasuunnitelmien määrä ja melulle altistuvien määrän muutokset kunnissa. Meluntorjuntasuunnitelmien määrästä ei ole saatu kerättyä tietoa riittävästi meluntorjunnan tietojärjestelmän toteuttamisesta huolimatta. Aikataulun mukaisesti vuoteen 2007 mennessä vain muutamissa kunnissa oli tehty toimenpiteen mukainen meluntorjuntasuunnitelma. Seuranta voi jatkossa tehostua, mikäli vuonna 2009 valmistunutta meluntorjunnan tietojärjestelmää hyödynnetään tietojen tallentamisessa. Meluntorjuntasuunnitelmien määrä ei kuitenkaan nouse ilman erityisiä toimia. Tosin EU -selvityksien vuoksi yli asukkaan kunnat tekevät tai päivittävät meluntorjuntasuunnitelmaansa viiden vuoden välein. 13
20 Kustannukset toimenpiteen toteuttamisesta Meluntorjuntasuunnitelman tekeminen koko kunnan alueelle maksaa noin , riippuen kunnan koosta ja tehdyn työn laajuudesta ja tarkkuudesta. Selvityksen kelpoisuus on noin 5-10 vuotta riippuen liikenteessä ja liikenneväylissä ja kaavoituksessa tapahtuneista muutoksista. Aikataulun toteutuminen Aikataulun mukaan ne kunnat, joissa on merkittävä meluongelma, laativat suunnitelman vuoden 2007 loppuun mennessä. Tehdyn selvityksen mukaan vain muutamissa kunnissa oli tehty kattava meluntorjuntasuunnitelma vuosina Helsingissä selvitys oli tekeillä ympäristömeludirektiiviin liittyen. Vuonna 2012 suurimmissa kunnissa, Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Lahti, Tampere, Turku ja Oulu tehtiin ympäristömeludirektiivin toisen kierroksen mukaiset meluselvitykset. Niihin liittyvät meluntorjunnan toimintasuunnitelmat tehdään ko. kuntiin vuosina Edellä mainittujen kuntien asukasmäärät vastaavat noin 30 % Suomen asukkaista. Edellisten lisäksi vuoden 2007 jälkeen laajoja meluselvityksiä ja meluntorjuntasuunnitelmia on tehty ainakin Kuopioon ja Siilinjärvelle sekä Kouvolaan Toimenpide 3. Tieliikenteen meluntorjunta Tiehallinto (nyk. Liikennevirasto) suunnittelee ja toteuttaa yleisten teiden meluntorjuntatoimenpiteitä yhteistyössä kuntien kanssa siten, että työryhmän ohjelmassa asettama tavoite katujen ja teiden melualueilla asuvien määrän vähentämisestä saavutetaan. Toimenpiteen toteutuminen Maanteiden aiheuttamalle melulle altistuminen ei ole vähentynyt vuosien aikana. Liikennevirasto on selvittänyt melulle altistumista ympäristömeludirektiivin mukaisissa meluselvityksissä vuosina 2007 ja 2012 ja on tehnyt tai tekemässä meluntorjunnan toimintasuunnitelman vuosina 2008 ja Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön toimesta on tehty tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapaketti vuosille , jossa on määritetty maanteiden ja raideliikenteen merkittävimmät meluntorjuntakohteet. Uusien ja perusparannettavien maanteiden meluntorjuntasuunnitelmat on viime vuosina laadittu ja toteutettu hyvin. Olemassa olevien maanteiden osalta meluntorjunnan toteuttaminen on ollut vähäistä niukkojen määrärahojen takia. Varsinaisena torjuntakeinona käytetään yleisimmin erilaisia meluesteitä, muita meluntorjuntakeinoja on maanteillä hyödynnetty toistaiseksi varsin vähän. Maanteiden varsille on vuosina rakennettu yhteensä noin 127 km meluesteitä (melukaiteita, meluaitoja ja meluvalleja), näistä noin 96 km tiestön kehittämishankkeiden ja 31 km perustienpidon hankkeiden yhteydessä. Perustienpidon rahalla on meluntorjunnan erillishankkeina rakennettu meluesteitä hieman yli 10 km, loppu on rakennettu tiestön muun parantamisen yhteydessä. Rakennetuista kohteista ainoastaan kaksi on meluntorjunnan teemapaketin kohteita, joten teemapaketin toteuttaminen ei ole edennyt toivotulla tavalla. Vastuutahot Toimenpiteen vastuutahona on Liikennevirasto. Liikennevirasto vastaa maanteiden meluselvityksistä ja meluntorjunnan toteutuksesta yhteistyössä ELY keskusten liikenne ja infrastruktuuri vastuualueen kanssa. 14
21 Osa meluntorjuntahankkeista tehdään yhteistyössä kuntien kanssa. Joissakin tapauksissa kunnat toteuttavat maanteiden meluntorjunnan omalla kustannuksellaan, erityisesti tapauksissa, joissa uutta asutusta kaavoitetaan ja rakennetaan maantien melualueelle. Toteutettu seuranta Toimenpiteessä seurannan mittariksi oli asetettu melulle altistuvien määrän väheneminen yleisten teiden melualueilla. Tarkastelujaksolla Liikennevirasto on selvittänyt melulle altistumista EU:n edellyttämissä meluselvityksissä vuosina 2007 ja Koska tarkastelualueiden koot ovat erilaisia ja ne kattavat vain osan maanteistä, ei melulle altistuvien määrää ole selvitetty sellaisella tarkkuudella, että muutokset voitaisiin esittää luotettavasti. Kustannukset toimenpiteen toteuttamisesta Erillishankkeina vuosina toteutettujen meluntorjuntatoimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat olleet arviolta 5,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 työryhmän arvion mukaan yleisten teiden melualueilla asuvien määrän vähentämiseen tarvittaisiin noin 10 miljoonan euron vuosittaiset investoinnit meluntorjuntaan vuosina Koska nyt toteutetuilla meluntorjuntatoimilla ei ole saatu melulle altistuvien määrää vähentymään, on vuosittainen tarve jatkossa merkittävästi suurempi. Käytännössä maanteiden meluntorjunnan erillishankkeisiin ei ole juuri ollut käytettävissä rahoitusta, vaan meluntorjuntaan suunnatut rahat ovat useimmiten osa jonkin parannushankkeen tai uuden väylän rakentamisen rahoitusta. Aikataulun toteutuminen Aikataulun painopiste oli vuosilla Meluntorjunnan toteuttamiselle asetettu aikataulu ei ole toteutunut, eikä vuosien aikana maanteiden melulle altistuvien määrää ole saatu vähenemään Toimenpide 4. Raideliikenteen meluntorjunta Rautatieverkostosta kartoitetaan meluntorjuntatoimia vaativat kohteet, joille Ratahallintokeskus (nyt Liikennevirasto) yhteistyössä raideliikenteen toiminnanharjoittajien ja kuntien kanssa laatii työryhmän tavoitteisiin tähtäävän meluntorjuntaohjelman. Meluntorjuntakeinoina meluesteiden rakentamisen ohella tarkastellaan keinoja melupäästöjen vähentämiseksi (kiskot, jarrut jne.) Toimenpiteen toteutuminen Toimenpide on toteutunut kohtuullisesti kartoitusten osalta. Ratahallintokeskus on teettänyt rataympäristöselvityksiä Joensuussa, Turussa, Kouvolassa, Tampereella ja Lahdessa. Tampereella on toteutettu yhteistyössä kunnan kanssa useita meluesteitä kustannusjaolla 50/50 %. Muualla meluesteitä ei ole toteutettu rataympäristöselvitysten pohjalta, koska rahoituksesta ei ole päästy sopimukseen. 15
22 Meluntorjunnan kannalta tärkeitä rautatiekohteita on kartoitettu nk. meluntorjunnan teemapaketissa (LVM:n julkaisuja 28/2007) ja sen jälkeen melu- ja tärinäkohteiden priorisointiraportissa. Teemapaketin kohteita ei kuitenkaan ole toteutettu. Vuonna 2008 valmistuneen, EU-meluselvitykseen pohjautuneen meluntorjunnan toimintasuunnitelman perusteella pääradalle suunniteltiin meluntorjuntaa 5 eri kohteeseen, muun muassa Järvenpään kohdalle, mutta yhtään kohdetta ei ole toteutettu. Raideliikenteeseen liittyviä toteutuneita meluntorjuntahankkeita ovat vuosina toteutetut 3 meluestettä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa, joiden kustannukset ovat yhteensä noin euroa. Lisäksi Tampereelle valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä Järvensivun lyhyt koe-este (matala melueste) jonka kustannukset ovat euroa. Lahti-Luumäki välille on rakennettu 5 meluestettä vuosina , joiden kustannukset olivat noin 4 miljoonaa euroa. Lahti-Luumäki välille rakennetuilla meluesteillä saatiin suojattua noin 1300 asukasta yöohjearvon 50 db ylittävältä melulta. Lisäksi Kouvolan varikolle valmistuu lyhyehkö este, jonka kustannukset ovat noin euroa. Ratahallintokeskus on selvittänyt meluesteiden lisäksi myös muiden meluntorjuntakeinojen käyttöä. Kiskojen hiominen on merkittävä meluntorjuntakeino. Vuosittain tehtävien mittausten mukaan kiskojen akustinen kunto on pääkaupunkiseudulla huono. Huonokuntoisen kiskon hionnalla saavutetaan enimmillään noin 10 desibelin vaimennus melutasoon. Jos kiskot ovat keskimäärin paremmassa kunnossa, puhutaan 2-3 desibelin muutoksesta. Suomessa tehdään kiskonhiontaa noin km vuodessa, mikä on vähän verrattuna rataverkon kokonaispituuteen. Suomessa kiskojen hionta on ensisijassa niiden kunnostamista, mutta samalla myös melutaso alenee. Akustista hiontaa on tehty testiradalla Leteensuolla, mutta ei juuri muualla. Tampereella kiskojen hiontaa on tehty pari vuotta sitten ja Helsingin alueella edellisestä hionnasta on ilmeisesti yli kymmenen vuotta. Vastuutahot Toimenpiteen vastuutahoina ovat Ratahallintokeskus eli nykyinen Liikennevirasto ja rautatieliikenteen toiminnanharjoittajat. Liikennevirasto vastaa rautateiden meluselvityksistä ja ratoihin/kiskoihin ja meluesteisiin liittyvästä meluntorjunnan toteutuksesta. Rautatieliikenteen toiminnanharjoittajat vastaavat ajotapaan sekä kalustoon liittyvistä meluntorjuntatoimista, esimerkiksi jarruista, pyörien kunnosta jne. Toteutettu seuranta Toimenpiteessä seurannan mittariksi on asetettu melulle altistuvien määrän väheneminen rautateiden melualueilla. Tarkastelujaksolla RHK ja Liikennevirasto ovat selvittäneet rautateiden melulle altistumista EU:n edellyttämissä meluselvityksissä vuosina 2007 ja Koska tarkastelualueiden koot ovat erilaisia ja ne kattavat vain osan rautateistä, ei melulle altistuvien määrää ole selvitetty sellaisella tarkkuudella, että muutokset melulle altistuvien määrässä voitaisiin esittää luotettavasti. Kustannukset toimenpiteen toteuttamisesta Ratahallintokeskuksen ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (nyk. Helsingin seudun liikenne) yhteisen pääkaupunkiseudun rautatieliikenteen meluntorjuntaohjelman kustannusarvio on noin 9 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi raideliikennemelulle altistuvien määrän vähentäminen työryhmän asettaman tavoitteen mukaisesti aiheuttaa arviolta noin 1,5-2 miljoonan euron vuosittaiset investointikustannukset vuosina
Selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta
Selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta Ari Saarinen Lentomelun seudullinen seurantaryhmä 13.12.2012 Meluntorjunnan toimintaohjelma
LisätiedotOnko yhdyskuntasuunnittelu ajan tasalla huomioiden ympäristöterveysongelmat?
Onko yhdyskuntasuunnittelu ajan tasalla huomioiden ympäristöterveysongelmat? Ari Saarinen Ympäristöterveyshaittojen hallinta Forum Mikkeli XXI 24.9.2015 Melu on... ääntä, joka jatkuvana altisteena on ihmisen
LisätiedotMELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA
MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus, Larri Liikonen 26.2.2015 1 MELUNTORJUNNAN KEHITYS Meluntorjunta alkanut Suomessa 1970 luvulla Ensimmäiset
LisätiedotLIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto 4.5.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS TASAPAINOISESTA LÄHESTYMISTAVASTA LENTOASEMAN MELUN HALLINNASSA
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto 4.5.2016 Muistio VALTIONEUVOSTON ASETUS TASAPAINOISESTA LÄHESTYMISTAVASTA LENTOASEMAN MELUN HALLINNASSA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtioneuvoston asetuksella
LisätiedotHE 69/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmailulain muuttamisesta
HE 69/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmailulain muuttamisesta Ympäristöneuvos Ari Saarinen Liikenne- ja viestintävaliokunta 6.11.2015 Melun haittavaikutukset Terveys Kansanterveyteen toiseksi
LisätiedotMRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus
MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus Turvallinen ja terveellinen ympäristö? WHO terveyden määritys utopia
Lisätiedot25.6.2013. tekninen ja ympäristoimiala. Lahden kaupunki. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Kadut
25.6.2013 tekninen ja ympäristoimiala Lahden kaupunki Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Kadut Ympäristölautakunta hyväksynyt 23.4.2013 KUNNALLISTEKNIIKKA Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Kadut
LisätiedotMELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön
MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Opas ja sen soveltaminen käytäntöön 7.12.2013 Taustaksi Uudenmaan ELY-keskus on laatinut oppaan MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Perustuu
LisätiedotYlitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten
LisätiedotLiikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Melualueilla (päiväajan yli 55 db, LAeq7-22 > 55 db) asuvien lukumäärät
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Rakennetun ympäristön osasto Ympäristöneuvos Ari Saarinen TUULIVOIMALOIDEN MELUTASOJEN SÄÄNTELY
1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MUISTIO Rakennetun ympäristön osasto Ympäristöneuvos Ari Saarinen 14.2.2014 TUULIVOIMALOIDEN MELUTASOJEN SÄÄNTELY Taustaa Asuntoministeri Viitanen ja elinkeinoministeri Vapaavuori
LisätiedotSörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16
Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 KSV/L HHä 21.8.2007 SÖRNÄISTENRANTA-HERMANNINRANTA OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
LisätiedotRautateiden meluselvitys
Rautateiden meluselvitys 2007 2008 23.9.2011 1 (5) Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 8/2008 Ratahallintokeskus sai valmiiksi EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman
LisätiedotLiikennemelun torjunnan tavoitteet ja nykytila pari sanaa myös VIEME hankkeesta. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennemelun torjunnan tavoitteet ja nykytila pari sanaa myös VIEME hankkeesta Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö VIEME-ohjausryhmä, 1.11.2007 Ohjelmallinen viitekehys liikennemelun torjuntaan
LisätiedotYmpäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arviointitarkkuuden parantaminen
Ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arviointitarkkuuden parantaminen Valtakunnalliset meluntorjuntapäivät 25. 26.3.2015 Jyväskylä Olli Kontkanen, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät Esityksen
LisätiedotValtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia
16T-2 Meluselvitys Meluselvitys 1 (2) Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin
LisätiedotHelsingissä, 5.3.2009. Ympäristöministeriölle. Asia: Aloite meluselvitysten kehittämisestä
Helsingissä, 5.3.2009 Ympäristöministeriölle Asia: Aloite meluselvitysten kehittämisestä Suomen luonnonsuojeluliitto ry. esittää, että ympäristöministeriö ryhtyisi valmistelemaan ohjetta laskennallisten
LisätiedotAjankohtaista meluasioista kansallisesti ja EU tasolla. Ari Saarinen Ympäristönsuojelun neuvottelupäivät
Ajankohtaista meluasioista kansallisesti ja EU tasolla Ari Saarinen Ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 5.6.2019 VNa raskaiden aseiden ja räjäytysten melutasoista 903/2017 Soveltamisala Toiminnanharjoittaminen
Lisätiedot16T-2 Meluselvitys
16T-2 Meluselvitys 11.11.2014 Meluselvitys 1 (3) Valtateiden 3 ja 18 parantaminen, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin pohjalta.
LisätiedotMiten kaupunki torjuu melua
Miten kaupunki torjuu melua Hiljan päivän seminaari pe 7.10.2016 Tieteiden talo Esa Nikunen Ympäristöjohtaja, Helsingin ympäristökeskus Pääkaupunkiseudun liikennemeluselvitys tekeillä Viiden vuoden välein
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS
Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT
LisätiedotTuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa. Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoimalan ääni roottorin lapojen aerodynaaminen ääni ja koneiston
LisätiedotHelsingin meluselvityksen 2017 täydennys. Melulaskennat yhteispohjoismaisella laskentamallilla
Helsingin meluselvityksen 2017 täydennys Melulaskennat yhteispohjoismaisella laskentamallilla SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 TULOKSET... 2 2.1 Melulle altistuvien asukkaiden ja herkkien kohteiden määrät...
LisätiedotLiikennemelusta. Marita Savo, ympäristötarkastaja FORUM MIKKELI XXI
Liikennemelusta Marita Savo, ympäristötarkastaja 24.9.2015 FORUM MIKKELI XXI Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa Ympäristöterveydenhuolto, eläinlääkintähuolto
LisätiedotRaportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072
! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...
LisätiedotOLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS
Liite 5 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 14.12.2012 Viite 1510000008 OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS RAMB LL OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMAKAAVOITUKSEN
LisätiedotKatsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
LisätiedotPilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008
Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä (MRL 4 ) Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotPohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus
Pohjolankatu 25, Tampere Toukokuu 2010 Joulukuu 2010 täydennetty Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT... 3
LisätiedotTUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA
TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?
LisätiedotMeluntorjunta ratahankkeessa
Meluntorjunta ratahankkeessa Case Luumäki Imatra Oikeusyksikön päällikkö Jaakko Knuutila Projektipäällikkö Maija Salonen 130 Meur 27 Meur 23.1.2018 Jaakko Knuutila 2 RATALAIN LÄHTÖKOHDAT Rautatie on rakennettava
LisätiedotKeskustan osayleiskaavan meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA EURAN KUNTA Keskustan osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (10) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...
LisätiedotImmersbyn osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen
LisätiedotMELUKYSYMYKSET KAAVOITUKSESSA. Larri Liikonen
MELUKYSYMYKSET KAAVOITUKSESSA Larri Liikonen MELULÄHTEET Melulle altistuminen (450 000 750 000 asukasta v. 2016). Melulähteet Suomessa Katuliikenne 45-55 % Maantiet 30-35 % Raideliikenne 10-15 % Lentoliikenne
LisätiedotNykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen
Ympäristöterveys kaavoituksessa 6.2.2018 Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen, alueidenkäyttöryhmän päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykyinen kaavajärjestelmä Suunnittelujärjestelmän
LisätiedotHANKEKORTTI KOHDE 1, Kuusaantie (välillä Koriansuora Varuskuntakatu), Kaunisnurmi
HANKEKORTTI 22.2.2017 KOHDE 1, Kuusaantie (välillä Koriansuora Varuskuntakatu), Kaunisnurmi Nykytilanne Asukkaita 261 Kuusaantie Keskimääräinen vuorokausiliikenne 22 400 ajon./vrk Raskaan liikenteen osuus
LisätiedotNurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen
LisätiedotBAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö
BAT-päätelmistä poikkeaminen Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö Esityksen sisältö - BAT huomioon ottaminen ympäristöluvissa - Poikkeamien soveltaminen 2 BAT ja direktiivilaitokset (YSL 527/2014) UUTTA:
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotTurvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotAKUSTIIKKA JA MELUNTORJUNTA - YMPÄRISTÖHALLINNONALAN
AKUSTIIKKA JA MELUNTORJUNTA - YMPÄRISTÖHALLINNONALAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN 1 1 Ympäristöministeriö Kasarmikatu 25, Helsinki, PL 35 00023VALTIONEUVOSTO ari.saarinen@ymparisto.fi Tiivistelmä Ääniympäristön
LisätiedotPARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA. Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja mikko.kylliainen@ains.fi p. 0207 911 394
PARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja mikko.kylliainen@ains.fi p. 0207 911 394 A-Insinöörit lyhyesti Lähes 600 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnitteluja
LisätiedotTUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET
TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (7) 127 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013-2017 luonnoksesta HEL 2012-008608
LisätiedotVastaanottaja Trafix Oy. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA MELUSELVITYS
Vastaanottaja Trafix Oy Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 18.11.013 YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Päivämäärä 18.11.013 Laatija Jari Hosiokangas
LisätiedotTuulivoimatuotantoalueen melu
Tuulivoimatuotantoalueen melu John Öst Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.3.2017 Tuulivoiman keskeiset vaikutukset Keskeisiä vaikutuksia ovat muun muassa vaikutukset maisemaan, linnustoon ja turvallisuuteen
LisätiedotRambøll Finland Oy. Nokian kaupunki. Lehtimäen asemakaava. Ympäristömeluselvitys
Rambøll Finland Oy Nokian kaupunki Lehtimäen asemakaava Ympäristömeluselvitys 13.9.2005 Rambøll PL 718 33101 Tampere Finland Puhelin+45 020 755 6800 www.ramboll.fi Nokian kaupunki Lehtimäen asemakaava
LisätiedotVARKAUDEN MELUNTORJUNNAN TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2016-2025
VARKAUDEN MELUNTORJUNNAN TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2016-2025 Ehdotus 9.11.2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ MELUSTA JA SEN VAIKUTUKSISTA... 2 2.1 Ääni ja melu... 2 2.2 Melun ominaisuudet... 2 2.3
LisätiedotKotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys
Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.
LisätiedotSUUNNITTELUKESKUS OY MELUSELVITYS 1 (2) Helsinki/ M. Koivisto C6009
SUUNNITTELUKESKUS OY MELUSELVITYS 1 (2) Helsinki/ M. Koivisto 22.11.2005 5005-C6009 MATTI JANHUNEN AITOLAHDENTIEN ASEMAKAAVA MELUSELVITYS 1 Tausta Tampereen Aitolahdentien varteen Niihamanselän Olkahisenlahden
LisätiedotRAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA NRO 8304 MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS
Vastaanottaja Tampereen Tilakeskus Asiakirjatyyppi Meluselvitys ID 1 196 308 Päivämäärä 25.8.2014 RAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA NRO 8304 MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS RAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa-Toivakka, Joutsa Meluselvitys
16T-1 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa-Toivakka, Joutsa Meluselvitys Tiina Kumpula 21.6.2017 Tarkistanut: Martti Kokoi 29.6.2017 2 (6) 21.6.2017 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa- Toivakka,
LisätiedotPÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA
Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN
LisätiedotHangon Krogarsin meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun
LisätiedotKOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013
KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
LisätiedotTYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus
LisätiedotVastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013
LisätiedotAsemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen
Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,
LisätiedotMelumallinnus Pellonreuna
Melumallinnus Pellonreuna JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2017 (28.4.2017) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Kuokkalan Tikanväylän ja Pohjanlahdentien liikenteen aiheuttaman melun
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (9) 277 Lausunnon antaminen Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnoksesta Pöydälle HEL 2013-001565 T 11 00 01 Viite: 389/062/2013 Päätös päätti
LisätiedotTuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa
LisätiedotAmpumaratojen BAT/BEP melu
Ampumaratojen BAT/BEP melu Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Ratkaiseeko BAT ja BEP-selvitys ampumaratojen meluongelmat? Melu-työryhmä Asko Parri, pj Rauno Pääkkönen Larri Liikonen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (12) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (12) 307 Lausunnon antaminen Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnoksesta HEL 2013-001565 T 11 00 01 Viite: 389/062/2013 Päätös päätti antaa
LisätiedotLiite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin
Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston
LisätiedotHANKEKORTTI Ahjolan päiväkoti
41 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013 2018 Liite 4. 1/23 HANKEKORTTI 3.4.2013 Ahjolan päiväkoti Nykytilanne Hoitopaikkojen määrä 28 Melulähde Pispalan valtatie Keskimääräinen vuorokausiliikenne 19
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA PYÖREÄLAHDEN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS
Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivääärä 13.10.2014 SIILINJÄRV KUNTA PYÖREÄLAHD ASEMAKAAVA, RISUHARJUN ASEMAKAAVA SIILINJÄRV KUNTA Päivääärä 13.10.2014 Laatija Jari Hosiokangas
LisätiedotKESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut
HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 LIITE 8a Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 15.6.2012 KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS
LisätiedotJohdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.
Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain
LisätiedotTIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS
Ympäristömelu Raportti PR3519 Y01 Sivu 1 (7) Ruoholahden Tarken Oy Jesse Rauhala Turku 26.5.2015 TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS Kortteli 738 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI
LisätiedotKeskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 30 MYNÄMÄEN KUNTA Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2013 Raportti 1 (5) Matti Manninen 10.6.2013
LisätiedotSOUNDPLAN C Jalasjärven meluselvitys 1.9.2004
SOUNDPLAN C Jalasjärven meluselvitys 1.9.2004 Jalasjärven meluselvitys SISÄLLYSLUETTELO 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...5 2 LÄHTÖTIEDOT...5 2.1 Liikenne...5 2.2 Maastoaineisto...5 3 SOVELLETTAVAT OHJEARVOT...5
LisätiedotKainuun tuulivoimamaakuntakaava
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2594/11.01.04/2013 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...
LisätiedotPasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen vaihe 2, ratasuunnitelma, Kerava, Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää, Hausjärvi, Riihimäki
Lausunto UUDELY/11385/2017 26.01.2018 Julkinen kirjaamo@liikennevirasto.fi Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Viite: lausuntopyyntö 13.11.2017 Pasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen vaihe
LisätiedotUudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund
1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,
LisätiedotMelun arviointi ja hallinta haasteet luvittajalle ja toiminnanharjoittajalle
Melun arviointi ja hallinta haasteet luvittajalle ja toiminnanharjoittajalle Tapio Lahti TL akustiikka 2 Sisältöä Melun arviointi: laskenta ja mittaus menetelmät arviointisuure Lupaehdot BAT? melupäästö/melutaso
Lisätiedot16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys
16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys Siru Parviainen 16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola 2 (3) 1 Taustatiedot ja nykytilanne
LisätiedotLUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS
LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS 23.02.2015 MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI 2 Päivämäärä 23.02.2015 Laatija Tarkastaja Pasi Myyryläinen Jari Hosiokangas Sisältää Maanmittauslaitoksen
LisätiedotYlöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys
Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle
LisätiedotKiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto
Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Kaupunki esittää valituksen hylkäämistä
LisätiedotMeijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (7) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1
LisätiedotLOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS
Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 30.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS LOIMAAN KAUPUNKI Päivämäärä
LisätiedotTytyrin kalkkitehdas, meluselvityksen täydennys
Lohjan kaupunki Jarno Kokkonen 2.5.2013 2.5.2013 1 (5) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Melunohjearvot... 2 2 MELUNLASKENTATULOKSET... 2 2.1 Tutkitut melutilanteet... 2 2.2 Melun leviäminen ennustetilanteessa
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 170/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia. Lakiin lisättäisiin ympäristömeludirektiivin täytäntöön
LisätiedotRitavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua
Ramboll Finland Oy Lapuan kaupunki Ritavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua Meluselvitys 21.12.2015 Ritavuoren ak:n melusuojaus, Lapua Lapuan kaupunki Meluselvitys 21.12.2015 Viite 1510020582 Versio
LisätiedotTuulivoima ja maankäytön suunnittelu. Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto
Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytön suunnittelu Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat
Lisätiedotviherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.
viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j
LisätiedotMuutoksia ratasuunnitteluun
Muutoksia ratasuunnitteluun Elisa Sanasvuori, suunnittelupäällikkö, Liikennevirasto 19.4.2016 Esityksen sisältö Vähäinen asemakaavaristiriita RataL 10, 4 mom muutetaan (MTL 17, 2 mom muutetaan) Suunnitelmien
LisätiedotHERVANNAN TIETEENKADUN ASEMAKAAVA-ALUE, MELUSELVITYS
RAPORTTI PÖYRY INFRA OY 01621 Vantaa Krnro 650.898 Puh. 010 33 11 Y-tunnus 1032356-7 Päiväys 18.12.2008 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aki Leislahti Puh. 010 33 26469 Fax 010 33 26565 Aki.Leislahti@poyry.com HERVANNAN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013
Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti
LisätiedotAkaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233
Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233 Raportti 1/5 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Melun ohjearvot... 3
LisätiedotSAMMONKATU ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS
Vastaanottaja NCC Rakennus Oy/Asuminen Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 08/2011 SAMMONKATU 52-54 ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS SAMMONKATU 52-54 ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS
LisätiedotKokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys
Raportti Kokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys Kaavoituspalvelut, Kokkolan kaupunki 15.3.2017 Projektinumero: 308808 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Meluselvityksen menetelmät ja menettelyt...
Lisätiedot