Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) 127 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnoksesta HEL T Päätös päätti antaa ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon: Toimintasuunnitelman luonnoksessa on kattavasti kuvattu vuoden 2012 meluselvityksen perusteella Helsingin melutilannetta sekä tavoitteita. Melu on edelleen yksi Helsingin merkittävimmistä ympäristöongelmista, minkä johdosta meluntorjunnan tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on syytä kiinnittää huomiota kaupungin kaikkien hallintokuntien toimissa. Tarkistetussa toimintasuunnitelmassa kaupunkisuunnitteluvirastoa koskevat toimenpiteet ovat lähes vastaavat kuin toimintasuunnitelman aiemmalla kaudella ja pääosaa niistä toteutetaan jatkuvasti osana normaalia maankäytön ja erityisesti liikenteen suunnittelun toimenkuvaa. Kaupunkisuunnitteluvirastossa ollaan parhaillaan laatimassa uutta yleiskaavaa. Sen tavoitteena on urbaanin kaupungin laajentaminen sekä kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuvan verkostokaupungin luominen. Yleiskaavatyön yhteydessä tutkitaan mm. mahdollisuuksia tiivistää maankäyttöä pääväylien varsilla. Tällöin tarkentunee toimintasuunnitelmassa kuvattu tavoite Pääväylien luonteen muuttaminen, nopeuksien alentaminen sekä tunneloinnin ja kattamisen edistäminen. Myös Helsingin hiljaisten alueiden huomioon ottamista arvioidaan tarkemmin yleiskaavatyön yhteydessä. Merkittävä osa toimintasuunnitelman tarkistusta on ollut toimintakaudella toteutettavaksi esitettyjen katumelukohteiden priorisointi sekä hiljaisen päällysteen tavoiteverkon laajentaminen. Näiden meluntorjuntatoimien täyttäminen on tärkeää, mutta se edellyttää meluntorjuntaan kohdistuvien määrärahojen selvää korottamista nykyisestä. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman toteutumisen seurantaan liittyen on syytä pitää mielessä, että nykyisellä laskentatavalla arvioituna melulle altistujien määrä tulee väistämättä kasvamaan kaupunkirakenteen tiivistyessä melualueille, vaikka meluntorjunta otetaankin riittävästi huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa.

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Heikki Hälvä, liikenneinsinööri, puhelin: heikki.halva(a)hel.fi Marja Piimies, yleiskaava-arkkitehti, puhelin: marja.piimies(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistus 2013, Luonnos Päätösehdotus päättänee antaa ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon: Toimintasuunnitelman luonnoksessa on kattavasti kuvattu vuoden 2012 meluselvityksen perusteella Helsingin melutilannetta sekä tavoitteita. Melu on edelleen yksi Helsingin merkittävimmistä ympäristöongelmista, minkä johdosta meluntorjunnan tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on syytä kiinnittää huomiota kaupungin kaikkien hallintokuntien toimissa. Tarkistetussa toimintasuunnitelmassa kaupunkisuunnitteluvirastoa koskevat toimenpiteet ovat lähes vastaavat kuin toimintasuunnitelman aiemmalla kaudella ja pääosaa niistä toteutetaan jatkuvasti osana normaalia maankäytön ja erityisesti liikenteen suunnittelun toimenkuvaa. Kaupunkisuunnitteluvirastossa ollaan parhaillaan laatimassa uutta yleiskaavaa. Sen tavoitteena on urbaanin kaupungin laajentaminen sekä kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuvan verkostokaupungin luominen. Yleiskaavatyön yhteydessä tutkitaan mm. mahdollisuuksia tiivistää maankäyttöä pääväylien varsilla. Tällöin tarkentunee toimintasuunnitelmassa kuvattu tavoite Pääväylien luonteen muuttaminen, nopeuksien alentaminen sekä tunneloinnin ja kattamisen edistäminen. Myös Helsingin hiljaisten alueiden huomioon ottamista arvioidaan tarkemmin yleiskaavatyön yhteydessä. Merkittävä osa toimintasuunnitelman tarkistusta on ollut toimintakaudella toteutettavaksi esitettyjen katumelukohteiden priorisointi sekä hiljaisen päällysteen tavoiteverkon laajentaminen. Näiden meluntorjuntatoimien täyttäminen on tärkeää,

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) mutta se edellyttää meluntorjuntaan kohdistuvien määrärahojen selvää korottamista nykyisestä. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman toteutumisen seurantaan liittyen on syytä pitää mielessä, että nykyisellä laskentatavalla arvioituna melulle altistujien määrä tulee väistämättä kasvamaan kaupunkirakenteen tiivistyessä melualueille, vaikka meluntorjunta otetaankin riittävästi huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Toimintasuunnitelman laatimisen lähtökohdat ja rajaukset Meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatiminen pohjautuu EU:n ympäristömeludirektiiviin (2002/49/EY). Sen tavoitteena on määritellä yhteisölle yhteinen toimintamalli, jonka avulla voidaan välttää, ehkäistä tai vähentää ympäristömelulle altistumisen haittoja. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tehtävä ympäristömelulle altistumisesta meluselvitykset ja niiden perusteella on laadittava meluntorjunnan toimintasuunnitelmat. Helsinki teki ensimmäisen meluselvityksen vuonna 2007 ja siihen pohjautuvan meluntorjunnan toimintasuunnitelman vuonna Direktiivin mukaan meluselvitykset ja toimintasuunnitelmat tulee tarkistaa viiden vuoden välein. Nyt tehty meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistus pohjautuu aiempaan toimintasuunnitelmaan ja uuteen kesällä 2012 valmistuneeseen meluselvitykseen. Meluselvityksen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatii maanteistä ja rautateistä Liikennevirasto ja lentoasemista lentoaseman pitäjä. Edellä mainitut tahot toimittavat laatimansa meluselvityksen ja toimintasuunnitelman asianomaiselle kunnalle, joka ottaa ne huomioon laatiessaan meluselvitystä ja toimintasuunnitelmaa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut lausunnon Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta. Meluselvitykset vuosina 2007 ja 2012 Vuoden 2012 meluselvityksen mukaan Helsingissä asuu noin asukasta tie- ja katuliikenteen Lden yli 55 db melualueella. Vuoteen 2007 verrattuna altistujamäärä on kasvanut lähes asukkaalla, joka kuitenkin selittyy pääosin muuttuneista laskenta-asetuksista ja mallinnusperiaatteista. Osin lisäykseen vaikuttavat myös asukasmäärän kasvu ja kaupunkirakenteen tiivistyminen laskennallisille melualueille.

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) Rautateiden Lden yli 55 db melualueen asukasmäärä vuonna 2012 oli , joka on 2720 vähemmän kuin vuonna Rautatiemelulle altistumisen väheneminen johtuu tavaraliikenteen poistumisesta pääradalta satamatoimintojen siirryttyä Vuosaareen vuoden 2007 jälkeen sekä uudesta aiempaa hiljaisemmasta junakalustosta. Raitioliikenteen Lden yli 55 db melualueen asukasmäärä vuonna 2012 oli , jossa kasvua vuoden 2007 selvitykseen on asukasta. Kasvua selittää uusi raitiolinja 9 sekä risteys- ja vaihdekolinan ottaminen mukaan laskentaan. Koska raitiolinjat kulkevat pääasiassa keskustassa, missä katujen tieliikennemelu on yleensä raitioliikenteen melua voimakkaampaa, tulevat samat asukkaat siten lasketuiksi kahteen kertaan sekä tieliikenteen että raitioliikenteen melulle altistujiksi. Metroliikenteen Lden yli 55 db melualueella asuu ihmistä. Metron liikennöinnissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia selvitysten välillä, joten metromelusta ei vuonna 2012 tehty uusia laskelmia. Helsinki-Malmin lentoliikenteen Lden yli 55 db melualueen asukasmäärä vuonna 2012 oli noin 570, kun se vuonna 2007 oli 500. Ympäristömeludirektiivin mukaiset melun tunnusluvut eivät ole suoraan verrattavissa Suomessa käytettäviin melutason ohjearvojen mukaisiin tunnuslukuihin. Suomen ohjearvoissa käytettävät tunnusluvut saavat systemaattisesti muutaman desibelin pienempiä arvoja kuin ympäristömeludirektiivin mukaiset tunnusluvut. Pitkän ajan strategia meluhaittojen vähentämiseksi Valtioneuvoston antamassa periaatepäätöksessä meluntorjunnasta on esitetty valtakunnallinen tavoite melutasojen alentamisesta ja melulle altistumisen vähentämisestä. Helsingissä valtakunnallisia tavoitteita on täydennetty vuoden 2008 meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa asetetuilla pitkän aikavälin tavoitteilla sekä Helsingin ympäristöpolitiikan tavoitteilla. Meluntorjunnan toimenpiteet Meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2008 ja sen tarkistuksen 2013 keinovalikoima Helsingin melutilanteen parantamiseksi on seuraava: Melu huomioidaan hankinnoissa ja suunnittelussa: Kaupunki toimii esimerkkinä mm. huomioimalla melun ajoneuvojen hankintakriteereissä. Melu otetaan huomioon maankäyttö- ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Arvioidaan liikennesuunnittelussa meluvaikutukset.

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) Lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Edistetään kävelyä ja pyöräilyä. Melualtistusta vähennetään Otetaan hiljaiset päällysteet käyttöön tavoiteverkolla. Rakennetaan meluesteitä katujen varsille ja herkkien kohteiden läheisyyteen. Tehostetaan nopeusvalvontaa. Edistetään hybridi- ja sähköbussien käyttöönottoa. Parannetaan raideliikenteen ratoja teknisesti. Tiedotetaan kiinteistökohtaisista meluntorjuntamahdollisuuksista Lisätään tietoa ikkunoiden ja julkisivujen ääneneristävyyden parantamiskeinoista. Lisätään tietoa tonttimeluaidoista. Koulutetaan hiljaisempaan ajotapaan Lisätään sekä melua että pakokaasupäästöjä pienentävää taloudellisen ajon koulutusta kaupungin henkilöstölle ja joukkoliikenteen kuljettajille. Tutkitaan melun vaikutuksia Selvitetään melun häiritsevyyttä, terveysvaikutuksia ja taloudellisia vaikutuksia. Hiljaisia alueita säilytetään ja kehitetään Täydennetään hiljaisten alueiden tietopankkia. Selvitetään mahdollisuudet hiljaisten alueiden huomioon ottamiseen uudessa yleiskaavassa. Kehitetään uusia ns. kaupunkimaisia hiljaisia alueita. Keinovalikoimaa konkretisoivat 28 toimenpidettä, joille kaikille on määritetty vastuutahot. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksessa 2013 esitetyt toimenpiteet ovat lähes samat kuin vuoden 2008 toimintasuunnitelmassa. Lisäyksinä aiempaan verrattuna on mm. toimenpide, jonka tavoitteena on kaupunkimaisten hiljaisten alueiden kehittäminen. Meluntorjuntakohteet toimikaudella Toimintasuunnitelman tarkistusta varten tehtiin uuden meluselvityksen 2012 pohjalta ns. hot-spot -tarkastelu pahimmin katuliikenteen melulle altistuvista kohteista ja niiden meluntorjuntakeinoista. Tarkastelun

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) tuloksena toimintakaudelle esitetään toteuttavaksi seuraavat meluesteet kaupungin katuverkossa: Marjaniemi, Itäväylä Herttoniemi, Itäväylä Siltamäki, Suutarilantie, Tapaninkyläntie Reimarla, Turuntie Tapaninvainio, Kirkonkyläntie Lausuntopyyntö Hot-spot -tarkastelun yhteydessä päivitettiin myös Helsingin kaupungin rakennusviraston vuonna 2009 valmistelema hiljaisten päällysteiden käytölle soveltuvien katupäällystyskohteiden tavoiteverkko. Toimintakaudelle esitettävien kohteiden alustava kustannusarvio on noin 10,6 miljoonaa euroa, jolloin vuosittainen kaupungin meluesteisiin varattava määräraha tulisi jatkossa olla 2,5 miljoonaa euroa. Hiljaisten päällysteiden tavoiteverkon päällystyksestä aiheutuva vuosittainen lisäkustannus nykyrahoitukseen nähden on noin euroa vuodessa. Ympäristökeskus on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan asiasta lausunnon mennessä. Lausunnolle on annettu lisäaikaa asti. Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Heikki Hälvä, liikenneinsinööri, puhelin: heikki.halva(a)hel.fi Marja Piimies, yleiskaava-arkkitehti, puhelin: marja.piimies(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistus 2013, Luonnos Päätöshistoria Ympäristölautakunta HEL T Päätös

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) Käsittely Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013 tarkistusluonnoksen ja lähettää sen lausunnoille n muutetun ehdotuksen mukaan Päivi Kippo-Edlund: Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013 tarkistusluonnoksen ja lähettää sen lausunnoille. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo-Edlund Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: eeva.pitkanen(a)hel.fi