Työelämän spiritualiteetin mittaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämän spiritualiteetin mittaaminen"

Transkriptio

1 Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys monimuotoisissa työyhteisöissä uudistavien, dialogisten tutkimus- ja kehittämismenetelmien mahdollisuudet organisaatioiden ja työelämän kehittämisessä Elina Juntunen Helsingin yliopisto Aura Nortomaa Helsingin yliopisto Jenni Spännäri Helsingin yliopisto Työelämän spiritualiteetin mittaaminen 1. Johdanto Spiritualiteetilla työelämän konteksteissa tarkoitetaan kokemusta työn merkityksellisyydestä, kuulumisen tunnetta työyhteisöön ja -organisaatioon sekä liittymistä organisaation edustamiin arvoihin. Spiritualiteettia työelämässä on mitattu muutamissa empiirissä tutkimuksissa. Spiritualiteetilla on havaittu olevan positiivinen yhteys esimerkiksi organisaation sitoutumiseen, työtyytyväisyyteen ja tuottavuuteen. Toisaalta spiritualiteetin empiirinen mittaaminen on osoittanut haastavaksi muun muassa spiritualiteetin käsitteelliseen moniulotteisuuden ja epämääräisyyden vuoksi. Tutkimuksessamme analysoimme aikaisemmissa tutkimuksissa sovellettuja työelämän spiritualiteettimittareita. Tarkastelemme, miten niissä on määritelty työelämän spiritualiteetti, ja millaisia vaikutuksia sillä on nähty olevan niin yksilön ja organisaation kannalta. Arvioimme, millaisia vahvuuksia ja heikkouksia näillä mittareilla on. 2. Spiritualiteetti työelämässä Kiinnostus työelämän spiritualiteettia (workplace spirituality) kohtaan on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla (Carroll 2013; Duchon & Plowman, 2005; Fry, Vitucci, & Cedillo 2005). Spiritualiteettia koskevat keskustelut ovat lisääntyneet erityisesti johtajuustutkimuksen ja myös sosiologisen tutkimuksen alueilla. Tutkimusta on seurannut erilaisia organisaatioiden kehittämiseen liittyviä käytännön toimia, kuten workshoppeja, seminaareja ja kehittämisohjelmia. (Case & Gosling 2010, ) Työelämän spiritualiteettikeskustelujen taustailmiöinä on monia erilaisia ja yhtäaikaisia länsimaita koskettaneita sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia ja taloudellisia prosesseja. Yksi merkittävimmistä ilmiöistä on niin sanottu spiritualiteetin renessanssi, joka tarkoittaa erityisesti 1980-luvulla Yhdysvalloissa ja Euroopassa noussutta kiinnostusta spirituaaliteettia ja spirituaalisia ilmiöitä kohtaan. Kehityksen taustalla on perinteisten uskonnollisten instituutioiden merkityksen väheneminen ihmisten elämässä ja uskonnollisuuden siirtyminen ihmisten yksityisen elämän piiriin. (esim. Heelas & Woodhead 2005.) Spirituaaliteetin nousu on ilmennyt muun muassa postmateriaalisten, sosiaalisten arvojen nousuna. Ihmiset kokevat aikaisempaa tärkeämmiksi sosiaalisen tasa-arvoisuuden, osallisuuden, vapauden, elämän laadun, itseilmaisun ja ympäristöarvot. Työntekijälle arvojen muutos on voinut tarkoittaa tasapainon etsimistä työelämän ja oman henkilökohtaisen elämän arvojen välille. Ihmiset haluavat nähdä elämänsä kokonaisvaltaisesti, jossa työ ei ole erillään elämän muista osa-alueista. Yhä useampi ihminen odottaa työltään sellaista, joka tyydyttää hänen henkisiä tarpeitaan, toiveitaan ja kaipuitaan. (Gull & Doh 2004.) Spiritualiteettikeskustelua ei ole juuri esiintynyt suomalaisen työelämän yhteydessä. 1

2 Maallisissa organisaatioissa ei ole muodostunut luontevaksi tavaksi keskustella spiritualiteetista tai henkisyydestä ja hengellisyydestä. Toisaalta ajankohtainen työelämän kehittämistä ja johtamista käsittelevä kotimainen kirjallisuus nostaa esille spiritualiteetin kannalta olennaisia seikkoja. Näitä ovat muun muassa teokset, jotka käsittelevät sisäistä motivaatiota (Martela & Jarenko 2014), työn merkitystä (Tuominen & Pohjakallio 2012), työn mielekkyyden johtamista (Järvinen 2014), työn imua (Hakanen 2011) tai organisaation aineetonta pääomaa (Puusa & Reijonen 2011). Spiritualiteetin ymmärrys on erityisen ajankohtaista suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa, jossa työelämässä työskentelee enenevässä määrin eri uskontokuntiin ja kulttuureihin kuuluvia ihmisiä, ja jossa uskonnollisuutta yhä useammin lähestytään spiritualiteetin eikä institutionaalisen uskonnon kautta. Toisaalta spiritualiteetti työelämässä ei edellytä tietyn uskonnon tai uskomusjärjestelmän omaksumista tai hyväksymistä. Yksilön tasolla kyse on ennen kaikkea siitä, että hän tunnistaa itsessään sisäisen ja henkisen elämänsä, joka on osa häntä ja on läsnä myös työelämän yhteyksissä. Ihminen haluaa ravita omaa sisäistä elämäänsä ja sieluansa työssä olleessaan. (Duchon & Plowman 2005.) 3. Spiritualiteetti käsitteenä työelämän konteksteissa Spiritualiteettia käsitteenä on määritelty lukuisin eri tavoin. Spiritualiteettia luonnehditaan ihmisen olemassaolon perustavimmaksi tunteeksi ja kokemukseksi, jolla hän on yhteydessä itseensä, toisiin ihmisiin ja koko maailmaan. Spritualiteetti ilmenee ihmisen sisäisinä kokemuksina, kuten rakkautena, myötätuntona, kärsivällisyytenä, suvaitsevaisuutena, anteeksiantamisena, tyytyväisyytenä, vastuullisuutena ja tasapainona ihmisen elinympäristön kanssa. (Snyder & Lopez 2008.) Spiritualiteetti voidaan nähdä jopa ihmisen tietoisuuden korkeimpana asteena tai tilana (Mitroff & Denton 1999). Työelämän ja spiritualiteetin yhteyttä kutsutaan englanninkielessä useimmiten termein the workplace spirituality. Muita englanninkielisiä termejä ovat the organisational spirituality, the spirituality in the workplace, the spirit at work ja the spirituality in the business. Terminologia on moninaista, sillä spiritualiteetin ja työelämän yhteydestä käydään keskustelua monilla eri tieteellisillä kentillä, joiden teoreettiset ja kulttuuriset taustat vaihtelevat. (Karakas 2009; Juntunen & Räisänen 2015.) Termeillä workplace spirituality viitataan ihmisen spirituaaliseen kokemukseen työpaikallaan. Ihmisen identiteetti ja tausta vaikuttavat kaikkialla työelämässä, eikä jotain osaa ihmisestä voi erottaa työn ulkopuolelle. Ihminen haluaa etsiä työssään omiin arvoihinsa perustuvia valintoja ja merkityksellisyyden kokemuksia. (Marques 2005.) Spritualiteetilla työelämän kontekstissa tarkoitetaan työntekijöiden oman työn ja koko elämän merkitysten etsimistä, itsensä ylittämistä, yhteyttä työtovereihin sekä työntekijöiden omien perustavien arvojen ja työpaikalla vallitsevien arvojen välistä harmoniaa (Giacalone & Jurkiewicz 2003; Juntunen & Räisänen 2015). Giacalonen ja Jurkiewiczin (2003) määritelmän mukaan: Spiritualiteetti työssä on organisaation arvojen kehys sellaisessa kulttuurisessa ilmapiirissä, joka edistää työntekijän kokemusta transsendenttisuudesta työprosessien kautta. Se on yhteyttä toisiin, mikä välittää tunteen täydellisyydestä ja ilosta." Milliman, Czaplewski ja Ferguson (2003) määrittelevät työelämän spiritualiteettia yksilö-, ryhmä- ja organisaationäkökulmista. Heidän käsitteellinen lähestymistapa on tyypillinen jäsennys myös myöhemmissä työspiritualiteetti-tutkimuksissa ja -keskusteluissa, ja tämän vuoksi esittelemme monista määritelmistä tässä kohtaa kyseessä olevan jäsennyksen (ks. Juntunen & Räisänen 2015). Spiritualiteetti sisältää Millimanin, Czaplewskin ja Fergusonin. (2003) mukaan seuraavat ulottuvuudet: merkityksellinen työ, meaningful work (yksilö), tunne yhteisöstä, sense of community (ryhmä) sekä yhteys organisaation arvoihin, alignment with the organization s values (organisaatio). Merkityksellinen työ tarkoittaa syvää tunnetta oman työn merkityksestä ja tarkoituksesta. Jokaisella on omat sisäiset motivaationsa ja totuutensa sekä halu olla mukana 2

3 sellaisissa toiminnoissa, jotka tarjoavat syvempää merkitystä ihmisen omaan ja toisten elämään. Tunne yhteisöstä perustuu uskomukseen siitä, että ihmiset näkevät itsensä yhteydessä toisiin, ja ihmisen oma sisäinen elämä tai maailma voi olla yhteydessä toisten ihmisten sisäiseen maailmaan. Yhteisöulottuvuus sisältää syvän yhteyden tunteen muihin ihmisiin, vapauden ilmaista itseään ja aidon, vastavuoroisen, huolehtimisen ja välittämisen. Yhteys arvoihin sisältää ajatuksen yksilön omien arvojen ja organisaation arvojen yhdenmukaisuudesta. Yhteys organisaation arvoihin tarjoaa yksilölle tarkoituksen tunteen siitä, että hän palvelee työssään suurempaa tarkoitusta ja yhteiskuntaa. Johto ja työntekijät haluavat kantaa laajempaa vastuuta ympäröivän yhteisön hyvinvoinnista. Milliman, Czaplewski ja Ferguson (2003) huomauttavat, että spiritualiteetti on kompleksinen ja moniulotteinen käsite. He eivät keskity työelämän spiritualiteetin määrittelyssään käsitteen tuonpuoleiseen (trancendential) ulottuvuuteen, koska he katsovat sen kuuluvan ihmisen henkilökohtaisen elämään. 4. Spiritualiteettimittareista Työelämän spiritualiteetin mittarin kehittämisessä oleellisinta on ilmiön ja sen rakenteen kunnollinen määrittely. Tässä on aiemmassa tutkimuksessa ollut huomattavaa vaihtelua. Määritelmissä ja mittareissa vaihtelee jo se, mitä tasoa pyritään mittaamaan: yksilötasoa eli henkilökohtaista kokemusta, ryhmätasoa eli työympäristön ja työyhteisön toimintaa, vai organisaatiotasoa eli linjauksia ja yleisempiä käytäntöjä. Yleisintä näyttää olleen yksilötason tuntemusten ja kokemusten mittaaminen. Varsin kuvaavaa on, ettei mittareissa näytä näin ollen olevan selkeyttä edes siitä, ollaanko mittaamassa yksilöä vai organisaatiota, ominaisuutta vai asennetta, saati käytäntöjä vai kokemuksia. Vuonna 2000 julkaistu Ashmos & Duchonin mittari työelämän spiritualiteetista on ollut pohjana monelle myöhemmin kehitellylle kyselylle (Ashmos & Duchon, 2000). Kysely pohjasi silloisesta kirjallisuudesta haetuille, työelämän spiritualiteetille oletetuille eri ulottuvuuksille ja koostui näitä mittaamaan kehitetyistä kysymyksistä. Mittarissa on 66 kysymystä, jotka käsittelivät eri työympäristön tasoja: kysymykset 1-34 käsittelevät vastaajan asenteita itseään ja välitöntä työympäristöään kohtaan, kysymykset asenteita työyksikön toimintaa kohtaan ja kysymykset asenteita koko työorganisaatiota kohtaan. Faktorianalyyseissa yksilötason kysymykset muodostivat huomattavan monta faktoria: seitsemän faktoria on ilmiön teoriapohja huomioon ottaen epäilyttävän suuri määrä. Ottaen lisäksi huomioon, että osa kysymyksistä latautui useammalle faktorille (käyttäen latausten merkittävyyden rajana yleistä.3:a tekijöiden valitseman väljemmän.4:n sijaan) ja joidenkin kohdalla lataukset millekään faktorille eivät yltäneet yli.2:n, ilmiön yksilötason rakenne jää tämän artikkelin jäljiltä hyvin epäselväksi. Kahden muun tason faktorianalyysit tuottivat kumpikin kahden faktorin ratkaisun, jossa hyvin usea osio latautuu molemmille faktoreille; sama ongelma toistuu siis tässä. Ashmos & Duncanin löytämistä seitsemästä faktorista eli ilmiön ulottuvuuksista tärkeimmät kolme heidän mukaansa olivat: yhteisön eli kuulumisen ja kasvun tunteen mahdollistajat, työn merkityksellisyys eli tärkeyden, ilon ja energian tuntemukset ja sisäinen elämä eli toiveikkuus, arvot ja spiritualiteetin arvostus. Kuten Ashmos & Duchon itsekin toteavat, heidän työnsä oli tarkoitettu mittarin kehittämisen alkuvaiheeksi. Mittareita onkin heidän jälkeensä kehitetty useita ja työ yleisesti hyväksytyn työelämän spiritualiteetin määritelmän aikaansaamiseksi on jatkunut. Esimerkiksi Milliman, Czaplewski, & Ferguson (2003) jatkoivat Ashmos & Duchanin jalanjäljissä, ja tiivistivät omaa tutkimustaan varten työelämän spiritualiteetin kolmeen, Ashmos & Duchanin mukaiseen ulottuvuuteen: merkityksellisyyden, kuulumisen ja omien sekä organisaation arvojen yhteensopimisen ulottuvuuksiiin (viimeisin on uudelleennimetty sisäisen elämän ulottuvuus). He käyttivät mittarissaan sekä Ashmos & Duncanin laatimia että itse laatimiaan kysymyksiä. Yhteyksiä kolmen ulottuvuuden ja eri työhyvinvoinnin mittareiden välille löytyi heidän tutkimuksessaan useita. Tästä tutkimuksesta vuorostaan jatkoivat Rego & Pina e Cunhan (2008), joiden (Ashmos & Duchanin ja Milliman et al.:n työhön pohjanneen) työelämän spiritualiteetti - 3

4 mittarin faktorointi tuotti viisi ulottuvuutta: tunne yhteisöstä, omien ja organisaation arvojen vastaavuus, yhteisöön vaikuttaminen, työn ilo ja mahdollisuudet sisäiseen elämään. Esimerkkinä toisenlaisesta tutkimuslinjasta mainittakoon spirituaalisen johtajuuden teoriaa kehittäneet Fry, Vitucci, & Cedillo (2005), jotka ottivat rakentamassaan mallissa huomioon niin johtajan kuin alaisen päädyn ulottuvuudet ja näiden vaikutuksen tuottavuuteen ja organisaatioon sitoutumiseen. Johtajan puolen ulottuvuuksiksi määriteltiin visio, toivo ja huolenpito ja alaisen puolen ulottuvuuksiksi merkitys ja kuuluminen. Huolellisesti laadittu rakenneyhtälömalli osoitti, että kuuluminen oli alaisen ulottuvuuksista tärkein tuottavuuteen ja organisaatioon sitoutumiseen vaikuttava tekijä. Johtajan ulottuvuuksista puolestaan kaikilla oli merkitystä alaisen kuulumisen ja merkityksen kokemuksille; toivon vaikutus vain suodattui vision läpi. Tutkimuksen kohderyhmänä oli armeija, millä saattaa olla merkitystä sille, mitkä ilmiöt korostuivat. Tuoreempi, 2013 julkaistu katsaus spiritualiteettimittareita käsittelevään kirjallisuuteen löytyy teoksesta Handbook of Faith and Spirituality in the Workplace (Kinjerski, 2013). Kinjerski listaa artikkelissaan alalla käytettyjä termejä (spirit at work, spirituality at work, organisational spirituality, workplace spirituality, spirituality at workplace etc.) sekalaisine määritelmineen ja toteaa, että kunnollisen määritelmän puuttuessa ei ole ihme, ettei myöskään robustia, reliaabelia ja validia mittaria ole onnistuttu kehittämään. Kinjerski pyrkii näin ollen artikkelissaan kehittämään kunnollisen työelämän spiritualiteetin mittarin. Lopputuloksen, 18 kysymyksen mittaisen mittarin ulottuvuudet työelämän spiritualiteetille ovat innostava työ, tunne yhteisöstä, spirituaalinen yhteys ja mystinen kokemus. Kinjerskin ulottuvuuksissa on yhteneväisyyksiä aiemman tutkimuksen ja edellä esiteltyjen mittareiden kanssa: esimerkiksi kun innostavan työn ulottuvuutta katsoo tarkemmin, huomaa, että siihen sisältyy esimerkiksi omien ja organisaation arvojen vastaavuutta, työn merkityksellisyyttä ja kutsumusta koskevia kysymyksiä. Samoin on nähtävissä päällekkäisyyttä työn imun ulottuvuuksien (uppoutuminen, tarmokkuus ja omistautuminen; Hakanen, 2011) kanssa sekä kuulumisen perustarpeen (Self-Determination Theory; Ryan & Deci, 2000) kanssa. Mystisen kokemuksen ulottuvuus on ongelmallinen: kysymystensä perusteella se mittaa käytännössä erilaisia positiivisia affekteja. Psykologian alan pro gradu -työssään Nortomaa (2005) tutki mystiseksi kokemukseksi nimettyjä kokemuksia tai tapahtumia ja löysi niistä useita eri luokkia, jotka vastasivat tunnettuja psykologisia ilmiöitä. Kinjerskin mystistä kokemusta mittaaviin kohtiin kuuluu esimerkiksi positiivisia tunteita, jotka ovat tavallinen psykologinen ilmiö. Kokemus ajan ja paikan katoamisesta taas liittyy flow hun ja absorptioon. Nortomaan tutkimustulos oli, että mystisissä kokemuksissa on kysymys arkipäiväisistä tapahtumista ja kokemuksista, joille henkilö antaa oman maailmankuvansa mukaisen nimityksen. Nortomaan tutkimuksessa taikauskoisilla henkilöillä olikin skeptikkoja voimakkaampi taipumus nimetä kaikenlaiset kokemuksensa mystisiksi. Työelämän spiritualiteetin mittaamisen kannalta tapahtumien tai tunteiden nimeäminen mystisiksi on ongelmallista, koska ei ole varmaa, että vastaajalla on mittarin laatijan kanssa yhtenevä käsitys siitä, milloin tällaisen tulkinnan käyttäminen on asianmukaista. On toki periaatteellinen ja kiinnostava kysymys, voiko ja tulisiko spiritualiteettitutkimuksessa nimetä esimerkiksi positiivisia affekteja uskonnollissävytteisillä termeillä. Mittareita kehittäneet tutkijat ovat harmillisesti käyttäneet hyvin epätasalaatuisia otoksia kyselyidensä vastaajina ja raportoineet demografiset tiedot puutteellisesti, mikä vaikeuttaa tulosten yleistämistä ja mittareiden käytettävyyden arviointia. Vastaajajoukko on usein ollut pääosin vain yhdestä sukupuolesta koostuva (Ashmos & Duchonilla sekä Kinjerskillä naisia, Fry et al.:lla miehiä), mitä on pidettävä ongelmana ottaen huomioon, että uskonnollisuudessa ja sen ilmentämisessä on havaittu suuria eroja sukupuolten kesken. Ikä on toinen tekijä, joka tutkitusti on yhteydessä henkilön uskonnollisuuteen ja suhteeseen spiritualiteettiin, ja se ansaitsisi siis samaten tarkemman käsittelyn taustamuuttujana. Lisäksi mahdollisten moderaattorien ja mediaattorien tutkimus näyttää vielä puuttuvan. 4

5 Edellä esitellyissä työelämän spiritualiteetin mittareissa toistuvat tietyt ulottuvuudet. On mielestämme nähtävissä, että työelämän spiritualiteetin mittaamisessa esille nousevat toistuvasti seuraavat neljä osa-aluetta, joista kolme on työelämän tutkimukselle jo entuudestaan hyvin tuttuja: kuuluminen, positiiviset affektit ja merkityksellisyys. Kuuluminen (relatedness) on yksi ihmisen kolmesta keskeisestä perustarpeesta itsemääräämisteorian (Self-Determination Theory; Ryan & Deci, 2000) mukaan; positiiviset affektit ovat psykologisen hyvinvoinnin peruskiviä; ja merkityksellisyys on nousemassa nykyisen, proteaanisen työelämäkulttuurin keskeisimmäksi tavoitteeksi ja motivoijaksi. Neljäs tutkimuksissa toistuva ulottuvuus on työelämän tutkimukselle ja työpsykologialle vierain ja siten sen määritelmätkin näyttävät vaihtelevan eniten. Yksinkertaisin tapa nimetä tämä ulottuvuus lienee transcendence. Ymmärrämme niin, että tämä ulottuvuus pyrkii tavoittamaan henkilön kokemuksen suhteesta korkeampaan voimaan tai johonkin itseään suurempaan, ja tämän kokemuksen merkityksen henkilön työelämälle. Koska ulottuvuuksissa on selvää päällekkäisyyttä yleisten työpsykologiasta tuttujen ilmiöiden kanssa, tuhannen taalan kysymys työelämän spiritualiteetin mittarin kehittämisessä onkin, onko työelämän spiritualiteetti itsenäinen konstruktio vai koostuuko se sellaisista ilmiöistä, piirteistä, asenteista tai ominaisuuksista, jotka jo ovat tunnettuja ja joille on kehitetty soveliaat mittarit. Kirjallisuus Ashmos, D. P., & Duchon, D. (2000) Spirituality at Work: A Conceptualization and Measure. Journal of Management Inquiry, 9(2), Carroll, S. T. (2013) Addressing religion and spirituality in the workplace. In K. I. Pargament (Ed.), APA handbook of psychology, religion, and spirituality: Vol. 2. An applied psychology of religion and spirituality ( ). Washington, DC: American Psychological Association. Case, P. and Gosling, J. (2010) The spiritual organization: critical reflections on the instrumentality of workplace spirituality. Journal of Management, Spirituality and Religion, 7 (4) ISSN Duchon, D. & Plowman, D. (2005) Nurturing the spirit at work: Impact on work unit performance. Management Department Faculty Publications. Paper Fry, L. W., Vitucci, S., & Cedillo, M. (2005) Spiritual leadership and army transformation: Theory, measurement, and establishing a baseline. The Leadership Quarterly, 16 (5), Giacalone, R. A., & Jurkiewicz, C. L. (2003) Toward a science of workplace spirituality, In R. A. Giacalone & C. L. Jurkiewicz (Eds.), Handbook of workplace spirituality and organizational performance (3 28). Armonk, NY: M. E. Sharp. Gull, G. A., & Doh, J. (2004) The "transmutation" of the organization: Toward a more spiritual workplace. Journal of Management Inquiry, 13(2), Hakanen, J. (2011) Työn imun arviointimenetelmä. Työn imu menetelmän (Utrecht Work Engagement Scale) käyttäminen, validointi ja viitetiedot Suomessa. Helsinki: Työterveyslaitos. Heelas, P. & Woodhead, L. (2005) The spiritual revolution: why religion is giving way to spirituality. Malden, MA: Blackwell. Juntunen, E. & Räsänen, R. (2015) Spiritualiteetti työelämässä. Työ ja Henki. avaimia henkiseen ja hengelliseen työhyvinvointiin. Toim. Kanerva, M. & Tanska, J. Helsinki: Kirjapaja, Järvinen, K. (2014) Työn mielekkyyden johtaminen: käytännön opas. Helsinki: Talentum. Karakas, F. (2009) New Paradigms in Organizational Development in the 21st Century: Positivity, Spirituality, and Complexity. Organization Development Journal 27 (1), Kinjerski, V. (2013) The Spirit at Work Scale: Developing and Validating a Measure of Individual Spirituality at Work. In J. Neal (Ed.), Handbook of Faith and Spirituality in the Workplace SE - 23 ( ). Springer New York. 5

6 Martela, F. & Jarenko, K. (2014) Sisäinen motivaatio Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014. Marques, J.F. (2005) Spirituality in the workplace: Developing an integral model and a comprehensive definition. The Journal of the American Academy of Business 7(1), Milliman, J., Czaplewski, A. J., & Ferguson, J. (2003) Workplace spirituality and employee work attitudes. Journal of Organizational Change Management 16 (4), Mitroff, I. I., & Denton, E. A. (1999) A study of spirituality in the workplace. Sloan Management Review, 40 (4), Nortomaa, A. (2005) The Nature of Mystical Experiences. Helsinki University, Helsinki. Puusa, A. & Reijonen, H. (2011) Aineeton pääoma organisaation voimavarana. Kuopio: Unipress, cop. Rego, A., & Pina e Cunha, M. (2008) Workplace spirituality and organizational commitment: an empirical study. Journal of Organizational Change Management 21 (1), Ryan, R. M., & Deci, E. L. (2000) Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American Psychologist 55 (1), 68. Snyder, C. R., & Lopez, S. (2008) Handbook of positive psychology (2nd ed.). Oxford, UK: Oxford University Press. Tuominen, S. & Pohjakallio P. (2012) Työkirja: työelämän vallankumouksen perusteet. Helsinki: WSOY. 6

Henkinen johtaminen Pomon päivä

Henkinen johtaminen Pomon päivä 13.10.16 Henkinen johtaminen Pomon päivä 12.10.2016 Elina Juntunen, TT, YTK elina.juntunen@helsinki.fi Spirtus (lat.), henki, hengitys. elämää ylläpitävä voima, elinvoima. 1 13.10.16 Työelämän spirit Merkityksellisyys

Lisätiedot

Ohjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?

Ohjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi? Frank Martela Ohjauskysymys Mikä sinua työssäsi motivoi? Siirtymä jälkiteolliseen aikakauteen Korkea aktivaatiotaso Ahdistus & työstressi Draivi Mielipaha Mielihyvä Työhön leipääntyminen & masennus Työtyytyväisyys

Lisätiedot

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?

Lisätiedot

Kuinka tulevaisuus voisi olla parempi kuin nykyisyys? Arto O. Salonen

Kuinka tulevaisuus voisi olla parempi kuin nykyisyys? Arto O. Salonen Kuinka tulevaisuus voisi olla parempi kuin nykyisyys? Arto O. Salonen www.artosalonen.com @artoosalonen SISÄLTÖ 1. Korosta elämänlaatua elintason sijasta 2. Luo mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiselle 3.

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Markus Talvio FT, LO, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto www.markustalvio.com Hyvinvointiin vaikuttavat Deci, E. L. & Ryan,

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen VAHVUUDET

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen VAHVUUDET TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen VAHVUUDET 19.1. 2017 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Agenda 19.1.2017 Läsnäololista Keskustelua kurssin tehtävistä Vahvuudet itsensä tuntemisessa ja johtamisessa

Lisätiedot

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor 8.3.2011 Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi Tavoite Työhyvinvoinnin näkökulmia Positiivinen työpsykologia Voimavara lähestymistapa Esimerkki Työhyvinvoinnin näkökulmia Yksilönäkökulma Työhyvinvointi on

Lisätiedot

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala.

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala. PSYKOLOGINEN PÄÄOMA ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, 11.10.2016 Ilona Rauhala psykologiaa johtajille @IlonaRauhala ilonarauhala.fi Materiaalin Copyright 2016 Ilona Rauhala Oy. Kaikki

Lisätiedot

SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA

SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA Yrittäjien syyshuolto 10.10.2011 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Liisa Hakala Onnistumisten tekeminen näkyväksi Missä asioissa

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

MUUTOS ON MAHDOLLISUUS

MUUTOS ON MAHDOLLISUUS MUUTOS ON MAHDOLLISUUS Miten autan itseäni onnistumaan muutosten keskellä Varkaus, syksy 2016 Ilona Rauhala psykologiaa johtajille @IlonaRauhala ilonarauhala.fi Materiaalin Copyright 2016 Palomacorento

Lisätiedot

pp.kk.vvvv / Etunimi Sukunimi Tähän esityksen nimi 1

pp.kk.vvvv / Etunimi Sukunimi Tähän esityksen nimi 1 pp.kk.vvvv / Etunimi Sukunimi Tähän esityksen nimi 1 Sanna Wenström 2014 2 Positiivinen psykologia Vahvuudet Sisäinen motivaatio INNOSTUS Opiskelijan hyvinvointi Pedagoginen hyvinvointi Opetus/ ohjaushlöstön

Lisätiedot

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen Palveleva johtajuus - vetovoimaa Kirsi Rytkönen 25.3.2015 Palveleva johtajuus vetovoimaa Lorem ipsum ja dolor sit amet. Joka ei tunne historiaansa on tuomittu toistamaan sitä - Autoritaarinen, omaa etua

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM Merkityksellisyyden johtamisesta Merja Fischer, TkT, KTM 2.6.2015 Ihmisiä motivoi eniten edistyminen merkityksellisessä työssä Fischer & Vainio 2014 Ihmiset haluavat olla synnyttämässä jotain itseään suurempaa.

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä

Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen meiningistä Vapaaehtoisten seminaariristeily 16.-18.10.2015 Hyvinvointiväylän II lähtöselvitys Mistä syntyy tekemisen meininki? Sisäinen motivaatio

Lisätiedot

SISÄINEN MOTIVAATIO tehokkuuden ja hyvinvoinnin lähteenä. Frank Martela

SISÄINEN MOTIVAATIO tehokkuuden ja hyvinvoinnin lähteenä. Frank Martela SISÄINEN MOTIVAATIO tehokkuuden ja hyvinvoinnin lähteenä Frank Martela Ohjauskysymys Mikä sinua omassa työssäsi motivoi? Niin muuttuu maailma, Eskoni Siirtymä jälkiteolliseen aikakauteen Lähde: Pajarinen,

Lisätiedot

TU-E3110 Work Design in Organizations 31.1.2016 Article Summary Sivu 1 / 5

TU-E3110 Work Design in Organizations 31.1.2016 Article Summary Sivu 1 / 5 Article Summary Sivu 1 / 5 Heidi Maanonen Opiskelijanumero 485311 TIETOTYÖNTEKIJÄT GOOGLELLA: TUTKIMUSKOHTEENA ALAISTAIDOT Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten niin sanottu organisaatiokansalaisuus

Lisätiedot

Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus

Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus Kenen vastuu Kuvaile henkilöä, joka toimii työssä vastuullisesti! Työnantajan

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

Sosiaalityön vaikuttavuus

Sosiaalityön vaikuttavuus Sosiaalityön vaikuttavuus 13.3.2018 Minna Kivipelto, THL 1 Sosiaalityön vaikuttavuuden vaade uusi ja vanha asia Sosiaalityötä kohtaan suunnatut syytökset sen tehottomuudesta Sosiaalityö ja sosiaaliset

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Työn mielekkyys 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä

Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä KT Ohjelmajohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi KTM Kehittämisasiantuntija Riitta-Liisa Larjovuori Tampereen yliopisto, Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämisryhmä

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op)

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) Luento 9: Yhteenveto Jouni Virtaharju, 22.11.2016 LUENTOKERRAN SISÄLTÖ Jäljellä olevat suoritukset loppuväittelyt loppuessee Mitkä olivatkaan kurssin tavoitteet? Kurssiviitekehys

Lisätiedot

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti VALTION TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN VERKOSTOITUMISPÄIVÄ 7.10.2014 Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme työn terveellisyyttä

Lisätiedot

Ikäjohtaminen TeliaSonerassa

Ikäjohtaminen TeliaSonerassa Ikäjohtaminen TeliaSonerassa Ainokaisa Saarinen Johtamisen kehittämisverkoston johtoryhmä Teemaistunto Kaikenikäisten johtaminen 12.9.2012, Säätytalo, Helsinki 2 Puheenvuoroni sisältö ja oma näkökulmani

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Tutkijan informaatiolukutaito

Tutkijan informaatiolukutaito Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

World-Wide Work Stress

World-Wide Work Stress Sanomatalo, Helsinki Hajautetun työn seminaari 7.9.2010 World-Wide Work Stress Hyvinvoinnin johtaminen hajautetussa työssä Niina Nurmi Aalto Yliopisto, TKK Projektipäällikkö, vmstan VÄITÖSKIRJATUTKIMUS

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014 Hyvinvointia työstä 06.11.2014 Sampsa Puttonen & 1 Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Ihmiset ja osaaminen menestymisen kivijalka Energiaa tuloksentekoon 06.11.2014 2 Konteksti Tuottavuus

Lisätiedot

APA-tyyli. Petri Nokelainen

APA-tyyli. Petri Nokelainen APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry 10.9.2013

TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry 10.9.2013 TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry 10.9.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja Työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa

Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa Dos. Saija Mauno Jyväskylän yliopisto saija.mauno@jyu.fi Työ ja hyvinvointi seminaari Oulu 27-28.9.200928.9.2009

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Merkityksellistä työtä

Merkityksellistä työtä Merkityksellistä työtä + + Jaakko Sahimaa @betterworkconsulting wwww.betterworkconsulting.org MIKSI PUHUMME MERKITYKSELLISESTÄ TYÖSTÄ? MERKITYKSEN KAIPUU ON TYÖELÄMÄN KASVAVA TRENDI -TUOMO ALASOINI MITEN

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Sulkevat ja avaavat suhteet

Sulkevat ja avaavat suhteet Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde

Lisätiedot

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki

Lisätiedot

Itsemääräämisteoria ja käyttäytymisen muutostekniikat mobiilisovelluksella toteutettavassa ohjauksessa

Itsemääräämisteoria ja käyttäytymisen muutostekniikat mobiilisovelluksella toteutettavassa ohjauksessa Itsemääräämisteoria ja käyttäytymisen muutostekniikat mobiilisovelluksella toteutettavassa ohjauksessa Sanni Tiitinen, Sakari Ilomäki, Aija Logren, Johanna Ruusuvuori Evidence-based health promotion at

Lisätiedot

Valmentajan luoma motivaatioilmasto kaksoisuralla. Milla Saarinen LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos

Valmentajan luoma motivaatioilmasto kaksoisuralla. Milla Saarinen LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos Valmentajan luoma motivaatioilmasto kaksoisuralla Milla Saarinen LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos Esityksen sisältö: 1. Valmentajan luoma motivaatioilmasto teoria käytäntö

Lisätiedot

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön. Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.

Lisätiedot

Kipinää, liekkiä ja roihua

Kipinää, liekkiä ja roihua Kipinää, liekkiä ja roihua Sosiokulttuurinen innostaminen ja aito dialogisuus nuoren kohtaamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät, Nurmes 28.9.2016 Anita Mäntynen-Hakem Kohti innostusta ja innostamista

Lisätiedot

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009) Motivaatio? Motivaatio on mielen käyttövoimaa, joka suuntaa energiaamme meitä kiinnostaviin ja innostaviin asioihin Oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta sisäinen motivaatio on tärkein ihmistä eteenpäin

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy Taustaa Tuotannon kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Arvokas luonto Aineettoman kulttuuriperinnön luontoringin seminaari Kansallismuseo Helsingissä torstaina Photo: K.

Arvokas luonto Aineettoman kulttuuriperinnön luontoringin seminaari Kansallismuseo Helsingissä torstaina Photo: K. Elävä perintö ja kestävä kehitys Katriina Siivonen FT, dosentti, yliopistonlehtori, varajohtaja Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto katriina.siivonen@utu.fi Arvokas luonto Aineettoman kulttuuriperinnön

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Keskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä. Leadership-tapahtuma

Keskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä. Leadership-tapahtuma Keskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä Leadership-tapahtuma 2.2.2012 Minä olen tehokkaimmillani ja tuottavimmillani kun Olen asiantuntevassa työryhmässä, jossa kukin tietää roolinsa ja sparraa toisiaan

Lisätiedot

Juhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria. Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi

Juhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria. Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi Juhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi Jos koulun juhla on kasvatuksen väline, - millainen väline se on? - miten se toimii? - kuka sitä

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa

Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa 1 Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa Mervi Kaukko Mervi.kaukko@oulu.fi 2 Tausta Osallistava toimintatutkimus

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän

Lisätiedot

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs

Lisätiedot

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS KALLE PUOLAKKA KSEI/PALMENIA LAHTI LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 11.11.2014 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Lisätiedot

Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja?

Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja? Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja? -opisto 26.4.2019 Sitra / megatrendit: o Elinikäinen oppiminen muuttuu hyveestä välttämättömyydeksi. o Elinikäisestä uuden oppimisesta pitäisi tulla uusi elämän

Lisätiedot

Mikä on luovuttamatonta ja minkä olisi hyvä muuttua? Arto O. Salonen, dos.

Mikä on luovuttamatonta ja minkä olisi hyvä muuttua? Arto O. Salonen, dos. Mikä on luovuttamatonta ja minkä olisi hyvä muuttua? Arto O. Salonen, dos. Tulevaisuuden yhteiskunnassa luodaan olosuhteita, joissa jokaisen on helppoa yltää omaan parhaaseensa? vapautuu kansalaisten täysi

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KUNTOTESTAUSPÄIVÄT 18.3.2016 Hannele Forsman, LitM Kehityspäällikkö, valmennuskeskus, EUO Jatko-opiskelija, JYU, KIHU 1 SISÄLTÖ 1. Uusinta uutta tiivistelmä

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Luentokuvia HAKU:1. Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se

Luentokuvia HAKU:1. Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se Luentokuvia HAKU:1 Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se Teoriasta ja menetelmistäasiaa Ohjauspaketti; ohjaaamisen mallit, rutiinit ja menetelmät Malmi, Brown

Lisätiedot

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9. Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen

Lisätiedot

Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja

Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja 15.11.2017 Sosiaalityön klubi, Tampere Alustuksen tarkoitus -

Lisätiedot