Työelämän spiritualiteetin mittaaminen
|
|
- Elina Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys monimuotoisissa työyhteisöissä uudistavien, dialogisten tutkimus- ja kehittämismenetelmien mahdollisuudet organisaatioiden ja työelämän kehittämisessä Elina Juntunen Helsingin yliopisto Aura Nortomaa Helsingin yliopisto Jenni Spännäri Helsingin yliopisto Työelämän spiritualiteetin mittaaminen 1. Johdanto Spiritualiteetilla työelämän konteksteissa tarkoitetaan kokemusta työn merkityksellisyydestä, kuulumisen tunnetta työyhteisöön ja -organisaatioon sekä liittymistä organisaation edustamiin arvoihin. Spiritualiteettia työelämässä on mitattu muutamissa empiirissä tutkimuksissa. Spiritualiteetilla on havaittu olevan positiivinen yhteys esimerkiksi organisaation sitoutumiseen, työtyytyväisyyteen ja tuottavuuteen. Toisaalta spiritualiteetin empiirinen mittaaminen on osoittanut haastavaksi muun muassa spiritualiteetin käsitteelliseen moniulotteisuuden ja epämääräisyyden vuoksi. Tutkimuksessamme analysoimme aikaisemmissa tutkimuksissa sovellettuja työelämän spiritualiteettimittareita. Tarkastelemme, miten niissä on määritelty työelämän spiritualiteetti, ja millaisia vaikutuksia sillä on nähty olevan niin yksilön ja organisaation kannalta. Arvioimme, millaisia vahvuuksia ja heikkouksia näillä mittareilla on. 2. Spiritualiteetti työelämässä Kiinnostus työelämän spiritualiteettia (workplace spirituality) kohtaan on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla (Carroll 2013; Duchon & Plowman, 2005; Fry, Vitucci, & Cedillo 2005). Spiritualiteettia koskevat keskustelut ovat lisääntyneet erityisesti johtajuustutkimuksen ja myös sosiologisen tutkimuksen alueilla. Tutkimusta on seurannut erilaisia organisaatioiden kehittämiseen liittyviä käytännön toimia, kuten workshoppeja, seminaareja ja kehittämisohjelmia. (Case & Gosling 2010, ) Työelämän spiritualiteettikeskustelujen taustailmiöinä on monia erilaisia ja yhtäaikaisia länsimaita koskettaneita sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia ja taloudellisia prosesseja. Yksi merkittävimmistä ilmiöistä on niin sanottu spiritualiteetin renessanssi, joka tarkoittaa erityisesti 1980-luvulla Yhdysvalloissa ja Euroopassa noussutta kiinnostusta spirituaaliteettia ja spirituaalisia ilmiöitä kohtaan. Kehityksen taustalla on perinteisten uskonnollisten instituutioiden merkityksen väheneminen ihmisten elämässä ja uskonnollisuuden siirtyminen ihmisten yksityisen elämän piiriin. (esim. Heelas & Woodhead 2005.) Spirituaaliteetin nousu on ilmennyt muun muassa postmateriaalisten, sosiaalisten arvojen nousuna. Ihmiset kokevat aikaisempaa tärkeämmiksi sosiaalisen tasa-arvoisuuden, osallisuuden, vapauden, elämän laadun, itseilmaisun ja ympäristöarvot. Työntekijälle arvojen muutos on voinut tarkoittaa tasapainon etsimistä työelämän ja oman henkilökohtaisen elämän arvojen välille. Ihmiset haluavat nähdä elämänsä kokonaisvaltaisesti, jossa työ ei ole erillään elämän muista osa-alueista. Yhä useampi ihminen odottaa työltään sellaista, joka tyydyttää hänen henkisiä tarpeitaan, toiveitaan ja kaipuitaan. (Gull & Doh 2004.) Spiritualiteettikeskustelua ei ole juuri esiintynyt suomalaisen työelämän yhteydessä. 1
2 Maallisissa organisaatioissa ei ole muodostunut luontevaksi tavaksi keskustella spiritualiteetista tai henkisyydestä ja hengellisyydestä. Toisaalta ajankohtainen työelämän kehittämistä ja johtamista käsittelevä kotimainen kirjallisuus nostaa esille spiritualiteetin kannalta olennaisia seikkoja. Näitä ovat muun muassa teokset, jotka käsittelevät sisäistä motivaatiota (Martela & Jarenko 2014), työn merkitystä (Tuominen & Pohjakallio 2012), työn mielekkyyden johtamista (Järvinen 2014), työn imua (Hakanen 2011) tai organisaation aineetonta pääomaa (Puusa & Reijonen 2011). Spiritualiteetin ymmärrys on erityisen ajankohtaista suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa, jossa työelämässä työskentelee enenevässä määrin eri uskontokuntiin ja kulttuureihin kuuluvia ihmisiä, ja jossa uskonnollisuutta yhä useammin lähestytään spiritualiteetin eikä institutionaalisen uskonnon kautta. Toisaalta spiritualiteetti työelämässä ei edellytä tietyn uskonnon tai uskomusjärjestelmän omaksumista tai hyväksymistä. Yksilön tasolla kyse on ennen kaikkea siitä, että hän tunnistaa itsessään sisäisen ja henkisen elämänsä, joka on osa häntä ja on läsnä myös työelämän yhteyksissä. Ihminen haluaa ravita omaa sisäistä elämäänsä ja sieluansa työssä olleessaan. (Duchon & Plowman 2005.) 3. Spiritualiteetti käsitteenä työelämän konteksteissa Spiritualiteettia käsitteenä on määritelty lukuisin eri tavoin. Spiritualiteettia luonnehditaan ihmisen olemassaolon perustavimmaksi tunteeksi ja kokemukseksi, jolla hän on yhteydessä itseensä, toisiin ihmisiin ja koko maailmaan. Spritualiteetti ilmenee ihmisen sisäisinä kokemuksina, kuten rakkautena, myötätuntona, kärsivällisyytenä, suvaitsevaisuutena, anteeksiantamisena, tyytyväisyytenä, vastuullisuutena ja tasapainona ihmisen elinympäristön kanssa. (Snyder & Lopez 2008.) Spiritualiteetti voidaan nähdä jopa ihmisen tietoisuuden korkeimpana asteena tai tilana (Mitroff & Denton 1999). Työelämän ja spiritualiteetin yhteyttä kutsutaan englanninkielessä useimmiten termein the workplace spirituality. Muita englanninkielisiä termejä ovat the organisational spirituality, the spirituality in the workplace, the spirit at work ja the spirituality in the business. Terminologia on moninaista, sillä spiritualiteetin ja työelämän yhteydestä käydään keskustelua monilla eri tieteellisillä kentillä, joiden teoreettiset ja kulttuuriset taustat vaihtelevat. (Karakas 2009; Juntunen & Räisänen 2015.) Termeillä workplace spirituality viitataan ihmisen spirituaaliseen kokemukseen työpaikallaan. Ihmisen identiteetti ja tausta vaikuttavat kaikkialla työelämässä, eikä jotain osaa ihmisestä voi erottaa työn ulkopuolelle. Ihminen haluaa etsiä työssään omiin arvoihinsa perustuvia valintoja ja merkityksellisyyden kokemuksia. (Marques 2005.) Spritualiteetilla työelämän kontekstissa tarkoitetaan työntekijöiden oman työn ja koko elämän merkitysten etsimistä, itsensä ylittämistä, yhteyttä työtovereihin sekä työntekijöiden omien perustavien arvojen ja työpaikalla vallitsevien arvojen välistä harmoniaa (Giacalone & Jurkiewicz 2003; Juntunen & Räisänen 2015). Giacalonen ja Jurkiewiczin (2003) määritelmän mukaan: Spiritualiteetti työssä on organisaation arvojen kehys sellaisessa kulttuurisessa ilmapiirissä, joka edistää työntekijän kokemusta transsendenttisuudesta työprosessien kautta. Se on yhteyttä toisiin, mikä välittää tunteen täydellisyydestä ja ilosta." Milliman, Czaplewski ja Ferguson (2003) määrittelevät työelämän spiritualiteettia yksilö-, ryhmä- ja organisaationäkökulmista. Heidän käsitteellinen lähestymistapa on tyypillinen jäsennys myös myöhemmissä työspiritualiteetti-tutkimuksissa ja -keskusteluissa, ja tämän vuoksi esittelemme monista määritelmistä tässä kohtaa kyseessä olevan jäsennyksen (ks. Juntunen & Räisänen 2015). Spiritualiteetti sisältää Millimanin, Czaplewskin ja Fergusonin. (2003) mukaan seuraavat ulottuvuudet: merkityksellinen työ, meaningful work (yksilö), tunne yhteisöstä, sense of community (ryhmä) sekä yhteys organisaation arvoihin, alignment with the organization s values (organisaatio). Merkityksellinen työ tarkoittaa syvää tunnetta oman työn merkityksestä ja tarkoituksesta. Jokaisella on omat sisäiset motivaationsa ja totuutensa sekä halu olla mukana 2
3 sellaisissa toiminnoissa, jotka tarjoavat syvempää merkitystä ihmisen omaan ja toisten elämään. Tunne yhteisöstä perustuu uskomukseen siitä, että ihmiset näkevät itsensä yhteydessä toisiin, ja ihmisen oma sisäinen elämä tai maailma voi olla yhteydessä toisten ihmisten sisäiseen maailmaan. Yhteisöulottuvuus sisältää syvän yhteyden tunteen muihin ihmisiin, vapauden ilmaista itseään ja aidon, vastavuoroisen, huolehtimisen ja välittämisen. Yhteys arvoihin sisältää ajatuksen yksilön omien arvojen ja organisaation arvojen yhdenmukaisuudesta. Yhteys organisaation arvoihin tarjoaa yksilölle tarkoituksen tunteen siitä, että hän palvelee työssään suurempaa tarkoitusta ja yhteiskuntaa. Johto ja työntekijät haluavat kantaa laajempaa vastuuta ympäröivän yhteisön hyvinvoinnista. Milliman, Czaplewski ja Ferguson (2003) huomauttavat, että spiritualiteetti on kompleksinen ja moniulotteinen käsite. He eivät keskity työelämän spiritualiteetin määrittelyssään käsitteen tuonpuoleiseen (trancendential) ulottuvuuteen, koska he katsovat sen kuuluvan ihmisen henkilökohtaisen elämään. 4. Spiritualiteettimittareista Työelämän spiritualiteetin mittarin kehittämisessä oleellisinta on ilmiön ja sen rakenteen kunnollinen määrittely. Tässä on aiemmassa tutkimuksessa ollut huomattavaa vaihtelua. Määritelmissä ja mittareissa vaihtelee jo se, mitä tasoa pyritään mittaamaan: yksilötasoa eli henkilökohtaista kokemusta, ryhmätasoa eli työympäristön ja työyhteisön toimintaa, vai organisaatiotasoa eli linjauksia ja yleisempiä käytäntöjä. Yleisintä näyttää olleen yksilötason tuntemusten ja kokemusten mittaaminen. Varsin kuvaavaa on, ettei mittareissa näytä näin ollen olevan selkeyttä edes siitä, ollaanko mittaamassa yksilöä vai organisaatiota, ominaisuutta vai asennetta, saati käytäntöjä vai kokemuksia. Vuonna 2000 julkaistu Ashmos & Duchonin mittari työelämän spiritualiteetista on ollut pohjana monelle myöhemmin kehitellylle kyselylle (Ashmos & Duchon, 2000). Kysely pohjasi silloisesta kirjallisuudesta haetuille, työelämän spiritualiteetille oletetuille eri ulottuvuuksille ja koostui näitä mittaamaan kehitetyistä kysymyksistä. Mittarissa on 66 kysymystä, jotka käsittelivät eri työympäristön tasoja: kysymykset 1-34 käsittelevät vastaajan asenteita itseään ja välitöntä työympäristöään kohtaan, kysymykset asenteita työyksikön toimintaa kohtaan ja kysymykset asenteita koko työorganisaatiota kohtaan. Faktorianalyyseissa yksilötason kysymykset muodostivat huomattavan monta faktoria: seitsemän faktoria on ilmiön teoriapohja huomioon ottaen epäilyttävän suuri määrä. Ottaen lisäksi huomioon, että osa kysymyksistä latautui useammalle faktorille (käyttäen latausten merkittävyyden rajana yleistä.3:a tekijöiden valitseman väljemmän.4:n sijaan) ja joidenkin kohdalla lataukset millekään faktorille eivät yltäneet yli.2:n, ilmiön yksilötason rakenne jää tämän artikkelin jäljiltä hyvin epäselväksi. Kahden muun tason faktorianalyysit tuottivat kumpikin kahden faktorin ratkaisun, jossa hyvin usea osio latautuu molemmille faktoreille; sama ongelma toistuu siis tässä. Ashmos & Duncanin löytämistä seitsemästä faktorista eli ilmiön ulottuvuuksista tärkeimmät kolme heidän mukaansa olivat: yhteisön eli kuulumisen ja kasvun tunteen mahdollistajat, työn merkityksellisyys eli tärkeyden, ilon ja energian tuntemukset ja sisäinen elämä eli toiveikkuus, arvot ja spiritualiteetin arvostus. Kuten Ashmos & Duchon itsekin toteavat, heidän työnsä oli tarkoitettu mittarin kehittämisen alkuvaiheeksi. Mittareita onkin heidän jälkeensä kehitetty useita ja työ yleisesti hyväksytyn työelämän spiritualiteetin määritelmän aikaansaamiseksi on jatkunut. Esimerkiksi Milliman, Czaplewski, & Ferguson (2003) jatkoivat Ashmos & Duchanin jalanjäljissä, ja tiivistivät omaa tutkimustaan varten työelämän spiritualiteetin kolmeen, Ashmos & Duchanin mukaiseen ulottuvuuteen: merkityksellisyyden, kuulumisen ja omien sekä organisaation arvojen yhteensopimisen ulottuvuuksiiin (viimeisin on uudelleennimetty sisäisen elämän ulottuvuus). He käyttivät mittarissaan sekä Ashmos & Duncanin laatimia että itse laatimiaan kysymyksiä. Yhteyksiä kolmen ulottuvuuden ja eri työhyvinvoinnin mittareiden välille löytyi heidän tutkimuksessaan useita. Tästä tutkimuksesta vuorostaan jatkoivat Rego & Pina e Cunhan (2008), joiden (Ashmos & Duchanin ja Milliman et al.:n työhön pohjanneen) työelämän spiritualiteetti - 3
4 mittarin faktorointi tuotti viisi ulottuvuutta: tunne yhteisöstä, omien ja organisaation arvojen vastaavuus, yhteisöön vaikuttaminen, työn ilo ja mahdollisuudet sisäiseen elämään. Esimerkkinä toisenlaisesta tutkimuslinjasta mainittakoon spirituaalisen johtajuuden teoriaa kehittäneet Fry, Vitucci, & Cedillo (2005), jotka ottivat rakentamassaan mallissa huomioon niin johtajan kuin alaisen päädyn ulottuvuudet ja näiden vaikutuksen tuottavuuteen ja organisaatioon sitoutumiseen. Johtajan puolen ulottuvuuksiksi määriteltiin visio, toivo ja huolenpito ja alaisen puolen ulottuvuuksiksi merkitys ja kuuluminen. Huolellisesti laadittu rakenneyhtälömalli osoitti, että kuuluminen oli alaisen ulottuvuuksista tärkein tuottavuuteen ja organisaatioon sitoutumiseen vaikuttava tekijä. Johtajan ulottuvuuksista puolestaan kaikilla oli merkitystä alaisen kuulumisen ja merkityksen kokemuksille; toivon vaikutus vain suodattui vision läpi. Tutkimuksen kohderyhmänä oli armeija, millä saattaa olla merkitystä sille, mitkä ilmiöt korostuivat. Tuoreempi, 2013 julkaistu katsaus spiritualiteettimittareita käsittelevään kirjallisuuteen löytyy teoksesta Handbook of Faith and Spirituality in the Workplace (Kinjerski, 2013). Kinjerski listaa artikkelissaan alalla käytettyjä termejä (spirit at work, spirituality at work, organisational spirituality, workplace spirituality, spirituality at workplace etc.) sekalaisine määritelmineen ja toteaa, että kunnollisen määritelmän puuttuessa ei ole ihme, ettei myöskään robustia, reliaabelia ja validia mittaria ole onnistuttu kehittämään. Kinjerski pyrkii näin ollen artikkelissaan kehittämään kunnollisen työelämän spiritualiteetin mittarin. Lopputuloksen, 18 kysymyksen mittaisen mittarin ulottuvuudet työelämän spiritualiteetille ovat innostava työ, tunne yhteisöstä, spirituaalinen yhteys ja mystinen kokemus. Kinjerskin ulottuvuuksissa on yhteneväisyyksiä aiemman tutkimuksen ja edellä esiteltyjen mittareiden kanssa: esimerkiksi kun innostavan työn ulottuvuutta katsoo tarkemmin, huomaa, että siihen sisältyy esimerkiksi omien ja organisaation arvojen vastaavuutta, työn merkityksellisyyttä ja kutsumusta koskevia kysymyksiä. Samoin on nähtävissä päällekkäisyyttä työn imun ulottuvuuksien (uppoutuminen, tarmokkuus ja omistautuminen; Hakanen, 2011) kanssa sekä kuulumisen perustarpeen (Self-Determination Theory; Ryan & Deci, 2000) kanssa. Mystisen kokemuksen ulottuvuus on ongelmallinen: kysymystensä perusteella se mittaa käytännössä erilaisia positiivisia affekteja. Psykologian alan pro gradu -työssään Nortomaa (2005) tutki mystiseksi kokemukseksi nimettyjä kokemuksia tai tapahtumia ja löysi niistä useita eri luokkia, jotka vastasivat tunnettuja psykologisia ilmiöitä. Kinjerskin mystistä kokemusta mittaaviin kohtiin kuuluu esimerkiksi positiivisia tunteita, jotka ovat tavallinen psykologinen ilmiö. Kokemus ajan ja paikan katoamisesta taas liittyy flow hun ja absorptioon. Nortomaan tutkimustulos oli, että mystisissä kokemuksissa on kysymys arkipäiväisistä tapahtumista ja kokemuksista, joille henkilö antaa oman maailmankuvansa mukaisen nimityksen. Nortomaan tutkimuksessa taikauskoisilla henkilöillä olikin skeptikkoja voimakkaampi taipumus nimetä kaikenlaiset kokemuksensa mystisiksi. Työelämän spiritualiteetin mittaamisen kannalta tapahtumien tai tunteiden nimeäminen mystisiksi on ongelmallista, koska ei ole varmaa, että vastaajalla on mittarin laatijan kanssa yhtenevä käsitys siitä, milloin tällaisen tulkinnan käyttäminen on asianmukaista. On toki periaatteellinen ja kiinnostava kysymys, voiko ja tulisiko spiritualiteettitutkimuksessa nimetä esimerkiksi positiivisia affekteja uskonnollissävytteisillä termeillä. Mittareita kehittäneet tutkijat ovat harmillisesti käyttäneet hyvin epätasalaatuisia otoksia kyselyidensä vastaajina ja raportoineet demografiset tiedot puutteellisesti, mikä vaikeuttaa tulosten yleistämistä ja mittareiden käytettävyyden arviointia. Vastaajajoukko on usein ollut pääosin vain yhdestä sukupuolesta koostuva (Ashmos & Duchonilla sekä Kinjerskillä naisia, Fry et al.:lla miehiä), mitä on pidettävä ongelmana ottaen huomioon, että uskonnollisuudessa ja sen ilmentämisessä on havaittu suuria eroja sukupuolten kesken. Ikä on toinen tekijä, joka tutkitusti on yhteydessä henkilön uskonnollisuuteen ja suhteeseen spiritualiteettiin, ja se ansaitsisi siis samaten tarkemman käsittelyn taustamuuttujana. Lisäksi mahdollisten moderaattorien ja mediaattorien tutkimus näyttää vielä puuttuvan. 4
5 Edellä esitellyissä työelämän spiritualiteetin mittareissa toistuvat tietyt ulottuvuudet. On mielestämme nähtävissä, että työelämän spiritualiteetin mittaamisessa esille nousevat toistuvasti seuraavat neljä osa-aluetta, joista kolme on työelämän tutkimukselle jo entuudestaan hyvin tuttuja: kuuluminen, positiiviset affektit ja merkityksellisyys. Kuuluminen (relatedness) on yksi ihmisen kolmesta keskeisestä perustarpeesta itsemääräämisteorian (Self-Determination Theory; Ryan & Deci, 2000) mukaan; positiiviset affektit ovat psykologisen hyvinvoinnin peruskiviä; ja merkityksellisyys on nousemassa nykyisen, proteaanisen työelämäkulttuurin keskeisimmäksi tavoitteeksi ja motivoijaksi. Neljäs tutkimuksissa toistuva ulottuvuus on työelämän tutkimukselle ja työpsykologialle vierain ja siten sen määritelmätkin näyttävät vaihtelevan eniten. Yksinkertaisin tapa nimetä tämä ulottuvuus lienee transcendence. Ymmärrämme niin, että tämä ulottuvuus pyrkii tavoittamaan henkilön kokemuksen suhteesta korkeampaan voimaan tai johonkin itseään suurempaan, ja tämän kokemuksen merkityksen henkilön työelämälle. Koska ulottuvuuksissa on selvää päällekkäisyyttä yleisten työpsykologiasta tuttujen ilmiöiden kanssa, tuhannen taalan kysymys työelämän spiritualiteetin mittarin kehittämisessä onkin, onko työelämän spiritualiteetti itsenäinen konstruktio vai koostuuko se sellaisista ilmiöistä, piirteistä, asenteista tai ominaisuuksista, jotka jo ovat tunnettuja ja joille on kehitetty soveliaat mittarit. Kirjallisuus Ashmos, D. P., & Duchon, D. (2000) Spirituality at Work: A Conceptualization and Measure. Journal of Management Inquiry, 9(2), Carroll, S. T. (2013) Addressing religion and spirituality in the workplace. In K. I. Pargament (Ed.), APA handbook of psychology, religion, and spirituality: Vol. 2. An applied psychology of religion and spirituality ( ). Washington, DC: American Psychological Association. Case, P. and Gosling, J. (2010) The spiritual organization: critical reflections on the instrumentality of workplace spirituality. Journal of Management, Spirituality and Religion, 7 (4) ISSN Duchon, D. & Plowman, D. (2005) Nurturing the spirit at work: Impact on work unit performance. Management Department Faculty Publications. Paper Fry, L. W., Vitucci, S., & Cedillo, M. (2005) Spiritual leadership and army transformation: Theory, measurement, and establishing a baseline. The Leadership Quarterly, 16 (5), Giacalone, R. A., & Jurkiewicz, C. L. (2003) Toward a science of workplace spirituality, In R. A. Giacalone & C. L. Jurkiewicz (Eds.), Handbook of workplace spirituality and organizational performance (3 28). Armonk, NY: M. E. Sharp. Gull, G. A., & Doh, J. (2004) The "transmutation" of the organization: Toward a more spiritual workplace. Journal of Management Inquiry, 13(2), Hakanen, J. (2011) Työn imun arviointimenetelmä. Työn imu menetelmän (Utrecht Work Engagement Scale) käyttäminen, validointi ja viitetiedot Suomessa. Helsinki: Työterveyslaitos. Heelas, P. & Woodhead, L. (2005) The spiritual revolution: why religion is giving way to spirituality. Malden, MA: Blackwell. Juntunen, E. & Räsänen, R. (2015) Spiritualiteetti työelämässä. Työ ja Henki. avaimia henkiseen ja hengelliseen työhyvinvointiin. Toim. Kanerva, M. & Tanska, J. Helsinki: Kirjapaja, Järvinen, K. (2014) Työn mielekkyyden johtaminen: käytännön opas. Helsinki: Talentum. Karakas, F. (2009) New Paradigms in Organizational Development in the 21st Century: Positivity, Spirituality, and Complexity. Organization Development Journal 27 (1), Kinjerski, V. (2013) The Spirit at Work Scale: Developing and Validating a Measure of Individual Spirituality at Work. In J. Neal (Ed.), Handbook of Faith and Spirituality in the Workplace SE - 23 ( ). Springer New York. 5
6 Martela, F. & Jarenko, K. (2014) Sisäinen motivaatio Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014. Marques, J.F. (2005) Spirituality in the workplace: Developing an integral model and a comprehensive definition. The Journal of the American Academy of Business 7(1), Milliman, J., Czaplewski, A. J., & Ferguson, J. (2003) Workplace spirituality and employee work attitudes. Journal of Organizational Change Management 16 (4), Mitroff, I. I., & Denton, E. A. (1999) A study of spirituality in the workplace. Sloan Management Review, 40 (4), Nortomaa, A. (2005) The Nature of Mystical Experiences. Helsinki University, Helsinki. Puusa, A. & Reijonen, H. (2011) Aineeton pääoma organisaation voimavarana. Kuopio: Unipress, cop. Rego, A., & Pina e Cunha, M. (2008) Workplace spirituality and organizational commitment: an empirical study. Journal of Organizational Change Management 21 (1), Ryan, R. M., & Deci, E. L. (2000) Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American Psychologist 55 (1), 68. Snyder, C. R., & Lopez, S. (2008) Handbook of positive psychology (2nd ed.). Oxford, UK: Oxford University Press. Tuominen, S. & Pohjakallio P. (2012) Työkirja: työelämän vallankumouksen perusteet. Helsinki: WSOY. 6
Henkinen johtaminen Pomon päivä
13.10.16 Henkinen johtaminen Pomon päivä 12.10.2016 Elina Juntunen, TT, YTK elina.juntunen@helsinki.fi Spirtus (lat.), henki, hengitys. elämää ylläpitävä voima, elinvoima. 1 13.10.16 Työelämän spirit Merkityksellisyys
LisätiedotOhjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?
Frank Martela Ohjauskysymys Mikä sinua työssäsi motivoi? Siirtymä jälkiteolliseen aikakauteen Korkea aktivaatiotaso Ahdistus & työstressi Draivi Mielipaha Mielihyvä Työhön leipääntyminen & masennus Työtyytyväisyys
LisätiedotMitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?
Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?
LisätiedotKuinka tulevaisuus voisi olla parempi kuin nykyisyys? Arto O. Salonen
Kuinka tulevaisuus voisi olla parempi kuin nykyisyys? Arto O. Salonen www.artosalonen.com @artoosalonen SISÄLTÖ 1. Korosta elämänlaatua elintason sijasta 2. Luo mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiselle 3.
LisätiedotTyön imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen
Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen
LisätiedotHyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta
Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Markus Talvio FT, LO, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto www.markustalvio.com Hyvinvointiin vaikuttavat Deci, E. L. & Ryan,
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen VAHVUUDET
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen VAHVUUDET 19.1. 2017 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Agenda 19.1.2017 Läsnäololista Keskustelua kurssin tehtävistä Vahvuudet itsensä tuntemisessa ja johtamisessa
Lisätiedot8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor
8.3.2011 Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi Tavoite Työhyvinvoinnin näkökulmia Positiivinen työpsykologia Voimavara lähestymistapa Esimerkki Työhyvinvoinnin näkökulmia Yksilönäkökulma Työhyvinvointi on
LisätiedotPSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala.
PSYKOLOGINEN PÄÄOMA ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, 11.10.2016 Ilona Rauhala psykologiaa johtajille @IlonaRauhala ilonarauhala.fi Materiaalin Copyright 2016 Ilona Rauhala Oy. Kaikki
LisätiedotSOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA
SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA Yrittäjien syyshuolto 10.10.2011 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Liisa Hakala Onnistumisten tekeminen näkyväksi Missä asioissa
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotMUUTOS ON MAHDOLLISUUS
MUUTOS ON MAHDOLLISUUS Miten autan itseäni onnistumaan muutosten keskellä Varkaus, syksy 2016 Ilona Rauhala psykologiaa johtajille @IlonaRauhala ilonarauhala.fi Materiaalin Copyright 2016 Palomacorento
Lisätiedotpp.kk.vvvv / Etunimi Sukunimi Tähän esityksen nimi 1
pp.kk.vvvv / Etunimi Sukunimi Tähän esityksen nimi 1 Sanna Wenström 2014 2 Positiivinen psykologia Vahvuudet Sisäinen motivaatio INNOSTUS Opiskelijan hyvinvointi Pedagoginen hyvinvointi Opetus/ ohjaushlöstön
LisätiedotPalveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen
Palveleva johtajuus - vetovoimaa Kirsi Rytkönen 25.3.2015 Palveleva johtajuus vetovoimaa Lorem ipsum ja dolor sit amet. Joka ei tunne historiaansa on tuomittu toistamaan sitä - Autoritaarinen, omaa etua
LisätiedotTYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA
TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi
LisätiedotMerkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM
Merkityksellisyyden johtamisesta Merja Fischer, TkT, KTM 2.6.2015 Ihmisiä motivoi eniten edistyminen merkityksellisessä työssä Fischer & Vainio 2014 Ihmiset haluavat olla synnyttämässä jotain itseään suurempaa.
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotHyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä
Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen meiningistä Vapaaehtoisten seminaariristeily 16.-18.10.2015 Hyvinvointiväylän II lähtöselvitys Mistä syntyy tekemisen meininki? Sisäinen motivaatio
LisätiedotSISÄINEN MOTIVAATIO tehokkuuden ja hyvinvoinnin lähteenä. Frank Martela
SISÄINEN MOTIVAATIO tehokkuuden ja hyvinvoinnin lähteenä Frank Martela Ohjauskysymys Mikä sinua omassa työssäsi motivoi? Niin muuttuu maailma, Eskoni Siirtymä jälkiteolliseen aikakauteen Lähde: Pajarinen,
LisätiedotTU-E3110 Work Design in Organizations 31.1.2016 Article Summary Sivu 1 / 5
Article Summary Sivu 1 / 5 Heidi Maanonen Opiskelijanumero 485311 TIETOTYÖNTEKIJÄT GOOGLELLA: TUTKIMUSKOHTEENA ALAISTAIDOT Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten niin sanottu organisaatiokansalaisuus
LisätiedotVastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus
Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus Kenen vastuu Kuvaile henkilöä, joka toimii työssä vastuullisesti! Työnantajan
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotSosiaalityön vaikuttavuus
Sosiaalityön vaikuttavuus 13.3.2018 Minna Kivipelto, THL 1 Sosiaalityön vaikuttavuuden vaade uusi ja vanha asia Sosiaalityötä kohtaan suunnatut syytökset sen tehottomuudesta Sosiaalityö ja sosiaaliset
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotTyön mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet
Työn mielekkyys 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä
LisätiedotMiehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella
Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma
LisätiedotSTRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen
STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4
LisätiedotTUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ
TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT
LisätiedotPsykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä
Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä KT Ohjelmajohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi KTM Kehittämisasiantuntija Riitta-Liisa Larjovuori Tampereen yliopisto, Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämisryhmä
LisätiedotHenkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari
Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja
LisätiedotMuutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena
Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,
LisätiedotArvot ja eettinen johtaminen
Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään
LisätiedotAKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op)
AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) Luento 9: Yhteenveto Jouni Virtaharju, 22.11.2016 LUENTOKERRAN SISÄLTÖ Jäljellä olevat suoritukset loppuväittelyt loppuessee Mitkä olivatkaan kurssin tavoitteet? Kurssiviitekehys
LisätiedotEnergiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti
VALTION TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN VERKOSTOITUMISPÄIVÄ 7.10.2014 Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme työn terveellisyyttä
LisätiedotIkäjohtaminen TeliaSonerassa
Ikäjohtaminen TeliaSonerassa Ainokaisa Saarinen Johtamisen kehittämisverkoston johtoryhmä Teemaistunto Kaikenikäisten johtaminen 12.9.2012, Säätytalo, Helsinki 2 Puheenvuoroni sisältö ja oma näkökulmani
LisätiedotMillainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?
Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotUskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi
Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen
LisätiedotTutkijan informaatiolukutaito
Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-
LisätiedotMiksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto
Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse
LisätiedotWorld-Wide Work Stress
Sanomatalo, Helsinki Hajautetun työn seminaari 7.9.2010 World-Wide Work Stress Hyvinvoinnin johtaminen hajautetussa työssä Niina Nurmi Aalto Yliopisto, TKK Projektipäällikkö, vmstan VÄITÖSKIRJATUTKIMUS
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014
Hyvinvointia työstä 06.11.2014 Sampsa Puttonen & 1 Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Ihmiset ja osaaminen menestymisen kivijalka Energiaa tuloksentekoon 06.11.2014 2 Konteksti Tuottavuus
LisätiedotAPA-tyyli. Petri Nokelainen
APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry 10.9.2013
TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry 10.9.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja Työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto
LisätiedotTyöllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa
Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa Dos. Saija Mauno Jyväskylän yliopisto saija.mauno@jyu.fi Työ ja hyvinvointi seminaari Oulu 27-28.9.200928.9.2009
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotNuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.
Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin
LisätiedotMerkityksellistä työtä
Merkityksellistä työtä + + Jaakko Sahimaa @betterworkconsulting wwww.betterworkconsulting.org MIKSI PUHUMME MERKITYKSELLISESTÄ TYÖSTÄ? MERKITYKSEN KAIPUU ON TYÖELÄMÄN KASVAVA TRENDI -TUOMO ALASOINI MITEN
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotSulkevat ja avaavat suhteet
Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde
LisätiedotKäyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT
Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus
LisätiedotEläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto
Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut
LisätiedotTyön n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja
Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän
LisätiedotOrganisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotHyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen
Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki
LisätiedotItsemääräämisteoria ja käyttäytymisen muutostekniikat mobiilisovelluksella toteutettavassa ohjauksessa
Itsemääräämisteoria ja käyttäytymisen muutostekniikat mobiilisovelluksella toteutettavassa ohjauksessa Sanni Tiitinen, Sakari Ilomäki, Aija Logren, Johanna Ruusuvuori Evidence-based health promotion at
LisätiedotValmentajan luoma motivaatioilmasto kaksoisuralla. Milla Saarinen LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos
Valmentajan luoma motivaatioilmasto kaksoisuralla Milla Saarinen LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos Esityksen sisältö: 1. Valmentajan luoma motivaatioilmasto teoria käytäntö
LisätiedotTutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1
Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.
Lisätiedotpunainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.
Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka
LisätiedotTukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin
Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016
LisätiedotSTT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016
STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen
LisätiedotPalkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008
Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen
LisätiedotKommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi
Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa
LisätiedotLÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT
Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.
LisätiedotKipinää, liekkiä ja roihua
Kipinää, liekkiä ja roihua Sosiokulttuurinen innostaminen ja aito dialogisuus nuoren kohtaamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät, Nurmes 28.9.2016 Anita Mäntynen-Hakem Kohti innostusta ja innostamista
LisätiedotMotivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)
Motivaatio? Motivaatio on mielen käyttövoimaa, joka suuntaa energiaamme meitä kiinnostaviin ja innostaviin asioihin Oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta sisäinen motivaatio on tärkein ihmistä eteenpäin
LisätiedotTyöhyvinvointi johtaa tuloksiin
Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum
LisätiedotHR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy
HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy Taustaa Tuotannon kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotArvokas luonto Aineettoman kulttuuriperinnön luontoringin seminaari Kansallismuseo Helsingissä torstaina Photo: K.
Elävä perintö ja kestävä kehitys Katriina Siivonen FT, dosentti, yliopistonlehtori, varajohtaja Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto katriina.siivonen@utu.fi Arvokas luonto Aineettoman kulttuuriperinnön
LisätiedotSosiaalisten verkostojen data
Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä
LisätiedotKeskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä. Leadership-tapahtuma
Keskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä Leadership-tapahtuma 2.2.2012 Minä olen tehokkaimmillani ja tuottavimmillani kun Olen asiantuntevassa työryhmässä, jossa kukin tietää roolinsa ja sparraa toisiaan
LisätiedotJuhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria. Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi
Juhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi Jos koulun juhla on kasvatuksen väline, - millainen väline se on? - miten se toimii? - kuka sitä
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotKohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa
1 Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa Mervi Kaukko Mervi.kaukko@oulu.fi 2 Tausta Osallistava toimintatutkimus
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen
LisätiedotTyön n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja
Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän
Lisätiedot!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE
!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN
SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotLean Leadership -valmennusohjelma
Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö
LisätiedotÄlykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen
Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs
LisätiedotJULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS
JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS KALLE PUOLAKKA KSEI/PALMENIA LAHTI LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 11.11.2014 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia
LisätiedotTarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja?
Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja? -opisto 26.4.2019 Sitra / megatrendit: o Elinikäinen oppiminen muuttuu hyveestä välttämättömyydeksi. o Elinikäisestä uuden oppimisesta pitäisi tulla uusi elämän
LisätiedotMikä on luovuttamatonta ja minkä olisi hyvä muuttua? Arto O. Salonen, dos.
Mikä on luovuttamatonta ja minkä olisi hyvä muuttua? Arto O. Salonen, dos. Tulevaisuuden yhteiskunnassa luodaan olosuhteita, joissa jokaisen on helppoa yltää omaan parhaaseensa? vapautuu kansalaisten täysi
LisätiedotKuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1
Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.
LisätiedotKaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla
Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotKOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA
KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KUNTOTESTAUSPÄIVÄT 18.3.2016 Hannele Forsman, LitM Kehityspäällikkö, valmennuskeskus, EUO Jatko-opiskelija, JYU, KIHU 1 SISÄLTÖ 1. Uusinta uutta tiivistelmä
LisätiedotBrand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille
Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen
LisätiedotIÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli
IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotLuentokuvia HAKU:1. Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se
Luentokuvia HAKU:1 Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se Teoriasta ja menetelmistäasiaa Ohjauspaketti; ohjaaamisen mallit, rutiinit ja menetelmät Malmi, Brown
LisätiedotNäkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen
Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,
LisätiedotMinua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.
Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata
LisätiedotYhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.
Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen
LisätiedotTaloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja
Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja 15.11.2017 Sosiaalityön klubi, Tampere Alustuksen tarkoitus -
Lisätiedot