VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIAN PERUSTEITA

Transkriptio

1 / MaD202 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIAN PERUSTEITA Niilo Konttinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU)

2 Luentorunko Lahjakkuudesta lajinsa huippuosaajaksi -Tutkimustietoa aiheesta -Nuorisourheilun haasteita -Urheilijan valinnat 4. Yhteenveto -Urheilijan kehityspolku -Harjoitustilanteen rakentaminen 2.Mitä on psyykkinen valmentautuminen? - Käsityksiä PV:sta - Tavoitteet - Pääperiaatteet - Toiminnan tasot 3. Psyykkinen valmentautuminen osana valmennuksen kokonaisuutta -Työskentelymuodot -Työskentelyvaiheet -Tavoitetila *Itsetuntemus *Itseluottamus *Sisäinen palo *Psykologiset taidot *Toimintaympäristö

3 Mitä urheiluharrastus voi tarjota? Liikunnallinen elämäntapa Vapaa-ajan harrastusmuoto Kilpaurheilumuoto Huippu-urheilijan ura/ ammattilaisuus

4 LAHJAKKUUS Kilpaurheilussa lahjakkuus on erityistä kyvykkyyttä, joka antaa mahdollisuuden kehittyä taitavaksi ja menestyväksi urheilijaksi.

5 Nuorisourheilun haasteita Psyykkisen valmentautumisen näkökulma Yhteiskunnalliset tekijät Vanhemmuus ja kasvatus luvulla Valmiudet ja taidot

6 Valintojen tekeminen Mitä urheilu harrastajalle merkitsee? Mitä lajia haluan harrastaa? Mille tasolle haluan pyrkiä? Ammattiura Panostaako opiskeluun vai urheiluun? Sosiaalinen elämä Perhe Kaverit Seurustelu Elämäntavat Säännöllisyys Terveydestä huolehtiminen Urheilullisuus

7 Psyykkinen valmentautuminen Yleisimpiä käsityksiä PV:n lähtökohtana on aina jokin henkilökohtainen ongelma Kaikki urheilijat eivät käytä PV:ta Psyyke ratkaisee 95% huippusuorituksesta PV on kokoelma erilaisia toimenpiteitä, joilla urheilija saadaan tekemään huippusuorituksia PV:n asiantuntija kykenee lukemaan ajatuksia PV:n asiantuntijan toiminta rikkoo valmentajan ja urheilijan välistä valmennussuhdetta

8 Psyykkinen valmentautuminen Tavoitteet (1) Kartoittaa urheilijan/ joukkueen ja valmentajan kanssa henkisen valmentautumisen tarjoamia mahdollisuuksia. (2) Tehostaa henkisen valmentautumisen menetelmien hyödyntämistä jokapäiväisessä harjoittelussa. (3) Luoda urheilijalle/ joukkueelle ja valmentajalle valmiudet soveltaa ko. menetelmiä kilpailutilanteissa.

9 Psyykkinen valmentautuminen Pääperiaatteet KOKONAISVALTAISUUS Urheilija/ Joukkue & Valmentaja LUOTTAMUS YKSILÖLLISYYS

10 Psyykkinen valmentautuminen Toiminnan tasot Kilpaileminen Harjoittelu Urheilemiseen liittyvät ajatusmallit Motivaatio & Tavoitteet Elämäntilanne & -hallinta

11 Psyykkinen valmennus tarkoittaa urheilijan kokonaiselämäntilanteen huomioimista valmennuksessa ja hänen psyykkisen hyvinvointinsa tukemista sekä psyykkisten taitojen opettamista (Liukkonen & Jaakkola 2003)

12 Tulokset ja sijoitukset Vaikutusten arviointi Urheilijan omat tuntemukset Valmentajan arvio Muutos suoritustekniikassa Elämänhallinnan kehittyminen

13 3. PSYYKKINEN VALMENTAUTUMINEN OSANA VALMENNUKSEN KOKONAISUUTTA -Työskentelymuodot -Työskentelyvaiheet -Psyykkisen valmentautumisen tavoitetila

14 Psyykkinen valmentautuminen Työskentelymuodot 1. Luennot/ tietoiskut 2. Ryhmäkeskustelut 3. Urheilijapalaverit 4. Valmentajapalaverit 5. Tutkimustoiminta 6. Tiedonvälitys 7. Koulutustoiminta

15 Psyykkinen valmentautuminen Työskentelyvaiheet (1) Alkuarviointi (2) Palautekeskustelu (3) Ohjauskeskustelut (4) Loppuarviointi

16 Psyykkinen valmentautuminen Tavoitetila ITSETUNTEMUS *Tunnetilat *Toimintamallit *Ajatusmallit

17 Mahdollisuudet Uhkat Vahvuudet Kehityskohteet Nimi

18 Psyykkinen valmentautuminen Tavoitetila ITSETUNTEMUS *Tunnetilat *Toimintamallit *Ajatusmallit ITSELUOTTAMUS *Tietoisuus omista vahvuuksista *Luotto omaan osaamiseen *Usko omiin valmiuksiin

19 Miten itseluottamusta voidaan parantaa? 1. Minäkäsitys ITSELUOTTAMUS 3. Oppiminen/ Sopeutuminen Identiteetti Itsetunto Minäkuva Tulokset/ Arviointi 2. Osaaminen Koettu pätevyys Oppiminen Sopeutuminen Minätietoisuus Itsearvostus Itsetuntemus

20 Psyykkinen valmentautuminen Tavoitetila ITSETUNTEMUS *Tunnetilat *Toimintamallit *Ajatusmallit ITSELUOTTAMUS *Tietoisuus omista vahvuuksista *Luotto omaan osaamiseen *Usko omiin valmiuksiin SISÄINEN PALO *Sisäinen motivaatio *Tavoitteenasettelu

21 MOTIVAATIO Tehtävä 1: Energia Tehtävä 2: Suunta Tehtävä 3: Arviointi Toiminnan tehokkuus Toimintaan sitoutuminen Toiminnan kesto Toiminnan laatu

22 1. Amotivaatio Henkilö kokee toiminnan ulkoapäin ohjatuksi Motivaatio tehtävän suorittamiseksi puuttuu täysin Henkilö ei näe yhteyttä toiminnan ja tuloksen välillä

23 2. Ulkoinen motivaatio Toimintaa ohjaavat palkkiot ja rangaistukset Toiminta on sosiaalisesti suotavaa Yksilön omat arvot ohjaavat toimintaa Toiminnasta koetaan saatavan merkittävää hyötyä vaikka se ei sinänsä olisikaan aina palkitsevaa

24 3. Sisäinen motivaatio Toiminta on täysin sisäisesti ohjattua Toiminta sinällään on kiinnostavaa ja positiivisia elämyksiä tuottavaa Välineelliset arvot eivät enää ensisijaisesti ohjaa henkilön valintoja

25 Miksi sisäinen motivaatio heikkenee? Henkilö kokee omat mahdollisuutensa kehittää ja toteuttaa itseään rajallisiksi Henkilö ei saavuta hyviä tuloksia Henkilö ei koe onnistumisen tunteita Ryhmä ei tue jäseniään Henkilö on saavuttanut rajansa Kiinnostus kohdistuu muihin asioihin

26 Miten edistää sisäistä motivaatiota? Itsemääräämisen tunteen lujittaminen Kyvykkyyden tunteen vahvistaminen Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden korostaminen

27 On tärkeää asettaa itselleen tavoitteita, sillä ne Ylläpitävät motivaatiota Antavat perustelut harjoittelulle Suuntaavat toimintaa Auttavat keskittymään olennaisiin asioihin Selkiyttävät kehittymisen seurantaa Muodostavat yksilöllisen toimintasuunnitelman Tehtävä 1: Energia Tehtävä 2: Suunta Tehtävä 3: Arviointi

28 Tavoitetyypit (1) Tulostavoitteet -Henkilökohtaiset/ joukkueen saavutukset (2) Suoritustavoitteet -Lajitaidot (3) Prosessitavoitteet -Harjoittelua suuntaavat tavoitteet (4) Normitavoitteet -Ryhmän säännöt ja arvot (5) Kisa- ja harjoituskohtaiset tavoitteet -Päivittäin asetettavat tavoitteet

29 Konttinen/ KIHU 2012 Tavoitteenasettelu A r v i o i n t i Kilpailu- ja harjoituskohtaisten tavoitteiden asettaminen Suoritus-, prosessi- ja normitavoitteiden asettaminen Tulostavoitteiden asettaminen SWOT-analyysi (vahvuudet, kehityskohteet, mahdollisuudet ja uhkat) Unelma Vaihe 5. Vaihe 4. Vaihe 3. Vaihe 2. Vaihe 1.

30 UNELMANI JÄÄKIEKOSSA Haaveilen näistä hetkistä ja saavutuksista jääkiekossa. Kun ajattelen näitä asioita, tulen hyvälle mielelle ja saan niistä lisää energiaa vaikeinakin aikoina. Pystyn koska tahansa muodostamaan mieleeni kuvia näistä hetkistä ja saavutuksista. PVM UNELMA PVM UNELMA PVM UNELMA

31 JÄÄKIEKKOILIJAN TAVOITTEENASETTELU Pelaajan nimi Seura/ Joukkue Päiväys (pv) (kk) (v) A. Vahvuutesi jääkiekkoilijana Kirjaa tähän omasta mielestäsi tärkeimmät vahvuutesi jääkiekkoilijana tällä hetkellä. Merkitse molempiin kohtiin vähintään yksi ominaisuus. Pelitaidot: Fyysiset ominaisuudet: 1) 1) 2) 2) 3) 3) B. Tärkeimmät kehityskohteesi Kirjaa tähän omasta mielestäsi keskeisimmät kehityskohteesi jääkiekkoilijana tällä kaudella. Merkitse molempiin kohtiin vähintään yksi ominaisuus. Pelitaidot: Fyysiset ominaisuudet: 1) 1) 2) 2) 3) 3) C. Tavoitteesi kaudelle Kirjaa tähän erilaisia keinoja, joilla voisit parantaa kehityskohteisiin kirjaamiasi asioita tällä kaudella. Kirjoita vähintään kolme eri asiaa.

32 Ohjeita tavoitteenasetteluun: (1) Aseta täsmällisiä tavoitteita (2) Tavoitteiden on oltava riittävän haastavia (3) Tarvitset sekä pitkän että lyhyen aikavälin tavoitteita (4) Aseta myös laji- ja harjoittelutavoitteita (5) Aseta tavoitteita myös harjoituksiin (6) Mieti myös joukkueen tavoitteita (7) Määritä myös keinot tavoitteiden saavuttamiseksi (8) Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös muiden tukea (9) Kirjaa tavoitteesi ja seuraa niiden toteutumista (10) Tavoitteiden on oltava SINUN tavoitteitasi!

33 Psyykkinen valmentautuminen Tavoitetila ITSETUNTEMUS *Tunnetilat *Toimintamallit *Ajatusmallit ITSELUOTTAMUS *Tietoisuus omista vahvuuksista *Luotto omaan osaamiseen *Usko omiin valmiuksiin PSYKOLOGISET TAIDOT *Kilpailuun valmistautuminen *Mielikuvaharjoittelu *Sisäinen puhe SISÄINEN PALO *Sisäinen motivaatio *Tavoitteenasettelu

34 Valmistautumisen tarkoitus (1) Asenteen vahvistaminen (2) Keskittyminen olennaisiin asioihin (3) Optimaalisen tunnetilan saavuttaminen (4) Kilpailujännityksen hallitseminen/ hyödyntäminen (5) Suoritusautomaatioiden käynnistäminen

35 Valmistautumisen A-B-C A. Kilpailemiseen valmistautuminen B. Kilpailuun valmistautuminen C. Kilpailusuoritukseen valmistautuminen

36 Tilanteen arviointi + tavoitteiden asettaminen Mitä tuleva kilpailu merkitsee minulle? Positiivisten ajatusmallien vahvistaminen Suurin työ on nyt tehty Haasteellisuus vs. Häviämisen pelko Tinkimätön asenne omaa toimintaa kohtaan Hyvän päivän tekeminen Elämysten ja kokemusten hakeminen A. Kilpailemiseen valmistautuminen

37 B. Kilpailuun valmistautuminen Kilpailutilanteen läpikäyminen Esim. varautuminen erilaisiin tilanteisiin Valmiustason nostaminen Signaali keholle ja mielelle Asioiden yksinkertaistaminen Kaikesta ylimääräisestä luopuminen Valmistautumisrutiinien suorittaminen Rituaalit/ tottumukset Rentousharjoitukset Strategian/suunnitelman/ taktiikan läpikäynti

38 C. Kilpailusuoritukseen valmistautuminen Intensiivisen keskittymisen rakentaminen Rutiinien ja opittujen taitojen avulla Tietoisen säätelyn vähentäminen Huomion kohdentaminen kapealle alueelle ( maailman pienentäminen ) Aika valmistautua ja aika toimia Heittäytyminen Suoritusrohkeus Valmius Toiminta Palautuminen

39 Psyykkinen kilpailuvalmius 1. Tausta-asiat ovat kunnossa 2. Tunne, että kaikki on tehty sen hetkisen maksimisuorituksen eteen 3. Selkeät ja positiiviset tavoitteet 4. Valmius käsitellä epävarmuuden tunteita 5. Luottamus, että pystyy tekemään itselleen hyvän päivän 6. Selkeä kilpailusuunnitelma

40 Miten yliyrittäminen ilmenee? 1. Vireystila ei ole optimaalinen 2. Suoritustilanteeseen liittyy poikkeuksellisen voimakas tunnelataus 3. Odotukset oman suoritustason suhteen ovat tavallista korkeammalla

41 1. Ei-optimaalinen vireystila Kohonnut vireystila Ylilatautuminen Keskittyminen hajoaa Motoriikka/ tekniikka kärsii Energiaa kuluu epäolennaisiin asioihin Alentunut vireystila Flegmaattisuus Keinotekoisella yrittämisellä paikataan alhainen vireystila Tietoinen suorituksen säätely korostuu

42 2. Voimakas tunnetila Energisyys Toiminta kohdentuu epäolennaisiin asioihin Epävarmuus/ kärsimättömyys Pelko siitä, että taito häviää Ylimielisyys Ajautuminen tilanteeseen, jossa on vain hävittävää

43 3. Korostuneet odotukset Tulos ohjaa urheilijan suoriutumista Huomio ei ole itse suorituksessa Tavoitteet ovat ylimitoitettuja urheilijan suoritustasoon nähden Tavoitteenasettelu perustuu liiaksi esim. harjoitustuloksiin Valmistaudutaan kilpailuun poikkeavalla tavalla Keskittyminen menee yli

44 1. Mielikuvaharjoittelu 2. Rentoutustekniikat TUNNE FYSIOLOGINEN REAKTIO TULKINTA 3. Sisäinen puhe

45 1. Mielikuvaharjoittelu

46 Mielikuva- harjoittelu Sisäiset mielikuvat = Suorituksen kokeminen aktiivisena toimijana Ulkoiset mielikuvat = Suorituksen kokeminen ulkopuolisena

47 Mielikuvaharjoittelun edellytykset Pitkäjänteinen ja systemaattinen harjoittelu Keskittyminen Kyky kuvitella erilaisia aistimuksia ( mielikuvakyky ) Käsitys optimaalisesta suorituksesta Halu kehittää itseään urheilijana!!!

48 Sisäisten mielikuvien käyttö (1/2) Urheilija vahvistaa oppimaansa liikettä tai liikesarjaa kuvittelemalla itsensä suoritustilanteeseen Harjoituksen aikana aktivoituvat samat lihashermo -yhteydet kuin todellisessakin suorituksessa Muistijälki vahvistuu Suoritus toteutetaan a) tietoisesti ja b) reaaliaikaisesti

49 Sisäisten mielikuvien käyttö (2/2) Mielteiden tuottaminen kaikilla aistikanavilla Mielikuvaharjoituksen suorittaminen a) rentoutuneessa tilassa sekä b) suorituksen yhteydessä Soveltuu esim. tekniikkaharjoituksiin

50 Ulkoisten mielikuvien käyttö Tilanteen tai tilanteiden sarjan kuvitteleminen katsojan/ havainnoitsijan näkökulmasta Ilman kehon ja mielen tuntemuksia Kilpailuihin valmistautuminen ja kilpailun aikana toimiminen Teknisten apuvälineiden hyödyntäminen (esim. video) Voidaan käyttää esim. uuden taidon oppimisessa

51 Mitä hyötyä mielikuvaharjoittelusta on? Tukee urheilijan tekniikkaharjoittelua Toimii palautumisen apuvälineenä yhdessä rentoutusharjoitusten kanssa Tehostaa optimaalisten tunnetilojen tuottamista Auttaa keskittymään Auttaa urheilijaa kohtaamaan erilaisia tilanteita

52 2. Rentoutustekniikat

53 Erilaisia rentousmenetelmiä Aktiivinen rentous Jännityksen ja rentouden vuorottelu Autogeeninen rentous Painavuuden ja lämpimyyden tunteen aikaansaaminen Keskushermosto rauhoittuu Hengitysrentous Uloshengitys ankkuroidaan rentoutuneeseen olotilaan Mielikuvarentous Rentoutuminen miellyttävien mielikuvien avulla Hypnoosi Suggestioiden antaminen syvässä rentoustilassa

54 3. Sisäinen puhe

55 A. Negatiivinen sisäinen puhe Yhteydessä esim. pelkotiloihin ja ahdistuneisuuteen Ylläpitää välttämiskäyttäytymistä Entä jos en selviydy tilanteesta tai Mitähän toiset ajattelevat minusta

56 B. Positiivinen sisäinen puhe Tukee henkilön pyrkimyksiä selviytyä vaikeista tai haasteellisista tilanteista Auttaa urheilijaa muuttamaan tarvittaessa tilanteen tulkintaa Olen valmis tekemään tai pystyn oppimaan

57 Sisäisen puheen muuttaminen (1) Tunnista ne tilanteet, joissa käytät negatiivista puhetta (2) Mieti, mihin negatiivisuutesi perustuu (3) Pohdi, miten voisit korvata negatiivisen puheen positiivisella puheella (4) Käytä positiivista puhetta, kun seuraavan kerran kohtaat haasteellisen tilanteen

58 Psyykkinen valmentautuminen Tavoitetila ITSETUNTEMUS *Tunnetilat *Toimintamallit *Ajatusmallit RYHMÄN TOIMINTA *Positiivinen ilmapiiri *Tiimin kiinteys *Johtaminen ITSELUOTTAMUS *Tietoisuus omista vahvuuksista *Luotto omaan osaamiseen *Usko omiin valmiuksiin PSYKOLOGISET TAIDOT *Kilpailuun valmistautuminen *Mielikuvaharjoittelu *Sisäinen puhe SISÄINEN PALO *Sisäinen motivaatio *Tavoitteenasettelu

59 Joukkueen valmistautuminen Huippusuorituksen perusedellytykset I Harjoittelu -Päivittäistoiminnan laatu ja määrä -Onnistuneet viimeistelyharjoitukset II Suunnitelma -Taktiikka/ pelitapa on sisäistetty -Pelaajat ovat sitoutuneet taktiikan noudattamiseen -Vastustajan heikkoudet/ vahvuudet III Ilmapiiri -Jokainen pelaaja kantaa vastuunsa -Virheiden ja epäonnistumisten käsittely

60 KOHEESIO Koheesiolla tarkoitetaan dynaamista prosessia, joka ilmenee (a) ryhmän pyrkimyksenä pysyä yhtenäisenä perustehtävän suorittamisessa, sekä (b) tyytyväisyyden kokemuksina siitä, että ryhmä täyttää jäsentensä perustarpeita.

61 Mitkä asiat vaikuttavat ryhmän yhtenäisyyteen? 1. Tilanne- ja olosuhdetekijät 2. Yksilölliset tekijät RYHMÄKOHEESIO 3. Johtaminen 4. Ryhmäkohtaiset tekijät

62 1. Tilanne- ja olosuhdetekijät Ryhmän muodostumisen syyt (tehtävä- ja sosiaalinen koheesio) Perustehtävän luonne ja merkitys Ryhmän koko

63 2. Yksilölliset tekijät Ryhmän jäsenten yksilölliset ominaisuudet Asenteet, uskomukset ja motiivit Yksilöiden tyytyväisyys Yksilöiden kyky kantaa vastuuta

64 3. Johtaminen Johtajan taidot ja valmiudet Johtamistyyli Yhteisön toimintakulttuuri Toiminnalle asetetut tavoitteet

65 4. Ryhmäkohtaiset tekijät Yksilöiden roolien selkeys ryhmässä Kuinka pitkään ryhmä on ollut yhdessä Sosiaaliset normit Ryhmän itseluottamus

66 Koheesion vaikutukset Positiiviset Ryhmän säännöt on helppo laatia Sitoutuminen perustehtävään vahvistuu Viihtyvyys paranee Vastuu jakaantuu tasaisesti Negatiiviset Sisäänlämpiävyys Kritiikitön laumaajattelu vahvistuu Uuden jäsenen on vaikea päästä mukaan ryhmään Kehitys pysähtyy

67 Mihin johtajuus perustuu? Muodollinen asema Asema organisaatiossa Keppi & porkkana Valta jakaa etuisuuksia tai rangaistuksia Tieto Esimiehellä on sellaista tietoa, jota ei alaisilla ole Senioriteetti Ikä Asiantuntemus Laaja tietämys/ koulutus Osaaminen Ammatillinen käytännön osaaminen Vuorovaikutus Kommunikointikyky Yhteistyö Yhteistyöhalu ja -kyky Persoonallisuus Karisma Tuloksellisuus Määrälliset ja laadulliset tulokset

68 4. YHTEENVETO -Menestyvän urheilijan psyyke -Urheilijan kehityspolku

69 Mistä rakentuu menestyvän urheilijan psyyke? 1.Ominaisuudet 2.Asenne 3.Reagointi Haasteet -Vastoinkäymiset -Menestys -Muutokset Henkinen vahvuus

70 Kehityspolun rakentaminen 1. Urheilijan oma historia 2. Nykytilanteen arviointi 3. Tavoitetilan hahmottaminen 4. Keinojen määrittäminen

71 Vaihe 1: Urheilijan oma historia Oman historian hahmottaminen luo pohjaa urheilijana kasvamiselle Hallitsevat tarinat Vaihtoehtoiset tarinat Jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija Valintatilanteet Toimintamallit Ajatusmallit

72 Vaihe 2: Nykytilanteen arviointi Mihin nykyinen taso riittää? Harjoittelumahdollisuudet Sitoutuminen Oma kehittyminen vs. lajin vaatimukset Miten urheilija kokee oman tilanteensa? Nelikenttäanalyysi (SWOT)

73 Vaihe 3. Tavoitetilan hahmottaminen Mitä haluan olla ja mitä haluan saavuttaa? Vanhan tarinan jatkamista vai uuden tarinan luomista? Urautuminen Muutostarpeet Erilaisten tarinoiden yhteensovittaminen

74 Vaihe 4. Keinojen määrittäminen Tavoitteenasettelun rakentaminen Motivaatiosta huolehtiminen Varautuminen uhkatekijöihin Työkalujen rakentaminen urheilijan käyttöön Valmennuksen tukitoimet

75 Niilo Konttinen KIHU Rautpohjankatu 6 FIN Jyväskylä (työ) (koti) niilo.konttinen@kihu.fi Yhteystiedot: