pdrg-käyttöönottohanke

Transkriptio

1 pdrg-käyttöönottohanke Loppuraportti FCG KONSULTOINTI OY P14346

2 Loppuraportti TIIVISTELMÄ pdrg-käyttöönottohanke käynnistyi alkuvuodesta 2011 ja päättyi vuoden 2013 lopulla. Käyttöönottohankkeen koordinoinnista vastasi. Hankkeeseen osallistuivat :n lisäksi Suomen Kuntaliitto sekä seitsemän kuntaa: Hamina, Heinola, Hämeenlinna, Lahti, Oulu, Sipoo ja Vantaa. pdrg-käyttöönottohankkeen tarkoituksena oli kehittää perusterveydenhuollon avohoidossa mahdollisimman laaja-alaisesti käyttöönotettavissa oleva tuotteistusjärjestelmä, joka perustuu luokiteltuun tietoon ja toteutuneisiin kustannuksiin. pdrg-käyttöönottohankkeen tavoitteina oli arvioida ja kehittää edelleen pdrgryhmittelylogiikkaa saatujen tulosten perusteella, toteuttaa ryhmittelijäsovelluksen teknisesti, laatia pdrg-kustannuslaskentamalli, arvioida aineiston ja kirjaamisen laatua, kehittää pdrg-raportointimalli, laajentaa pdrg:n käyttöalueita perusterveydenhuollon talouden ja toiminnan suunnittelussa sekä lisätä pdrg:n tunnettavuutta ja käyttöä. pdrg-käyttöönottohankkeessa perusterveydenhuollon avohoidon tuotteistusjärjestelmää kehitettiin niin, että järjestelmä on kokonaisuudessaan käyttöönotettavissa vuoden 2014 alusta alkaen järjestelmä- ja rakenneriippumattomasti terveydenhuollon organisaatioissa. Käyttöönottohankkeessa alkuvaiheessa toteutettiin auditointeja sekä arvioitiin pdrg-ryhmittelylogiikkaa käyttöönottohankkeessa mukana olevien kuntien toteuma-aineistolla käyttäen tilastollista analyysia. Hankkeessa pdrg:lle laadittiin kansallinen ohjeistus, pdrg-opas, joka sisältää ohjeet pdrg:n käyttöönottoon, kirjaamiseen ja kustannuslaskentaan. Käyttöönottohankkeen viimeisenä vuotena mukana olevien kuntien aineistot käsiteltiin uudella analysointi- ja raportointijärjestelmällä, joka sisälsi ryhmittelylogiikan lisäksi kustannuslaskentalogiikan. Uusi järjestelmä mahdollisti aineistojen monipuolisen raportoinnin ja sen avulla luotiin yhteinen perusraporttimalli. Kehittämistyötä jatkettiin edelleen kehittämällä järjestelmästä pdrg:tä käyttäville organisaatioille sopiva pdrg-ryhmittelijäsovellus käyntiaineistojen jatkuvaluonteiseen ryhmittelyyn. pdrg-tuotteistusjärjestelmä on yleishyödyllinen tuote, jonka omistaa ja sen kehittämistä ohjaa ja valvoo Suomen Kuntaliitto. Kuntaliitto on luovuttanut FCG konsernille määräaikaisen yksinomaisen käyttöoikeuden pdrg-tuotteistusjärjestelmään vuosina FCG konsernissa hallinnointioikeus on :llä.

3 Loppuraportti Sisällys 1 JOHDANTO Tausta Perusterveydenhuollon avohoidon tuotteistusjärjestelmä, pdrg pdrg-käyttöönottohankkeen tarkoitus ja tavoitteet Hankkeen organisointi Luokitustuotteiden ohjausryhmä ja sen toiminta pdrg-johtoryhmä ja sen toiminta pdrg-kirjaamis- ja kustannuslaskentatyöryhmät ja niiden toiminta pdrg-käyttöönottohankkeeseen osallistuneet FCG:n asiantuntijat pdrg-käyttöönottohankkeeseen osallistuneet muut asiantuntijat pdrg-käyttöönottohankkeen toteutus, toimenpiteet ja tulokset Toimenpiteet ja tulokset vuonna Toimenpiteet ja tulokset vuonna Hankkeen toteutus, toimenpiteet ja tulokset vuonna Yhteenveto ja johtopäätökset Lopuksi Lähteet Liitteet Kuviot Kuvio 1. Tuotteistuksen geneerinen malli (2008).... 3

4 FCG KONSULTOINTI OY Loppuraportti 3 (15) 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Perusterveydenhuollon tuotteistuksen standardointihanke, PETTU, toteutettiin vuosina Hankkeen tavoitteena oli tuotteistaa perusterveydenhuollon toimintaa muodostamalla eniten resursseja vievistä sairauksista ja liitännäissairauksista sekä niihin liittyvistä tutkimuksista palvelupaketteja. Tuotteistus kehitettiin luomalla yhtenäinen perusterveydenhuollon tuotteistuksen ryhmittely, pdrg (Primary Care Diagnosis Related Groups) sekä tavoitteet tuotteistukseen liittyvälle kustannuslaskennalle. pdrg-tuotteiden määrittely pohjautuu olemassa oleviin kansallisiin hoitosuosituksiin ja käytäntöihin (esimerkki tuotteesta Kuvio 1). Tuotteiden rakentamisessa on huomioitu yhteensopivuus erikoissairaanhoidon tuotteistuksen (NordDRG) kanssa. Tuotteistuksen geneerinen malli Lasku Henkilön syntymäkk Lasku Henkilön syntymäkk Lasku Käyntisyy Episodi alkaa 2004 jatkuen seur. vuonna Hyperglykemia DM-dg Episodi jatkuu Episodi jatkuu DM Välisuoritteet Lab. tutk Lab. tutk Lääkärin vo Lab. tutk Soittoaika Hoitajan vo Lääkärin vo Soittoaika Rav. Terapeutin vo Lähete esh:oon Spkuvaus Lääkärin vo Lab. tutk Soittoaika Käyntisyy Korvatulehdus Korvatulehduskierre Episodi alkaa 2004 jatkuen seur. vuonna Episodi 2005 hoito päättyy Lasku Lasku Kuvio 1. Tuotteistuksen geneerinen malli (2008). PETTU-hanke käynnistettiin, koska perusterveydenhuollon toiminnan seuraamista, kehittämistä ja arviointia varten ei ollut olemassa yhtenäistä kansallista menetelmää. Järjestelmästä haluttiin tehdä yhteensopiva erikoissairaanhoidon tuotteistusjärjestelmän, NordDRG:n kanssa. Toisaalta haluttiin kehittää järjestelmä, joka vastaisi Terveydenhuoltolain tulevaisuudessa mukanaan tuomiin haasteisiin koskien potilaan valinnanvapauden lisääntymistä ja siihen liittyvää tarvetta ulkokuntalaskutuksen perusteeksi. Terveydenhuoltolain 58 :n mukaan kunta- tai kuntayhtymälaskutuksen on perustuttava tuotteistukseen tai tuotehintaan, jolla terveydenhuollon toimintayksikkö seuraa omaa toimintaansa tai jolla kuntayhtymä laskuttaa jäsenkuntaansa. PETTU-hanke käynnistyi Kuntaliiton myötävaikutuksella ja hanketta koordinoi ja johti FCG Finnish Consulting Group Oy. Hankkeessa mukana sen eri vaiheissa oli kahdeksan terveyskeskusta/kuntayhtymää: Kouvolan kaupunki, Perusturvaliikelaitos Saarikka, Pirkkalan kunta, Oulun kaupunki, Tampereen kaupunki, Kemin kaupunki, Sisä-Savon

5 FCG KONSULTOINTI OY Loppuraportti 4 (15) terveydenhuollon kuntayhtymä, Lahden kaupunki, Hämeenlinnan kaupunki sekä Pirkkalan kunta. PETTU-hankkeen jälkeen pdrg:n kehittämistä päätettiin jatkaa :n hallinnoimassa kansallisessa perusterveydenhuollon avohoidon tuotteistusjärjestelmän käyttöönottohankkeessa (pdrg-käyttöönottohanke). Hanke oli käynnissä vuosien ajan. Käyttöönottohankkeeseen osallistuivat Haminan, Heinolan, Hämeenlinnan, Lahden, Oulun, Sipoon ja Vantaan kunnat sekä Suomen Kuntaliitto ry. 1.2 Perusterveydenhuollon avohoidon tuotteistusjärjestelmä, pdrg pdrg on perusterveydenhuollon avohoidon tuotteistusjärjestelmä. Järjestelmä perustuu perusterveydenhuollon avohoidon kontaktien aikana rutiinisti kirjattuihin käyntisyy- /diagnoosikoodeihin sekä näitä tietoja vastaaviin taloushallinnon tietoihin. pdrgtuotteistusjärjestelmä ei edellytä kansallisten vaatimusten päälle tulevaa ylimääräistä kirjaamista tai (tilastointi)merkintöjä. pdrg on yhteensopiva erikoissairaanhoidon tuotteistusjärjestelmä NordDRG:n kanssa. pdrg-tuotteistusjärjestelmä sisältää ryhmittelyja kustannuslaskentalogiikan sekä yhtenäisen kansallisen ohjeistuksen kirjaamiseen ja kustannuslaskentaan (pdrg-opas). Olemassa olevat viranomaisohjeet ovat ensisijaisia ohjeistuksia, joita pdrg:tä käyttävien organisaatioiden on noudatettava, mikäli pdrgoppaan ja viranomaisohjeistusten välillä on ristiriitaisuuksia. pdrg-tuotteistuksella tarkoitetaan perusterveydenhuollon palvelujen tuotteistusjärjestelmää, joka perustuu pdrg-ryhmittelyyn ja edelleen hinnoiteltuihin pdrg-tuotteisiin. pdrg-tuotteiden muodostusta varten kerätään keskeisimmät potilaan hoitoa koskevat tiedot, jotka perustuvat kansallisesti yhdenmukaisten ja suositeltujen luokitusten käyttöön. Näitä tietoja ovat muun muassa käyntisyy/diagnoosi, kirjattuna joko ICPC2 (International Classification of Primary Care, Second edition) tai ICD10 (International Classificiation of Diseases and related Health Problems, Tenth revision) luokituksin. Käyntiaineistoon yhdistetään tiedot tutkimuksellisista toimenpiteistä, kuten laboratoriokokeista ja kuvantamistutkimuksista, minkä jälkeen käyntiaineistoon liitetään taloushallinnon tiedot (kustannustiedot) ja aineisto luokitellaan pdrg-ryhmiin käyntisyyn/diagnoosin perusteella. Edellä kuvatun mukaisesti muodostettujen pdrgryhmien sisäinen kustannusvaihtelu on vähäistä ja ne muodostavat sekä lääketieteellisesti että keskimääräisiltä kustannuksiltaan riittävän yhdenmukaisia kokonaisuuksia. pdrg sisältää 48 tuotetta. Listaus pdrg-tuotteista on esitetty liitteessä 1. Yksi pdrgtuote sisältää aina vähintään yhden ICPC2-luokituksen mukaisen käyntisyy- tai diagnoosikoodin. pdrg-tuotteistusjärjestelmä on yleishyödyllinen tuote, jonka omistaa ja sen kehittämistä ohjaa ja valvoo Suomen Kuntaliitto ry (jäljempänä Kuntaliitto). Kuntaliitto on luovuttanut FCG konsernille määräaikaisen yksinomaisen käyttöoikeuden pdrgtuotteistusjärjestelmään vuosina FCG konsernissa hallinnointioikeus on FCG Konsultointi Oy:llä (jäljempänä FCG).

6 FCG KONSULTOINTI OY Loppuraportti 5 (15) 2 pdrg-käyttöönottohankkeen tarkoitus ja tavoitteet pdrg-käyttöönottohankkeen tarkoituksena oli kehittää perusterveydenhuollon avohoidossa mahdollisimman laaja-alaisesti käyttöönotettavissa oleva tuotteistusjärjestelmä, joka perustuu luokiteltuun tietoon ja toteutuneisiin kustannuksiin. pdrg-käyttöönottohankkeen tavoitteina olivat: 1. Ryhmittelylogiikan arviointi ja edelleen kehittäminen saatujen tulosten perusteella, 2. Ryhmittelijäsovelluksen tekninen toteuttaminen, 3. Kustannuslaskentamallin laatiminen, 4. Aineiston ja kirjaamisen laadun arviointi, 5. pdrg-raportointimallin kehittäminen, 6. pdrg:n käyttöalueiden laajentaminen perusterveydenhuollon talouden ja toiminnan suunnittelussa ja 7. pdrg:n tunnettavuuden ja käytön lisääminen. 2.1 Hankkeen organisointi pdrg-käyttöönottohanke käynnistyi FCG:n johdolla yhteistyössä kuntien ja Kuntaliiton kesken. pdrg:n siirryttyä Kuntaliiton omistukseen vuonna 2012, hanke organisoitui seuraavissa kappaleissa kuvatulla tavalla Luokitustuotteiden ohjausryhmä ja sen toiminta Kuntaliitto lunasti kaikki FCG:n omistamat perusterveydenhuollon avohoidon tuotteistusjärjestelmän (pdrg) liittyvät oikeudet (omistusoikeus, mahdolliset tekijänoikeudet, tavaramerkkioikeudet ja muut immateriaalioikeudet) itselleen vuonna 2012 ( ). Lunastamisen jälkeen Kuntaliitto luovutti hallinnointisopimuksella FCG:lle määräaikaisen yksinomaisen käyttöoikeuden järjestelmään vuosiksi FCGkonsernissa pdrg-tuotteistusjärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä vastasi FCG Konsultointi Oy. pdrg-omistusoikeuksien siirryttyä Kuntaliitolle pdrg-käyttöönottohanketta on ohjannut FCG:n ja Kuntaliiton välinen luokitustuotteiden ohjausryhmä. Kuntaliiton ja FCG:n välisen luokitustuotteiden ohjausryhmän tehtävänä on ohjata ja valvoa FCG:n hallinnoimien Kuntaliiton omistuksessa olevien luokitustuotteiden, myös pdrg:n, kehittämistyötä niin, että se vastaa kansallisia terveydenhuollon ohjaamisen ja kehittämisen tarpeita. Ohjausryhmän tehtävänä on lisäksi hyväksyä pdrgjohtoryhmässä esitetyt ehdotukset pdrg:n kehittämiseksi sekä linjata lisenssimaksujen perusteet tulevalle vuodelle. pdrg-käyttöönottohankkeen aikana ohjausryhmä on kokoontunut 4 kertaa. Luokitustuotteiden ohjausryhmä koostui kolmesta Kuntaliiton ja kolmesta FCG:n edustajasta.

7 FCG KONSULTOINTI OY Loppuraportti 6 (15) Ohjausryhmän jäseniä vuonna 2013 olivat Tuula Haatainen (pj), varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto, Timo Leivo, talous- ja hallintojohtaja, Kuntaliitto, Tarja Myllärinen, johtaja sosiaali- ja terveysasiat, Kuntaliitto, Petra Kokko, toimialajohtaja, FCG, Ari Kolehmainen, toimitusjohtaja, FCG ja Aija Tuimala, toimitusjohtaja, FCG. Ohjausryhmän sihteerinä toimi erityisasiantuntija Tuija Savolainen, Kuntaliitto, ja paikalle kutsuttuna asiantuntijana erityisasiantuntija Anu Nemlander, Kuntaliitto pdrg-johtoryhmä ja sen toiminta pdrg-käyttöönottohankkeen johtoryhmä jatkoi PETTU-hankkeen asiantuntijaryhmän työtä. Johtoryhmän tehtävänä oli ohjata pdrg-käyttöönottohankkeen toimintaa kuntien tarpeiden mukaisesti, valvoa pdrg-projektisopimuksessa sovittujen tehtävien toteutusta, arvioida pdrg-käyttöönottohankkeen tavoitteiden saavuttamista, antaa lausunto pdrg-käyttöönottohankkeen hyväksymisestä loppuvuodesta 2013 luokitustuotteiden ohjausryhmälle sekä hyväksyä pdrg-oppaan sisällöt. Lisäksi johtoryhmän tehtävänä oli linjata pdrg-lisenssin sisältöä. Jokaisella pdrg-käyttöönottohankkeeseen osallistuneella kunnalla oli oikeus nimetä edustajansa pdrg-johtoryhmään. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen. Johtoryhmän sihteerinä toimi vuosina 2011 ja 2012 FCG:n tuotepäällikkö Liisa Klemola ja vuonna 2013 erityisasiantuntija Elina Hermiö. pdrg-johtoryhmä kokoontui vuonna 2011 kuusi kertaa, vuonna 2012 kerran sekä vuonna 2013 neljä kertaa. pdrg-johtoryhmän jäseniä vuonna 2013 olivat: Eveliina Huurre, terveyspalvelujen johtaja, Lahti, Kirsi Korttila, Sosiaali- ja terveysjohtaja, Heinola, Mia Malmila, Suunnittelija, Vantaa, Anders Mickos, johtava lääkäri, Sipoo, Tarja Myllärinen, johtaja, sosiaali- ja terveysasiat, pj., Kuntaliitto Markku Nurmikari, tilaajaylilääkäri, Hämeenlinna, Kirsi Paasovaara, suunnittelija, Oulu Asta Saario, terveysjohtaja, Hamina, Tuija Savolainen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto, Elina Hermiö, erityisasiantuntija, FCG ja Petra Kokko, toimialajohtaja, FCG pdrg-kirjaamis- ja kustannuslaskentatyöryhmät ja niiden toiminta pdrg-käyttöönottohankkeelle perustettiin syksyllä 2012 kaksi kehittämistyöryhmää, kirjaamistyöryhmä ja kustannuslaskentatyöryhmä. Molemmissa työryhmissä oli vähintään yksi edustaja jokaisesta käyttöönottohankkeeseen osallistuneesta kunnasta, Kuntaliiton ja FCG:n edustajien lisäksi.

8 FCG KONSULTOINTI OY Loppuraportti 7 (15) pdrg-kirjaamistyöryhmä pdrg-kirjaamistyöryhmän tehtävänä oli käsitellä ja tarkentaa omalta osaltaan potilastietojen kirjaamiseen liittyviä käytäntöjä. Olemassa olevat kuntien kirjaamisohjeet ja käytännöt olivat lähtökohtana yhteiselle pdrg-ohjeistukselle. Näin haluttiin varmistaa pdrg-aineiston laatu, eheys ja vertailukelpoisuus. Lisäksi kirjaamistyöryhmä määritteli pdrg-aineiston rajauksen ja sopi yhtenäisestä perusraportointimallista yhdessä kustannuslaskentatyöryhmän kanssa. Kirjaamistyöryhmän kokouksissa laadittujen kehittämisehdotusten perusteella tuotettiin sisältöä pdrg-oppaaseen kirjaamisen näkökulmista. Kirjaamistyöryhmä kokoontui vuonna 2012 neljä kertaa ja vuonna 2013 viisi kertaa. Kirjaamistyöryhmän puheenjohtajina toimivat FCG:n tuotepäällikkö Liisa Klemola (v.2012) ja erityisasiantuntija Elina Hermiö (v.2013) sekä sihteerinä johtava konsultti Pirjo Haukkapää-Haara. Kirjaamistyöryhmän jäseniä vuonna 2013 olivat: Kirsi Jaakkola, hoitoteknologiaohjaaja, Hamina, Mia Lindström, osastosihteeri, Sipoo Mia Malmila, suunnittelija, Vantaa, Markku Nurmikari, tilaajaylilääkäri, Hämeenlinna, Jaana Pönkkä, vastaava hoitaja, Lahti, Aila Riusala, johtava ylilääkäri, Heinola Tuija Savolainen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto, Kirsi Timonen, perusterveydenhuollon ylilääkäri, Heinola, Suvi Tolppi, kehittämis- ja laatuasiantuntija, erityisvastuualueena terveyspalvelut, Oulu, Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti, FCG ja Elina Hermiö, erityisasiantuntija, FCG. Ryhmään kutsuttiin mukaan myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustaja, joka ei kuitenkaan päässyt osallistumaan kokouksiin työesteiden vuoksi. pdrg-kustannuslaskentatyöryhmä pdrg-kustannuslaskentatyöryhmän tehtävänä oli luoda ohjeistus perusterveydenhuollon kustannuslaskentaan, määritellä keskeiset kustannuslaskennan käsitteet, luoda yhtenäinen perusraportointimalli pdrg-perusteiseen raportointiin yhdessä kirjaamistyöryhmän kanssa ja tuottaa sisältöä pdrg-oppaaseen kustannuslaskennan näkökulmista. Vuonna 2012 kustannuslaskentatyöryhmä kokoontui neljä kertaa ja vuonna 2013 kuusi kertaa. Kustannuslaskentatyöryhmän puheenjohtajana toimi FCG:n toimialajohtaja Petra Kokko ja sihteereinä tuotepäällikkö Liisa Klemola (v.2012) ja erityisasiantuntija Elina Hermiö (v.2013). Kustannuslaskentatyöryhmän työhön osallistuivat vuonna 2013: Päivi Hälinen, hallinto- ja taloussihteeri, Sipoo, Miia Karetjoki, taloussihteeri, Lahti, Eeva Ketola, yleislääketieteen erikoislääkäri, LT, Helsingin kaupunki, Mirja Kivelä, taloussihteeri, Oulu, Pekka Komulainen, palvelupäällikkö, Hämeenlinna, Marja Kääriäinen, controller, Oulu, Tiina Lampinen, taloussihteeri, Hamina, Hannele Masonen, taloussihteeri, Heinola Johan Mattsson, laskentapäällikkö, Sipoo, Mikko Mehtonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto,

9 FCG KONSULTOINTI OY Loppuraportti 8 (15) Marianne Pethman, talousasiantuntija, Vantaa, Asta Saario, terveysjohtaja, Hamina, Tuija Savolainen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto, Tero Tyni, erityisasiantuntija, Kuntaliitto, Katri Tynkilä, talouspäällikkö, Oulu, Martti Virtanen, johtaja, Nordic Casemix Centre, Riitta Ekuri, johtava konsultti, FCG, Elina Hermiö, erityisasiantuntija, FCG, Liisa Klemola, tuotepäällikkö, FCG ja Petra Kokko, toimialajohtaja, FCG pdrg-käyttöönottohankkeeseen osallistuneet FCG:n asiantuntijat Toiminnallisesta ja taloudellisesta kokonaisuudesta vastaavana henkilönä toimi kesäkuun 2012 loppuun saakka FCG:n ratkaisujohtaja Maija Valta ja heinäkuusta 2012 alkaen toimialajohtaja Petra Kokko. pdrg-tuotevastaavana vuosina toimi FCG:n Liisa Klemola ja vuodesta 2013 alkaen Elina Hermiö. Vastuuhenkilöjen ja tuotevastaavien lisäksi pdrg:n kehittämistyöhön käyttöönottohankkeen aikana osallistuivat seuraavat FCG:n asiantuntijat (osaamisalueet suluissa): Riitta Ekuri (kustannuslaskenta), Pirjo Haukkapää-Haara (hankkeen koordinointi, viestintä), Aapo Immonen (tietoturva-asiat), Kristiina Kahur (lääketieteellinen kliininen asiantuntemus, perusluokitukset), Veli Koistinen (tietojärjestelmät ja tekniset ratkaisut), Mikael Långström (tietojärjestelmät ja tekniset ratkaisut, viestintä), Miika Martikainen (tietojärjestelmät ja tekniset ratkaisut) ja Samu Salmela (tietojärjestelmät ja tekniset ratkaisut). FCG:n sisäisiä kehittämiskokouksia pidettiin noin kerran kuukaudessa pdrg-käyttöönottohankkeeseen osallistuneet muut asiantuntijat pdrg-kehittämistyössä oli mukana ulkopuolista asiantuntemusta. Asiantuntijat antoivat panoksensa erityisesti ryhmittelijälogiikan ja kustannuslaskentamallin sekä perusraportointimallin kehittämistyössä. pdrg-kehittämistyöhön osallistuivat asiantuntijapanoksellaan: Eeva Ketola (yleislääketieteen erikoislääkäri, LT), raportointimallien ideointi, Sami Rantanen (HTM), laskennallisen KPP-laskentamallin kehittäminen ja Martti Virtanen (lastentautien erikoislääkäri, LKT), ryhmittely sekä sen lääketieteellisen loogisuuden ja kustannuksien riittävän yhdenmukaisuuden tarkastelu. 3 pdrg-käyttöönottohankkeen toteutus, toimenpiteet ja tulokset pdrg-käyttöönottohanke käynnistyi alkuvuodesta 2011 ja päättyi vuoden 2013 lopussa. pdrg-käyttöönottohankkeelle asetetut tavoitteet ohjasivat hankkeessa tehtyjä toimenpiteitä. Seuraavissa kappaleissa on esitetty pdrg-käyttöönottohankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset yksityiskohtaisesti vuosittain.

10 FCG KONSULTOINTI OY Loppuraportti 9 (15) 3.1 Toimenpiteet ja tulokset vuonna 2011 Vuonna 2011 käyttöönottohanketta käynnisteltiin. Hankkeessa mukana olivat Hämeenlinnan ja Oulun kaupungit. Vuoden 2011 aikana käyttöönottohankkeelle asetettiin kehittämistyön tavoitteet ja vahvistettiin toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Vuodelle 2011 asetetut tavoitteet Ryhmittelijälogiikan sähköisessä muodossa oleva toimintaohje, algoritmi, on valmis. pdrg:n testaus isossa, keskisuuressa ja pienessä kunnassa, varjobudjetointi (painokertoimet isoon, keskisuureen ja pieneen paikkakuntaan, jolloin käyttöönotto helpottuu) Ryhmittelijän käyttöönotto tapahtuu kunkin organisaation oman aikataulun mukaisesti. Organisaatiot voivat käyttää 2010 laskettuja painokertoimia laskutuksessa. Talousasiantuntijat aloittavat kustannuslaskentaohjeistuksen tuottamisen. Kirjaamis- ja talousasiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä ajettujen taloustietojen ja episodien yhdistämisessä ja budjetointia vuodelle 2012 koeponnistetaan. Kirjaamiskäytäntöjen auditointi organisaatioiden toimittamien sähköisestä potilastietojärjestelmästä otettujen kuukauden otosten perusteella ja palautteen anto asiakasorganisaatioille. Tuoteperheiden katkaisupisteet mietitään vastaamaan hoitoketjujen ja työnjakojen toimivuutta. Terveyskeskusten raportointimalleja kehitetään. Toteuma Ryhmittelyt toteutettiin excel-laskennalla. Ohjelman koodauttamista päätettiin lykätä, jotta saataisiin lisää asiakkaita. pdrg aineistoa saatu suuresta (Oulu) ja keskisuuresta (Hämeenlinna) kunnasta. Varjobudjetointia ei toteutettu. Koska erillistä ryhmittelijää ei koodattu, käsiteltiin aineistoja vuodelta Ei voitu toteuttaa. Alihankkija loi laskennallisen mallin, koska organisaatioilla ei ollut valmiutta toimittaa kustannus per potilas (KPP) aineistoa. Käytiin läpi käynti- ja talousaineistojen tuloksia. Todettiin, että perustetaan vuonna 2012 kirjaamis- ja kustannuslaskentatyöryhmät. Budjetointia ei voitu toteuttaa. Auditointeja ei voitu toteuttaa, koska otoksia oli vaikea saada asiakkailta. Toteutettiin vuositasolla. Katkaisupisteet tarkistettiin. Raporttimalleja suunniteltiin Oulun ja Hämeenlinnan aineistojen perusteella. Vuoden aikana pohdittiin eri vaihtoehtoja pdrg-ryhmittelijän toteuttamiseksi. Vaihtoehtoina oli joko luoda tekninen ryhmittelijä itse tai potilastietojärjestelmien toimittajien toimesta. Teknisen ryhmittelijän toteuttamistavasta ei saatu päätöstä ja ryhmittelyä jatkettiin vanhojen käytäntöjen ja työvälineiden avulla. Vuoden aikana testattiin ensimmäisen kerran aineiston poimintaa, kehiteltiin edelleen pdrg-ryhmittelijän logiikkaa, aloitettiin kustannuslaskentaohjeistuksen tuottaminen ja laadittiin ensimmäiset rajaukset poimittavalle aineistolle. Lisäksi vahvistettiin tuoteperheiden, pdrg-tuotteiden, katkaisupisteet vastaamaan hoitoketjujen ja työnjakojen toimivuutta. Vuonna 2011 ei kirjoitettu julkaisuja.

11 FCG KONSULTOINTI OY Loppuraportti 10 (15) 3.2 Toimenpiteet ja tulokset vuonna 2012 Vuoden 2012 aikana käyttöönottohankkeeseen mukaan tulivat Lahden ja Vantaan kaupungit Hämeenlinnan ja Oulun lisäksi. Kesällä 2012 Kuntaliitto lunasti pdrg:n omistusoikeuden itselleen. Samaan aikaan solmittiin sopimus Kuntaliiton ja FCG:n välillä, jossa sovittiin pdrg:n hallinnoinnista. Käyttöönottohanke organisoitui uudelleen loppuvuodesta pdrgkäyttöönottohankkeelle perustettiin johtoryhmä ja kaksi kehittämistyöryhmää. Vuodelle 2012 asetetut tavoitteet Saadaan uutta käyntitietoaineistoa, jonka pohjalta voidaan tarkistaa ryhmittelyn toimivuus. Saadaan ensimmäiset kokemukset tuotteistuksen toimivuudesta laskutuksen perusteena. Kirjaamiskäytäntöjen auditointi organisaatioiden toimittamien sähköisestä potilastietojärjestelmästä otettujen kuukauden otosten perusteella ja palautteen anto asiakasorganisaatioille. Julkaistaan kokemuksia esim. Suomen Lääkärilehdessä, Aikakauskirja Duodecimissa ja muissa terveydenhuollon julkaisuissa ja medioissa. Päivitetään tarvittaessa ryhmittelyn säännöt. Lasketaan uudet painokertoimet. Laajennetaan verkostoa. pdrg toimii laskutusperusteena ja yhteensopivana NordDRG:n kanssa. Toteuma Ryhmiteltiin vuoden 2011 aineisto ja todettiin, että ryhmittely toimii hyvin. Laskutusta ei voitu toteuttaa, koska pdrg ei ollut käyttöönottohankkeeseen osallistuvilla kunnilla tuotteistusmenetelmänä. Aineiston kirjaamiskäytäntöjä arvioitiin vuosiaineistojen perusteella. Auditointeja ei voitu toteuttaa, koska otoksia oli vaikea saada kunnilta. Suomen Lääkärilehteen tarjottiin kahta artikkelia, joista toinen hyväksyttiin. Ryhmittelysääntöjä tarkennettiin. Painokertoimet laskettiin. Saatiin uusia asiakasorganisaatioita. Laskutusperusteena toimimista ei voitu toteuttaa. pdrg:tä testattiin Hämeenlinnan ja Oulun kaupungeilta saadulla vuoden 2011 aineistolla. Aineiston perusteella tarkistettiin ryhmittelyn ja ryhmittelijän toimivuutta ja tehtiin tarkennuksia pdrg-logiikkaan. Tulosten perusteella pdrg-luokittelua täsmennettiin, esimerkiksi Diabetes -tuote jaettiin kahdeksi tuotteeksi ( Aikuistyypin diabetes ja Nuoruustyypin diabetes ) johtuen sairauksien aiheuttamien kustannusten erilaisuudesta. Vuonna 2012 käyttöönottohankkeessa mukana olevilla kunnilla ei ollut käytössään pdrg:tä tuotteistusjärjestelmänä, joten käyttökokemuksia laskutuksesta ei saatu. Vuoden 2012 aikana FCG hankki aineiston käsittelyä ja analysointia varten tietojärjestelmän (Qlikview) ja kehitti sen avulla uuden version pdrg-ryhmittelijästä. Analysointija raportointijärjestelmä antoi mahdollisuuden arvioida esimerkiksi kirjaamisen laatua välillisesti. Vuonna 2012 julkaisuja kirjoitettiin kaksi kappaletta, joista toinen julkaistiin Suomen Lääkärilehden numerossa 45/2012 (Ketola ym. 2012).

12 FCG KONSULTOINTI OY Loppuraportti 11 (15) Perustetut kehittämistyöryhmät alkoivat hahmotella pdrg-perusraportointimallia kuntien toiveiden mukaiseksi. Kirjaamistyöryhmä teki alustavat rajaukset pdrg-aineistolle. Kustannuslaskentatyöryhmässä jatkettiin kehittämistyötä pdrg-kustannuslaskentaa varten. Vuoden aikana muodostettiin kaksi eri kustannuslaskentamallia: potilaskohtainen kustannuslaskentamalli (kustannukset per potilas, KPP) ja laskennallinen KPP-malli. Potilaskohtainen kustannuslaskentamalli kehitettiin, koska pdrgtuotteistusjärjestelmän tavoitteena on saada laskettua perusterveydenhuollon avohoitotoiminnan kontaktikohtaiset kustannukset. Kontaktikohtaisia kustannustietoja tarvitaan, jotta saadaan määritettyä kullekin pdrg-kontaktille ja -episodille keskikustannus. Keskikustannuksen laskeminen pdrg-kontakteittain ja -episodeittain edellyttää potilaskohtaisten kustannusten laskentaa kullekin kontaktille. Laskennallinen KPP-malli luotiin pdrg-tuotteistusjärjestelmän kehittämisen yhteydessä välisuoritekustannusten laskentaa ja kontakteihin kohdistamista varten. Malli noudattaa perusperiaatteiltaan KPPlaskentaa, mutta sen toteutus on suhteellisen karkea verrattuna perinteiseen KPPlaskentaan. Laskennallista KPP-mallia käytetään tilanteessa, jossa kunnat eivät pysty toimittamaan potilas- ja käyntikohtaisia kustannustietoja. 3.3 Hankkeen toteutus, toimenpiteet ja tulokset vuonna 2013 Vuoden 2013 aikana käyttöönottohankkeeseen mukaan tulivat Haminan, Heinolan ja Sipoon kunnat Lahden, Vantaan, Hämeenlinnan ja Oulun lisäksi. Vuonna 2013 FCG lisäsi resursseja pdrg:n kehittämistyöhön ja suurin osa pdrgkäyttöönottohankkeen kehittämistoimenpiteistä toteutettiin ja viimeisteltiin hankkeen viimeisen vuoden aikana. Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet Päivitetään ryhmittelijän säännöt ja painokertoimet. Kirjaamiskäytäntöjen auditointi organisaatioiden toimittamien sähköisestä potilastietojärjestelmästä otettujen kuukauden otosten perusteella ja palaute asiakasorganisaatioille. Laajennetaan verkostoa edelleen. pdrg:n käyttö laajenee kansallisesti. Toteuma Ryhmittelijän säännöt koodattiin uudelleen ja niihin liitettiin koodikieliset laskentasäännöt. Painokertoimet tuotettiin niille kunnille, jotka pystyivät toimittamaan aineiston aikataulussa FCG:lle. Aineiston kirjaamiskäytäntöjä arvioitiin vuosiaineistojen perusteella. Auditointeja ei toteutettu. pdrg oli esillä kansallisissa ja kansainvälisissä keskusteluissa ja julkaisuissa. pdrg:tä esiteltiin useammassa kansainvälisissä konferenssissa sekä kansallisissa tilaisuuksissa. pdrg:tä käyttävien organisaatioiden määrä on kasvanut ja yhteistyö kansallisten toimijoiden, kuten Kuntaliiton ja THL:n kanssa on vahvistunut. pdrg:tä on markkinoitu kymmeniin kuntiin. Uusien kuntien mukaantulo mahdollisti laajemman aineistopohjan pdrgtuotteistusjärjestelmän kehittämiselle. pdrg-ryhmittelijän toimivuus testattiin ja ryh-

13 FCG KONSULTOINTI OY Loppuraportti 12 (15) mittelysäännöt tarkistettiin kuntien vuoden 2012 aineistolla. Samalla ryhmittelijän tekniset ratkaisut kuvattiin ja dokumentoitiin. Ryhmittelijäsovellusta kehitettiin edelleen vuoden 2013 aikana niin, että se on otettavissa käyttöön missä tahansa terveydenhuollon organisaatiossa järjestelmä- ja rakenneriippumattomasti vuoden 2014 alusta alkaen. Kuntien kirjaamiskäytäntöjä ei auditoitu erikseen, sillä kunnat eivät ehtineet tuottamaan aineistojaan FCG:lle sovitussa aikataulussa. Kuntien kanssa käytiin kuitenkin läpi aineistojen kirjaamistason laatua. Vuonna 2013 kehittämistyöryhmissä määriteltiin kansalliset pdrg-laskentasäännöt ja - periaatteet sekä sovittiin pdrg-aineiston rajaukset. Laskentaperiaatteita laadittaessa huomioitiin erityisesti Kuntaliiton Kustannuslaskentaopas kunnille ja kuntayhtymille (2012) -julkaisun ohjeistukset. pdrg:n rajaukset puolestaan määriteltiin huomioimalla kuntien tarpeet ja kansalliset ohjeistukset perusterveydenhuollon toimintaan liittyen. Kansallisten kirjaamis- ja kustannuslaskentatyöryhmien kehittämistyön pohjalta viimeisteltiin ohjeistus (pdrg-opas) pdrg-tuotteistukseen liittyvälle kustannuslaskennalle ja kirjaamiselle. Muut hankkeen aikana toteutetut toimenpiteet pdrg-perusraporttimalli pdrg-johtoryhmä yhdessä pdrg-kehittämistyöryhmien kanssa viimeisteli pdrgperusraportointimallin. Perusraportin sisällöksi valittiin keskeisimmät tulokset. Perusraportti toteutetaan FCG:n toimesta Qlikview-tietojärjestelmän avulla. Esimerkkejä Qlikviewn avulla tuotetusta pdrg-raportoinnista on esitetty liitteessä 2. Tietoturvallinen tiedonsiirtotapa ja aineiston elinkaaren hallinta Tietoturvallinen tiedonsiirtotapa on osa FCG:n toimintatapaa, jolla halutaan varmistaa luotettava aineiston elinkaaren hallinta. Aineiston elinkaaren hallinnan määrittelyjen tavoitteena on vastata hallintotoiminnan korkeaan tasoon, jonka tunnusmerkkejä ovat lainmukaisuus, suunnitelmallisuus, huolellisuus, avoimuus ja luottamuksellisuus. Tietoturvallista tiedonsiirtotapaa varten viimeisteltiin malli pdrg-aineiston tiedonkeruulle ja suojatulle tiedonsiirrolle. pdrg-aineiston poimintaa varten kehitettiin pdrg-tietomalli, muuttujaluettelo. Tietomalliin määriteltiin pdrg:tä varten kerättävän aineiston sisältö sekä aineiston tietotyypit ja -muodot. Lisäksi aineiston tietoturvalliselle toimittamiselle kehitettiin malli. Mallin toteutusta varten FCG hankki käyttöönsä palvelun edellyttämät tietojärjestelmäratkaisut. Viestintä, tiedottaminen ja markkinointi Viestinnän ja markkinoinnin tehostamista varten pdrg:n markkinointimateriaalit päivitettiin, aloitettiin valmistelutyö tavaramerkin rekisteröimiseksi ja logon suunnittelutyö sekä tuotettiin pdrg:lle Internet-sivut yhteistyössä erikoissairaanhoidon tuotteistuksen, NordDRG:n kanssa. Perusterveydenhuollon avohoidon ja erikoissairaanhoidon tuotteistusjärjestelmien yhteisten Internet-sivujen osoite on pdrgkäyttöönottohankkeen aikana myös kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja laajennettiin. Kansainvälisen verkottumisen tuloksena on aloitettu markkinointi pdrg:n viemiseksi ulkomaille.

14 FCG KONSULTOINTI OY Loppuraportti 13 (15) Koulutus- ja asiantuntijapalvelut Vuoden 2013 aikana luotiin sisältöjä pdrg-koulutus- ja asiantuntijapalveluille. Jatkossa FCG tarjoaa räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia ja asiantuntijapalveluja asiakkaan tarpeiden mukaisesti pdrg:n käyttöönottoon ja hyödyntämiseen sekä koodikirjaamisen auditointiin liittyen. Koulutuskokonaisuuksien teemoja ovat esimerkiksi kirjaaminen, kustannuslaskenta ja tiedolla johtaminen. pdrg-käyttöönottohankkeen viimeisen vuoden aikana pdrg-koulutusta järjestettiin kolmella käyttöönottohankkeeseen osallistuneella paikkakunnalla. Koulutusten teemoina olivat kirjaaminen käytännön potilastyötä tekeville ja pdrg:n perusteet perusterveydenhuollossa toimiville esimiehille. Lisäksi pdrg:n ja NordDRG:n yhteisenä koulutuskokonaisuutena järjestettiin DRGkustannuslaskennan kaksipäiväinen koulutus. Koulutuskokonaisuutta tullaan järjestämään jatkossakin yhteistyössä NordDRG:n kanssa samantyyppisesti. 4 Yhteenveto ja johtopäätökset pdrg-käyttöönottohankkeen aikana perusterveydenhuollon tuotteistusjärjestelmää (pdrg) kehitettiin niin, että järjestelmän tuotantokäyttöön ottaminen on mahdollista vuoden 2014 alusta alkaen. Käyttöönottohankkeessa onnistuttiin saavuttamaan sille asetetut tavoitteet aikataulun mukaisesti. Käyttöönottohankkeen aikana on saatu kuvattua järjestelmä kokonaisuutena, systematisoitua pdrg-järjestelmän toimintatapoja ja kehitettyä pdrg-järjestelmän laadunhallintaa. pdrg:n avulla voidaan tukea kuntakohtaisesti perusterveydenhuollon johtamista. pdrg:n avulla saadaan tietoa muun muassa väestön palvelutarpeesta, tuotetuista palveluista ja henkilöstön resurssitarpeesta. pdrg-järjestelmää voidaan hyödyntää lisäksi resurssitarpeiden ennustamiseen, oman toiminnan suunnitteluun, ohjaukseen ja arviointiin. Käyttöönottohankkeen suurimpana haasteena oli saada kunnilta pdrg-rajausten mukainen aineisto käsiteltäväksi ja analysoitavaksi. Kuntien toimittamat aineistot poikkesivat toisistaan myös erilaisista organisaatiorakenteista johtuen, mikä vaikeutti kuntien talous- ja käyntiaineistojen vertailukelpoisuuden arvioimista. Lisäksi jotkut kunnat eivät pystyneet toimittamaan aineistojaan FCG:lle sovitun aikataulun mukaisesti. Tähän vaikutti eniten tietojärjestelmätoimittajien venyneet aikataulut aineiston toimittamisessa. pdrg:n hyödyntäminen edellyttää laadukasta kirjaamista kansallisten ohjeistusten mukaisesti. Perusterveydenhuollon kirjaamistasot ja käytännöt vaihtelevat Suomessa vielä hyvin paljon ja siksi perusterveydenhuollon yksiköissä laadukkaaseen kirjaamiseen tulee kiinnittää vieläkin enemmän huomiota. Puutteellinen kirjaamisen laatu heijastuu pdrg-järjestelmän avulla saatuihin tuloksiin. Tästä syystä kuntien tulosten vertaileminen ei ole vielä täysin mahdollista. Toisaalta kansallisten ohjeistusten keskinäisten ristiriitaisuuksien on nähty hidastavan laadukkaan kirjaamisen jalkauttamista kunnissa hankkeen aikana. Saadun palautteen perusteella kunnissa on kuitenkin alettu kiinnittää koko ajan enemmän huomiota kirjaamiseen pdrg-käyttöönottohankkeen myötä. pdrg-käyttöönottohankkeen aikana pdrg:tä käyttävissä kunnissa on toteutettu ensimmäistä kertaa perinteisten laskentamenetelmien rinnalla potilaskohtainen kustannuslaskenta. Tämä on mahdollistanut uudella tavalla toiminnan ja talouden yhdistämisen sekä niiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämisen. Laskenta on antanut tietoa or-

15 FCG KONSULTOINTI OY Loppuraportti 14 (15) ganisaation yksikkö-, käynti- ja potilaskohtaisista kustannuksista. pdrg-järjestelmän avulla on luotu tuotteistusmalli, jossa tuotteiden hinnoittelu perustuu omakustannusperiaatteen mukaisiin yksikkökustannuksiin. pdrg-tuotteistusjärjestelmää voidaan hyödyntää organisaatioriippumattomasti perusterveydenhuollon avohoidon (ulkokunta)laskutuksen perusteena ja se mahdollistaa organisaatioiden kustannusten ja hoitokäytäntöjen vertailun kansallisesti. Laajasti käytettynä tuotteistusmallina pdrg antaa mahdollisuuden yhtenäiselle tavalle vertailla tuotehintoja potilaiden valitessa hoitopaikkaansa. pdrg:n suurimpana vahvuutena voidaan pitää sitä, järjestelmä on julkishyödyllinen tuote. Järjestelmä on kehitetty kuntien kanssa, kuntien tarpeiden mukaisesti ja kuntien perusterveydenhuollon toimintaa tukevaksi johtamisen työkaluksi, eikä järjestelmän kehitystyötä ole ohjanneet taloudelliset intressit. Järjestelmän kehittäminen ja hyödyntäminen palvelee kaikkia terveydenhuollon organisaatioita tasapuolisesti. pdrg:n vahvuus piilee lisäksi siinä, ettei sen käyttöönotto edellytä ylimääräisiä tiedonsyöttöalustoja tai kansallisten vaatimusten päälle tulevaa ylimääräistä kirjaamista tai tilastointimerkintöjä. Vahvuutena voidaan pitää myös sitä, että kansallinen pdrg-ohjeistus (pdrgopas) sisältää yhteisesti määritellyn käsitteistön ja periaatteet ja ne mukailevat kansallisten toimijoiden (mm. THL, Kuntaliitto) ohjeistuksia. Lisäksi järjestelmä on yhteensopiva erikoissairaanhoidon NordDRG-tuotteistuksen kanssa, joka mahdollistaa tulevaisuudessa potilaan hoidon tarkastelun yli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon organisaatiorajojen. Järjestelmää tullaan kehittämään jatkossa pdrg:tä käyttävien organisaatioiden tarpeiden mukaisesti. Jatkokehitystarpeina kehittäjäkunnat näkevät erityisesti potilaan hoitoketjun (hoitoepisodin) tarkastelun yli organisaatiorajojen, vertaisarviointiraportoinnin kehittämisen, kunnan laskutusjärjestelmän kehittämisen sekä tuotteistuksen laajentamisen kattamaan suurempaa osaa perusterveydenhuoltoa. 5 Lopuksi Perusterveydenhuollon avohoidon tuotteistusjärjestelmän, pdrg:n, omistaa käyttöönottohankkeen jälkeen Suomen Kuntaliitto ry. pdrg-järjestelmän hallinnointia ja toiminnan koordinointia jatkaa vuoteen 2019 saakka. Yhteystiedot: 6 Lähteet Ketola E & Merikallio J Mistä apua perusterveydenhuollon työn kehittämiseen? Duodecim, 125: Klemola L, Ketola E, Virtanen M & Vohlonen I PETTU-hanke auditoi terveyskeskuslääkärin työtä tuotteistusta varten - Pelkkien käyntimäärien seuranta jättää osan työstä näkymättömiin. Suomen Lääkärilehti, 44:

16 FCG KONSULTOINTI OY Loppuraportti 15 (15) Klemola L, Ketola E, Virtanen M & Vohlonen I Diagnoosien kirjaamisessa puutteita perusterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti, 18: ). Klemola, L, Ketola E & Virtanen M PETTU-hanke. Toimintakertomus Tyni T, Myllyntaus O, Suorto A Kustannuslaskentaopas kunnille ja kuntayhtymille. Suomen Kuntaliitto. 7 Liitteet Liite 1. pdrg-tuotteet vuonna Liite 2. Esimerkkejä pdrg-raportoinnista.

17 FCG KONSULTOINTI OY Loppuraportti Liite 1. 1 (1) pdrg-koodit ja pdrg-tuotteet vuonna pdrgkoodi T010 T011 T020 T021 T091 T092 T099 T101 T201 T202 T301 T302 T303 T308 T309 T310 T311 T312 T319 T321 T322 T329 T501 T503 T508 T509 T601 T602 T603 T604 T605 T609 T709 T719 T729 T739 T741 T742 T801 T802 T803 T911 T971 T981 T991 T992 T998 T999 pdrg-tuotenimi Silmien ja näön ongelma, akuutti Silmien ja näön ongelma, muu Korvien ja kuulon ongelma, akuutti Korvien ja kuulon ongelma, muu Pitkäaikaiset neurologiset sairaudet Päänsärky Neurologiset ongelmat, muu Atooppinen iho ja allergiat Hengitysteiden ongelma, akuutti Hengitysteiden ongelma, pitkäaikainen Suun, hampaiden, nielun ja leukojen ongelma Ylävatsan ongelma Maksan ongelma Ruoansulatuselimistön ongelma, akuutti Ruoansulatuselimistön ongelma, muu Liikapainoisuus Aikuistyypin diabetes Nuoruustyypin diabetes Veren, immuunijärjestelmän ja umpierityksen ongelma Verenpaineen seuranta ja kohonneen paineen hoito Sydän- ja verenkiertoelimistön ongelma, pitkäaikainen Verenkierron ongelma, muu Ihon tulehdus, akuutti Ihon haava tai ruhje, akuutti Ihohaavauma tai palovamma, krooninen Iho-ongelma, muu Niska- ja selkäongelma Yläraajojen ongelma Alaraajojen ongelma Nivelreuma tai pitkäaikainen reumatauti Murtumat, nyrjähdykset ja luksaatiot Tuki- ja liikuntaelinten ongelma, muu Virtsaelinten ongelmat Sukupuolitaudit Gynekologiset ongelmat Andrologiset ongelmat Perhesuunnittelu ja varhaisraskaus Raskaus ja lapsivuodeaika Depressio tai muu mielialahäiriö Psykoottinen häiriö Päihteiden käyttöön liittyvä ongelma Akuutti infektio Pahanlaatuiset kasvaimet Laaja-alaiset vammat ja hoidon komplikaatiot Terveydenedistäminen, neuvolat, koulut ja muut tarkistukset Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen ongelmat ja häiriöt Sosiaaliset ongelmat Muut/yleisoireet Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

18 FCG KONSULTOINTI OY Loppuraportti Liite 2. 1 (2) Esimerkkejä pdrg-raportoinnista. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

19 FCG KONSULTOINTI OY Liite 2. 2 (2) Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,