METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE R:\netra\materiaalit\tts\TTS MMM.doc 1

2 1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset 1.1 Perustehtävä Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, joka edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metlan tehtävänä on: harjoittaa tieteellistä tutkimustoimintaa ja siihen perustuvaa tietotuotantoa edistää tutkimustulosten hyväksikäyttöä sekä kehittää tutkimusalansa kotimaista ja kansainvälistä yhteistoimintaa harjoittaa tutkimukseen liittyvää palvelutoimintaa huolehtia metsänjalostustoiminnasta hoitaa hallinnassaan olevia tutkimus- ja suojelualueita seurata metsävarjojen ja metsien terveydentilan kehitystä hoitaa muut laissa ja asetuksessa säädetyt tehtävät hoitaa ne tehtävät, joita ministeriö sille erikseen antaa 1.2 Toimintaympäristön muutokset Metsäntutkimuksen toimintaympäristö muuttuu aiempaa nopeammin. Se vaikuttaa Metlan ja sen asiakkaiden toimintaan, talouteen, poliittisiin päätöksiin, teknologian kehitykseen, yhteiskuntakehitykseen ja ympäristöasioiden esille tuloon. Tärkeimpiä Metlan toimintaan heijastuvia maailmanlaajuisia ja paikallisia muutossuuntia voidaan luonnehtia seuraavasti: maailmantalouden globalisaatiokehitys etenee: se heijastuu metsäklusteriin, erityisesti metsäteollisuuden sijaintiin ja keskittymiseen etelän istutusmetsien ja lehtikuidun merkitys raaka-aineena kasvaa Venäjän ja Itämeren alueen merkitys Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa muuttuu ja etenkin alueen mekaaninen metsäteollisuus voimistuu informaatio-, viestintäteknologian sekä bioteknologian kehitys vaikuttaa metsäsektoriin EU:n muuttuu ja laajenee globaalit ympäristömuutokset vaikuttavat metsiin ja niihin on sopeuduttava ympäristötietoisuus lisääntyy suomalaisten ja tärkeimpien metsäteollisuustuotteiden asiakasmaiden kansalaisten arvomaailmassa ja kulutuskäyttäytymisessä bioenergian käyttö kasvaa väestö ikääntyy ja keskittyy asutuskeskuksiin ja se heijastuu mm. metsätyövoiman saantiin metsänomistajakunnan rakenne ja tavoitteet muuttuvat maaseudun elinvoimaisuus heikkenee yksityismetsätalouden kannattavuuteen vaikuttaa julkisen tuen muutokset ja uusi kohdentuminen yksityismetsätalouden neuvontaorganisaatioissa tapahtuu muutoksia ja kilpailu lisääntyy neuvonnassa sekä metsäpalvelutoiminnassa julkisen sektorin työntuottavuusvaatimuksia kasvatetaan Suomessa talouskasvun sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan näkymät ovat suhteellisen vakaat. Toimintaympäristön yleiset muutokset vaikuttavat tutkimus- ja kehitystoimintaan seuraavasti: kansalliset ja kansainväliset tutkimusjärjestelmät ja rahoituslähteet muuttuvat R:\netra\materiaalit\tts\TTS MMM.doc 2

3 suhdannevaihtelut vaikeuttavat pitkäjänteisen, erityisesti riskejä sisältävän tutkimuksen toteuttamista kansallisella tasolla tutkimus- ja kehitystoimintaan tulee uusia toimijoita yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisätessä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan budjettirahoituksen osuus sektoritutkimuslaitosten kokonaisrahoituksesta pienenee ja kilpaillun rahan osuus kasvaa sektoritutkimuslaitosten toiminnan tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä työnjakoa parannetaan ja niiden arviointia ja seurantaa kehitetään alueellista tutkimus- ja koeasemaverkostoa kehitetään tutkija- ja toimialalähtöisten hankkeiden sijasta tehdään yhä enemmän laajoja ja poikkitieteellisiä ohjelmia, joiden toteutus edellyttää useiden toimijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tutkimustiedon välityskanavat ja välineet kehittyvät tutkimustietoa karttuu ja tutkimusmenetelmät kehittyvät entistä nopeammin ja se asettaa erityisiä haasteita osaamisen kehittämiselle Suomen kansainvälinen kilpailukyky perustuu tulevaisuudessakin vahvasti teknologiaan, innovaatioihin ja osaamiseen. Edellä kuvatut muutostrendit toimintaympäristössä edellyttävät metsäntutkimukselta sekä vahvaa pitkäjänteistä perus- ja soveltavaa tutkimusta että aiempaa suurempaa innovatiivisuutta, nopeampaa reagointikykyä ja joustavaa suuntaamista elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Ne edellyttävät myös tutkimushenkilökunnan osaamisen jatkuvaa kehittämistä. 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä keskeiset strategiset päämäärät ja toimintalinjat 2.1 Omistajaohjaus Päätehtävissä Metlaa tulosohjaa maa- ja metsätalousministeriö ja luonnonsuojelualueiden hoidossa ympäristöministeriö. Maa- ja metsätalousministeriön lähivuosien tavoitteena on parantaa yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Sen saavuttamiseksi ministeriö kehittää strategista suunnitteluaan, tutkimus- ja kehittämisstrategiaansa ja johtokuntastrategiaansa sekä pyrkii kytkemään osaamisen entistä tiiviimmin tukemaan toimialan strategisia kehittämisprosesseja. Nämä kehittämistoimet vaikuttavat tulosohjauksen ja johtokuntatyöskentelyn kautta Metlan toimintaan. Metlan tutkimuksen tärkeimpänä lähivuosien tavoitteena on tukea maa- ja metsätalousministeriötä Kansallisen metsäohjelma 2010:n tarkistuksessa ja toteutuksessa sekä tuottaa tietoa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman tarpeisiin. 2.2 Päämäärät ja toimintalinjat Metlan lähivuosien strategisena päätavoitteena on: tehdä yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa, metsien kestävää käyttöä ja elinkeinotoiminnan kilpailukykyä edistävää tutkimus- ja kehitystyötä. Tavoitteisiin pääsemiseksi Metla hankkii, tuottaa ja välittää tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista, niiden kunnosta ja hyödyntämisestä yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on metsien tuotanto- ja palvelumahdollisuuksien kehittämien ja kestävän käytön edistäminen suuntaamalla tutkimusta enenevässä määrin elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Tämä edellyttää soveltavan tutkimuksen R:\netra\materiaalit\tts\TTS MMM.doc 3

4 lisäksi sitä tukevaa perustutkimusta, metsäalan yhteistoiminnan kehittämistä ja tutkimustulosten hyväksikäytön edistämistä sekä huolehtimista Metlalle kuuluvista viranomaistehtävistä. Metlan tutkimus- ja kehitystoiminta on ongelmakeskeistä ja monitieteistä. Tulevaisuuden tietotarpeet ennakoidaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Metla vahvistaa metsäalan osaamista, vie aktiivisesti tutkimustuloksia käytäntöön ja on aloitteellinen tutkimus- ja kehitystoiminnan suuntaajana ja metsäsektorin kehittäjänä. Metlan asiakkaiden tietotarpeet ja korkeatasoinen tieteellinen tutkimus- ja kehitystoiminta edellyttävät toiminnan vahvaa verkottumista ja kansainvälistymistä. Tavoitteena on vaikuttaa asiantuntijana, tiedontuottajana ja jalostajana metsää koskeviin kotimaisiin ja kansainvälisiin prosesseihin, palvella suomalaista metsäklusteria ja tukea eurooppalaisen tutkimustoiminnan koordinaatiopyrkimyksiä Suomen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää Metlan toimivan yhteisesti hyväksytyn strategian mukaisesti. Tästä seuraa, että organisaatiorakenne ja toimintakulttuuri tukevat asiakaspalvelua ja yhteistyötä ja että resurssit on keskitetty aiempaa enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaan ja tutkimustulosten käytäntöön vientiin. Metlan on myös jatkuvasti parannettava innovatiivisuutta, joustavuutta, reagointikykyä ja kustannustehokkuutta sekä kehitettävä henkilöstön osaamista ja motivaatiota. 3. Toiminnan kehittäminen ja painopisteiden määrittely 3.1 Painopisteet Metla tekee soveltavan tutkimuksen lisäksi sitä tukevaa perustutkimusta, kehittää metsäalan yhteistoimintaa ja tutkimustulosten hyväksikäyttöä sekä huolehtii sille kuuluvista viranomaistehtävistä. Tutkimusta suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Metlan toiminnan kehittämisen lähtökohtia ovat asiakkaiden tietotarpeiden huomioon ottaminen, tutkimus- ja kehitystoiminnan korkea tieteellinen taso, tutkimustulosten käytäntöön viennin edistäminen ja toiminnan verkottuminen ja kansainvälistyminen. Metlan strategia on uudistettu vuoden 2004 aikana ja sen toteuttaminen aloitetaan vuonna Vuoden 2005 aikana laaditaan vuosille tutkimus- ja kansainvälisen toiminnan strategiat, joissa määritellään toiminnan painopisteet, tulostavoitteet ja asemointi muihin toimijoihin nähden vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Metlan alueellisille toimintayksiköille selkeytetään niiden olemassa olevien vahvuuksien pohjalta Metlan strategiaa ja painopisteiden toteuttamista tukevat osaamisprofiilit ja kumppanuussuhteet. 3.2 Organisaatio Metlan toiminta on jaettu vuoden 2005 loppuun saakka viiteen tulosalueeseen. Tulosyksiköitä ovat alueelliset tutkimuskeskukset ja -asemat sekä valtakunnalliset, monitieteiset, määräaikaisesti jonkin laajemman teeman ympärille rakennetut tutkimusohjelmat. Tutkimus on organisoitu määräaikaisiksi tutkimushankkeiksi. Metlan uuden strategian toteuttaminen edellyttää organisaatiorakenteen ja toimintakulttuurin muutoksia. Vuoden 2006 alusta lähtien toimitaan uuden tutkimusta ja tutkimustiedon käytäntöön vientiä korostavan organisaatiorakenteen mukaisesti, jossa tulosyksiköt muodostuvat hankeryppäistä ja painopistealueille rakennetuista tutkimusohjelmista. Toimintakulttuuria kehitetään korostamalla Metlan yhtenäisyyttä, yhteistyökykyä ja R:\netra\materiaalit\tts\TTS MMM.doc 4

5 kansainvälisyyttä. Asiakkailla ja henkilöstöllä toivotaan olevan myönteinen ja johdonmukainen käsitys Metlan aloitteellisuudesta, toiminnasta ja roolista. Johtamisjärjestelmää selkeytetään ja johtamista pidetään avainosaamisena. 3.3 Toiminnan tuloksellisuus ja laatu Metlan pyrkii toiminnallaan yhteiskunnalliseen ja tieteelliseen vaikuttavuuteen tuottamalla asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa. Metlan tietotuotteita ovat mm. tieteelliset referoidut ja muut julkaisut ja raportit, tietoaineistot, ennusteet, asiantuntijapalvelut ja -järjestelmät sekä erilaiset tieteelliset seminaarit. Tiedon tuottamiseksi tarvitaan seuraavia prosesseja: tutkimus- ja kehitystoimintaa, johtamista, vuorovaikutusta asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä näitä tukevia henkilöstö-, talous-, tiedonhallinta-, tutkimusmetsä-, laboratorio- ja muita palveluja. Metlan toiminnan yhteiskunnallista ja tieteellistä vaikuttavuutta sekä tuotteiden määrää, laatua ja asiakkaiden palvelukykyä seurataan ja kehitetään vuoden 2006 alusta alkaen uuden seurantajärjestelmän ja mittariston avulla. Vuoden 2006 alusta toimii myös toiminnan ja talouden seurantajärjestelmä, joka sisältää keskeiset tehokkuuden ja laadun seurannan mittarit. Toimintoja kehitetään hyödyntämällä prosessiajattelua. Kaikille prosesseille kehitetään laatujärjestelmä. Kenttäkoe- ja laboratoriotoimintojen laatujärjestelmät ovat jo käytössä. 4. Voimavarat ja niiden tehokas käyttö 4.1 Henkilöstö Syyskuun lopussa vuonna 2004 Metlassa oli työsuhteessa 1051 henkilöä, joista 71 % (743 henkilöä) oli vakituisessa työsuhteessa (liite 1). Tutkijoita henkilöstöstä oli n. 30 %. Määräaikaisesta henkilöstöstä 42 % oli palkattu työministeriön momentilta tutkimusta avustaviin tehtäviin. Vakituisesta henkilöstöstä puolet (375 henkilöä) työskenteli pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevissa toimintayksiköissä. Henkilöstömenojen osuus Metlan toimintamenomomentin menoista on kasvanut useiden vuosien ajan ja vuonna 2003 se oli 75,5 %. Henkilöstön keski-ikä pääkaupunkiseudulla oli vuonna vuotta ja muualla 47 vuotta. Eläkkeelle jääminen painottuu pääkaupunkiseudulla lähivuosiin ja myöhemmin muualle Suomeen. Eläkkeelle jäävät ovat pääosin tutkimusta avustavaa henkilöstöä. Henkilöstön määrää ja rakennetta kehitetään vuonna 2005 valmisteltavan henkilöstöstrategian pohjalta. Metlan innovatiivisuutta, joustavuutta ja reagointikykyä parannetaan ja taloutta tasapainotetaan vähentämällä vakituisen henkilökunnan työpanosta luontaisen poistuman avulla n. 130 henkilötyövuodella vuoteen 2014 mennessä. Samanaikaisesti kasvatetaan tutkijoiden osuutta henkilöstöstä. Vuosien aikana eläkkeelle jäävien vakituisessa työsuhteessa olevien henkilöiden viroista ja työsuhteista jätetään täyttämättä n. 70 % ja siitä seuraa henkilöstön määrän väheneminen 51 henkilötyövuodella vuoteen 2009 mennessä. Vuosittain vähennystä tapahtuu seuraavasti: Vuosi Vähennys HTV-kehys Henkilöstövähennykset painottuvat pääkaupunkiseudulle ja kohdistuvat pääosin tutkimusta avustavaan henkilöstöön. Tämä merkitsee alueellisten yksiköiden suhteellisen osuuden R:\netra\materiaalit\tts\TTS MMM.doc 5

6 kasvamista ja on siten yhdenmukainen hallituksen alueellistamistavoitteiden kanssa. Henkilöstön pieneneminen merkitsee myös tutkijoiden suhteellisen osuuden kasvamista. Määräaikaista henkilöstöä palkataan lähinnä maastotöihin ja ulkopuolisella rahoituksella tutkijoiksi. Henkilöstömenojen osuus kokonaismenoista on vuonna 2004 arviolta 72 %. Edellä kuvattu henkilötyövuosien vähentäminen merkitsee arviolta henkilöstömenojen putoamista 68 %:iin. Pidemmän aikavälin henkilöstömäärän tavoitekehitys on kuvattu Metsäntutkimuslaitoksen talouden tasapainottamissuunnitelmassa vuosiksi (liite 2). Metlan toimintoja vahvistetaan Joensuussa hallituksen aamukoulussa vuonna 2000 tekemän aluepoliittisen päätöksen mukaisesti sadan vakituisessa työsuhteessa olevan henkilön yksiköksi. Syyskuun lopussa 2004 Joensuussa työskenteli 73 vakituisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Joensuun kehittämistavoitteeseen pääseminen tapahtuu Metlan taloustilanteesta johtuen alkuperäistä hitaammassa aikataulussa. Joensuun henkilöstömäärää kasvatetaan pääkaupunkiseudulta vapautuvien virkojen sallimissa puitteissa ottamalla huomioon Metlan henkilöstömenojen vähentämistavoite. Näin menetellen Joensuun henkilöstö kasvaa viidellä henkilöllä vuodessa saavuttaen tavoitekokonsa vuoteen 2009 mennessä. Samanaikaisesti muiden yksiköiden henkilöstövoimavaroja kehitetään käytössä olevien resurssien puitteissa. Metlan henkilöstön osaamista ja työtehtäviä kehitetään muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Uuden henkilökunnan rekrytointi perustuu strategiseen osaamistarpeeseen. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan sekä kehitetään palaute- ja kannustinjärjestelmiä. Tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan uuden palkkausjärjestelmän käyttö vakiinnutetaan. Järjestelmän käyttöönoton siirtymäkausi päättyy suunnittelukauden lopulla. Palkkausjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään ennakoivasti; johtamisessa ja henkilöstön osaamisalueiden syventämisessä sekä kohdentamisessa Metlan muuttuvia tarpeita vastaavasti. Tulos- ja kehityskeskustelujen käynti vakiinnutetaan. Vuonna 2006 päättyvä työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma tarkistetaan uudistettavan työtyytyväisyyskyselyn pohjalta. 4.2 Infrastruktuuri Metlalla on toimitiloja kahdessa tutkimuskeskuksessa, seitsemällä tutkimusasemalla ja 18 muussa toimipisteessä. Kaikilla tutkimuskeskuksilla ja asemilla on tutkimustoimintaa varten tarvittavia laboratoriotiloja. Tutkimus- ja opetusmetsiä on n ha, joista n hehtaaria on luonnonsuojelualueita (liite 3). Lisäksi Metlalla on Suonenjoen tutkimustaimitarha. Helsingin, Vantaan ja Joensuun toimitilat ovat vuokralla Senaattikiinteistöiltä ja muut ovat Metlan omassa hallinnassa. Metlalla on hallussaan pitkiä metsien ja metsäympäristön tilan seuranta-aineistoja ja biologisten aineistojen näytearkisto. Perusedellytyksenä toiminnalle ovat tarkoituksenmukaiset toimitilat ja mahdollisuus hyödyntää tutkimusmetsä-, tutkimustaimitarha ja laboratoriopalveluja sekä pitkiä aikasarjaaineistoja. Metlan lähivuosien tavoitteena on pienentää kiinteistöjen ylläpito- ja korjauskustannuksia omia kiinteistöjä vähentämällä. Pääkaupunkiseudulla vuokratilojen määrä suhteutetaan pienenevään henkilöstömäärään. Helsingin toimitiloista luovutaan ja henkilöstö keskitetään Vantaan Jokiniemeen vuoden 2007 loppuun mennessä. Vantaan Jokiniemessä ei tarvita uudisrakentamista, mutta KTTK:lta Metlan käyttöön vapautuvat Senaatti kiinteistöiltä vuokrattavat tilat tulee peruskorjata. Muutto aiheuttaa kertaluonteisen investointimenotarpeen mm. kalustuksen hankkimisesta ja turva- ja kulunvalvontajärjestelmän rakentamisesta. Metlan hallinnassa olevan Haapastensyrjän peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeita viedään eteenpäin Rikosseuraamusviraston kanssa. Muut omien rakennusten rakentamis- ja korjaussuunnitelmat on esitetty liitteessä 4. Metsähallituksen kanssa selvitetään yhteistyömahdollisuudet tutkimusmetsäpalvelujen tuottamisessa. Metlan laboratoriopalveluja kehitetään ja yhteistyömahdollisuudet yliopistojen R:\netra\materiaalit\tts\TTS MMM.doc 6

7 ja sektoritutkimuslaitosten laboratorioiden kanssa kartoitetaan. Kenttäkokeiden ja pitkien aikasarja-aineistojen hyväksikäyttöä tehostetaan yhteistyöllä ja parantamalla aineistojen saatavuutta. 4.3 Taloudelliset resurssit Budjetoidut menot Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Metlalle vuosia koskevan tulo-, meno- ja henkilötyövuosikehyksen, jotka on esitetty liitteissä 5 ja 6. Kehys pohjautuu vuoden 2005 talousarvioesitykseen ja vastaa kertaluonteisten erien poiston jälkeen tiedossa olevia kokonaismenoja. Metla on merkinnyt oman kannanottonsa kehyslomakkeille. Kannanotto vastaa ministeriön käsitystä tulevasta tulo- ja menokehyksestä. Henkilötyövuosikehys on laadittu talouden tasapainottamissuunnitelman mukaiseksi. Tutkimuksen ja tutkimustiedon käytäntöön viennin osuus kokonaisrahoituksesta kasvaa ja muiden kustannusten osuus pienenee. Reagointikykyä parannetaan vähentämällä kiinteiden kustannusten osuutta. Liitteessä 7 on kuvattu eräiden menolajien tavoitteellinen prosentuaalinen kehitys suunnittelukaudella Nettobudjetoitu- ja budjetin ulkopuolinen rahoitus Toimintamenomomentille nettobudjetoitu tulokertymäarvio vuodelle 2005 on 4,7 M. Lisäksi ulkopuolista rahoitusta saadaan suorana tutkimusrahoituksena, jota ei kierrätetä toimintamenomomentin kautta. Strategian mukaisesti tavoitteena on ulkopuolisen rahoituksen kasvattaminen kaksinkertaiseksi vuoteen 2014 mennessä. Suunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan seuraavat tulokertymätavoitteet, jotka on esitetty tarkemmin liitteessä TAE TTS TTS TTS TTS Toimintamenomomentin nettotulokertymätavoite, Toimintamenomomentin ulkopuolisten tulojen kertymätavoite, 1000 Maksullisen toiminnan tulot kattavat siitä aiheutuvat kustannukset. Yhteisrahoitteisten tutkimusten osalta tavoitteena on, että Metsäntutkimuslaitoksen kustannusosuus olisi enintään puolet kokonaiskustannuksista Bruttobudjetoidut tulot Bruttobudjetoidun maksullisen toiminnan tulokertymätavoite säilytetään nykyisellä tasolla ollen siten vuosina seuraava: ,0 M ,0 M ,0 M ,0 M R:\netra\materiaalit\tts\TTS MMM.doc 7

8 4.3.4 Talouden tasapainottaminen ja kehittämissuunnitelma Metlan talous vaatii tasapainottamistoimia ja sitä varten on laadittu tasapainottamissuunnitelman vuosille (liite 2). Suunnitelmaan kuuluu mm laaditun uuden strategian mukainen toimintojen priorisointien, ulkoistamisten ja rationalisointien toteuttaminen, henkilöstömäärän ja -rakenteen muuttaminen ja ydintoiminnan kannalta vähemmän keskeisten toimintojen ja kiinteistöjen karsiminen tutkimustoiminnan tarpeita vastaavaksi. Toimintojen rationalisoinnissa eräinä keinoina ovat mm. siirtyminen sähköiseen asiointiin, kirjanpitoon ja taloushallintoon ja palvelujen mahdollinen siirtäminen palvelukeskuksiin. Lisäksi tutkimusmetsien (ml. luonnonsuojelualueet) hallinnan ja hoidon osalta toteutetaan ne toimenpiteet, joihin vuonna 2005 tehtävä erillinen selvitys antaa aiheen. Edellä mainitun muistion mukaisesti, Metsäntutkimuslaitos ehdottaa, että talousarvion menokehystä nostettaisiin väliaikaisesti vuosina miljoonalla eurolla ja vuonna 2009 puolella miljoonalla eurolla. Suunnittelukauden jälkeisenä vuotena (2010) korotus olisi edelleen puoli miljoonaa euroa, jonka jälkeen vuosina kehyksestä vähennettäisiin vuositasolla miljoona euroa ja vuodesta 2014 kehys voisi jäädä pysyvästi kaksi miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna Kehittämissuunnitelman mukaiset kehyslaskelmat on esitetty liitteessä 9. Liitteet Liite 1: Metlan henkilöstön määrä Liite 2: Talouden tasapainottamissuunnitelma vuosiksi EI JULKINEN Liite 3: Metlan metsät Liite 4: Rakentamis- ja korjaussuunnitelmat Liite 5. Kehyslomake, tulot EI JULKINEN Liite 6: Kehyslomake, menot EI JULKINEN Liite 7: Menolajien prosentuaalinen kehitys EI JULKINEN Liite 8: Tulokertymätavoitteet EI JULKINEN Liite 9: Kehittämissuunnitelma EI JULKINEN R:\netra\materiaalit\tts\TTS MMM.doc 8

9 Metlan koko henkilöstö Liite 1 Atkhenkilösthenkilösthenkilöstö Toimisto- Laboratorio- Tutkimusta Huolto- Johto Tutkijat Asiantuntijat Tekniset avustavat henkilöstö Yhteensä ES VA JO KA KO MU PA PU RO SU Yhteensä Metlan vakinainen henkilöstö Atkhenkilösthenkilösthenkilöstö Toimisto- Laboratorio- Tutkimusta Huolto- Johto Tutkijat Asiantuntijat Tekniset avustavat henkilöstö Yhteensä ES VA JO KA KO MU PA PU RO SU Yhteensä Metlan määräaikainen henkilöstö Atkhenkilösthenkilösthenkilöstö Toimisto- Laboratorio- Tutkimusta Huolto- Johto Tutkijat Asiantuntijat Tekniset avustavat henkilöstö Yhteensä ES VA JO KA KO MU PA PU RO SU Yhteensä Metlan työllistetyt Atkhenkilösthenkilösthenkilöstö Toimisto- Laboratorio- Tutkimusta Huolto- Johto Tutkijat Asiantuntijat Tekniset avustavat henkilöstö Yhteensä ES VA JO KA KO MU PA PU RO SU Yhteensä

10 Liite 3. Metlan tutkimusmetsät Yksikkö Perustamisvuosi Pinta-ala ha Solbölen tutkimusalue ,29 Solbölen ja Knopön lehtojensuojelualueet 1992 *) Stormossenin soidensuojelualue (aluevaraus) *) Ruotsinkylän tutkimusalue ,47 Lapinjärven tutkimusalue ,01 Ilveskallion vanhojen metsien suojelualue 1994 *) Vesijaon tutkimusalue ,01 Vesijaon luonnonpuisto ,16 Kymenlaakson amk, opetusmetsä (Kotka) ,60 Harjun oppimiskeskus, opetusmetsä ,64 Vantaan tutkimuskesku 7 701,18 *) Kolin tutkimusalue ,99 Kolin kansallispuisto 1991, ,13 Vanhojen metsien suojelualue *) Pohjois-Karjalan amk, opetusmetsä (Joensuu) ,29 Joensuun tutkimuskeskus 3 692,41 *) Kannuksen tutkimusalue ,58 Svenska yrkesinstitutet, opetusmetsä (Korsholm) ,75 Kannuksen tutkimusalue 4 886,33 Kolarin tutkimusalue ,17 Laanilan tutkimusalue ,51 Kilpisjärven tutkimusalue ,70 Mallan luonnonpuisto ,00 Saanan luonnonsuojelualue ,00 Saanan lehtojensuojelualue 1992 Kolarin tutkimusasema ,38 Muhoksen tutkimusalue ,81 Liimanninkosken lehtojensuojelualue 1992 *) Paljakan tutkimusalue ,68 Oulun seudun luonnonvara-alan oppilaitos, ,69 opetusmetsä (Koivikko) Ruukin maaseutuoppilaitos, opetusmetsä ,51 Oulun amk, opetusmetsä ,46 Muhoksen tutkimusasema 7 677,15 *) Parkanon tutkimusalue ,96 Mäntyniemen soidensuojelualue (aluevaraus) *) Vilppulan tutkimusalue ,10 Pitkäjärvenvuoren vanhojen metsien suojelualue 1994 *) Matolammin vanhojen metsien suojelualue 1994 *) Elämänmäen vanhojen metsien suojelualue 1994 *) Parkanon tutkimusasema 6 575,06 *) 1(2) TTS06-09LIITE3metsät06-09.XLS/KRid

11 Liite 3. Metlan tutkimusmetsät Yksikkö Perustamisvuosi Pinta-ala Punkaharjun tutkimusalue ,06 Punkaharjun luonnonsuojelualue ,85 Hytermän luonnonsuojelualue ,42 Lönnrotin petäjäalue 0,32 Punkaharjun tutkimusasem 2 570,65 Kivalon tutkimusalue ,31 Kaihuanvaaran lehtojensuojelualue 1992 *) Pallasjärven tutkimusalue ,08 Rovaniemen tutkimusasema ,39 *) Suonenjoen tutkimusalue ,05 Keski-Savon oppimiskeskus, opetusmetsä ,74 (Pieksämäki) Pohjois-Savon ammatillinen instituutti, ,27 opetusmetsä (Siilinjärvi) Suonenjoen tutkimusasema 2 581,06 Tutkimusalueet ,78 Opetusmetsät 4 813,95 Luonnonsuojelualueet 6 976,88 Lehtojensuojelualueet 149,58 Vanhojen metsien suojelualueet 318,25 Soidensuojelualueet 131,79 Yhteensä ,23 ha *) Lehtojen-, vanhojen metsien- ja soidensuojelualueiden pinta-alat vain yhdistelmässä 2(2) TTS06-09LIITE3metsät06-09.XLS/KRid

12 74. Talonrakennukset, uudisrakennus- ja perusparannushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Käyttösuunnitelma (mom ) METSÄNTUTKIMUSLAITOS Jarkko Jokinen Hanke TTS TTS TTS TTS Huom. Hyöty- Kust.arvio Myön ala m² euroa euro/m² euroa Kolarin tutkimusasema Majoitusrakennuksen muutos- ja peruskorjaustyöt Muhoksen tutkimusasema Asuinrivitalon peruskorjaus- ja muutostyöt vaatii hankesuunnitelman B-talon peruskorjaus- ja muutostyöt vaatii hankesuunnitelman Punkaharjun tutkimusasema Lämpökeskuksen kattila ja lämpöputkistot Vantaan tutkimuskeskus Ruotsinkylän tutkimusalue Kunnallistekniikkaan liittyminen Kasvihuoneen jäähdytysjärjestelmä Haapastensyrjän jalostusasema Yhteistyösopimus RISE:n kanssa Suunnitteluraha Lämmönjakohuoneen peruskorjaus Metsolan toimistotalon peruskorjaus/ur vaatii hankesuunnitelman Esikunta Jakamaton Yhteensä osa hankkeista siirtyy tuleville vuosille TTS06-09LIITE4rakentaminen.xls

13 METSÄNTUTKIMUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

14 2(4) METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALALTA 1 Toimintalinjat ja tavoitteet Metsäntutkimuslaitoksella on hallinnassaan suojelualueita n ha, joista merkittävimmät ovat Kolin kansallispuisto, Punkaharjun luonnonsuojelualue sekä Mallan ja Vesijaon luonnonpuistot. Hoitotöillä, opastustoiminnalla ja rakennushankkeilla pyritään suojelutavoitteiden toteutumiseen sekä ympäristötietouden ja -kasvatuksen antamiseen. Hoidon ja opastuksen perustana olevia inventointitöitä ja selvityksiä sekä erillissuunnitelmien laadintaa jatketaan. Luonnonsuojelualueiden hoitoa ja käyttöä sekä suojelupäätösten tavoitteiden toteutumista edesauttavia tutkimushankkeita lisätään kohentamalla tutkimuksen edellyttämää infrastruktuuria, kouluttamalla henkilöstöä ja laajentamalla kotimaista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Myös muuta kuin luonnonsuojelualueiden hoitoa palvelevaa tutkimuskäyttöä pyritään edistämään yleisesti. Suojelualueiden käyttöä ohjataan tutkimustoiminnan lisäksi tutkimustiedon välitykseen sekä opetukseen. Luonnonsuojelualueisiin liittyviä kulttuurisia ulottuvuuksia tuodaan aktiivisesti esille. Verkottumista jatketaan kaikilla toiminnan alueilla seudullisesti, kotimaisesti ja kansainvälisesti. Luontomatkailun sovittaminen luonnonsuojelualueisiin ja niiden hoitoon on suunnitelmakaudella edelleen merkittävä tehtäväkokonaisuus. Suunnitelmakaudella toimintaa painotetaan vuosittain ministeriön vahvistamin tulostavoittein. 2 Määrärahasuunnitelma 2.1 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito, Määrärahaa käytetään luonnonsuojelualueiden hoitoon, inventointeihin ja hoidon suunnitteluun, opastustoimintaan, reitistöjen ja rakenteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon, rajamerkintöihin sekä kaluston ja laitteiston hankintaan. Vuosina suunnittelussa keskeisintä on Kolin kansallispuiston erityissuunnitelmien laadinta ja ajantasaistaminen. Suojelualueiden hoidon pääpaino on Kolin kansallispuiston perinneympäristöjen hoitamisessa, kaskeamisessa ja ennallistamisessa. Opastustoiminnan kehittämisen pääpaino on niin ikään Kolilla.

15 3(4) 2.2 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt, Kolin kansallispuistossa ja Punkaharjun luonnonsuojelualueella jatketaan rakennuskannan kunnostamista. Rakentamishankkeita pyritään toteuttamaan pitkälti työllisyysmäärärahoin. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito, mom (1000 ) Mom. TP 2003 TMA 2004 TAE 2005 TTS 2006 TTS 2007 TTS 2008 TTS (YM) (MMM) (TM) Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt, mom (1000 ), liitetaulukko Mom. TP 2003 TMA 2004 TAE 2005 TTS 2006 TTS 2007 TTS 2008 TTS

16 4(4) LIITETAULUKKO Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (1000 ) Hanke Suojeltujen rakennusten entisöinti, Punkaharju Kolin kp:n entisöitävät rakennukset, suojaus, suunnittelu Ympäristöministeriö yhteensä Luonnonsuojelualueiden tulot (1000 ) Mom