METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

2 1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset 1.1 Perustehtävä Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, joka edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metlan tehtävänä on: harjoittaa tieteellistä tutkimustoimintaa ja siihen perustuvaa tietotuotantoa edistää tutkimustulosten hyväksikäyttöä sekä kehittää tutkimusalansa kotimaista ja kansainvälistä yhteistoimintaa harjoittaa tutkimukseen liittyvää palvelutoimintaa huolehtia metsänjalostustoiminnasta hoitaa hallinnassaan olevia tutkimus- ja suojelualueita seurata metsävarjojen ja metsien terveydentilan kehitystä hoitaa muut laissa ja asetuksessa säädetyt tehtävät hoitaa ne tehtävät, joita ministeriö sille erikseen antaa. 1.2 Toimintaympäristön muutokset Metsäntutkimuksen toimintaympäristö muuttuu aiempaa nopeammin. Tämä vaikuttaa Metlan ja sen asiakkaiden toimintaan, talouteen, poliittisiin päätöksiin, teknologian kehitykseen, yhteiskuntakehitykseen ja erilaisten ympäristönäkökohtien huomioonottamiseen. Metlan toimintaan vaikuttavat monet maailmanlaajuiset ja kansalliset muutossuunnat. Maailmanlaajuisia muutossuuntia: maailmantalouden globalisaatiokehitys heijastuu metsäklusteriin, erityisesti metsäteollisuuden sijaintiin ja keskittymiseen etelän istutusmetsien ja lehtikuidun merkitys raaka-aineena kasvaa Venäjän ja Itämeren alueen merkitys Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa muuttuu ja etenkin alueen mekaaninen metsäteollisuus voimistuu informaatio- ja viestintäteknologian sekä bioteknologian vaikutus metsäsektoriin vahvistuu EU:n laajentuminen globaalit ympäristömuutokset vaikuttavat metsiin ja edellyttävät sopeutumista ympäristötietoisuus lisääntyy suomalaisten ja tärkeimpien metsäteollisuustuotteiden asiakasmaiden kansalaisten arvomaailmassa ja heijastuu kulutuskäyttäytymiseen bioenergian käyttö kasvaa. Kansallisia muutossuuntia: väestö ikääntyy ja keskittyy asutuskeskuksiin ja se heijastuu mm. metsätyövoiman saantiin metsänomistajakunnan rakenne ja tavoitteet muuttuvat maaseudun elinvoimaisuus heikkenee julkisen tuen muutokset vaikuttavat yksityismetsätalouden kannattavuuteen yksityismetsätalouden neuvonta- ja valvontaorganisaatioissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat neuvontaan ja metsäpalvelutoimintaan julkisen sektorin tuottavuusvaatimukset kasvavat. Suomessa talouskasvun sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan näkymät ovat TTS-kaudelle suhteellisen vakaat. Toimintaympäristön yleiset muutokset vaikuttavat tutkimus- ja kehitystoimintaan seuraavasti: kansalliset ja kansainväliset tutkimusjärjestelmät ja rahoituslähteet muuttuvat 2

3 kansallisella tasolla tutkimus- ja kehitystoimintaan tulee uusia toimijoita yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisätessä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan budjettirahoituksen osuus sektoritutkimuslaitosten kokonaisrahoituksesta pienenee ja kilpaillun rahan osuus kasvaa sektoritutkimuslaitosten toiminnan tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä työnjakoa parannetaan ja tutkimuslaitosten arviointia ja seurantaa kehitetään tutkimuslaitosten alueellista tutkimus- ja koeasemaverkostoa kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tutkija- ja toimialalähtöisten hankkeiden sijasta tehdään yhä enemmän laajoja ja poikkitieteellisiä ohjelmia, joiden toteutus edellyttää useiden toimijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tutkimustiedon välitysmenetelmät kehittyvät tutkimustietoa karttuu ja tutkimusmenetelmät kehittyvät entistä nopeammin ja se asettaa erityisiä haasteita sekä t&k -henkilöstön että soveltajien osaamisen kehittämiselle. Toimintaympäristön muutostrendit edellyttävät metsäntutkimukselta sekä vahvaa pitkäjänteistä perus- ja soveltavaa tutkimusta että aiempaa suurempaa innovatiivisuutta, nopeampaa reagointikykyä ja joustavaa suuntaamista elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Ne edellyttävät myös tutkimushenkilökunnan osaamisen jatkuvaa kehittämistä. 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä keskeiset strategiset päämäärät ja toimintalinjat 2.1 Omistajaohjaus Metlaa tulosohjaa päätehtävissä maa- ja metsätalousministeriö ja luonnonsuojelualueiden hoidossa ympäristöministeriö. Maa- ja metsätalousministeriön lähivuosien tavoitteena on parantaa yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Sen saavuttamiseksi ministeriö kehittää strategista suunnitteluaan, tutkimus-, kehittämis- ja johtokuntastrategiaansa sekä pyrkii kytkemään osaamisen entistä tiiviimmin tukemaan toimialan strategisia kehittämisprosesseja. Nämä kehittämistoimet vaikuttavat tulosohjauksen ja johtokuntatyöskentelyn kautta Metlan toimintaan. Metlan tutkimuksen tärkeimpänä lähivuosien tavoitteena on tukea maa- ja metsätalousministeriötä Kansallisen metsäohjelma 2015:n tarkistuksessa ja toteutuksessa, tuottaa tietoa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman tarpeisiin sekä käynnistää tutkimusohjelmia, jotka parantavat metsänhoidon kustannustehokkuutta ja laatua sekä metsävaratiedon saatavuutta ja metsäsuunnittelua. 2.2 Päämäärät ja toimintalinjat Metlan lähivuosien strategisena päätavoitteena on: tehdä yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa, metsien kestävää käyttöä ja elinkeinotoiminnan kilpailukykyä edistävää tutkimus- ja kehitystyötä. Tavoitteisiin pääsemiseksi Metla hankkii, tuottaa ja välittää tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista, metsien terveydentilasta ja metsien hyödyntämisestä yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on metsien tuotanto- ja palvelumahdollisuuksien kehittämien ja kestävän käytön edistäminen suuntaamalla tutkimusta enenevässä määrin elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Tämä edellyttää soveltavan tutkimuksen lisäksi sitä tukevaa perustutkimusta, metsäalan yhteistoiminnan kehittämistä ja 3

4 tutkimustulosten hyväksikäytön edistämistä sekä huolehtimista Metlalle kuuluvista viranomaistehtävistä. Metlan tutkimus- ja kehitystoiminta on ongelmakeskeistä ja monitieteistä. Metla vahvistaa metsäalan osaamista, vie aktiivisesti tutkimustuloksia käytäntöön ja on aloitteellinen tutkimusja kehitystoiminnan suuntaajana ja metsäsektorin kehittäjänä. Tulevaisuuden tietotarpeet ennakoidaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa ja tiedonhankinta toteutetaan monitieteisissä ohjelmissa yhdessä soveltajien kanssa. Metlan asiakkaiden tietotarpeet ja korkeatasoinen tieteellinen tutkimus- ja kehitystoiminta edellyttävät toiminnan vahvaa verkottumista ja kansainvälistymistä. Tavoitteena on vaikuttaa asiantuntijana, tiedontuottajana ja jalostajana metsää koskeviin kotimaisiin ja kansainvälisiin prosesseihin, palvella suomalaista metsäklusteria ja tukea eurooppalaisen tutkimustoiminnan koordinaatiopyrkimyksiä Suomen tavoitteiden mukaisesti. Metla toimii yhteisesti hyväksytyn strategian mukaisesti, missä organisaatiorakenne ja toimintakulttuuri tukevat asiakaspalvelua ja yhteistyötä, ja että resurssit keskitetään aiempaa enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaan ja tutkimustulosten käytäntöön vientiin. Metla parantaa myös jatkuvasti innovatiivisuutta, joustavuutta, reagointikykyä ja kustannustehokkuutta sekä kehittää henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. 3. Toiminnan kehittäminen ja painopisteiden määrittely 3.1 Painopisteet Metla tekee soveltavan tutkimuksen lisäksi sitä tukevaa perustutkimusta, kehittää metsäalan yhteistoimintaa ja tutkimustulosten hyväksikäyttöä sekä huolehtii sille kuuluvista viranomaistehtävistä. Tutkimusta suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Metlan toiminnan kehittämisen lähtökohtia ovat asiakkaiden tietotarpeiden huomioon ottaminen, tutkimus- ja kehitystoiminnan korkea tieteellinen taso, tutkimustulosten käytäntöön viennin edistäminen ja toiminnan verkottuminen ja kansainvälistyminen. Metlan strategia uudistettiin vuosina ja sen toteuttaminen aloitettiin vuonna Vuoden 2005 aikana on laadittu vuosille tutkimustoiminnan strategia, jossa määritellään toiminnan painopisteet, kriittiset menestystekijät ja asemointi muihin toimijoihin nähden vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Metlan painoalat ovat: Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsien yhteiskunnallinen merkitys Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot. Metlan alueellisille toimintayksiköille selkeytetään niiden olemassa olevien vahvuuksien pohjalta Metlan strategiaa ja painopisteiden toteuttamista tukevat osaamisprofiilit ja kumppanuussuhteet. 3.2 Organisaatio Metlan uuden strategian toteuttaminen edellyttää organisaatiorakenteen ja toimintakulttuurin muutoksia. Vuoden 2006 alusta lähtien Metlassa toimitaan uuden tutkimusta ja tutkimustiedon käytäntöön vientiä korostavan prosessiorganisaatiorakenteen mukaisesti. Siinä tulosyksiköt muodostuvat 1) painopistealueille kohdennetuista tutkimusohjelmista, 2) erillishankkeista, jotka ryhmitellään painoaloittain ohjelmien tavoin johdetuiksi kokonaisuuksiksi ja 3) 4

5 viranomaispalveluista. Näitä ydintoimintoja tukevat tutkimuksen tukitoiminnot, sisäiset palvelut sekä strateginen suunnittelu ja johtaminen. Toimintakulttuuria kehitetään korostamalla Metlan yhtenäisyyttä, vuorovaikutteisuutta, yhteistyökykyä ja kansainvälisyyttä. Asiakkailla ja henkilöstöllä tulee olla myönteinen ja johdonmukainen käsitys Metlan aloitteellisuudesta, toiminnasta ja roolista. Johtamisjärjestelmää selkeytetään ja johtamista pidetään avainosaamisena. 3.3 Toiminnan tuloksellisuus ja laatu Metla pyrkii toiminnallaan yhteiskunnalliseen ja tieteelliseen vaikuttavuuteen tuottamalla asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa. Metlan tietotuotteita ovat mm. tieteelliset referoidut ja muut julkaisut ja raportit, tietoaineistot, tilastot, ennusteet, asiantuntijapalvelut ja -järjestelmät sekä erilaiset tieteelliset seminaarit. Tiedon tuottamiseksi tarvitaan seuraavia prosesseja: tutkimus- ja kehitystoimintaa, johtamista, vuorovaikutusta asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä näitä tukevia henkilöstö-, talous-, tiedonhallinta-, tutkimusmetsä-, laboratorio- ja muita palveluja. Metlan toiminnan yhteiskunnallista ja tieteellistä vaikuttavuutta sekä tuotteiden määrää, laatua ja asiakkaiden palvelukykyä seurataan ja kehitetään vuoden 2006 alusta alkaen uuden seurantajärjestelmän ja mittariston avulla. Toimintoja kehitetään hyödyntämällä prosessiajattelua. Vuoden 2006 alusta toimii myös toiminnan ja talouden seurantajärjestelmä, joka sisältää keskeiset vaikuttavuuden, tuloksellisuuden ja laadun seurannan mittarit. Kaikille prosesseille kehitetään laatujärjestelmä. Kenttäkoe- ja laboratoriotoimintojen laatujärjestelmät ovat jo käytössä. 4. Voimavarat ja niiden tehokas käyttö 4.1 Henkilöstö Syyskuun lopussa vuonna 2005 Metlassa oli palvelussuhteessa 1002 henkilöä, joista 73,6 % (737 henkilöä) oli vakituisessa palvelussuhteessa. Tutkijoita henkilöstöstä oli n. 35 %. Määräaikaisesta henkilöstöstä 58 % oli palkattu työministeriön momentilta tutkimusta avustaviin tehtäviin. Vakituisesta henkilöstöstä noin puolet (360 henkilöä) työskenteli pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevissa toimintayksiköissä. Henkilöstömenojen osuus Metlan kokonaismenoista on kasvanut useiden vuosien ajan ja vuonna 2004 se oli 73 %. Henkilöstön keski-ikä pääkaupunkiseudulla vuonna 2004 oli 50 vuotta ja muualla 48 vuotta. Eläkkeelle jääminen painottuu lähivuosina Vantaan ja myöhemmin muiden toimintayksiköiden henkilöstöön. Eläkkeelle jäävät ovat pääosin tutkimusta avustavaa henkilöstöä. Henkilöstön määrää ja rakennetta kehitetään vuonna 2005 tehtyjen kehittämis- ja tuottavuussuunnitelmien (liite 1) sekä valmisteilla olevan henkilöstösuunnitelman pohjalta. Metlan taloutta tasapainotetaan vähentämällä vakituisen henkilökunnan työpanosta luontaisen poistuman avulla n. 130 henkilötyövuodella vuoteen 2014 mennessä. Tutkijoiden suhteellinen osuus henkilöstöstä tulee kasvamaan. Vuosien aikana eläkkeelle jäävien vakituisessa palvelussuhteessa olevien henkilöiden viroista ja työsuhteista jätetään täyttämättä n. 70 % ja 65 % vuonna 2010, josta seuraa henkilöstön määrän väheneminen 61 henkilötyövuodella vuoden 2004 tasosta vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuodesta 2007 alkaen vähennystä tapahtuu seuraavasti: Vuosi HTV-kehys Ero vuoteen

6 Henkilöstövähennykset painottuvat Vantaan toimintayksikön henkilöstöön ja kohdistuvat pääosin tutkimusta avustavaan henkilöstöön. Tämä merkitsee alueellisten yksiköiden suhteellisen osuuden kasvamista ja on siten yhdenmukainen hallituksen alueellistamistavoitteiden kanssa. Henkilöstön pieneneminen merkitsee myös tutkijoiden suhteellisen osuuden kasvamista. Määräaikaista tutkimusta avustavaa henkilöstöä palkataan lähinnä vain kenttäkauden aikaisiin maastotöihin. Määräaikaisia tutkijoita palkataan pääosin vain ulkopuolisella rahoituksella. Henkilöstömenojen osuus kokonaismenoista vuonna 2004 oli 73 %. Edellä kuvattu henkilötyövuosien vähentäminen merkitsee arviolta henkilöstömenojen putoamista 68 %:iin. Pidemmän aikavälin henkilöstömäärän tavoitekehitys on kuvattu Metsäntutkimuslaitoksen tuottavuussuunnitelmassa vuosiksi (liite 1). Metlan toimintoja vahvistetaan Joensuussa hallituksen aamukoulussa vuonna 2000 tekemän aluepoliittisen päätöksen mukaisesti sadan vakituisessa palvelussuhteessa olevan henkilön yksiköksi. Joensuun yksikön henkilöstön lukumäärän kasvattaminen asetettuun tavoitteeseen pyritään toteuttamaan vuoteen 2009 mennessä perustamalla Joensuuhun vuosittain viisi uutta virkaa, jotka tukevat Metlan uuden strategian mukaisia toimintoja. Elokuussa 2005 Joensuussa työskenteli 79 vakinaista henkilöä ja lisäksi 54 määräaikaista työntekijää (yhteensä 134). Uudet toimitilat Joensuussa otettiin käyttöön vuoden 2004 lopussa. Metlan henkilöstön osaamista ja työtehtäviä kehitetään muuttuvien tarpeiden mukaisesti henkilöstösuunnittelun ja koulutuksen avulla, missä toiminnallisten tavoitteiden ja osaamiskartoituksen avulla määritetään henkilöstön rakenne ja osaaminen. Uuden henkilöstön rekrytointi perustuu strategiseen osaamistarpeeseen. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan sekä kehitetään palaute- ja kannustinjärjestelmiä. Tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan uuden palkkausjärjestelmän käyttö vakiinnutetaan. Järjestelmän käyttöönoton siirtymäkausi päättyy suunnittelukauden lopulla. Palkkausjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään ennakoivasti; johtamisessa ja henkilöstön osaamisalueiden syventämisessä sekä kohdentamisessa Metlan muuttuvia tarpeita vastaavasti. Tulos- ja kehityskeskustelujen käynti vakiinnutetaan. Vuonna 2006 päättyvä työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma tarkistetaan uudistettavan työtyytyväisyyskyselyn pohjalta. 4.2 Infrastruktuuri Metlalla on toimitiloja yhdeksässä toimintayksikössä ja 18 muussa toimipisteessä. Perusedellytyksenä toiminnalle ovat tarkoituksenmukaiset toimitilat ja mahdollisuus hyödyntää tutkimusmetsiä, tutkimustaimitarhaa, laboratoriopalveluja ja pitkäaikaisia kokeita. Kaikilla toimintayksiköillä on tutkimustoimintaa varten tarvittavia laboratoriotiloja. Tutkimus- ja opetusmetsiä on n ha, joista n hehtaaria on luonnonsuojelualueita. Lisäksi Metlalla on Suonenjoen tutkimustaimitarha. Helsingin, Vantaan ja Joensuun toimitilat ovat vuokralla Senaatti-kiinteistöiltä ja muut ovat Metlan omassa hallinnassa. Metlalla on käytettävissä pitkiä metsien ja metsäympäristön tilan seuranta-aineistoja ja biologisten aineistojen näytearkisto. Metlan lähivuosien tavoitteena on pienentää omien kiinteistöjen ylläpito- ja korjauskustannuksia vähentämällä epätarkoituksenmukaisten omien kiinteistöjen määrää. Pääkaupunkiseudulla vuokratilojen määrä suhteutetaan pienenevään henkilöstömäärään. Helsingin toimitiloista luovutaan ja henkilöstö keskitetään Vantaan Jokiniemeen. Vantaan Jokiniemessä ei tarvita uudisrakentamista, mutta KTTK:lta vapautuvat Senaatti-kiinteistöiltä vuokrattavat tilat tulee peruskorjata Metlan käyttöön, jolloin siirtyminen olisi mahdollista vuoden 2007 loppuun mennessä. Samalla luovutaan vähitellen Jokiniemessä olevien pienten erillisrakennusten käytöstä. Muutto aiheuttaa kertaluonteisen investointimenotarpeen mm. kalustuksen hankkimisen, tietoliikenne- sekä turva- ja kulunvalvontajärjestelmän rakentamisen johdosta. Metla aloittaa tilojen yhteiskäytön Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kanssa. MTT:n Kannuksessa sijaitsevan tutkimusaseman henkilöstö siirtyy työskentelemään 6

7 Metlan Kannuksen toimitiloissa vuonna Metlan Paimiossa sijaitsevan Preitilän toimipaikan henkilöstön siirtymisestä MTT:n Paimiossa sijaitseviin tiloihin neuvotellaan. Metlan hallinnassa olevan Haapastensyrjän peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeita viedään eteenpäin Rikosseuraamusviraston kanssa. Muut omien rakennusten rakentamis- ja korjaussuunnitelmat on esitetty liitteessä 2. Tutkimusmetsien hallinta- ja hallintomalli muutetaan sellaiseksi, että saavutetaan mahdollisimman nopeasti merkittävä kustannussäästö nykytilaan verrattuna. Metlan laboratoriopalveluja kehitetään ja yhteistyömahdollisuudet yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten laboratorioiden kanssa kartoitetaan. Kenttäkokeiden ja pitkien aikasarja-aineistojen hyväksikäyttöä tehostetaan yhteistyöllä ja parantamalla aineistojen saatavuutta. 4.3 Taloudelliset resurssit Budjetoidut menot Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Metlalle vuosia koskevan tulo-, meno- ja henkilötyövuosikehyksen, jotka on esitetty liitteissä 3 ja 4. Kehys pohjautuu vuoden 2006 talousarvioesitykseen ja vastaa kertaluonteisten erien poiston jälkeen tiedossa olevia kokonaismenoja. Metla on merkinnyt oman kannanottonsa kehyslomakkeille. Kannanotto vastaa ministeriön käsitystä tulevasta tulo- ja menokehyksestä. Tutkimuksen ja tutkimustiedon käytäntöön viennin osuus kokonaisrahoituksesta kasvaa ja muiden kustannusten osuus pienenee. Reagointikykyä parannetaan vähentämällä kiinteiden kustannusten osuutta. Liitteessä 5 on kuvattu eräiden menolajien tavoitteellinen prosentuaalinen kehitys suunnittelukaudella Nettobudjetoitu- ja budjetin ulkopuolinen rahoitus Toimintamenomomentille nettobudjetoitu tulokertymäarvio vuodelle 2006 on 4,7 M. Lisäksi ulkopuolista rahoitusta saadaan suorana tutkimusrahoituksena, jota ei kierrätetä toimintamenomomentin kautta. Strategian mukaisesti tavoitteena on ulkopuolisen rahoituksen kasvattaminen kaksinkertaiseksi vuoteen 2014 mennessä verrattuna vuoteen 2003 ( ). Suunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan seuraavat tulokertymätavoitteet, jotka on esitetty tarkemmin liitteessä TAE TTS TTS TTS TTS Toimintamenomomentin nettotulokertymätavoite, Toimintamenomomentin ulkopuolisten tulojen kertymätavoite, 1000 Kasvu edelliseen vuoteen, Maksullisen toiminnan tulot kattavat siitä aiheutuvat kustannukset. Yhteisrahoitteisten tutkimusten osalta tavoitteena on, että Metsäntutkimuslaitoksen kustannusosuus olisi enintään puolet kokonaiskustannuksista. 7

8 Bruttobudjetoidut tulot Bruttobudjetoidun maksullisen toiminnan tulokertymätavoite säilytetään nykyisellä tasolla ollen siten vuosina vuosittain 2 M. Tulokertymätavoitteen saavuttamisen edellytyksenä on tutkimusmetsien säilyminen Metlalla Talouden kehittämissuunnitelma Metlan talouden kehittämiseksi ja toiminnan tuottavuuden parantamiseksi on esitetty vuonna 2005 kehittämissuunnitelma ja tuottavuusohjelma vuosille Suunnitelmaan kuuluu mm laaditun uuden strategian mukainen toimintojen priorisointien, ulkoistamisten ja rationalisointien toteuttaminen, henkilöstömäärän vähentäminen ja henkilöstörakenteen muuttaminen sekä ydintoiminnan kannalta vähemmän keskeisten toimintojen lopettaminen ja kiinteistöjen vähentäminen tutkimustoiminnan tarpeita vastaavaksi. Tutkimusmetsien hallinnan ja hoidon osalta toteutetaan ne toimenpiteet, joihin vuoden 2005 lopussa tehtävä erillinen selvitys antaa aiheen. Luonnonsuojelualueista ja niiden hoidosta luovutaan TTS-kauden aikana. Toimintojen rationalisoinnissa keinoina on mm. siirtyminen sähköiseen asiointiin, kirjanpitoon ja taloushallintoon. Kehittämissuunnitelman mukaiset kehyslaskelmat on esitetty liitteessä 7. Liitteet Liite 1: Metsäntutkimuslaitoksen tuottavuusohjelma vuosille Liite 2: Rakentamis- ja korjaussuunnitelmat Liite 3: Kehyslomake, tulot EI JULKINEN Liite 4: Kehyslomake, menot EI JULKINEN Liite 5: Menolajien prosentuaalinen kehitys EI JULKINEN Liite 6: Tulokertymätavoitteet EI JULKINEN Liite 7: Kehittämissuunnitelma EI JULKINEN 8

9 METSÄNTUTKIMUSLAITOS Jarkko Jokinen Hanke Hyöty- Kust.arvio Myön ala m² euroa euro/m² euroa Vantaan toimintayksikkö Haapastensyrjän jalostusasema uusi toimisto- ja laboratoriorakennus uusi lämpökeskus alueverkosto uusi varastorakennus lämpökeskuksen yhteyteen taimitarha-alueen alue- ja kasteluverkosto Ruotsinkylän tutkimusalue kunnallistekniikkaan liittyminen Punkaharjun toimintayksikkö laboratorion muutostyöt Kannuksen toimintayksikkö muutostyöt (MTT:n siirtyminen) Toimintayksikkö peruskorjaus TTS 2007 TTS 2008 TTS 2009 jakamaton metla-tts (mmm)liite.xls

10 1(4) METSÄNTUTKIMUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

11 2(4) METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALALTA 1 Toimintalinjat ja tavoitteet Metsäntutkimuslaitoksella on hallinnassaan suojelualueita n ha, joista merkittävimmät ovat Kolin kansallispuisto, Punkaharjun luonnonsuojelualue sekä Mallan ja Vesijaon luonnonpuistot. Hoitotöillä, opastustoiminnalla ja rakennushankkeilla pyritään suojelutavoitteiden toteutumiseen sekä ympäristötietouden ja -kasvatuksen antamiseen. Hoidon ja opastuksen perustana olevia inventointitöitä ja selvityksiä sekä erillissuunnitelmien laadintaa jatketaan. Luonnonsuojelualueiden hoitoa ja käyttöä sekä suojelupäätösten tavoitteiden toteutumista edesauttavia tutkimushankkeita lisätään kohentamalla tutkimuksen edellyttämää infrastruktuuria, kouluttamalla henkilöstöä ja laajentamalla kotimaista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Myös muuta kuin luonnonsuojelualueiden hoitoa palvelevaa tutkimuskäyttöä pyritään edistämään yleisesti. Suojelualueiden käyttöä ohjataan tutkimustoiminnan lisäksi tutkimustiedon välitykseen sekä opetukseen. Luonnonsuojelualueisiin liittyviä kulttuurisia ulottuvuuksia tuodaan aktiivisesti esille. Verkottumista jatketaan kaikilla toiminnan alueilla seudullisesti, kotimaisesti ja kansainvälisesti. Luontomatkailun sovittaminen luonnonsuojelualueisiin ja niiden hoitoon on suunnitelmakaudella edelleen merkittävä tehtäväkokonaisuus. Suunnitelmakaudella toimintaa painotetaan vuosittain ministeriön vahvistamin tulostavoittein. 2 Määrärahasuunnitelma 2.1 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito, Määrärahaa käytetään luonnonsuojelualueiden hoitoon, inventointeihin ja hoidon suunnitteluun, opastustoimintaan, reitistöjen ja rakenteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon, rajamerkintöihin sekä kaluston ja laitteiston hankintaan. Vuosina suunnittelussa keskeisintä on Kolin kansallispuiston erityissuunnitelmien laadinta ja ajantasaistaminen. Suojelualueiden hoidon pääpaino on Kolin kansallispuiston perinneympäristöjen hoitamisessa, kaskeamisessa ja ennallistamisessa. Opastustoiminnan kehittämisen pääpaino on niin ikään Kolilla.

12 3(4) 2.2 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt, Kolin kansallispuistossa ja Punkaharjun luonnonsuojelualueella jatketaan rakennuskannan kunnostamista. Rakentamishankkeita pyritään toteuttamaan pitkälti työllisyysmäärärahoin. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito, mom (1000 ) Mom. TP 2004 TMA 2005 TAE 2006 TTS 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS (YM) (MMM) (TM) Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt, mom (1000 ), liitetaulukko Mom. TP 2004 TMA 2005 TAE 2006 TTS 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS

13 4(4) LIITETAULUKKO Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (1000 ) Hanke Suojeltujen rakennusten entisöinti, Punkaharju Kolin kp:n entisöitävät rakennukset, suojaus, suunnittelu Ympäristöministeriö yhteensä Luonnonsuojelualueiden tulot (1000 ) Mom