KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Transkriptio

1 KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI AIKUISTEN TYÖUUPUMUS -KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA Työuupumus-kuntoutuskurssit Voimassa alkaen

2 SISÄLLYS 1 Aikuisten työuupumus -kuntoutuskurssit Yleistä Tavoite Kuntoutuja Henkilöstö Kurssin rakenne Toteutus Alkuvaihe Aloitusjakson toteutus Ohjelman sisältö Keskimmäisten jaksojen toteutus Päätösjakson toteutus Arviointi ja mittaaminen Pakolliset mittaus- ja arviointimenetelmät Vapaaehtoiset mittaus- ja arviointimenetelmät:... 12

3 1 1 Aikuisten työuupumus -kuntoutuskurssit Avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardit ovat kaksiosaisia: kaikkia palvelulinjoja ja niiden eri linjoja koskeva yleinen osa ja palvelulinjakohtaiset osat. Nämä osat täydentävät toisiaan, eikä niitä voi soveltaa erillisinä Kelan kuntoutusta toteutettaessa. Tämä standardi on työuupumus -kuntoutuskurssien palvelulinjakohtainen osa, jossa on tarkemmin määritelty palvelulinjan sisältö, rakenne ja henkilöstö. 1.1 Yleistä Kuntoutuskurssien tarkoitus on laaja-alaisin menetelmin yksilön tarpeiden mukaisesti parantaa tai ylläpitää kuntoutujan fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista työ- tai toimintakykyä sekä osallistumista huomioiden mahdollisuuksien mukaan myös näihin vaikuttavat ympäristötekijät. Kuntoutuskursseilla on keskeistä omaan sairauteen liittyvän tilanteen ymmärtäminen ja niiden omatoimisten, aktiivisten kuntoutuskeinojen oppiminen ja omaksuminen, joilla kuntoutuja voi vaikuttaa siihen, miten sairaus vaikuttaa hänen arkeensa. Kuntoutuskurssi koostuu samaan sairaus- tai vammaryhmään tai samanlaiseen elämäntilanteeseen kuuluvista kuntoutujista. Työuupumus ei ole diagnostinen sairauskäsite, vaan työhön liittyviin pitkäaikaisiin stressitekijöihin yhteydessä oleva uupumustila, johon liittyy voimakasta kokonaisvaltaista väsymystä, heikentynyttä ammatillista itsetuntoa ja kyynistynyttä asennetta työtä kohtaan. Jäljempänä sairaus-käsite tarkoittaa tässä standardissa työuupumusta oireineen. Työuupumus-kuntoutuskurssit toteutetaan harkinnanvaraisena kuntoutuksena (KKRL 12 ). Esivalinta Työuupumus-kuntoutuskursseissa ei ole esivalintamenettelyä. 1.2 Tavoite Kelan työuupumus -kuntoutuskursseilla tuetaan kuntoutujan kanssa yhteistyössä asetettujen konkreettisten tavoitteiden saavuttamista kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. Kuntoutus toteutetaan moniammatillisesti ja hyödyntäen palveluntuottajan erityisosaamista työuupumuksen kuntoutuksessa. Työ- ja toimintakyvyn turvaamisen ja parantamisen lisäksi kurssilla on mm. seuraavia tavoitteita työssä jaksamista ja selviytymistä tukevien keinojen löytäminen omien voimavarojen ja vahvuuksien tunnistaminen vuorovaikutustaitojen kehittäminen työyhteisötaitojen käsitteleminen uupumus- ja masennusoireiden tunnistaminen elämänhallinnan vahvistaminen kuntoutumisen ja terveiden elintapojen henkilökohtaisen merkityksen tunnistaminen. Kurssijakson yksilölliset tavoitteet perustuvat kuntoutujan B-lääkärinlausunnossa olevan kuntoutussuunnitelman tavoitteisiin.

4 2 Palveluntuottaja kysyy ennakkokyselyssä alustavia tavoitteita kurssille. Kuntoutujalle ei lähetetä GASlomaketta (Goal Attainment Scaling, GAS-käsikirja) ennakkokyselyn yhteydessä. Kuntoutussuunnitelman lisäksi tavoitteen asettelussa käytetään tietoja, joita on saatu palveluntuottajan tekemistä alkuvaiheen haastatteluista ja arvioinneista. Lisäksi otetaan huomioon kuntoutujan asiantuntemus elämäntilanteestaan, yksilö- ja ympäristötekijöistä sekä voimavaroistaan ja tarpeistaan. Vaikka kaikilla kuntoutujilla on työuupumusta, sen oireiden ja mahdollisen muun psykiatrisen oireilun vaikutus elämäntilanteeseen sekä kuntoutujan tavoitteet ja tarpeet ovat yksilölliset, mikä huomioidaan kurssin yksilöllistä osuutta suunniteltaessa. Myös käyttäytymisen, tunne-elämän ja tiedonkäsittelyn ongelmat tulee huomioida kuntoutuksen toteutuksessa. Hyvässä tavoitekeskustelussa päästään molemminpuolisen ymmärryksen lisääntymiseen. Kuntoutumisen toteutumisen kannalta on tärkeää, että kuntoutuja motivoituu kuntoutukseen ja kokee oman toiminta- ja työkykynsä parantamisen tärkeäksi. Kuntoutujan muutokseen sitoutumisen vaihe tunnistetaan, ja tarvittaessa häntä tuetaan motivaation kehittymisessä tiedon, ohjauksen ja harjoitteilla saadun kokemuksen avulla. Terveydenhuollolla on vastuu kuntoutustarpeiden havaitsemisesta sekä kuntoutumisen seurannasta ja tarvittavista jatkotoimista. Ehjään hoito- ja kuntoutuspolkuun kuuluu riittävä verkostoyhteistyö asiakkaan tarpeiden mukaisesti sekä hyvä tiedonkulku kaikkien kuntoutumista edistävään toimintaan osallistuvien kesken. 1.3 Kuntoutuja Kohderyhmänä ovat työssä olevat henkilöt, joiden työkykyä uhkaavat psyykkiset uupumusoireet. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on myös muuta mielenterveysoireilua kuten esimerkiksi masennusta, ahdistusoireilua, unettomuutta ja ylirasittuneisuutta. Edellytyksenä on, että työ- ja toimintakykyä voidaan turvata tai parantaa suunnitellulla kuntoutuksella. Kursseille valitaan kuntoutujia, joilla on halua käsitellä ongelmiaan ryhmässä. Kuntoutustarpeen tulee olla todettu terveydenhuollossa tai työterveyshuollossa. (KKRL 12 ) Kursseille ei valita henkilöitä, joilla on merkittävä kuntoutumista vaikeuttava psyykkinen sairaus, esim. äskettäin psykoosiin sairastuneet tai henkilöt, jotka sairaudesta johtuvien ahdistustilojen vuoksi tai muusta syystä eivät kykene toimimaan ryhmässä vaikea-asteinen masennus hoitamaton alkoholi- tai päihdeongelma. Työuupumus-kuntoutuskursseille ei osallistu omaisia.

5 3 1.4 Henkilöstö Moniammatillinen työryhmä Kelan järjestämä avo- ja laitosmuotoinen kuntoutus on aina moniammatillista. Moniammatillisen työryhmän työskentelyssä on keskeistä vuorovaikutuksessa syntyvä yhteisymmärrys. Se on enemmän kuin yksittäisen henkilön näkökulma ja osaamisalue. Moniammatillinen työryhmä vastaa keskeisesti kuntoutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä kuntoutujien yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisesta. Työryhmän jäsenet pitävät kurssijaksoilla keskenään omia kokouksia, joissa käydään läpi kurssin ja kuntoutujien tilannetta. Kaikki kokoukset dokumentoidaan kuntoutujakohtaisesti. Moniammatilliseen työryhmään kuuluu kolme jäsentä, jotka ovat eri henkilöitä. Työryhmään kuuluvat erikoislääkäri (työterveyshuolto tai psykiatria), jonka osuus kurssin toteutuksesta on vähintään 12 tuntia psykoterapeutti (jolla on koulutus yksilö- tai ryhmäpsykoterapiasta) tai psykologi tai psykodraamaohjaaja fysioterapeutti** tai työfysioterapeutti ** Fysioterapeutilla tulee olla joko erikoistumisopinnot psykofyysisestä fysioterapiasta tai ammatilliset erikoistumisopinnot luovista menetelmistä tai vähintään 24 opintopisteen opintokokonaisuus toiminnallisen ryhmätyön ohjaajan tai ryhmäohjaajan tai työnohjaajan koulutuksesta. Moniammatillisen työryhmän yksilö- ja ryhmätunteja kuntoutujille on oltava yhteensä vähintään 115 tuntia. Tähän tuntimäärään sisältyvät erikoislääkärin tunnit, jotka on määritelty erikseen. Moniammatillisen työryhmän kahden muun jäsenen osuus kurssin toteutuksesta on vähintään 40 tuntia/työntekijä. Moniammatillisen työryhmän kaikilla jäsenillä on vähintään kolmen vuoden kokemus työuupumuksen kuntoutuksesta ja/tai hoidosta. Työpari Moniammatillisesta työryhmästä kootaan työpari, joka vastaa keskeisesti kuntoutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä kuntoutujien yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisesta. Työparin tehtävänä on huolehtia myös siitä, että eri toimijatahoihin on luotu toimivat yhteydet. Työparin muodostavat psykologi tai psykoterapeutti tai psykodraamaohjaaja ja työfysioterapeutti tai fysioterapeutti. Henkilöstön käsitemäärittely ja pätevyysvaatimukset ovat standardin yleisessä osassa (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet ja Liite 2 Käsitteet). Psykoterapeutin, fysioterapeutin ja sairaanhoitajan vaatimusta on tarkennettu standardin palvelulinjakohtaisessa osassa standardin yleisestä osasta poikkeavalla tavalla. Psykoterapeutin pätevyys ei voi olla perheterapiasta. Sairaanhoitajan koulutuksen suuntautumisvaihtoehtona tai erikoistumisalana on oltava psykiatrinen hoitotyö. Fysioterapeutin koulutusvaatimusta on tarkennettu (ks. standardin yleisen osan Liite 1): fysioterapeutti ja psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti sekä standardin yleisen osan Liite 2: Luovat menetelmät - erikoistumisopinnot. Toiminnallisen ryhmätyön ohjaajan, ryhmäohjaajan tai työnohjaajan koulutusta ei ole erikseen määritelty.

6 4 Erityistyöntekijät Erityistyöntekijät ovat eri henkilöitä ja he edustavat eri ammattinimikkeitä eivätkä he kuulu moniammatilliseen työryhmään. Kurssin toteutukseen tulee osallistua vähintään 2 ja enintään 4 erityistyöntekijää seuraavista: erikoislääkäri (työterveyshuolto tai psykiatria), jonka erikoisalan on oltava eri kuin moniammatillisen työryhmän erikoislääkärin sairaanhoitaja, koulutuksen suuntautumisvaihtoehtona tai erikoistumisalana psykiatrinen hoitotyö sosiaalipsykologi sosiaalityöntekijä tai sosionomi (AMK) työterveyshoitaja toimintaterapeutti musiikkiterapeutti tai taideterapeutti. Kurssin toteutukseen ei osallistu muita erityistyöntekijöitä. Erityistyöntekijöiden yksilö- ja ryhmätunteja kuntoutujille on oltava yhteensä vähintään 25 tuntia. Kaikkien erityistyöntekijöiden osuus kurssin toteutuksesta on vähintään 5 tuntia/työntekijä. Muu kuntoutushenkilöstö* Kuntoutuksen ja vapaa-ajan ohjelman toteutukseen voi osallistua kuntoutujien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti myös muita oman ammattialansa tehtävissä toimivia henkilöitä, kuten esimerkiksi liikunnanohjaaja ja vapaa-ajanohjaaja. 1.5 Kurssin rakenne Kurssi toteutetaan avo- ja laitosmuotoisena kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Kurssi kestää yhteensä 15 vuorokautta. Kurssi toteutetaan aina vähintään kolmessa jaksossa. Ensimmäisen jakson pituus on vähintään 5 vuorokautta ja muiden jaksojen pituus on vähintään 3 vuorokautta. Avo- ja laitosmuotoisten kurssien kuntoutuspäivän pituus on vähintään 6 tuntia. Näihin aikoihin sisältyvät siirtymiset tiloista toiseen, ohjelman mukaiset tauot sekä lounas- ja välipalatauot. Moniammatillisen työryhmän ja/tai erityistyöntekijöiden toteuttaman kuntoutuksen osuus sekä avo- että laitosmuotoisesta kuntoutuspäivästä on vähintään 5 tuntia. Haastattelujen, tapaamisten ja loppukeskustelujen keskimääräinen kesto on noin 60 min. Henkilöstön käsitemäärittely ja pätevyysvaatimukset ovat standardin yleisessä osassa (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet ja Liite 2 Käsitteet). Psykoterapeutin, fysioterapeutin ja sairaanhoitajan vaatimusta on tarkennettu standardin palvelulinjakohtaisessa osassa standardin yleisestä osasta poikkeavalla tavalla. Psykoterapeutin pätevyys ei voi olla perheterapiasta. Sairaanhoitajan koulutuksen suuntautumisvaihtoehtona tai erikoistumisalana on oltava psykiatrinen hoitotyö. Fysioterapeutin koulutusvaatimusta on tarkennettu (ks. standardin yleisen osan Liite 1): fysioterapeutti ja psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti sekä standardin yleisen osan Liite 2: Luovat menetelmät - erikoistumisopinnot. Toiminnallisen ryhmätyön ohjaajan, ryhmäohjaajan tai työnohjaajan koulutusta ei ole erikseen määritelty.

7 5 Kuntoutuksen ohjattuun ohjelmaan voi sisältyä kaikille kuntoutuslaitoksen asiakkaille tarkoitettuja yleisluentoja ja yleisliikuntaosuuksia, jos ne tukevat kuntoutusta, liittyvät kurssin tavoitteisiin ja sisältöön sekä soveltuvat kyseessä oleville kuntoutujille. Näitä osuuksia on enintään 6 tuntia kurssin ohjelmasta. Tämä yleisohjelma sisältyy kuntoutujan kuntoutuspäivän 5 tunnin ohjelmaan, vaikka sen toteuttaisivat muut kuntoutustyöntekijät kuin kyseisen palvelulinjan moniammatillisen työryhmän jäsenet tai erityistyöntekijät. Avo- tai laitosmuotoinen kurssi toteutetaan arkipäivinä maanantain ja perjantain välisenä aikana. Osallistujat Kurssille osallistuu 10 kuntoutujaa. 1.6 Toteutus Kurssi toteutetaan 12 kuukauden aikana. Jaksot sovitetaan 12 kuukauden ajalle tasaisin välein Alkuvaihe Saatuaan kuntoutuspäätöksen palveluntuottaja lähettää kuntoutujalle kutsukirjeen ja ennakkokyselylomakkeen standardin yleisessä osassa annettujen ohjeiden mukaisesti (ks. Standardin yleinen osa, luku Kuntoutusta edeltävät toimenpiteet ja tämän standardin luku 1.2 Tavoite). Kurssin alussa kuntoutujat saavat palveluntuottajalta alkuinformaation standardin yleisessä osassa annettujen ohjeiden mukaisesti. (Ks. Standardin yleinen osa, luku Kuntoutuksen alku- ja päätösvaihe.) Samassa tilaisuudessa käsitellään tavoitteen asettaminen GAS-menetelmän avulla (Goal Attainment Scaling, GAS-käsikirja). Kurssin alkuvaiheessa luodaan edellytykset aktiivisen ryhmän syntymiselle sekä käydään läpi työuupumukseen liittyviä kokemuksia ja henkilökohtaisen elämän muutostarpeita Aloitusjakson toteutus Yksilölliset haastattelut ja tapaamiset Kuntoutuksen aloitusjaksolla seuraavat moniammatillisen työryhmän jäsenet ja erityistyöntekijät haastattelevat ja arvioivat kuntoutujan kokonaistilannetta. Kolmen ensimmäisen kurssipäivän aikana: moniammatillisen työryhmän erikoislääkäri haastattelee ja tutkii kuntoutujan ja arvioi hänen kokonaistilannettaan. Tapaamiseen varataan aikaa vähintään 60 minuuttia. Ensimmäisen jakson aikana: moniammatillisen työryhmän psykologi tai psykoterapeutti tai psykodraamaohjaaja haastattelee kuntoutujan ja tekee tarvittavat arviot moniammatillisen työryhmän työfysioterapeutti tai fysioterapeutti haastattelee kuntoutujan ja tekee tarvittavat arviot.

8 6 Erityistyöntekijät voivat tarvittaessa tehdä kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaisen haastattelun ja tarvittavat arviot. Kuntoutujan tavoitteiden ja kurssisuunnitelman täsmentyminen Kuntoutujille ja moniammatillisen työtyöryhmän jäsenille sekä erityistyöntekijöille tulee varata riittävästi aikaa kuntoutujien kuntoutustarpeen ja kokonaistilanteen arvioimista varten. Moniammatillisen työryhmän jäsenet ja erityistyöntekijät tekevät moniammatillisesti yhdessä työtä, jotta kuntoutujien kokonaistilanteesta syntyy hyvä kokonaisnäkemys. Näin saadaan aikaan yhteisymmärrys ja tasaveroinen vuorovaikutussuhde kuntoutujien kanssa. Kurssisuunnitelma Kurssin alussa laaditaan kuntoutujille kurssisuunnitelma, joka on suhteessa henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Suunnitelma sisältää yhteistä kurssiohjelmaa täydentävän yksilöllisen ohjelman, tarvittavat toimenpiteet sekä kunkin aihealueen vastuuhenkilöt. Haastattelujen ja tutkimusten yhteydessä kuntoutujan kanssa määritellään kuntoutujan yksilölliset konkreettiset tavoitteet GAS-tavoitelomakkeen avulla. Kuntoutuja ja moniammatillisen työryhmän jäsen tai jäsenet laativat kuntoutuksen keskeiset tavoitteet GAS-menetelmää hyväksi käyttäen (Goal Attainment Scaling, GAS-käsikirja). Kuntoutuksen toteutukseen osallistuvat työntekijät toimivat kaikki samojen asetettujen tavoitteiden suuntaisesti omassa työssään kuntoutujan kanssa. Kuntoutuksen alussa laadittuja tavoitteita tarkennetaan kurssin aikana ja niiden etenemistä ja muutoksia arvioidaan yhdessä kuntoutujan kanssa. Yksilölliset tavoitteet Kuntoutujan kuntoutuksen yksilöllisessä tavoiteasettelussa toimintakykyä tarkastellaan laaja-alaisesti WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen (ICF) mukaisesti. Jokainen moniammatilliseen työryhmään kuuluva työntekijä tarkastelee omaa työtään kurssijaksolla ICF-luokituksen viitekehyksen kautta ja asettaa kuntoutujan kuntoutustavoitteet sen pohjalta yhteistyössä hänen kanssaan. Aloitusjaksolla moniammatillisen työryhmän työpari vastaa 1 3 GAS-tavoitteen laatimisesta yhdessä kuntoutujan kanssa. Kuntoutujien yksilöllisiä tavoitteita voidaan täsmentää ja käsitellä lisäksi ryhmässä kuntoutujien kesken. Moniosaisella kurssilla keskimmäisten jaksojen alussa arvioidaan väliajalla tapahtunutta kuntoutumista. Kuntoutujan kanssa tarkistetaan hänelle edellisellä jaksolla asetettujen välitavoitteiden toteutuminen sekä käydään läpi hänen kurssisuunnitelmaansa. Tavoitteena on näin tukea kuntoutujan kuntoutumisen jatkumista sekä kurssin aikana että sen jälkeen. GAS-tavoitelomakkeesta annetaan kopio kuntoutujalle. Vastuuhenkilöt, tavoitteet ja toimenpiteet kuvataan konkreettisesti ja kirjataan selkeästi kuntoutujan asiakirjoihin. Tavoitteet kirjaa kuntoutuja tai moniammatillisen työryhmän jäsen. Kuntoutuja voi seurata tavoitteiden toteutumista aktiivisesti oman kuntoutuspäiväkirjansa avulla. Ryhmän tavoitteet Kuntoutujat ja moniammatillisen työryhmän työpari keskustelevat kurssijakson alussa ryhmässä kuntoutuksen tavoitteista ja ohjelmasta yksilöhaastattelujen jälkeen. Ryhmän yhteiset tavoitteet kirja-

9 7 taan kurssin suunnittelun pohjaksi ja seuraavaa jaksoa varten. Nämä tavoitteet vaikuttavat myös lopulliseen kurssiohjelmaan. Ryhmän tavoitteet kootaan yksilöllisten tavoitteiden pohjalta. Loppukeskustelu Aloitusjakson lopussa työpari pitää kuntoutujien kanssa ryhmämuotoisen loppukeskustelun, jossa tehdään lyhyt tilannearvio kuluneesta jaksosta, arvioidaan mahdolliset ohjelman muutostarpeet ja annetaan jatko-ohjeet seuraavalle jaksolle. Loppukeskustelussa kuntoutujien kanssa käydään läpi ryhmässä kuntoutumisen eteneminen ja tavoitteiden saavuttaminen. Tavoitteen saavuttaminen merkitään lomakkeelle GAS-tavoitteen asettaminen. Lisäksi pohditaan mahdollisesti tarvittavia jatkotoimenpiteitä, seuraavia tavoitteita ja käydään läpi kuntoutusselosteeseen kirjattavat asiat Ohjelman sisältö Kurssin ohjelma määräytyy osallistujien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Kuntoutujille laaditaan kirjallinen kurssiohjelma, jota täydennetään yksilöllisen tarpeen mukaan erityistyöntekijöiden tapaamisilla. Suurin osa toiminnasta tapahtuu ryhmissä. Kuntoutuksen tavoitteisiin pyritään käytännön harjoittelujen, vuorovaikutusta edistävien keskustelujen ja tekemisen avulla. Ryhmän tuella kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn sekä hallinnantunteen ja muutosprosessin vahvistamiseen. Kuntoutujaa ohjataan ja tuetaan kuntoutumisessa. Kuntoutujaa autetaan havaitsemaan oman käyttäytymisensä ja tietoisen sekä tiedostamattoman ajattelun malleja, joista osa voi olla kuntoutumisen kannalta epätarkoituksenmukaisia ja hidastaa kuntoutumista. Kuntoutujan elämänhistoria, elämäntilanne sekä ympäristö huomioidaan toimintaan, kuntoutumiseen ja ohjaukseen vaikuttavina tekijöinä. ICF-luokituksen viitekehystä hyödynnetään hyvässä kuntoutuskäytännössä. Hyvä kuntoutuskäytäntö muodostuu konkreettisista työskentelytavoista ja -menetelmistä sekä ideologisista ja teoreettisista työtä ohjaavista periaatteista ja näkökulmista. Hyvä kuntoutuskäytäntö on asiakaslähtöistä sekä kuntoutujan arjen tarpeista lähtevää ja niitä tukevaa toimintaa. Toiminta toteutetaan ympäristössä, joka tukee kuntoutujien aktiivista harjoittelua ja toimintaa. Käytettävät harjoitteet ovat motivoivia sekä tukevat kuntoutujan itsenäistä harjoittelua arkiympäristössä. Kuntoutuksen sisältö tukee kuntoutujien tavoitteita, joita työstetään koko prosessin ajan. Teemojen sisältö ja painotus riippuvat kurssin osallistujista ja heidän tavoitteistaan. Teemat Ohjelma rakennetaan siten, että se sisältää teemoja, jotka tukevat kuntoutujalle asetettujen tavoitteiden toteutumista monialaisesti. Teemojen sisällöt ja toteutus suunnitellaan kuntoutujan tarpeiden pohjalta. Valittujen teemojen ja niiden osien toteutuksesta syntyy tavoitteellisesti etenevä kokonaisuus. Teemoja vetävät moniammatillisen työryhmän jäsenet ja/tai erityistyöntekijät. Muu kuntoutushenkilöstö voi osallistua moniammatillisen työryhmän jäsenen tai erityistyöntekijän kanssa teemojen toteuttamiseen. Työuupumuksen kuntoutuksessa käsitellään seuraavia teemoja.

10 8 Psykososiaalinen ohjaus ja neuvonta Kuntoutuksen aikana kartoitetaan kuntoutujan hyvinvointiin liittyviä asioita. Kuntoutujaa tuetaan määrittämään ja jäsentämään omia yksilöllisiä tavoitteitaan ja työskentelemään niiden suuntaisesti. Kuntoutukseen kuuluu ryhmäkeskusteluja ja harjoitteita, joiden tavoitteena on lisätä kuntoutujan tunnetta omasta selviytymisestään työuupumusoireidensa kanssa mm. oppimalla tunnistamaan ja havainnoimaan omien tuntemusten, ajatusten ja käyttäytymismallien yhteydet työuupumukseen. Asiakokonaisuuteen kuuluu esimerkiksi keinojen etsimistä siihen, miten käsitellä ja ilmaista työuupumukseen ja mahdollisesti muihin mielenterveyden häiriöihin liittyviä tunteita auttaa havaitsemaan oman käyttäytymisen ja tietoisen sekä tiedostamattoman ajattelun malleja, jotka voivat olla kuntoutumisen kannalta epätarkoituksenmukaisia ja hidastaa kuntoutumista oppia löytämään ja arvostamaan omia ja muiden erilaisia ominaisuuksia sekä omia vahvuuksia ja niiden vahvistamista harjoitella turvallisissa ryhmätilanteissa uusia toiminta- ja tulkintatapoja antaa tilaisuus myönteiseen ryhmäkokemukseen ja vertaistukeen keskusteluja työuupumuksen ja sen oireiden vaikutuksesta kuntoutujaan ja perheeseen, lähisuhteisiin ja arkielämään kuntoutujan oman vastuullisen roolin tukemista kuntoutumisessa. Työelämässä selviytyminen Kuntoutujan kanssa selvitetään hänen tilannettaan, etsitään tarvittavia ratkaisukeinoja ja tehdään yksilöllisen tarpeen mukaan verkostoyhteistyötä. Asiakokonaisuuteen kuuluu esimerkiksi työssä jaksamista ja selviytymistä tukevien keinojen tunnistaminen ja vahvistaminen työn ja arkielämän yhteensovittaminen työhän liittyvien tavoitteiden asettamiseen ja jatkosuunnitelmien tekoon kannustaminen ja niissä tukeminen itseluottamuksen vahvistaminen sekä omien rajojen tunnistaminen työn suoritustavan ja työolosuhteiden muutokset ja aktiivinen niihin vaikuttaminen ammatti-identiteetin myönteisten puolien vahvistaminen. Sosiaalinen aktivointi ja neuvonta Kuntoutujan kanssa etsitään keinoja ja mahdollisuuksia osallistumiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja harrastustoimintaan. Asiakokonaisuuteen kuuluu esimerkiksi kuntoutujalle soveltuvien tukiverkostojen sekä niiden käyttämistä edistävien keinojen tunnistaminen keskustelua sosiaalisen tuen/verkoston merkityksestä, kanssakäymisen keinoista ja avun vastaanottamisesta. Tietoja ja ohjausta terveyteen liittyvistä asioista Kuntoutujan kanssa käsitellään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Asiakokonaisuuteen kuuluu esimerkiksi työuupumukseen ja sen hoitomahdollisuuksiin sekä itsehoitoon liittyvää tietoutta

11 9 auttaa ymmärtämään työuupumukseen liittyviä tekijöitä ja löytämään uusia keinoja selviytyä niistä. Fyysinen aktivointi ja ohjaus Kuntoutujien kanssa etsitään sellaisia menetelmiä tai toimintoja, jotka innostavat heitä aktiiviseen itsehoitoon, omatoimisuuteen ja yhdessä tekemiseen. Yhteistyössä pyritään löytämään keinoja liikunnan, rentoutumisen ja oman kunnon lisäämiseksi, kehon ja mielen yhteyden tunnistamiseksi sekä kuntoutujan oman mieluisan harrastustoiminnan löytymiseksi. Asiakokonaisuuteen kuuluu esimerkiksi kehon- ja liiketuntemusta lisääviä harjoitteita venyttely- ja rentoutumisharjoituksia soveltuviin liikuntamuotoihin tutustumista ja kokeilua liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien kartoittamista. Kuntoutuksen työmenetelmät Kuntoutuksen toteutuksessa käytetään seuraavassa lueteltujen menetelmien lisäksi monipuolisesti erilaisia kuntoutuksen työmenetelmiä. Toteutuksessa painottuvat erilaiset kuntoutujaryhmälle soveltuvat toiminnalliset menetelmät. Kuntoutukseen sisältyy myös ohjattuja ryhmäkeskusteluja. Luentoja voidaan käyttää kuntoutuksen tukena vain tarkoin harkitusti. Menetelminä työuupumus -kuntoutuskursseilla voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia luovuuteen aktivoivia toiminnallisia ryhmiä tai työskentelymuotoja ja muita ryhmäprosessia tukevia toiminnallisia menetelmiä ryhmäanalyyttisiin menetelmiin perustuvaa työskentelyä psyko- ja/tai sosiodraamaa ratkaisu- ja voimavarakeskeistä lähestymistapaa kognitiivisiin menetelmiin perustuvaa työskentelyä mielikuvatyöskentelyä (NLP) taide- ja musiikkiterapiaan perustuvaa työskentelyä kehotyöskentelyä (rentoutus-, hengitys- ja kehontuntemusharjoitukset) kuntoutuspäiväkirjan pitämistä. Verkostotyö Verkostotyön tavoitteena on hyvä kuntoutus- ja hoitoketju sekä kuntoutuksen yhdistyminen kotipaikkakunnalla ja työterveyshuollossa ja/tai terveydenhuollossa tapahtuviin toimenpiteisiin. Palveluntuottaja on kuntoutujien luvalla kurssin aikana yksilöllisen tarpeen mukaan yhteydessä kuntoutujien kuntoutumisen edistämisen kannalta tarpeelliseen yhteistyötahoon, esimerkiksi työterveyshuoltoon tai muuhun hoitotahoon. Kuntoutuja selvittää työryhmän tuella kotipaikkakuntansa yhteistyöverkoston, joka edistää ja tukee hänen kuntoutumistaan. Verkostoyhteistyön kehittymistä voidaan seurata verkostokartan avulla. Samalla varmistetaan yhdessä kuntoutujien kanssa, että kotipaikkakunnalla ja työterveyshuollossa tai muulla hoitotaholla on riittävä kuntoutujien yksilöllisen tarpeen mukainen verkosto kurssin aikana ja sen jälkeen.

12 10 Kuntoutuspäiväkirja Kuntoutujan kanssa sovitaan kuntoutuspäiväkirjan tekemisestä ja päiväkirja aloitetaan kurssin alkuvaiheessa, jos se on mahdollista. Kuntoutuspäiväkirjan avulla kuntoutuja seuraa kuntoutumisensa ja sille asetettujen tavoitteiden toteutumista kurssin aikana kirjaamalla havaintojaan, mieleensä tulevia kysymyksiä ja kehittämisajatuksiaan sekä toiveitaan. Kuntoutuja kirjaa em. asioita kuntoutuspäiväkirjaan myös kurssijaksojen väliaikana. Välitehtävät Jaksotetun kuntoutuksen väliaikana kuntoutuja työstää tavoitteitaan tukevia teemoja tehtävien avulla. Niiden toteutuminen kirjataan kuntoutuspäiväkirjaan, jos päiväkirja on käytössä. Välitehtävät käydään läpi seuraavalla jaksolla. Välitehtävät suunnitellaan kuntoutujan kanssa yhteistyössä, ja hän saa välitehtävistä kirjalliset ohjeet. Välitehtäviä voivat olla esimerkiksi jaksolla aloitettujen elintapamuutosten työstäminen työhön tai arkiympäristöön liittyvä selvitystyö Keskimmäisten jaksojen toteutus Jaksotetun kuntoutuksen toteutus Yksilölliset haastattelut ja tapaamiset Kuntoutuksen keskimmäisellä jaksolla seuraavat moniammatillisen työryhmän jäsenet haastattelevat ja arvioivat kuntoutujan kokonaistilannetta. Keskimmäisen jakson aikana: moniammatillisen työryhmän työpari haastattelee yhdessä kuntoutujan ja arvioi kuntoutujan työssä ja arjessa selviytymistä. Kartoitusten perusteella työpari voi ohjata kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan moniammatillisen työryhmän erikoislääkärin tutkittavaksi. Yksilöllisen tarpeen mukaan kuntoutujalla voi olla myös erityistekijöiden haastatteluja ja tapaamisia. Loppukeskustelu Keskimmäisen jakson lopussa vähintään yksi moniammatillisen työryhmän jäsen tekee kuntoutujien kanssa ryhmässä lyhyen tilannearvion kuluneesta jaksosta ja arvioivat mahdolliset ohjelman muutostarpeet ja jatkotoimenpiteet. Koko kuntoutusprosessin ajan arvioidaan tavoitteiden saavuttamista ja lisätään mahdolliset uudet tavoitteet tai täsmennetään aikaisempia sekä kirjataan tulokset GAS-lomakkeelle.

13 Päätösjakson toteutus Yksilölliset haastattelut ja tapaamiset Päätösjaksolla kuntoutujien kanssa käydään läpi yksilöllisesti kuntoutumisen eteneminen ja tavoitteiden saavuttaminen. Tavoitteen saavuttaminen merkitään GAS-tavoitteen asettaminen -lomakkeelle. Lisäksi pohditaan mahdollisesti tarvittavia jatkotoimenpiteitä ja seuraavia tavoitteita sekä käydään läpi kuntoutusselosteeseen kirjattavat asiat. Päätösjakson aikana: moniammatillisen työryhmän työpari haastattelee yhdessä kuntoutujan ja arvioi kuntoutujan työssä ja arjessa selviytymistä. Lisäksi moniammatillisen työryhmän erikoislääkäri ja/tai erityistyötekijät tekevät muita haastatteluja ja/tai tutkimuksia yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Loppukeskustelu Kurssin päätösjaksolla työpari pitää kuntoutujien kanssa ryhmämuotoisen loppukeskustelun. Siinä arvioidaan kurssin toteutumista ja varmistetaan tarvittavien kirjallisten ohjeiden saaminen ja tukiverkoston olemassaolo. Samalla arvioidaan asetettujen GAS-tavoitteiden edistyminen ja jatkosuunnitelmat, joilla varmennetaan kuntoutusprosessin jatkuminen. 1.7 Arviointi ja mittaaminen Moniammatillisen työryhmän jäsenet ja erityistyöntekijät arvioivat kuntoutuksen tuloksellisuuden käyttämällä päteviä, perusteltuja ja luotettavia arviointeja ja arviointimenetelmiä. Arvioinnissa käytettävät mittarit ovat yleisesti käytössä olevia. Mittarit ilmaisevat lähinnä elämänlaadun, toiminta- ja työkyvyn ja oireiden muutoksia ja tavoitteen saavuttamista. Arvioinnissa ja mittaamisessa huomioidaan kuntoutujan toimintakyvyn keskeiset alueet ICF-luokituksen mukaisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon sekä kuntoutujan itse kokema toimintakyky että kuntoutujan arvio toimintakyvyn muutoksista. Toimintakyvyn mittaustuloksia hyödynnetään kuntoutuksen suunnittelussa. Tämän vuoksi mittaukset tulee olla tehtynä ennen kuntoutuksen tavoitteen asettelua ja suunnittelua. Testit ja mittaukset tulee tehdä terveys- ja turvallisuus- sekä tarkoituksenmukaisuus- ja asiakaslähtöisyysnäkökohdat huomioon ottaen. Erikoislääkäri tai moniammatillisen työryhmän jäsen arvioi, mitkä testit ovat tarpeen ja mitkä eivät sovi kuntoutujalle. Mittaajalla on oltava hyvä kokemus ja saatavilla oleva koulutus kyseisen mittaus- tai arviointimenetelmän käyttöön ja tulkintaan. GAS-lomake laitetaan liitteeksi kuntoutusselosteeseen ja muut mittaustulokset kuvataan kuntoutusselosteessa (ks. Standardin Yleinen osa luku Kuntoutusseloste). Terveydenhuollon lähettävän tai hoitavan tahon kanssa on hyvä sopia menettelytavoista esim. käytettäessä arviointimenetelmiä, joiden tiheä toistaminen ei ole järkevää. Suositeltavia ja arvioituja mittareita on koottu TOIMIA-mittaripankkiin ( Pakolliset mittaus- ja arviointimenetelmät Mittaukset tehdään kuntoutuksen alussa ja lopussa.

14 12 GAS-menetelmä Kuntoutuksen tavoitteiden laadinnan ja arvioinnin apuvälineenä käytetään aina GAS-menetelmää (Goal Attainment Scaling, GAS-käsikirja). Tavoitteet laaditaan kuntoutujan kanssa kurssin alussa, ja niitä tarkennetaan ja arvioidaan kuntoutuksen aikana sekä kuntoutuksen päätösvaiheessa. Tavoitteen arviointi GAS-menetelmää käyttäen GAS-tavoitteen asettaminen -lomake Elämänlaatumittarit 15D, RAND 36 tai WHOQOL-BREF tai vastaava ruotsinkielinen Työuupumuksen arvioinointiin soveltuvat oirekyselyt vaihtoehtoisesti BBI, Bergen burn out indicator 15 tai MBI-GS, Maslachin yleinen työuupumuksen arviointimenetelmä, Maslach Burnout Inventory General Survey Vapaaehtoiset mittaus- ja arviointimenetelmät: Palveluntuottaja voi käyttää kohderyhmälle soveltuvia vapaaehtoisia mittaus- ja arviointimenetelmiä kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan esimerkiksi: Fyysiset suorituskykytestit UKK-kävelytesti tai lihaskunnnon tai lihasvoiman testaus Terveyteen liittyvät mittarit painoindeksi (BMI) vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuskysely Työkykyyn ja työhön liittyvä arviointimenetelmä Työkykyindeksi (TKI), työntekijän kyselylomake, uudistetaan ja siitä tehdään 2011 sähköinen lomake etki.