SUUNTA kansainvälinen tarkastelu

Transkriptio

1 Henriika Weiste, Minna Soininen SUUNTA kansainvälinen tarkastelu Eräitä huomioita eurooppalaisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta Sisäisiä julkaisuja 10/2006

2

3 Julkaisun nimi 1 Henriika Weiste, Minna Soininen SUUNTA kansainvälinen tarkastelu Eräitä huomioita eurooppalaisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta Sisäisiä julkaisuja 10/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

4 2 Julkaisun nimi Kansikuva: Alankomaiden liikennepolitiikan vaiheet ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2006 Julkaisua myy/saatavana: Keskushallinto, suunnitteluprosessi Faksi Puhelin TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Henriika Weiste, Minna Soininen: SUUNTA kansainvälinen tarkastelu. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 10/ s. ISSN X, TIEH , ISSN , TIEH v. Asiasanat: liikennejärjestelmä, liikennesuunnittelu, liikennepolitiikka, vuorovaikutus Aiheluokka: 10 TIIVISTELMÄ Tähän selvitykseen on koottu esimerkkejä liikennejärjestelmäsuunnittelun aiheista ja asioista, joita Euroopasta ja Australiasta on pikaisella skannaustutkimuksella pystytty löytämään. Lähteenä on käytetty internet-sivustoja, eri maiden suunnitteluviranomaisille tai liikenneministeriöiden edustajille tehtyjä sähköpostikyselyjä ja puhelinhaastatteluja sekä suoria yhteydenottoja eri maiden liikennekonsultteihin. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää määriteltyjen aihealueiden puitteissa hyviä esimerkkejä, joita voitaisiin hyödyntää Tiehallinnon suunnittelun tavoitetilaselvityksessä SUUNTA 2010 sekä liikenne- ja viestintäministeriön Suomen Liikenne suunnittelussa. Tutkimus antaa ideoita eri maiden painotuksista, organisoinnista, eri osapuolten mukaan kytkemisestä ja yhteistyökuvioista sekä tietoja linkeistä ja kontakteista tarkempaa perehtymistä varten. Selvityksen aihealueet olivat: Asiakastarpeiden selvittäminen Neliporrasajattelu käyttö ja hyödyntäminen Liikennejärjestelmänäkökulma ja yhteistyö Yhteissuunnittelu organisointi Palvelutasoajatuksen soveltaminen Toimenpiteitten vaikuttavuuden mittaaminen Jälkiseuranta Muu eri tahojen välinen vuorovaikutus Suunnitteluprosessimalleja kansallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiseen Hyvien esitystapamallien tunnistaminen.

6 Henriika Weiste, Minna Soininen: SUUNTA kansainvälinen tarkastelu (SUUNTA internationell översikt av planeringen). Helsingfors Vägförvaltningen, Centralförvaltningen. Vägförvaltningens interna publikationer, 10/ s. ISSN X, TIEH , ISSN , TIEH v. SAMMANFATTNING För denna utredning samlades exempel på transportsystemplaneringens teman och element genom en snabb skanning-översikt i Europa och Australien. Översikten bygger på internetsidor, elpostförfrågnngar till och telefonintervjuer med planeringsmyndigheter och transportministerier i olika länder samt direkta kontakter med trafikkonsulter i länderna. Målet med utredningen var att hitta goda exempel inom ramen för vissa teman, som kan utnyttjas i Vägförvaltningens SUUNTA 2010 målsättningsplan för planeringsprocessen och i kommunikationsministeriets arbete med Trafiken i Finland 2030-planen. Utredningen ger idéer på basen av tyngdpunkter och organisation i de olika länderna, hur olika parter kommer med i planeringen och hurudana samarbetsformer används, samt information om kontakter och länkar för närmare studium. Utredningens teman var: Utredning av kundbehov Tillämpning och utnyttjande av fyrstegsprincipen Transportplaneringsperspektivet och samarbete Organisering av planeringssamverkan Tillämpning av servicenivåprincipen Mätning av åtgärders effekt Uppföljning Annan samverkan mellan olika parter Planeringsprocessmodeller för nationell transportsystemplanering Bra sätt att presentera resultat.

7 Henriika Weiste, Minna Soininen: SUUNTA kansainvälinen tarkastelu (SUUNTA international planning study). Helsinki Finnish Road Administration, Central Administration. Finnra internal reports. 88 p. ISSN X, TIEH , ISSN , TIEH v. SUMMARY In this study, cases dealing with the themes and elements of transport system planning where gathered from Europe and Australia using fast track scanning methodology. The sources were web pages, inquiries to and interviews with national planning authorities or transport ministry representatives and direct contacts with transport planning consultants in the countries. The aim of this study was to find good cases within the themes chosen, to support the Finnish Road Administration planning process strategy development, SUUNTA 2010, as well as the development of the Finnish Transport 2030 plan of the Ministry of Transport and Communications. The study presents ideas on different countries' focus and organisation, stakeholder and client involvement and co-operation, as well as information on links and contacts for further study. The themes chosen were: Identifying clients' needs Applying and utilising the four step model The transport system plan perspective and co-operation Organising co-operation in planning Implementing the service level concept Impact assessment Follow-up Stakeholder involvement Planning process models for national transport system plans Examples of good presentation of results.

8

9 ESIPUHE Tiehallinnossa käynnistyi syksyllä 2005 suunnitteluprosessin kansainvälinen benchmarking, tavoitteina suhteuttaa prosessia muiden tiehallintojen parhaimpiin käytäntöihin ja arvioida kehityksen suuntaa ja kehittämismahdollisuuksia, sekä tunnistaa suunnitteluprosessin vaikuttavuuden, asiakaslähtöisyyden, tehokkuuden, taloudellisuuden ja kyvykkyyden kehittämisen kannalta olennaisia elementtejä. Tämän työn jatkona päätettiin Liikenne- ja viestintäministeriön Liikenne 2030-hankkeen ohjelmoinnissa toteuttaa kokonaisvaltaisen liikennejärjestelmäsuunnittelun parhaiden käytäntöjen kansainvälinen selvitys. Siinä käytettiin pohjana Tiehallinnon pohjoismaisia arvioita koskeva selvitys ja laajennettiin tarkastelu edelläkävijämaihin EU:n alueella. Jonkin verran tietoja koottiin myös Euroopan ulkopuolisista maista. Selvityksen toteuttamisesta on vastannut Tiehallinto, mutta se palvelee koko hallinnonalan kehittämistä. Nopealla aikataululla ja pääosin kirjallisuuslähteiden perusteella tehty tutkimus jää väistämättä osin pintapuoliseksi. Työskentelytavan etuna on kuitenkin lyhyessä ajassa kerätty varsin laaja esimerkkiaineisto, joka antaa mahdollisuuden poimia mielenkiintoisempia kohteita jatkotarkasteluun. Syvällisempi ymmärtäminen vaatii vierailuja kohdemaassa sekä laajempia haastatteluja kuin tutkimuksen aikana on pystytty toteuttamaan. Tutkimus antaakin ideoita eri maiden painotuksista, organisoinnista, eri osapuolten mukaan kytkemisestä ja yhteistyökuvioista sekä runsaan määrän linkkejä ja kontakteja tarkempaa perehtymistä varten. Työn ohjausryhmään kuuluivat: Anders HH Jansson Petri Jalasto Anne Ilola Eeva Linkama Anne Herneoja Matti Koskivaara Tiehallinto, puheenjohtaja Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulkulaitos Tiehallinto Ratahallintokeskus Ilmailulaitos Ohjausryhmä kokoontui työn aikana neljä kertaa. Konsulttina toimi Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työstä vastasivat dipl.ins. Henriika Weiste ja dipl.ins. Minna Soininen. Maakohtaisia tiedonhakuja ja haastatteluja tekivät myös dipl.ins. Petri Mononen, dipl.ins. Anu Eloranta ja KTM Laura Väyrynen. Helsingissä maaliskuussa 2006 Tiehallinto Keskushallinto

10

11 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 9 Sisältö 1 TAUSTAA 11 2 TAVOITTEET JA RAJAUS 12 3 KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA Pohjoismaat Englanti Irlanti Skotlanti Australia Saksa Alankomaat Ranska Itävalta Espanja Belgia 31 Yhteneväisyyksiä tavoiteasettelussa 32 4 ILMAILU JA MERENKULKU Pohjoismaat Australia Alankomaat Espanja Irlanti Iso-Britannia Skotlanti 40 5 YHTEISTYÖ ERI OSAPUOLTEN KESKEN Valtakunnan taso aluetaso Saksa Englanti Irlanti Skotlanti Australia Ranska 53 6 LIIKENTEEN JA MAANKÄYTÖN YHTEISSUUNNITTELUN NÄKÖKULMA Saksa Australia Ranska 58

12 10 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 7 ASIAKASTARPEIDEN KUULEMINEN JA HUOMIOON OTTAMINEN Yleistä Saksa ja Hollanti Englanti Irlanti Australia Ranska 67 8 NELIPORRASAJATTELU VAIKUTTAMINEN KYSYNTÄÄN JA TARJONTAAN Taustaa Hollanti Irlanti Skotlanti Englanti Ranska Ruotsi 73 9 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Englanti Saksa Alankomaat PÄÄTÖKSENTEKO Yleistä Ranska HAVAINTOJA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 85

13 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 11 TAUSTAA 1 TAUSTAA Tiehallinto käynnisti yhdessä muiden väylälaitosten kanssa tutkimuksen tavoitteena selvittää liikennejärjestelmäsuunnittelun parhaita kansainvälisiä käytäntöjä. Lähtökohtana käytettiin Tiehallinnon kokoamaa selvitystä pohjoismaisista suunnitteluprosesseista. Tarkastelua laajennettiin kokonaisvaltaisen liikennejärjestelmäsuunnittelun parhaiden käytäntöjen selvittämiseksi Euroopassa. Varsinaisen selvityksen ohjelmoimista varten toteutettiin pikaisella aikataululla skannausvaihe, jonka tavoitteena on selvittää eri maissa ministeriötason liikennepoliittinen suunnittelu kansallinen pitkän tähtäyksen järjestelmätason suunnittelu/väylälaitosten PTS-suunnitelmat. Lisäksi haettiin tietoa siitä, miten aluetason liikennejärjestelmätyön osalta kaupunkiseutujen ja valtakunnallisen suunnittelun välinen kytkentä tapahtuu pitkän tähtäyksen suunnittelu välittyy toiminta- ja taloussuunnittelun tai sitä vastaavan vaiheen kautta budjetointiin. Varsinkin muihin kuin suuria investointihankkeita ja niiden päätöksentekoa palveleviin prosesseihin kiinnitettiin huomiota.

14 12 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu TAVOITTEET JA RAJAUS 2 TAVOITTEET JA RAJAUS Tavoitteena ei ollut mahdollisimman kattava kartoitus, vaan selvitystyön kohdistaminen melko täsmällisesti. Työn keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin parhaita käytäntöjä kuvaavien esimerkkien etsimisen. Erityisiksi kiinnostuksen kohteiksi työryhmä nimesi seuraavat: Miten asiakastarpeet selvitetään? Onko kehitetty hyviä metodeja tarpeiden selvittämiseksi ja huomioon ottamiseksi? Miten tapahtuu esimerkiksi yhteydenpito elinkeinoelämän kanssa? Missä on käytössä neliporrasajattelu? Miten sitä hyödynnetään? Liikennejärjestelmänäkökulma, onko suunnittelua tehty yhdessä? Miten yhteistyö on organisoitu? Miten yhteissuunnittelu on organisoitu valtakunnallisella ja alueellisella tasolla? Ketkä tekevät yhteistyötä? Palvelutasoajatus, suunnitellaanko ensin palvelutaso ja sitten toimenpiteet? Toimenpiteitten vaikuttavuuden mittaaminen? Jälkiseuranta, onko vain investointien jälkiseurantaa? Muu eri tahojen välinen vuorovaikutus? Suunnitteluprosessimalleja kansallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiseen, miten suunnittelu on viety läpi? Hyviä esitystapamalleja, onko ideoita hyvistä, selkokielisistä esityksistä?

15 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 13 KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA 3 KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA Yhteenveto Tuoreimmat kansalliset liikennejärjestelmän strategiasuunnitelmat löytyvät Norjasta, Englannista ja Irlannista. Skotlannissa on kansallisen liikennestrategian laadinta parhaillaan käynnissä. Irlannissa ja Skotlannissa suunnitelmat ovat ensimmäiset laatuaan. Englannissa, Hollannissa ja Saksassa on integroidusta suunnittelusta jo useampien suunnittelukierrosten kokemus. Englannissa tavoitteiden asettelussa ollaan siirtymässä tarkoista numeerisista tavoitteista päämääriin ja suuntaviivoihin. Alueellisten viranomaisten toimia painotetaan. Liikenteen hoitoa ollaan useassa maassa parhaillaan organisoimassa integroituun suuntaan. Aiemmin erillään tai sektoreittain toimineita yksiköitä yhdistellään. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pääosin vain maaliikennettä koskevaa. Toisaalta useassa maassa puhutaan erillisten rautatieliikenteen ja tieliikenteen sijaan maaliikenteestä. Esimerkiksi Tanskan, Ranskan, Saksan, Hollannin ja Irlannin liikennestrategioissa näkyy kansallisen liikennejärjestelmäajattelun lisäksi myös eurooppalainen/globaali ulottuvuus. Koska kansalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat käsittelevät ensisijaisesti maaliikennettä, on ilmailu ja merenkulku otettu erikseen tarkasteluun luvussa 4. Liikennepolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena nopeuden, turvallisuuden, ympäristöseikkojen yms. lisäksi korostuu parantuneen liikennejärjestelmän vaikutus taloudelliseen kilpailukykyyn kansallisella ja alueellisella tasolla. 3.1 Pohjoismaat Norja 1 Norjassa kansallinen liikennesuunnitelma, Nasjonal Transportplan , on järjestyksessä toinen kokonaisvaltainen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Eduskunta hyväksyi sen keväällä Suunnitelmaa tehtiin neljä vuotta kalastusministeriön, liikenneministeriön, kolmen liikennehallinnon ja ilmailulaitoksen, läänien ja kuuden suurimman kaupunkiseudun yhteistyönä. Suunnitelman lausuntokäsittely käytiin vuonna Pääasialliseksi tarkastelukohteeksi muodostuivat liikennekäytävät. Suunnitelmassa selvitettiin mahdollisuuksia siirtää liikennettä liikennemuotojen välillä, mutta ne osoittautuivat melko vähäisiksi. Suunnitelma osoittaa, että yhteisiä hankkeita ei ole kovin paljon eikä tieliikenteen hillitsemiseen ole otettavissa suuria askeleita. Toisaalta tähänastinen hallitus ei ole ollut halukas käyttämään taloudellista ohjausta tai muita raskaita keinoja, on ennemmin haettu houkuttimia. 1 Tiehallinto, SUUNTA 2010 kansainvälinen tarkastelu, Pohjoismaisia arvioita, luonnos tammikuu 2006

16 14 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA Suunnitelman mukaan liikennepolitiikan päätavoitteet ovat: vähentää tieliikenteen onnettomuuksia ja parantaa tieturvallisuutta kehittää kestävämpi kaupunkien liikennejärjestelmä, joka vähentäisi riippuvuutta yksityisautoista parantaa liikenneverkostoa kilpailevien alueiden sisällä ja välillä kehittää liikennejärjestelmää tehokkaammaksi, sisältäen kilpailuttamisen, joka perustuu säädöksiin julkisista hankinnoista tehdä liikennejärjestelmästä kaikkien saatavissa oleva korostamalla esteettömyyttä ja saavutettavuutta liikennejärjestelmää ja infrastruktuuria kehitettäessä, antamalla avustuksia ajokortteihin sekä rahoittamalla julkisen liikenteen palveluita. Liikennepolitiikassa tutkimusta koskevat avainsanat ovat: - liikenneturvallisuus sekä intermodaalisuus ja älykkään liikennejärjestelmän sovellukset, joilla suuri painoarvo - raideliikenteen edistäminen - liikennekäytävät ja intermodaaliset liikenneratkaisut - liikennepolitiikan päätöksentekoprosessityökalujen parantaminen. Tanska 2 Tanskassa tieverkon pitkän tähtäyksen kokonaisvaltaisen vision tai suunnitelman laadintaperinnettä ei ole. Viimeisin tällainen tehtiin Syynä on lähinnä liikenneministeriön osastojen ja tielaitoksen välinen työnjako. Ministeriö käynnistää ja koordinoi visiotasoisen suunnittelun, johon tielaitos osallistuu selvityksin, ongelmatarkasteluin, priorisointiesityksin jne. Tielaitos on kehittänyt sarjan tuotteita ja strategioita, joiden merkitys strategisessa suunnittelussa on kasvamassa: vuosittaiset tilanne- ja kehityskatsaukset, ennusteet, käytäväselvitykset, investointien neliporrasmalli sekä ongelmakohtien tunnistaminen, analysointi ja priorisointi. Kuntauudistus tuottaa merkittäviä haasteita. Vaaditaan kokonaisvaltaisempaa verkosto- ja käytäväsuunnittelua enemmän painoa alueellisiin näkökohtiin ja yhteyksiin alueelliseen ja paikalliseen suunnitteluun enemmän painoa elinkeinoelämän kuljetuksille suunnitteluyhteistyön kehittämistä uusien kuntien kanssa useampien erilaisten hanketyyppien käsittelyä suunnittelussa paikallisella tasolla läsnäoloa poliittisen päätöksenteon perustaksi laadittavan aineiston parantamista. 2 Tiehallinto, SUUNTA 2010 luonnos tammikuu 2006 Infrastructure Investment Plan (2003), Trends in Danish Transport 2004 (Mapping of National Road Research Activities)

17 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 15 KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA Tanskassa laaditaan parhaillaan investointisuunnitelmaa hallituksen "Liikenneselonteko 2004"-asiakirjan pohjalta. Edellinen investointisuunnitelma valmistui vuonna 2003 ja tavoitevuosi oli Tavoitteeksi asetettiin nykyisen tie- ja raideliikenneverkon parantaminen liikenneruuhkien vähentäminen alueiden välisten ja alueiden sisäisten liikenneverkkojen kehittäminen kansainvälisten liikenneyhteyksien parantaminen tarkoituksena luoda eurooppalainen liikenneverkko ilman rajoja (tavaroiden ja ihmisten vapaan liikkumisen turvaaminen Euroopan maiden välillä). Ruotsi 3 Ruotsissa suunnitteluprosessin uskottavuutta epäillään. Suunnitelman toteuttamisessa on huomattavaa jälkeenjääneisyyttä. Lisäksi näyttäisi siltä, että joka kerta työ käynnistetään uudelleen edellisestä suunnitelmasta välittämättä. Esimerkki aiemmasta, pikaisesti unholaan joutuneesta vaiheesta on marraskuussa 2003 valmistunut Ruotsin teollisuus-, työ- ja viestintäministeriön Kestävän kehityksen liikennepolitiikka. Päätavoitteena oli varmistaa, että kansalaisille ja yrityssektorille joka puolella Ruotsia tarjotaan hyvä, ympäristöystävällinen ja turvallinen liikennejärjestelmä, joka on taloudellisesti tehokas ja kestävä pitkällä aikavälillä. Päätavoite jaettiin kuudeksi alatavoitteeksi: saavutettavuus korkeat laatustandardit turvallisuus korkea ympäristöystävällisyys suotuisa alueellinen kehitys liikennejärjestelmä, jota hallitaan ja joka palvelee tasa-arvoisesti sekä naisten että miesten intressejä. Pitkällä tähtäimellä kaikki kuusi tavoitetta tulee saavuttaa. Lyhyellä tähtäimellä tavoitteita voidaan kuitenkin joutua priorisoimaan. Strategisille harkinnoille ei juuri anneta tilaa, vaan pääpaino on yksittäisten hankkeitten tarkoissa laskelmissa. Toimenpidesuunnittelua (åtgärdsplaneringen) pidetään raskaana ja aikaa vievänä suhteessa siihen, ettei sen tuloksilla juuri ole vaikutusta poliittisiin päätöksiin talousarviovaiheessa. Ruotsissa halutaankin parempaa yhteyttä suunnittelun ja budjetin välille. Uutta suunnitteluprosessia muodostettaessa lähtökohtana on, etteivät ulkoiset edellytykset juuri muutu esimerkiksi tavoiteohjaus jatkuu, ja perustana ovat tilannekuvaukset sekä toimien vaikutusarvioinnit. Prosessi tukeutuu siihen jatkuvaan työhön, joka tehdään vuosittain seurattaessa liikennepoliittisten tavoitteiden toteutumista, sektori- ja vuosiraporteissa sekä täydentävissä 3 Tiehallinto, SUUNTA 2010 luonnos tammikuu 2006 Haastattelu Andreas Fernholm/Vägverket, Planering och Uppföljning

18 16 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA kansallisissa ja läänisuunnitelmissa. Tavoitteena on tehostaa päätöksentekoa tukevan aineiston laadintaa, muun muassa käyttämällä riittävän pitkää aikatähtäystä, joka mahdollistaa pitkäaikaisen kestävyyden strategioiden arviointia tai sellaisten merkittävien järjestelmämuutosten tarkastelun, joka vaatii suunnitelmakauden yli meneviä toimia kehittämällä vaihtoehtoisia strategioita liikennejärjestelmätasolla. Hallituksella tulee olla kuva liikennejärjestelmän tilasta ja sen vaihtoehdoista ennen kuin suunnitelmaesitys laaditaan (transportpropositionen). Hallitus antaa vuosittain kaikille väylälaitoksille regleringsbrev-ohjauskirjeen, jossa vuosibudjetin lisäksi kerrotaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteista. Tähän ohjauskirjeeseen väylälaitosten on vuosittain vastattava raportoimalla mitä tehtiin ja saatiin aikaan. Parhaillaan on tekeillä Nationell transportplan joka kattaa Vägverketin viranomaissektorin. Asiakaslähtöisyyttä pidetään Ruotsissakin tällä hetkellä erittäin suuressa arvossa. Neliporrasmalli on Ruotsissa käytössä ainakin tiepuolella. Mallin sisäistämisen ja jalkauttamisen uskotaan johtavan automaattisesti multimodaali- ja intermodaaliajatteluun. Erilaiset uudet rahoitusmallit kiinnostavat Vägverketiä ja liikenteen hinnoittelukin, ainakin periaatteessa. Valtion omistama SIKA, Institutet för kommunikationsanalys, on vastannut edellisen laajemman liikennejärjestelmästrategian kirjoittamisesta. SIKA on käytännössä vaikkei teoriassa menettänyt toistaiseksi asemansa strategian kirjoittamisen luottotahona. Nykyisellään kolmikymmenpäinen SIKA on aluepoliittisista syistä päätetty sijoittaa Östersundiin. Näyttää siltä, että uutta johtajaa lukuun ottamatta osaava henkilökunta ei lähde mukaan uuteen toimipaikkaan. Ruotsi on muiden Pohjoismaiden tapaan osallistunut Nordstrat-yhteistyöhön. Ruotsin Vägverket pitää Nordstratia epävirallisena keskustelufoorumina, jossa voidaan vaihtaa tietotaitoa ja testata ajatuksia tulevaisuuden suuntalinjoista. 3.2 Englanti Englannissa valtionhallinto (Liikenneministeriö, Department for Transport) määrittää liikennepolitiikan sisällön. Tienpitäjien ja muiden väylä- ja liikenneviranomaisten (mm. Highways Agency, 4 sekä entinen Strategic Rail Authority, jonka toiminnot ministeriö jälleen hiljattain otti haltuunsa) tulee toteuttaa määriteltyä politiikkaa. Vapausasteita hankkeiden kehittelyssä ja eteenpäinviennissä on jonkin verran, mutta myös merkittäviä rajoituksia: hankkeiden toteutusta priorisoidessaan väyläviranomaisten on käytettävä nimenomaan ministeriön tarkoin määrittelemiä liikennetaloudellisia arviointimenetelmiä. 4 Highways Agency vastaa runkoverkon ja moottoriteiden hallinnasta, hoidosta ja kehittämisestä. Väyläviranomaisella on 11 päätoimistoa yhdeksällä eri alueella Englannissa (7 754 km runkoväyliä ja moottoriteitä)

19 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 17 KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA Lisäksi toteutettavaksi aiotun hankkeen liikennetalousarvioinnin on yleensä ennustettava tai osoitettava korkeaa taloudellista kannattavuutta. Luonnollisesti liikennepolitiikka ei ole Englannissa luonteeltaan täysin staattista: muutoksia ja heilahduksia tapahtuu painopisteasettelussa aika ajoin. Tällä hetkellä ehkä kuumin aihe on keskusta-alueiden ruuhkatullien kehittäminen (congestion charging schemes) suurkaupungeista aloittaen, paljolti Transport for Londonin toteuttaman Lontoon käytännön esimerkin innoittamana. Ministeriö on tähän liittyen hiljattain varannut rahoitusta ruuhkatullien kehittämistä varten. Toinen kuuma kehittämistavoite liittyy liikenteen hallintaan. Noin vuosi sitten ilmestyneessä raportissaan hallituksen liikennekomitea (Government Transport Committee) kritisoi Highways Agencyä siitä, että sen toimet liikennehallinnan kehittämisen ja toimenpiteiden saralla eivät olleet riittävän tehokkaita, jotta olemassa olevasta liikenneinfrastruktuurista ja liikennepalveluvalikoimasta olisi saatu entistä enemmän tehoja raportissa peräänkuulutettiin lisää röyhkeyttä ja innovaatiota. Yhtenä liikennepolitiikan kärkitavoitteena on Englannissa ollut jo pidemmän aikaa liikenteenvälityskyvyn jatkuva lisääminen muun muassa liikennetelematiikan keinoin, ajoneuvo-, mobiili- ja tienvarsiteknologioita hyväksikäyttäen sekä välittämällä kuljettajille ja muille matkan tekijöille informaatiota ennen matkaa ja matkan aikana. 5 Tulevaisuutta on visioinut erikseen Highways Agency. Vision 2030 on Highways Agencyn tilaama tutkimus joka alkoi vuonna 1999 ja valmistui vuonna Vision 2030 sai seuraavanlaisen statuksen hankkeen jälkiarvioinnissa: Research Project Assessment This research (Vision 2030) has been assessed as meeting following status: Inconclusive Evidence, the results have a level of uncertainty such that they are unlikely to be relevant to the formulation of policy. Kansalliset strategiasuunnitelmat Englannissa on laadittu lyhyen ajan sisällä kaksi kansallista strategiasuunnitelmaa (White Paper). Nämä dokumentit ovat luonteeltaan politiikkapapereita ja niissä ehdotetaan usein lainsäädännöllisiä muutoksia, joista yleensä keskustellaan ennen täytäntöönpanoa. "A New Deal for Transport: Better for Everyone The Government's White Paper on the Future of Transport" julkaistiin vuonna 1998 ja "The Future of Transport a network for 2030" vuonna Kansallisella tasolla on White Paper -strategiapapereiden lisäksi kehitetty toimintaympäristöä siten, että aiemmin erilliset ministeriön Environment ja Transport -osastot on sulautettu yhteen. Viimeisin ministeriöiden nimissä ja tehtävissä tapahtunut uudelleenjärjestely on vuodelta 2002, jolloin ministe- 5 Lähteenä Chris White, Mott MacDonald

20 18 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA riöstä Department of the Environment, Transport and the Regions (DETR) tuli Department for Transport (DfT). Vuoden 1998 integroitua White Paper -dokumenttia on konkretisoitu kulkumuotokohtaisesti ja ohjeistamalla aluetason suunnittelua. White Paper -dokumenttiin liittyviä asiakirjoja ovat muun muassa 6 A New Deal for Trunk Roads in England (runkoverkko/päätieverkko) A New Deal for Railways (raideverkko) From Workhorse To Thoroughbred a Better Role For Bus Travel, 1999 (bussiliikenne) Breaking the Logjam consultation paper on implementation of congestion charging and workplace parking schemes (ruuhkahinnoittelu, työpaikkojen pysäköinti) British Shipping Charting a new course (meriliikenne) Sustainable Distribution: a strategy freight policy (tavaraliikenne) Tomorrow's Roads: Safer for Everyone road safety strategy and targets (liikenneturvallisuus) New Directions in Speed Management (nopeuksien hallinta) Waterways for Tomorrow inland waterways policy (sisävesiväylät) Guidance on Full Local Transport Plans (ohjeistusta alueellisiin suunnitelmiin) Encouraging Walking: Advice to Local Authorities (kävely). White Paper kohdisti runkoverkon investointeja uudelleen priorisoiden liikenteen hallintaa ja olemassa olevan tieverkon käyttöä. Paikallisiin bussiliikennettä koskeviin suunnitelmiin tulisi sisällyttää toimenpiteitä, joiden tiedetään lisäävän tai ylläpitävän matkustajamääriä. Paikallisten viranomaisten on pystyttävä todentamaan toimenpiteiden yhteensopivuus A New Deal For Transport -asiakirjassa määriteltyihin valtakunnallisiin tavoitteisiin. Joukkoliikennesuunnitelmien laadintaa on ohjeistettu siten, että niiden tulisi sisältää seuraavat näkökohdat: 7 integrointi, bussiliikennettä kehitetään muiden kulkumuotojen rinnalla pitkä tähtäin, viisivuotissuunnitelmia liikenne ja maankäytön suunnittelu tehdään yhdessä tuki sosiaalisesti tarpeellisille mutta liiketaloudellisesti kannattamattomille joukkoliikennepalveluille maaseutubussikumppanuus, ylimääräiset 150 miljoonaa/kolme vuotta maaseutuliikenteen tukeen; asetetaan minimipalvelutasot, kaluston joustava käyttö sekä sovitaan kumppanuuksista vapaaehtoissektorin kanssa koulukumppanuudet, uuden School Travel Advisory Group -ryhmän ohjeistuksella tuotetaan koululiikennesuunnitelmat esimerkiksi henkilöautolla tehtyjen koulumatkojen vähentämiseksi. 8 6 Transport 10 Year Plan From Workhorse to Thoroughbred. pdf, 8 A New Deal For Transport, White Paper

21 SUUNTA kansainvälinen tarkastelu 19 KANSALLINEN LIIKENNEPOLIITIIKKA Ministeriön viimeisimmän The Future of Transport a network for 2030 (2004) White paper -dokumentin tukena julkaistiin myös raideliikenteen White Paper The future for rail liikenteen hinnoittelutyöryhmän loppuraportti London Cross Rail -selonteko raportti kuinka eri menettelyillä voidaan vähentää liikennettä. Myös satamista aiotaan julkaista White Paper. Uusin White Paper lienee seurausta siitä, että edellinen politiikka koki takaiskuja, eikä selvästikään ollut onnistumassa kaikissa tavoitteissaan. Edellinen politiikka asetti paljon kunnianhimoisia numeerisia tavoitteita, uudempi sen sijaan puhuu lähinnä päämääristä. Uudessa White Paper -dokumentissa painotetaan tiedon tuottamista matkustajien valintojen tueksi sekä paikallisille päättäjille ja liikenteen tuottajille, sekä kannustamista kohti lisääntyvää joukkoliikenteen käyttöä. Uusi White Paper painottaa myös enemmän alueellisten viranomaisten toimia. Tämä voi olla merkki kasvaneesta vastuun hajauttamistavoitteesta, mutta joidenkin arvioiden mukaan myös vaikeiden ja epämukavien päätösten teon siirtämisestä aluetasolle. Vaikka painotusta onkin siirretty paikallisiin toimenpideohjelmiin, valtio pitää silti tarkkaa kontrollia kustannuksista. Muun muassa valtio on peruuttanut kolme paikallista pikaraitiotiehanketta. Investointisuunnitelma 9 Kansallinen strategia määrittelee päätavoitteet ja kansallinen investointisuunnitelma valtion rahoituksen ja sen kohdentamisen. Vuoden 1998 White Paper -dokumentista seurannut investointisuunnitelma on Transport Ten Year Plan 2000, multimodaalinen pitkän tähtäimen investointisuunnitelma. Edelliseen kymmenvuotiskauteen verrattuna (54 miljardia puntaa) liikenneinvestointeja on kasvatettu melkein 75 prosenttia. Strategiana on taistella ruuhkia ja saasteita vastaan parantamalla kaikkia kulkumuotoja raideliikennettä ja tieliikennettä, julkista ja yksityistä tavoilla, jotka lisäävät valinnanmahdollisuuksia. Investointien tarkoitus on tuottaa vaurautta (prosperity) ja parantaa ympäristöä. Strategia edellyttää uutta lähestymistapaa: - integroitu liikenne; katsotaan järjestelmää kokonaisuutena, ongelmaratkaisuja arvioimalla kaikki vaihtoehdot - julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta (public private partnership); hallitus ja yksityinen sektori työskentelevät yhdessä investointien kasvattamiseksi - uudet projektit: liikenneverkon modernisointi siten, että siitä tulee parempi, turvallisempi, puhtaampi ja nopeampi. Investointisuunnitelman yksittäiset projektit ja ohjelmat toteutuvat eri sektorien viranomaisten päätöksillä sekä alueellisten strategioiden ja suunnitelmien seurauksena. Investointisuunnitelman mukaan rautateiden kehittämiseen käytetään 60 miljardia puntaa. Ruuhkia vähennetään vuoteen 2010 men- 9 Transport Ten Year Plan 2000.