Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle

Transkriptio

1 Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle Sisällys

2 1. JOHDANTO TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET Toiminta-ajatus Painopistealueet PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Henkilöstöresurssit Terveystarkastukset Ajanvaraukset ja kutsumiskäytännöt Palveluista tiedottaminen ERITYISEN TUEN TARVE MUU TOIMINTA JA PALVELUT Neuvolan perhevalmennus ja vanhempainryhmätoiminta Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta Naisten kohdunkaulaosan syöpäseulonnat Matkailijoiden sekä muun aikuisväestön rokotussuojan ylläpito Raskauden aikaiset sikiöseulat Erikoislääkäripalvelut lastenneuvolassa Kouluterveydenhuollon erikoistutkimukset Koulujen ja oppilaitosten terveydellisten olojen seuranta Opiskelijaterveydenhuollon sairaanhoitopalvelut MONITOIMIJAINEN YHTEISTYÖ Perheohjaus Kuntakohtaiset perhekeskustyöryhmät Lastenneuvolatyöryhmä Oppilashuoltotyöryhmät/ hyvinvointityöryhmät Muut sovitut yhteistyökäytännöt KIRJAAMINEN JA TIEDONKULKU TOIMINTAOHJELMAN OMAVALVONTA JA MUU SEURANTA Vastuuhenkilöt SUUN TERVEYDENHUOLTO Suun terveystarkastusten sisältö ja suorittaja Ensimmäistä lastaan odottavan perheen suun terveystarkastus Alle kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukset Kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukset Opiskelijoiden suun terveyspalvelut Liitteet 2

3 1. JOHDANTO Lasten ja nuorten ehkäisevistä terveyspalveluista säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ja valtioneuvoston asetuksessa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/ 2011). Asetuksen 4 :n pykälä edellyttää, että kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa laadittu yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen, tasoltaan yhtenäinen ja tarpeen mukaan moniammatillinen sekä yksilön ja perheen osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Yhtenäinen toimintaohjelma on osa lastensuojelulain edellyttämää suunnitelmaa, joka tehdään lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi. Pääpaino on kansallisten linjausten mukaan ennakoivassa ja ehkäisevässä toiminnassa sekä varhaisen tuen järjestämisessä. Toimintaohjelmalla varmistetaan kuntalaisille yhtenevät palvelut Kallion eri kunnissa. Toimintaohjelman tarkoitus on helpottaa sekä yksittäisen työntekijän työtä että moniammatillista yhteistyötä ja mahdollistaa toiminnan toteutumisen seuranta. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja peruskuntien hyväksymässä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vuosille strategisena päämääränä on hyvä lapsuus ja lapsiperheiden arjen turvaaminen. Palveluja kehitetään ja järjestään monialaisessa yhteistyössä ja tavoitteena on, että perheet saavat tarvitsemansa tuen mahdollisimman varhain ja mahdollisimman pitkälle yleisissä palveluissa, kuten neuvolassa, koulussa ja päivähoidossa. Toisena tavoitteena on kehittää palveluprosessien sujuvuutta tilanteissa, joissa yleisten palvelujen tuki ei yksin riitä. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää lapsilähtöistä, ennaltaehkäisevää työotetta kaikissa palveluissa ja yhteisesti sovittuja toimintakäytäntöjä ja niihin sitoutumista. Lapsiasiainneuvosto seuraa ja raportoi vuosittain lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tilaa ja heille suunnattujen palvelujen toimivuutta. 3

4 2. TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET 2.1 Toiminta-ajatus Neuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on edistää asiakkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja sairauksien syntymistä yksilö-, perhe- ja yhteisötasolla yhteistyössä kuntien muiden peruspalveluiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. 2.2 Painopistealueet Peruspalvelukuntayhtymä Kallion strategiaa noudattaen neuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminta painottuu ennaltaehkäisyyn, terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen. Asiakastarpeiden tunnistaminen, varhainen tuki ja asiakaslähtöisyys sekä toimialat ja tulosalueet ylittävien palveluprosessien toimivuus ja joustavuus ovat keskeisiä menestystekijöitä terveyttä ja hyvinvointia edistävässä työssä. Neuvolapalveluja kehitetään verkostomaisen perhekeskusmallin mukaisesti ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa osana kuntien oppilas- ja opiskelijahuoltoa. 3. PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Toiminta kattaa jokaisessa kunnassa kaikki odottavat naiset ja perheet sekä lapset ja nuoret oppivelvollisuuden päättymiseen saakka ja lisäksi kaikki erikseen määritellyn opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat päätoimiset opiskelijat, joiden opiskelu kestää vähintään kaksi kuukautta. Lisäksi neuvolan henkilöstö huolehtii matkailijoiden rokotussuojan antamisesta, yleisen rokotusohjelman mukaisesta koko väestön rokotussuojan ylläpidosta sekä naisten lakisääteisestä kohdun kaulaosan syöpäseulonnasta. Neuvolapalvelut ovat maksuttomia lähipalveluja eli toimipisteet ovat kaikissa Kallion kunnissa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestetään oppilaitoksissa. 3.1 Henkilöstöresurssit Asetuksen mukainen toiminta edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja. Ennaltaehkäisevässä työssä peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa vuonna 2015 on 28.4 terveydenhoitajan tointa, joista yksi toimii avoterveydenhuollon osastonhoitajana 40% työajalla ja 2 terveyskeskusavustajaa. Lääkärityöpanosta on yhteensä noin 2,25. Kansallisten suositusten mukaan äitiysneuvolaa tekevällä terveydenhoitajalla saa olla enintään 76 ja lääkärillä 600 synnyttäjää/henkilötyövuosi. Lastenneuvolassa 340 lasta/terveydenhoitaja, kun vuosilomia ei sijaisteta ja lääkärillä 2400/2800 lasta riippuen sijaistetaanko lomat. Kouluterveydenhuollossa vastaavat luvut ovat terveydenhoitaja 600/ lääkäri 2100, opiskelijaterveydenhuollossa toisella asteella ja korkeaasteella / terveydenhoitaja ja lääkärillä 2500/ 3000 opiskelijaa. Koulu-ja opiskelijaterveydenhuollossa tulisi opiskelijamäärää vähentää, jos käytettävissä ei ole riittäviä psykologi-, kuraattori- ja mielenterveyspalveluita eikä nimettyä vastuulääkäriä. Vuonna 2015 edellä olevat palvelut olivat riittämättömiä Kallion alueen oppilaitoksissa. Psykologi ja kuraattoripalvelut ovat sivistystoimen hallinnon alaisia. 4

5 Kallion alueella terveydenhoitajia ei ole rekrytoitavissa lyhyisiin sijaisuuksiin, opiskelija- ja kouluhoitajat sijaistavat kesällä neuvolassa. Terveydenhoitajat toimivat kunnan koosta riippuen 1-2 sektorilla, eniten lastenneuvola-alakoulu-yhdistelmänä, jolloin lapsella voi olla sama terveydenhoitaja pisimmillään vuotta. Valtakunnallisista suosituksista laskettu henkilöstömäärä suhteessa v 2015 toimiin. Äitysneuvola Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio yht syntyneet ka v th/lääkäri 0,45/0.06 2,25/0,29 1,1/0, /0,37 Lastenneuvola 0-6 lapsia v 2015 th/lääkäri 0,69/0,08 3,64/0,44 1,79/0,22 4,8/0,58 10,9/1,33 Kouluterv.h Alakouluikäiset th/lääkäri 0,36/0,1 1,74/0,5 0,98/0,28 2,12/0,56 5.2/1,48 Yläkouluikäiset th/lääkäri 0,19/0,05 0,8/0,23 0,43/0,12 0,96/0,27 2,4/0,68 Opiskelijat Perhesuunn th/lääkäri 1,14/0,37 0,14/0,04 2/0,59 3,28/1 th/lääkäri 0,03/0,02 0,4/0,1 0,06/0,05 0,5/0,15 1,13/0,27 Yhteensä 1,73/0,31 9,97/1,93 4,5/0,85 13,34 /2,54 29,8/5,63 v 2015 Kalliossa th/lääkäri 1,74/0.1 9,6/0,7 5/0,45 12/1,0 28,4/2,25 Yhteenvetona henkilöstöresursseista todeta, että terveydenhoitajien toimia tarvittaisiin yksi lisää sekä 0.4 esimiestyöhön, koska nykyinen esimiestyöhön käytettävä aika vähentää asiakastyöhön käytettävää aikaa. Lääkäreiden työpanosta on lisättävä vähintään kahdella. 5

6 3.2 Terveystarkastukset Asetuksen velvoite/ tarkastusten lkm terveydenhoitaja Raskaana olevat ensisynnyttäjä 11, joista 2 ktk uudelleen synnyttäjä 10,joista 1 ktk Ensimmäisen ikävuoden aikana Asetuksen velvoite/ tarkastusten lkm lääkäri Tarkastukset , joista 1 laaja suosituksen mukaisesti muutoin paitsi 1.synnyttäjille ei raskauden aikaista ktk laaja=3 9 terveydenhoitajan, joista 1 kotikäynti 2 lääkäri, joista 1 laaja 1-6 vuoden iässä 6 2 laajaa 6 terveydenhoitaja 2 lääkäri Peruskoulu 9 3 laajaa 9 terveydenhoitaja 1-9 lk 3 lääkäri Lukio terveydenhoitaja lääkäri tytöille ( vain Nivalassa) pojille yhdistettynä kutsuntatarkastukseen Ammatillinen oppilaitos terveydenhoitaja lääkäri tytöille( vain Nivalassa) Pojille yhdistettynä kutsuntatarkastukseen. Ammattikorkeakoulu tarvittaessa (terveyskyselyn pohjalta) tarvittaessa tarvittaessa (ei lääkäriä Yka) Tarkastukset kuten 2015, lisättynä isyyden tunnustamisen selvitykset +1 lääkärikäynti ( 8kk) kuten 2015 kuten tervhoit + 1 lääkäri 1 terv. hoit+1 lääkäri lääkäri tarvittaessa Äitiys- ja lastenneuvolaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon on laadittu erilliset asetuksen mukaiset sisältösuunnitelmat, joissa on kuvattu yksityiskohtaisesti kaikki määräaikaistarkastukset, niihin sisältyvä terveysneuvonta, työmenetelmät / lomakkeet tuen tarpeen tunnistamiseksi sekä työnjako terveydenhoitajan ja lääkärin kesken (liitteet sisältösuunnitelmat liite 1. äitiysneuvola, liite 2. lastenneuvola, liite 3. alakoulu, liite 4. yläkoulu, liite 5. opiskelijaterveydenhuolto,). Asetuksen mukaisten määräaikaistarkastusten lisäksi tarvitaan yksilöllisen tarpeen mukaisia lisäkäyntejä, ns. ylimääräisiä käyntejä, joihin valtakunnallisten suositusten mukaan tulisi varata 25 % asiakastyöajasta. Terveystarkastusten pohjalta suunnitellun terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen yksilön ja perheen hyvinvointia tukeva kokonaisuus. Terveysneuvonnan tarkoituksena on tukea lapsen, nuoren ja perheen omia voimavaroja, terveyttä edistävienvalintojen tekemisistä ja vastuunottamista omasta terveydestään. Terveysneuvonta on osa hyvinvoinnin edistämistä ja tarkoittaa kasvuympäristön hyvinvoinnin tukemista suunnitelmallisella terveyslähtöisellä vuorovaikutuksella ja viestinnällä yksilö-, ryhmä- ja väestötasolla. 3.3 Ajanvaraukset ja kutsumiskäytännöt Asiakkaat varaavat itse aikansa äitiys- ja lastenneuvolaan tai aika sovitaan edellisellä käynnillä. Laajoihin tarkastuksiin kutsutaan molemmat vanhemmat. Tarkastuksesta poisjääneitä lapsia seurataan puolivuosittain potilastietojärjestelmän avulla ja heidät kutsutaan määräaikaistarkastukseen joko puhelimitse tai 6

7 kirjeellä. Peruskouluissa huoltajat kutsutaan tarkastuksiin kirjallisella kotiin toimitettavalla kutsulla. Terveystapaamisajankohdasta vuosiluokittain ilmoitetaan Wilma-verkossa. Toisen asteen oppilaitosten oppilaat kutsutaan joko tekstiviestillä tai kirjeellä. Ammattikorkeakoululla opiskelijat täyttävät terveyskyselyn, jonka perusteella terveydenhoitaja kutsuu tarkastukseen. 3.4 Palveluista tiedottaminen Peruspalvelukuntayhtymä Kallion nettisivuilla on kaikkien neuvola-, koulu ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden yhteystiedot. Kallion nettivisuilta löytyy Lapsi-ja perhepalveluopas, joka sisältää laajemmin tietoa perheille suunnatuista palveluista. Palveluista ja vastaanottoajoista tiedotetaan kouluilla lukuvuoden alussa kotiin lähettävillä tiedotteilla ja tarvittaessa Wilma-viestein. Opiskelunsa aloittaville järjestetään opintojen alkaessa infotilaisuus opiskeluterveydenhuollon palveluista. 4.ERITYISEN TUEN TARVE Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksi keskeinen tehtävä on tunnistaa asiakkaidensa tuen tarpeet ja siksi käytetään työmenetelmiä, joiden vaikuttavuudesta on tutkittua näyttöä (esim. Audit, EPDSseulat). Tuen tarpeisiin vastaaminen edellyttää paitsi yksilöllisten lisäkäyntien tekemistä myös moniammatillisesti sovittuja hoitopolkuja, kun tuen tarve tunnistetaan. Kallion alueella on osa hoitopoluista sovittu ja kuvattu, mutta työ jatkuu vuosina Terveystarkastuksissa esille tulleiden tarpeiden pohjalta suunnitellaan yksilöllinen saumattomasti jatkuva palvelukokonaisuus. Arvio terveydentilasta ja mahdollisesta jatkotutkimuksen, tuen ja hoidon tarpeesta tehdään yhdessä lapsen, nuoren ja ikävaiheen mukaisesti myös hänen huoltajiensa kanssa. Tarvittaessa tehdään hyvinvointi ja terveyssuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä. Erityistyöntekijät Terveydenhuollossa toimivat erityistyöntekijät, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit sekä terveyskeskuspsykologi, tekevät tiivistä yhteistyötä lastenneuvolan terveydenhoitajien ja lääkärien kanssa. Erityistyöntekijöille lapset ohjautuvat joko terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä. Kallion alueella on yksi terveyskeskuspsykologi, neljä puheterapeuttia sekä kolme toimintaterapeuttia, joiden työpanos kohdistuu koko väestölle. Palvelukuvauksessa on määritelty palvelukriteerit vuosittain Ravitsemusterapeutin palvelut järjestetään ostopalveluina. Ravitsemusterapeutti pitää vastaanottonsa Nivalassa ja sinne ohjaudutaan lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä. 7

8 5. MUU TOIMINTA JA PALVELUT 5.1. Neuvolan perhevalmennus ja vanhempainryhmätoiminta Perhevalmennus järjestetään Ylivieskan, Sievin ja Nivalan neuvoloissa, alavieskalaiset osallistuvat Ylivieskan ryhmiin. Valmennuksen toteuttavat terveydenhoitajat, lääkäri, fysioterapeutti ja suuhygienisti ja vuonna 2016 myös perheohjaajat. Ylivieska neuvolassa järjestetään äideille suunnattuja vertaistukiryhmiä. Nivalassa, Sievissä ja Alavieskassa on vastaavia ryhmiä yritetty käynnistää v , mutta ryhmiin ei aina ole saatu riittävästi osallistujia. 5.2 Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta Ehkäisyneuvolapalvelut järjestetään Alavieskassa ja Sievissä osana äitiysneuvolatoimintaa, Ylivieskassa ja Nivalassa toimii osa-aikainen terveydenhoitaja perhesuunnittelussa. Ehkäisyneuvontapalveluja saa myös opiskeluterveydenhuollossa. Raskauden ehkäisyneuvontaan sisältyy paitsi asiakkaalle sopivan ehkäisymenetelmän valinta ja sen käyttöön liittyvä seuranta myös kokonaisvaltainen seksuaaliterveyden edistäminen esim. sukupuolitautien ehkäisy. 5.3 Naisten kohdunkaulaosan syöpäseulonnat Naisten kohdunkaulaosan syöpäseuloihin kutsutaan vuosittain seitsemän ikäluokkaa (30 60-vuotiaat). Näytteet tutkitaan Oulun patologian laitoksella ja Coronaria Diagnostiikka Oyn:n vastaa väestörekisteripoiminnasta, kutsukirjeiden lähettämisestä ja vastausten toimittamisesta suoraan asiakkaille. 5.4 Matkailijoiden sekä muun aikuisväestön rokotussuojan ylläpito Neuvoloissa sekä opiskelijaterveydenhuollossa toteutetaan aikuisten kansallisen, yleisen rokotusohjelman mukaiset tehosterokotukset sekä riskiryhmille suunnatut muut rokotukset. Ulkomaille matkustaville laaditaan rokotusohjelmat ja annetaan muutoinkin matkailuun liittyvää terveysneuvontaa Raskauden aikaiset sikiöseulat Lakisääteiset sikiöseulat järjestetään kaikille raskaana oleville ostopalveluina asiakkaan valinnan mukaan joko Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa tai Oulaskankaan sairaalassa. Äitiysneuvolassa otetaan vuoden 2016 alusta vastaan 5.6 Erikoislääkäripalvelut lastenneuvolassa Kalliossa on oma osa-aikainen lastenlääkäri, jolle asiakkaat ohjautuvat joko lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolta. Lastenlääkäri vastaa myös suurelta osin Kallion alueen alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten astmakontrolleista. 8

9 Silmälääkärin tutkimuksia tarvitsevat alle 8-vuotiaat lapset ohjataan lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä joko erikoissairaanhoitoon silmäpoliklinikalle tai paikkakunnilla yksityisvastaanottoa pitäville silmälääkäreille 5.7 Kouluterveydenhuollon erikoistutkimukset Asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä oppilaan tarpeen mukaisesti terveydentilan toteamiseksi seuraavat erikoistutkimukset: asianomaisen alan erikoislääkärin tekemän näön ja kuulon tutkimus, psykiatrin tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi ja psykologin tutkimus. Silmälääkärin tutkimuksia tarvitsevat yli 8-vuotiaat lapset ohjataan lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä joko erikoissairaanhoitoon silmäpoliklinikalle tai paikkakunnilla yksityisvastaanottoa pitäville silmälääkäreille. Kuuloasioissa koululaiset ohjataan lääkärin lähetteellä erikoissairaanhoitoon. Psykiatrin/ psykologin tutkimukset tehdään ensisijaisesti iästä riippuen joko perheneuvolassa tai nuorisopsykiatrisessa yksikössä ( Nuppu), jotka ovat molemmat peruspalvelukuntayhtymä Kallion omaa toimintaa. Nuppu vastaa Kallion (Ylivieska, Nivala, Sievi, Alavieska) nuorisopsykiatrisesta ( 13-18v) avohoidosta. Hoitoon hakeutuminen tapahtuu lääkärin, terveydenhoitajan tai psykologin lähetteellä. Koulupsykologin palvelut ovat sivistystoimen hallinnon alaisuudessa. 5.8 Koulujen ja oppilaitosten terveydellisten olojen seuranta Peruskoulujen ja lukioiden sekä ammatillisten oppilaitosten terveydellisten olojen tarkistukset tehdään joka kolmas vuosi. Terveystarkastajat ohjelmoivat koulukohtaiset tarkastukset, joihin oppilaitosten edustajien lisäksi osallistuu kouluterveydenhuollon ja kiinteistön haltijan edustajat. Vuoden 2016 syksyllä tarkastukset on tarkoitus toteuttaa laajentamalla yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. 5.9.Opiskelijaterveydenhuollon sairaanhoitopalvelut Opiskelijaterveydenhuollossa ennaltaehkäisevän työn lisäksi palveluihin kuuluu sairaanhoito-, mielenterveys-, päihde- ja seksuaaliterveyspalvelut. Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan sairaanhoitopalvelut annetaan oppilaitoksissa. Lääkärin sairaanhoitopalvelut annetaan oppilaitoksen sijaintikunnan terveyskeskuksen vastaanotoilla. 6. MONITOIMIJAINEN YHTEISTYÖ Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palvelustrategiassa on linjattu että perheiden palveluja kehitetään verkostomallisen perhekeskusmallin mukaisesti. Tavoitteena on, että lapsiperheiden palvelut muodostavat perhelähtöisen kokonaisuuden, jossa yhteiskunnan vastuunotto asiantuntijana muodostuu tasavertaiseksi kumppanuudeksi. Vanhemmilta odotetaan ja suodaan enemmän osallistumista perheensä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kallion talousarvioon on kirjattu v yhteiseksi tavoitteeksi, että lasten palveluissa otetaan huomioon vanhempien tuen ja hoidon tarve ja aikuisten palveluissa vastaavasti lasten tuen tarve. Lapset puheeksi - 9

10 menetelmä otetaan käyttöön konkreettisena keinona tukea hyvää kehitystä ja ehkäistä ongelmia. Lapset puheeksi- keskusteluja käydään sovitusti kaikissa palveluissa. Moniammatillinen palveluohjaustiimi on tarvittaessa tukena Lapset puheeksi neuvonpidoissa. Toisena kehittämiskohteena on useita palveluja käyttäville perheille ns. omatyöntekijän nimeäminen Perheohjaus Neuvoloiden tiloissa aloittaa v 2016 alusta uusi, yleisen perhetyön yksikkö, johon on yhdistetty neuvoiden perhepalveluohjaus ja ennaltaehkäisevä perhetyö. Perheohjaajat toimivat sosiaalitoimen hallinnon alaisuudessa. Sosiaalihuoltolain mukainen perheohjaus on osa perhe- ja sosiaalipalveluita. Perheohjaus on lapsiperheille suunnattua matalan kynnyksen palvelua, joka ei vaadi lastensuojelun asiakkuutta. Perheohjaukseen kuuluu lyhytkestoinen ohjaus ja neuvonta sekä suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen perhetyö Kuntakohtaiset perhekeskustyöryhmät Kun varhaiskasvatus siirtyi kuntien sivistystoimiin vuoden 2016 alusta, perustettiin kaikkiin Kallion kuntiin oma perhekeskustyöryhmä, jonka tehtävänä on mm. kerätä tietoa lapsiperheiden hyvinvoinnin tilasta kunnassaan, arvioida lapsiperheille suunnattujen palvelujen toimivuutta ja kykyä vastata tarpeisiin sekä nostaa esille kehittämistarpeita. Ryhmässä on osallistuja sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista, neuvolasta, varhaiskasvatuksesta, erityistyöntekijä, A-klinikalta ja mielenterveysyksiköstä ja kolmannelta sektorilta sekä seurakunnasta. 7.3 Lastenneuvolatyöryhmä Lastenneuvolatyöryhmä on ryhmä, jossa konsultoidaan ja keskustellaan lasten ja perheiden seurannan, tuen ja tutkimusten mahdollisemman tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä. Järjestelmällisen tiimityön avulla saadaan työryhmään osallistuvien ammattitaito ja osaaminen parhaiten lasten ja perheiden hyödyksi. 7.4 Oppilashuoltotyöryhmät/ hyvinvointityöryhmät Oppilashuoltotyöstä ja oppilashuoltoryhmien kokoontumisista peruskouluissa vastaa koulunjohtaja tai rehtori tai muu koulun nimeämä vastuuhenkilö. Kallion alueella on päivitetty 2014 oppilashuollon käsikirjaa, jossa on mallinnettu oppilashuoltotyö kokonaisuudessaan. Ammattioppilaitoksissa vastaava ryhmä kokoontuu joko oppilashuoltotyöryhmän tai hyvinvointiryhmän nimellä. Terveydenhoitajat osallistuvat kaikissa oppilaitoksissa oppilaitoskohtaisen (oppilas- ja opiskelija) opiskeluhuoltoryhmän työskentelyyn ja tarvittaessa yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoontumiseen Muut sovitut yhteistyökäytännöt Neuvolatoimintaan sekä koulu - ja opiskelijaterveydenhuoltoon liittyy useita seulontamenetelmiä, joilla tunnistetaan asiakkaiden erityisen tuen tarvetta. Yhteistyötä tarvitaan sekä tuen tarpeen tunnistamisessa että tuen järjestämisessä. Varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen kanssa on sovittu yhteistyökäytännöt laajojen terveystarkastusten toteutuksessa. Myös esiopetuksesta kouluterveydenhuoltoon siirrettävästä tie- 10

11 donkulusta on sovittu. Yhteistyö aikuissosiaalityön ja äitiysneuvolan kanssa on mallinnettu (Vahvuutta vanhemmuuteen, (liite 6) samoin masentuneen äidin hoitopolku (liite 7). 8. KIRJAAMINEN JA TIEDONKULKU Asiakastyössä potilasasiakirjoihin kirjaamisen tehtävänä on palvella potilaan/asiakkaan hoidon suunnittelua ja toteutusta sekä edistää hoidon jatkuvuutta. Lisäksi ne ovat tärkeitä potilaan tiedonsaantioikeuden ja oikeusturvan kannalta sekä vastaavasti henkilökunnan oikeusturvan toteutumisessa. Kallion terveydenhuollossa on käytössä Effica-potilas-tietojärjestelmä. Asiakirjojen käsittelyssä potilasasiakirja asetuksen 4 mukaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvat saavat käsitellä potilasasiakirjoja vain siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä tai vastuunsa sitä edellyttää. Tietoja luovutettaessa on tehtävä merkintä asiakirjoihin, josta käy ilmi milloin, mitä tietoja on luovutettu, kenelle luovutettu ja kuka on luovuttanut sekä onko luovutus perustunut potilaan/asiakkaan kirjalliseen, suulliseen tai asiayhteydestä ilmenevään suostumukseen tai lakiin. Merkintä tehdään myös tilanteissa, joissa potilas kieltää tietojen luovuttamisen. Terveydenhuollossa toimivien velvollisuus suojata potilastietoja sivullisilta korostuu, mutta silti on tilanteita, joissa on välttämätöntä poiketa salassapitovelvoitteista jonkun henkilön edun tai oikeuksien taikka yleisen edun toteuttamiseksi. Vaitiolovelvollisuudesta voi poiketa samoin perustein kuin asiakirjasalaisuudesta. Siten viranomaisten yhteistyötilanteissa on mahdollista keskustella myös sellaisista vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista, jotka eivät sisälly asiakirjoihin, jos samat tiedot voitaisiin toimittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti. Tietojen luovutuksen edellytyksenä on henkilön suostumus. Suostumuksen tulee olla pääasiallisesti kirjallinen. Ollakseen pätevä tulee myös asiayhteydestä ilmenevän suostumuksen olla vapaaehtoinen ja annettu tietoisena tietojen luovuttamisesta, luovutuksen saajasta, luovutettavista tiedosta sekä luovutettavien tietojen käyttötarkoituksesta ja merkityksestä. Lakia potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, jäljempänä potilaslaki) sovelletaan asetuksen mukaisten terveystarkastusten ja terveysneuvonnan järjestämiseen. Potilaslaissa on säännökset tiedonsaantioikeudesta sekä itsemääräämisoikeudesta. Asetuksessa puolestaan korostetaan avoimuuden merkitystä ehkäisevässä terveydenhuollossa. Alaikäisen mielipide toimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Lisäksi on huolehdittava kirjallisesta huoltajan suostumuksen hankkimisesta yhteistyön edellyttämään tietojen vaihtoon ja luovutukseen. Tietojen vaihdosta on sovittu yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen kanssa ja laadittu kirjalliset suostumuslomakepohjat tietojen vaihtoon.,(liite 8, liite 9, esikoulu). 11

12 9. TOIMINTAOHJELMAN OMAVALVONTA JA MUU SEURANTA Toimintaa arvioidaan kolmannesvuosittain Maisema-mallin mukaisesti ja toimintasuunnitelmaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen osalta. Avo-Hilmo -rekisteristä saadaan tilastotietoa toiminnan sisällöstä: käynneistä, kotikäynneistä, ryhmätoiminnasta jne. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumista seuraa lapsiasiainneuvosto, joka antaa vuosittain raportin lasten ja nuorten hyvinvoinnintilasta ja heille suunnattujen palvelujen toimivuudesta. Kallion neuvolat osallistuvat kansalliseen asiakastyytyväisyyskyselyyn, joka toteutetaan joka toinen vuosi. Asiakaspalautelaatikko ja muulla tavoin saatu asiakaspalaute ovat keinoja seurata palvelujen toimivuutta käyttäjien näkökulmasta. 9.1 Vastuuhenkilöt Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sekä siihen liittyvän toimintaohjelman kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta vastaa avoterveydenhuollon palvelupäällikkö. Neuvolapalvelut kuuluvat hallinnollisesti terveyspalveluihin, jossa vastaanottopalveluiden tulosaluejohtajana toimii hoitotyönjohtaja. Johtava ylilääkäri vastaa toimintaohjelman lääkäripalvelujen toteutumisesta. Ylihammaslääkäri vastaa suun terveydenhuollon palveluista. 10. SUUN TERVEYDENHUOLTO Suun terveydenhuollon yhtenä painopisteenä on suun terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäiseminen. Ennaltaehkäisevään toimintaan panostetaan ohjaamalla lasten vanhempia, alle kouluikäisiä, koululaisia ja opiskelijoita omahoitoon. Keinoina käytetään vuorovaikutteista yksilöneuvontaa sekä ryhmätilaisuuksia ja tapahtumia Suun terveystarkastusten sisältö ja suorittaja Suun terveystarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, sen kehitys, hoidon tarve ja tehdään henkilökohtainen hoitosuunnitelma. Kuuden kuukauden ikäisen lapsen suun terveystarkastuksen tekee terveydenhoitaja. Muut alle kouluikäisten lasten suun terveystarkastukset tekee suuhygienisti tai hammashoitaja ja tarpeen mukaan hammaslääkäri. Kouluikäiset tarkastaa hammaslääkäri ja suuhygienisti. Jokaisen suun terveystarkastuksen tai tutkimuksen yhteydessä tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma Ensimmäistä lastaan odottavan perheen suun terveystarkastus STM:n asetuksen mukaan on perusteltua suunnata terveydenhuollon ennaltaehkäiseviä voimavaroja ensimmäistä lastaan odottavan perheen terveyttä suosivan elämäntyylin rakentamiseen. Moniammatillinen yhteistyö terveydenhoitajien kanssa on tiivistä, jotta ohjeet olisivat ajantasaiset ja yhtenäiset. 12

13 - Perhevalmennuksen yhteydessä suuhygienisti luennoi ja keskustelee odottavien vanhempien kanssa lapsen suun terveyden edistämisestä. - Terveydenhoitaja ottaa sylkitestin odottavilta vanhemmilta neuvolakäynnin yhteydessä. Testin avulla selvitetään hampaiden reikiintymistä aiheuttavien bakteerien (mutansstreptokokkien) määrää vanhempien suussa ja arvioidaan syntyvän lapsen riskialttiutta bakteeritartuntaan ja hampaiden reikiintymiseen. (Mikä on karies?) Odottaville vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta suun terveystarkastukseen, joka on yhtymähallituksen päätöksen perusteella Kalliossa maksuton. Tarkastuksen tekee suuhygienisti, joka tarvittaessa varaa uuden vastaanottoajan hammaslääkärille. - Suun terveystarkastuksessa selvitetään vanhempien ruokailutavat, tupakointi, hampaiden harjaustottumukset sekä ksylitolin ja fluorihammastahnan käyttö. Suun terveydentila tarkastetaan ja annetaan tarvittava neuvonta ja ohjaus. Suun terveystarkastuksessa korostetaan vanhempien oman suunterveyden merkitystä. Odottavia vanhempia ohjataan aloittamaan säännöllinen ksylitolin käyttö (suositus 5g/pv; 1 2 täysksylitolipurukumityynyä 3 5 x/pv tai 2 pastillia 5x/pv). - Lapsen syntymän jälkeen vanhempia neuvotaan välttämään sylkikontaktia lapseen kariesbakteerien tartunnan ehkäisemiseksi. Lapsen hampaiden harjaus neuvotaan aloittamaan heti ensimmäisen hampaan puhjettua. Hampaiden puhdistamiseen käytetään fluoripitoista hammastahnaa (500 ppmf) pieni sipaisu. Täysksylitolipastillien imeskelyn voi aloittaa jo vauvaikäisenä, kun lapsi osaa syödä kiinteitä ruokia. Täysksylitolipurukumin pureskelun opettamista suositellaan 2-3 -vuotiaana. Purennan kehittymisen kannalta imettäminen on suositeltavaa, mutta yli 1-vuotiaiden yöimettäminen lisää lapsen hampaiden reikiintymisriskiä merkittävästi. Rintamaidon runsas sokeripitoisuus edistää mutansstreptokokkien tarttumista hampaisiin. Huvitutti tulee jättää pois kahteen ikävuoteen mennessä. Lapsi on hyvä totuttaa säännölliseen ruokailurytmiin. Lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio toimintamalli (Kuvio 1) Alle kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukset Lapsen ensimmäisen suun terveystarkastuksen tekee terveydenhoitaja, kun lapsi on puolivuotias. Yli yksivuotiaat lapset tarkastaa hammashoitaja tai suuhygienisti, ja tarpeen mukaan myös hammaslääkäri. Jokaisen suun terveystarkastuksen yhteydessä annetaan terveyttä edistävää neuvontaa ja ohjausta. Suuhygienia- ja ravitsemustottumukset luodaan jo lapsena. Ohjauksessa painotetaan hampaiden harjausta 2x/pv fluorihammastahnaa käyttäen ( ppmf maitohammasvaiheessa ja 1500 ppmf, kun pysyvät hampaat alkavat puhjeta), säännöllistä ruokailurytmiä (5-6x/pv) sekä makeiden ja happamien juomien käytön välttämistä. Täysksylitolia suositellaan 1-2 purukumityynyä 3-5x/pv tai pastillia 5x/pv. Tarkastuksessa kartoitetaan riskitekijät, jotka vaikuttavat yksilölliseen hoitosuunnitelmaan. Merkittäviä riskitekijöitä hampaiden reikiintymiselle ovat mm. varhainen mutansstreptokokkitartunta, huonot suuhygienia- ja ruokailutottumukset ja ravintoaineista erityisesti sokeriset ja happamat elintarvikkeet. (Käypä hoito -suositus: Karieksen hallinta) Alle kouluikäisten suun terveyden edistämisen yhteistyötoimintamalli (kuvio 2). Alle kouluikäiset ja kouluikäiset riskipotilaat (kuvio 3). 13

14 2-vuotiaan lapsen suun terveystarkastuksessa otetaan lisäksi mutansstreptokokkisylkitesti. Jos syljen mutansstreptokokkien määrä on suuri tai lapsella on muita riskitekijöitä, lapsi kutsutaan seuraavan kerran tarkastukseen jo 3-vuotiaana. 3-vuotiaan lapsen suun terveystarkastuksessa annetaan riskipreventio, johon voi kuulua lisäfluorin käyttö, mutta edelleen painotetaan erityisesti hyviä suuhygieniatottumuksia ja ravitsemussuosituksia. 4-vuotiaan lapsen suun terveystarkastuksessa korostetaan vanhemmille, että harjausapu on tarpeen 10 -vuotiaaksi asti. 5- ja 6 -vuotiaan lapsen suun terveystarkastuksessa näytetään puhkeavien ensimmäisten poskihampaiden harjaus ja niihin laitetaan fluorilakka. Tarkastuksessa arvioidaan myös ensimmäisten puhkeavien poskihampaiden pinnoitustarve Kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukset STM:n asetuksen mukaisesti määräaikainen suun terveystarkastus on järjestettävä vähintään ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Oppilaat kutsutaan Kalliossa suun terveystarkastukseen asetuksen mukaisesti. Kaikki ensimmäisen vuosiluokan oppilaat kutsutaan hammaslääkärin vastaanotolle, jolloin määritetään koko alakouluajan kattava yksilöllinen hoitoväli. Siihen kuuluu myös käynnit suuhygienistillä tai hammashoitajalla. Yksilöllinen hoitoväli vaihtelee riskien arvioinnin mukaan. 8. vuosiluokalla suun tutkimuksen tekee hammaslääkäri ja 7-9 vuosiluokilla oppilaat kutsutaan tarkastukseen joko suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolle. Lapsen ja nuoren suun terveydenedistämisessä korostetaan hänen omaa vastuutaan (alakouluikäisillä myös vanhempien vastuuta) kannustamalla ja ohjaamalla toimivaan omahoitoon. Jokaisen tarkastuksen yhteydessä annetaan oppilaalle kirjallinen ilmoitus hänen suunsa terveydentilasta kotiin vietäväksi. Neuvontaa annetaan yksilökohtaisesti, ryhmätilaisuuksissa ja erilaisissa tapahtumissa. Kouluikäisen terveyden edistämiseen kuuluu yhteistyö myös opetustoimen kanssa. Peruskouluikäisten ja opiskelijoiden suun terveyden edistäminen ja suun terveystarkastukset (kuvio 4). Tarvittaessa hammastoimenpiteet on mahdollista tehdä ilokaasua apuna käyttäen. Kaikki hampaiden oikomishoitoa tarvitsevat pääsevät hoitoon, hoidon toteuttaa oikomishoidon erikoishammaslääkäri tai hoito tapahtuu hänen ohjauksessa. Myös kliinistä erikoishoitoa ja suukirurgiaa tarvitseville järjestetään hoito pääosin omana toimintana Opiskelijoiden suun terveyspalvelut Peruskoulun päättäville Kallion kuntien alueella asuville oppilaille tarjotaan mahdollisuutta jäädä kutsujärjestelmään, jolloin heille tulee automaattisesti yksilöllisen hoitosuunnitelman mukainen kutsu. Opiskelijoilla (toisen asteen oppilaitokset ja ammattikorkeakoulu) on mahdollisuus varata omatoimisesti aika hammaslääkärin suun terveystarkastusta varten. Hoidon tarpeessa olevat opiskelijat otetaan kokonaishoitoon. Peruskouluikäisten ja opiskelijoiden suun terveyden edistäminen ja suun terveystarkastukset (kuvio 4). 14

15 KUVIO 1. Lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvion toimintamalli. Yleiset tavoitteet - Ryhmätilaisuudet tavoittavat mahdollisimman suuren kuulijajoukon - Yhteistyö neuvolan ja suun terveydenhuollon välillä on yhteneväistä ja suunnitelmallista - Vanhemmat ymmärtävät, että hyvät suun terveystottumukset periytyvät - Vanhemmat tietävät, että karies on tarttuva mikrobisairaus - Vanhemmat ottavat vastuun lapsen suun terveydestä Toimenpiteet - Ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille toteutetaan ilmainen suun terveysneuvonta ja -tarkastus suuhygienistin vastaanotolla - Perhevalmennukseen sisältyy suuhygienistin pitämä ryhmätilaisuus perheen suun terveyden edistämisestä - Tunnistetaan perheet, jotka tarvitsevat erityistukea - Vakiinnutetaan suun terveyttä edistäviä tapoja ja tottumuksia - Annetaan yksilöllistä terveysneuvontaa - Huomioidaan kulttuuritekijät - Perhe osallistuu aktiivisesti neuvontatapahtumaan, jossa yhdessä määritellään terveyskäyttäytymisen muutostarpeet ja asetetaan tavoitteet - Seurataan suunniteltujen tavoitteiden toteutumista Haastattelukysymyksiä - Terveydentila (sairaudet, lääkitykset) - Käynnit suun terveydenhuollossa (säännöllisyys, oireet) - Ravintottumukset (ruokailun säännöllisyys, napostelu, makean käyttö, janojuoma) - Suuhygieniatottumukset (harjauskerrat, aineet ja välineet) - Ksylitolin käyttö (mitä, kuinka usein) - Tupakointi, nuuskan käyttö 15

16 KUVIO 2. Alle kouluikäisten suun terveyden edistämisen yhteistyötoimintamalli. - Vanhemmat ymmärtävät oman suun terveyden merkityksen yleisterveydelle ja lapsen suun terveydelle - Vanhemmilla on hyvä suuhygienia ja ravintotottumukset ja täysksylitoli käytössä Ikä Tavoitteet Toimenpiteet: Suun th Toimenpiteet: Neuvola Yleiset tavoitteet Odotusaika 0-2 -vuotiaat 3-4 -vuotiaat 5-6 -vuotiaat -Vanhempien suu on terve ennen lapsen syntymää -Vanhemmat tietävät, miten kariesbakteerit tarttuvat -Vanhemmat tietävät, että perheen suuhygienia- ja ravintottumukset siirtyvät lapselle - Vanhemmat ymmärtävät vastuunsa lapsen suun terveydestä - Mutansstreptokokkitartunnan estäminen - Oikeaoppinen lapsen suun puhdistaminen - Oikeat ravintotottumukset - Täysksylitolin käyttö - Tutin ja tuttipullon käytön lopettaminen 2. ikävuoteen mennessä - Vanhemmilla on vastuu lapsen suun terveydestä - Lapsi on tottunut hampaiden harjaukseen - Vanhemmat harjaavat lapsen hampaat - Fluorihammastahna käytössä - Säännöllinen ruokailurytmi - Janojuomana vesi - Täysksylitolin käyttö - Makean ja mehujen käytön riskit Lapsi harjaa itse hampaat, vanhemmat apuna Fluorihammastahna käytössä Säännöllinen ruokailurytmi Janojuomana vesi Täysksylitolin käyttö Makean ja mehujen käytön riskit - Ensimmäistä lastaan odottavan perheen ilmainen suun neuvontaja tarkastuskäynti suuhygienistin vastaanotolla - Suuhygienisti varaa tarvittaessa ajan hammaslääkärille - 1- ja 2-vuotiaat kutsutaan suun terveystarkastukseen hammashoitajalle tai suuhygienistille - 2-vuotiailta otetaan mutansst reptokokkitesti - Yksilölliset suun hoito-ohjeet ja hoitosuunnitelma - Harja ja MLL-esite (2-vuotiaille) ja Hyvää pikkuhampaille (1-vuot.) - Kariesriskin arviointi; 2- vuotiaiden vanhemmat täyttävät kyselylomakkeen, jota käytetään apuna kariesriskin arvioimisessa - Jos mutansstreptokokkitestin tulos on 0 tai 1, eikä ole muita riskitekijöitä, ei kutsuta 3-vuotis - tarkastukseen - Kutsutaan 4-vuotistarkastukseen - Tarkastus tehdään hammashoitotuolissa - Vanhemmille korostetaan harjausavun merkitystä - Yksilölliset suun hoito-ohjeet - Yksilöllisen hoitosuunnitelman päivittäminen - Yksilölliset suun hoito-ohjeet - Huomioidaan ensimmäinen vaihduntavaihe - Puhkeavien ensimmäisten poski hampaiden harjaustekniikka ja fluoraus - Arvioidaan pinnoitustarve - Riskinarvioinnin mukaan määri tellään hoitoväli ja tarvittaessa tehostettu ennaltaehkäisy - Terveydenhoitaja ottaa Str. Mutans testin vanhemmilta - Ohjaa vanhemmat suun terveystarkastukseen suuhygienistille - 6 kk: terveydenhoitajan tarkistaa suun muun neuvolakäynnin yh teydessä - Terveydenhoitaja ohjaa lapsen suun terveyden edistämisessä sekä antaa harjan ja tahnan (500 ppmf) ja esitteen maitohampaat ovat tärkeät - Jos neuvolassa huomataan suun terveydenhoidossa puutteita, ohjataan suun terveydenhuoltoon - Jos neuvolassa huomataan suun terveydenhoidossa puutteita, ohjataan suun terveydenhuoltoon 16

17 KUVIO 3. Alle kouluikäiset, joilla kohonnut kariesriski Riskit Suun terveydenhuolto Neuvola Kohonnut riski - Yleissairaus, johon jatkuva lääkitys - Napostelu, ei säännöllistä ruokailurytmiä - Plakki, alkavat kariekset, paikatut maitohampaat - Vanhempien välinpitämätön asenne suun terveydenhoitoon - Perheen syrjäytyneisyys - Säännölliset kontrollikäynnit - Tehostettu yksilöllinen ehkäisevän hoidon ohjaus; Ravinto- ja harjausneuvonta Fluorilakkaus ja tarvittaessa pinnoitus(kuutoset) - Vanhempia tuetaan lapsen omahoitoon - Kehotetaan varaamaan aika suun terveydenhuoltoon mikäli siihen huomataan tarve 17

18 KUVIO 4. Peruskouluikäisten ja opiskelijoiden suun terveyden edistäminen ja suun terveystarkastukset. Yleiset tavoitteet - Lasten ja nuorten suun terveyden edistäminen, opastaminen ja ylläpitäminen - Koululainen oppii ottamaan vastuuta oman suunsa terveydestä iän karttuessa - Kaikki peruskoulun aloittavat kutsutaan hammaslääkärin vastaanotolle - Tarkastukset vähintään ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla (hammaslääkäri) - Suuhygienistien ja hammashoitajien työpanosta pyritään hyödyntämään optimaalisesti - Hammaslääkäri määrittää yksilöllisen hoitovälin, mikä vaihtelee riskien arvioinnin mukaan - Käynnit yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisella ammattiryhmällä koko peruskoulun ajan (hoitoon kutsutaan koulusta) - Purennan seuranta tehdään asetuksen mukaisesti ja mahdollisen hoidon tarpeen määrittää oikomishoidon erikoishammaslääkäri (omana toimintana) - Peruspreventio kaikille tarkastuskäynnillä (tarvittaessa suuhygieniaopetus ja fluoraus) - Korostetaan vanhempien vastuuta alle 10-vuotiaiden suun terveydenhoidossa (apu harjauksessa) - Yksilöneuvonta tehdään vuorovaikutteisesti käyttäen osallistavaa keskustelua - Yhteisöllinen terveyden edistäminen (tapahtumat, ryhmätilaisuudet, terveellisten välipalojen suosiminen, ei makeiden ruokien tai juomien myyntiä koulussa) - Moniammatillinen yhteistyö opettajien ja kouluterveydenhoitajien kanssa Ikäluokka Tavoitteet Toimenpiteet 1. ja 2. vuosiluokka - Vanhemmat ymmärtävät vastuunsa lapsensa suun terveydenhoidosta - Terveelliset välipalat koulun jälkeen - Kaikki 1. lk:n oppilaat tarkastaa hammaslääkäri ja tekee yksilöllisen hoitosuunnitelman - Suunhoitotottumusten arviointi ja kirjaaminen, vanhempien apu harjauksessa - Yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaiset käynnit (kutsujärjestelmä) suunnitelman mukaisella ammattiryhmällä - Huomioidaan riskipotilaat (riskipreventio) 3. ja 4. vuosiluokka - Oppilas osaa itse harjata hampaansa (tarvittaessa vanhemmat auttavat) - Suun terveystarkastus ja ehkäisevä hoito yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti - Suunhoitotottumusten arviointi ja kirjaaminen - Huomioidaan riskipotilaat (riskipreventio) 5. ja 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka - Oppilas tietää kuinka suu pysyy terveenä (plakki, tupakka, nuuska, erosiiviset juomat) - Oppilas tietää, mikä merkitys ravinnolla on hänen suunsa terveyteen - Oppilas osaa harjata hampaansa puhtaaksi - Nuori tietää, että vastuu hänen oman suunsa terveydestä on hänellä itsellään - Osaa puhdistaa hampaat, hammasvälit, kielen - Suun terveystarkastus ja ehkäisevä hoito yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti (5-lk tarkastus hammaslääkärillä) - Suunhoitotottumusten arviointi ja kirjaaminen - Yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaiset käynnit suunnitelman mukaisella ammattiryhmällä - Huomioidaan riskipotilaat (riskipreventio) - 7. luokkalaiset kutsutaan suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolle - 8. luokkalaiset kutsutaan hammaslääkärin vastaanotolle 18

19 9. vuosiluokka / opiskelija - Tietää terveellisen ravinnon merkityksen suun terveydelle - Tietää tupakan ja nuuskan vaikutukset suun terveydelle - Tietää alkoholin haitalliset vaikutukset - Tietää suun alueen lävistysten riskit - Nuori ymmärtää, että vastuu suun terveyden ylläpitämisestä on hänellä itsellään - Nuori on omaksunut terveelliset ravintotottumukset - Suun ja hampaiden puhdistus on säännöllistä - Suun terveystarkastus ja ehkäisevä hoito - Yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaiset käynnit suunnitelman mukaisella ammattiryhmällä - Suunhoitottumusten arviointi ja kirjaaminen - Tarvittaessa harjausopetus - Lankausopetus - Tarvittaessa tupakka, nuuska, alkoholi, lävistys -valistus - Huomioidaan riskipotilaat (riskipreventio) - 9. luokkalaiset kutsutaan joko suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolle - Uudet opiskelijat varaavat itse ajan hammaslääkärin vastaanotolta - Yksilöllisen hoitovälin määrittely - Huomioidaan riskipotilaat (riskipreventio) 19

20 LÄHTEET Asetus neuvolatoiminnasta, koulu-ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollostaxxx Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Oppilas-ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013. soveltamisohjeineen Lastensuojelulaki 417/2007 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 soveltamisohjeineen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma v , Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska ja peruspalvelukuntayhtymä Kallio Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintasuunnitelma ja palvelukuvaukset v Äitiysneuvolaopas, suosituksia äitiysneuvolatoimintaan, THL opas 29/2013 Lastenneuvola lapsiperheiden tukena opas työntekijöille (STM 2004:14) Kouluterveydenhuollon opas (Stakes 2002, oppaita 51) Kouluterveydenhuollon laatusuositukset (STM, oppaita 2004:8) Opiskeluterveydenhuollon opas (STM, julkaisuja 2006:12) Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma (STM2007a) Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja sen seulonta äitiys- ja lastenneuvolassa (STM2004:6) Imetyksen edistäminen Suomessa, toimintaohjelma Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, menetelmäkäsikirja (THL 2011,opas 14) Laaja terveystarkastus, ( THL 2012 Opas 22) 20

21 Liite 1. TOIMINTASUUNNITELMA RASKAUSAJAN KÄYNNEISTÄ ÄITIYSNEUVOLASSA Ajankohta/ suorittaja I. käynti E/U h 9-10 th/ kätilö 90 min E= ensisynn U=uudellen synn (seur. käynti 5 vkon päähän) 2.käynti E/U LAAJA h15 lääkäri 20-30min (seur 4vkoa) 3. käynti E/U LAAJA h 19 th/kätilö 60min Määräaikaistarkastuksen sisältö Terveysneuvonta ja muu ohjaus Jaettava materiaali Vanhempien henkilötiedot ja anamneesi Elämäntilanne kartoitus: (Auditja perhekyselyt, perheväkivallan puheeksi otto) Perustutkimukset: (RR, paino,, PLV+viljely ja Hb, (jos Hb< 110>pvk) UÄ-kaikille Verikokeet: kardiolipiini,hbsag,hiv veriryhmä, u-klamydia ensisynnyttäjiltä ja tarv.uudelleen synnyttäjiltä Lähete sokerirasitukseen h 12-16, jos aikaisemmin GDM, voimakas sukurasite,pco tai BMI> 35.Jos hypotyreoosi ja Thyroxin-lääkitys lisäys 0.25 µg ( OYS ohje) Perustutkimukset (terveydenhoitaja) Aikaisempi synnytysanamneesi UÄ, lasketun ajan varmistaminen Gynekologinen tutkimus, tarv. PAPA ja muut tulehdusnäytteet Perustutkimukset (RR, paino, virtsanäyte) Kohdun koko (sf-mitta) Sikiön sydänäänet (liikkeet) Jos huumekokeilua tai -käyttöä; Drug-scan x1 raskauden aikana Raskauden perheelle tuomat fyys,psyykk. ja sos. muutokset Äidin työ/raskaus Ravitsemus, liikunta, lääkkeet, tupakka, päihteet Parisuhde ja seksuaalisuus raskauden aikana Info 1. lasta odottaville mahdollisuudesta maksuttomaan käyntiin suuhygienistillä. Sikiöseulonnoista tiedottaminen (yli 40v ja ne, joiden suvussa on kromosomi- poikkeavuuksia halutessaan suoraan istukkanäytteeseen tai lapsivesipunktioon) Ilmoitus KPKS:aan, jos halukkuutta seulontatutkimuksiin. OAS asiakas tilaa itse ajan ( anna esite) Parisuhde, jaksaminen, valmentautuminen vanhemmuuteen Käydään läpi kyselyt, jotka jaettu 1.kerralla Meille tulee vauva (Stakes) DVD Oppaana vanhemmuuden polulla (Helistin)Ensisynnyttäjille Saamme vauvan (MLL) Raskausajan ravitsemus ja liikunta (MLL) Savuton raskaus (MLL) tarvittaessa Alkoholi ja raskaus tarvittaessa Sikiöseulonnat (Stakes) 21

22 Ajankohta Määräaikaistarkastuksen sisältö Terveysneuvonta ja muu ohjaus Jaettava materiaali 4. käynti h.24 E/U th./kätilö 30min Perustutkimukset Kohdun koko Sikiön sydänäänet tarv. lähete sokerirasitukseen h ( Käypä hoito suosituksen mukaisesi) Parisuhde, jaksaminen kotona ja työssä, valmentautuminen vanhemmuuteen Informaatio sosiaaliturvaetuuksista, todistus KELA (h22 jälkeen) BCG-rokotustarpeen arviointi IPANA-tunnukset Tarv ohje RhD-neg äitien suojaus ( SPR) Rh-va-seula II( Rh-negatiivisilta, 2 putkea ) 5.käynti Vain E h 27 th/kätilö 30min 6.käynti E/U E noin h 30 /U h29 th./kätilö 30min 7.käynti E/U h 33 th/kätilö 30min Perustutkimukset kohdun koko sikiön sydänäänet ja liikkeet Perustutkimukset Ennalta ehkäisy: ennenaikainen synnytys äidin sokeritasapaino pre-elampsian oireet Anti-D immunoglobuliini-suojaus( Rh neg äidit, jos vauva Rh +) Perustutkimukset Kohdun koko Sikiön liikkeet ja sydänäänet Parisuhde, jaksaminen kotona ja työssä Informaatio perhevalmennuksesta Vanhemmuuteen valmistautuminen Perhepalveluohjaajan ktk / tai mukaan nla käynnille Selviytyminen työssä Synnytyspelot (tarv. lähete pelkopolille) Sikiön liikelaskentaa suositellaan tehtäväksi vain tarvittaessa 32. rvkon jälkeen, mutta aina lasketun ajan ohituttua Imetysohjaus ja Synnytykseen liittyvät ohjeet (sairaalaan lähtö) 8.käynti E/U h lääkäri min Perustutkimukset (terveydenhoitaja) RH neg-vastaaineseula III, RH veri myös, jos verensiirto tai keltainen lapsi aiemmin Sisätutkimus, cx-tila. Sikiön tarjonta Painoarvio Synnytystapa arvio Streptokokkiviljely Tarv aika synnytyssairaalaan ulkokäännöstä varten 22

23 9.-.ja seuraavat h vkon välein E/U 30 min Perustutkimukset, kts opas s,106 Tilataan aika äitiyspoliklinikalle päiväksi, jolloin raskaus on kestänyt 10 vrk yli lasketun ajan KIURU. OYS ja OAS 12vrk Synnytyksen jälkeen kotikäynti th/ kätilö 90min ( max 2vkoa synnytyksestä) Vastasyntyneen tarkastus/vointi o paino, o silmät, suu, napa, iho, o rintaruokinta Synnyttänyt äiti o mieliala, parisuhde, vanhemmuus o vointi ja jaksaminen o lepo ja liikunta o jälkivuoto, rinnat Vauvan hoitoon liittyvät asiat Perheen tukiverkosto ja voimavarat Vanhempina jaksaminen, isän rooli, parisuhde, sisarukset D-vitamiinitipat vauvalle Informaatio jälkitarkastuksesta Vauvalle aika lastenneuvolan kotikäynnille (1kk tai yksilöllisen tarpeen mukaan aiemmin) ja lääkärille 6 vkon iässä Imettävän äidin ravitsemus ja liikunta Äidinmaito Käsiteltävä varoen - lehtinen D-vitamiini ohje Jälkitarkastus 5-12 viikkoa synnytyksestä (säännöllinen synnytys th/klö) epäsäännöllinen synnytys lääkäri 60 min th tai lääkäri 20min Perustutkimukset Tulehdukset, leikkausarvet Kohdun koko, laskeumat,lantiopohjalihasten kunto Rinnat Kaikille mielialakysely-lomake Todistus jälkitarkastuksesta KELA:lle Vanhempina jaksaminen, oma aika, isän työ, parisuhde, tukiverkosto Ehkäisyn suunnittelu tarvittaessa Vauvan hoitoon liittyvät asiat, imetys Jos raskauden aikainen dieettihoitoinen diabetes, lähete sokerirasitukseen 12kk, jos ins.hoit, 3kk:n päähän, josta merkintä lapsen perhe-lehdelle (äidin GDM) 23

24 Liite 2. Käynti-ikä 1 kk Kotikäynti (tarjotaan kaikille mahd. kotikäyntiin 90min LASTENNEUVOLATOIMINTA Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Perheeseen tutustuminen Äidin ja isän kokemukset raskauden ja synnytyksen kulusta sekä vauvanhoidosta kotona Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen äidin vointi (masennus) kokemukset äitinä ja isänä, vauvan viestien tulkitseminen vauvan ja vanh. välinen vuorovaikutus (katsekontakti, seurustelu) Vanhempien jaksamisen seuranta ja tukeminen perheen työnjako (vauvanhoito, kotityöt) perheen sosiaalinen tukiverkosto Vauvan. yleisvaikutelma, kasvuun, kehitykseen ja hoitoon liittyvät asiat mitat jäntevyys, refleksit iho, silmät, napa, suu vuorokausirytmi, itkuisuus, mahavaivat imetys /ravinto Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjaus ja jaettava materiaali Neuvolapalvelujen esittely (palvelutiedote) Materiaali: Lapsi eri ikävuosina 0-6kk Pikku nuppu (MLL) ensisynnyttäjille Rokotusopas (ensisynn) Tarvittaessa: Vauvan koliikki (MLL) Perhelehti täytettäväksi kotiin 2kk nlakäynnillä palautus 6 vk (änlan th antanut ktk:llä ajan lääknla ajan) (20min) Vauvan kasvu (th) (Paino on ylittänyt syntymäpainon) Imetys, ravinto Yleisvaikutelma, jäntevyys, vireys Kasvu Varhaisheijasteet Sydänäänet ja femoraalipulssi Aistit, punaheijaste Lonkat ja genitaalit Vaikeat synnynnäiset vammat ja sairaudet Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus 24

25 2 kk (60min) Äidin jaksaminen/ perheen tilanne Vauvan kasvu ja kehitys, yleisvaikutelma vauvasta mitat jäntevyys ja refleksit vuorovaikutus; katsekontakti, hymy, ääntely Rotarokote Lattialla pitäminen D-vitamiini Tietoa tulevista rokotuksista ja vauvan kuumeen hoidosta (kuumelääkettä ei suositella annettavaksi ennen rokotusta) Vauvan hoito ja vanhempien jaksaminen Perhe-lehden läpikäyminen kuinka perheessä riidellään väkivalta Materiaali: Kun lapsi sairastaa -kirjanen (ensisynnyttäjille) (60min) Vauva: yleisvaikutelma, kasvu Vauvan hoitoon liittyvät asiat iho, nukkuminen, ravinto käsien käyttö aktiivista Vuorovaikutus, vastavuoroisuus Ilon aiheet Perheen jaksaminen EPDS-kaavake (masennus): Kaavake silppuriin, kun se on käsitelty. Kirjaa TH-lehdelle. Perhe-lehti täytetty? (4kk laaja terv.tark) Infanrix 5 Rotarokote Pneumokokki Imetyksen tukeminen / Keskustelu lisäruuista alustavasti Materiaali: Valion ensilusikallisia-kirjanen Nutricia Baby >6kk Ensilusikallisia äidinmaidon tukemana Turvallisuutta vauvallesi alle 1vrepäisylehtinen Kutsutaan molemmat vanhemmat seuraavaan tarkastukseen 25

26 LAAJA th+lääkäri 4kk (20+20min) Vauvan kasvu (th) Perheen hyvinvointi ja mahd. lisätuen tarpeen tunnistaminen* Vanhempien esille tuomat asiat Yleisvaikutelma Kasvu Iho, vatsa, lonkat Tonus, traktiokoe Asento- ja liikemallit, puolierot Primääriheijasteet Aistit, karsatus, punaheijaste Kivekset Vuorovaikutus vauvan ja vanhempien välillä Sydänäänet ja femoraalipulssi Perheen vointi ja mahd. lisätuen tarpeen tunnistaminen(kts perhe-lehti) Lisäruokien aloitus tarvittaessa Vauvaperheen voimavara kaavake annetaan kotiin täytettäväksi molemmille vanhemmille *Koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen tarkoittaa perehtymistä perheen elinoloihin (asuminen, toimeentulo, mahdollisuudet saada läheisiltä tukea, tms.), vanhempien terveyteen ja erityisesti sellaisiin tauteihin tai muihin ongelmiin, joilla on merkitystä lapsen ja nuoren kasvulle ja kehitykselle (psyykkiset taudit, päihderiippuvuus, yms.), parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. 26

27 Käynti-ikä ja suorittaja Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjanta ja jaettava materiaali 5kk (60min) Vauvan kasvu ja kehitys mitat motoriikka (kääntyminen, varpailla leikkiminen, lelun käsittely) Infanrix 5 Rotarokote Ruokavalion laajentaminen ruokailurytmi: vanhemmat ja lapsi imetyksen tukeminen Havainnot lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta vierastaminen nauru, äänen keksiminen vastavuoroinen leikkiminen vanhempien kanssa Vanhempien jaksaminen, vauvaperheen arjen voimavarat -kaavakkeen läpikäyminen (perheväkivalta) Pneumokokki Vauvan istuttamisesta ja liikkumisesta keskustelu Nukkuminen, yöheräily Perheen sosiaaliset suhteet Työhön paluu kysymykset Kirjaa Neuvo-lehdelle. Kaavake silppuriin sen jälkeen 6kk (60min) Vauvan kasvu Motoriikka pivottaa kämmenote neonataaliheijasteet hävinneet Iho (allerg) Suun terveydentilan arviointi ja hampaiden harjaus Tunteiden ilmaisu Ruokailurytmi karkea ruoka mukista juominen ruokavalion laajentaminen Tapaturmat Materiaali: 6-12kk Pieni Tutkija (MLL) (ensisynn.) Pienen kielipolku (Aivoliitto) Abc-maitohampaat ovat tärkeät Jaetaan hammasharja ja tahna 27

28 8kk th+ lääkäri (20min) 9kk th Isä ja vauva (45-60min) 12kk (60min) Vauvan kasvu (th) Suuntakuulo uikku/helistin (th) Näkö (helmi) Lapsen kasvu Motoriikka Leikit isän kanssa Isän osallistuminen perheen arkeen Isän jaksaminen Lapsen kasvu Kehityksen arviointi puheen kehitys (ymmärtäminen, sanat) motoriikka (kävely, pinsettiote, lusikan käyttö) Vanhempien ja lapsen vuorovaikutukseen ja kasvatukseen liittyvät asiat lapsen temperamentti vanh. kokemukset lapsen tunnetilojen tunnistamisesta ja suhtautumisesta kieltoihin miten lapsi kestää vanhempien lyhyen poissaolon Yleisvaikutelma Kasvu Ääntely, jokeltelu Sydämen kuuntelu Syönti, suu ja hampaat Aistit (karsastus, näkö ja kuulo) Kivekset pojilta Motoriikka, varvastaminen Suojeluheijasteet Psykososiaalinen kehitys, vuorovaikutus, vierastaminen Perheen hyvinvointi Infanrix 5 Pneumokokki MPR 1 (annetaan samalla käynnillä, jos vanhemmat kieltävät> erillinen rokotusaika max 15 min) Rajat, kodin turvallisuus Ensikengät Ravintoasiat; mukista juominen, karkea ruoka, lusikka käteen, hapanmaitovalmisteet(10kk) Perheen päivärytmi Materiaali: Turvallisuutta lapsellesi 1-3-vuotiaatrepäisylehtinen Tallustellaan-esite Ravintoasiat Perheen päivärytmi Kodin turvallisuus Ruokailu D-vitamiini Tuttipullo Syömään opettelu Siisteyskasvatus Puheen kehityksen tukeminen kirjat, lukeminen vastavuoroinen juttelu tutin käyttö Lapsen omatoimisuuden tukeminen ja kehitykseen kuuluva, itsenäistymisen mukanaan tuoma uhma Neuvolakorttiin merkintä molempien vanhempien mukanaolosta seur. käynnillä (18kk) Materiaali: 28

29 Perheen päivärytmi Vanhempien jaksaminen Itsensä ja parisuhteen hoitaminen 1-2v Ikiliikkuja (MLL) Leikki-ikäisen ruokavuodet tarvittaessa Käynti-ikä ja suorittaja LAAJA 18kk th 60min+ lääkäri (20min) 2v Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lapsen kasvu Motoriikka (kävely, kiipeily, tornin rakentaminen, lusikan käyttö) Omatoimisuus (syöminen, vaatteiden riisuminen) Lapsen suhtautuminen rajoituksiin Lapsen voimakas oppiminen Perheen hyvinvointi ; Perhe-lehden päivitys- Päihteiden käyttö) Lapsen kasvu Lääkärin määräaikaistarkastus Yleisvaikutelma, kasvu Neurologinen kehitys, motoriikka, käsien käyttö Karsastus Sydämen kuuntelu, Puheenkehityksen häiriöt, puheen ymmärtäminen Henkinen kehitys, tahtokausi(käyttäytyminen) Mahd. ruokarajoitusten tarkistus. Kivesten laskeutuminen pojilta Rokotukset Ohjanta ja jaettava materiaali Kasvatuslinjat kotona Parisuhde Tutti ja tuttipullo Siisteyskasvatus Tahtokausi Materiaali: Tyynen rauhallisesti MLL: Leikki-ikäisen opas D-vitamiini (60min) Kehityksen arviointi puhe motoriikka miten suhtautuu ympäristöön ja tutkijaan Uhman ilmaiseminen, rajat, oma tahto Siisteyskasvatus Tv:n katselun rajoittaminen (½h) Omatoimisuuden tukeminen, liikunta Materiaali: 2-3 v Iso Tyttö/Poika MLL (ensisyn.) 29

30 Käynti-ikä ja suorittaja Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjanta ja jaettava materiaali 3v (75min) Lapsen kasvu Kehityksen arviointi LENE Omatoimisuus (riisuminen, syöminen, wc-asiat) Näkö: Lea-symb.testi: lähinäkö 0,5 Lapset puheeksi-keskustelu niille, jotka eivät ole kunnallisessa päivähoidossa Ruutuaika (sisältö + sopimus) D-vitamiinilisä ympäri vuoden Leikit Perheen yhdessä olo Pettymysten sieto ja vanhempien asettamat rajat Suhtautuminen toisiin lapsiin, päivähoito Materiaali: 3-4v Utelias tarinaniskijä (MLL) (ensisyn.) LAAJA 4v th + (90min) lääkäri (20min) Kehityksen arviointi (th) LENE: 4-v tutkimus RR (1-5v: 115/75) Kasvu Näkö: lähi- ja kaukonäkö (0,5) Päivähoidon täyttämä lomake Audit-lomake + saatekirje postitetaan 4v-kyselyn mukana kotiin molemmille vanhemmille Perheen hyvinvointi* (perhe-lehti) Arvio seuraavan tarkastuksen laajuudesta, kirjaa nlakorttiin Yleisvaikutelma, kasvu Somaattinen status, syd kuuntelu Kehitys, (lene) Puhe Mahdolliset sairaudet, neurolog. tutkim. Karsastus Kasteluasiat Lapsen käyttäytyminen Perheen hyvinvointi* Infanrix 4 Samaistuminen samaan sukupuoleen Mielikuvitus Leikki Ruutuaika Suhtautuminen liikuntaan D-vit. ympäri vuoden Materiaali: 4-5v Isän ja äidin pikku apulainen (MLL) (ensisynn) Liikenneturva: Lapsi liikenteessä Turvallisuutta lapsellesi 4-6vrepäisylehtinen Palaute päivähoitoon nlakäynnistä 30

31 Käynti-ikä ja suorittaja Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Rokotukset Ohjanta ja jaettava materiaali 5v (60min sup) (75min laaj) Kehityksen arviointi: suppea tai laaja arvio Suppea arvio: mikäli 4-v ei ole noussut huolta seuraavissa: Lene, perheen tilanne, Audit Sisältö: Kasvu Lumiukko-testi Näkö: tarvittaessa Kuulo: 20dB seula ( Hz) ei 3000Hz Laaja arvio: Lene + suppea arvio Omatoimisuus ja itsenäisyys Kyky toimia toveriryhmässä sekä aikuisten kanssa Roolileikit Erottaa toden ja epätoden (mielikuvitus) Kastelu Ruutuaika suhteessa liikuntaan D-vit. ympäri vuoden Palaute päivähoitoon aina Palaute aina myös kotihoidossa olevista esikoulua varten (jää papereihin) 6v (45min sup) (90min laaj) Lapsen oma käsitys terveydestään ja suoriutumisestaan Arvio seuraavan tarkastuksen laajuudesta Kehityksen arviointi: suppea tai laaja arvio Suppea arvio: mikäli 5-v ei ole noussut huolta seuraavista: Lene, perhetilanne, vuorovaikutus Sisältö: Kasvu Karkeamotoriikka (pyöräily, hiihto, luistelu) Näkö ja kuulo: tarvittaessa Puhehäiriöt Kastelu, tuhriminen Kouluvalmius: vanhempien ja esikoulun mielipide Laaja arvio: Lene + suppea arvio MPR Materiaali: 5-6v Puuhatyttö/-poika Ruutuaika suhteessa liikuntaan Itsenäistyminen ja kodista irrottautuminen Uni Syöminen, D-vit ympäri vuoden Palaute päivähoitoon tarvit. Materiaali: 6-7v Iso lapsi pieni koululainen (MLL) (ensisyn) 31

32 Liite 3. KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ALAKOULUISSA Luokka 1 Laaja th 75 min,lääkäri 20 min Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Terveystietoja oppilaasta kysely vanhemmille Pituus, paino Näkö + lähinäkö Kuulo (20dB HZ, ei 3000 eikä 6000) RR ja pulssi Sopeutuminen koulunkäyntiin Mahd. oppimisvaikeudet Perheen elämäntilanne ja hyvinvointi* Tarkista rokotukset Informointi yhteisestä potilastietorekisteristä, jos vanhempi on mukana 2 lk Pituus, paino (ylipainoiset RR) Puberteettikehitys 3 lk Pituus, paino (ylipainoiset RR) Puberteettikehitys 4 lk Pituus, paino (ylipainoiset RR) Ryhti (skolioosimittarilla) Puberteettikehitys Lääkärin määräaikaistarkastus Puberteettikehitys Fyysisen kunnon arviointi Pojilta phimosis Yhteenveto luokkakohtaisesti erityistä tukea tarvitsevien lukumäärästä Terveysneuvonta ja muu sisältö Tiedote kouluterveydenhuollon toiminnasta Terveet elämäntavat: ravinto, liikunta uni, Kaverisuhteet Koulukiusaaminen Yhteydenpito: palaute esikoulusta, luokan opettaja (vanhempien kirjallisella suostumuksella) Terveet elämäntavat Harrastukset Yhteydenpito: lopettaja, tarkastuksesta kirjallinen palaute kotiin Kaverisuhteet Harrastukset, vapaa-ajan vietto, televisio, tietokone, videot Uni, ulkoilu Koulukiusaaminen Yhteydenpito: opettaja, tarkastuksesta kirjallinen palaute kotiin Asenne tupakointiin Uni ja lepo Tarv. murrosikään liittyvät asiat Yhteydenpito: opettaja, tarkastuksesta kirjallinen palaute kotiin 32

33 5 lk Laaja th 75, lääkäri 20min* Kyselylomake ennen tarkastusta oppilaalle ja kotiin Pituus, paino RR, pulssi Perheen elämäntilanne ja hyvinvointi * Näkö Tarkista rokotukset Puberteettikehitys Fyysinen ja psyykkinen kehitys Fyysinen kunto Arviointi S-kol-kokeen tarpeesta riskiperheen lapsilta Ryhti Yhteenveto luokkakohtaisesti erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden lukumäärästä Harrastukset Ruutuaika (tv, video, tietokone) Luokkahenki, koulukiusaaminen Tupakointi Mahd. oppimisvaikeudet Tunti murrosiästä, tarv. yksilöllistä keskustelua Materiaalia murrosiästä (Tytöt ja ruoka, Pojat ja ruoka) Yhteydenpito: opettaja, tarkastuksesta kirjallinen palaute kotiin, jos vanhemmat eivät ole läsnä tarkastuksessa 6 lk Pituus ja paino Ryhti, mittaus skolioosimittarilla Puberteettikehitys (Ylipainoiset RR) *Ylipainoisille koululaisille lääkäriaika vähintaan 30min. Hygienia Tupakka, huumeet, alkoholi tunti tarv Koettu terveys ja koulunkäynti Täältä tullaan nuoruus-koululaisen opas Yhteydenpito: opettaja, tarkastuksesta kirjallinen palaute kotiin Vanhemmilla on aina mahdollisuus tulla mukaan tarkastuksiin! Kotiin ilmoitetaan oppilaan välityksellä tieto tulevan tarkastuksen ajankohdasta. Ensimmäisen luokan kyselyssä kysytään halukkuus osallistua tarkastukseen. Opettajan kanssa yhteydenpitoon pyydetään kirjallinen lupa vanhemmilta. Hb vain tarvittaessa: urheilijat, alipainoiset, kasvisruokailijat, runsaat kuukautiset. Terveydenhoitaja voi tarvittaessa tehdä lähetteen: tvk, pvk, CRP, LA, virtsanäyte, nieluviljely, TSH, rasva-arvot *Koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen tarkoittaa perehtymistä perheen elinoloihin (asuminen, toimeentulo, mahdollisuudet saada läheisiltä tukea, tms.), vanhempien terveyteen ja erityisesti sellaisiin tauteihin tai muihin ongelmiin, joilla on merkitystä lapsen ja nuoren kasvulle ja kehitykselle (psyykkiset taudit, päihderiippuvuus, yms.), parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Terveydenhoitaja osallistuu joka kolmas vuosi tehtävään kouluyhteisön terveys ja turvallisuus selvitykseen, jonka kutsuu koolle ympäristöterveydenhuolto. Kouluterveydenhoitaja osallistuu koulun oppilashuoltotyöryhmän työskentelyyn, josta tarkempi ohjeistus oppilashuollon käsikirjassa, joka on luettavissa peruskuntien ja peruspalvelukuntayhtymä Kallioon www-sivuilta. 33

34 Liite 4. KOULUTERVEYDENHUOLLON SUUNNITELMA YLÄKOULUISSA Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö 7. lk Pituus, paino Ryhti skolioosimittarilla Värinäkö 8. lk Laaja th min, lääkäri 20 min Pituus, paino Näkö+ lähinäkö Kuulo (ei 3000hz, 6000hz) RR Rokotusohjelman tarkistus,dtap Perheen elämäntilanne Vanhemmat kutsutaan mukaan tarkastukseen Lääkärin määräaikaistarkastus Fyysisen kunnon arviointi Puberteettikehitys Pojilta phimosis Ryhti skolioosimittarilla Muut esille tulevat ongelmat (paino) Nuorison terveystodistus Ammatinvalintaan vaikuttavat sairaudet Yhteenveto luokkakohtaisesti erityistä tukea vaativien oppilaiden lukumäärästä Terveysneuvonta ja muu sisältö Tiedote kotiin kouluterveydenhuollosta koulun syystiedotteessa Terveet elämäntavat, murrosikä Päihteiden käyttö ja tupakointi Harrastukset ja vapaa-ajan vietto Sopeutuminen yläkouluun Mielenterveys, ihmissuhteet, koulukiusaaminen Materiaalia murrosiästä Yhteydenpito: opettajat/ohr (kirjallinen lupa), vanhemmat Kotiin palaute tarkastuksesta ja sen sisällöstä Itsehoidon ABC- lehtinen Terveyskysely: oppilaalle ja vanhemmille Mielialatesti: BDI-13 Päihdemittari: Adsume Terveet elämäntavat, terveysneuvonta Harrastukset/ vapaa-ajan vietto, mielenterveys Ihmissuhteet ja seurustelu Koulukiusaaminen, väkivalta Riskikartoitus: kansantauteihin sairastuminen Opettajan arvio oppilaan koulunkäynnistä Yhteydenpito: opettajat/ohr, vanhemmat Kotiin palaute tarkastuksesta (th+lääkäri) Materiaalia seksuaalikasvatuksesta 9. lk Pituus, paino Terveet elämäntavat, päihteet, tupakointi Harrastukset, mielenterveys, ihmissuhteet, seurustelu, koulukiusaaminen, väkivaltakokemukset 34

35 Ammatinvalinta Yhteydenpito: opettajat/ohr, vanhemmat Kotiin palaute tarkastuksesta Terveyskortti (rokotustiedot) Terveydenhoitaja voi tarvittaessa tehdä lähetteen: tvk, pvk, CRP, LA, virtsanäyte, nieluviljely, TSH, rasva-arvot, sokerirasitus, gluc, ALAT ja ASAT, NTA Hb vain tarvittaessa: urheilijat, alipainoiset, kasvisruokailijat, runsaat kuukautiset. Opettajan kanssa yhteydenpitoon pyydetään kirjallinen lupa vanhemmilta. Oppilaille jaetaan yläkoulun alkaessa itsehoito-opas, joka on laadittu yläkouluikäisille. Terveydenhoitaja osallistuu joka kolmas vuosi tehtävään kouluyhteisön terveys ja turvallisuus selvitykseen, jonka kutsuu koolle ympäristöterveydenhuolto. Kouluterveydenhoitaja osallistuu koulun oppilashuoltotyöryhmän työskentelyyn, josta tarkempi ohjeistus oppilashuollon käsikirjassa, joka on luettavissa peruskuntien ja peruspalvelukuntayhtymä Kallion www-sivuilta. 35

36 Liite 5. OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 10 LK JA LUKIOT 10.lk lukio 1lk th 60min lääkäri min lukio 2.lk lukio1-4 Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus tarkastuksen sisältö Infotunti aloittaville lukuvuoden alussa Terveystarkastus Terveyskysely ennen tarkastusta Perustutkimukset: pituus, paino, BMI. RR, HB näkö, tarv. kuulo tarv. vs., rasva-arvot, muut laboratoriokokeet rokotusohjelman tarkistus kyselyt: Audit, BDI tarvittavat seurantakäynnit sairasvastaanotto Lääkärin määräaikaistarkastus Miesopiskelijat, muut(tytöt) joko 1.tai 2.vuosi Terveysneuvonta ja muu sisältö Elämäntilanne (perheolot, asuminen jne.) Elämäntavat ja terveystottumukset Päihteiden käyttö, tupakointi, huumeet Koettu terveys ja mahdollinen oireilu Mielenterveys, stressin hallinta Sosiaaliset suhteet, perhe, ystävät, luokkayhteisö Harrastukset ja vapaa-ajan vietto (mahd. netti-, peli- ym. riippuvuudet) Seurustelu ja seksuaaliterveys Ammatinvalinta/ terveys Opiskelumotivaatio ja opintojen eteneminen tarv. lähete laboratoriokokeisiin, nuorisopkl, terapiakeskus, A-klinikka jne. Terveydenhoitajat kaikissa oppilaitoksissa voivat tarvittaessa tehdä lähetteen seuraaviin laboratoriokokeisiin: pvk, tvk, CRP, la, fb-gluc, K, NA. KREA, Alat, TSH, keliakiakokeet, LAKT-D, rasva-arvot, U-tutkimukset, raskaustesti, hiivaviljelyt, gc, klamydia, salmonella, MRSA, ekg, HBs-AG, Hiv Opiskeluterveydenhuollossa kaikissa oppilaitoksissa ulkokuntalaisten opiskelijat ovat oikeutettuja opiskelupaikkakunnallaan käyttämään yleislääkäritasoisia sairaanhoitopalveluita ja päihdepalveluita, Kallion omiin erikoislääkäripalveluihin ja niihin liittyviin tutkimuksiin tarvitaan maksusitoumus kotikunnasta. Muualla annetusta erikoissairaanhoidosta sairaanhoitopiiri laskuttaa suoraan opiskelijan kotikuntaa. 36

37 OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA TOISEN ASTEEN AMMATILLISET OPPILAITOKSET (YSO, NAO) Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja tarkastuksen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Terveysneuvonta ja muu sisältö 1. vuosi th. 60min lääkäri 20-30min Infotunti aloittaville lukuvuoden alussa Terveystarkastus, jota ennen terveyskysely Perustutkimukset: - pituus,paino, BMI - näkö, kuulo, tarv. värinäkö -RR, HB -tarv. Vs, rasva-arvot, muut laboratoriokokeet- Rokotusohjelman tarkistus Kyselyt: Audit, BDI ja diabetesriski Erityisopiskelijoille ja niille, joilla on opiskelualaan tai tulevaan ammattiin vaikuttava pitkäaikaissairaus Elämäntilanne (perheolot, asuminen) Elämäntavat ja terveystottumukset Päihteiden käyttö, tupakointi, huumeet Koettu terveys ja mahdollinen oireilu Sosiaaliset suhteet, perhe, ystävät, kouluyhteisö Harrastukset ja vapaa-ajan vietto ( mahd. peli-, netti- ym. riippuvuudet) Seurustelu ja seksuaaliterveys Ammatinvalinta/terveys Opiskelumotivaatio ja opintojen eteneminen, poissaolot 2. vuosi Miesopiskelijat kutsuntavuonna, muut joko 1. tai 2.vuosi Poikkeus: lääkärintarkastusta ei tarvita, jos opiskelupaikan vastaanotto edellyttää T-todistuksen esittämistä ( nuorison terveystodistus ei riitä) vuosi tarvittavat seurantakäynnit sairasvastaanotto tarv. lähete laboratorioon, terapiayksikköön, nuorisopoliklinikalle Opiskelijat toimittavat Nuorison terveystodistuksen ja tarvittaessa salmonella todistuksen, ulkokuntalaisille ei tilata terveyskertomuksia 37

38 OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AMMATTIKORKEAKOULUT Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus ja sen sisältö Lääkärin määräaikaistarkastus Terveysneuvonta ja muu sisältö 1.vuosi th.60min Infotunti aloittaville opiskelijoille Terveyskysely Terveystarkastus tarvittaessa 1.Opiskelija itse haluaa 2.Opiskelija altistuu opiskelun aikana vaaraa aiheuttavalle työlle 3.opiskelija terveyskyselyn perusteella hyötyy tarkastuksesta tai tarvitsee ammattihenkilön apua/ ohjausta Perustutkimukset: -pituus, paino, BMI -näkö ja kuulo tarvittaessa -RR, Hb, tarv, vs, rasva-arvot, muut laboratoriokokeet -rokotusohjelman tarkistus -kyselyt Audit, BDI Tarvittaessa terveydenhoitajan lähettämänä Elämäntilanne (perheolot, asuminen, talous jne.) Elämäntavat ja terveystottumukset Päihteiden käyttö, tupakointi, huumeet Koettu terveys ja mahdollinen oireilu Mielenterveys ja stressin hallinta Sosiaaliset suhteet, perhe, ystävät, opiskeluyhteisö Harrastukset ja vapaa-ajan vietto ( mahd. netti-, peli-, ym. riippuvuudet) Seurustelu ja seksuaaliterveys Ammatinvalinta/ terveys Opiskelumotivaatio ja opintojen eteneminen 1-4. vuosi tarvittavat seurantakäynnit ja sairasvastaanotto Ulkomaalaisilta Eu-alueen opiskelijoita otetaan kopio Eu-sairausvakuutuskortista, koska lääkärin vastaanottokäynneistä voidaan laskuttaa Kelaa, kopio toim Sirpa Raudaskoskelle 38

39 Liite 6. VAHVUUTTA VANHEMMUUTEEN - Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa aloitetaan äitiysneuvolan ja aikuissosiaalityön moniammatillinen yhteistyö tuen tarjoamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vauvaperheille. Menettelytavat: - neuvolan terveydenhoitaja käy läpi vanhemman /vanhempien kanssa kolmannella tapaamiskerralla (noin 18 raskausviikolla) vanhempien täyttämät kyselylomakkeet. - keskustelun perusteella terveydenhoitaja arvioi moniammatillisen yhteistyön tarpeen yhdessä sovittujen kriteerien perusteella. - asiakkaille kerrotaan mahdollisuudesta ottaa sosiaalityöntekijä mukaan seuraavalle tapaamiskerralle asiakkaan suostumuksesta. - yhteydenotto aikuissosiaalityöhön, jossa sovitaan kuka työntekijä tulee työpariksi - yhteisessä tapaamisessa tehdään suunnitelma jatkosta (kuka ja mitä) Kriteerit yhteydenottoon aikuissosiaalityöhön vanhemman suostumuksella: - yhteisasiakkuus, (neuvolassa kysytään onko asiakkuutta sosiaalitoimeen) - taloudelliset pulmatilanteet (Esim. ylivelkaantuminen, työttömyys) - vanhemmalla / vanhemmilla ei ole ammattia - puutteelliset asumisolosuhteet tai ei ole asuntoa - yksinhuoltaja, jolla ei ole tukiverkostoa Yhteystiedot aikuissosiaalityöhön: - Alavieska- Ylivieska: Pia Sipilä p Nivala: Marja-Liisa Autio p Sievi: Sari Junttila p

40 Liite 7. Masentuneen äidin hoitopolku raskausaikana ja vauvavaiheessa EPDS seula tai muu kysely tarvittaessa raskauden aikana jälkitarkastuksessa vauvan ollessa 3kk Kartoita perheen tilanne Jos pisteitä 13 tai yli tai muuten epäilet masennusta, kysy Kauanko tällainen olo on jatkunut? Onko olo suurimman osan päivää samanlainen? Onko päivittäinen toimintakyky selvästi huonontunut? Jos EPDS 13 tai yli Terveydenhoitajan tehostettu tuki (kuuntelu, keskustelu, tihennetyt tapaamiset ) Perheen verkoston kartoitus ja aktivointi Informoi alueen palveluista Tarvittaessa -Ota yhteys ennalta ehkäisevään perhetyöhön -konsultoi terveyskeskuspsykologia tai depressiohoitajaa Jos ei riitä Anna aika ensin neuvolalääkärille diagnoosi, lääkityksen arviointi, lääkekokeilu, lähetteet) Tee lähete depressiohoitajalle, Nivalassa vaihtoehtoisesti terapiakeskukseen Parisuhdeasioissa ohjaus perheasianneuvottelukeskukseen tai perheneuvolaan Tarvittaessa lastensuojelun konsultaatio ja/ tai tukitoimet/ verkostopalaverit Taloudelliseen tilanteeseen aikuissosiaalityön tuki Jos ei riitä Lähete terapiayksikköön (ennen sitä kaksi lääkettä kokeiltu) Jos akuutti tilanne, ohjaa päivystävälle lääkärille HETI yhteys terveyskeskus lääkäriin tai ensiapuun, mikäli äidillä on vakavia itsemurha-ajatuksia 40

41 Liite 8. Suostumus neuvolan ja varhaiskasvatuksen/esiopetuksen väliseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on lapselleni tehtävän tutkimuksen/kuntouksen/ hoidon tai muun palvelun järjestäminen. Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka/esikoulu Oma hoitaja/esikouluopettaja Terveydenhoitaja/erityistyöntekijä Yhteistyötä koskevat tiedot/asiat Tietojen käyttötarkoitus (esim. lapsen kehityksen arviointi tai tukeminen, kuntoutuksen suunnittelu tai toteutus, lapsen sairauden hoitaminen) Aika ja paikka Huoltajan allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 41

42 LUPA TIEDONSIIRTOON ESIOPETUKSESTA PERUSOPETUKSEEN JA KOULUTERVEYDENHUOLTOON (Lomake täytetään yhdessä vanhempien kanssa ja toimitetaan kouluun opettajalle sekä terveydenhoitajalle) Lapsen nimi: synt.aika: Lapsi on osallistunut esiopetukseen päiväkodissa/ koulussa. Lapsi siirtyy kouluun. Omatoimisuus Sosioemotionaaliset taidot Motoriikka, visuomotoriikka ja hahmotus Kielelliset valmiudet Matemaattiset valmiudet, looginen ajattelu ja päättely Käyttäytyminen toiminta- ja oppimistilanteissa Erityistaidot Erityisen tuen tarve Muuta Päiväys Allekirjoitus Allekirjoitus (esiopettaja/lastentarhanopettaja) (vanhemmat)

43 Omatoimisuus - päivittäistoiminnot esim. pukeminen, riisuminen, ruokailu, siisteys - vastuuntunto Sosioemotionaaliset taidot - sosiaaliset taidot - vuoron odottaminen - sääntöjen omaksuminen - yhteistyötaidot - suhtautuminen uusiin tilanteisiin ja ihmisiin - puolustautuminen ristiriitatilanteissa - traumaattiset tapahtumat lapsen elämässä, pelot - tunteiden hallinta ja ilmaisu - empatiataidot - kaverisuhteet Motoriikka, visuomotoriikka ja hahmotus - karkea- ja hienomotoriikka - tasapaino - kehonhahmotus - suuntien hahmottaminen - kynänkäyttö, kätisyys - liikunnalliset valmiudet Kielelliset valmiudet - vuorovaikutustaidot - sanavarasto ja käsitteet - puhe ja ääntäminen - ohjeiden ymmärtäminen - kirjoittamisen ja lukemisen valmiudet - äänteidenerottelukyky - kirjainmerkkien tunnistaminen - riimittely - kuulomuisti Matemaattiset valmiudet, looginen ajattelu ja päättely - lukujono - lukumäärän ja numeromerkin tunnistaminen ja muistaminen - muotojen tunnistaminen ja nimeäminen - sijaintiin liittyvät käsitteet - tapahtumien kulun päättely - luokittelu värin, koon tai muodon perusteella - vertailu: erilainen - samanlainen, saman verran, pienempi-suurempi Käyttäytyminen toiminta- ja oppimistilanteissa - keskittyminen - tarkkaavaisuus - työskentelytaidot: itsenäinen työskentely, mallin katsominen, avun pyytäminen - motivaatio - lapsen kiinnostuksen kohteet - suhtautuminen omiin tuotoksiin - vuorottelu Erityistaidot - lapsen vahvuudet Erityisen tuen tarve - lapsen tarvitsemat tukitoimet - huolenaiheet Muuta - terveystiedot, allergiat - elämänkatsomus - jne.