Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MITEN IMETYS JA SUUN TERVEYS TUKEVAT TOISIAAN?

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MITEN IMETYS JA SUUN TERVEYS TUKEVAT TOISIAAN?

2 Kuva:Heidi-Maria Haaranen Imetyksellä on todettu myönteisiä vaikutuksia leukojen ja purennan kehitykseen. Imetys stimuloi purentalihasten toimintaa sekä leukojen kasvua. Suomalaisilla lapsilla tehdyssä tutkimuksessa, ensimmäisinä kuukausina tai pitempään imetetyillä lapsilla oli maitohampaistossa vähemmän purentavirheitä kuin niillä, joita oli imetetty lyhemmän aikaa (Karjalainen ym. 1999, Wainio ym. 2001). Ensimmäisen ikävuoden aikana tapahtuvaan imetykseen ei liity riskiä hampaiden reikiintymisestä; voi jopa olla, että imetettyjen lasten hampaiden reikiintymisen riski on pienempi kuin saman ikäisinä pulloruokinnassa olleiden lasten (Tham ym. 2015).

3 Rintamaidossa on runsaasti maitosokeria eli laktoosia (noin 7 g/dl), jota hampaiden reikiintymiseen osallistuvat bakteerit kykenevät käyttämään hyväkseen (Kämäräinen & Alaluusua 2005). Rintamaito ei kuitenkaan yksistään aiheuta hampaiden reikiintymistä. Jos suun olosuhteet ovat muutoinkin reikiintymistä suosivia, saattaa ensimmäisen ikävuoden jälkeen tapahtuva lapsentahtinen imetys omalta osaltaan lisätä hampaiden reikiintymisen riskiä (Karies (hallinta): Käypä hoito -suositus, 2014).

4 Rintamaidossa on runsaasti maitosokeria eli laktoosia (noin 7 g/dl), jota hampaiden reikiintymiseen osallistuvat bakteerit kykenevät käyttämään hyväkseen (Kämäräinen & Alaluusua 2005). Rintamaito ei kuitenkaan yksistään aiheuta hampaiden reikiintymistä. Jos suun olosuhteet ovat muutoinkin reikiintymistä suosivia, saattaa ensimmäisen ikävuoden jälkeen tapahtuva lapsentahtinen imetys omalta osaltaan lisätä hampaiden reikiintymisen riskiä (Karies (hallinta): Käypä hoito -suositus, 2014).

5 MAITOHAMPAIDEN PUHKEAMINEN Kuva: Nina Soukka kuva: Nina Soukka 3-vuotias Maitohampaiden puhkeaminen alkaa noin puolivuotiaana. Ensin puhkeaa alaetuhampaat ja sitten yläetuhampaat. Etuhampaiden jälkeen poskihampaat ja kulmahampaat. K Kolmevuotiaalla on kaikki 20 maitohammasta.

6

7 Kuva: Aura Heimonen Kuva Hanna-Mari Kommonen Hampaiden harjaus tulee aloittaa heti kun ensimmäinen maitohammas puhkeaa. Alle kolmen vuoden ikäisillä fluorihammastahnaa käytetään kerran päivässä. Aamulla vedellä ja illalla 1000ppmF lasten fluorihammastahnalla (pieni sipaisu). (Karies (hallinta): Käypä hoito -suositus, 2014). Imetyksen jatkuessa toiselle ikävuodelle, jolloin poskihampaat puhkeavat, on hyvä korostaa terveellistä ruokavaliota ja säännöllistä ateriarytmiä sekä hampaiden harjausta fluorihammastahnalla.

8 Fluorihammastahnan käyttösuositus. Käypä hoito -työryhmä Karies (hallinta) Ikäryhmä Harjauskerrat/vrk Tahnan määrä Fluoridipitoisuus(ppm) Alle 3-vuotiaat 2 kertaa päivässä Hyvin pieni (sipaisu). Tahnaa käytetään vain kerran päivässä ppm 3 5-vuotiaat 2 kertaa päivässä lapsen pikkusormen kynnen kokoinen nokare ppm Vähintään 6-vuotiaat 2 kertaa päivässä 0,5 2 cm1450ppm

9 Altististuminen sokeripitoisille ruoille ja juomille, hampaiden puhkeamisvaiheessa tekee mahdolliseksi reikiintymistä aiheuttavien mutans-streptokokkien kolonisoitumisen suuhun ja lisääntymisen hampaiden pinnoille. Mikäli hampaiden puhdistuksesta ja fluorihammastahnan käytöstä ei tällöin huolehdita ja mikäli lapsen ruokatottumuksetkin ovat hampaiden reikiintymistä suosivia, voi lapsentahtinen imetys myötävaikuttaa hampaidenreikiintymiseen (Kämäräinen & Alaluusua 2005). Maitohampaissa kariesvauriot etenevät nopeasti, koska maitohampaiden kiille on ohutta.

10 Toiselle ikävuodelle ja sen jälkeen öisin jatkuvaan lapsentahtiseen imetykseen liittyy kohonnut hampaiden reikiintymisen tilastollinen riski (Tham ym. 2015). Jos äiti imettää 1 2 kertaa yössä, hampaiden terveys ei välttämättä vaarannu, kun muista suunterveyttä ylläpitävistä asioista pidetään hyvä huoli. Mutta jos lapsi yö toisensa perään nukkuu lähes koko yön rinta suussa, hampaiden reikiintymistä voi olla mahdoton estää.

11

12 MITEN TOIMITAAN LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI Neuvoloiden ja suunterveydenhuollon henkilöstöllä tulisi olla yhdenmukainen imetykseen liittyvä neuvontaohje. Imetys on hyödyllistä leukojen ja purennan kehityksessä. Eikä lisää hampaiden reikiintymisen riskiä, jos lapsen suun olosuhteet eivät ole reikiintymistä suosivia. Hampaiden terveyden kannalta on tärkeää, terveellinen ja mahdollisimman sännöllinen iänmukainen ateriarytmi. Ei ylimääräisiä naposteluja, eikä mehupulloa lapsen omaan tahtiin käytettynä. Kiinteiden ruokien aloittamisen jälkeen lapsen paras janojuoma on vesi. Hampaiden harjaus fluorihammastahnalla on hyvä muistaa. Sekä vanhempien hyvä harjausmalli luo hyvän perustan.

13 Hammashoitolassa suositellaan perhelähtöistä ja imetysmyönteistä ohjeistusta. Hammashoitolan perhevalmennuksessa tuodaan esiin imetyksen suotuisat vaikutukset leukojen ja purennan kehitykseen. Perheitä kannustetaan sännölliseen ja huolelliseen hampaiden harjaukseen. Terveelliseen ruokavalioon ja säännölliseen ateriarytmiin sekä välttämään sokeripitoisten tuotteiden tiheää käyttöä. Koko perheen suun terveyden edistäminen ja kannustaminen myös neuvoloissa on tärkeää. Neuvolan terveydenhoitaja tapaa lapsia ja perheitä säännöllisesti. Terveydenhoitaja voi havaita lapsen, jolla on olemassa tai kehittymässä suun terveysongelma ja ohjaa hammashoitolaan.

14 KIITOS kuva: Sanna-Kaisa Turunen

15 Lähteet: Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille Käypä hoito-suositus 2014

16 Siun soten Suun terveydenhuollon ehkäisevän työryhmän jäsen. Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry terveydenedistämisen jaoston jäsen. Karieksen Käypä hoito-suositus, terveyden edistäminen Hammaslääkäriliiton ja Suun Terveydenhoidon Ammattiliiton yhteistyössä tehty nettisivu hampaat.fi. Hammaslääkäriliiton ja Suun Terveydenhoidon Ammattiliiton yhteistyössä tehty neuvolakorttiin suun terveyssivu. Hammaslääkäriliiton ja Suun Terveydenhoidon Ammattiliiton yhteistyössä tehty Papunet sivustolle harjaat hampaat näin selkoanimaatio.