6/2012. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys Kemin Kiinteistöyhdistys Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys. Taksa- ja hintamuutoksia vuodelle 2013

Transkriptio

1 6/2012 Taksa- ja hintamuutoksia vuodelle 2013 Kuka vastaa kun paikat hajoaa? Kiinteistöjen teletilojen lukitus Taloyhtiön väestönsuoja Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys Kemin Kiinteistöyhdistys Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys Polttokelpoinen jäte ihan kaikki aines ei kuitenkaan pala

2 Saumauksen HUIPPUOSAAJA ELEMENTTI saumaukset PALOKATKO eristykset BETONI rakenteiden injektoinnit- ja korjaukset SUOMEN RAKENNUS SAUMAUS YHDISTYS JÄSENLIIKE LUOTETTAVAA URAKOINTIA JA LAATUTUOTTEITA Kiinteistön siivous vastuut ja velvoitteet huomioiden Meranti hallitsee puhtaanapidon oikeat työmenetelmät ja materiaalit. Näin kiinteistön kunto ja arvo säilyvät uuden osakeyhtiölain vastuiden ja velvoitteiden mukaisesti mahdollisimman hyvänä, ja kauan. Kysy lisätietoja tai kartoita siivoustarpeesi netissä täyttämällä ja lähettämällä siivouksen kartoituslomake. Puh. (08) fax (08) SAUMASET OY Ratamestarintie 1, Oulainen Haaransuonkuja 10, OULU, puhelin

3 Sisällys Talousarvio-ohje vuodelle Taksa- ja hintamuutoksia vuodelle Taloyhtiö halusi muistaa pitkäaikaisia luottamushenkilöitään... 6 Vaara hissien veräjäovissa... 7 Kuka vastaa kun paikat hajoaa?... 8 Säästä energiaa pitämällä kaukolämpölaitteet kunnossa Kiinteistöjen teletilojen lukitus Taloyhtiön väestönsuoja Talvi tulossa kiinteistönhoitosopimus kuntoon Polttokelpoinen jäte ihan kaikki aines ei kuitenkaan pala Hyvän joulun toivotus Yhdistyksen kuulumisia Yhdistyksen jäsenilleen tarjoamat palvelut Kiinteistöpalvelut ry velvoittaa jäsenyrityksensä veronumeron käyttöön mennessä Jäsentyytyväisyyskysely Uusi hanke kehittämään asunto-osakeyhtiön suunnitelmallista kiinteistönpitoa Taloyhtiön strategia -opas ilmestynyt Palveluhakemisto KIINTEISTÖYHDISTYS Jäsenlehti 6/2012 Julkaisija Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Kemin Kiinteistöyhdistys ry Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys ry Kirkkokatu OULU Puh. (08) oulu@kiinteistoliitto.fi Kustantaja Pohjois-Suomen Talokeskus Oy Kirkkokatu Oulu Päätoimittaja Pekka Luoto Puh. (08) , pekka.luoto@kiinteistoliitto.fi Toimitussihteeri Maarit Laikola Puh maarit.laikola@kiinteistoliitto.fi Taitto, ilmoitusaineistot Erweko Oy Taitto: Paula Mäntyniemi Puh Ilmoitusmarkkinointi Mediatoimisto Dorimedia Leena Kolehmainen Puh Painopaikka Erweko Oy Kansikuva Oulun kaupungin Matkailupalvelut Ylivieskan kaupunki Kemin kaupunki Osoitelähde Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset Puh. (08) oulu@kiinteistoliitto.fi tai takasivun osoitteenmuutoskaavakkeella I ISSN X Yhteystietokortti Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

4 Talousarvio-ohje vuodelle 2013 Ostovoima polkee paikallaan energian hinnat ja verotus nostavat taloyhtiöiden kuluja Maailmantalouden yskiminen on pysäyttänyt Suomen talouskasvun vuonna EU-maiden talous supistuu vuonna Yhdysvalloissa kasvua kertyy edes parin prosentin verran, mutta jatko on epävarmalla pohjalla. Suomen vienti supistunee hieman vuonna 2012, EU-maiden heikon talouskehityksen ja kilpailukykyongelmien takia. Vaihtotase on kääntynyt alijäämäiseksi. Vuonna 2013 Suomen bkt kasvaa ennusteiden mukaan noin prosentin verran vuodesta Tämäkin edellyttää, että talouden vauhti kiihtyy selvästi vuoden 2013 kuluessa. Kotitalouksien ostovoiman kasvu on kituvaa. Viimeiset kaksi vuotta Suomen talouden kasvu on ollut pitkälti kotitalouksien varassa. Kotitaloudet säästävät tuskin mitään ja velkaantuneisuus on kasvanut tähän vuoteen saakka. Palkat ovat kasvaneet runsaat 3 prosenttia, mutta miltei kolmen inflaatio on syönyt ostovoiman kuluvana vuonna. Vuonna 2013 ostovoima jopa hieman kutistuu. Kuluttajahintojen nousuvauhti pysytteli vuoden 2012 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana kolmen prosentin tienoilla. Inflaatiota ovat ylläpitäneet keskeisesti veronkorotukset ja raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan korkeus sekä vuokrien ja vastikkeiden korotukset. Inflaatiota ovat puolestaan hillinneet luottokorkojen lasku, matkapuheluiden ja sähkön halpeneminen. Vuonna 2013 inflaatio pysytellee edelleen 2,5 3 prosentin vuosivauhdissa. Vuoden alkukuukausina vuosivauhti lienee jopa tätä korkeampi, sillä vuoden alkuun osuu veronkorotuksia, mm. arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön korotukset. Energian maailmanmarkkinahintojen muutokset tulevat määrittelemään paljolti inflaatiokehityksestä vuonna Kun talouskasvu on kituliasta ja rakennemuutokset kaivavat pohjaa kasvulta, työllisyyskehitys on huonoa. Avoin työttömyys tulee jatkamaan lievää kasvuaan vuonna Avoimen työttömyyden kasvua hillitsee iäkkäämmän työvoiman vuolas virta eläkkeille. Kotitalouksien luottamus talouskehitykseen on saanut siipeensä vuonna Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on säilynyt kohtalaisen hyvänä, mutta luottamus maan talouden tulevaisuuteen on heikentynyt. Kuluttajien luottamusindeksi on tasoltaan jonkin verran parempi kuin vuoden finanssikriisin heikoimmassa vaiheessa 2008/2009-taitteessa. Kotitaloudet ovat hyötyneet EKP-korkojen painamisesta miltei nollaan vuonna Luottokannan määrä on kasvanut viime kuukausina noin seitsemän prosentin vuosivauhtia. Luottojen keskikorko on painumassa jopa alle kahteen prosenttiin. Inflaation jälkeinen korko on siten negatiivinen. Myös palkkojen nousu on ylittänyt asuntoluottojen keskikoron tuntuvasti vuonna Vuodelle 2013 kovin merkittävää asuntoluottokorkojen nousua ei voi ennustaa. Taloyhtiölainojen tilanne on hieman toinen, sillä niiden marginaalien kehitykseen liittyy kotitalouksia jonkin verran suurempi epävarmuus. Kehitys on riippuvainen mm. EU-maiden velkakriisin ratkaisun onnistumisesta. Rakentamisen kasvu hidastumassa Rakentamisen volyymi kääntyi laskusuuntaan vuoden 2012 alkupuolella. Rakennuslupien määrä on supistunut, ja erityisesti liikerakentamisen puolelle odotetaan selvää supistumista. Myös talonrakentaminen supistuu vuonna 2012 muutaman prosentin ja samaa odotetaan vuodelta Asuntojen rakennusluvat laskevat selvästi alle asuntoon vuonna Vuonna 2011 oltiin vuosisummasta tarkasteltuna noin asunnon lupamäärissä. Valtion osoittama tuki ei ole innostanut rakentamaan vuokraasuntoja hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Valtion vuoden 2013 talousarvioesityksen mukaan korkotukilainavaltuuksia valtion tukemaan asuntotuotantoon ehdotetaan edelleen milj. euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 milj. euroa Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

5 Korkotukilainavaltuudet nousevat kuluvasta vuodesta 15 milj. euroa. Pääosa asuntotuotannosta kohdistuu suurimpiin kasvukeskuksiin. Sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien ns. erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista ehdotetaan tuettavaksi 110 milj. euron investointiavustuksilla. Aiesopimuskuntien kunnallistekniikkaavustuksia ehdotetaan tuettavaksi 10 milj. eurolla asumisen ensisijaisten kohdealueiden toteuttamiseen. Asuntojen korjaus- ja energiaavustuksiin ehdotetaan osoitettavaksi yhteensä 50,5 milj. euroa. Korjausavustusten painopisteenä ovat hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen. Kaukolämmössä alueja polttoainekohtaisia nousupaineita sähkön hinta vakaampi Öljyn maailmanmarkkinahinta jäi vuonna 2012 korkealle Euroopan velkakriisistä huolimatta. Vuonna 2013 öljymarkkinoiden suunnan määrittelee isolta osaltaan Yhdysvaltain talouden kehitys presidentinvaalien jälkeen. Maan liittovaltion rahoituskriisi on ratkaisematta, mikä voi kärjistää taloustilanteen ennemmin tai myöhemmin. Mikäli Yhdysvallat ajautuu kriisiin, öljy halventunee tuntuvasti. Hyvä kehitys Yhdysvalloissa pitäisi öljyn kalliina. Lähi-idän levottomuudet pitävät öljymarkkinoita levottomina ja hintaa ylhäällä. Kivihiilen ja maakaasun voi ennakoida seuraavan raakaöljyn markkinahintaa. Aluekohtaisesti suuria heilahduksia kaukolämmön hintaan ovat tuomassa kesän 2012 huono turpeen-saanti. Syksyn aikana on tulossa paikoitellen jopa 20 prosentin korotuksia kaukolämmön hintaan. Joillakin paikkakunnilla kaukolämpö voi kallistua selvästi viimeistään vuoden 2013 alusta. Samassa suhteessa lämmitysbudjettiin on syytä varata vuotta 2012 enemmän, ottaen huomioon tavanomaisen vuoden lämmitystarpeen mukainen kulutus. Valtion budjetin veropäätökset aiheuttavat turpeen ja maakaasun käytön kallistumista muutaman prosentin verran. Näin ollen kaukolämpöön joudutaan varaamaan vähintään muutaman prosentin tätä vuotta enemmän. Sähkön markkinahinnat laskivat muutaman prosentin keväästä 2012 alkaen. Suomen sähkömarkkinoilla on näin ollen saatu vihdoin nauttia pohjoismaisten vesivarantojen hintoja laskevasta voimasta. Kerrostalosähkön toistaiseksi voimassa oleva hinta oli syyskuussa kaksi prosenttia vuoden takaista matalampi. Talousarvioita tehtäessä perusteltua on varata kiinteistösähköön vuoden 2012 suuruinen kulubudjetti (lämpötilavakioituna). Kiinteistöalan palkkasopimusten korotukset purevat myös vuonna 2013 Kiinteistöpalveluissa Kiinteistöpalvelut ry:n ja PAMin työntekijäsopimus kattaa aikavälin Sopimuksen mukaan työntekijöiden ansioita korotetaan 1,9 prosenttia ja sen lisäksi n. 3,5 prosenttia vähimmäispalkkojen korotuksena. Vuositasolla tarkasteltuna alan työntekijöille maksettava sopimuspalkkaerä nousee vuonna 2012 noin 6 ja vuonna 2013 noin 5,7 prosenttia. Kiinteistöpalvelualan toimihenkilösopimus on voimassa Sopimuspalkkoja korotetaan vuoden 2013 alussa 1,3 prosentin yleiskorotuksen lisäksi 0,6 prosentin yrityskohtaisella järjestelyerällä sekä 1,9 prosentin suuruisella taulukkopalkkojen korotuksella. Yhteensä korotusten vaikutus vuositason palkkakuluihin on vuonna 2012 arviolta 3,5 prosenttia ja vuonna 2013 noin 4,8 prosenttia. Talonmiesten ja siivoojien sopimus päättyi Sosiaalivakuutusmaksuihin pieniä muutoksia työeläkemaksujen esitetään nousevan Työttömyysvakuutusmaksujen esitetään säilyvän vuonna 2013 kuluvan vuoden tasoisina, toisin sanoen työntekijällä 0,6 prosentissa sekä työnantajalla 0,8 (alempi) ja 3,2 (ylempi) prosentissa palkoista. Työeläkevakuutusmaksut nousevat esityksen mukaan vuodelle 2013 siten, että työnantajan maksu on 2013 keskimäärin 17,55 prosenttia, joka on 0,25 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Työntekijän maksu on alle 53-vuotiailla 5,35 prosenttia, joka on 0,20 prosenttiyksikköä edellisvuotta korkeampi. Yli 53-vuotiaiden työntekijöiden maksu kohoa 6,50 prosentista 6,80 prosenttiin. Työnantajan sairausvakuutusmaksu laskee lievästi: 2,03 prosenttia vuonna Kiinteistöverot määräytyvät kuntakohtaisten paineiden mukaan Kiinteistöveroprosentit vuodeksi 2013 vahvistetaan kuntakohtaisesti syksyn aikana. On mahdollista, että monissa kunnissa veroprosentteja nostetaan. Tilannetta on syytä seurata kuntakohtaisesti syksyn talousarviovalmistelujen yhteydessä. Muut kuntakohtaisesti määräytyvät maksut, esimerkiksi veden ja jäteveden hinta, vaihtelevat kunnittain. Maksuja ei joka kunnassa koro- Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

6 teta vuosittain, joten korotukset ovat usein prosenttimääräisesti suuria ja niitä tehdään myös kesken vuotta. Yleisen kustannustason ylittäviä korotuspaineita ei kuitenkaan joka laitoksella ole, mutta vaarana on, että kuntien taloutta paikataan myös piiloveronluonteisilla maksuilla. Jätehuolto kallistunee jäteveron ja arvonlisäveron korotuksen takia ekomaksuja tullee yhä enemmän käyttöön kiinteänä kustannuksena Jätehuollon osalta kustannuskehitys riippuu eniten työvoima- ja polttoainekehityksestä sekä jäteveron korotuksesta ja jätteenkäsittelymaksuun kohdistuvasta korotuspaineesta etenkin niillä alueilla, joilla on panostettu kaatopaikkakäsittelyyn. Yleinen jätehuollon kustannuspaine vuodelle 2013 arviolta 4 5 prosenttia. Kaatopaikalle vietävästä jätteestä perittävä jätevero on nousemassa vuodessa 2013 alkaen 10 eurolla tonnilta. Monissa kunnissa perustetaan jätelautakuntia ja otetaan käyttöön vuotuisia eko- tai jätemaksuja. Korjausavustuksien painopiste esteettömyyskorjauksissa ja huoltokirjojen, kuntoarvioiden ja -tutkimusten toteuttamisessa Korjausrakentamisen kasvu jatkunee, mutta heikko suhdanne taittanee kasvua. Korjausvelkaa ei pitäisi kuitenkaan päästää syntymään. Taloyhtiöt saanevat korjauslainaa yhä selvästi alle 3 prosentin korolla, mutta rahan saatavuuden suhteen taloyhtiöiden on syytä tehdä huolellista selvitystoimintaa. Valtion budjetin vuodelle 2013 korjausavustusten painopisteenä ovat hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen. Avustuksia myönnetään esityksen mukaan lisäksi asuinrakennusten huoltokirjojen, kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten kustannuksiin sekä asuinrakennusten liikkumisesteiden poiston ja terveyshaittojen poiston kustannuksiin. Muita lain mukaisia korjaus- ja terveyshaitta-avustuksia ei myönnetä. Energia-avustuksia myönnetään lain mukaisiin käyttötarkoituksiin pois lukien avustukset uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoon. Vuodeksi 2013 rakentamisen panoshintojen nousun ennustetaan olevan noin kolme prosenttia. Kiinteistöjen vakuutusmaksujen nousu on arviolta 2 3 prosenttia, jos maksut on sidottu rakennuskustannusindeksin tapahtuneeseen nousuun ja vakuutusehtoihin olettaa tulevan ehtojen muutoksia. Mikäli tontin vuokra on sidottu esimerkiksi elinkustannusindeksiin, vuokraan on varattava tarkistuskuukaudesta riippuen 3 4 prosentin lisä. Tulot menojen mukaisiksi Taloyhtiön tuloista huomattavin osa eli hoitovastikkeet kehittyvät yleensä hoitokulujen mukaisesti. Eli kustannusten nousut on katettava pääsääntöisesti hoitovastikkeilla. Käyttökorvaukset ja vuokrat on pidettävä ajan tasalla, jottei näiden erien liian alhaista tasoa tarvitse kattaa hoitovastikkeilla. Vuokrat on varsin usein elinkustannustai kuluttajahintaindeksisidonnaisia, joten niiden nousu jäisi tarkistusajankohdasta riippuen 3 4 prosenttiin. Jos tarkistusperuste on kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi, vuokrien lisäys olisi 5 8 prosenttia. Kustannukset kattava lämminvesimaksu on vuonna 2013 keskimäärin euroa ja kaikki vesikustannukset kattava vesimaksu euroa asukasta kohti kuukaudessa, mikäli myös veden kulutus on keskimääräistä (noin 155 l/asukas/vrk). Jos taloyhtiöllä on erityisvastikkeita kuten kaapelitelevisiovastike, niiden korotustarve tulee laskea vastikkeilla katettavien menomuutosten pohjalta. Hoitokuluihin 4 5 prosentin nousu 2013 vaihtelu suurta taloyhtiöiden välillä Kaiken kaikkiaan keskimääräisen taloyhtiön hoitokuluihin on näköpiirissä 4 5 prosentin nousu vuodelle Taloyhtiö- ja alue- sekä lämmitystapakohtaiset erot voivat olla hyvinkin suuria. kätevä koko Helppo ottaa mukaan kokouksiin! Hallituksen tarvitsemat lait yksissä kansissa! Hallituksen lakipokkari 25 /kpl tai 5 kpl 100 Tilaa: tai puhelin (09) KIINTEISTÖALAN KUSTANNUS OY Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

7 Taksa- ja hintamuutoksia vuodelle 2013 Tiedot alustavia ja arvioita, päätökset tehdään vasta ihan vuoden lopussa Kaukolämpöenergia Sähköenergia Vesi- ja jätevesi Tontin vuokrat Oulun energia: Korotuksia on tulossa mm. turveveron korotuksen ja huonon turpeennosto-olosuhteiden johdosta. Korotuksen suuruutta ei vielä tiedetä, energialaitos on ilmoittanut korotushaarukaksi 5 20 %. Julkisuudessa on ollut esillä 10 %:n korotus, joka lienee lähellä oikeata. Korotus on viime kädessä kuntapäättäjien käsissä. Haukipudas: Ei hintamuutoksia. Kiiminki: Ei hintamuutoksia. Oulunsalo: Sama hinta ja sama tilanne kuin Oulussa. Oulun Seudun Lämpö: Ei päätöksiä, arviolta 5 10 % korotus. Raahe: Perusmaksujen hinta nousi toukokuussa keskimäärin 12 %. Vuodelle 2013 korotuksia ei tämän hetken tiedon mukaan ole tulossa perusmaksuun. Kajaani: Korotuksia on tulossa, ei päätöksiä, arvio %. Ylivieska: Kaukolämpöenergian osalta hinta nousee 10 % marraskuussa Muita korotuksia ei tiedossa. Nivala: Korotuksia tämän hetken tiedon mukaan ei ole tulossa. Sähköenergian hinta on laskusuunnassa, siirtomaksut puolestaan nousussa. Kokonaishinnan, sisältäen siirrot ja verot, arvellaan laskevan vuoden 2013 aikana noin 3 %. Oulu, Kiiminki, Oulunsalo ja Haukipudas: Taksat harmonisoituvat uuden Oulun vesihuollon taksojen kanssa eli samat taksat otetaan käyttöön. Kaupungin johto edellyttää nykyisiin Oulun vesimaksuihin yhteisvaikutukseltaan 3 %:n korotusta. Raahe: Esitetään noin 5 %:n korotusta. Ylivieska: Ei päätöksiä, suunnitteilla 5 6 %:n korotukset Nivala: Päätöksiä ei tehty, korotusarvio yhteisvaikutuksiltaan noin 5 %. Kajaani: Ei päätöksiä, mutta odotettavissa yhteisvaikutukseltaan noin 5 %:n korotukset. Vuokrat on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin. Indeksin arvioidaan nousevan edellisvuodesta vajaat 3 %. Jätehuolto Palkkakustannusten, polttoaineiden, kaatopaikalle vietävän jätteen veron nousu 10 eurolla sekä yleisen arvonlisäveron korotus aiheuttavat kustannuksiin nousupaineita. Yleensä puhutaan 4 5 %:n yhteisvaikutuksesta kustannuksiin. Oulun Raahen alueella jäteyrittäjät ovat puhuneet jopa 8 9 %:n korotustarpeesta, mihin on syytä suhtautua kriittisesti. Vestian alueella (Siika- Pyhä- ja Kalajokilaakso) hintoihin tulossa ainakin veroista aiheutuvat korotukset. Kiinteistövakuutukset Kiinteistövakuutukset on sidottu rakennuskustannusindeksiin, joka nousee vuoden 2012 aikana 2,2 2,5 %. Korotustarvetta nostaa myös vahinkokehitys, korotuspaine on 3 5 prosentin luokkaa. Hallinto ja Tehtyjen sopimusten (Kiinteistöpalvelut/PAM) mukaan kiinteistönhoitajien, kiinteistönhoito siivoojien ja toimihenkilöiden palkkoja korotetaan vuonna 2013 keskimäärin noin 5 prosenttia. Kustannuksiin vaikuttavat myös jo vuonna 2012 toteutunut, noin 4 prosentin palkkakustannusten nousu. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

8 Riitta Nori, Ilkka Mäkelä, Saara Kauppinen, Maija-Liisa Tihinen, Pekka Luoto ja Janne Väyrynen. Taloyhtiö halusi muistaa pitkäaikaisia luottamushenkilöitään Tuiralainen taloyhtiö, asuntoosakeyhtiö Huvilatie 6, muisti pitkäaikaisia hallituksen jäseniään kunniamerkein ja kukkasin. sen rakentama talo juhli harjannostajaisia v ravintola Merikoskessa ja paikalle oli kutsuttu työmiehet, osakkeensa merkinneet sekä lehdistö. Talon valmistuttua talvella 1962 siihen muutti perheineen Saara Kauppinen, joka on siitä lähtien viihtynyt talossa erinomaisesti. Kun Kauppiset 60-luvulla suunnittelivat kodin hankintaa, perheen isä oli ollut ehdot- Hankkeen puuhanainen Maija-Liisa Tihinen oli yhdessä Asuntomarkkinat Kolehmaisen isännöitsijän Janne Väyrysen kanssa hienoisella viekkaudella ja vääryydellä saanut houkutelluksi hallituksen jäsenet yhteiseen rupatteluhetkeen, jotka täysin tietämättöminä tulevasta muistamisesta tulivat paikalle. Arkkitehti Talvisaran suunnittelema ja rakennusliike Erkki Yrjänäitomasti sitä mieltä, että koti täytyy löytyä silloisen Huvilatien, nykyisen Merikoskenkadun oikealta puolelta, jotta tyttären koulumatka olisi mahdollisimman turvallinen. Tuolloinhan tie pohjoiseen kulki Tuiran kautta, liikennettä oli paljon, mutta ei liikennevaloja turvaamaan pienen koululaisen matkaa. Saara Kauppinen on toiminut taloyhtiön luotta Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

9 mustehtävissä kunnioitettavat 30 vuotta ja hänelle luovutettiin Suomen Kiinteistöliiton myöntämä kultainen kunniamerkki. Riitta Nori on toisen polven osakas. Hänen vanhempansa v perustama kelloliike muutti Valtatieltä Merikoskenkadulle heti rakennuksen valmistuttua -62 ja samassa liiketilassa Riitta jatkaa kelloliikkeen pitämistä, johon hän kasvoi äidin ja isän opissa. Suomen Kiinteistöliitto myönsi Riitta Norille pronssisen kunniamerkin hänen 10-vuotisista luottamustehtävistään taloyhtiölle. Ilkka Mäkelä osti osakehuoneiston Haikalan perikunnalta v ja muutti kivenheiton päästä Valtatieltä uudempaan ja isompaan huoneistoon. Hän muisteli omia luottamustehtävävuosiaan ja kiinteää yhteiseloa Huvilatie 4 kanssa, sillä taloyhtiöillä oli yhteinen lämpökeskus, yhteinen sauna ja pyykkitupa, talonmies, kiinteistöhuolto, jätehuolto, vesijohto ja viemäröinti. Tästä yhteiselosta on jäljellä vielä yhteinen jätehuolto ja tonttivesijohto. Ilkka Mäkelälle luovutettiin Suomen Kiinteistöliiton hopeinen kunniamerkki 20-vuotisesta luottamustehtäväurasta taloyhtiölle. Jos hallituksen puheenjohtaja Maija-Liisa Tihinen oli hyvää tahtoen valkoisin valhein kutsunut hallituksen jäsenet muisteloihin, samaa taktiikkaa käytti myös isännöitsijä Janne Väyrynen, joka Maija-Liisan suureksi yllätykseksi luovutti hänelle Suomen Kiinteistöliiton pronssisen kunniamerkin 10-vuotisesta työstä taloyhtiön hyväksi. Asunto-osakeyhtiö Huvilatie 6 asiat ovat hyvässä kunnossa. Viisikymppistä taloyhtiötä on hoidettu huolella ja korjauksia tehty suunnitelmallisesti nykyajan vaatimusten mukaisiksi. Hyvä yhteistyö hallituksen kesken ja toisaalta isännöitsijän ja hallituksen välillä edesauttaa oikeiden asioiden tekemistä oikeaan aikaan sujuvasti. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys Vaara hissien veräjäovissa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kehottaa hissien haltijoita kiinnittämään huomiota hissien veräjäovien turvallisuuteen. Vanhoissa hisseissä, joissa korin ovi on veräjämallinen, saattaa korin veräjäoven ja kerrostason kääntöoven väliin jäädä tila, johon mahtuu pieni lapsi. Jos lapsi jää loukkuun ovien väliin ja hissi lähtee liikkeelle, on vakavan loukkaantumisen todennäköisyys hyvin suuri. Reilun vuoden aikana on sattunut kaksi veräjäovista johtunutta tapaturmaa, joissa molemmissa uhrina on ollut pieni lapsi. Vaaratilanteita sattunee vielä paljon useammin. Hissin tulee täyttää rakentamisaikana voimassa olleet vaatimukset. Veräjämallinen hissikorin ovi on ollut määräysten mukainen ratkaisu aikanaan. Pienen lapsen jääminen ovien väliin loukkuun on kuitenkin tällä hetkellä suurimpia vanhoissa hisseissä olevia vaaroja. Tapaturman riskiä ovat kasvattaneet tottumattomuus vanhojen hissien käyttöön ja yleisen luottamuksen lisääntyminen hissien turvallisuuteen. Joissain tapauksissa hissiin tehdyt muutostyöt ja jotkut lisätyt uudet toiminnot, kuten kerrostason ovien muuttaminen itsestään sulkeutuviksi, ovat saattaneet lisätä kyseisen tapaturman riskiä, ylitarkastaja Antti Savola Tukesista arvioi. Vaaran poistamiseksi on olemassa eri vaihtoehtoja. Eräs yksinkertainen tapa on asentaa kerrostason oven sisäpinnalle kotelo, jolloin ovet eivät mahdu menemään kiinni, jos välissä on lapsi. Hissin haltijan tehtävä on huolehtia hissin turvallisuudesta. Veräjäovellisten hissien haltijoiden onkin aiheellista tarkistaa hissinsä turvallisuus. Tilanteen arviointi ja mahdollisten parannustoimenpiteiden suunnittelu on hyvä tehdä hissialan toimijoiden kanssa. Tukes haluaa myös muistuttaa, että hissin käytössä on aina noudatettava varovaisuutta. Lapsia pitää opastaa hissin käytössä ja varsinkin pienimpiä valvoa koko hissimatkan ajan. CONSTI JULKISIVUT PALVELEE LUOTETTAVASTI JA MONIPUOLISESTI: Julkisivujen uusinta Parvekekorjaukset ja uusinnat Rappaus ja arvokiinteistöjen entisöinti Hissit ja julkisivumuutokset Saumaus- ja pienkorjaustyöt Piha- ja viherrakentaminen KVR-toimintamalli Ikinuori -ylläpitopalvelu 7

10 Kuka vastaa kun paikat hajoaa? Syksyn koulutukset jatkuivat kuumalla teemalla, osakkeenomistajan ja taloyhtiön vastuunjaosta kunnossapidon ja remontin yhteydessä. Koulutukset pidettiin sekä Raahessa että Oulussa ja asiantuntijana oli lakimies Elina Skarra Suomen Kiinteistöliitosta. Osallistujia Raahen tilaisuudessa. Aluksi Elina Skarra valotti asunto-osakeyhtiölain säädöksiä vastuunjaosta, jota siis noudatetaan, ellei taloyhtiön sisäisessä laissa, yhtiöjärjestyksessä, ole muuta määrätty. Lain neljännessä luvussa 2 :ssä mainitaan, että yhtiö vastaa kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle, jolle kuuluu pitää kunnossa huoneistonsa sisäosat. Yhtiön vastuulla olevat kunnossapitotyöt Yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluu rakenteiden, eristeiden ja perusjärjestelmien esim. sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmien kunnossapito. Osakkeenomistaja vastaa sisäosien kunnossapidosta. Yhtiö vastaa tietyin edellytyksin myös osakkaan tekemistä kunnossapito- ja muutostöistä, jotka koskevat rakenteita, eristeitä ja perusjärjestelmiä. Vastuu ei pääsäännön mukaan siirry automaattisesi, vaan edellyttää yhtiön nimenomaista päätöstä vastuun ottamisesta. Pelkästään se, että yhtiö on hyväksynyt jonkin muutoksen tehtäväksi ja valvonut sen suorittamista ei tarkoita sitä, että yhtiö olisi ottanut kyseisen muutoksen omalle vastuulleen. Yhtiö vastaa myös ilman yhtiön tekemää nimenomaista päätöstä sellaisesta osakkeenomistajan asennuksesta, joka vastaa yhtiön toteuttamaa tai hyväksymää toimenpidettä, ja joka on suunniteltu, toteutettu ja valvottu asianmukaisesti. Se, vastaako asennus yhtiön toteuttamaa tai vastuulleen hyväksymää toimenpidettä, on ratkaistava tapauskohtaisesti. Osakkaan tekemät rakenteita tai perusjärjestelmiä koskevat kunnossapito- ja muutostyöt eivät siis automaattisesti siirry yhtiön vastuulle. Kun yhtiössä selvitetään voidaanko asennukset ottaa yhtiön vastuulle, tai vastaako asennus yhtiön toteuttamaa tai vastuulleen hyväksymää vastaavaa asennusta muissa huoneistoissa, merkitystä on annettava sille onko työ suunniteltu ja valvottu asiallisesti. Jotta asia voitaisiin ratkaista, olisi suotavaa, että valvoja ottaisi kantaa näihin asioihin. Osakkaan vastuulla olevat kunnossapitotyöt Osakkaan vastuulla ovat osakehuoneiston sisäosat, johon kuuluvat mm. pintamateriaalit, kiinteät kalusteet sekä sellaiset huoneiston sisäpuoliset laitteet, jotka eivät ole perusjärjestelmän osia tai ovat normaali käytössä kuluvia osia. Tällaisia ovat esim. takka, amme, kiuas ja liesi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

11 Huoneiston sisäosan määrittely sai aikaan kysymyksiä parvekkeen kunnossapitovastuista. Asunto-osakeyhtiölaki määrittää parvekkeen kunnossapitovastuun osakkaalle, jos kulku parvekkeelle on ainoastaan huoneiston kautta. Yhtiön vastuulle kuuluu kuitenkin parvekkeen rakenteet, ulkopinnat ja julkisivu eli ns. näkyvät osat. Osakkaan vastuulla on lattian ja parvekekaiteiden sisäpuoliset pinnat ja näin talven tullen osakkaan on muistettava puhdistaa parvekkeen lattia lumesta yhtiön antamien ohjeiden mukaisesti. Parvekekeskustelun yhteydessä sivuttiin myös terassin kunnossapitovastuukysymystä. Asunto-osakeyhtiölaissa tai sen perusteluissa ei ole otettu kantaa siihen, että terassi voitaisiin rinnastaa parvekkeeseen. Ellei yhtiöjärjestyksessä ole mainittu kuuluuko terassi tai piha osakkaan hallintaan, se on yhtiön hallinnassa olevaa tilaa. Perustaso? Kunnossapito- ja korjausvastuita määriteltäessä on syytä muistaa mitä tarkoittaa perustaso. Perustaso on yleensä alkuperäinen, rakennusvaiheen toteutustaso. Ei kuitenkaan taso, jonka osakkeen omistaja on lisäkustannuksellaan toteuttanut rakennusvaiheessa Osallistujia Oulun tilaisuudessa. yhtiön peruskorjausvaiheessa toteuttama taso kuten esimerkiksi putkiremontin yhteydessä toteutettu pesuhuoneen taso aiemmin vastaavassa tilanteessa yhtiön toteuttama taso yhtiön päätöksellä määritelty taso. Esimerkiksi osakkaan asennuttama mukavuuslattialämmitys ei ole perustasoa, eikä se myöskään ole osa yhtiön perusjärjestelmää. Kun huoneiston omistaja vaihtuu ja mukavuuslattialämmitys hajoaa, sen korjaaminen on osakkaan vastuulla. Joskus on järkevää ja taloudellista kunnostaa myös osakkeenomistajille kuuluvia sisäosia Lain tai yhtiöjärjestyksen säännöistä poiketen yhtiökokous voi päättää yhtiön kustannuksella suorittaa osakkaan vastuulla olevan kunnossapitotyön seuraavin edellytyksin: 1. jos työ liittyy yhtiön kunnossapito- tai uudistustyöhön ja se on perusteltua tehdä samalla kun teetätetään yhtiölle kuuluvia töitä 2. jos työ on yhtiön kannalta muuten taloudellisesti tarkoituksenmukainen 3. jos toimenpiteellä ei loukata osakkaiden yhdenvertaisuutta. Tällainen työ voisi olla esim. sisäikkunoiden uusiminen yhtiön kustannuksella samalla kun yhtiö uusii ulkoikkunat tai kun putkiremontin yhteydessä uusitaan kaikkien huoneistojen märkätilojen vesikalusteet. Voiko kunnossapitovastuuta siirtää? Mikäli taloyhtiö haluaa poiketa asunto-osakeyhtiön lain määrittelemistä kunnossapito- ja muutostyövastuista, siitä on oltava selkeä ja yksiselitteinen säännös yhtiöjärjestyksessä. Pelkkä yhtiökokouksen päätös ei siis riitä. Oikeuskäytäntö on määritellyt epäselvät vastuut yleensä yhtiön vahingoksi. Yhtiöjärjestysmuutoksiin tarvitaan 2/3 määräenemmistöpäätös eli päätös on pätevä vain jos vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista ovat sitä kannattaneet. Yhtiöjärjestyksen muutosta voidaan noudattaa vasta sen jälkeen kun se on maistraatissa merkitty rekisteriin. Kunnossapito ja vahingonkorvaus pidettävä erillään Kun huoneistossa on tapahtunut vahinko, joka vaatii korjausta, on tämä ongelma hoidettava ensin ennen kuin mietitään mahdollisia vahingonkorvausvaateita. Jos vika tai vahinko on aiheutunut osakkaan syyksi luettavasta huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä, ovat yhtiölle normaalisti kuuluvat korjauskustannukset perittävissä osakkaalta vahingonkorvauksena joko kokonaan tai osittain. Tällaiseen tilanteeseen voi johtaa esimerkiksi huolimattomasti tehty remontti, huoneiston huono hoito tai ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti yhtiölle sen korjattavaksi kuuluvasta viasta tai vahingosta. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

12 Jotta vahingonkorvausvaatimus voisi menestyä pitää näyttää toteen tuottamus ja muut korvausvastuun yleiset edellytykset kuten syy-yhteys ja huolimattomuus. Näissä tapauksissa on siis pystyttävä näyttämään vahinko, sen rahallinen arvo, ja että se on ollut seurausta huolimattomuudesta tai tahallisuudesta. Alennus vastikkeesta Jos huoneistossa on sattunut vesivahinko tai huoneistoa ei jostain muusta syystä pystytä käyttämään, mieleen tulee, voisiko vastikkeen maksusta saada huojennusta. Huolimatta siitä, että huoneistoa ei pystytä käyttämään tällaisessa tilanteessa, vastike on kuitenkin maksettava, sillä vastike ei ole huoneiston käyttöoikeudesta johtuva maksu vaan osakkeenomistajan maksuosuus yhtiön kaikista kustannuksista. Lain mukaan vastiketta voidaan alentaa vain sillä määrällä, jolla yhtiön kuluja säästyy. Käytännössä vastiketta voidaankin yleensä alentaa vain vesimaksun osalta. Säästä energiaa pitämällä kaukolämpölaitteet kunnossa Oulun Energian järjestämässä aamiaisbrunssitilaisuudessa energiainsinööri Markku Sutinen antoi vinkkejä siitä miten taloyhtiöt voivat saada merkittäviä säästöjä kaukolämpölaskuissa ja miten energiayhtiö voi niitä auttaa ja palvella. Sopimusvesivirta kohdalleen säästöjä perusmaksuissa Sutinen korosti kaukolämpölaitteiden kunnon sekä oikein määritellyn sopimusvesivirran (tilausvesivirta) merkitystä. Sopimusvesivirtaan vaikuttaa sekä teho että jäähdytys, joka tarkoittaa kaukolämpölaitteistoon tulevan ja lähtevän veden lämpötilan erotusta. Mitä parempi jäähdytys, sitä paremmin laitteisto toimii. Sopimusvesivirran perusteella määrätään kaukolämmön pe- Markku Energiainsinööri Sutinen. rusmaksu. Jäähdytystä voi seurata esimerkiksi energiayhtiön lähettämistä raporteista. Oulun Energia tarkistaa maksutta kaikkien taloyhtiöiden sopimusvesivirrat viimeistään ensi vuoden aikana. Talvipakkasilla jäähdytys voi olla C, hetkittäin jopa 80 C kuukausikeskiarvona yli 50 C on hyvä. Kesäaikana jäähdytyksen olisi hyvä olla yli 25 C Ilmainen painekokeen valvonta ja käyttöönottokatselmus kaukolämpölaitteiston uusijoille Markku Sutinen muistutti osallistujia siitä, että Oulun Energia tarjoaa ilmaista tarkistuspalvelua niille, jotka uusivat lämmönjakolaitteiston. Ilmaiseen palveluun sisältyy painekokeen valvonta ja käyttöönottokatselmus. Oulun Energia tarjoaa myös maksullisia palveluja Kaukolämpölaitteiden kuntokatselmus, hinta 294 euroa. Sisältää mm: siirtimien tiiveyskokeen lämmönjakokeskuksen toimintakokeen sopimusvesivirtatarkastuksen kaukolämpölaitteiden käytönneuvonnan Markku Sutisen esitys löytyy osoitteesta sivut/wp-content/uploads/ markku-sutisen-esitelma.pdf Osallistujia Oulun Energian aamiaistilaisuudessa, joita järjestettiin suuren suosion vuoksi toinen ja kolmas Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

13 Jari Simpanen, osastopäällikkö, Elisa Oyj: Kiinteistöjen teletilojen lukitus Kiinteistön omistajalla on vastuu kiinteistössä sijaitsevien yhteisten teletilojen ja talojakamoiden lukituksesta sekä tietoturvallisuudesta. Yhteinen teletila on tila, jossa on usean puheja tietoliikenneliittymän haltijan liittymiin kuuluvia kytkentäpisteitä tai laitteita. Yhteisiä teletiloja kiinteistössä ovat mm. talojakamot, joissa teleoperaattorin verkko liittyy kiinteistön verkkoon, kerros- ja välijakamot, joissa kiinteistön sisäverkkoa haaroitetaan kytkentäpisteessä sekä muut vastaavat tilat. Viestintäviraston määräys 25 E/2008 M sisältää vaatimukset teletilojen lukituksesta sekä sisäverkoista. Viestintävirasto on myös antanut suosituksen 306/2006 S teletilojen lukituksista ensisijaisesti asuinkiinteistöjen omistajille. Liikekiinteistöjen osalta turvallisuusmääräykset ovat usein merkittävästi tiukemmat. Määräyksen ja suosituksen tavoitteena on turvata jokaisen kansalaisen perustuslaillinen oikeus yksityisyyden suojaan henkilökohtaisessa viestinnässään. Lain toteutumisen ohella on hyvä huomioida myös muita seikkoja. Palveluiden ripeä toimitus asukkaille ja etenkin vikatapauksessa palveluiden nopea korjaaminen ovat erittäin tärkeässä osassa lukitusta järjestettäessä. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys Talojakamo. Linkki Yrityssuojeluyhdistyksen avainhallintajärjestelmään: Kuvitellaan tilanne, jossa Suomi on juuri aloittamassa MM-jääkiekon loppuottelua sunnuntai-iltana ja kiinteistön talojakamossa oleva kaapeli- TV-vahvistin vikaantuu. TV-kuvan katketessa palveluntarjoajalle satelee välittömästi useita vikailmoituksia ja vikaa ryhdytäänkin korjaamaan viipymättä. Paikalle saapuva asentaja kuitenkin toteaa, että hänellä ei ole pääsyä kiinteistön talojakamoon ja alkaa selvittää kiinteistön huoltoyhtiön yhteystietoja. Ensimmäisen erän päättyessä huoltoyhtiön päivystäjä saadaan kiinni, mutta hän on kaupungin toisella puolella korjaamassa äkillisesti sattunutta putkirikkoa ja lupaa tulla avaamaan oven heti, kun on saanut putkimiehen paikalle. Katastrofi on valmis. Kiinteistön omistaja voi omalta osaltaan auttaa edellä mainitussa tilanteessa Rakennusalan järjestämällä lukituksen ammattilaispalveluita ktl1-avainhallintajaerjestelmae niin, että lain niitä vaatimukset tarvitseville täyttyvät ja teleoperaattoreilla on sujuva kulku kiinteistön teletiloihin vuorokauden ympäri. Saumattoman yhteistyön varmistamiseksi Elisa suosittelee Yrityssuojeluyhdistyksen luomaa Rakennusalan ammat Rakennusalan palveluita Rakennusalan ammattilaispalveluita niitä Yhteydenotto: Jani Ojala 04 niitä ammatt tarvit valtakunnallista KTL1-avainhallintajärjestelmää, joka on toteutettu yhteistyössä Kiinteistöliiton, Yhteydenotto: Isännöitsi- Jani Ojala palveluita tarvitseville Rakennusalan ammattilaispalveluita niitä Risto Keränen tarvits 04 Yhteydenotto: Rakennusalan Jani Ojala amma 044 jäliiton ja teleoperaattoreiden Rakennusalan kanssa. niitä Risto Keränen tarvitseville palveluita ammattilaispalveluitpalveluita Jani Ojala niitä Yhteydenotto: niitä tarvitseville tarvitseville Jani Ojala ammattilais- Risto niitä Keränen tarvi 044 Linkit Viestintintäviraston Yhteydenotto: määräykseen ja suositukseen: Yhteydenotto: Risto Keränen Jani Yhteydenotto: Jani Ojala Ojala Risto Keränen 0 Risto Keränen Risto Keränen suomiry/5uq33dgiz/ Viestintavirasto25E2008M.pdf suomiry/5kpmjmc9e/ Suositus S.pdf

14 Jari Lepistö, riskienhallintapäällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos: Taloyhtiön väestönsuoja Nykyisin uusissa asuintaloyhtiöissä väestönsuojavaatimus koskee kiinteistöjä, joiden vähimmäispinta-ala on 1200 neliömetriä. Vanhaan vaatimukseen verrattuna pinta-ala on tuplaantunut. Missään tapauksessa väestönsuoja ei ole turha tila, vaan sitä voidaan hyödyntää moninaisiin tarkoituksiin. Käyttötarkoitusta rajoittaa se, että suoja on otettavissa käyttöön 72 tunnissa ja luonnollisestikin kemikaalien käsittelyä tilassa tulee välttää. Joissakin taloyhtiöissä väestönsuojatila toimii kerhohuoneena, joissakin irtaimistovarastona. Helpotuksia väestönsuojan rakentamiseen voi myöntää rakennusvalvontaviranomainen pelastusviranomaista kuultuaan. Helpotukset voivat koskea väestönsuojan teknisiä vaatimuksia tai koko- ja sijaintivaatimuksia, jos näihin on perusteltu syy eivätkä ne heikennä suojautumisvaatimuksia. Aluehallintovirasto voi kunnan rakennusvalvontaviranomaista ja pelastusviranomaista kuultuaan myöntää vapautuksen määräajaksi tai kokonaan väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta yksittäistapauksissa. Tällöin perusteluina voidaan hyväksyä tavallista korkeammat rakentamiskustannukset suhteessa asianomaisen rakennuksen rakentamiskustannuksiin. Toinen perustelu voi olla, että väestönsuojan rakentaminen ilman suuria teknisiä vaikeuksia ei ole mahdollista. Lainsäädäntö ei anna mahdollisuutta keventää vaatimuksia jo rakennetun väestönsuojan osalta. Kaikkia rakennettuja väestönsuojia on ylläpidettävä. Väestönsuojan tekniset ominaisuudet ja suojautumismateriaali Väestönsuojan tulee olla kytkettynä sähköverkkoon. Väestönsuoja voidaan varustaa lisäksi varavoimalla. Jätehuolto tulee järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla. Riippuen väestönsuojan rakenteesta vaatimukset vaihtelevat vesihuollon järjestämistavan suhteen. S1 luokan suojan vesihuolto voidaan järjestää suojatilan läheisyyteen suojan ulkopuolellekin. S2 luokan suojissa vesipiste tulee olla suojan sisällä. Suojassa tulee olla ilmanvaihtolaitteisto, joka toimii myös sähköstä riippumatta. Nykyisissä vaatimuksissa kaiken tämän lisäksi suojassa tulisi olla matkaviestimen käytön mahdollistava tekninen järjestelmä esim. antenniverkosto. Väestönsuojavarusteiden sisältö määritellään erikseen taloyhtiön pelastussuunnitelmassa. Suositeltavaa on, että väestönsuojasta löytyisi tavallisten käsityökalujen lisäksi vedensäilytykseen soveltuvat astiat, ensiapuun ja palonsammutukseen liittyvät varusteet sekä käsivalaisimia. Taloyhtiön syytä testata väestönsuojalaitteiden toimintakunto Väestösuojan laitteiden toimintakunnon varmistamiseksi ne tulee tarkastaa ja huoltaa kymmenen vuoden välein ja tarkastuksista tulee laatia tarkastuspöytäkirja, josta tulee käydä ilmi tarkastuksen huomiot laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja tulee esittää pyydettäessä pelastusviranomaiselle. Väestönsuojan tarkastuksen voi toimittaa riittävän pätevyyden omaava yritys. Lisäksi on suositeltavaa, että taloyhtiö testaa itse väestönsuojanlaitteiden toimintakuntoa ja varmistaa myös väestönsuojantarvikkeiden määrän ja kunnon säännöllisesti. Taloyhtiöön on hyvä nimetä väestösuojanhoitaja, jonka vastuulle nämä asiat kuuluvat. Väestönsuojanhoitajan tehtäviin kuuluu lisäksi väestönsuojan toimintakuntoon saattaminen. Väestönsuojia ohjaavat säädökset Taloyhtiöiden väestönsuojiin liittyvät vaatimukset tulevat pelastuslaista, väestönsuoja-asetuksesta, asetuksesta väestönsuojan laitteista ja varusteista sekä asetuksesta väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta. Lainsäädäntö on muuttunut ajansaatossa ja rakentamiseen liittyvät vaatimukset samalla. Väestönsuojiin liittyvät vaatimukset ovat kuitenkin säilyneet melko stabiileina. Uudet vaatimukset koskettavat uutta rakennuskantaa. Tarkasteltaessa kiinteistöjen väestönsuojien rakennetta ja laitteistoja, otetaan huomioon sen aikaiset vaatimukset, jotka rakentamiseen ovat vaikuttaneet Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

15 Talvi tulossa kiinteistönhoitosopimus kuntoon Kiinteistönomistajan tulee huolehtia liukkauden ehkäisemisestä eli jään ja lumen poistosta sekä tarvittavasta hiekoituksesta kiinteistöllä ja tontin kohdalla olevalla jalkakäytävällä, ellei kunta ole ottanut jalkakäytävän talvikunnossapitoa vastuulleen. Kiinteistönomistaja vastaa järjestyslain perusteella myös, että katolta putoava lumi tai jää ei aiheuta vaaratilanteita. Sopimukset mahdollisimman tarkoiksi ja yksityiskohtaisiksi Kiinteistöpalvelusopimukset tulee laatia riittävän kattaviksi ja niissä on otettava huomioon kiinteistön omistajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen, jos ne halutaan siirtää kiinteistöpalveluyritykselle. Sopimuksessa on määriteltävä kiinteistön ja sen edustalla olevan jalkakäytävän liukkauden ehkäisemisen laatutaso ja mihin aikaan esim. arkija viikonloppuaamuisin liukkauden ehkäiseminen on oltava tehtynä. Jos halutaan varmistua myös siitä, että liukkautta estetään myös iltaisin tai vastaavina ongelma-aikoina sääolosuhteiden vaihdellessa, kuten esim. keväällä, tulee tästäkin olla maininta. Sopimukset ja niihin liittyvät velvoitteet tulee määritellä niin tarkasti, että kumpikin osapuoli tietää, miten tehtävät ja vastuu sopijapuolten kesken jakautuu. Esimerkiksi talvikunnossapitotehtävien osalta tulee sopimuksessa määritellä riittävän yksityiskohtaisesti, kenen vastuulla on kattojen lumi- ja jäätilanteen tarkkailu sekä lumen ja jään pudotus. Kiinteistölle jää kuitenkin velvollisuus valvoa, että sopijapuoli toimii sopimuksen mukaisesti. Turvallisuusvelvoite voidaan siirtää kiinteistönhoitofirmalle, kiinteistölle jää kuitenkin ensisijainen vastuu Kiinteistönomistajalle kuuluva turvallisuusvelvoitteen täyttäminen voidaan siirtää sopimuksella kiinteistöpalveluyritykselle. Kiinteistönomistajalla on kuitenkin ensisijainen vastuu kiinteistöllä liikkuvien turvallisuudesta ja kiinteistöllä tapahtuvista vahingoista. Vahingon sattuessa hyvin laaditun kiinteistönhoitosopimuksen perusteella kiinteistönomistaja voi vaatia sopijakumppaniltaan korvausta. Korvauksen saaminen edellyttää, että kiinteistöpalveluyritys ei ole noudattanut sopimusta, vaan on laiminlyönyt siihen liittyviä velvoitteitaan. Henkilövahinkojen sattuessa hyvin laadittu sopimus voi pelastaa yhtiön johdon rikosoikeudelliselta vastuulta, koska silloin voidaan katsoa yhtiön johdon toimineen huolellisesti. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys Esimerkkejä sopimuspykälän rungoksi, jota voidaan täydentää kiinteistökohtaisesti Lumi ja jää Kiinteistöpalveluyrityksen tulee säännöllisesti ja erikseen sovituin välein tarkkailla ja valvoa kattojen lumi- ja jäätilannetta. Lumisateen, sään lauhtumisen ja muiden riskiolosuhteiden vallitessa seurannan tulee olla päivittäistä. Kiinteistöpalveluyrityksen tulee viipymättä ilmoittaa kiinteistön omistajan edustajalle, jos katolle on kertynyt lunta tai jäätä siten, että se voi aiheuttaa vaaratilanteita ja sopia tarvittavista toimenpiteistä. Kiinteistöpalveluyrityksen tulee lisäksi aina ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin vaarallisen alueen tilapäiseksi eristämiseksi esimerkiksi puomein tai lippusiimoin sekä varoittaa vaarasta selkein varoitusilmoituksin kadulla ja kulkuväylillä esimerkiksi ulko-ovissa sisäpuolella. Liukkauden torjunta Kiinteistöpalveluyrityksen tulee säännöllisesti ja sovituin välein tarkkailla ja valvoa kiinteistön alueen, erityisesti kulkuväylien ja jalkakäytävien liukkautta sekä viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin liukkauden torjumiseksi ja vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Lumisateen, sään lauhtumisen ja muiden riskiolosuhteiden vallitessa seurannan tulee olla päivittäistä. Kiinteistöpalveluyrityksen tulee välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin vaarallisen alueen tilapäiseksi eristämiseksi esimerkiksi puomein tai lippusiimoin ja varoittaa vaarasta selkein varoitusilmoituksin sekä huolehtia kiinteistön alueen, kulkuväylien ja jalkakäytävän hiekoittamisesta tai muusta liukkauden torjunnasta siten, ettei liukastumisvaaraa ole. 13

16 Anne-Maria Vesa, tiedottaja, Oulun Jätehuolto: Polttokelpoinen jäte ihan kaikki aines ei kuitenkaan pala Laanilan ekovoimalaitos otettiin kaupalliseen käyttöön elokuussa. Kotitalouksien jätteet kuljetetaan nykyään suoraan kiinteistöiltä Laanilaan. Jätteessä muuttui vain nimi sekajäte on nyt polttokelpoinen jäte ja nyt siihen voi laittaa kaiken muovin. Muutos on tuonut esille sen, että ihan kaikki eivät lajittele jätteitään, vaikka taloyhtiössä on astiat eri jätelajeille. Lajitteluareena Laren työnjohtaja Mika Inkala. Laanilan ekovoimalaitoksen tuhkassa eli kuonassa on yllättävän paljon metallia ja lasia. Metalli, lasi ja posliini, jota oli paljon erään koulun jätekuormassa, eivät pala. Posliinia voi laittaa polttokelpoisen jätteen sekaan pieninä erinä. Suuret erät on tuotava Ruskon jätekeskukseen maksullisena jätteenä. Kiinteistöjen jätteiden lajitteluohjeet Kaikki materiaalina hyödynnettävät ainekset kuten biojäte, paperi, kartonki, lasi ja metalli on lajiteltava kerros- ja rivitaloissa. Tässä suhteessa taloyhtiöiden lajitteluvelvoitteet ovat ennallaan ja tarkemmin seuraavasti: Vähintään neljän huoneiston kiinteistöt: polttokelpoinen jäte, biojäte, keräyskartonki ja keräyspaperi Vähintään 10 huoneiston kiinteistöt: edellisten lisäksi keräyskelpoinen metalli ja lasi Huonekalujen ja sähkölaitteiden jättäminen taloyhtiön jätekatokseen on kiellettyä. Jäteastiaan sopimattomat jätteet on kuljetettava Ruskon jätekeskukseen tai jäteasemalle. Seka- ja rakennusjäte tuodaan Ruskoon lajitteluareena Larelle Ruskon jätekeskuksessa otettiin lokakuussa käyttöön lajitteluareena Lare, jonne ohjataan kaikki kuivat, aikaisemmin kaatopaikalle ajetut seka- ja rakennusjätekuormat. Asiakas tekee itse esilajittelun seka- ja rakennusjätteeseen, joille on omat paikkansa Larella. Lajitteluareenalla urakoitsija murskaa ja lajittelee vuodessa noin tonnia jätettä. Jäte menee teollisuuteen materiaalina hyödynnettäväksi, ekovoimalaitokselle poltettavaksi ja se mitä ei pystytä hyödyntämään kaatopaikkakäsittelyyn. Larelle ajetuista kuormista peritään voimassa oleva käsittelymaksu. Maksuton Oivapiste kotitalouksille Ruskon jätekeskuksen Oivapisteen toiminta jatkuu entisellään. Oivapisteeseen kotitaloudet voivat jättää maksutta pahvia, paperia, keräyskartonkia, metallia, puhdasta puuta (ilman minkäänlaista käsittelyä, naulat eivät haittaa), alle 1 m3 verran painekyllästettyä puuta, pakkauslasia, autonrenkaita vanteiden kera tai ilman, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä vaarallisia jätteitä. Lisätietoja jätehuollon neuvonta, p. (08) ja jätehuoltoneuvoja Mari Juntunen p , mari.juntunen@ouka.fi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

17 Pohjois-Suomi Hyvän joulun toivotus Tiernapojat eli Tähtipojat on vuosisatoja vanha suomalainen jouluperinne, jonka juuret ovat Oulussa. Opiskelija- ja koululaispojat kiertelivät jo 1800-luvulla Oulun taloissa kartuttaakseen muutamalla lantilla köyhää opiskelijaelämäänsä. Sana tiernapoika tulee ruotsin kielen stjärna eli tähti-sanasta ja ensimmäiset maininnat Tiernapojista löytyvät jo 1700-luvulta. Joulunäytelmän nykyinen versio on valmistunut ilmeisesti 1800-luvulla, sillä tarinassa kiitetään Suomen suuriruhtinas Aleksanteria. Keisarit Aleksanteri I, II ja III hallitsivat Venäjää ja Suomen suuriruhtinaskuntaa 1800-luvulla. Tiernapojat-näytelmän henkilöt ovat kuningas Herodes, Murjaanien kuningas, Herodeksen palvelija Knihti ja Mänkki eli tähdenpyörittäjä. Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle. Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on. Ja me toivotamm', ja me toivotamm', onnellista ja hyvää joulua. Ja sitä taivaallista ystävyyttä, joka meidän kaikkemme ylitse käy. Maarit ja Pekka toivottavat lukijoille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

18 Yhdistyksen kuulumisia Mikko Mehtälä, Jorma Autio, Aaro Paakkola, Harri Hiltunen ja Pekka Luoto. Pohjoispohjalaisten ja kainuulaisten talonomistajien yhdistys perustettiin vuonna Suomi kuului tuolloin Venäjän suuriruhtinaskuntaan ja keisarina oli Nikolai II. Muutakin mainittavaa tapahtui ko. vuonna; J. V Snellmanin satavuotissyntymäpäivänä noin suomalaista vaihtoi sukunimensä suomenkieliseksi, Maalaisliitto perustettiin Oulaisissa, Le Mansissa järjestettiin ensimmäiset Grand Prix -ajot, Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat viimeisen kerran, SOS:sta tuli virallinen hätämerkki, Helsingin asukasluku ylitti asukasta ja Oulun uimaseura perustettiin. Yhdistyksen nimi ja toimintatavat alkuvuosista ovat muuttuneet. Yhtä kaikki, yhdistys on edelleen jäsentalojensa edunvalvoja ja suunnannäyttäjä, jonka jäsenmäärä kasvaa kiitettävästi. Tuhannen jäsenen raja ylittyi elokuussa. Yhdistys muisti tuhannetta jäsentään kunniakirjoin, seinälaatoin ja kukkasin. Huomionosoituksen vastaanotti Asunto-osakeyhtiö Oulun Tulliväylän puolesta taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Autio ja isännöitsijä Mikko Mehtälä Kiinteistötahkolasta. Yhdistyksen puolesta muistamisen luovuttivat toimitusjohtaja Harri Hiltunen Suomen Kiinteistöliitosta sekä kiinteistöneuvos Aaro Paakkola ja toiminnanjohtaja Pekka Luoto Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksestä Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

19 Yhdistyksen jäsenilleen tarjoamat palvelut Neuvonta Ehdottomasti suosituin yhdistyksen tarjoama palvelu on neuvonta. Yhdistys antaa taloyhtiön edustajille neuvontaa kaikissa kiinteistön omistamiseen ja jokapäiväiseen kiinteistönpitoon liittyvissä asioissa olkoonpa kyse rakennusteknisistä, hallinnollisista tai taloudellisista asioista. Vastaus on yleensä yhden puhelinsoiton päässä. Ota rohkeasti yhteyttä puh. (08) Koulutus Yhdistys järjestää useita koulutuksia vuoden aikana, joihin osallistuu noin tuhat kuulijaa. Eikä pelkästään kuulijaa, vaan kyselevää ja keskustelevaa osallistujaa. Vuorovaikutteinen koulutus antaa vastauksia samojen ongelmien kanssa painivalle taloyhtiön väelle. Kouluttajina toimivat omien alojensa valtakunnalliset osaajat. Koulutukset järjestetään pääosin Oulussa, mutta vierailuja myös maakuntaan tehdään. Tilaisuudet ovat jäsenille pääsääntöisesti maksuttomia. Tiedottaminen Tiedottaminen yhdistyksen toimesta on koettu jäsenkunnassa erityisen tärkeäksi. Tietoa on maailma pullollaan, sitä ei voi kukaan kiistää ja tiedottamisen keinot moninaiset. Oikean ja puolueettoman tiedon välittäminen on yhdistyksen keskeisiä toimia. Tiedon jakaminen taloyhtiön asioista päättäville on perusta oikeiden asioiden tekemiselle oikein ja oikeaan aikaan. Yhdistys toimittaa jäsenlehteä kuusi numeroa vuodessa ja se voidaan toimittaa kaikille hallituksen jäsenille kotisoitteeseen. Hallituksen puheenjohtajalle postitetaan lisäksi Suomen Kiinteistölehti, joka ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Viikoittain yhdistykseltä lähtee sähköpostitse mm. viimeisin tieto kiinteistönpidon asioista ja tulevista koulutuksista. Ilmoita yhdistykselle sähköpostisoitteesi ja varmista itsellesi tieto kiinteistönpidon ajankohtaisista aiheista. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy tietoa yhdistyksen toiminnasta, palveluista, tulevista koulutuksista ja jo pidettyjen koulutusten aineisto sekä paljon, paljon muuta. Tutustu sivustoon osoitteessa Myöhemmin talvella on luvassa uudistetut nettisivut. Jäsenalennukset Yhdistys on neuvotellut yhteistyökumppaneidensa kanssa alennuksia, mm. sähkön hinnasta (Oulun Energian sähkön hinnasta -10 %; ilmoita jäsennumero sähköyhtiölle), kirjoista ja sopimusasiakirjoista. Jäsenalennuksiin voit tutustua tarkemmin nettisivuilla. Kiinteistöpalvelut ry velvoittaa jäsenyrityksensä veronumeron käyttöön mennessä Harmaan talouden torjumiseksi Kiinteistöpalvelut ry velvoittaa liiton jäsenyritykset hankkimaan työntekijöilleen veronumerolla varustetun kuvallisen henkilökortin. Lisäksi jäsenten on annettava Tilaajavastuu.fi-palveluun tilaajavastuulain edellyttämät tiedot yrityksestään ja kaikista alihankkijoistaan. Velvoitteet astuvat voimaan heti ja niiden on oltava käytössä viimeistään Velvoitteet pohjautuvat liiton omaehtoiseen toimintaan, sillä veronumeroa koskeva lainsäädäntö ei vielä koske kiinteistöpalvelualaa. Lue koko tiedote sivulta latomo.fi/2270.aspx Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

20 Jäsentyytyväisyyskysely Kesällä Suomen Kiinteistöliitto teetti asiakaskyselyn jäsenkunnalle. Myös osa Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenistä sai jäsentyytyväisyyskyselyn, josta iso kiitos kyselyyn vastanneille. Seuraavassa lyhyt yhteenveto kyselyn tuloksista: Kokonaistyytyväisyys Kysymyksillä tiedusteltiin jäsenten tyytyväisyyttä Kiinteistöliiton ja jäsenyhdistysten tarjoamiin palveluihin (mm. neuvonta, koulutustilaisuudet, viestintä, edunvalvonta, tutkimus- ja kehitystoiminta). Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksen tuloksia verrattiin muiden jäsenyhdistysten (25 kpl) tuloksiin sekä oman yhdistyksen vastaaviin tuloksiin vuodelta Kaikkien palvelujen osalta Pohjois-Suomen vastaajat olivat keskimäärin tyytyväisempiä saamiinsa palveluihin kuin muiden yhdistysten vastaajat saamiinsa palveluihin. Verrattuna vuoden 2009 vastaaviin tuloksiin jäsenet olivat nyt tyytyväisempiä palvelujen laatuun. Tärkeimmiksi palveluiksi pohjoissuomalaiset ja kainuulaiset ilmoittivat koulutustilaisuudet ja muut tapahtumat (27 %), neuvontapalvelut (22 %) ja tiedottaminen (20 %). Koulutustilaisuudet ja tapahtumat Vastaajilta tiedusteltiin mielipidettä koulutusaiheiden ajankohtaisuudesta, monipuolisuudesta, tilaisuuksien tarjoamasta hyödystä sekä puhujien ja asiantuntemuksesta ja osaamisesta. Muihin yhdistyksiin verrattuna Pohjois-Suomen kiinteistöyhdistyksen vastaajat olivat koulutustarjonnan kaikkien osa-alueiden osalta hieman tyytyväisempiä kuin muualla Suomessa. Mielipide oli jotakuinkin sama kuin yhdistyksen saama tulos vuonna Lisäkoulutusta haluttiin mm. korjaushankkeisiin, korjaus- ja kun- nossapitovastuiden jakautumiseen, taloyhtiön johtamiseen ja strategiaan, osakkaan kunnossapito- ja muutostöihin, taloyhtiön talouteen ja energiatehokkuuteen. Näihin toiveisiin on pystytty jo osaksi vastaamaan kun yhdistys koulutti sekä Raahessa että Oulussa taloyhtiön väkeä teemalla Kuka vastaa kun paikat hajoaa? Energiatehokkuutta puolestaan käsiteltiin Suomen Kiinteistöliiton kiertueella Pakkalan Salissa Koulutuksia toivottiin kerran kuukaudessa ja suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että koulutuksessa olisi yksi teema. Suurin osa vastaajista oli myös sitä mieltä, että koulutustilaisuuksien tulisi sisältyä jäsenmaksuun (68 %). 29 % vastaajista oli sitä mieltä, että koulutuksista voisi osin periä osallistumismaksun esim euroa/tilaisuus. Neuvontapalvelut Seuraavaksi osallistujat saivat vastatakseen kysymyksiä, joilla kartoitettiin vastaajien mielestä tärkeimmät neuvontapalveluiden osa-alueet. REMONTIT & SANEERAUKSET - KYLPYHUONEET & SAUNAT MAALAUSTYÖT - RAKENNUSTYÖT SÄHKÖASENNUKSET - LVI-ASENNUKSET Meillä vedeneristäjän vtt:n märkätilasertifikaatti, sekä teemme myös rakennusvalvontatyöt p & Lehtoseläntie 104, MUHOS Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys