Joupinlaaksontie Asemakaavan muutos 40. kaupunginosa, Espoon keskus Osa korttelia ja virkistysalue

Transkriptio

1 1 (16) Asianumero 4628/ /2015 Aluenumero Joupinlaaksontie Asemakaavan muutos 40. kaupunginosa, Espoon keskus Osa korttelia ja virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 14. päivänä maaliskuuta 2018 päivättyä asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee keskellä Suvelan asuinaluetta Joupinlaaksontien eteläpäässä osoitteessa Joupinlaaksontie 7 9. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Laatija

2 2 (16) Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Johanna Nuotio etunimi.sukunimi@espoo.fi Roni Zein (liikenne) Marie Nyman (maisema)

3 3 (16) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Pohjakartta Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukaiset suojelukohteet Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Sivu

4 4 (16) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Seurantalomake (liitetään hyväksymisvaiheessa) Katukartta ja tyyppipoikkileikkaukset Havainnekuva Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista - Asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen - Luontolausunto (Ympäristösuunnittelu Enviro, )

5 5 (16) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Suvelassa kerrostalovaltaisella asuinalueella noin kilometrin päässä Espoon keskuksesta. Suunnittelualuetta ympäröivät 3 6-kerroksiset asuinkerrostalot, jotka on rakennettu luvuilla. Alueelle kuljetaan asemakaavassa puistoalueeksi merkityn Joupinlaaksontien kautta. Pääosa suunnittelualueesta on kuusiaidan ympäröimää piha-aluetta, jolla sijaitsee vanha urkutehdas sekä jugendvaikutteinen huvila ja funktionalismia edustava huvila. Rakennukset ovat tällä hetkellä asumiskäytössä. Alueella on kulttuurihistoriallista arvoa rakennuskannan ja ympäristökokonaisuuden osalta. Rakennukset liittyvät pihapiireineen alueen kokonaisuuteen. Rakennusten pihapiiriä ympäröi vehmas puutarha- ja piha-alue, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on säilyttää vanhan urkutehtaan alueen historiallinen rakennuskanta ja ympäristö. Kaavassa tutkitaan mahdollisten uudisrakennusten sijoittuminen osaksi aluekokonaisuutta. Tämä edellyttää ajoyhteyksien selkiyttämistä alueelle sekä puistoalueiden tarkistamista siten, että alue on mahdollista säilyttää. Alueelle kuljetaan asemakaavassa puistoalueeksi merkityn Joupinlaaksontien kautta. Kyseinen Joupinlaaksontie muutetaan katualueeksi vanhan urkutehtaan alueelle asti, muutoin puistokäytävä säilyy puistoalueena. Asemakaavan muutoksessa on huomioitu alueella jo olemassa olevien kulttuurihistoriallisten rakennusten suojeluarvo. Koko kaava-alueen pinta-ala on noin m² ja asuinalueen pinta-ala on noin m². Rakennusoikeus pysyy ennallaan eli kokonaisrakennusoikeus on noin k-m². 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutoksen hakijana ovat yksityiset maanomistajat (tilojen , ja omistajat). Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Osallistumis- ja vuorovaikutus on järjestetty päivätyn osallistumis- ja arvinointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä

6 6 (16) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi Yleiskaava Kuva: Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä 2017 (lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu 2/2018 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan Liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Voimassa olevat: Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Kaavamuutosalue on osoitettu yleiskaavassa kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK). Suunnittelualueen vierellä kulkee ensisijaisesti ulkoilukäyttöön tarkoitettu kevyen liikenteen väylä, jonka sijainti on ohjeellinen. Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava

7 7 (16) Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (2/2018) Espoon kaupunki Asemakaava Alueella on voimassa asemakaavat Suvela I Joupinmäki II (hyväksytty ) ja Suvela I Joupinmäki I (hyväksytty ). Tilat ja on Suvela I Joupinmäki II asemakaavassa osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja tilat , ja määräala M601 on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Suvela I Joupinmäki I asemakaavassa yleinen alue 40P4 on merkitty puistoksi (VP). Kuva: Ote voimassa olevasta ajantasa-asemakaavasta (2/2018) Espoon kaupunki Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan

8 8 (16) Tonttijako Asemakaava-alueelle ei ole laadittu tonttijakoa Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Asemakaavan muutoksen kohteena olevan alueen maat omistavat yksityiset maanomistajat sekä kaupunki Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee kerrostalovaltaisella asuinalueella, joka on rakentunut luvuilla. Kerrostalot ovat pääasiassa kolmi- ja nelikerroksisia. Pääosa suunnittelualueesta muodostuu kolmesta tilasta , ja Tiloilla sijaitsee vanha urkutehdas, jugendvaikutteinen huvila, funkkishuvila sekä vaja ja autotalli. Asemakaavan muutosalueen pääalue on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä osaksi autopaikkojen korttelialuetta, jonka kautta saadaan järjestää ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille- Asemakaavan mukainen käyttötarkoitus on jäänyt toteuttamatta alueella. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueen pohjoisella puolella kulkee alueellinen kokoojakatu Suvelantie, joka palvelee alueen sisäisen liikenteen lisäksi Espoon keskuksen, Suvelan, Tuomarilan, Kuurinniityn sekä Kauniaisten välistä liikennettä. Muut suunnittelualueen läheisyydessä kulkevat katuyhteydet ovat tonttikatuja. Asuinkerrostalojen korttelialueelle kuljetaan nykytilanteessa Suvelantien kautta Joupinlaaksontien liittymästä. Joupinlaaksontie ei ole katualuetta vaan osoitettu asemakaavassa puistoalueeksi.

9 9 (16) Kuva: Ote ajoneuvoliikenteen tavoiteverkosta vuodelle 2040 Kevyt liikenne Alue sijaitsee hyvien kevyen liikenteen yhteyksien läheisyydessä. Suvelantien varressa kulkee leveä yhdistetty jalankulun ja pyöräilyn pääreittitasoinen yhteys. Joupinlaaksontie on puistoksi osoitettua aluetta, jonka halki kulkee kevyen liikenteen puistoyhteys. Alueelle johtaa myös Joupinkallio- ja Joupinmäki - nimiset yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatut yhteydet.

10 10 (16) Kuva: Ote alueen janakulun ja pyöräilyn verkosta Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Tiloille 5:152, 5:153 ja 1:154 kuljetaan Joupinlaaksontien kautta, joka on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu puistoalueeksi. Pysäköinti sijaitsee tilojen pihoilla kuusiaidan sisäpuolella. Lisäksi Joupinlaaksontien, Joupinkallion ja Joupinmäen risteyksessä tilan 5:154 puolella sijaitsee autotalli. Julkinen liikenne Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Kirstintiellä noin 400 metrin kävelymatkan päästä ja Sunankaarella 300 metrin kävelymatkan päästä. Näiltä pysäkeiltä on linjayhteydet muun muassa Tapiolan, Espoon keskuksen, Matinkylän, Leppävaaran sekä Helsingin suuntiin. Tuomarilan juna-asema sijaitsee vajaan 700 metrin kävelymatkan päässä. Juna-asemalta on lähijunayhteys Helsingin sekä Kirkkonummen ja Kauklahden suuntiin. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka.

11 11 (16) Luonnonolosuhteet Kaava-alue on kerrostalojen ympäröimä pieni pientaloalue. Vanhoja rakennuksia ympäröivät vehreät pihapiirit, jotka ovat osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä. Pihamaan arvokkainta osaa on vanha puusto. Alkuperäistä luonnonkasvillisuutta ei alueella juurikaan ole. Alueella tai sen lähellä ei ole havaittu liito-oravaa. Alue on pääasiassa tasaista savimaata, joka nousee hieman alueen itäkulman moreenialueella. Kaava-alue sijaitsee tasossa mpy. Alueella saattaa esiintyä happamia sulfaattisavimaita Suojelukohteet Alueella ei ole suojelukohteita Ympäristön häiriötekijät Pääosa muutettavasta asemakaava-alueesta sijaitsee asuinkorttelien keskellä kaukana ajoneuvoliikenteestä, jolloin liikenteestä ei aiheudu meluhaittaa asemakaava-alueelle. Alueella ei sijaitse melua aiheuttavia toimintoja. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Asemakaavan muutoksella tavoitellaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä joukkoliikenteen, infran ja muiden palveluiden äärellä. Maakuntakaava ja yleiskaava ohjaavat alueen maankäytön asumiselle. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda kaupunkikuvallisesti laadukas kokonaisuus, joka kunnioittaa alueella sijaitsevien vanhojen rakennusten miljöötä, sekä selkeyttää alueen ajojärjestelyitä. 3.3 Osallisten tavoitteet Asemakaavan muutoksen hakijoilla on tavoitteena säilyttää alueen nykyinen pientalomainen miljöö ja hyödyntää aluetta uudisrakentamiseen. Alueelle tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa olemassa olevien rakennusten lisäksi neljä uudisrakennuspaikkaa, joista yksi on korkeintaan 3-kerroksinen pienkerrostalo. Asukasmielipiteitä ei saatu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella muutetaan asuinkerrostalojen korttelialue (AK) asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Aluetta ympäröi kerrostalovaltainen asutus. Suunnittelualue on nykyisellään vehmas puutarha- ja piha-alue, joka on säilynyt nykypäiviin asti alkuperäisessä asussaan. Asemakaavan muutoksella on tarkoitus pyrkiä säilyttämään alueen rakennuskanta pääosin pientaloasumisena. Tavoitteena on mahdollistaa kolmen erillispientalon ja yhden pienkerrostalon totetuminen alueelle. Mahdollinen lisärakentaminen tapahtuu vankan, aluetta ympäröivän kuusiaidan suojissa. Kyseiselle alueelle perustettiin vuonna 1952 Suomen vanhin urkurakentamo. Alueella sijaitsee tällä hetkellä vanha urkutehtaan rakennus, jugendvaikutteinen huvila ja funktionaalista arkkitehtuuria edustava huvila. Kyseisillä rakennuksilla on kulttuurihistoriallista arvoa, ja ne suojellaan tällä asemakaavan muutoksella.

12 12 (16) Asemakaavan muutoksella selkiytetään alueen ajojärjestelyitä. Suvelantieltä suunnittelualueelle kulkeva Joupinlaaksontie-niminen puistoksi osoitettu yhteys muutetaan kaduksi, joka toimii ajoyhteytenä koko suunnittelualueelle. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin m 2. Kokonaiskerrosala on noin k-m 2.. Aluetehokkuus on noin e = 0,46. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus säilyy entisellään. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Pääosa suunnittelualueesta on asuinrakennusten korttelialuetta (A). Alueen rakennusoikeus säilyy entisellään, ja kiinteistökohtaiset rakennusoikeudet määrätään rakennusaloittain. Korttelialueen pohjoiseen osaan toteutettavan pienkerrostalon suurin sallittu kerrosluku on III. Muualla korttelialueella suurin sallittu kerrosluku on II. A-korttelialueilla päällekkäisten asuntojen sijoittamista ei ole rajoitettu, joten A- korttelialueelle on mahdollista sijoittaa päällekkäisten asuntojen rakentamista, kuitenkin varsinaiselta kerrosluvultaan enintään kolmikerroksisia. Maaperän savisuuden vuoksi alueelle ei suositella rakentamaan maanalaisia rakenteita tai tiloja. Virkistysalueet Suunnittelualueen pohjoiseen päähän uuden katuyhteyden viereen jäävä puistoalue muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL). Uuden katuyhteyden jatkeena suunnittelualueen länsireunassa säilyvä viheralue muutetaan myös lähivirkistysalueeksi (VL) Liikenne Ajo suunnittelualueelle tullaan toteuttamaan uuden Vanhaksi Laaksotieksi nimettävän (ent. Joupinlaaksontie) katuyhteyden kautta. Kadun eteläiseen päähän tulee kääntöpaikka. Suunnittelualueen pysäköinti tullaan toteuttamaan tonteilla. Kadunvarsipysäköinnin mahdollisuus selvitetään kadun tarkemmassa suunnittelussa. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet eri suuntiin säilyvät nykyisellään Yhdyskuntatekninen huolto Alueen toteutus tukeutuu ympäröivään kunnallistekniikkaan Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Maaperä on pääasiallisesti savimaata. Rinteissä on karkeaa hietaa ja hienoainesmoreenia. Rakentaminen kaava-alueella sijoittuu pääasiallisesti savimaalle. Kaava-alueella on toiminut aikaisemmin puusepänliike ja ja urkutehdas, joiden johdosta maaperän pilaantuminen ei ole luultavaa. Vaikeasti rakennettavan maaperän takia alueelle ei suositella rakennettavan maanalaisia rakenteita tai tiloja. Mikäli alueelle rakennetaan vallitsevan pohjaveden pinnan alapuolelle, alueen rakentamisesta tulee asemakaavamääräyksen mukaisesti laatia pohjaveden hallintaselvitys.

13 13 (16) Alueella saattaa esiintyä happamia sulfaattisavimaita Kaavan mukainen luonnonympäristö Korttelin länsi-, etelä- ja pohjoislaita osoitetaan istutettavaksi alueeksi. Joupinlaakson eteläpää säilyy puistona, jolla kulkee oleva kevyenliikenteen reitti. Pohjoisosan rinne säilyy myös puistona. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Asemakaavan muutoksessa suojellaan vanha urkutehdas, vanha funktionaalista arkkitehtuuria edustava huvila sekä jugendvivahteinen huvila. 4.5 Nimistö Kaavanimien aiheeksi on otettu alueella toiminut urkutehdas ja vanha tiennimi Laaksotie. Uusi katu Suvelantieltä Joupinmäen Joupinkallion tasalle saa nimen Vanha Laaksotie Gamla Dalvägen. Kevyen liikenteen yhteys uuden kadun jatkeena (korttelin pohjoiskulman risteykseen) saa nimen Urkutehtaanpolku Orgelfabriksstigen. Korttelien ja välissä ja korttelien ja välissä asemakaavakartassa oleva nimi Joupinlaakso Jofsdalen poistuu. Nimi Joupinlaakso Jofsdalen säilyy korttelin luoteis- ja koillislaidalla. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavaehdotus huomioi alueen nykytilan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöön ja mahdollistaa alueen täydennysrakentamisen. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Ajo A-korttelialueille tapahtuu pohjoispäästään Suvelantiehen liittyvältä uudelta katuyhteydeltä. Uuden katuyhteyden eteläpäähän tulee kääntöpaikka. Alueen liikenne tulee uuden kadun myötä jäsentymään nykytilannetta paremmin. Alue tukeutuu nykyiseen kunnallistekniikkaan. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutos mahdollistaa voimassa olevaa asemakaavaa paremmin alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden säilymisen. Asemakaavan toteutuminen johtaa maankäytön tiivistymiseen ja sen seurauksena nykyistä vehreää pihaympäristöä säilyy ainoastaan aivan kolmen suojeltavan rakennuksen lähiympäristössä. Joupinlaakson osan muuttaminen katualueeksi vastaa paremmin alueen nykykäyttöä. Joupinlaakson eteläpää säilyy puistona, niin kuin myös pohjoisosan rinne. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavaratkaisun myötä ympäristö muuttuu vähäisesti, mutta alueen asuntotarjonta monipuolistuu pienkerrostalon ja erillispientalojen myötä. Ihmisten elinoloihin ei ole nähtävissä merkittäviä haittoja. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Uuden kadun toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia, ja uusi rakentaminen tuo käyttäjiä jo rakennetulle muulle infralle. Vaikutukset ovat kokonaisuudessaan vähäiset.

14 14 (16) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Kaavamuutos voidaan toteuttaa kaavan saatua lainvoiman. Tarkempaa suunnitelmaa toteutusaikataulusta ei vielä ole. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Rakentamista ohjataan asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Suojeltaviin rakennuksiin kohdistuvista toimenpiteistä tulee kuulla museoviranomaista, Espoon kaupunginmuseota. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennuslupaviranomaiset valvovat kaavan toteutusta. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä maanomistajien ja maanomistajien konsultin kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta ovat vastanneet asemakaavainsinööri Johanna Nuotio, arkkitehti Antti Uusitupa, asemakaavainsinööri Minna Valtonen, liikennesuunnittelija Roni Zein ja maisema-arkkitehti Marie Nyman. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Asemakaavaratkaisusta ei ole laadittu kaavaluonnokseksi tai kaavaehdotukseksi vaihtoehtoisia ratkaisuja. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Asemakaavan muutoshakemus Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRA 30 :n mukaisesti nähtäville. Asemakaavamuutos kuulutetaan vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy ehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti.

15 Ehdotus MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä. 15 (16)

16 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Johanna Nuotio Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja