Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Transkriptio

1 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) , Hämeenlinna Sivu OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski

2 Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet Hankkeen toteutus ja aikataulu Kohdealueiden esittely Sivu

3 Ojien luonnonmukainen peruskunnostus Luonnonmukainen peruskunnostus = Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden soveltamista maa- ja metsätalouden ojien kunnossapidossa Tavoitteita: - Peltojen ja metsien kuivatustila paranee/säilyy - Ojien kunnossapidossa otetaan huomioon uomien ekologia ja uomien tarjoamat elinympäristöt - Ojien peruskunnostuksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vesistöihin minimoidaan - Ojien virtaama pitää uomat auki, jolloin kunnossapidon ja uusintaperkausten tarve vähenee Sivu

4 Miksi OPET-hanke käynnistettiin? Suurin osa metsä- ja pelto-ojitushankkeista tehty luvulla - tarve vanhojen ojitusten peruskunnostukseen Lainsäädäntö, tukipolitiikka ja valtakunnalliset linjaukset (mm. Vesitalousstrategia ) kannustavat luonnonmukaisen peruskunnostuksen menetelmien käyttöön ojien kunnossapidossa - Tarve viedä periaatteet käytännön toimintaan Vesilaki Käytännön kokemuksia uudistuneesta lainsäädännöstä Sivu

5 Miksi OPET-hanke käynnistettiin? EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin ja vesienhoitosuunnitelmien tavoitteena vesien hyvä tila - maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen Kokemuksia valuma-aluetarkastelusta ojien kunnossapidossa Maanomistajien sekä ojitusten suunnittelijoiden ja toteuttajien ammattitaidon lisääminen koulutuksen ja tiedotuksen avulla Hämeeseen ojien luonnonmukaisen peruskunnostuksen mallikohteita Sivu

6 Yleistä OPET-hankkeesta Toteutusaika: Rahoitus: - Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma tuen myöntäjä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Kokonaisbudjetti Toteutusvastuu: Hämeen ammattikorkeakoulu, Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskus (Evon yksikkö) Hankealueena Kanta- ja Päijät-Häme Sivu

7 Hankkeen organisointi Projektipäällikkö Hanketyöntekijät (vuonna 2012 yhteensä 10 kk, vuonna 2013 yhteensä 8 kk) Ohjausryhmä - Kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa - Edustettuna MTK Häme, Hämeen ELY-keskus, Suomen metsäkeskus (Häme-Uusimaa), Kanta- ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset, Helsingin yliopisto (Lammin biologinen asema), Etelä-Suomen salaojakeskus ja kaksi maanrakennusyrittäjää Projektiryhmä Sivu

8 Hankkeen tulokset Ojitusten luonnonmukaisen peruskunnostuksen koulutuspaketti - Kohderyhmänä hankkeiden toteuttajat (maanomistajat, suunnittelijat, urakoitsijat) Perustetaan Hämeeseen kaksi luonnonmukaisen peruskunnostuksen kokeilu- ja mallialuetta koulutuksen tueksi Hankkeen loppupuolella järjestetään kaksi koulutustilaisuutta (Kanta- ja Päijät-Hämeessä) Paikallisia esittely- ja keskustelutilaisuuksia hankkeen aikana Sivu

9 Toteutus (2012) Valitaan kaksi kohdevaluma-aluetta Valuma-alueiden alustava tarkastelu Valuma-alueiden ojien inventointi - Selvitetään valuma-alueiden uomien tila ja kunnostustarve Kunnostussuunnitelmat kunnostustarpeessa oleville uomille - Käytetään luonnonmukaisen peruskunnostuksen menetelmiä Valitaan hankkeessa toteutettavat kunnostuksen mallikohteet Aloitetaan ojavesien laadun seuranta kohdevaluma-alueilla Ojien luonnonmukainen peruskunnostus seminaari Hämeenlinnassa (aloitusseminaari) Sivu

10 Toteutus ( ) Mallikohteiden toteutus - Toteutetaan kunnostussuunnitelman mukaiset toimet mallikohteilla - Mallikohteiden kunnostuksesta video koulutusmateriaaliin Ojavesien laadun seuranta Koulutuspaketti luonnonmukaisesta peruskunnostuksesta - Laaditaan kunnostussuunnitelmien ja mallikohteiden avulla - Esitteitä, PowerPoint-esityksiä, esittelyvideo Kaksi koulutustilaisuutta syksyllä 2013 (Kanta- ja Päijät-Häme) - Kohderyhmänä maa- ja metsätalousyrittäjät, ojitusten suunnittelijat ja toteuttajat - esitellään luonnonmukaisen peruskunnostuksen menetelmiä hankkeessa tuotetun materiaalin ja kokemusten avulla Sivu

11 Kohdevaluma-alueiden valinta Tavoitteena löytää mallialueet Kanta- ja Päijät- Hämeestä - Valuma-alueella ojitettua metsää ja peltoa - Alueiden sijainti koulutuksen kannalta - Tarve ojien kunnostamiseen (kuivatuksen parantaminen, eroosion hallinta jne.) Alueet valittiin Tammelasta ja Padasjoelta - Kirje ja kysely hankkeeseen osallistumista valuma-alueen ojanvarsien maanomistajille heinäkuussa - Maanomistajat suhtautuvat hankkeeseen pääosin myönteisesti Sivu

12 Riuskanojan valuma-alue, Tammela Valintaperusteita: - hyvä sijainti koulutuksen kannalta - maanomistajien pieni määrä (n. 20 maanomistajaa) - HAMK (Mustiala) ja valtio merkittäviä maanomistajia - valuma-alueen monipuolinen maankäyttö - valuma-alueen koko Pinta-ala n. 6,6 km 2 ojien pituus n. 28 km, josta 2-5 m leveää on noin 3,2 km Peltoa 27 % Sivu

13 Sivu

14 Hahjärven laskuojan valuma-alue, Padasjoki Valintaperusteita - sijainti lähellä Evoa (metsätalouden koulutus) (n. 30 km) - valuma-alueen monipuolisuus - tarve kuivatuksen parantamiseen - maanomistajien pieni määrä (25 kpl) sekä keskeisten maanomistajien myönteinen suhtautuminen Pinta-ala 8,0 km 2. Järvisyys on 7,8 % Peltopinta-ala noin 57 ha ja peltoprosentti 7,1 %. Ojien pituus valuma-alueella noin 37,2 km, josta 2,8 km on 2-5 m leveää uomaa. Sivu

15 Sivu

16 Kiitos! Nettisivut: Petra Korkiakoski, projektipäällikkö puh sähköposti: Sivu