Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulokset 2006 ja suunnitelma 2007

Transkriptio

1 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 6/2007 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulokset 2006 ja suunnitelma 2007 Helsinki 2007 ISBN ISSN

2

3 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 6/2007 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulokset 2006 ja suunnitelma 2007 Helsinki 2007 ISBN ISSN

4 ISSN Merenkulkulaitos, Helsinki 2007

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Vuoristo Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Merenkulkulaitos Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulokset 2006 ja suunnitelma 2007 Tiivistelmä Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vuodelle 2007 suunniteltu panostus jakautuu t&k-toiminnan linjauksissa valituille teemoille seuraavasti: Teema Osuus Elektronisen navigointiturvallisuuden kehittäminen 5 % Alusturvallisuuden kehittäminen 23 % Väyläteknologian kehittäminen 15 % Talvimerenkulun turvallisuuden ja sujuvuuden kehittäminen 21 % Prosessien kehittäminen 9 % Tuotantovälineiden kehittäminen 7 % Muut teemat 20 % Vuoden 2007 t&k-ohjelman rahoitus on noin 0,9 % menoista. Ohjelman viisi suurinta hanketta ovat: AIS/VTS-tilastojärjestelmän sovellusten kehittäminen Tuotantokaluston kehittäminen MeriArkin kehittäminen Alusten käyttämän väylätilan seuranta Turvallisen komentosiltayhteistyön käytännöt Vuonna 2006 t&k-toimintaan panostettiin , mikä oli noin 0,8 % laitoksen menoista. Viisi rahoitukseltaan suurinta hanketta olivat: AIS-tilastoserverin sovelluksien kehittäminen Turvalaitteiden kaukovalvonnan pilot järjestelmän kehittäminen AIS-järjestelmän häiriötutkimus Elektronisten merikarttojen tuotantoprosessin optimointi (KATISKA) Tuotantokaluston kehittäminen. Avainsanat (asiasanat) tutkimus, kehittäminen, merenkulku, Merenkulkulaitos Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Merenkulkulaitoksen julkaisuja 6/2007 Kokonaissivumäärä Kieli 37 suomi Jakaja Merenkulkulaitos ISSN Hinta Kustantaja ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6

7 ESIPUHE Merenkulkulaitoksen vuoden 2007 t&k-ohjelma perustuu laitoksen johtoryhmän päättämiin laitoksen t&k-toiminnan linjauksiin vuosille Laitoksen t&k-koordinaattori on valmistellut yksiköiden projektiesitysten perusteella esityksen laitoksen t&k-ohjelmaksi. Vuoden 2007 t&k-ohjelmasta laitoksen johtoryhmä päätti Helsinki, Jouko Vuoristo T&k-koordinaattori

8

9 SISÄLTÖ 1 Toiminnan laajuus Ohjelmat ja projektit Toteutunut toiminta vuonna Vesitieverkon kehittäminen osana Suomen liikennelogistista järjestelmää Prosessit ja tuotekehitys Turvallisuus ja ympäristö Merenkulun toimintaympäristö ja vesiliikenteen edistäminen ICT-alan uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen Suunniteltu toiminta vuonna Elektronisen navigointiturvallisuuden kehittäminen Alusturvallisuuden kehittäminen Väyläteknologian kehittäminen Talvimerenkulun turvallisuuden ja sujuvuuden kehittäminen Prosessien kehittäminen Tuotantovälineiden kehittäminen Muut teemat T&k-julkasut ja toiminnan tuloksista tiedottaminen Liitteet Liite 1: Kuvaukset vuonna 2006 valmistuneista Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisprojekteista Liite 2: Kuvaukset vuonna 2007 käynnissä olevista Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisprojekteista

10 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulokset 2006 ja suunnitelma TOIMINNAN LAAJUUS Vuoden 2006 t&k-ohjelman puitteissa panostettiin t&k-toimintaan euroa 27 projektiin. Panostus oli noin 0,8 % laitoksen menoista. Toiminta keskittyi muutamaan muita suurempaan projektiin. Panostus viiteen suurimpaan projektiin oli 56 % kokonaisrahoituksesta. Viisi suurinta projektia olivat: AIS-tilastoserverin sovelluksien kehittäminen Turvalaitteiden kaukovalvonnan pilot järjestelmän kehittäminen AIS-järjestelmän häiriötutkimus Elektronisten merikarttojen tuotantoprosessin optimointi (KATISKA) Tuotantokaluston kehittäminen Vuoden 2007 t&k-ohjelman rahoituskehys on euroa, mikä on noin 0,9 % laitoksen menoista. Ohjelmassa on yhteensä 38 projektia. Merenkulkuaitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan linjauksissa vuosille on tavoitteeksi asetettu t&k-toiminnan rahoitusosuuden nostaminen lähivuosina noin 1,2 %:n tasolle. Panostusta nostetaan asteittain siten, että se saavuttaa suunnittelukauden lopussa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle asettaman tavoitetason 2 %. Merenkulkulaitoksen vuosittainen t&k-rahoitus oli 1990-lopulla ja 2000-luvun alkuvuosina 1,5-2,0 milj. euron tasolla. Vuodesta 2003 lähtien taso on ollut alle 1 milj. euroa. Vuoden 2007 rahoituskehys on pystytty nostamaan lähelle miljoonaa euroa. Vuonna 2004 Merenkulkulaitoksesta eriytettiin liikelaitoksiksi varustamo- ja luotsaustoiminnot. Tästä syystä t&k-rahoituksen väheneminen 2000-luvulla on ollut prosenttiosuutena menoista lievempää kuin euromääräisesti (kuva 1). Vuoden 2007 rahoitus jakautuu hieman aikaisempaa tasaisemmin eri projektien kesken. Viiden suurimman projektin rahoitustarve on 36 % koko vuosiohjelman rahoituksesta. Vuoden 2007 t&k-ohjelmassa viisi suurinta projektia ovat: AIS/VTS-tilastojärjestelmän sovellusten kehittäminen Tuotantokaluston kehittäminen MeriArkin kehittäminen Alusten käyttämän väylätilan seuranta Turvallisen komentosiltayhteistyön käytännöt 1

11 Milj. euroa % 2,0 1,8 2,0 1,8 1,6 1,6 1,4 1,4 1,2 1,2 1,0 1,0 0,8 0,8 0,6 0,6 0,4 0,4 0,2 0,2 0,0 0, Toteutunut Prosenttiosuus Kuva 1 T&k-rahoituksen kehitys (vuoden 2007 luku on t&kohjelman suunnitelma) 2. OHJELMAT JA PROJEKTIT Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisohjelma vuonna 2006 perustui laitoksen johdon vuonna 2003 päättämään strategiaan, jossa toiminnan painoalueiksi oli asetettu: Vesitieverkon kehittäminen osana Suomen liikennelogistista järjestelmää Prosessit ja tuotekehitys Turvallisuus ja ympäristö Merenkulun toimintaympäristö ja vesiliikenteen edistäminen ICT-alan uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen Taulukossa 1 on esitetty euromääräiset panostukset painoalueille sekä niiden osuudet kokonaispanostuksesta. Merenkululaitoksen johtoryhmä päätti linjauksista vuosien t&k-toiminalle. Näissä linjauksissa t&k-toimintaa on suunniteltu teemoina. Laitoksen johto priorisoi osan suunnitelmaan sisältyvistä t&k-teemoista. Priorisoidut teemat ovat: Alusturvallisuus Elektroninen navigointiturvallisuus Prosessien kehittäminen Sähköisten asiakaspalvelujen kehittäminen Talvimerenkulun turvallisuuden ja sujuvuuden kehittäminen Väyläteknologian kehittäminen Tuotantovälineiden kehittäminen 2

12 Vuoden 2007 t&k-ohjelma on suunniteltu toteuttamaan linjauspäätöksessä valittuja teemoja. Taulukossa 2 on esitetty teemoille suunniteltu rahoituspanostus vuonna Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan linjaukset suunnitelmassa teemoille suunniteltu rahoitus on esitetty taulukossa 3. Taulukko 1 Panostus t&k-toimintaan painoalueittain vuonna Painoalue Menot v osuus Vesitieverkon kehittäminen osana Suomen liikennelogistista järjestelmää % Prosessit ja tuotekehitys % Turvallisuus ja ympäristö % Merenkulun toimintaympäristö ja vesiliikenteen edistäminen % ICT-alan uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen % Yhteensä Taulukko 2 T&k-ohjelman vuoden 2007 suunniteltu panostus teemoittain Teema Rahoitus v osuus Priorisoidut teemat Elektronisen navigointiturvallisuuden kehittäminen % Alusturvallisuuden kehittäminen % Väyläteknologian kehittäminen % Talvimerenkulun turvallisuuden ja sujuvuuden kehittäminen % Prosessien kehittäminen % Tuotantovälineiden kehittäminen % Muut teemat % Yhteensä

13 Taulukko 3 T&k-teemojen rahoitustarpeen arvio vuosina 2008 ja 2009 sekä koko kaudella Teema Arvoitu rahoitustarve Arvoitu rahoitustarve 2008 Rahoitustarve yhteensä Priorisoidut teemat Elektronisen navigointiturvallisuuden kehittäminen Alusturvallisuuden kehittäminen Väyläteknologian kehittäminen Talvimerenkulun turvallisuuden ja sujuvuuden kehittäminen Sähköisten asiakaspalvelujen kehittäminen Prosessien kehittäminen Tuotantovälineiden kehittäminen Muut teemat Yhteensä Seuraavassa tarkastellaan vuonna 2006 toteutunutta toimintaa painoalueittain ja vuodelle 2007 suunniteltua toimintaa teemoittain. 2.1 Toteutunut toiminta vuonna Vesitieverkon kehittäminen osana Suomen liikennelogistista järjestelmää Toteutuneet menot Aloitettiin projekti Alusten käyttämän väylätilan seuranta Turvalaitteiden kehittämistoiminnassa toteutettiin vuonna 2006 seuraavat projektit: Turvalaitteiden kaukovalvonnan pilot järjestelmän rakentaminen Väylän turvalaitteiden sähkömagneettisten sirontakenttien mallintaminen Sektoriloistojen sektoreiden tarkastus- ja automatisointijärjestelmän kehittäminen kuvaan perustuvan mittauksen keinon 4

14 Alusten käyttämän väylätilan selvittämiseksi selvitetään AIS-tietojen ja kenttämittausten perusteella alusten todellinen kulku ja vertikaaliliikkeet väylillä. Näin saadaan tietää kuinka paljon käytetyt ajolinjat ja kaarreajot poikkeavat väylän suunnitellusta ja merkitystä linjauksesta ja kuinka laajasti suunniteltua väylätilaa käytännössä käytetään. Tuloksia hyödynnetään väylänsuunnittelun perusteiden ja ohjeiden kehittämisessä. valmistuu vuonna Vuonna 2005 toteutetussa esiselvityksessä ehdotetun turvalaitteiden kaukovalvonnan pilot järjestelmän toiminnallisuus testattiin vuonna Pilotprojektista saatiin kokemukset ja kehitystarpeet lopullisen järjestelmän rakentamiseksi laitoksen tarpeisiin. Väylän turvalaitteiden sähkömagneettisten sirontakenttien mallintamisprojektissa CAST simulointi- ja laskentajärjestelmällä simuloitiin väylä, jossa on runsaasti raconeita, tutkaheijastimia, DGPS ja AIS tukiasemia. Maastomalli ja väylän geometria huomioon ottaen saatiin edellä mainittujen järjestelmien ja laitteiden näkyvyys ja kantama maaston, laitteiden sijoittelun sekä oletettujen laivojen havaintopisteiden funktiona. Analyysien ja sijoitteluiden pohjalta laaditttiin lähetin/vastaanotin -sirontakartta, jonka avulla voitiin arvioida kunkin raconin, tutkasopin ja tukiaseman sijoituksen optimaalisuutta käyttäjän kannalta. Sektoriloistojen sektorirajojen tarkastus on tehty tähän asti visuaalisin menetelmin kentällä. Ongelmana on, että eri havaitsijoiden kesken rajojen paikka voi heittää jopa satoja metrejä. Sektoriloistojen sektoreiden tarkastus- ja automatisointijärjestelmälle kuvaan perustuvan mittauksen keinoin on siten tarvetta. Pohjana työssä käytettiin 2005 tehtyä esiselvitystä, jossa selvitettiin digitaalikuvauksen mahdollisuudet sektoriloistojen rajojen mittauksessa. Tässä projektissa suunniteltiin ja rakennettiin esiselvitystietojen perusteella järjestelmän prototyyppi toimivaksi järjestelmäksi Prosessit ja tuotekehitys Toteutuneet menot Painoalueella jatkui projekti Elektronisten merikarttojen tuotantoprosessin optimointi KATISKA Uutena projektina aloitettiin Tuotantokaluston kehittäminen Elektronisten merikarttojen tuotantoprosessin optimointi -projektissa on kehitetty karttatiedonhallinnan prosessia tehokkaammaksi uutta teknologiaa hyödyntäen sekä ENC-tuotantoprosessia vastaamaan toimintaympäristön muuttuneita tarpeita. Samalla on toteutettu sotilassyvyysaineiston hallinta. alkoi vuonna 2003 ja se valmistuu lopullisesti käyttöön vuonna

15 Laitoksen sisäisen tuotannon tuotantokaluston kehittämisprojekti koostuu useista osaprojekteita. Kokonaisuus sisältää tarkkuustankoharan 3D-liikeseurannan kehittämisen ja hyödyntämisen, painopinnan kehittämisen merikarttojen digitaalista painamista varten, häiriintymättömän maanäytteen ottimen kehittämisen pehmeiden maalajien pohjatutkimuksiin, poijukettingin vaihtolaitteen ja menetelmän kehittämisen väylänhoitovenekäyttöön, hydraulinen nostokoukun prototyypin kehittäminen ja ruoppauslautan käytön optimoinnin erilaisten kaivukalustojen käyttöä silmällä pitäen. valmistuu vuonna Turvallisuus ja ympäristö Toteutuneet menot Turvallisuus ja ympäristöprojekteista valmistuivat vuonna 2006: Törmäyksenkestävä laiva TÖRMÄKE Alusliikenteen aiheuttama jätevesikuormitus Itämerellä Laivoilla käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuden kartoitus Komentosiltayhteistyön kehittäminen, esiselvitys Organotinayhdisteillä pilaantuneiden sedimenttien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta (TBT-BATman) Käynnissä olivat vuodelle 2007 jatkuvat projektit: Alusonnettomuuksien analyysi vuosilta BaSSy Baltic Sea Safety SAFEICE - Increasing the Safety of Icebound Shipping Alusonnettomuuksien analyysi vuosilta on jatkoa Merenkulkulaitoksen aiemmille vuosina 1996 ja 2001 julkaistuille onnettomuusanalyyseille. Analyysissä kuvataan Merenkulkulaitokselle tehtyjen merionnettomuusilmoitusten tietoja DAMA-tietokannasta. Työ valmistuu keväällä Merenkulkulaitos osallistui vuosina suomalaisena yhteistyönä toteutettuun projektiin Törmäyksenkestävä laiva TÖRMÄKE. Törmäysonnettomuudet ovat tulipalojen ohella meriturvallisuuden kannalta vaarallisimpia onnettomuuksia. Tämän MERIKE tutkimusohjelmaan kuuluvan projektin tavoitteina on mm. kehittää yhteentörmäystä kuvaava, laskennallinen malli sekä selvittää uusien konstruktioratkaisujen ja yleisjärjestelykonseptien käyttökelpoisuus turvallisuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi. Laivaliikenteen Itämerellä aiheuttaman jätevesikuormituksen arviointia varten määriteltiin erityyppisistä aluksia aiheutuvia jätevesikuormituksia. Työssä pyrittiin myös arvioimaan alusten jätevesijärjestelmien tehokkuutta ja teknistä tasoa sekä kehitysnäkymiä käsittelytekniikoiden ja liikennemäärien osalta. Itämeren keskeiset kuormituslähteet kuvattiin fosforin ja typen osalta. Työn muut tilaajat olivat ympäristöministeriö (pääpartneri) sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Suomi on osallistunut eräiden muiden maiden kanssa laivoilla käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuden kartoitukseen. Alankomaat koordinoi projektia ja kaksi luokituslaitosta suoritti käytännön työn. alkoi vuonna 1999 ja päättyi liittyi IMO:n ympäristönsuojelutyöhön. 6

16 Esiselvityksessä komentosiltayhteistyön kehittämistarpeista oli tavoitteena selvittää vallitsevia käytäntöjä komentosillalla, arvioida niiden riittävyyttä uhkien ja virheiden tehokkaan hallinnan kannalta sekä selvittää, millä tavoin nykyisellä koulutuksella ja ohjeistuksella voidaan vaikuttaa henkilöstön toimintaan komentosillalla. Selvityksessä havaittiin, että uhkien ja virheiden hallintaan liittyvät käytännöt vaihtelivat merkittävästi varustamoiden, alusten sekä miehistöjen välillä. Selvityksessä löydettiin sekä erittäin kehittyneitä inhimillisten virheiden hallintaan liittyviä käytäntöjä että oleellisesti puutteellisia toimintamalleja. Selvitys toi esiin selkeitä kehittämistarpeita, joilla toiminnan turvallisuuteen voitaisiin myötävaikuttaa. Vuosina toteutettiin laajana yhteistyöprojektina mm. ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja useiden satamien kanssa projekti saastuneiden sedimenttien käsittelymenetelmien kehittämisestä (TBT-BATman). Tutkimusprojektin tuloksena sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeita täydennettiin saastuneiden sedimenttien käsittelymenetelmiä koskevalla selvityksellä ja menettelytapaohjeella. Merenkulkulaitos osallistuu vuosina Pohjoismaiden yhteiseen merenkulun turvallisuutta kehittävän projektiin BaSSy Baltic Sea Safety. Tavoitteina on kartoittaa alueen meriliikenteen pääasialliset onnettomuus- ja ympäristöriskit, toteuttaa riskianalyysi sekä määritellä riskienhallintamenetelmiä analysoimalla toimintaa laivoilla sekä liikenteen ohjausjärjestelmien vaikutusta turvallisuuteen. Merenkulkulaitos osallistuu vuosina EU:n tutkimuksen 6. puiteohjelman projektiin SAFEICE - Increasing the Safety of Icebound Shipping. Tarkoituksena on etsiä keinoja talvimerenkulun ympäristölle aiheuttamien riskien ja turvallisuusriskien vähentämiseksi. Täysimittakaavatulosten ja teoreettisten mallien avulla kehitetään puoliempiirisiä menetelmiä laivojen jääkuormien määrittämiseksi. Työ tähtää laivoja koskevien jääluokkasääntöjen kehittämiseen Merenkulun toimintaympäristö ja vesiliikenteen edistäminen Toteutuneet menot Vuonna 2006 valmistuivat projektit: Suomen ja ulkomaiden välisen meriliikenteen kehityksen ennuste vuoteen 2030 Puristavan jääkentän ennustaminen sekä ekvivalentti jäänpaksuus Suomalaisruotsalaisten jääluokkasääntöjen koneiston lujuutta koskevien sääntöjen uudistamisen 2-vaihe Vuodelle 2007 jatkuivat projektit. Potkurikoneistonkoneiston lujuutta koskevien sääntöjen kehittäminen IACSin kanssa koskien potkurikoneistonkoneiston lujuutta koskevien sääntöjen kehitystyötä Suomalaisruotsalaisten jääluokkasääntöjen rungon lujuutta koskevien sääntöjen uudistaminen Baltic Sea Winter Motorways Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset - tietokonemalli TRAMA 7

17 Suomen ja ulkomaiden välisen meriliikenteen kehityksen ennusteessa päivitettiin aikaisempi meriliikenteen ennuste vuoteen 2030 ja samalla tarkistettiin ennusteen perusteita. Kokonaisennusteen lisäksi kehitystä tarkasteltiin myös liikennetyypeittäin ja Suomen rannikkoalueittain. Edellisen kerran pitkän aikavälin ennuste merikuljetusten kehityksestä päivitettiin vuonna Puristavan jääkentän ennustaminen sekä ekvivalentti jäänpaksuus projektissa kehitettiin mittari jään puristustilanteelle sekä kokeiltiin puristustilanteen ennustamista tämän mittarin avulla. n toinen osa sisälsi ekvivalentin jäänpaksuuden määrittämisen liikennerajoitusten antamiseksi. Jään paksuuden määritelmää parannettiin niin, että se ottaa huomioon laivan kulkeman matkan jäissä ja jääkentän valliintumisen. Suomalais-ruotsalaisten jääluokkasääntöjen koneiston lujuutta koskevat säännöt ovat vuodelta 1971 ja siten suurelta osin vanhentuneet. Asiaa koskevassa projektissa täsmennettiin eräitä uuden sääntöehdotuksen kohtia, joihin Merenkulkulaitos on saanut luokituslaitoksilta ja alan teollisuudelta huomautuksia. Lisäksi verrattiin luokituslaitosten ja teollisuuden uusien laskelmien avulla tekemiä laskelmia toisiinsa sekä myös vanhojen sääntöjen antamiin tuloksiin uusien sääntöjen antamien tulosten oikeellisuuden varmistamiseksi. Suomalais-ruotsalaisten jääluokkasääntöjen koneiston lujuutta koskevien sääntöjen kehitystyön ohella Merenkulkulaitos seuraa myös IACSin (International Association of Classification Societies) omien sääntöjen kehitystyötä, jotta voidaan turvata omien sääntöjemme ja IACSin sääntöjen yhdenmukaisuus. stä on myös hyötyä omien sääntöjemme kehitystyön kannalta, koska yhteistyön puitteissa saadaan tietoja myös muualla kuin Itämerellä esiintyneistä potkurikoneiston lujuuteen liittyvistä ongelmista. Suomalais-ruotsalaisten jääluokkasääntöjen rungon lujuutta koskevien sääntöjen uudistustyö aloitettiin vuonna Työn tarkoituksena on tarkastella rungon lujuutta koskevien sääntöjen perusteita, kuten rungon jääkuormitustapauksia, kehittää kutakin kuormitustapausta varten suunnittelukriteerit sekä rungon mitoitukseen soveltuvat kaavat. Samalla korjataan nykyisissä säännöissä havaitut puutteet. Merenkulkulaitos kumppaninaan Ruotsin merenkulkulaitos hallinnoivat Itämeren moottoritiekonseptia toteuttavaa TEN-projektia Master Plan Studies for Development of the Motorways of the Baltic Sea. Merenkulkulaitoksen vastuulla ovat osaprojektit Baltic Sea Winter Motorways ja Safe Major Routes of the Motorways of the Baltic Sea. Ensin mainittu osaprojekti sisältyy t&k-ohjelmaan. Tuloksena on valmistunut mm. Itämeren jäätietoportaali webiin, opetus-dvd kokemattomille talvimerenkulkijoille ja selvitys itse jäissä kulkevasta aluksesta tiheästi liikennöidyillä väylillä (Study on frequent lines). päättyy vuoden 2007 puolivälissä. Merenkulkulaitos osallistuu liikenne- ja viestintäministeriön johtamaan transitoliikenteen kansantaloudellisia vaikutuksia mallintavaan projektiin, joka toteutetaan laajassa yhteistyössä asiasta kiinnostuneiden tahojen kanssa. ssa tuotetaan tietokonepohjainen malli, jolla voidaan arvioida transitoliikenteen kansantaloudellisia vaikutuksia ja tehdä taloudellisten vaikutusten vertailuja eri kuljetusketjujen ja kuljetusreittien välillä. 8

18 2.1.5 ICT-alan uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen Toteutuneet menot Vuonna 2006 valmistuivat projektit: AIS-tilastoserverin sovelluksien kehittäminen, 1. vaihe AIS-järjestelmän häiriötutkimus Uutena projektina käynnistyi BaSIES - Master Plan Studies for Development of the Baltic Sea Information Motorways VTS- ja AIS-tiedon tilastokäytön kehittämiseen tähtäävä projekti käynnistyi vuonna 2004 esiselvityksellä ja jatkui vuonna 2005 laitoksen DW-kannan ja siihen liittyvien tilastointitarpeiden esiselvityksellä. Vuonna 2006 toteutetussa projektissa AIS-tilastoserverin sovelluksien kehittäminen oli kysymys kehittämisen 1. vaiheesta, joka sisälsi alusliikennepalveluihin liittyvät tilastointitarpeet. Liikenteessä olevista AIS-laitteista lähettävästä tiedosta noin 25 % on enemmän tai vähemmän virheellistä. Lisäksi tietyillä maantieteellisillä alueilla esiintyy häiriöitä, jotka häiritsevät AIS:n binääriviestiliikennettä. AIS-järjestelmän häiriötutkimuksen tavoitteena oli kehittää välineitä, joiden avulla AIS häiriötapaukset saadaan tehokkaasti jäljitettyä, todennettua ja analysoitua. Koska maailmalla ei tätä aluetta ole juurikaan tutkittu, Merenkulkulaitoksen tarkoituksena on julkaista aiheesta tutkimusraportteja IALA:n ja IMO:n käyttöön. Itämeren moottoritiekonseptiin liittyen Merenkulkulaitos on yhtenä partnerina projektia BaSIES - Master Plan Studies for Development of the Baltic Sea Information Motorways koskevassa TEN-tukihakemuksessa. n tavoitteena on luoda Itämeren alueelle uuden tyyppinen logistiikka- ja informaatioinfrastruktuuri, joka nopeuttaisi uusien konkreettisten järjestelmien käyttöönottoa ja vähentäisi tarvittavien investointien menoja. Ratkaisujen käyttökelpoisuutta tarkasteltaessa kiinnitetään erityistä huomiota uusiin jäsenmaihin. 9

19 2.2 Suunniteltu toiminta vuonna 2007 Suunniteltua t&k-toimintaa on tässä kuvattu Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan linjaukset vuosille päätöksessä valittuina teemoina Elektronisen navigointiturvallisuuden kehittäminen Suunniteltu rahoitus Tämän teeman rahoitustarvetta pienentää se, että useat projekteista ovat yhteisrahoitteisia. Aikaisemmin aloitetuista projekteista vuonna 2007 jatkuvat: BaSSy Baltic Sea Safety (kuvaus s. 7) BaSIES - Master Plan Studies for Development of the Baltic Sea Information Motorways (kuvaus s. 8) Uusina projekteina käynnistyvät: ENC-tuotteen kehittämisprojekti SafeSeaNetin kehittäminen Vuosaaren väylän turvalliset käytännöt ENC-tuotteen kehittämisprojektin tarkoituksena on luoda perusteet suomalaisten ENC-aineistojen tuottamiselle vuoden 2008 jälkeisenä aikana. Vuodesta 1999 alkaen tuotetuista ns. ensimmäisen sukupolven ENC-aineistoista on saatu palautetta ja käyttäjien kokemuksia. ENC-aineistojen uudistamisessa on otettava huomioon myös voimassa olevat kansainväliset normit, joista tärkein on IHO:n tiedonsiirtostandardin ja ENC-tuotemäärittelyn sisältävä S-57. Suomen kannalta oleelliset normien kehitystarpeet on tarpeen selvittää jo aikaisessa vaiheessa, jotta ne voidaan ottaa huomioon normien kehitystyössä. SafeSeaNet-tietojärjestelmän oma sovellus on kehittäva vastaamaan meriliikenteen valvontadirektiivin 2002/59//EC muutosten aiheuttamia vaatimuksia. Vuosaaren väylän turvallinen liikennöinti edellyttää sitä, että kaikki intressitahot (satama, varustamot, Finnpilot ja VTS) tiedostavat väylän rajoitukset suhteessa vallitseviin olosuhteisiin ja käytettävään kalustoon. VTS:n rooli tulee korostumaan tilanteissa, joissa kaksi alusta ei voi kohdata väylällä. ssa luodaan pelisäännöt Vuosaaren väylälle siten, että myös asiakkaat osallistuvat suunnitteluun. Näin menetellen asiakkaat sitoutuvat tehtyihin sääntöihin ja alusliikenneohjaajien päätöksenteko helpottuu. 10

20 2.2.2 Alusturvallisuuden kehittäminen Suunniteltu rahoitus Edellisena vuonna alkanut projekti valmistui: Alusonnettomuuksien analyysi vuosilta (kuvaus s. 6) Uusina projekteina käynnistyvät: Vesiliikenteen onnettomuuskustannuksien määritysmenetelmien kehittäminen Turvallisen komentosiltayhteistyön käytännöt kehityshanke Vedenkorkeuden määritystarkkuuden ja kattavuuden parantaminen IMO:n Goal-based Standardin (GBS) kehittäminen Pilot Panelissa sovellettaessa standardia säiliöalusten ja irtolastialusten runkorakenteisiin SOLAS 2009 tutkimus (Tutkitaan miten Suomen lipulla olevat matkustaja-autolautat täyttävät tulevia vuotovakavuussääntöjä) Kansainvälisten huvivenedirektiiviin liittyvien standardien kansallinen kehitystyö Laitoksen eri toimenpiteiden vaikuttavuuden mittaamisessa tarvitaan tietoa eri vaikutusten rahallisesta merkityksestä. Vesiliikenteen ulkoisten kustannusten osalta on jo olemassa LVM:n vahvistamat yksikkökustannukset eri ilmapäästötyypeille. Sen sijaan vesiliikenteen muista ulkoisista kustannuksista, kuten onnettomuuksista, ei vielä ole riittävästi tietoa. vesiliikenteen onnettomuuskustannuksien määritysmenetelmien selvittämiseksi toteutetaan vuonna Vuonna 2006 tehtyä henkilöstön yhteistoimintaa komentosiltatyöskentelyssä koskevaa kartoitusta jatketaan kehityshankkeella, jonka tavoitteena on parantaa merenkulun turvallisuutta kehittämällä komentosiltayhteistyön menetelmiä yhteistyössä Suomen alueella toimivien varustamoiden kanssa. Vuonna 2007 toteutetaan tutkimus, jossa selvitetään vedenkorkeuksien mittauksen tarkkuuksia, vedenkorkeuden mallinnuksen ja interpoloinnin tarkkuutta sekä suunnitellaan optimaalinen mareogafiverkon tihentäminen. Suomen rannikolla on tällä hetkellä monia meriliikenteen kannalta kriittisen matalia alueita, joiden läheisyydessä ei ole jatkuvasti toimivaa ja automaattisesti rekisteröivää vedenkorkeusmittaria. Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) valmistellaan säännösten tavoitteita kuvaavaa standardia (Goal-based standards, GBS), jota tässä vaiheessa kokeillaan säiliöalusten ja irtolastialusten runkorakenteisiin ja joille luokituslaitosten kansainvälinen järjestö (IACS) on valmistellut yhteissäännöt. Standardia on valmisteltu IMO:n meriturvallisuuskomiteassa (MSC). lmo nimesi työhön kansainvälisen ryhmän (Pilot Panel), joka tutkii standardin soveltuvuutta käyttöön. Pilot Panelin tulosten perusteella kehitetään standardia ja sen soveltamisohjetta, minkä jälkeen IMO:n nimittämä asiantuntijaryhmä tulee tarkastamaan luokituslaitosten runkosäännöt niiden hyväksymiseksi SOLAS-sopimuksen mukaisiksi vaatimuksiksi. 11

21 SOLAS 2009 projektissa tutkitaan miten Suomen lipun alla purjehtivat matkustaja-autolautat täyttävät tulevia vuotovakavuussääntöjä. Suomessa joudutaan muiden sopimusmaiden kanssa tekemään poliittinen päätös siitä, vaaditaanko Tukholman sopimuksen täyttämistä uusilta aluksilta, kun uusittu SOLAS II-1 (= SOLAS 2009) astuu voimaan. Suomessa kansainvälisten standardien valmisteluun ja kehitystyöhön on tähän asti osallistunut VTT Tuotteet ja tuotanto Suomen veneteollisuuden osarahoituksella. Merenkulkulaitos ei pääsääntöisesti osallistu standardisoimistyöhön. Merenkulkulaitos osallistuu seuraavien viiden vuoden aikana kansainvälisten veneilyalan standardien valmisteluun. Tällä pyritään varmistamaan, että Suomen erityisolosuhteet tulevat huomioon otettua standardien valmistelussa vuosina ja että vuoden 2012 jälkeen Merenkulkulaitoksen henkilökunnalla on riittävä tietotaito täysimääräiseen osallistumiseen standardien jatkokehitykseen Väyläteknologian kehittäminen Suunniteltu rahoitus Vuonna 2007 jatkuu vuonna 2006 aloitettu projekti: Alusten käyttämän väylätilan seuranta (kuvaus s. 5) Vuonna 2007 toteutetaan seuraavat uudet projektit: Integroidulla energiajärjestelmällä varustetut valolaitteet Kuvaan perustuvan sektorimittausjärjestelmän kehittäminen LED-sektoriloiston kehittäminen Vaihtoehtoisten energialähteiden käyttö turvalaitteissa Valolaitetekniikka on kiinteiden turvalaitteiden lyhdyissä kehittymässä suuntaan jossa akusto ja aurinkopaneelit on yhdistetty yhdeksi integroiduksi kokonaisuudeksi (ns. Self Contained lyhty). Menetelmällä saavutetaan helpotusta valolaitteiden asennukseen ja huoltoon. ssa otetaan testiin 3-5 valmistajan lyhdyt. Lyhdyille tehdään valotekniset mittaukset, jonka jälkeen ne testataan kenttäolosuhteissa käytännön kokemuksien saamiseksi. Vuonna 2005 valmistuneessa sektoriloiston rajojen mittaamista koskeneessa esiselvityksessä todettiin olevan mahdollista rakentaa laitteisto, joka digitaalikuvaan perustuen mittaa sektorirajojen paikat ja tallentaa tulokset Reimariväylänhoito-ohjelmaan. Vuoden 2006 projektissa selvitettiin mittauslaitteiston toimintaedellytykset hallituissa olosuhteissa ja rakennettiin ensimmäinen versio ideaaliolosuhteissa toimivasta laitteistosta sektorirajojen tarkastamiseen. Vuoden 2007 tutkimusprojektin tavoite on mittaustuloksen yhdistäminen ja synkronointi DGPS-dataan, jolloin sektorirajan tarkka paikka voidaan selvittää. in kuuluu myös paikkatiedon ja sektoritietojen yhdistäminen Reimariväylänhoitojärjestelmään sekä koko järjestelmän mittausolosuhteissa suoritettavat kenttätestit. LED-sektoriloistoa on aiemmin tutkittu teoreettisesti ja mittaamalla prototyyppivaiheessa. Prototyypin toimintaperiaate havaittiin toimivaksi ja sillä osoittautui olevan useita etuja perinteisiin loistoihin nähden. Sektorit voidaan asettaa yksiselitteisesti etukäteen ja asennus sekä huolto on helppoa. Myös luotettavuuden voidaan odottaa olevan paremman ja energiankulutuksen pienemmän. n 12

22 tarkoituksena on tutkia valmiin tuotteen ominaisuuksia ja toimintaa käytännön olosuhteissa. Nykyisten turvalaitteiden energianlähteinä käytetään pääasiassa kertakäyttöisiä paristoja kelluvissa turvalaitteissa ja huoltoa vaativia NiCd-akkuja kiinteissä turvalaitteissa. Akkutekniikassa on viime vuosina tapahtunut voimakasta kehitystä. Lisäksi saataville on tullut täysin uusia tekniikoita, kuten ns. superkondensaattorit, jotka saattavat tulevaisuudessa kilpailla akkujen kanssa. Tässä projektissa tutkitaan uusien huoltovapaiden energianlähteiden soveltuvuutta turvalaitekäyttöön. Testikäyttöön hankitaan parhaaksi katsotut tekniikat, joille suoritetaan MKL:n paristotesti. Tämän jälkeen akuille suoritetaan kenttäkokeet käytännön kokemuksien saamiseksi Talvimerenkulun turvallisuuden ja sujuvuuden kehittäminen Suunniteltu rahoitus Edelliselta vuodelta jatkuvat projektit: Baltic Sea Winter Motorways (kuvaus s. 8) Suomalais-ruotsalaisten jääluokkasääntöjen rungon lujuutta koskevien sääntöjen uudistaminen (kuvaus s. 8) SAFEICE - Increasing the Safety of Icebound Shipping (kuvaus s. 7) IACSin kanssa koskien potkurikoneistonkoneiston lujuutta koskevien sääntöjen kehitystyötä (kuvaus s. 8) Uusina projekteina alkavat: Seuraavan sukupolven alus malmin kuljetukseen välillä Luleå Raahe Suomalais-ruotsalaisten konetehosääntöjen evaluointi Vallikuormamallin kehittäminen Seuraavan sukupolven alus malmin kuljetukseen välillä Luleå Raahe on jatkoprojekti Baltic Sea Winter Motorways projektin osana toteutetulle tutkimukselle itse jäissä kulkevasta aluksesta. Tarkoituksena on tutkia, miten voitaisiin tehdä houkuttelevaksi itse jäissä kulkevan aluksen rakennuttaminen huolimatta kalliimmista rakennuskustannuksista. Tällaisten alusten käyttöön tulo vähentäisi huomattavasti Merenkulkulaitoksen jäänmurtokustannuksia. Ruotsin merenkulkulaitoksen kanssa yhteisessä ohjelmassa toteutetaan tutkimuksia ja selvityksiä, joiden tuloksia tarvitaan päivitettäessä alusten jääluokkavaatimuksia. Vuonna 2007 käynnistyvät uusina projekteina suomalaisruotsalaisten konetehosääntöjen evaluointi ja vallikuormamallin kehittäminen. Suomalais-ruotsalaisten konetehosääntöjen soveltaminen suuriin aluksiin on osoittautunut hankalaksi. Sääntökaavan ja mallikokeiden avulla suurille aluksille määritetty vastus ja koneteho ovat eronneet toisistaan merkittävästi. Käynnistettävän projektin tarkoituksena on selvittää tämän ongelman syyt ja ehdottaa parannuksia joko sääntökaavaan tai mallikoeohjeisiin. Suomalais-ruotsalaisista jääluokkasäännöistä puuttuu azipod-tyyppisiä potkureita koskevien kuormien laskentakaava. Vallikuormamalli-projektin tarkoituksena on kehittää tällainen kaava yhdessä alan teollisuuden kanssa. 13

23 2.2.5 Prosessien kehittäminen Suunniteltu rahoitus Saatetaan päätökseen vuonna 2003 alkanut projekti: Elektronisten merikarttojen tuotantoprosessin optimointi KATISKA (kuvaus s. 5) Uusina projekteina alkavat: Hallinnonalan t&k-yhteistyön kehittäminen T&k-yhteistyön kehittäminen meriklusterissa Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on laadittu yhteinen t&kstrategia, joka tähtää yhteistoiminnan lisäämiseen. Hallinnonalalla pyritään laatimaan ministeriön ja virastojen yhteisiä tutkimusteemoja. Merenkulkulaitos osallistuu aktiivisesti hallinnonalalla sellaisiin yhteistyöteemoihin, joiden puitteissa voidaan toteuttaa laitoksen t&k-linjausten tavoitteita. Toiminnansuunnittelun yhteistä tietopohjaa koskeviin teemoihin osallistutaan aktiivisesti Merenkulkulaitoksen toiminnan kannalta tärkeissä asiakokonaisuuksissa. Hallinnonalaa merkittävämpi yhteistoimintakenttä Merenkulkulaitokselle on meriklusteri (mm. alan yliopisto- ja tutkimuslaitosyksiköt, varustamotoiminta, meriteollisuus, meripelastus, meriympäristön suojelu jne.). Erityisesti näissä yhteistyöprojekteissa tulisi päästä rahoitusyhteistyöhön TEKESin kanssa Tuotantovälineiden kehittäminen Suunniteltu rahoitus Saatetaan päätökseen laitoksen sisäistä tuotantoa palveleva projekti Tuotantokaluston kehittäminen (kuvaus s. 6) Muut teemat Liikennetietopalvelujen kehittämiseen sisältyy vuonna 2007 kaksi projektia: AIS/VTS-tilastojärjestelmän sovellusten kehittäminen ja merenkulun tietoarkkitehtuurin MeriArkin kehittäminen. Tilastojärjestelmän perusvalmiuksien kehittämiseen on panostettu t&k-ohjelmissa merkittävästi jo vuodesta 2003 lähtien. Vesiliikenteen ekologiaa edistetään laatimalla käymäläjätevesisäännön muutosehdotus IMO:lle. n tavoitteena on tiukentaa käymäläjätevesimääräyksiä Itämeren alueella. Merenkulkulaitos osallistuu projektiin, jossa luodaan malli Itämeren alueella liikennöivien alusten typen oksidipäästöille. Merenkulun toimintaympäristön tutkimiseen liittyen Merenkulkulaitos on osallistunut projektiin, jossa luodaan malli transitoliikenteen taloudellisista vaikutuksista. alkoi vuonna 2006 ja päättyy vuonna Merenkulkulaitos osallistuu myös vuonna 2007 toteutettavaan meriklusteriselvityksen päivitykseen. 14

24 3. T&K-JULKAISUT JA TOIMINNAN TULOKSISTA TIEDOTTAMINEN T&k-projektien raportit julkaistaan merenkulkulaitoksen julkaisusarjoissa ja ne ovat siten nähtävissä ja ladattavissa laitoksen internet-sivuilla. hankkeissa raportti julkaistaan Merenkulkulaitoksen tai jonkin yhteistyökumppanin julkaisusarjassa. Myös näiden raporttien sähköisiin versioihin on linkit Merenkulkulaitoksen internet-sivulta. T&k-hankkeita koskevia uutisia ja esittelyjä julkaistaan Merenkulkulaitoksen Meriväylä asiakaslehdessä. Meriväylän numero 1/2006 oli Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan teemanumero. Lehdessä oli mm. artikkelit: Itämeren moottoritietä kehitetään yhteisvoimin Suomenlahden pääväylät turvallisiksi Itämeren kuljetusvirrat ja satamat Itämeren talviliikenteelle yhteisiä palveluita Tiukat määräykset saattelevat kemikaalikuljetuksia Väyläinvestoinnit tarkassa puntarissa Ulkomaankauppa kulkee laivalla, kotimaan kuljetukset pyörillä Ulkomaan merikuljetuksista kasvuennuste vuoteen 2030 Satamayhteydet tärkeitä kasvavalle konttiliikenteelle Törmäyksen kestävä laiva kehitteillä Vuonna 2006 valmistui 15 t&k-projektia. Niiden raportit on julkaistu Merenkulkulaitoksen julkaisusarjassa tai yhteistyöprojektien osalta vaihtoehtoisesti yhteistyökumppanien julkaisusarjoissa. Raportit ovat saatavissa myös pdf-muodossa Merenkulkulaitoksen Internet-sivustolta. Merenkulkulaitoksen julkaisusarjoissa julkaistiin vuonna 2006 ja vuoden 2007 alussa seuraavat tutkimus- ja kehittämisprojektien raportit. Merenkulkulaitoksen julkaisuja sarja: Aluskustannukset 2006 (1/2006) Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulokset 2005 ja suunnitelma 2006 (2/2006) Merenkulun turvallisuuden hallinta (6/2006) Study on frequent lines - Differences in running costs between an icebreaking cargo vessel and a vessel that needs icebreaker assistance (7/2006) Suomen ja ulkomaiden välisen meriliikenteen kehitysnäkymät vuoteen 2030 (10/2006) Komentosiltayhteistyön kehittäminen, esiselvitys (1/2007) Alusonnettomuusanalyysi (5/2007) Merenkulkulaitoksen sisäisiä julkaisuja sarja: Esiselvitys turvalaitteiden kaukovalvontajärjestelmästä (1/2006) Väylän loistojen synkronointi (2/2006) LED-sektoriloiston kehitys (3/2006) 15

25 Esiselvitys sektoriloistojen mittauksesta kuvaan perustuvan mittauksen keinoin (4/2006) Hydraulinen nostokoukku (9/2006) Väylän sähkömagneettisten sirontakenttien mallintaminen (1/2007) Sektoriloistojen värirajojen mittaus kuvaan perustuvan mittauksen keinoin jatkohanke (2/2007) Merenkulun turvalaitteiden kaukovalvontajärjestelmän pilotointi (3/2007) Muissa julkaisusarjoissa on julkaistu seuraavat raportit hakkeista, jotka on toteutettu Merenkulkulaitoksen toimeksiannosta tai joihin merenkulkulaitos on osallistunut: Liikenteen julkiset perustiedot, AINO-julkaisuja 24/2006 PortNet 2 - Tekninen esiselvitys, AINO-julkaisuja 26/2006 Transportation of liquid bulk chemicals by tankers in the Baltic Sea, VTT Publications 595, Espoo 2006 Organotinayhdisteillä pilaantuneiden sedimenttien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta (TBT-BATman), Taustaraportti, VTT-R ,

26 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisprojektit vuonna 2006 Liite 1 Valmistuneet projektit Kuvaukset painoalueittain Vesitieverkon kehittäminen osana Suomen liikennelogistista järjestelmää Sektoriloistojen sektoreiden tarkastus- ja automatisointijärjestelmän kehittäminen kuvaan perustuvan mittauksen keinon Vastuutoiminto/ Väylänpito Joro Risto Kesto 2006 Tällä hetkellä Merenkulkulaitoksella on käytössä n. 450 sektoriturvalaitetta. Sektoriloisto käsittää vähintään yhden turvallisen sektorin (merkitään valkoisella) sekä kielletyt sektorit, joita merkitään punaisella ja vihreällä. Tyypillisesti yksi loisto ohjaa useampaa väylää joten rajoja voi olla jopa yhdellä sektoriloistolla. Kaikkiaan Suomessa on yhteenlaskettuna n tarkastettavaa rajaa. Sektorirajojen tarkastus tehdään nykyisin visuaalisin menetelmin kentällä. Ongelmana on, että eri havaitsijoiden kesken rajojen paikka voi heittää jopa satoja metrejä. Korvaavalle automaattiselle menetelmälle rajojen määritykseen on siten tarvetta. Pohjana työssä käytetään 2005 tehtyä esiselvitystä, jossa selvitettiin digitaalikuvauksen mahdollisuudet sektoriloistojen rajojen mittauksessa. Tässä projektissa suunnitellaan ja rakennetaan esiselvitystietojen perusteella toimivan järjestelmän prototyyppi kehitettäväksi, toimivaksi järjestelmäksi, joka voitaisiin ottaa kokonaisuudessaan sektoreiden asennus- ja mittausjärjestelmäksi. sta on tekninen liityntä Reimari järjestelmään. Julkaisu(t) Esiselvitys sektoriloistojen mittauksesta kuvaan perustuvan mittauksen keinoin (Merenkulkulaitoksen sisäisiä julkaisuja 4/2006) Turvalaitteiden kaukovalvonnan pilot järjestelmän rakentaminen Vastuutoiminto/ Väylänpito Joro Risto Kesto 2006 Julkaisu(t) Vuonna 2005 oli välttämätöntä suorittaa esiselvitys ulkopuolisen, tekniikkaa ja toimintakenttää tuntevan tahon toimesta liittyen turvalaitteiden kaukovalvontaan. Selvitys antoi kokonaiskuvan käyttökelpoisesta antennitekniikasta, tietoliikennemallista, tiedonesityksestä ja rajapintojen liittämisestä laitoksen järjestelmiin. Selvityksessä saatiin myös kuva järjestelmätoimittajista. Esiselvitys antoi kuvan ratkaisusta teoreettisella tasolla. Ehdotetusta järjestelmästä tarvitaan myös käytännön kokemuksia. Esiselvitykseen ehdotetun kokonaisuuden pilot järjestelmän rakentaminen ja toiminnallisuus on tarpeen testata. Tästä projektista saadaan kokemukset ja kehitystarpeet lopullisen järjestelmän rakentamiseksi laitoksen tarpeisiin. Testausympäristöksi valitaan sopiva väyläkokonaisuus, josta voidaan määrittää järjestelmällä saavutettavat hyödyt (väylänhoidollinen sekä meriturvallisuuteen liittyvä). Merenkulun turvalaitteiden kaukovalvontajärjestelmän pilotointi (Merenkulkulaitoksen sisäisiä julkaisuja 3/2007) MKL:n tutkimus- ja kehittämisprojektit 2006 Sivu 1(6)

27 Väylän turvalaitteiden sähkömagneettisten sirontakenttien mallintaminen Vastuutoiminto/ Väylänpito Joro Risto Kesto 2006 Runsaasti tutkaheijastimia ja tutkamajakoita sisältävien väylien ns. sähkömagneettinen peitto ei ole tiedossa. Käytännössä tutkamajakoiden ja tutkamerkkien sijoittelua väylälle ja niiden korkeusasemaa ei suunnitella näiden sähkömagneettisen sirontakuvion mukaan tai perusteella. Tässä projektissa VTT Tietotekniikan CAST simulointi- ja laskentajärjestelmällä simuloidaan väylä, jossa on runsaasti raconeita, tutkaheijastimia, DGPS ja AIS tukiasemia siten, että maastomallien ja väylän geometrian mukaan saadaan edellä mainittujen järjestelmien ja laitteiden näkyvyys ja kantama maaston, laitteiden sijoittelun sekä oletettujen laivojen havaintopisteiden funktiona. Analyysien ja sijoitteluiden pohjalta laaditaan ns. lähetin/vastaanotin -sirontakartta, jolla voidaan päätellä onko kukin racon, tutkasoppi ja tukiasema optimaalisella paikalla merenkulkijan/käyttäjän kannalta. Tavoitteena on kehittää väyläsuunnittelijoille työkalu, jolla em. laitteet voidaan sijoittaa oikeaan paikkaan. Myös esim. raconin tai reflectorin oikea korkeus voidaan mallintaa siten, että se palvelee ao. maastomallissa parhaalla mahdollisella tavalla. Julkaisu(t) Tutkaheijastimien laskenta: Vuosaaren väylä/ Itätoukki ja Länsitoukki (Merenkulkulaitoksen sisäisiä julkaisuja 6/2006) Turvallisuus ja ympäristö Alusliikenteen aiheuttama jätevesikuormitus Itämerellä Vastuutoiminto/ Meriturvallisuus Kämäräinen Jorma Kesto Heinä-lokakuu 2006 Julkaisu(t) Työssä arvioidaan laivaliikenteen aiheuttamaa jätevesikuormitusta Itämerellä. Kuormituk-sen arviointia varten määritellään erityyppisistä aluksia aiheutuvia jätevesikuormituksia (mustat jätevedet). Jätevesimäärät perustuvat satamista, varustamoilta sekä kirjallisuudesta saataviin arvioihin. Työssä pyritään myös arvioimaan alusten jätevesijärjestelmien tehokkuutta ja teknistä tasoa sekä kehitysnäkymiä käsittelytekniikoiden ja liikennemäärien osalta. Tässä yhteydessä arvioidaan myös jätevesien vastaanottomahdollisuuksia (reception facilities). Työhön sisältyy myös alusten jätevesipäästöjä koskeva lainsääntö ja viranomaisnäkökulma sekä IMO:n ja Helcomin suositukset. Itämeren keskeiset kuormituslähteet (kaukolaskeuma, maa-alueilta tuleva kuormitus, laivaliikenne) fosforin ja typen osalta kuvataan työssä. VTT Muut tilaajat: ympäristöministeriö (pääpartneri) ja liikenne- ja viestintäministeriö MKL:n tutkimus- ja kehittämisprojektit 2006 Sivu 2(6)

28 Itäisen Suomenlahden liikenne- ja olosuhdeselvitys Vastuutoiminto/ Meriliikenteen ohjaus Kosonen Kari Kesto 1-6/2006 ssa selvitetään Itäisen Suomenlahden kansainvälisten vesien liikenne ja olosuhteet. n tuottamia tietoja tarvitaan kun ko. aluetta liitetään nykyiseen GOFREP-alueeseen. Tämä puolestaan edellyttää IMO käsittelyä. Julkaisu(t) Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka Komentosiltayhteistyön kehittäminen, esiselvitys Vastuutoiminto/ Meriturvallisuus Gustafsson Reijo Kesto VI-XII/2006 Esiselvityksessä komentosiltayhteistyön kehittämistarpeista merenkulun turvallisuuden parantamiseksi oli tavoitteena selvittää vallitsevia käytäntöjä komentosillalla, arvioida niiden riittävyyttä tehokkaan uhkien ja virheiden hallinnan kannalta sekä selvittää, millä tavoin nykyisellä koulutuksella ja ohjeistuksella voidaan vaikuttaa henkilöstön toimintaan komentosillalla. Selvityksessä havaittiin, että uhkien ja virheiden hallintaan liittyvät käytännöt vaihtelivat merkittävästi varustamoiden, alusten sekä miehistöjen välillä. Selvityksessä löydettiin sekä erittäin kehittyneitä inhimillisten virheiden hallintaan liittyviä käytäntöjä että oleellisesti puutteellisia toimintamalleja. Selvityksessä löydettiin selkeitä kehittämistarpeita, joilla toiminnan turvallisuuteen voitaisiin myötävaikuttaa. Julkaisu(t) Komentosiltayhteistyön kehittäminen - esiselvitys (Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2007) Huperman Oy Laivapolttoaineiden rikkipitoisuuden monitorointi Vastuutoiminto/ Meriturvallisuus Kämäräinen Jorma Kesto Suomi on osallistunut muutamien muiden maiden kanssa laivoilla käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuden kartoitukseen. Alankomaat koordinoi projektia ja kaksi luokituslaitosta suorittaa työn. alkoi v.1999 ja päättyy liittyy IMO:n ympäristönsuojelutyöhön. Julkaisu(t) American Bureau of Shipping, Det Norske Veritas ja Lloyd's Register of Shipping Alankomaiden meriturvallisuusviranomaiset Organotinayhdisteillä pilaantuneiden sedimenttien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta - TBT-BATman Vastuutoiminto/ Väylänpito Holm Olli Kesto MKL:n tutkimus- ja kehittämisprojektit 2006 Sivu 3(6)

29 Julkaisu(t) n tavoitteena oli luoda toimintamalli ja antaa suosituksia organotinayhdisteillä, mutta myös muilla haitta-aineilla, pilaantuneista sedimenteistä aiheutuvien riskien arvioimiseksi ja riskinhallintatoimenpiteiden optimoimiseksi taloudelliset tekijät huomioiden. ssa tehtiin kirjallisuusselvityksiä sekä käytännön tutkimuksia pilaantuneiden sedimenttien ruoppaukseen, läjitykseen ja käsittelyyn liittyviltä osa-alueilta. koostui seitsemästä osa-alueesta, jotka olivat 1) Yhteenvedot sedimenttien pilaantumisista, toteutetuista ruoppauksista, lainsäädännöstä, sopimuksista ja meneillään olleista tutkimuksista, 2) Tutkimusmenetelmien kehittäminen, 3) Ruoppaus- ja läjitystekniikoiden tekninen arviointi, 4) Käsittelymenetelmien tekninen arviointi, 5) Ympäristövaikutusten arviointi, 6) Riskinarviointi ja 7) Teknistaloudellinen tarkastelu. Organotinayhdisteillä pilaantuneiden sedimenttien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta (TBT-BATman), Taustaraportti, VTT-R , VTT n rahoittajia olivat Naantalin Satama, Turun Satama, Rauman Satama, Helsingin Satama, Kemin Satama, Raahen satama, Kaskisten satama, Vaasan Satama, Kokkolan Satama, Haminan Satama Oy, Loviisan satama, Kotkan Satama Oy, Pietarsaaren Satama, Joensuun satama, Varkauden kaupungin satamalaitos, Suomen Satamaliitto, Neste Oil Oyj, Terramare Oy, EkokemPalvelu Oy, Turun Korjaustelakka Oy, Aker Finnyards, Porvoon kaupunki, Merenkulkulaitos, ympäristöministeriö, Ramboll Finland Oy ja VTT. Törmäyksenkestävä laiva (MERIKE/TÖRMÄKE) Vastuutoiminto/ Meriturvallisuus Kämäräinen Jorma Kesto Törmäysonnettomuudet, eli yhteentörmäys, karilleajo ja muut törmäykset, ovat tulipalojen ohella meriturvallisuuden kannalta vaarallisimpia onnettomuuksia. Tämän MERIKE - tutkimusohjelmaan kuuluvan projektin ensisijaiset tavoitteet ovat: 1) Selvittää, mitä yhteentörmäyksessä tapahtuu 2) Selvittää, mitkä ovat tärkeimmät, vaurioiden ja vahinkojen laajuuteen vaikuttavat tekijät 3) Laatia yhteentörmäystä kuvaava, laskennallinen malli 4) Selvittää uusien, laidoituksessa käytettävien konstruktioratkaisujen ja yleisjärjestelykonseptien käyttökelpoisuus a) turvallisuuden ja b) tehokkuuden lisäämiseksi. Julkaisu(t) TKK:n laivalaboratorio in osallistuvat myös AKER Finnyards, Kvaerner Masa-Yards, Finnlines, Fortum Shipping Oy, ESL Shipping Oy, Silja Oyj Abp ja Mizar Oy. Rahoitukseen osallistuu myös TEKES. Työn suorittaa TKK:n Laivalaboratorio MKL:n tutkimus- ja kehittämisprojektit 2006 Sivu 4(6)

30 Merenkulun toimintaympäristö ja vesiliikenteen edistäminen Puristavan jääkentän ennustaminen sekä ekvivalentti jäänpaksuus Vastuutoiminto/ Talvimerenkulku Aro Ilmari Kesto 2006 Julkaisu(t) koostuu kahdesta osasta; jään puristuksen mallittamisesta sekä ekvivalentista jäänpaksuudesta. Jääkentässä oleva puristus vaikeuttaa paljon laivojen avustusta ja voi myös aiheuttaa vaaratilanteita, jos alus pysähtyy jäihin. Puristuksen vakavuudelle ei ole selvää mittaa ja lisäksi puristus vaikuttaa aluksiin eri lailla eri suunnissa. Tässä projektissa kehitetään sopiva mittari puristustilanteelle ja kokeillaan puristustilanteen ennustamista tämän mittarin avulla. n toinen osa sisältää ekvivalentin jäänpaksuuden määrittämisen liikennerajoitusten antamiseksi. Tällä hetkellä HELCOMin jäätyöryhmän suosituksiin nojautuen on olemassa tasaisen jään ja vaaditun jääluokan välillä karkea yhteys. Tätä jään paksuuden määritelmää parannetaan niin, että se ottaa huomioon laivan kulkeman matkan jäissä ja jääkentän valliintumisen. ILS Oy Osa Ruotsin merenkulkulaitoksen kanssa yhteistä talvimerenkulun tutkimusohjelmaa. Suomalais-ruotsalaisten jääluokkasääntöjen koneiston lujuutta koskevien sääntöjen uudistaminen, vaihe 2 Vastuutoiminto/ Meriturvallisuus Kämäräinen Jorma Kesto 2006 Julkaisu(t) Suomalais-ruotsalaisten jääluokkasääntöjen koneiston lujuutta koskevat säännöt ovat vuodelta 1971 ja siten suurelta osin vanhentuneet. Uusien sääntöjen valmistelu on jo varsin pitkällä. Tässä projektissa täsmennetään eräitä sääntöehdotuksen kohtia, joihin olemme saaneet luokituslaitoksilta ja alan teollisuudelta huomautuksia. Lisäksi verrataan luokituslaitosten ja teollisuuden uusien laskelmien avulla tekemiä laskelmia toisiinsa sekä myös vanhojen sääntöjen antamiin tuloksiin uusien sääntöjen antamien tulosten oikeellisuuden varmistamiseksi ennen sääntöjen käyttöönottoa. VTT Ruotsin merenkulkulaitos (Göran Liljeström) Suomen ja ulkomaiden välisen meriliikenteen kasvunäkymät vuoteen 2030 Vastuutoiminto/ Väylänpito Valjakka Jukka Kesto Työn tavoitteena on päivittää aikaisemmin laadittu meriliikenteen ennuste vuoteen 2030 ja samalla tarkistaa ennusteen perusteita vastaamaan mahdollisesti muuttuneita olosuhteita sekä tulevaisuuden näkymiä toimialoittain (esim. globalisaation vaikutukset, jalostusasteen nousu ulkomaankaupassa ja siihen mahdollisesti liittyvä kuljetusvolyymin kasvun hidastuminen suhteessa BKT:n kasvuun). Kokonaisennusteen lisäksi kehitystä tarkastellaan myös liikennetyypeittäin ja Suomen rannikkoalueittain aikaisemman selvityksen mukaisesti. Edellisen kerran pitkän aikavälin ennustetta merikuljetusten kehityksestä on päivitetty vuonna 2001 (Merenkulkulaitoksen julkaisuja 9/2001). Julkaisu(t) Suomen ja ulkomaiden välisen meriliikenteen kehitysnäkymät vuoteen 2030 (Merenkulkulaitoksen julkaisuja 10/2006) WSP LT- LVM MKL:n tutkimus- ja kehittämisprojektit 2006 Sivu 5(6)