OUTOKUMPU OY OQK MALMINETSINTX

Transkriptio

1 OUTOKUMPU OY OQK MALMINETSINTX T Korkelo RIV K;\ n U BIDJOVAGGEN'INKUPARIESIINTYMÅ POHJOIS-NORJASSA Geologinenraportti Ulkomaisenyritystoiminnantoimeksiannostasuoritti allekirjoittanutyhdesså DI KPlle Venjoensuun ja tekn. Raimo Frimodiginkanssa tutustumismatkan Pohjois-NorjassesijaitsevelleBidjovasmen'in kupariksivokselle vålisenå aikana. Ryhmån tehtåvånåoli suorittaatilannearviointi kaivoksennykyisestdtilasta, malmiesiintymåstä (sen geologiasteja malmiarviosta),sekå ottaa nåytteitariknstuskokeitavarten eri malmityypeistå sekd jåtealueelta. Norjalaistenpuolelta olivat paikalla DI Ulf Smith- Meyer, seologi Ivar Hultin ja geologi Svein Erik Bull. Keksi ensiksimainittuaovat A/S Sydvaranger'in miehiå. Sen sijaan Bull, joka on pitkåån toiminut Bidjovaggen'ingeolosins,on nykyhån toisen firman palveluksesse. Kaivoksenhistoria Ensimmåisettiedot Bidjovaspen'inkupariesiintymåstå saatiin sa8meleistentoimesta, jotka ilmoittivat havainnoistaankonsuli HolmboelleTromssaan. Vuonna 1951 Boltden otti yhteyttå Holmboecn ja ilmoitti olevansa kiinnostunutesiintymåstå. V Boliden'ingeologi Tegergren suoritti tarkastusmatkanalueelle, jonka jälkeen Boliden ehdotti laaja-alaistenmalminetsintåtaidenaloittamisesta alueella yhteistyössåkonsuli Holmboen kanssa sekä toimiluvanhakemista Norjan veltiolta. V Bolidenin je Holmboen kansse tehtiin optiosopimus. Sopimuksenkestoaikeoli 50 vuotta ja se kåsitti 700 km2:n suuruisenalueen. V Norjan valtio kuitenkin eväsi toimiluvan silld perusteella,ettå alueelta on liian våhån geolosistatietos ja niinpå tulevat geologisettutkimukset pitåisi tehdå valtion johdolla. Toimilupahakemuksenkåsittelyn8ikana Boliden ehti kuitenkin suorittaaalueella geologisieja geofysikaalisia tutkimuksia.konsuli Holmboen oikeudet Bidjovaggen'ssa otti valtio hoitaakseenv 1955.

2 V perustettiinkautokeinokobberfelter, Statens Undersfikelser(KKSU)vetdmåån Pidjovaggen'in geologisiatutkimuksia. KKSU:n johtajaksituli vuori-insintsörikarl Ingvaldsen. VarsinaisenBidjovaggen'inesiintymdnlisåksi tutkimuksiaoli tarkoitus laajentaaympdristat;n. V kiinnitettiingeofysiskmalmleting (GM) ja Statens R:sstofflaboratorium (SR) alueelliseentutkimusty8hbn.. V Pidjovaggen'ssesuoritettiingeologisia, geokemiallisiaja seofysikaalisiamaanpintatutkimuksia. V tdydennettiintutkimuksiasuurimman malmilinssin(c-malmi)osalta kairauksinja maanalaisin tutkimuksin. V toteutettiinlaaja kairausohjelma,joka pdåttyi v Kaikkiaankairattiin m pddasiallisesti D-malmilinsseihin. V lopetettiinkksu itsenhisendyksikkönå ja NGU otti huostaan alueen prospektauksen. V A/S PleikvassliGruber otti hoitaakseen valtion oikeudet Pidjovaggen'ssaja tållöin perustettiin A/S Bidjova:geGruber. V alkoi tuotanto Bidjovaggen'ssa. Vuosilouhinnaksi oli suunniteltu tonnia malmia C-malmilinssistä. V A/S Sydvarangerotti hoitaskseena/s Bidjovagge Gruber'in ja 1974 toimeenoantiinlaaja prospektausohjelma. V A/S Sydveranrersnoi ja sai viiden vuoden tuotantoteuon. Tuotentokatkoksenaikana kaivosta on pidetty kuitenkinkuivana ja konoita ainakin yritetty pitdd toimintakuntoisinaseitsemdn miehen voimalle. Yleinen geologia Bidjovesgen'inesiintymdsijeitsee Finnmark'ssa, 40 km Kautokeinostaluoteeseen. Korkeus merenpirnasta on m. Se sijaitseetunturissa, tdysin puuttomallaalueella. Geologisestiesiintymä liittyy orekambriseenns-suuntaiseenvihredkivivyöhykkeeseen. Eteldssä tämä vyöhyke yltdd Suomen puolelle kulkien kdsivarrenpoikki (liite 1).

3 MalmiesiintymAn aeolosie Po!pjoisessa vy5hyke "sukeltpa" Faledonidien elle. Kaleonidien kontektiin on esiintyma.st metkaa 5-10 km, Bidjovajrren'in alueellp tunretapn nelj erillist kupprimalmilinssia; A. P. C ja D. raista C,malmio on merkityksellisin ja sen verapn kpivoskin on aikoinapn perustettu. Kilparin lisksi ekonomiste merkitysta on malmisse (tai sen ulkopuolella) esiin- tyvalla kullalla. Polajois-etela -suuntainen Bidjovejsen'in liuskevyijhyke mucidostaa antikliinin, jossa kivilajien kerrosjarjestys on seurpeva: sedimenttinen vihreakivi epameenepttinen diabaasi albiittitelsi-prpfiittiliuske megneettinen diehapsi "seoskivi" (kalkkikivi-vihrej5kividipbapsi) nuorin malmivyftyke vanhin Kuparimelmilinssit liittyvat albiittifelsi-erafiittiliuskevyihykkeeseen antikliinin kulminpetiokohtean. Pelmioiden etisyys toisistaan on 502-P00 m. C- ja sek'a toissalta ja A-malmioir1en vfliss'a esiintyy heikko, kupprlmiperelisaatiota. Kuparimalmien varsir.pinen "rikestpjen on ollut poimutus. Rikkaimpet mplminoset liittyvh.t poi:tuc'en hprjoihin, jotka ovat spmalla hreksipvyebykkeita. Alueella tunnet2an kaksi eri-ikaista ja -suunt,istp poimutusvaikeftp. Kurarimalmin is'antakivi on Erafiittiliuske tei plhiittifelsi. Palmimineraaleina ovat - kuparikiisu n 5 % rikkikiisu n. 10 majneettikiisu n. 5 % Satunnaisesti tai eksessorisesti tavataan lukuisa joukko malmiminerealeja: Narkesiitti Sinkkivlke Lyijyhohde Packhinpviitti PentlPrdtitti Urolariitti Faleriitti Pajnetiitti Ilmeniitti Hemptiitti Putiili Kulta Peloniitti Telluroviss:utti Altantti Nolybdeenihohde Grafiittiliuskeen ollessa mslmin is:intakivenä kuparipitoisuus vaihtelee suuresti. Se esiintyv tllbin yhdess rikkikiisun ja mejneettiklisun kanssa suonina ja rekotytteir. Albiittife1sissa kuparinitoisuus on homoeenisempi j, malmi on piroteluontoista.

4 Malmin kultapitoisuudestaja sen psiintymisestå ei saatu tarkkaa kuvea. V tehdyn mnlmiarvion mukaan (kaikkicu-malmit 3,6 milj. t, Cu 1,8 %) Au-pitoisuusolt 0,35 g/t. Kåydyiss4keskusteluissa ilmeni kuitenkint ettg estm. C-malmin Au-pitoisuus olisi n. 0,8 g/t. C-malmisse,joka jakaantuu kahteen osaan, E-malmioonja W-malmfoon,on jälkimmginenmalmio Au-rikkeempitrninE-mnlmio. Lisdksi kåvi ilmi, ett4 merkittdvidau-pitoisuuksiaesiintyy myds Cu-malminulkopuolella. Esim. C-malmin pohjoispågssä(ulkopuolellakuparimalmin)on kairareikg,jossa 25 m:n matkalle on n. 6 g/t kultaa. Tgssd reidsså isäntgkivion albiittiliuske(albiittifelsi), jossa on vghdn rikkikiisupirotetta,mutta kuparia ci juuri lainknan. Eri Cu-mp1mflinssien Au-pitoisuuksissaon myös vpihteluja. Siten esim. D-malmio on Au-rikkaampikuin C-melmio. D-malmion yhdesså reigssd on mm. 16 m:n matkalla Cu 1,28 % ja Au 2,9 g/t. Kulta esiintyy kvartsi-karbonaattijuontenyhteydessd, mutta myds massamaisessaalbiittifelsissg. Mineralogisesti esiint, ku a malmissa kuoarikiisun_la_r k. sun hte dessg. Poin 50 o kiirifstaen sulkeuminarikkikiisussa. Kultahippujen koko on nienamni kuin 30/(b(?).Pieni osa kullasta voi esiintyd myös submikroskooppisessamuodossa rikkikiisussa. Neljgstå erilliseståcu-m21mioste(a, P, C ja D) on C-malmio markityksellisinja parhaiten tutkittu. Maanpädllistenkaireustenlisdksi malmiota on kairattu myös maan alta. Leikkausvålitovat 20 m, paikoin 10 m. Malmin asento on lghes pystysuora. Akselikaadeon n. 300 etelägn. touhinta2vaikeuttavana tekijgng on malmin baj2nnisuus. C-malmi jaetaan kahteen pgdyksikkgön,e-mnlmioon ja W-malmioon, joiden vglimatkavaihtelee 10:stg useain kymmeneenmetriin. Lisgksi on useita erillisig pienid malmilinssejg,joista suurin on C-malmin etelåpågssg, W- je E-malmienvglisså o]eva S-malmi. Kaiken kaikkiaanmalmirajojenyhdiståmtnenreigstg toiseen tai leikkauksestatoiseen tuottaa vaikeuksia. C-malmionrikkain (Cu 2-3 %) osa muodostaa putkimaisenkappaleen akselikaateensuunnassa. Lisdksi on huomattavaa,että malmilla ei ole tergvig geologisiar2joja, vaan ne ovat analyyttisig. Siten raakku ei ole tåysin tyhjgd kived. Mikg sen pitoisuus tulisi olemaan, siitå ei ole tietoa. Liitteet 2-12 kuveavat tarkemmin esiintymångeologiaa. 4

5 Malmiarvio ( Svedrup) Metallisisällöt Kåytettåvissdolevat malmiarviotovat geologisia in situ arvioita. Arviot on tehty pystysuorinpi tuusleikkauksinkolmiomenetelmååkdyttåen. Yksit tåinen lohko muodostuu siten kolmiostg, jonka kärjisså on kairareikd. Pidjovaggen'intyyppisen hajanaisenmalmiesiintymånollessa kyseessd olisi louhintateknillinenmalmiarvioehdottomastisuo ritettava. Liitteesså13 on yksityiskohtainen arvio Bidjovaggen'inmalmeista. Yhteenvetona seadaan: C malmi 1,5 Mt Cu 1,98 % (cut off 1 %) B malmi 0,25 Mt Cu 1,83 % (cut off?) A malmi 0,23 Mt Cu 2,0 % II D malmi 2,0 Mt Cu 0,8 % " Alue C D 1,2 Mt Cu 0,50 % It Yht. 5,18 Mt Cu 1,19 % C malmi tn Cu B malmi " A malmi " D malmi " Alue C D " yht tn Cu Kalliomekaniikka Syvåkairauksissasydänhukkaon ollut alle 5 % ja se on pddosiltaantapahtunutbreksiavyöhykkeisså. Maanpinnallabreksiavydhykkeetovat rapautuneet 6-7 m:n syvyyteen (ranakallio). Louhinnallisesti Bidjovaggen'inmalmissa on kaksi selvdstitoisistagn poikkeavaatapausta. Albiittifelsipohjainenmalmi on kovaa ja ehjaa kived ja lienee helposti louhit tavissa. Sen sijaan malmin esiintyas.-dgrafiitti liuskeessaon ongelmat ilmeisid. Crafiittiliuske malmissa on lisdksi malmin suuntaisia hvyd hykkeitd (kts. liite 6). gaivoksessaon peråå ajettaessahuomattu selvå ero siind, kulkeeko perd kerroksellisuuttavastaan kohtisuoreanvai sitå pitkin. Edellisessdtapauksessakatto kestäd, mutta jdlkimmdisessåtapauksessaei. Maanalaisettilmt kaivoksessaolivat suhteellisen kuivia. Miissd maanalaisissatiloissg, joissa pdå simme kdymdän,culttaustaeikd rappausta oltu suori tettu juuri lainkaan.

6 raytteenotto!avtteit riksstiskokeits vrtrr otettlin seuren- 1, Yann slt2 s) grafiittiliuskeslmis b) slbijttifelsirrltin Kairssyd'dmjst snstiin nieni Prk (fllt? kilojs) 4u-m2lmis, joks on u1'.<opuo1e1tskutsrimalmin. Kultamslmin isntkivi on 1, Vertsilu Bidjovagge-Pahtsvuoms JMtmslue Jteslueells oli ]unt.2n r jn se oli lisaksi umpidassa. Tarvittsvien nuuttuessa anstiin nytteita vsin nirtskerroksests, doten nftyttooteiv'dtole edyiptsvis. rytteit otettiin kahdelts lindsltn n. I m:n vdlein 50 kpl (kts. liite 143. Venrattsesss Pidjovsm,sen'injs Pshtsyuomsa toisiinsa voidsmn todets setirssvss: molemmat esiintym!dtliittyv?dtnreksmbriseen vibre;dkivivynykkeeseen (sreen stone belt). vihrekivien 1lsflçsjmy5s muu sgolorinen miljm on ssmsnlsinen; srsflittipitoiset karbonnsttikivet sek nstriumrikk2sden kivien runsss esiintyminen (nlbiittiliuskest, sibiittifelsit). Volermst slueet ov2t joutuneet useemmsn kuin yhden noimutusfassin kohteeksi. Poimutus on ollut isokliinists. - niin Eicijovsrmen'iss2kuln m\itsfshtsvuomsss2 on useitn mistsns on rolermisss sorsnlsinsn: rafiittlliuskeisse suonins js rsont'dyttein:den:dtsssisestijskaantuneens, slhiittikivissi nirotteenn. ir,olemmisss esiintymissa n?dahyötvninersnlion kuosrikiisu. Fiddovsgsen'sss eknnorsts merkitystd on my?dskullslis, kun tsss Falitm.-70-2sakullsn tilslle on hopen. kikkdkiisu on yleinen Fidjovarren'isss, mutts Fr-tr"11_"-"Ira se Puuttuu. To3isssitsPnhtsvuomssse t-2v2+ssngrs-genikiisus js nikiv'dlkett')mutts ei Fidjovsrsen'isss. Esiintymien in situ rilm±srviot ovst: Pidjovamren 3,9S F.tCu 1,37 metsl]isis,fltd Pahtsvuoms 4,40 IvitCu 1,04 r-r,motnllisisaltei t cu.

7 Jatkotoimenpiteet Malmiårviontarkastaminen. Louhintateknillisen malmiarviontekeminen (KTR, Eero Rauhamdki). Kullan esiintymisentutkiminen jåtealueeltaedustavatnåytteet kuparimalmienkultapitoisuus kuparimalmienulkopuolistpnkultapitoisuuksien selvittdminen. Onko erillisidkultamalmeja? Tuomo Korkalo JAKELU OKEI/H Wennervirta KTR /K Vaajoensuu- E Rauhamåki OKME/Roi- Olari LIITTEET 14 kpl

8 I.. -- \. 1." 1 l', N.,, S.. --(j KVARTSIITTI KIILLELIUSKE GRANIITTI KARBONAATTIKIVI AMFIBOLI GNEISSIGRANIITTI GABRO 1 i i MIGMATIITTI I,7 itsf t, -----/ ' i \,.., ( s kka.. `, s- - X fflid t Si s \ s S 11st< sss' S L''?.. N.'.4 ' \ I Geti2bSek.0i:t.,b t"\\ "'. '...?;»!!:,ff i N...,11, I, '. -.,:...,-, -,,,,, \ ' -/-1:-.- 7:.i., 't; ' 51. ltilktiil \ i,. 0 1 \ 1 1in,,-. 1 i 1, / \ 1 t \ \ i / l I l \ \I \ \\ I L5 / /, 11,,,, t.,\ \\ \ ilt V \\ k::' i: ::: k c t \..., / V / \ i \ \ \ \.. /: r 1,k, 41., \ \ t t, r - v.,, r \ S lif I iti 11 5 I i i i I / /» i 3 t.tsysitti ; I f '..'..ilt /..--. f,f41 II 't I I t1i 4 / I li t I 1/ t ' ti/ I I, K u \ fl.. if f 5.1J il J f i f 1 suao v rt At\S'St St.1, v-trt

9 GEOLOGICAL MAP / TE L Gc,o, IGOOE I 200

10 Ifire 2 GEOPHYSICAL DESIGNATIONS GEOLOGICAL DESIGNATIONS strong weak ELECTROMAGNETIC ANOMALIES 1. ALBITE FELS GRAPHITE SHALE SEDIMENTARY GREENSTONE SELF POTENTIAL ANOMALIES Contours at: 200, 400, 600, 800 rny MIXED ROCKS: LIMESTONE/GREENSTONE/DIABASE DIABASE, MAGNETIC MAGNETIC ANOMALIES Contours at: 1000, 2000, 4000, DIABASE, NONMAGNETIC COPPER ORE COPPER MINERALIZATION, MOSTLY LOWGRADE DRILL HOLE ORE BODIES

11 THE BIDJOVAGGE AREA FINNMARK - NORWAY BY CARI. 0. MATHIESEN BLOCK DIAGRAMS BOOS 1160N 6001% 1080N \ t I 500 m 1080N 1000N 7, N 920N ti5 160N BON - - t BON 0 840N N N N m m 5001 at

12 GEOPHYSICAL MAP Z/ ITE 5 2CM

13 LI/TE6 soa J00 0` \\.>, C -. - ' "5.; I 1 /. rt / ii s -` I,s.-, i./,, i ' " '--4, ",, t /, , - -,, 1120 ; :;, I %1 /C\ 1. 1/,S; s - ", r /, s / _ I _ s -+ \.\ s/ 1180 El r b_... / / I / - I S : - / /1 - / - - \\'.\\ r, - 11,s - Ii 1, \ I I I,././ 1290 $ SIDIOYAGGEFELTET FOR EKOMST C Or 11 Ilt skiltr ;/,/". Flawriso IIIYA 600 r gel Marrnsont M lys 0/211111sk granntfln 10 il II 10. Li

14 LIITE 7 Legend Liitteisiin 8-12 >>>>>> Metadiabas >>>>>> c<<...< < Metadiabas,amfibolitisk Sedimentær griinnstein Albittfels Svartskifer Karbonatbergarter Albittskifer 5 SSSS Skarnmineralisering 00 o Arnfiboluggregat Ao Borhull Mineratiseringsgrad Fjell i dugen andiall Cu -gehalt (1rnrn 0,27.) Pb-gehalt (1n1rn :0,2%) Bevegelsesener (råtasoner)

15 un \') 600 PROFIL S : 1000

16 it\ L // TE PROFI L S 1120 l000 or t

17 L//TEM ) ' I L 1\ 11, I 9,00m 4,0;.);,, \ ) Legend Metccik:bcs Metoci b-s sy-^ Rocilme, tær gr-r,r nstem AW:ttteis PROFI L S :1000

18 L/ / TE! 1 1\ A B

19 LI1TE PROFIL S : loo

20 I NTERN RAPPORT DATO RAPPORT NR L//rEf3 Prospekteringsavueling., Tlf: Nordreaks vel 2 KART BLAD 1324 Lysaker, Norge Antall sider bur) SAKSBEARBEIDER RAPPORT VEOPeRENDE FORDELING OSLO: Li: RESYMe.: : ci.- b.crut ned ti1 viser: 1 Y91 t, rivt niv:= % Cu lr,),fil 1220) ,68% ,55% ,77% KIRKENES: f ) hele til ,24% 1,5% I. '1'. 1,61% V. Hv. 3, " 1,E8% 1,55% ANDRE: (frc-mtil ,77% til 1,92% _1 r t:11igun1yr I KOMMENTAR:. tghn " te= r 7 r 1(- ornstene. t3:rilaccif: -

21 a. 26 c Ei Profile nr.l. )c ro _. Scimplos?ror. o nr.1 te nc Taihny dom East 6o 127 Proffle nr 2 somples from 27 ty 50 4:1000

22 110,) a. ega,

23 t, :i ll_ irillik -411S.. ipm, 41, SC, ttrr f. r, e fl S "- ".1E _ - - b -.!.<Sh -, ,, a.1.-9a.-):\1 TI2 '.'21:' ;!rj,u)n yun A ';:nn! i : nd ''..:LI." IT 21.?_'. U;'! I'll';`.My: : t syle...e: - ' fir. ri...r.-:

24 fl,

25 - -