MUISTIO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS

Transkriptio

1 Mauri Karoma Tilapalvelut-liikelaitos PL ESPOON KAUPUNKI tiedoksi: WESTENDS DAGHEM, ESPOO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS Westends daghem päiväkotirakennukseen on tehty rakenne- ja talotekninen katsastus 26.3 ja Katsastuksella tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisesti suoritettua sisäilmapainotteista kuntoarviota. Katsastus on tehty tiloihin, joista on tullut Espoon kaupungille käyttäjäpalautetta sisäilman laadusta. Katsastettuja tiloja ovat olleet tilat ryhmien Humlan, Sländan, Fjärilen ja Nyckelpigan ryhmä- ja lepohuoneet, liikuntasali, kanslia sekä niitä ympäröivät rakenneosat ja ilmanvaihtolaitteet. Katsastuksen tekivät Elisa Koskinen ja Kaj Karumaa. Katsastuksessa olivat mukana kiinteistönhoitaja Fatmir Miftari ja Sara Wallius. Sisäilman olosuhdeseuranta toteutettiin välisenä aikana. Seurantajakson aikana on ollut pääsiäislomajakso maalis-huhtikuun vaihteessa, jolloin tilojen käyttäjämäärä on ollut tavanomaista vähäisempi. Käyttäjäpalaute sisäilman laadusta on kirjattu GMjärjestelmän sisäilmasto-olosuhdelomakkeeseen. Käyttäjäpalautteen mukaan tiloissa on koettu sisäilmaan liitettyjä oirekokemuksia sekä mm. kylmyyttä tai kuumuutta, vetoa tilassa Humlan H1, hajua tilassa Fjärilen F1 sekä tasopintojen pölyisyyttä ennen uuden siivoojan aloitusta. Työntekijöiden määrä on noin 25. Yksi kerroksinen rakennus on valmistunut vuonna Rakenteet pääpiirustuksen mukaan ovat: Tiloja palvelee koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. 1 (20) S w e co Ilmalanportti 2 FI Helsinki, p (0) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen

2 1 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS 1.1 Kuivatusosat, salaojat, salaojakaivot - Rakennuksen ulkopuolella ei ollut havaittavissa avattavia salaojakaivoja. Tarkastuksen aikana on ollut lunta maassa, joka on voinut osaltaan estää kaivojen paikantamista. Rakennuksen sisäpuolisissa rakenteissa ei todettu viitteitä alapohjan ja ulkoseinien alaosien kastumisesta. Vuoden 2014 Rakennustyöselostuksessa (Pontek Oy) on esitetty, että ympäröivät salaojat ovat kunnossa. 1.2 Päällysteet, pintavesien poisjohtaminen - Rakennuksen vierustoilla on kivetystä ja asfalttia. Pintavesien lammikoitumista ei ole havaittu kiinteistöhoidon puolelta. Vuonna 2014 laadittu rakennustyöselostuksen mukaan kohteessa on suunniteltu tehtäväksi pihojen kallistuskorjauksia. 1.3 Perustukset, perusmuurit - Perustusten painumisesta ei ollut viitteitä. Sokkelibetoneissa on yksittäisiä halkeamia ja paikoittain kalkkihärmää. Sokkelin halkeamia on erityisesti julkisivujen nurkkakohdissa ja julkisivumuurauksen alla pitkittäissuuntaisesti. Vuoden 2014 rakennustyöselostuksessa sokkelien halkeamat on esitetty paikattavaksi. Sokkelin ulkopintaan on asennettu patolevytystä. Kuva 1. Sokkeleissa on yksittäisiä halkeamia ja paikoittain kalkkihärmää 2 (20)

3 1.4 Alapohjat - Päiväkotitiloissa on pääosin muovimattolattiapinnat ja liikuntasalissa on parketti. Päiväkotitilojen muovimattolattiapinnoilla oli havaittavissa tavanomaisia kulumisen jälkiä. Lattiapinnoilla ei todettu kosteuden aiheuttamia vauriojälkiä eikä kohonneita pintakosteuslukuarvoja. Lattiapintoja on uusittu, mutta uusimisajankohta ei ole tarkasti tiedossa. Osassa tiloja muovimaton ylösnostot on nostettu ulkoseinäpintoja vasten. - Rakenneleikkausten perusteella alapohjarakenteita ei ole suunniteltu ilmatiiviiksi, jolloin ilmavuodot alapohjan kevytsorabetonikerroksesta ja ulkoseinän alaosasta huoneilmaan ovat todennäköisiä. Rakenteiden ilmavuodot ovat sisäilman laatua heikentävä tekijä. Tarkasteltujen tilojen kohdalla lattian ja ulkoseinän liittymissä ei tunnistettu poikkeavaa hajua. Kuva 2. Alapohjarakenteen liittymiä ulkoseiniin ei ole suunniteltu ilmatiiviiksi. 1.5 Runko, kantavat seinät - Rakennus on puurunkorakenteinen. Sisätiloista tarkasteltuna katto- ja seinälevypintojen liittymissä olevat elastiset saumamassat olivat paikoin halkeilleet. Rakenteissa ei havaittu muodonmuutoksia, jotka voisivat viitata kantavuuden heikentymiseen. 1.6 Välipohjat, yläpohjat - Tarkasteltujen tilojen kattopinnoilla ei todettu vesivuotojälkiä, jotka edellyttäisivät laajempia yläpohjan lämmöneristeen kosteusteknisiä kuntotutkimuksia. - Rakennetyypin mukaan yläpohjan höyrynsulku- ja ilmansulkukerroksena on termopollevyrakenne, jota ei todennäköisesti ole asennettu ilmatiiviisti. Ilmavuodot yläpohjarakenteesta ovat sisäilman laatua heikentävä riskitekijä. Yläpohjan ilma- ja vesihöyrytiiveyttä on suositeltava parantaa viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Korjausten kiireellisyyttä voidaan arvioida tarkemmin Nyckelpigan nukkumatilaan tehdyn rakenneavauksen perusteella. 3 (20)

4 - Nyckelpigan nukkumatilassa on havaittu katon ja seinän liittymäkohdassa tummia viiruja, jotka ovat todennäköisiä ilmavuotojälkiä. Kohteessa tehtyjen havaintojen mukaan ilmavuotojälkiä on voinut aiheuttaa ilman kulkeutumien yläpohjan ja seinän liittymäkohdista tai ilman kulkeutuminen mm. läpivientien kautta teknisestä tilasta, joka on nukkumatilaa vasten. Nyckelpigan nukkumatilan katon ja seinän liittymään suositellaan tehtäväksi rakenneavaus kattoon ilmavuotojälkien kohdalle rakenteen korjaustarpeen ja korjaustavan arvioimiseksi. Rakenneavauksen kohdalta voidaan pistokoeluontoisesti myös tarkastaa yläpohjan lämmöneristeen kosteustekninen kunto. Kuva 9. Nyckelpigan nukkumatilassa on ilmavuotojälkiä seinä- ja kattoliittymässä, joka on teknisen tilan vieressä. Kuva 9. Kattopinnoilla ei ole todettu kosteusjälkiä. 4 (20)

5 1.7 Ulkoseinät, julkisivut - Julkisivujen tiilimuurauksissa ei todettu halkeamia. - Ulkoseinien sisäpinnoilla ei ole todettu kosteuden aiheuttamia vauriojälkiä. - Ulkoseinän muovikalvoa ei ole suunniteltu ilmatiiviiksi, mikä mahdollistaa ilman kulkeutumisen lämmöneristekerroksista huoneilmaan päin. - Rakenneleikkauksen perusteella ulkoseinän kosteusteknistä toimivuutta edesauttaa se, että ulkoseinän alaosan runkopuu on kestopuuta ja runkopuun alle on asennettu huopakaista. Rakenneleikkauksen ja kohteessa tehtyjen havaintojen mukaan ulkoseinän alaosat ovat maanpinnan tason yläpuolella. - Ulkoseinä on suunniteltu tuulettuvaksi julkisivumuuraukseen alaosaan tehtyjen saumojen kautta. On kuitenkin mahdollista, että tiilimuurauksen ja tuulensuojalevyn tuuletusrako on ummessa mm. laastipurseen takia. - Ikkunarakenteiden yläpuolella on julkisivupintana peltilevy, jonka liittymiä tiilimuuraukseen ei ole massattu vesitiiviisti. Ikkunapellitysten liittymiä tiilimuuraukseen oli massattu paikoittain. - Pistokoeluontoisesti tiloissa, joiden sisäilman laatuun on liitetty käyttäjäpalautetta, suositellaan tarkastettavaksi ulkoseinärakenteen ilmatiiveys ja kosteustekninen kunto korjaustarpeen ja korjausten kiireellisyyden arvioimiseksi tarkemmin. Ulkoseinien ilmatiiveyttä ja kosteusteknistä toimivuutta suositellaan selvitettäväksi laajemmin viimeistään seuraavan peruskorjauksen hankesuunnitteluvaiheessa. Kuva 3. Julkisivujen tiilimuuratuissa pinnoissa ei havaittu halkeamia. 5 (20)

6 Kuva 4. Ikkunapellitysten ja julkisivupeltirakenteiden saumoja ei ole kauttaaltaan massattu vesitiiviisti tiilikuorta vasten. 1.8 Ikkunat, karmit, puitteet, lasituslistat, vesipellit - Ikkunarakenteita on uusittu hätäpoistumisteiden rakentamisen takia noin muutama vuosi sitten - Ikkunoiden räystäspellitysten ylösnostojen kittaukset puuttuvat paikoittain ja ne suositellaan massattavaksi kauttaaltaan vesitiiveyden säilyttämiseksi. - Leikkipihojen puoleisilla julkisivuilla alkuperäisten ikkunoiden ulkopuitteiden maalipinnat ovat kuluneet ja ne suositellaan huoltomaalattavaksi. - Liikuntasalin ikkunalaudalla on vanhoja kosteusjälkiä, mutta niiden arvioidaan aiheutuneen kasvien kastelusta. Kosteusjälkiä ei todettu seinä- ja lattiapinnoilla. Havainto ei edellytä kiireellisiä toimenpiteitä 6 (20)

7 Kuvat 5. Sisäpihan puolella alkuperäiset ikkunapuitteet on suositeltava huoltomaalata (kuva yllä). Liikuntasalin ikkunalaudalla on kasvien kasteluvesistä aiheutuneita vanhoja kosteusjälkiä (kuva alla). 7 (20)

8 Kuva 6. Viimeisimpänä korjauksena päiväkodin ikkunarakenteita on uusittu hätäpoistumisteiden asentamisen takia. Kuvassa on Nyckelpigansin nukkumatila. 8 (20) Kuva 7. Ikkunaerkkereiden ulkopuitteiden maalipinnat on suositeltava huoltomaalata.

9 1.9 Ulko-ovet, sisäovet - Ulko- ja sisäovien toimivuudessa ei ole ollut huomautettavaa Vesikatteet, kattokaivot - Vesikatteiden kuntoa arvioitiin maasta käsin tarkasteltuna, koska tarkastushetkellä oli luminen sää. Katselmoiduilta osin vesikatteen maalipinnat ovat kunnossa. Rakennuksen sisällä ei ole todettu vesikattovuotoja, joten vesikatto on tarkastuksen perusteella vesitiivis. - Parkkialueen puolella on tehty jossakin vaiheessa peltikatteen paikkauksia. Lumiesteet oli kiinnitetty vesikatteisiin kulkualueiden kohdalta ja lumiesteiden asentamista on todennäköisesti korjattu vuoden 2014 pihakorjaussuunnittelun yhteydessä. - Sadevesikourujen liittymä Fjärilan ryhmähuoneen kohdalla vuotaa ja se on suositeltava korjata. Muutoin sadevesiputkien ja sadevesikourujen toimivuudessa ei havaittu puutteita. Sadevesiputket on johdettu maahan, eikä niissä ole näkyviä rännikaivoja. - Humlan pienryhmähuoneen kohdalla räystäsrakenteissa on kasvillisuutta, joka on suositeltava poistaa. - Räystäslaudoissa on paikallisia leväjälkiä sadevesirasituksen takia. Räystäslaudoituksen kosteustekninen kunto ei edellytä kiireellisiä korjaustoimenpiteitä, mutta maalipinnat on suositeltava uusia noin 2 vuoden sisään. Kuva 8. Sadevesikourujen liittymä vuotaa. 9 (20)

10 Kuva 9. Räystään alla on kasvillisuutta, joka on suositeltava poistaa. Kuva 10. Räystäslaudoissa on paikallisia leväjälkiä ja maalipinnan kulumista sadevesirasituksen takia. 10 (20)

11 1.11 Tilapinnat ja tilavarusteet - Rakennepinnat ovat tavanomaisesti kuluneita. Niiden kosteusteknisessä kunnossa ei ole muutoin huomautettavaa Muut havainnot - Tiloissa ei tunnistettu poikkeavia hajuja tarkastusten yhteydessä. Tilojen lattia- ja avohyllypinnoilla on paikoin paljon tavaraa, joka vaikeuttaa siivoamista Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seuranta Sisäilman lämpötilaan ja suhteellista kosteutta seurattiin jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla Humlan -lepohuoneessa, Fjärilen-ryhmähuoneessa, kansliassa ja Nycklepigans lepohuoneessa. Tulokset on esitetty graafisesti liitteissä Seurantajakson aikana ulkoilman lämpötila vaihteli välillä C ja suhteellinen kosteus %. Seurantajaksoon ajoittui lumisadetta. Humlan-lepohuoneessa sisäilman lämpötila vaihteli välillä 21,8 24,7 C ja suhteellinen kosteus oli välillä %. Fjärilen-ryhmähuoneessa sisäilman lämpötila vaihteli välillä 21,1 23,6 C ja suhteellinen kosteus oli välillä %, kansliassa 19,6 22,2 C ja suhteellinen kosteus oli välillä %. Nycklepigans lepohuoneessa sisäilman lämpötila vaihteli välillä 21,7 25,2 C ja suhteellinen kosteus oli välillä %. Korkeimmat lämpötilat ajoittuvat arkena ja viikonloppuisin iltapäivään Asumisterveysasetus 2015:n mukaan sisäilman lämpötilan toimenpiderajat ovat lämmityskaudella C eli lämpötilan tulisi olla tällä välillä. Tutkittujen tilojen sisäilman lämpötilat olivat toimenpiderajojen mukaisia. Sisäilman suhteelliselle kosteudelle ei ole olemassa vastaavia tavoitearvoja kuin lämpötilalle. Sisäilman suhteellisen kosteuden vaihtelu oli vuodenaikaan nähden normaalia. Tiloissa, joista on annettu käyttäjäpalautetta liian korkeasta lämpötilasta suositellaan kuitenkin selvitettäväksi lämmitysjärjestelmän asetukset ja säätömahdollisuudet. Käyttäjäpalautetta on annettu Fjärilen sovrum3, humlan H1, ja Nyckelpigan sovrum N Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta seurattiin jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla Humlan -lepohuoneessa, Fjärilen-ryhmähuoneessa, kansliassa ja Nycklepigans lepohuoneessa. Tulokset on esitetty graafisesti liitteissä Human lepohuoneessa sisäilman hiilidioksidipitoisuus vaihteli välillä noin ppm, Fjärilen-ryhmähuoneessa ppm, kansliassa ppm ja Nycklepigans lepohuoneessa ppm. Korkeimmat pitoisuustasot todettiin keskipäivän aikaan. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja-arvo ylittyy, jos sisäilman hiilidioksidipitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on noin (20)

12 ppm. Tutkittujen ryhmä- ja nukkumatilojen sisäilman hiilidioksidipitoisuus ei ole ylittänyt Asumisterveysasetuksen toimenpideraja-arvoa. Seurantatulosten perusteella suositellaan huomioitavaksi, että Fjärilen-ryhmähuoneessa tilan käyttäjämäärä ei kasvaisi merkittävästi seurantajakson aikana vallinneesta määrästä, jotta sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja-arvoa ei ylitettäisi Sisätilojen ja ulkoilman välinen paine-eroseuranta Rakennuksessa seurattiin sisätilan ja ulkoilman välistä paine-eroa jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla Humlan -lepohuoneessa, Fjärilen-ryhmähuoneessa, kansliassa ja Nycklepigans lepohuoneessa. Tulokset on esitetty graafisesti liitteissä Sisätilat ovat olleet keskimäärin -3-4 pascalia alipaineisia ulkoilmaan nähden. Ilta-yöaikaan tilat ovat noin 7-8 pascalia alipaineisia ulkoilmaan nähden. Tilojen ja ulkoilman väliseen paine-eroon vaikuttavat ilmanvaihtolaitteiden toiminta ja tuuliolosuhteet. Tulosten perusteella tilat ovat lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden eivätkä tulokset edellytä toimenpiteitä. Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Nyckelpigan nukkumatilan katon ja seinän liittymään suositellaan tehtäväksi rakenneavaus katon ilmavuotojälkien kohdalle rakenteen korjaustarpeen ja korjaustavan arvioimiseksi. Rakenneavauksen kohdalta voidaan pistokoeluontoisesti myös tarkastaa yläpohjan lämmöneristeen kosteustekninen kunto. - Selvitetään lämmitysjärjestelmän asetukset ja säätömahdollisuudet lämpötilan laskemiseksi etenkin tiloissa, joiden lämpötilasta on annettu käyttäjäpalautetta. - Pistokoeluontoisesti tiloissa esimerkiksi humlan H1, fjärilen F1, suositellaan tarkastettavaksi ulkoseinärakenteen ilmatiiveys ja kosteustekninen kunto korjaustarpeen ja korjausten kiireellisyyden arvioimiseksi tarkemmin. - Humlan pienryhmähuoneen kohdalla räystäsrakenteen kasvillisuus poistetaan. - Uusitaan puuttuvilta osin ikkunapellitysten ja peltirakenteiden liittymien saumamassat ympäröiviin rakenteisiin - Julkisivujen (mm.) ja räystäiden puuosien huoltomaalaus noin kahden vuoden sisällä - Paikkakorjataan sokkelien halkeamat 12 (20)

13 2. ILMANVAIHTO JA TALOTEKNISET HAVAINNOT 2.1. Yleiset sisäilman laatuun vaikuttavat talotekniikkakohtaiset epäkohdat - Rakennuksen kokonaisilmamäärä on riittävä. Tilojen käyttö on luonteeltaan sen kaltaista, että tiloissa on hetkellisesti enemmän henkilöitä, kuin mihin ilmanvaihto on mitoitettu. Tuolloin ilma tuntuu raskaalta, ja tunkkaiselta. Tiloissa, joissa huonekohtaiset kuormitukset vaihtelevat merkittävästi, tulisi olla ilmanvaihtojärjestelmä, joka kykenee reagoimaan muuttuviin tarpeisiin. Jos tätä ominaisuutta ei ole, ilmamäärät mitoitetaan siten, että ne melkein aina ovat ylimitoitettuja. - Ylimitoitusta on vältetty turhana energiahukkana. Suuret ilmamäärät ovat harvoin sisäilmasto-ongelma, mutta talvella helposti ovat. Ongelmia ovat tuolloin: veto, kuiva ilma tai ilmanvaihdon aiheuttama ääni. Vetoa syntyy, kun ilmaa vaihdetaan. Etenkin kun ilmanvaihto on suurempaa, kuin hetkellinen tarve ilmasuihkut koetaan vetona. Nykymääräyksien mukaan suunniteltuna jopa edellytettäisiin, että järjestelmä olisi tarveohjattu. - Päiväkodin lämmitys on toteutettu sähköisillä kattoasenteisilla säteilylämmittimillä. Päiväkodeissa suositellaan käytettäväksi lattialämmitystä. Lattialämmityksellä saadaan tasaisempi lämpöjakauma. Lisäksi päiväkodeissa oleskellaan lattioilla, jolloin lattialämmitys on mukavampi. Olevalla ratkaisulla ei oikein voi saavuttaa tyydyttäviä sisäilmasto-olosuhteita. Säteilylämmittimillä on kyllä mahdollista saavuttaa miellyttävät lämpötilaolosuhteet, mutta tuolloin tilojen korkeus pitää olla suuri. Silloin lämmittimet säteilevät lämpöään, joka sitten eri pinnoista muuttuu konvektiiviseksi lämmöksi, joka myös lämmittää huoneilmaa. Korkeissa tiloissa myöskään säteilylämmittimien säteily ei tunnu epämukavana päässä. - Ilmanvaihdon sisäänpuhalluslämpötila on aivan liian korkea. Selitys ilmanvaihtoosiossa. 13 (20)

14 2.2. Käyttövesijärjestelmät - Käyttövesijärjestelmät tarkastettiin silmämääräisesti. - Rakennuksessa ei ole lämpökeskusta. Käyttövesi lämmitetään sähköisessä lämminvesivaraajassa. - Putkisto ja venttiilit ovat alkuperäisiä. Järjestelmät ovat silmämääräisesti arvioituna toimintakuntoisia. Niistä ei myöskään ollut valituksia. Osa käyttövesipisteistä on poistettu käytöstä, tai vähällä käytöllä. Näihin tulisi muistaa laskea vettä vähintään kerran viikossa. tämä veden valuttaminen voisi kuulua siivousrutiineihin. - Sekoittajat ovat pääsääntöisesti alkuperäisiä. Virtaamat vaihtelevat jonkin verran. Johtunee suuttimien tukkoisuudesta. 14 (20) Kuva 11. Käyttövesikalusteet ja sekoittajat ovat pääsääntöisesti alkuperäisiä ja toimintakuntoisia. Kulutuksen jälkikin näkyy, kuvassa vasemman puoleisen pesualtaan viemärin lattiakaulus ei enää ole paikallaan Lämmitysjärjestelmä - Rakennuksessa ei ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää. Lämmitys on hoidettu sähköisillä kattosäteilijöillä. - Lämmönluovuttimet ja säätimet ovat (pääsääntöisesti) alkuperäisiä. Ne eivät toimi tyydyttävästi suuri määrä lämmittimien säätimistä on rikki, seuraamuksella että lämmittimet eivät reagoi huonelämpötilaan. Näin osa tiloista on sietämättömän lämpimiä. Kaikkien lämmittimien säätimet tulee tarkastaa järjestelmällisesti, ja tarvittaessa uusia.

15 Kuva 12. Tilaan on jälkikäteen asennettu lisää sähkölämmittimiä. Säteilijät eivät ole tuntuneet riittäviltä. Uusien lämmittimien säätimet eivät kommunikoi säteilijöiden kanssa. - Koko lämmitysjärjestelmä on lähtökohtaisesti huono. Suosittelen vesikiertoisen järjestelmän rakentamista, mikäli rakennukselle kaavaillaan yli 10 vuoden käyttöä. Kuva 13. Kuvassa kattopaneeli jonka lämpötila on lähes 100 C. Huoneen lämpötila yli 25 C. henkilökunta valitteli huoneen lämpötilaa 15 (20)

16 Kuva 14. Rakenteiden pintalämpötila oli tavanomainen pistemittauksena määritettynä. 16 (20)

17 2.4 Ilmanvaihto - Rakennuksen kokonaisilmamäärä on riittävä. Kuitenkin eri tiloissa oleskelee hetkellisesti enemmän henkilöitä, kuin mihin ilmanvaihto on mitoitettu. Ilmankäsittelykoneiden ilmamäärä jaettuna pinta-alalle antaa 2,02 dm³/s, m². Ilmamäärä on normaali tyydyttävä (nykynormiston mukaan lepo ja leikkihuoneissa tulee toteutua 2,5 dm³/s, m². Tuossa kokonaisilmamäärässä on mukana myös käytävät ym. tilat jossa ei varsinaisesti vietetä aikaa. Tilavuuteen suhteutettuna ilmanvaihtuvuus on 2,13 1/h. Tätä voidaan verrata tavallisen asunnon viranomaismääräykseen vaihtuvuudesta 0,35 1/h. - Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Järjestelmä on alkuperäinen vuodelta Ilmankäsittelykoneessa on lämmöntalteenotto, eikä täten tuhlaa merkittävästi energiaa, mutta yli kolmekymmentä vuotta vanha ilmankäsittelykone on teknisen käyttöikänsä lopussa. - Johtuen muutoksista ja vaihtelevista tarpeista, henkilömäärät (käyttäjät) ylittävät suunnitellut ainakin ajoittain. Tämä on vakioilmamääräisen järjestelmän ominaisuus. Sen muuttaminen jälkikäteen muuttuvailmavirtaiseksi vaatii investointeja, jotka ovat minimissään suuruusluokkaa (3k /tila). - Koko päiväkodin kokonaisilmamäärä jaettuna kokonaiskerros-alalla antaa suhdeluvun n. 2,02 dm³/s, m², joka on normaali ja hyvä, ilmamäärä (rakennuksen kuvista arvioitu käyttöpinta-ala 754 m²). Ilmamäärän pitäisi riittää tilojen pitämiseksi raikkaina ja terveellisinä. Tiloissa testattiin ilmanvaihdon toimivuutta pistokoemaisesti. Kaikissa näissä ilmanvaihto (ilmamäärät) vaikuttivat riittäviltä. Kuva 15. Tuloilmaventtiilejä ja niiden säätimiä on uusittu paikoitellen. Kokonaisuudessaan ilmanjakojärjestelmät ovat tyydyttävässä kunnossa 17 (20)

18 F7-luokan 2.4 TK-1 Kuva 16. Alkuperäien tuloilmasäleikkö on huonokuntoinen, eikä sen suuntaussiivekkeet pysy asetellussa asennossa. Lisäksi hyllyille asetetut tavarat ovat tuloilmasuihkun tiellä. - Tuloilmakone TK1 palvelee koko päiväkotirakennusta. llmankäsittelykone on kotimainen Ilmateollisuuden valmistama. Koneessa on levylämmönsiirrin, joka toimii aikakaudelleen tyypillisellä lämpötilahyötysuhdealueella. - Raitis- ja jäteilmapelti: pellit toimivat, ja ovat suljettuna tiiviit - Suodattimet: ovat lasikuidusta valmistettuja pussisuodattimia. Suodatustaso on varsin tyydyttävä. Suodattimien kiinnikejärjestelmät ja tiivisteet ovat hyväkuntoisia, eikä niiden ohitse pääse normaalista poikkeavasti vuotoilmaa 18 (20)

19 Kuvat 17. Silmämääräisesti arvioituna kanavat ovat puhtaat, jonka perusteella ilmanvaihtokoneen suodatus toimii tarkoituksenmukaisesti. - Lämmöntalteenotto on toteutettu levylämmönsiirimellä. Siirtimessä on ohitus ja lohkosulatus. Ilmamääräkompensoitu poistoilman talteenoton hyötysuhde oli kartoituspäivänä n. 40%, mikä on tyydyttävä arvo ko. tekniikan LTO-järjestelmälle. Arvo perustuu koneen laitekilvissä oleviin ilmamääriin, ja koneen mittareiden ilmoittamiin ilman lämpötiloihin. Ne saattavat olla virheelliset. - Koneessa on neliportainen sähkölämmitin. Koko rakennus on sähkölämmitteinen. Rakennuksen tulevaisuutta ajatellen tutkisin mahdollisuudet maalämmön hyödyntämiseen. - Tuloilman lämpötilaa säädetään kaskadisäätönä poistoilman mukaan, siten että tuloilman lämpötila nousee poistoilmalämpötilan laskiessa. Säätötapa on perinteinen. Tuloilman lämpötilasäädin oli katselmuksen aikana sekaisin ja seuraamuksena tuloilman lämpötila oli aivan liian lämmin (22 C). Moderni ajatustapa on, että tuloilman lämpötila on vakio. Täten optimaalinen ilmanjako taataan, tuloilma tuntuu raikkaalta, ja lämmitysjärjestelmä hoitaa lämpötilan säädön. Liian lämmin tuloilma ei tunnu raikkaalta. Järjestelmää pitäisi hiljakseen muuttaa, siten että tuloilman lämpötila 19 (20)

20 ohjattaisiin C asteeseen. Tiloissa, joissa on koettu vedon tunnetta, voidaan tehdä paikallisia muutoksia mm. vaikuttamalla tuloilmalaitteen heittokuvioihin - Puhaltimet ovat hihnavetoisia keskipakoispuhaltimia. Puhaltimet ovat hyväkuntoisia. Niiden hihnat on vaihdettava parin vuoden välein. Kuva 18. Tuloilmakoneen kaavio Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Lämmityksen säätimet tulee korjata (säteilijöiden termostaatit) - Tuloilman lämpötila tulee saattaa tasolle C. Niissä tiloissa joissa lämpötilan pudotus aiheuttaa vedon tunnetta, tulee tutkia tuloilmalaitteen puhalluskuvio - Iv-kone on alkuperäinen, ja yleisen näkemyksen mukaan teknisen käyttöikänsä lopussa. Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Elisa Koskinen RTA, FM, osastopäällikkö Kaj Karumaa LVI-insinööri Liite 1. Mittauspisteet pohjakuvissa Liitteet Paine-eroseurantakuvaajat Liitteet Hiilidioksidipitoisuusseuranta Liitteet Olosuhdeseuranta Liite 5. Työmaapöytäkirja, sisäilmakorjaus 20 (20)

21 MERKINTÖJEN SELITYKSET: L PS SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET (hiilidioksidi, lämpötila, suhteellinen kosteus) PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET Sländan L1 Humlan PS1 PS2 Fjärilen Liikunta L2 L3 L4 PS3 Kanslia Nyckelpigan 3088 Westends daghem Hiiralantie 1 A, Espoo 1-kerros LIITE 1

22 Paine-ero [Pa] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy 10 Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. PS1: Lepohuoneen Humlan ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) Vaihteluväli: -7,5... 0,9 Pa Keskiarvo: -3,2 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Westends daghem, Espoo Liite 2.1

23 Paine-ero [Pa] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy 10 Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. PS2: Liikuntasalin ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) Vaihteluväli: -8,8... 0,9 Pa Keskiarvo: -4,3 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Westends daghem, Espoo Liite 2.2

24 Paine-ero [Pa] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy 10 Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. PS3: Tilan Nyclepigans ja ulkoilman välinen paine-ero (10 min keskiarvo) Vaihteluväli: -8,5... 0,4 Pa Keskiarvo: -3,7 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Westends daghem, Espoo Liite 2.3

25 Hiilidioksidi [ppm] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy L1: Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta Humlan-lepohuoneessa (10 min keskiarvo) Vaihteluväli: ppm Westends daghem, Espoo Liite 3.1

26 Hiilidioksidi [ppm] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy L2: Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta Fjärilen-ryhmähuoneessa (10 min keskiarvo) Vaihteluväli: ppm Westends daghem, Espoo Liite 3.2

27 Hiilidioksidi [ppm] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy L3: Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta kansliassa (10 min keskiarvo) Vaihteluväli: ppm Westends daghem, Espoo Liite 3.3

28 Hiilidioksidi [ppm] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy L4: Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta tilassa Nycklepigans (10 min keskiarvo) Vaihteluväli: ppm Westends daghem, Espoo Liite 3.4

29 Lämpötila [ C] Suhteellinen kosteus [%] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy L1: Sisäilman olosuhdeseuranta Humlan-lepohuoneessa (10 min keskiarvo) Lämpötila Kosteus Suhteellinen kosteus Vaihteluväli: % Lämpötila Vaihteluväli: 21, ,7 C Westends daghem, Espoo Liite 4.1

30 Lämpötila [ C] Suhteellinen kosteus [%] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy L2: Sisäilman olosuhdeseuranta Fjärilen-ryhmähuoneessa (10 min keskiarvo) Lämpötila Kosteus Suhteellinen kosteus Vaihteluväli: % Lämpötila Vaihteluväli: 21, ,6 C Westends daghem, Espoo Liite 4.2!

31 Lämpötila [ C] Suhteellinen kosteus [%] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy L3: Sisäilman olosuhdeseuranta kansliassa (10 min keskiarvo) Lämpötila Kosteus Suhteellinen kosteus Vaihteluväli: % Lämpötila Vaihteluväli: 19, ,2 C Westends daghem, Espoo Liite 4.3

32 Lämpötila [ C] Suhteellinen kosteus [%] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy L4: Sisäilman olosuhdeseuranta tilassa Nycklepigans (10 min keskiarvo) Lämpötila Kosteus Suhteellinen kosteus Vaihteluväli: % Lämpötila Vaihteluväli: 21, ,2 C Westends daghem, Espoo Liite 4.4