MUISTIO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS

Transkriptio

1 Mauri Karoma Tilapalvelut-liikelaitos PL ESPOON KAUPUNKI tiedoksi: 4069 LAURINLAHDEN KOULU, ESPOO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS Laurinlahden koulu on rakennettu Rakennus on kaksikerroksinen. Julkisivut ovat tiiliverhoiltuja. Kantavat rakenteet ovat betonielementtejä, välipohja on ontelolaattoja. Alapohjana on maanvastainen betonilaatta. Yläpohja tila on tuulettuva. Vesikatteena on betonitiili. Rakennuksessa vesikiertoiset patterit sekä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennukseen tehtiin ns. rakenne- ja talotekninen katsastus, jolla tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisesti suoritettua sisäilmapainotteista kuntoarviota. Katsastuksen suorittivat Markku Sillanpää ja Jesse Kantola Katsastuksessa olivat mukana kiinteistönhoitaja Henri Halonen ja rehtori Mari Poikola (osan ajasta). 1 (26) Sweco Ilmalanportti 2 FI Helsinki, p (0) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen

2 1 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS 1.2 Kuivatusosat, salaojat, salaojakaivot - Katselmuksen ja lähtöaineisten perusteella salaojista ei ole täyttä varmuutta. Erillistä salaojasuunnitelmaa ei ollut lähtöaineison joukossa, mutta rakenneleikkauksessa ne on esitetty. 1.3 Päällysteet, alueen päällysteet, pintavesien poisjohtaminen - Koulurakennus sijaitsee rinteessä. Sisäpihan puolella maanpinta on 2. kerroksen tasolla, toisella puolella maanpinta on 1. kerroksen tasolla. - Piha-alueet ovat asfaltoidut tai kivetty. Pintavedet on ohjattu sadevesikaivoihin. Katon sadevedet on myös ohjattu syöksyllä suoraan sadevesikaivoihin. - rakennuksen päädyissä on pienet viheralueet, viheralueilla sokkelin vierustassa on kapea kivetys, joka ohjaa pintavedet poispäin rakennuksesta. - Sadevesikaivoissa ei havaittu puutteita. Kaivot puhdistetaan huoltomiehen mukaan säännöllisesti. Kuvat 1 ja 2. Pintavedet ohjataan pihan kallistuksilla sadevesikaivoihin. Kattovedet ovat ohjattu suoraan sadevesikaivoihin. 2 (26)

3 Kuva 3. Rakennuksen päädyissä on viheralueet, joiden kohdilla pintavedet ohjataan poispäin sokkelista kapealla kivetyksellä. Pinnan muotoilua on korjattu VSS:n päädyn kohdalla. 1.4 Perustukset, perusmuurit - Lähtötiedoissa ei ollut kiinteistön rakennepiirustuksia. - Käytettävissä olleiden ARK- ja LVI-leikkauskuvien perusteella rakennus on perustettu kallion varaan valetuille perustuksille. - Perusmuurit on paikallavalettuja ja pääosin sisäpuolelta peitetty kuorimuurauksella. - Ulkopuolisesta vedeneristyksestä ole varmuutta. - A- ja B siiven välissä ensimmäisessä kerroksessa on pieni ontelo/kanaalitila. Tilan seinät A- ja B-siipeä kohden ovat muurattuja. Muuratun seinän ilmanpitävyys on heikko. Liikuntasalin tuolivarastosta on käyntiluukku tilaan. Käyntiluukku ei ole ilmatiivis. - Kanaalissa on vanhaa rakennuspölyä ja jätettä sekä maaperän haju. - Kanaalitilassa ei ole ilmanvaihtoa. - Kanaalitilasta on ilmayhteys tuolivarastoon. - Kanaalitilan ilmayhteys tuolivarastoon tulee katkaista. - Huoltoluukku tulee vaihtaa ilmatiiviiseen luukkuun. - Kanaalitila tulisi puhdistaa. 3 (26)

4 Kuvat 4 ja 5. A- ja B-siiven välinen kanaalitila. Tilan lattia on rakennuspölyn peitossa. Kanaalin väliseinät ovat puhtaaksi muurattuja. Kuvat 6 ja 7. Käynti luukku kanaaliin ei ole ilmatiivis. Kanaalin päätyseinän ja välipohjan välinen muuraussauma on osin auki. 4 (26)

5 1.5 Alapohjat - Olemassa olevien suunnitelmien mukaan alapohjat ovat maanvaraisia paikallavalettuja betonilaattoja. - Lähtötietojen perusteella alapohjissa ei ole lämmöneristystä. - Liikuntasalissa on maanvastainen betonilaatta, joka päällä muovikalvo ja puulattia. Lähtötietojen joukossa on kartoitus (WD Kuivaus 2018), jossa muovikalvon alta on mitattu RH yli 90%. Kartoituksen perusteella vaikuttaa siltä, että alapohjan kosteus tiivistyy muovikalvoa vasten. Alapohjarakenteen kunto on syytä tutkia tarkemmin. Jos betoniholvin päälle on jäänyt sahanpurua tms rakennusjätettä, niin muovin alla on otolliset olosuhteet mikrobikasvulle. - Alapohjien pintamateriaaleina on aula- ja märkätiloissa keraamiset laatat, opetustiloissa ja käytävillä on vinyylilaattoja, VSS ja teknisissä tiloissa on epoksimaalaukset. - Alapohjan pintamateriaalit olivat katselmuksen perusteella ikäisessään kunnossa. VSS lattia on pinnoitettu uudelleen. - Pintakosteuden osoittimen perusteella alapohjassa havaittiin paikallisesti vertailuarvoja korkeampia mittausarvoja (PKA ) väestönsuojassa, sekä liikuntasalin tuolivarastossa. 1.6 Runko, kantavat seinät - Olemassa olevien suunnitelmien ja kohteessa tehtyjen havaintojen mukaan kantavana runkona on betoninen pilaripalkki runko. Pääosin runko on elementtirakenteinen. - Kantavassa rungossa ei näkyviltä osin havaittu muodonmuutoksia kartoituskierroksen aikana. 1.7 Välipohjat, yläpohjat - Välipohjat ja yläpohjat ovat betonirakenteisia, pääosin ontelolaattoja. - Yläpohjassa on tuulettuva ullakkotila. - Viemärien tuuletusputket päättyvät suurelta osin ullakkotilaan. - Yläpohjan lämmöneristeitä on siirretty huolto/korjaustoiminenpiteiden takia, eikä eristeitä ole laitettu takaisin. - Salin kohdalla yläpohjaan on lisätty puhallusvillaa. - Yläpohjassa on kauttaaltaan asennusjätteitä, vanhoja putkia, yms. yläpohjaan kuulumatonta tavaraa. - Yläpohjassa on eläinten jätöksiä - Välipohjissa ei havaittu poikkeavia pintakosteusarvoja. 5 (26)

6 - Alakattojen päällä on huomattavissa määrin kauttaaltaan kerääntynyt epäpuhtauksia, pinnoittamattomia mineraalivilloja yms. - Siivouskomeron 142 alakatossa on korjaamaton putkirikon aiheuttama kosteusvaurio. - Porrashuoneen 240 edustalla on kuilu, jonka käyntiluukussa ei ole tiivisteitä. Kanaali on täynnä jätteitä. Kuilun epäpuhtaudet pääsevät vuotoilman mukana huoneilmaan. Kuvat 8 ja 9. Porrashuoneen 240 kuilun luukussa ei ole tiivisteitä. Kuilun sisällä on vanhoja rakennusjätteitä. Kuvat 10 ja 11. Alakattojen yläpuoleisissa tiloissa havaittiin huomattavasti epäpuhtauksia. Alakatossa on käytetty mineraalivillaeristeitä. 6 (26)

7 Kuva 12. Siivouskomeron katossa on korjaamaton vesivuotojälki. Kuvat 13 ja 14. Yläpohjan eristeitä ei ole levitetty tasaisesti korjaus/asennustöiden jälkeen. 7 (26)

8 Kuvat 15 ja 16. Rakennus- ja asennusjätteitä yläpohjassa. Kuvat 17 ja 18. Viemärin tuuletusputket päättyvät yläpohjaan. Yläpohjassa on eläinten jätöksiä. 8 (26) 1.8 Ulkoseinät, julkisivut - Ulkoseinät ovat muurattuja tiili-villa-tiili -seiniä. - Tiilivillaseinien ilmatiiveys on tyypillisesti heikko. - Ulkoseinien kunto on suositeltavaa selvittää tarkemmin kosteusteknisellä kuntotutkimuksella. - Maali hilseilee paikoin julkisivuverhoilusta. - Tiilimuurauksen saumaus on rapistunut ullakon tasolla.

9 - Sokkeleissa ja tiilimuurauksessa on kirjavuutta johtuen töhryistä ja töhryjen poistosta. - Puruhuoneen seinä on yritetty tiivistää. Tiivistystyö on tehty puutteellisesti. - Maanvastaiset seinät ovat betoniseiniä, joissa on sisäpuolinen lämmöneristys ja kuorimuuraus. - Sisäpuoleinen kuorimuuraus on purettu väestönsuojankohdalla ulkopuolisen kosteusrasituksen takia. Uudet pinnoitteet olivat kiinni alustassaan, eikä pinnoissa ollut näkyvissä merkkejä kosteudesta. Pintakosteusilmaisimella väestön suojan seinässä todettiin kohonneita lukuarvoja (PKA >100). - Maavastaisten seinien kosteus tulee kartoittaa kattavalla kosteuskartoituksella. - Sisäpuolisten lämmöneristeiden kunto on suositeltavaa tarkastaa - Ulkopuolisen vedeneristyksen kunnosta ei ole tietoa. Kuva 19. VSS kohdalla sisäpuoleinen kuorimuuraus on purettu. Katossa erottuu tumma raita kuorimuurauksen jäljiltä. 9 (26)

10 Kuvat 20 ja 21. Maali hilseilee julkisivuverhoilusta. Tiilimuurauksen saumaus rapistuu ullakon tasolla. Kuvat 22 ja 23. Sokkeleissa ja tiilimuurauksessa on kirjavuutta johtuen töhryistä ja töhryjen poistosta. 10 (26)

11 Kuvat 24 ja 25. Levyseinä levysaumoja ja läpivientejä on yritetty tiivistää. Tiivistykset puuttuvat kaikkien esteiden kohdalta, kuten kiinnikkeiden, asennusten ja seinässä olevan A4 kohdalta. 1.9 Ikkunat, karmit, puitteet, lasituslistat, vesipellit - Ikkunat ovat alkuperäiset 80-luvun puuikkunoita. - Luokkahuoneiden ikkunat ovat kaksi lehtisiä eristyslasilla varustettuja ikkunoita. - Käytävien ja ruokalan ikkunat ovat kiinteitä eristyslasisia. - Ikkunoiden kunto on tyydyttävä. - Puuosien pinnoitteet hilseilevät. - Ikkunalistojen naulaukset ovat paikallisesti nousseet. - Puuikkunoiden keskimääräinen käyttöikä on 50 vuotta ja huoltovälit 5-15 vuotta. Ikkunat ovat ikäisekseen hyvässä kunnossa ja niillä on vielä käyttöikää jäljellä. 11 (26)

12 Kuvat 26 ja 27. Ikkunoiden puuosat, sisä- ja ulkopuolella tulee huoltomaalata. Vesipelleistä on paikin irronnut maali Ulko-ovet - Ulko-ovet ovat metallisia ulko-ovia. - Ovet ovat hyvässä kunnossa. - Metalli ulko-ovien keskimääräinen käyttöikä on 60 vuotta. - Ulko-ovet ovat suositeltava huoltomaalata ja tiivistää vuoden välein. - Ulko-ovet eivät vaadi normaalista huollosta poikkeavia toimenpiteitä. 12 (26)

13 Kuvat 28 ja 29. Koulun ulko-ovet ovat alkuperäiset metalliovet Vesikatteet, kattokaivo - Vesikattona on tiilikate. - Katsastuskäynnin yhteydessä vesikatolle ei ollut kulkua. Ullakosta tulevat tarkastusluukut oli pultattu kiinni. Vesirännien kuntoa/puhtautta ei voitu katselmuksen yhteydessä tarkastaa. - Aluskatteena on pahvit. - Tiilikatteella on huomattavasti sammal- ja leväkasvustoa. - Aluskatteessa on huomattava määrä vesivuotojälkiä. Yksittäinen vuotokohta lähellä IVkonehuonetta todettiin märäksi. 13 (26)

14 Kuva 30. Vesikatteella on huomattavasti sammalta. Todennäköisesti myös sadevesikouruissa on sammalta ja lehtiä. Kuvat 31, 32 ja 33. Aluskatteessa havaittiin useita jälkiä vanhoista vesivuodoista. Yksittäinen märkä kohta havaittiin IV-konehuoneen läheisyydessä. 14 (26)

15 1.12 Tilapinnat ja tilavarusteet - Alkuperäiset kalusteet ovat tyydyttävässä kunnossa. - Joitain kalusteita on uusittu tarpeen mukaan. - Kaapien ja lamppujen päällä on jonkin verran yläpölyjä. Kuva 34. Alkuperäiset kalusteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Kuva 35. Kaapin päällä pölyä. 15 (26)

16 1.13 Märkätilat - Märkätilat ovat tyydyttävässä kunnossa. - Liikunnan opettajien pukuhuoneet ovat uusittu ja hyväkuntoiset Kuvat 36 ja 37. WC-tilat ovat alkuperäiset ja tyydyttävässä kunnossa Aistitut sisäilmaolosuhteet - VSS tilan varastokopeissa oli havaittavissa kellarimainen haju Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Yksittäinen IV-konehuoneen luona ollut märkä paikka paikallistetaan ja katon vuotokohta paikallistetaan ja korjataan. - Siivouskomeron 142 alakaton kosteusvaurion korjaus. - Tuolivaraston 108 ja kanaalin välisten ilmayhteyden katkaiseminen ja tarkastusluukun vaihto ilmatiiviiksi. - Käytävän 240 kuilun huoltoluukun varustaminen tiivisteillä. - Vesikatto tulee puhdistaa levä- ja sammalkasvustosta. Samassa yhteydessä sadevesikourut puhdistetaan, sekä rikkinäiset tiilet vaihdetaan. - Koululle olisi suositeltavaa tehdä kattava kosteustekninen kuntotutkimus. Tutkimus tulisi kattaa alapohjan, maanvastaisten seinien ja ulkoseinien tarkemmat selvitykset (kosteuskartoitus ja tarkentavat mittaukset, merkkianekokeet, rakenneavaukset ja materiaalinäytteidenotto) - VSS varastokopit on suositeltavaa tyhjentää, siivota ja tarkastaa onko varaston poikkeava haju lähtöisin varaston irtaimistosta. - Alakattojen yläpuoleisten tilojen puhdistus - Kanaali- ja kuilutilojen puhdistus. 16 (26)

17 - Yläpohjatilojen puhdistus, lämmöneristeiden levitys. Eläinten pääsy yläpohjaan tulisi estää. - Yläpölyt tulee siivota säännöllisesti, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa. - Ikkunat tulee huoltaa/peruskorjata 2-5 vuoden kuluessa. 17 (26)

18 2 SISÄILMAOLOSUHTEET 2.1 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset - Hiilidioksidipitoisuutta seurattiin kuudessa tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla välisen ajan. Mitattuja tiloja olivat liikuntasali, opetustila 175, opettajienhuone 245, opetustila 266, opetustila 272 ja kuraattorin huone 276 Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty Liitteessä 3. - Alla olevaan taulukkoon on kirjattu mitattujen tilojen suurin ilmoitettu käyttäjämäärä, jos se on ilmoitettu ilmanvaihtosuunnitelmissa. Jos käyttäjämäärää ei ole ilmoitettu, on laskettu kuinka monelle käyttäjälle ilmamäärä on riittävä 6 dm³/s,hlö - mitoituksella. Lisäksi on kirjattu suunniteltu ilmamäärä vuoden 1982 ilmanvaihtosuunnitelmien mukaisesti sekä seurantajakson aikaiset hiilidioksidipitoisuudet. Tila Käyttäjämäärä, kpl Suunniteltu ilmanvaihto v ) Hiilidioksidipitoisuus seurantajakson aikana, ppm Liikuntasali 200 2) +1600/-1600 dm 3 /s Opetustila ) +119/-119 dm 3 /s Opettajienhuone ) +142/-142 dm 3 /s Kuraattorin huone ) +27/-27 dm 3 /s Opetustila ) +118/-118 dm 3 /s Opetustila ) +118/-118 dm 3 /s ) + tarkoittaa tuloilmaa. tarkoittaa poistoilmaa. 2) Ilmoitettu käyttäjämäärä esitetty ilmanvaihtosuunnitelmissa. 3) Laskettu tuloilmamäärän mukaan 6 dm³/s,hlö. - Hiilidioksidipitoisuus oli korkeimmillaan pääosin 9-15 välillä oppitunnin aikana. Tällöin hiilidioksidipitoisuus vaihteli tasolla noin ppm. Luokassa 266 hiilidioksidipitoisuus oli korkeimmillaan 1256 ja pitoisuus oli yhtäjaksoisesti yli 1000 ppm korkeintaan kahden tunnin ajan. Muissa tiloissa yhtäjaksoiset yli 1000 ppm pitoisuudet olivat lyhytkestoisempia. Hiilidioksidipitoisuudet mitatuissa tiloissa pysyivät pääosin hyvällä tasolla. - Asumisterveysasetus 2015:n mukaan hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, kun sisäilman pitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman pitoisuus. Ulkoilman pitoisuus oli noin 400 ppm, joten sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy sisäilman pitoisuuksilla yli 1550 ppm. Toimenpideraja ei ylittynyt missään tilassa seurantajakson aikana. 18 (26)

19 2.2 Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittaukset - Lämpötilaa ja suhteellista kosteutta seurattiin kuudessa tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla välisen ajan. Mitattuja tiloja olivat liikuntasali, opetustila 175, opettajienhuone 245, opetustila 266, opetustila 272 ja kuraattorin huone 276. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 2. - Sisäilman lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden vaihteluvälit olivat seuraavat: Tila Lämpötilan vaihteluväli C Sisäilman suhteellinen kosteus seurantajakson aikana, % Liikuntasali 20,8-23, Opetustila ,6-23, Opettajienhuone ,1-22, Kuraattorin huone ,7-22, Opetustila ,4-24, Opetustila ,2-23, Mittaukset tehtiin ajankohtana, jolloin kesän jälkeen lämmityskausi oli alkamassa. Asumisterveysasetus 2015:n mukaan koulussa sisäilman lämpötilan toimenpiderajat ovat C lämmityskauden ulkopuolella ja C lämmityskaudella. Sisäilman lämpötilojen tulisi olla toimenpiderajojen sisällä. Luokassa 175, lämpötila oli viikonloppuna laskenut alle 20 C, mutta nousi maanantaina klo 8 jälkeen yli 20 C. Seurantajakson loppupuolella kuraattorin huoneessa 276 lämpötila oli ajoittain noin C eli toimenpiderajojen ulkopuolella. Opetustilassa 266 oli : klo klo 12-12: C Muilta osin tutkittujen tilojen sisäilman lämpötilat olivat toimenpiderajojen mukaisia ma-pe klo Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittauspisteissä välillä % seurantajakson aikana. Mitatut lukemat ovat tavanomaisia tutkitun tyyppiselle rakennukselle vuodenaika, ilmanvaihto ja tilojen käyttö huomioon ottaen. 2.3 Johtopäätökset - Hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaustulosten ja Asumisterveysasetus 2015:n hiilidioksidipitoisuuden toimenpiderajan perusteella tiloissa ei olisi tarpeen tehdä ilmanvaihdollisia toimenpiteitä. - Kuraattorin huoneen ajoittain todettujen alle 20 C lämpötilojen ja opetustilan 266 ajoittain todettujen yli 23 C katsotaan liittyvän osittain mittausajankohtaan, joka osui lämmityskauteen siirtymisen vaiheeseen. Lämmityskauden alkaessa lämpöolojen tulisi vakiintua toimenpiderajojen C välille. Tarvittaessa lämmityskaudella tulisi tarkistaa patteriventtiilien säädöt ja toiminta. 19 (26)

20 2.4 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Jos yksittäisissä tiloissa todetaan lämmityskaudella lämpötiloja alle 20 C, tulisi tarkistaa patteriventtiilien säädöt ja toiminta. 20 (26)

21 3 ILMANVAIHTOLAITTEET Rakennusta palvelevat ilmanvaihtokoneet ovat alkuperäisiä vuodelta Ilmanvaihtokoneet sijaitsevat ullakon ilmanvaihtokonehuoneessa. Kaikki ilmanvaihtokoneet ja erillispoistopuhaltimet on aseteltu manuaalisesti ryhmäkeskukselta käymään täydellä teholla jatkuvasti. Varsinaisten tilojen ilmanvaihtokoneiden lisäksi kohteessa on teknisen työn luokkaa palveleva purunpoistojärjestelmä, joka on liitetty työstökoneiden käyntiin. Kaikkien ilmanvaihtokoneiden huolto oli suoritettu 6/2018. Huollon yhteydessä ilmanvaihtokoneet oli puhdistettu, puhaltimien hihnat tarkistettu ja tarvittaessa vaihdettu ja osat rasvattu, lisäksi suodattimet oli vaihdettu huollon yhteydessä. Ilmanvaihtokoneiden tulokammioissa mineraalivilla-reikäpeltirakenne on pinnoitettu vuonna 2011 pölyn- ja kuidunsidonta-aineella (Grafoseal), jotta estetään mineraalivillan kulkeutuminen tuloilman mukana huonetiloihin. Samassa yhteydessä mineraalivillaa sisältävät äänenvaimentimet on käsitelty samalla aineella. Ilmanvaihtokoneet olivat sisäpuolelta puhtaita. Ilmanvaihtokonehuoneessa sijaitsee valvomoalakeskus. Ilmanvaihtokoneet on liitetty valvomoalakeskuksen yhteydessä sijaitseviin yksikkösäätimiin (2 kpl Ouman EH-105). Hälytykset välittyvät huoltomiehelle gsm-modeemin välityksellä. Rakennuksessa ei ole varsinaista rakennusautomaation keskusvalvomoa graafisella käyttöliittymällä. 21 (26)

22 Kuva 38. Ilmanvaihtokonehuoneessa sijaitseva valvomoalakeskus. 2.1 Ilmanvaihtokone TK-1 (Voimistelusali, pesutilat) - Tuloilmamäärä l/s, poistoilmamäärä l/s. Ilmanvaihtokoneen puhaltimia ei ole varustettu taajuusmuuttajilla. - Ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenotto on toteutettu pyörivällä lämmöntalteenottokiekolla. - Tuloilmasuodatin F7, poistoilmasuodatin G4. - Ilmanvaihtokoneen automaation toimilaitteet olivat alkuperäisiä ja käyttöikänsä päässä. 22 (26)

23 Kuva 39. TK1 palvelee voimistelusalia ja pesutiloja. 2.2 Tuloilmanvaihtokone TK-2 (Ruokailutila, keittiö) - Tuloilmamäärä l/s / +663,5 l/s. Ilmanvaihtokoneen puhaltimia ei ole varustettu taajuusmuuttajilla. - Ilmanvaihtokoneessa ei ole lämmöntalteenottoa. - Tuloilmasuodatin M6. - Ilmanvaihtokoneen automaation toimilaitteet olivat alkuperäisiä ja käyttöikänsä päässä. - Tuloilmakoneen jälkeen sijaitsevasta puhdistusluukusta oli havaittavissa selkeä ilmavirta, eli puhdistusluukku ei ole tiivis. 2.3 Tuloilmanvaihtokone TK-3 (1.-2. kerros osat D ja E) - Tuloilmamäärä l/s / l/s, poistoilmamäärä l/s / -998,5 l/s. Ilmanvaihtokoneen puhaltimia ei ole varustettu taajuusmuuttajilla. - Ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenotto on toteutettu pyörivällä lämmöntalteenottokiekolla. - Tuloilmasuodatin F7, poistoilmasuodatin M6. 23 (26)

24 - Ilmanvaihtokoneen automaation toimilaitteet olivat alkuperäisiä ja käyttöikänsä päässä. 2.4 Ilmanvaihtokone TK-4 (Opetustilat, tekstiili- ja kuvaamataito, siivous ja hoitohenk. + osa C 2. krs opetustilat) - Tuloilmamäärä l/s / +733 l/s, poistoilmamäärä l/s / -671 l/s. - Ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenotto on toteutettu levylämmöntalteenotolla. - Tuloilmasuodatin F7, poistoilmasuodatin G4. - Ilmanvaihtokoneen automaation toimilaitteet olivat alkuperäisiä ja käyttöikänsä päässä. Kuva 40. TK4 on varustettu levylämmöntalteenotolla. 2.5 Erillispoistot Pääilmanvaihtokoneiden lisäksi rakennusta palvelee seuraavat erillispoistot: - PF-1 kuumakäsittelytila 140 l/ - PF-2 WC:t varasto, siiv.kom., osa E 1-2 krs. 145 l/s / 72,5 l/s - PF-3 WC:t varasto, laboratorio, osa D-C krs 339 l/s /169 l/s - PF-4 keittiö, siiv.sos tilat, osa B krs 140 l/s / 70 l/s - 2PF-2 keittiö, ruokailutila 478 l/s /239 l/s - 2PF-3 keittiö 760 l/s / 380 l/s - PF-5 pesutilat, varasto, osa B krs 411 l/s / 205,5 l/s 24 (26)

25 2.6 Tuloilman päätelaitteet Tuloilman päätelaitteet olivat pääosin kattohajottajia. Osa hajottajista oli likaisia, ja ne tulisi puhdistaa. Kuva 41. Likainen tuloilman päätelaite käytävällä. 2.7 Sisäilmaolosuhteet ja muut havainnot - Liikuntasalissa on käyttäjän mukaan havaittu ajoittain etenkin juhlatilaisuuksien yhteydessä poikkeavaa hajua. Kiinteistökierroksella hajua ei havaittu. Liikuntasalin varastosta on kulkuyhteys tekniikkakuiluun. Tekniikkakuilu oli kiinteistökierroksella kuiva, eikä kuilussakaan havaittu poikkeavia hajuja. Tekniikkakuilun ja liikuntasalin varaston välisen seinän yläosan välillä havaittiin olevan ilmayhteys. Lisäksi tekniikkakuilun käyntiluukku ei ollut tiivis. - Liikuntasalin varaston poistoilmaventtiili sijaitsi sähköhyllyn takana, mikä vaikeuttaa venttiilin säätöä ja mittausta. - Yläpohjatilaan oli tuotu viemäreiden alipainetuuletusventtiilejä. Alipainetuuletusventtiilejä suositellaan käytettäväksi lähinnä yksittäisten viemäripisteiden tuuletukseen tilanteessa, jossa tuuletusta vesikatolle ei ole muuten järkevästi toteutettavissa. - Keittiön rasvakanavien puhdistuksesta oli edellinen merkintä huoltokirjassa päivämäärällä Huoltokirjasta edellinen dokumentti ilmanvaihtojärjestelmien nuohouksesta oli vuodelta (26)

26 - Vanhojen suunnitelmien mukaan opetustiloissa on käytetty ilmanvaihdon mitoituksessa ilmamäärää 2 l/s,m² rakentamisajan ohjeistuksien mukaisesti. Tyypillisessä n. 60 m² opetustilassa mitoitusilmavirralla saavutetaan tällä mitoituksella hyvä ilmanlaatu noin 20 henkilölle (6 l/s, hlö). - Ainakin WC-tiloista 215 ja 216 puuttui korvausilmareitit. - WC-tilan 220 pystyviemäri vaikutti ulkopuolelta huonokuntoiselta. 2.8 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Keittiön rasvakanavien puhdistus (tulee tehdä kerran vuodessa) ja asiaan kuuluvat merkinnät huoltokirjaan. - Ilmanvaihtojärjestelmien nuohous 5 vuoden välein (seuraava nuohous mahdollisimman pian). - IV-konehuoneessa sijaitsevan tuloilmakoneen TK-2 jälkeisen puhdistusluukun tiivistäminen ilmavuodon estämiseksi. - Likaisten tulo- ja poistoilman päätelaitteiden puhdistaminen. - Tekniikkakuilun ja liikuntasalin varaston välisen seinän yläosan tiivistäminen. - Tekniikkakuilun käyntiluukun vaihtaminen tiiviiseen malliin. - Ilmanvaihtokoneet ja niiden automatiikka ovat teknisen käyttöikänsä päässä, vaikka IVkoneita onkin säännöllisesti huollettu. Ilmanvaihtokoneiden ja niiden automaation kokonaisvaltaiseen uusimiseen tulee varautua lähivuosina. - Yläpohjan viemärien alipainetuuletusventtiilien muuttaminen vesikatolla sijaitseviksi normaaleiksi tuuletusviemäreiksi. - WC-tilojen korvausilmareittien tarkastus ja lisääminen puuttuvilta osin. - WC-tilan 220 pystyviemärin kunnon tarkastaminen ja tarvittaessa korjaus vuodon välttämiseksi. Helsingissä Rakennetekninen katsastus Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmanvaihtotekninen katsastus Sweco Talotekniikka Oy Markku Sillanpää DI, Projektipäällikkö Rakennusterveysasiantuntija Jesse Kantola DI, Ryhmäpäällikkö 26 (26)

27 MERKINTÖJEN SELITYKSET: L PS SISÄILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS, LÄMPÖTILA JA HIILIDIOKSIDIPITOISUUS (seurantamittaus) PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET PS7 Varaston-tekniikkakanaali (luukku seinässä) PS1 L1 L2 175 Opetustila 3 PS2 Laurinlahden koulu Merisaapas 2-4, Espoo 1. kerros LIITE 1.1

28 272 Opetustila 3 L6 PS6 276 Kuraattori L4 PS4 L5 245 Opettajaien huone/ Hallinto PS5 266 Opetustila 3 L3 PS3 Laurinlahden koulu Merisaapas 2-4, Espoo 2. kerros LIITE 1.2

29 MERKINTÖJEN SELITYKSET: Laurinlahden koulu Merisaapas 2-4, Espoo Ullakko LIITE 1.3

30 Paine-ero [Pa] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. PS1: Liikuntasalin ja ulkoilman välinen paine-ero Vaihteluväli: -12,6...3,5 Pa Keskiarvo: -1,3 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. VIIKONLOPPU Merisaapas 2-4, Espoo Liite 2.1

31 Paine-ero [Pa] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk 10 Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. PS2: Luokan 175 ja ulkoilman välinen paine-ero Vaihteluväli: -8,5...3,3 Pa Keskiarvo: -1,6 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. VIIKONLOPPU Merisaapas 2-4, Espoo Liite 2.2

32 Paine-ero [Pa] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk 10 Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. PS3: Opettajien huoneen 245 ja ulkoilman välinen paine-ero Vaihteluväli: -6,9...3,3 Pa Keskiarvo: -1,1 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. VIIKONLOPPU Merisaapas 2-4, Espoo Liite 2.3

33 Paine-ero [Pa] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. PS4: Kuraattorin huoneen 276 ja ulkoilman välinen paine-ero Vaihteluväli: -30,3...-1,3 Pa Keskiarvo: -10,5 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. VIIKONLOPPU Merisaapas 2-4, Espoo Liite 2.4

34 Paine-ero [Pa] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk 10 Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. PS5: Luokan 266 ja ulkoilman välinen paine-ero Vaihteluväli: -7,2...7,5 Pa Keskiarvo: -1,2 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. VIIKONLOPPU Merisaapas 2-4, Espoo Liite 2.5

35 Paine-ero [Pa] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk 10 Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. PS6: Luokan 272 ja ulkoilman välinen paine-ero Vaihteluväli: -8,4...5 Pa Keskiarvo: -0,4 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. VIIKONLOPPU Merisaapas 2-4, Espoo Liite 2.6

36 Paine-ero [Pa] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk 10 Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. PS7: Varaston ja tekniikkakanaalin välinen paine-ero Vaihteluväli: -1,1...3,2 Pa Keskiarvo: 2,2 Pa 5 0 VIIKONLOPPU -5 Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Merisaapas 2-4, Espoo Liite 2.7

37 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk 800 L1: Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta liikuntasalissa Vaihteluväli: ppm Keskiarvo: 464 ppm VIIKONLOPPU Merisaapas 2-4, Espoo Liite 3.1

38 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk L2: Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta luokassa Vaihteluväli: ppm Keskiarvo: 478 ppm VIIKONLOPPU Merisaapas 2-4, Espoo Liite 3.2

39 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk 800 L3: Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta opettajien huoneessa Vaihteluväli: ppm Keskiarvo: 454 ppm VIIKONLOPPU Merisaapas 2-4, Espoo Liite 3.3

40 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk L4: Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta kuraattorin huoneessa Vaihteluväli: ppm Keskiarvo: 460 ppm VIIKONLOPPU Merisaapas 2-4, Espoo Liite 3.4

41 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk L5: Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta luokassa Vaihteluväli: ppm Keskiarvo: 486 ppm VIIKONLOPPU Merisaapas 2-4, Espoo Liite 3.5

42 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk L6: Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta luokassa Vaihteluväli: ppm Keskiarvo: 507 ppm VIIKONLOPPU Merisaapas 2-4, Espoo Liite 3.6

43 Lämpötila [ C] Suhteellinen kosteus [%] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk Lämpötila 27 Kosteus L1: Sisäilman olosuhdeseuranta liikuntasalissa Lämpötila Vaihteluväli: 20,8...23,4 C Keskiarvo: 21,9 C Kosteus Vaihteluväli: % Keskiarvo: 44 % VIIKONLOPPU Merisaapas 2-4, Espoo Liite 4.1

44 Lämpötila [ C] Suhteellinen kosteus [%] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk Lämpötila 27 Kosteus L2: Sisäilman olosuhdeseuranta luokassa Lämpötila Vaihteluväli: 19,6...23,3 C Keskiarvo: 20,5 C Kosteus Vaihteluväli: % Keskiarvo: 45 % VIIKONLOPPU Merisaapas 2-4, Espoo Liite 4.2

45 Lämpötila [ C] Suhteellinen kosteus [%] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk Lämpötila L3: Sisäilman olosuhdeseuranta opettajien huoneessa Kosteus Lämpötila Vaihteluväli: 20,1...22,2 C Keskiarvo: 20,9 C Kosteus Vaihteluväli: % Keskiarvo: 43 % VIIKONLOPPU Merisaapas 2-4, Espoo Liite 4.3

46 Lämpötila [ C] Suhteellinen kosteus [%] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk Lämpötila L4: Sisäilman olosuhdeseuranta kuraattorin huoneessa Kosteus Lämpötila Vaihteluväli: 19,7...22,2 C Keskiarvo: 20,6 C Kosteus Vaihteluväli: % Keskiarvo: 44 % VIIKONLOPPU Merisaapas 2-4, Espoo Liite 4.4

47 Lämpötila [ C] Suhteellinen kosteus [%] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk Lämpötila 27 Kosteus L5: Sisäilman olosuhdeseuranta luokassa Lämpötila Vaihteluväli: 20,4...24,5 C Keskiarvo: 21,3 C Kosteus Vaihteluväli: % Keskiarvo: 43 % VIIKONLOPPU Merisaapas 2-4, Espoo Liite 4.5

48 Lämpötila [ C] Suhteellinen kosteus [%] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy IV-kone xxtk Lämpötila 27 Kosteus L6: Sisäilman olosuhdeseuranta luokassa Lämpötila Vaihteluväli: 20,2...23,1 C Keskiarvo: 21 C Kosteus Vaihteluväli: % Keskiarvo: 43 % VIIKONLOPPU Merisaapas 2-4, Espoo Liite 4.6