MUISTIO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS

Transkriptio

1 Mauri Karoma Tilapalvelut-liikelaitos PL ESPOON KAUPUNKI tiedoksi: RAKENNUS 1, KUITINMÄEN KOULU RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS Kuitinmäen koulurakennuksesta 1 (ent.tähtiniityn koulu) on tehty rakenne- ja talotekninen katsastus Katsastuksella tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisesti suoritettua sisäilmapainotteista kuntoarviota. Katsastus on tehty tiloihin, joista on tullut Espoon kaupungille käyttäjäpalautetta sisäilman laadusta. Katsastettuja tiloja ovat olleet tilat 009, 018/019, 024a, 075, 119, 208, 210, 213, 214, 223, 224 ja 226. Katsastuksen tekivät Elisa Koskinen ja Kaj Karumaa. Katsastuksessa olivat mukana kiinteistönhoitajan sijainen ja rehtori Terja Isokorpi. Sisäilman olosuhdeseuranta ja paine-eroseurantaa sisätilojen ja ulkoilman välillä tehtiin välisenä aikana. Käyttäjäpalaute sisäilman laadusta on kirjattu GM-järjestelmän sisäilmasto-olosuhdelomakkeeseen. Käyttäjäpalautteen mukaan tiloissa on koettu sisäilmaan liitettyjä oirekokemuksia, ilmanvaihdon riittämättömyyttä, kylmyyttä / kuumuutta. Tilat 024a ja 075 on koettu liian pieniksi käyttäjämäärään nähden. Työntekijöiden määrä on noin 90 ja oppilaita 430. Kaksi kerroksinen rakennus on valmistunut vuonna Vuoden 1984 pääpiirustuksen mukaan rakennuksessa on betonirakenteinen pilari- ja palkkirunko. Alapohjat ovat pääasiassa kantavia teräsbetonilaattoja, joiden päällä on kevytsoraeriste ja pintalaatta (AP1). Kuvaamataidon tilassa 018 ja teknisissä tiloissa alapohjassa on lisäksi mineraalivillaeriste (AP4). Välipohjat ovat ontelolaattoja. Ensimmäisessä kerroksessa ulkoseinien sisäkuorena on yleensä betoni ja toisessa kerroksessa on kalkkihiekkatiili (tilassa 213 betoni). Julkisivupintoina on tiili ja lämmöneristeenä mineraalivilla. Tasakattoisessa yläpohjassa on ontelolaatat, muovikalvo, kevytsoratäyttö, tasausbetoni ja bitumikermikate. Ulkoseinän sisäkuoren ja väliseinien liittymiä pilari-palkkirakenteisiin on tiivistetty noin vuonna Tiloja palvelee koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Kiinteistöhuollosta saatujen tietojen mukaan ilmanvaihtolaitteistot on puhdistettu vuonna 2015 ja Vuonna 2016 alapohjan kevytsoratilaan asennettiin koneellinen tuuletus, joka toteutettiin kolmella huippuimurilla. 1 (25) S w e co Ilmalanportti 2 FI Helsinki, p (0) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen

2 1 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS 1.1 Kuivatusosat, salaojat, salaojakaivot - Rakennuksessa on piirustusten mukaan salaojat. Rakennuksen sisäpuolisissa rakenteissa ei todettu viitteitä alapohjan ja ulkoseinien alaosien kastumisesta. 1.2 Päällysteet, pintavesien poisjohtaminen - Rakennuksen vierustoilla on kivetystä ja istutuskaistoja. Vesien lammikoitumista ei ole kiinteistöhoidon puolelta havaittu 1.3 Perustukset, perusmuurit - Perustusten painumisesta ollut viitteitä. Sokkelielementtien saumauksissa oli paikoin rakoja, jotka suositellaan saumattavaksi uudelleen. Kuva 1. Sokkeleissa on paikoin rakoja. Muuten sokkelipinnat ovat siistit 2 (25)

3 Kuva 2. A-sisäänkäynnin kohdalla sokkelin ja asfaltin välissä on kermieriste 1.4 Alapohjat - Alapohjarakenteissa ei havaittu kohonneita pintakosteuslukuarvoja eikä kosteuden aiheuttamia jälkiä. Muovipintaiset lattiapäällysteet ovat yleisesti kuluneita. - Alapohjarakenteiden liittymiä ulkoseiniin ja runkorakenteisiin on tiivistetty. Tiivistystyön laadun tarkastuksesta ei ole mittauspöytäkirjoja. Alapohjan ilmatiiveys suositellaan tarkastettavaksi pistokoeotannalla. Mahdolliset ilmavuodot kevytsoraeristeestä huoneilmaan ovat sisäilman laatua heikentävät riskitekijä. 1.5 Runko, kantavat seinät - Rakennuksessa on betonirakenteinen pilari- ja palkkirunko. Rakenteissa ei havaittu muodonmuutoksia, jotka voisivat viitata kantavuuden heikentymiseen. - Osa runkorakenteiden elastisista saumoista olivat kuivuneet ja ne rakoilivat (tilat 119, 229). Saumat on suositeltava korjata. Tehtyjen tiivistystoimenpiteiden laatu suositellaan tarkastettavaksi pistokoeluontoisesti. Ilmavuodot kantavan väliseinän ja pintalaatan välistä eristetäyttökerroksesta ovat mahdollisia, jos rakennetta ei ole tiivistetty ilmatiiviiksi 3 (25)

4 - Tiilimuuratuissa väliseinissä oli paikallisia halkeamia (tila 018). Halkeamat suositellaan tasoitettavaksi ja maalattavaksi seuraavan pintamateriaalien uusimisen yhteydessä. Havainto ei edellytä kiireellisiä korjauksia. - opettajienhuoneessa 075 pilarien ja palkkien liittymissä on värjäytymiä, jotka ovat todennäköisesti aiheutuneet neopreenikumitiivisteen päästämästä väristä elastiseen sauma-aineeseen. Havainnon ei arvioida liittyvän rakenteen kastumiseen. Peruskorjauksessa pintojen uusimisen yhteydessä on suositeltava kunnostaa myös runkorakenteiden näkyvät saumamassat Kuva 3. Tila 075 pilarien ja palkkien elastisissa saumoissa on värjäytymiä. 4 (25) Kuva 4. Tilassa 119 tiiliväliseinien yläosissa elastiset saumamassat ovat haljenneet (nuolet). Tilassa on paljon irtotavaraa, joka estää siivoamista.

5 1.6 Välipohjat, yläpohjat - Teknisen käsityön tilassa 031 on akustiikkalevyissä vanhoja vesivuotojälkiä, jotka ovat käyttäjän mukaan aiheutuneet jo 1980-luvulla. Muutoin tarkasteltujen tilojen kattopinnoilla ei todettu vesivuotojälkiä. Lyhyen aikavälin toimenpiteenä kastuneet akustiikkalevyt on suositeltava poistaa. Poiston yhteydessä tarkastetaan yläpohjalaatan pintojen kunto. - Muovipintaiset lattiapäällysteet olivat yleisesti kuluneita ja teknisen käyttöikänsä päässä. Lattiapinnoilla ei todettu kohonneita pintakosteuslukuarvoja eikä kosteusjälkiä. - Käytäväalueilta on poistettu laskettujen kattorakenteiden päältä mineraalivillaeristeitä. - Yläpohjasta tai teknisestä läpiviennistä on havaittu vesivuotoja 2-kerroksen käytävällä luokan 227 edessä. Vesivuotoreitiksi on epäilty yläpohjan ja vesikaton läpivientejä sekä putken kondessivettä. Putken eristystä on parannettu. Yläpohjassa on ontelolaattarakenne, joten rakennetyypin perusteella on myös mahdollista, että toistuva vesivuoto kulkeutuu kauempaa vesivuotoalueelle. Jos vesivuodot toistuvat suositellaan, että selvitystyötä jatketaan poraamalla ontelolaattaan onteloon tarkastusreiät. Vesivuotoreittejä voi pyrkiä paikallistamaan myös vesipainetestin ja/tai merkkiainekaasukokeiden avulla. - Viimeistään peruskorjauksessa yläpohjan läpiviennit ja kiinnitykset 2-kerroksen kattopintaan on suositeltava tiivistää ilmatiiviiksi - tiloissa 018 ja 119 katon akustiikkalevyssä on pieni reikä ja siitä näkyy pinnoittamatonta mineraalivillaa. Akustiikkalevyjen mineraalivillapinnat on suositeltava pinnoittaa tai vaihtaa pinnoitettuihin materiaaleihin. Akustiikkamateriaalit on suositeltava uusia viimeistään peruskorjauksessa. 5 (25)

6 Kuva 5. Yläpohjapinta käytävän vesivuotokohdalla tilan 227 edessä. Kuva 6. Teknisen käsityön tilassa 031 on katossa vanhoja vesivuotojälkiä. 1.7 Ulkoseinät, julkisivut - Julkisivujen tiilimuurauksissa ei todettu halkeamia. - Ulkoseinien sisäpinnoilla ei ole todettu kosteuden aiheuttamia vauriojälkiä. - Ulkoseinän sisäkuoren, liittymien ja läpivientien ilmatiiveys on suositeltava tarkastaa pistokoeluontoisesti. Mahdolliset ilmavuodot rakenteiden sisäosista ovat heikentävät sisäilman laatua. - Ennen peruskorjausvaihetta on suositeltava yleisesti tarkastaa ulkoseinän lämmöneristekerrosten kuntoa avaamalla rakenteita pistokoeluontoisesti eri rakennetyyppien kohdalla. Nyt tehdyt havainnot eivät vielä edellytä rakenteiden sisäosien kunnon selvittämistä. - tilassa 009 ulkoseinän ja ikkunan liittymässä on nokisia ilmavuotojälkiä. Tiilisisäkuoren ja ikkunalaudan tiivistys on suositeltava uusia. Nokijäljet on suositeltava poistaa. 6 (25)

7 Kuva 7. Tilan 009 ulkoseinän sisäkuoren ja ikkunan liittymä ei ole ilmatiivis Kuva 8. Julkisivujen tiilipinoissa ei havaittu laastisaumojen halkeamia. 7 (25)

8 Kuva 9. A-sisäänkäynnin lähellä teräsbetonielementtisen ulkoseinän julkisivuilla on tummentumia, jotka ovat voineet aiheutua lian ja kosteuden roiskumisesta vesikatolta. Havainto ei edellytä kiireellisiä korjauksia 1.8 Ikkunat, karmit, puitteet, lasituslistat, vesipellit - Ikkunoiden karmirakenteissa ei todettu vesivuotojälkiä. - Ikkunoiden räystäspellitysten ylösnostojen kittaukset puuttuvat paikoittain ja ne suositellaan massattavaksi kauttaaltaan vesitiiveyden säilyttämiseksi. - Tilassa 208 ikkunassa on käyntiongelma ja se on huollettava lyhyen aikavälin korjauksena. - Viimeistään peruskorjausvaiheessa on tehtävä ikkunoiden huoltokorjaustoimenpiteet - Puukarmirakenteisten ikkunapuitteiden maalit ovat paikoin kuluneet. Ikkunoiden ulkopuitteiden maalaus on suositeltava tehdä kahden vuoden sisään. 8 (25)

9 Kuvat 10. Ikkunoiden räystäspellitysten liittymät eivät ole vesitiiviit. 1.9 Ulko-ovet, sisäovet - Ulko- ja sisäovien toimivuudessa ei ole ollut huomautettavaa Vesikatteet, kattokaivot - Sisätiloissa on ollut yksittäinen vesivuoto käytävällä tlan 227 edessä (ks. kohta välipohjat, yläpohjat). Muutoin kattovesivuotoja ei ole havaittu. Näkyvillä yläpohjan sisäpinnoilla ei ollut kosteusjälkiä. - tilan 223 puoleiselta katokselta on poistettava lehtiroskat. Katokselle on heitetty ylemmältä vesikattotasolta alipainetuulettimen suojahattu. - Tilan 223 kohdalta katselmoituna vesikaton räystäslautoja on irti ja ne suositellaan kiinnitettäväksi. - Vesikatteella on teknistä käyttöikää jäljellä arviolta 10 vuotta. Vesikatteen saumoissa ja ylösnostoilla ollut huomautettavaa näkyviltä osin. Vesikatolle kertyneet lehtiroskat on poistettava. - Alipainetuulettimet ovat paikoin tukkoisen näköisiä, mikä voi heikentää yläpohjan tuulettuvuutta. Yläpohjan tuulettuvuuden parantaminen on mahdollista tehdä seuraavassa vesikattoremontissa. Havainto ei edellytä kiireellisiä korjauksia. 9 (25)

10 Kuvat 11 ja 12. Katos tilan 223 on huollettava kertyneestä lehtiroskasta ja irtotavarasta. Vesikaton kattokaivojen suodattimet on puhdistettava. 10 (25)

11 Kuva 13. Tilan 223 kohdalta katselmoituna vesikaton räystäslautoja on irti Kuva 14. Alipainetuulettimet ovat paikoin tukkoisen näköisiä, mikä voi heikentää yläpohjan tuulettuvuutta. 11 (25)

12 Kuvat 15 ja 16. Vesikatteella on teknistä käyttöikää jäljellä noin 10 vuotta 12 (25)

13 1.11 Tilapinnat ja tilavarusteet - Rakennepinnat ovat tavanomaisesti kuluneita. Niiden kosteusteknisessä kunnossa ei ole muutoin huomautettavaa Muut havainnot - Tiloissa on runsaasti yläpolyä. Osittain tilojen siivottavuutta heikentää ylätasoille kerätyt irtotavarat ja avohyllyt. Ylähyllyillä oli paljon tavaraa / yläpölyä tilassa 018 (kuvaamataito), opetustiloissa 119, 209 ja 229. Koko rakennuksessa on suositeltavaa, että tasopintojen peruspuhdistus tehdään myös ylätasoille esimerkiksi vuosittain. Pidemmällä aikavälillä kertynyt runsas pöly heikentää sisäilman laatua. Kuva 17. Tilan 018 hyllyjen päällä on tavaraa, joka kerää pölyä ja estää siivoamista Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seuranta Sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta seurattiin jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla tiloissa 024A(luokkahuone), 075(opettajienhuone), 209(luokkahuone), 211(luokkahuone) ja 224(luokkahuone). Tulokset ovat esitetty graafisesti liitteissä Seurantajakson aikana ulkoilman lämpötila vaihteli välillä 5 25 C ja suhteellinen kosteus %. Seurantajaksoon ajoittui vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämpimiä päiviä. 13 (25)

14 Luokkahuoneessa 024A sisäilman lämpötila vaihteli välillä 23 33,3 C ja suhteellinen kosteus oli välillä %. Opettajienhuoneessa 075 sisäilman lämpötila vaihteli välillä 23,1 28,5 C ja suhteellinen kosteus oli välillä %. Luokkahuoneessa 209 sisäilman lämpötila vaihteli välillä 25,1 30,3 C ja suhteellinen kosteus oli välillä %. Luokkahuoneessa 211 sisäilman lämpötila vaihteli välillä 23,8 30,3 C ja suhteellinen kosteus oli välillä %. Luokkahuoneessa 224 sisäilman lämpötila vaihteli välillä 22,4 29,7 C ja suhteellinen kosteus oli välillä %. Korkeimmat lämpötilat ajoittuivat arkena ja viikonloppuisin iltapäivään ja iltaan lukuunottamatta tilaa 211, jossa korkeimmat lämpötilat ajoittuivat aamupäivään. Asumisterveysasetus 2015:n mukaan sisäilman lämpötilan toimenpiderajat ovat lämmityskaudella C ja lämmityskauden ulkopuolella C eli lämpötilan tulisi olla tällä välillä. Lämmityskauden ulkopuoliset toimenpiderajat ylittyivät luokkahuoneessa 024A, jossa edellytetään toimenpiteitä lämpötilan laskemiseksi. Tilojen lämpötilaviihtyvyyteen on esitetty toimenpiteitä iv-katsastusosuudessa. Sisäilman lämpötilaa tulee seurata syys-talvikaudella uudelleen tehtyjen toimenpiteiden jälkeen. Sisäilman suhteelliselle kosteudelle ei ole olemassa vastaavia tavoitearvoja kuin lämpötilalle. Sisäilman suhteellisen kosteuden vaihtelu oli vuodenaikaan nähden normaalia. Kuva 18. Tila 024 on koettu lämpimäksi ja lämpötila ylitti seurantajakson aikana Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan. Käyttäjäkokemusten mukaan tila on koettu pieneksi käyttäjämäärään nähden. Hiilidioksidiseurannan aikana ei toimenpiderajaarvoja ylitetty. 14 (25)

15 1.14 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta seurattiin jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla tiloissa 024A(luokkahuone), 075(opettajienhuone), 209(luokkahuone) ja 224(luokkahuone). Tilassa 211(luokkahuone) mittaukset suoritettiin jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Tulokset ovat esitetty graafisesti liitteissä Tilassa 024A sisäilman hiilidioksidipitoisuus vaihteli välillä ppm, tilassa 075 välillä ppm, tilassa 209 välillä ppm, tilassa 211 välillä ppm ja tilassa 224 välillä ppm. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin keskipäivän aikaan, myös aamu- ja iltapäivällä oli korkeita pitoisuuksia. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja-arvo ylittyy, jos sisäilman hiilidioksidipitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on noin 400 ppm. Tutkittujen luokkahuoneiden ja opettajienhuoneen sisäilman hiilidioksidipitoisuus ei ole ylittänyt Asumisterveysasetuksen toimenpiderajaarvoa Paine-eroseuranta Rakennuksessa seurattiin sisätilan ja ulkoilman välistä paine-eroa jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla tiloissa 024A(luokkahuone), 075(opettajienhuone), 211(luokkahuone) ja 224(luokkahuone). Tulokset ovat esitetty graafisesti liitteissä Sisätilat ovat olleet keskimäärin pascalia alipaineisia ulkoilmaan nähden. Iltayöaikaan tilojen paine-erot ovat likimain samat kuin päiväsaikaan. Tilojen ja ulkoilman väliseen paine-eroon vaikuttavat ilmanvaihtolaitteiden toiminta ja tuuliolosuhteet. Tulosten perusteella tilat ovat lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden eivätkä tulokset edellytä toimenpiteitä. Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Yläpölyjen pyyhintä etenkin tiloista 018, 119, 209 ja 229. Yläpölyjen siivous on suositeltava tehdä kaikissa tiloissa vuosittain - Tilassa 024A edellytetään toimenpiteitä lämpötilan laskemiseksi (ks. iv-osuus) - Tilan 208 ikkunan huolto. - Tilassa 031 poistetaan kastuneet akustiikkalevyt. Poiston yhteydessä tarkastetaan yläpohjalaatan pintojen kosteustekninen kunto. - 2-kerroksen käytävällä tilan 227 edessä vesivuodon toistuvuuden seuranta ja toimenpidetarpeen arviointi - Tilassa 009 ulkoseinän sisäkuoren nokijälkien poisto ja ikkunan ja ulkoseinän tiivistys - Ikkunoiden räystäspellitysten ylösnostojen kittaus. 15 (25)

16 - Kaikilta vesikatoilta ja katoksilta poistetaan lehtiroskat ja puhdistetaan kattovesikaivojen suodattimet. Tilan 223 puoleiselta katokselle tippunut suojahattu kiinnitettävä ylemmälle vesikatolle. - Tilan 223 kohdalta räystäslautojen naulaus - Tiloissa 018 ja 119 katon akustiikkalevyjen pienet reiät paikataan. Akustiikkamateriaalit on suositeltava uusia viimeistään peruskorjauksessa. - Runkorakenteiden elastisten saumojen korjaus (tilat 119, 229) - Tiivistettyjen alapohja, ulkoseinä- ja väliseinä liittymien ilmatiiveystarkastus pistokoeluontoisesti tiloissa, joissa on koettu sisäilman laatuun liitettyjä oireita - Ikkunoiden ulkopuitteiden maalaus kahden vuoden sisään. - Väliseinien halkeamien paikkaus (tila 018). - Sokkelielementtien saumojen rakojen tiivistys - Ikkunoiden ulkopuitteiden maalaus kahden vuoden sisään. - Pintamateriaalien, saumamassojen, tiivistysten uusiminen seuraavassa peruskorjauksessa (10 vuoden sisään) - Peruskorjaushankesuunnitteluvaiheessa ulkoseinän kosteusteknisen kunnon pistokoeluontoinen tarkastus rakennetyypeittäin - Peruskorjauksessa yläpohjan läpiviennit ja kiinnitykset 2-kerroksen kattopintaan on suositeltava tiivistää ilmatiiviiksi - Kaikkien ikkunoiden huoltokorjaukset viimeistään peruskorjausvaiheessa - Yläpohjan tuulettuvuuden parantaminen seuraavan vesikattoremontin yhteydessä (arvio 10 vuotta) 16 (25)

17 2. ILMANVAIHTO JA TALOTEKNISET HAVAINNOT 2.1. Yleiset sisäilman laatuun vaikuttavat talotekniikkakohtaiset epäkohdat - Kesäaikaan sisäilman lämpötila nousee väistämättä - Radiaattoreiden venttiilit ovat huonokuntoisia - Tuloilmasäleikköjen edustavat suureksi osaksi vanhempaa ilmanjakoperiaatetta, joka saattaa aiheuttaa vetoa. Tilassa 214 osa tuloilmapääteistä on piilossa kattovalaisimen takana, eikä tuloilmaa ole johdettu tilan keskelle Käyttövesijärjestelmät - Käyttövesijärjestelmät tarkastettiin silmämääräisesti. - Lämmin käyttövesi saadaan kaukolämpökeskuksesta. - Putkisto ja venttiilit ovat alkuperäisiä. Järjestelmät ovat silmämääräisesti arvioituna toimintakuntoisia. Niistä ei myöskään ollut valituksia. - Sekoittajat ovat pääsääntöisesti alkuperäisiä. Virtaamat vaihtelevat jonkin verran. Johtunee suuttimien tukkoisuudesta. Kuva 19. Käyttövesikalusteet ja sekoittajat ovat pääsääntöisesti alkuperäisiä ja toimintakuntoisia. 17 (25)

18 2.3. Lämmitysjärjestelmä - Lämmityksen siirto (putkisto ja linjasulku- ja säätöventtiilit) ovat näkyviltä osin normaalissa kunnossa. Venttiileiden normaali käyttöikä on 30 vuotta. Lämmityksen säädössä ei ole merkittäviä ongelmia tällä hetkellä - Lämpötila rakennuksessa on epätasainen. Pattereiden termostaattiventtiilit ovat alkuperäisiä TA:n venttiileitä. Normaalisti niiden käyttöikänä pidetään vuotta. Nämä ovat 32 vuotta vanhoja. Uusimalla termostaatit päästään siitä ongelmasta, että radiaattorit lämmittävät vielä silloin kun huoneessa on tarpeeksi lämmin, muutoin lämpötiloihin liittyvät ongelmat jää. Kuvat 20 ja 21. Radiaattoreista puuttuu termostaatteja 18 (25)

19 2.4 Ilmanvaihto - Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Alkuperäiset koneet ovat Suomalaisia, Aerator merkkisiä paikallaanrakennettuja koneita. Lukuun ottamatta TK-1: missään koneessa ei ole lämmöntalteenottoa. Koneet tulisi tästä syystä uusia. Koneet ovat teknisen käyttöikänsä loppusuoralla, mutta kaikkiin koneisiin on tehty automatiikka- ja toimilaitepäivitys Nykyiset säätimet ovat Oumanin. Koneet toimivat kuten on ajateltu. Koneita pyöritetään 1/1 ympärivuorokautisesti. - Rakennuksen kokonaisilmamääristä ei ollut käytettävissä tietoa. Ilmamäärät on suunniteltu tietyille ryhmäko`oille, jotka tiloissa ylitetään, vähintään hetkellisesti. Tämä on vakioilmamääräisen järjestelmän ominaisuus. Sen muuttaminen jälkikäteen muuttuvailmavirtaiseksi vaatii investointeja, jotka ovat minimissään suuruusluokkaa (3k /tila). Lisäksi kone tulee varustaa taajuusmuuttajilla ja paineohjauksella. - Kaikkiin koneisiin on tehty automatiikkapäivitys Nykyiset säätimet ovat Oumanin. Koneet toimivat kuten on suunniteltu. Yleisellä tasolla ilmanvaihtoa vaivaa sen ikä. Ilmanvaihdon säädettävyys, ilmanjakotapa ja ilmamäärät edustavat 40 vuotta vanhaa näkemystä. Sisäilmastoratkaisut ovat tuona aikana kehittyneet paremmiksi. Tämä johtaa helposti tilanteeseen, jossa järjestelmä joka toimii suunnitellusti, saa risuja osakseen. - Ilmaa ei jäähdytetä täten lämpiminä päivinä ilma on saman lämpöistä kuin lämmin ulkoilma. Tuloilma ei tunnu raikkaalta. - Ilmanjako on hoidettu erittäin pienillä tuloilmasäleiköillä, jotka voivat aiheuttaa vetoa. - Rakennuksen lounaisfasadissa on suuria ikkunoita, ilman ulkopuolista aurinkosuojausta. Nämä aiheuttavat vuoroin kylmää vuoroin kuumaa. - Termostaatit ovat alkuperäisiä, niiden sulkemiskyky on ainakin kyseenalainen. - Tuloilman lämpötilaa pidetään liian korkealla tasolla myös silloin kun sitä joudutaan lämmittämään. Kaikki edellä mainittu johtaa tilanteeseen, jossa lämmin tuloilma ei tuo raikkauden tunnetta silloinkaan, kun ulkolämpötila on niin alhainen ja sen pitäisi olla mahdollista. 19 (25)

20 Kuva 22. Tuloilmasäleiköt ovat osassa tiloja pieniä Kuva 23. Tilassa 214 tuloilman heittokaari osuu valaisimien linjaan 20 (25)

21 Kuva 24. Osassa luokkatiloja tuloilman jako on uusittu. Nämä laitteet edustavat modernia ilmanjakotapaa. Kuva 25. Pistokoeluontoisesti tarkastettu tuloilmakanana oli päätteeltä tarkastettuna puhdas. 21 (25)

22 2.4 TK-1 - TK-1 palvelualue: Opetustilat osa A ja B 1 ja 2 krs. (Aerator). - Kone on alkuperäinen. Ilmamäärät ei tiedossa GM-järjestelmässä eikä niitä ollut tarkastettavissa. Poistopuhaltimen sähkömoottorin tehosta voi päätellä suurimman mahdollisen koneella saavutettavan ilmavirran (n. 3m³/s). Niin suuri tuo ilmamäärä tuskin kuitenkaan on perustellen koneen koolla. Rakennuksessa on n. 400 opiskelijaa ja työntekijää. Nämä tarvitsevat minimissään 2,4 m³/s. Koneessa on pyörivä lämmöntalteenotto. Tuloilman lämpötilan säädössä on käytössä kaskadisäätö. Täten tuloilman lämpötila heiluu poistoilman lämpötilan funktiona. Järjestelmä on ajatustasolla hyvä, mutta aiheuttaa ongelmia, poistoilman kokonaisuuden keskilämpötila saattaa poiketa yksittäisen tilan lämpötilasta, jolloin tämä kyseinen huone saa osakseen tuloilmaa, joka perustuu koko rakennuksen keskiarvoon. Helpommin hallittavissa olisi vakio sisääpuhalluslämpötila. Silloin tuloilmalle etsittäisin kylmin mahdollinen (16 C) lämpötila joka ei aiheuta vetoa. Tuloilman lämpötilan asetusarvoa joudutaan tällä järjestelmällä hiukan nostamaan talvella. - Pellit toimivat, ja ovat todennäköisesti tarpeeksi tiiviit. - Suodattimet ovat F7 luokan lasikuidusta valmistettuja pussisuodattimia. Suodatustaso on hyvä. Suodattimien kiinnikejärjestelmät ovat ajalleen normaaleja. Tiiviystaso on tyydyttävä - Lämmöntalteenotto on pyörivä laite. Siirrin on puhdas ja toimii todennäköisesti moitteettomasti. Lämpötilat sen ympäriltä voidaan loggata talvella, niin sen hyötysuhde saadaan laskettua. Siirtimen ongelma on se, että sekin on aikansa pyörinyt. Kiekon vaihtaminen on melkoinen toimenpide ahtaissa tiloissa. Tuo kannattaisi kuitenkin selvittää, niin että strategia olisi selvä, jos se rikkoutuu. Sillä hetkellä ilmanvaihto loppuu. - Lämmityspatterin kunnossa ei ole huomautettavaa. Säätö toimi tarkasti asetuksen mukaisesti. Tuloilman lämpötilaa säädetään kaskadisäätönä poistoilman mukaan, siten että tuloilman lämpötila nousee poistoilmalämpötilan laskiessa. Säätötapa on perinteinen. Moderni ajatustapa on, että tuloilman lämpötila on vakio. Täten optimaalinen ilmanjako taataan, tuloilma tuntuu raikkaalta, ja radiaattoriverkosto hoitaa lämpötilan säädön. - Puhaltimet ovat aikalaisiaan tyypillisiä hihnavetoisia keskipakoispuhaltimia. Hihnat on vaihdettava parin vuoden välein. Puhaltimien käyttötunnit ovat niin suuret, että ne normaalisti olisivat käyttöikänsä päässä 22 (25)

23 - 2.5 TK-2 Kuva 26. TK-1 lämmönsiirrin, poistoilmapuhallin ja tuloilmasuodatin. Koneet ovat jo iäkkäitä. - TK-2 palvelualue: Liikuntasali, osa-b PF-2.31 poistopuhallin. (1984, Aerator) m³/s. (hyvin sama tilanne kuin edellisessä) - Koneessa on kiertoilmapellistö. Pellistön toiminta ei täysin selvinnyt. Alkuperäisessä toimintakaaviossa kiertoilmapellistön ohjaus on ollut vahtimestarilla. Hewairin suunnitelmissa (2014) todetaan että pellistö on mukana lämpötilan säätösekvenssissä, mutta ei kerrota miten. Asia on hyvä selvittää. Koneessa ei ole lämmöntalteenottoa, joten kiertoilmapellistön toiminta on kriittinen energian kulutusta ajatellen. Pellistön tulisi olla CO2 ohjattu. - Raitis- ja jäteilmapellit toimivat, mutta niiden ei arvioida olevan tiiviitä - Suodattimet ovat F7 luokan lasikuidusta valmistettuja pussisuodattimia. Suodatustaso on tyydyttävä. - Lämmityspatterin toimivuudessa ei ole huomautettavaa. Tuloilman lämpötila 21 C, on liian korkea. - Puhaltimet ovat aikalaisiaan tyypillisiä hihnavetoisia keskipakoispuhaltimia. Hihnat on vaihdettava parin vuoden välein. 23 (25)

24 2.6 TK TK-4 - TK-3 palvelualue: Keittiö, ruokala OSA A (1984, Aerator) - Kone on alkuperäinen ja teknologialtaan vanhentunut. Lämmöntalteenottoa koneessa ei ole. Koneen lämpöenergian kulutus on merkittävä. Laskelmaa ei voi esittää, kun ei ole lähtötietoja. - Raitis- ja jäteilmapellit toimivat, mutta niiden ei arvioida olevan tiiviitä - Suodattimet ovat F7 luokan lasikuidusta valmistettuja pussisuodattimia. Suodatustaso on varsin tyydyttävä. Suodattimien kiinnikejärjestelmät ei tarkistettu olisi vaatinut työkaluja. - Lämmöntalteenottoa ei ole - Lämmityspatterin toimivuudessa ei ole huomautettavaa. Tuloilman lämpötila 21 C, on liian korkea. - Puhaltimet ovat aikalaisiaan tyypillisiä hihnavetoisia keskipakoispuhaltimia. Hihnat on vaihdettava parin vuoden välein Puhaltimien käyttötunnit ovat niin suuret, että ne ovat teknisen käyttöikänsä päässä. - TK-4 palvelualue: tekninen työ - Vuodelta 1984, Aerator n. 0,5 m³/s. (hyvin sama tilanne kuin edellisessä). Kone on tyypiltään kattoasenteinen tuulikaappikone. Nämä ovat pitkäikäisiä. Tässäkään järjestelmässä ei ole lämmöntalteenottoa. - Pellit toimivat - Suodatustaso ei selvinnyt. - Lämmityspatterin toimivuudessa ei ole huomautettavaa. Tuloilman lämpötila C, on liian korkea. Kuvat 27. Teknisen tilan ilmanvaihtokone 24 (25)

25 2.8 T-5 T-5 palvelualue: - Jälkeenpäin asennettu pienkone. Kone on uusi ja siinä on LTO. Kone on OK, mutta ratkaisee kovin pienen osan rakennuksen ilmanvaihdosta. Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Ilmamäärien mittaukset ja mahdollinen ilmanvaihtojärjestelmän tasapainotus - Tuloilman lämpötilan vakioittamainen - Termostaattisten patteriventtiileiden uusiminen - Aurinkosuojauksen pohtiminen lounaisjulkisivulle - Pitkällä jänteellä iv-järjestelmän peruskorjaus Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Elisa Koskinen RTA, FM, osastopäällikkö Kaj Karumaa LVI-insinööri Liite Paine-eroseurantakuvaajat Liitteet Hiilidioksidipitoisuusseuranta Liitteet Olosuhdeseuranta Liitteet Mittauspisteet pohjakuvissa Liite 5. Työmaapöytäkirja, sisäilmakorjaus 25 (25)

26 Paine-ero [Pa] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. PS1: Ulkoilman ja tilan 024A välinen paine-eroseuranta aikavälillä Vaihteluväli: -5,2... 0,7 Pa Keskiarvo: -2 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Friisinkalliontie 4, Espoo Liite 1.1

27 Paine-ero [Pa] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. PS2: Ulkoilman ja tilan 075 välinen paine-eroseuranta aikavälillä Vaihteluväli: -3,9... 2,2 Pa Keskiarvo: -0,4 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Friisinkalliontie 4, Espoo Liite 1.2

28 Paine-ero [Pa] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. PS3: Ulkoilman ja tilan 211 välinen paine-eroseuranta aikavälillä Vaihteluväli: -3, Pa Keskiarvo: -0,5 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Friisinkalliontie 4, Espoo Liite 1.3

29 Paine-ero [Pa] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy 30 PS4: Ulkoilman ja tilan 224 välinen paine-eroseuranta aikavälillä Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. Vaihteluväli: -6,9... 0,5 Pa Keskiarvo: -4,2 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Friisinkalliontie 4, Espoo Liite 1.4

30 Hiilidioksidi [ppm] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy L1: Sisäilman hiilidioksidiseuranta tilassa 024A aikavälillä Vaihteluväli: ppm Keskiarvo: 461 ppm :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Friisinkalliontie 4, Espoo Liite 2.1

31 Hiilidioksidi [ppm] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy L2: Sisäilman hiilidioksidiseuranta tilassa 075 aikavälillä Vaihteluväli: ppm Keskiarvo: 398 ppm :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Friisinkalliontie 4, Espoo Liite 2.2

32 Hiilidioksidi [ppm] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy L3: Sisäilman hiilidioksidiseuranta tilassa 209 aikavälillä Vaihteluväli: ppm Keskiarvo: 445 ppm :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Friisinkalliontie 4, Espoo Liite 2.3

33 Hiilidioksidi [ppm] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy L4: Sisäilman hiilidioksidiseuranta tilassa 211 aikavälillä Vaihteluväli: ppm Keskiarvo: 601 ppm :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Friisinkalliontie 4, Espoo Liite 2.4

34 Hiilidioksidi [ppm] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy L5: Sisäilman hiilidioksidiseuranta tilassa 224 aikavälillä Vaihteluväli: ppm Keskiarvo: 448 ppm :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Friisinkalliontie 4, Espoo Liite 2.5

35 Lämpötila [C] Suhteellinen kosteus [%] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy L1: Sisäilman olosuhdeseuranta tilassa 024A aikavälillä T Vaihteluväli: ,3 C Keskiarvo: 25,9 C RH Vaihteluväli: % Keskiarvo: 22 % lämpötila 10 kosteus :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Friisinkalliontie 4, Espoo Liite 3.1

36 Lämpötila [C] Suhteellinen kosteus [%] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy L2: Sisäilman olosuhdeseuranta tilassa 075 aikavälillä T Vaihteluväli: 23, ,5 C Keskiarvo: 25,1 C RH Vaihteluväli: % Keskiarvo: 22 % lämpötila 10 kosteus :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Friisinkalliontie 4, Espoo Liite 3.2

37 Lämpötila [C] Suhteellinen kosteus [%] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy L3: Sisäilman olosuhdeseuranta tilassa 209 aikavälillä T Vaihteluväli: 25, ,3 C Keskiarvo: 26,7 C RH Vaihteluväli: % Keskiarvo: 20 % lämpötila 10 kosteus :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Friisinkalliontie 4, Espoo Liite 3.3

38 Lämpötila [C] Suhteellinen kosteus [%] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy L4: Sisäilman olosuhdeseuranta tilassa 211 aikavälillä T Vaihteluväli: 23, ,3 C Keskiarvo: 25,6 C RH Vaihteluväli: % Keskiarvo: 22 % lämpötila 10 kosteus :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Friisinkalliontie 4, Espoo Liite 3.4

39 Lämpötila [C] Suhteellinen kosteus [%] Sweco Asiantuntijapalvelut Oy L5: Sisäilman olosuhdeseuranta tilassa 224 aikavälillä T Vaihteluväli: 22, ,7 C Keskiarvo: 25 C RH Vaihteluväli: % Keskiarvo: 24 % lämpötila 10 kosteus :00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00: Friisinkalliontie 4, Espoo Liite 3.5

40 Mittauspisteet pohjakuvassa Tila 024 A L1 PS1 MERKINTÖJEN SELITYKSET: L PS SISÄILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS, LÄMPÖTILA JA HIILIDIOKSIDIPITOISUUS (seurantamittaus) PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET Kuitinmäen koulu rakennus 1 Friisinkalliontie 4 Espoo Osa A 1. kerros LIITE 4.1

41 Mittauspisteet pohjakuvassa Tila 075 (Opettajienhuone) L2 PS2 MERKINTÖJEN SELITYKSET: L PS SISÄILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS, LÄMPÖTILA JA HIILIDIOKSIDIPITOISUUS (seurantamittaus) PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET Kuitinmäen koulu rakennus 1 Friisinkalliontie 4 Espoo Osa B 1. kerros LIITE 4.2

42 Mittauspisteet pohjakuvassa Tila 209 L3 MERKINTÖJEN SELITYKSET: Tila 211 L4 PS3 L PS SISÄILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS, LÄMPÖTILA JA HIILIDIOKSIDIPITOISUUS (seurantamittaus) PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET Kuitinmäen koulu rakennus 1 Friisinkalliontie 4 Espoo Osa A 2. kerros LIITE 4.3

43 Mittauspisteet pohjakuvassa Tila 224 L5 PS4 MERKINTÖJEN SELITYKSET: L PS SISÄILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS, LÄMPÖTILA JA HIILIDIOKSIDIPITOISUUS (seurantamittaus) PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET Kuitinmäen koulu rakennus 1 Friisinkalliontie 4 Espoo Osa B 2. kerros LIITE 4.4