Kirkkonummen kunta PL Kirkkonummi

Transkriptio

1 Sivu 1 / 7 Kunnanhallitus Asían tunnus KIRDno Kirkkonummen kunta PL Kirkkonummi Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie Helsinki Sähköposti helsinki.hao(at)oikeus.fi HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE Lausunto kunnallisvalituksen johdosta Asia Hallinto-oikeuden lausuntopyynnön johdosta annettava Kirkkonummen kunnan lausunto kunnallisvalitusta koskien asiassa 02704/18/4103. Valitus ja valituksen kohteena oleva päätös Maanomistajat ovat tehneet valituksen Kirkkonummen kunnanvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Helsingin hallinto-oikeutta pyydetään valituksessa kumoamaan Kirkkonummen kunnanvaltuuston :ssä tehty päätös lakkauttaa Hauklammen asemakaavoitus ja poistaa hanke kunnan kaavoitusohjelmasta. Lausunto valituksen johdosta Hallinto-oikeus on pyytänyt Kirkkonummen kunnanhallitusta hankkimaan valituksen johdosta kunnanvaltuuston lausunnon. Kirkkonummen kunnan hallintosäännön 41 :n 18:n kohdan mukaan kunnanhallituksen toimivaltaan kuuluu antaa lausunto kunnanvaltuuston puolesta valtuuston päätöstä koskevaan valitukseen, jos kunnanhallitus katsoo, että kunnanvaltuuston päätöstä ei ole kumottava. Lausunnon antaja Kirkkonummen kunta Kunnan päätöksen perusteena olleet asiakirjat Hallinto-oikeuden pyytämät kunnan päätöksen perusteena olleet asiakirjat toimitetaan hallinto-oikeudelle pyydettyinä paperiversioina.

2 Sivu 2 / 7 VALITUKSEN HYLKÄÄMINEN Kirkkonummen kunta pyytää valituksen hylkäämistä perusteettomana. Kirkkonummen kunta kunnioittavasti vaatii siten, viitaten tässä lausunnossa jäljempänä esitettyyn perustuen, että: - kunnallisvalituksen kohteena oleva Kirkkonummen kunnanvaltuuston :ssä tehty päätös lakkauttaa Hauklammen asemakaavoitus ja poistaa hanke kunnan kaavoitusohjelmasta pysytetään voimassa - Kirkkonummen kunta ei joudu korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikuluja täysimääräisesti, vaan valittajat korvaavat oikeudenkäyntikulunsa itse. VALITUSPERUSTEIDEN OIKEUDELLINEN ARVIOINTI 1. Taustaa ja lähtökohtia Valittajien omistamat kiinteistöt RN:o 3:29, RN:o 3:51 ja RN:o 3:52 sijaitsevat Kauhalan kylässä alueella, joka on oikeusvaikutteisessa Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta ja/tai ympäristöarvoja (MU). Yleiskaava on tullut lainvoimaiseksi Yleiskaavan maankäyttö toimii ohjeena alueen osayleiskaavoitukselle ja asemakaavoitukselle. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa (tullut voimaan Uudenmaan maakuntahallituksen päätöksellä ennen kuin se saa lainvoiman) alueelle ei ole osoitettu maankäyttömerkintää, eli se on ns. valkoista aluetta, mutta jota koskee oma maakuntakaavamääräyksensä: Alue, jolle maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Alueella ei ole ennestään voimassa olevia asemakaavoja. Lähin Kirkkonummen puolella sijaitseva asemakaava on Ämmässuon asemakaava noin 1,4 kilometrin etäisyydellä alueesta kaakkoon. Siinä on osoitettu aluevarauksia pääasiassa yhdyskuntateknistä huoltoa varten ja se on saanut lainvoiman Pikkaraiset / Siikajärvi ranta-asemakaava sijaitsee noin 1,7 kilometrin etäisyydellä Turunväylän pohjoispuolella. Kyseinen kaava on vahvistettu rakennuslain nojalla Lähin ympärivuotista pientaloasumista mahdollistava asemakaava sijaitsee puolestaan Veikkolan taajaman itäreunassa (Veikkolan asemakaavan muutos, Mäntytie). Se sai lainvoiman ja sijaitsee alueesta noin 2,5 kilometrin etäisyydellä luoteeseen kytkeytyen Veikkolan taajamaan. Valituksen tehneet maanomistajat jättivät hakemuksen alueen kaavoitusta varten ensimmäistä kertaa vuonna 2011 ja tämän pohjalta hanketta valmisteltiin ensin ranta-asemakaavaksi. Maanomistajat uudistivat kuitenkin kaavoitusaloitteensa ja hanke nostettiin kaavoitusohjelmaan vuosille äänestyksen jälkeen valtuustokäsittelyssä siten, että kaavoitusohjelmassa ranta-asemakaavahankkeena ollut hanke päätettiin muuttaa asemakaavaksi ja että siltä edellytetään maankäyttösopimusta. Tällöin maanomistajan kustannuksella toteutetaan mm. kunnallistekniikka ja kadut aina vanhalle Turuntielle saakka. Kaavoitusohjelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa ( 77). Valtuuston ( 126) hyväksymässä kaavoitusohjelmassa olevaan Hauklammen asemakaavaa koskevaan hankekorttiin on kirjattu maanomistajien tavoitteeksi osoittaa asemakaavassa Kirkkonummen yleiskaavan 2020 mukainen laskennallinen rakennusoikeus (seitsemän rakennuspaikkaa).

3 Sivu 3 / 7 Kunnanhallitus hyväksyi maanomistajien kanssa laaditun Hauklammen asemakaavan käynnistämissopimuksen. Käynnistämissopimuksessa on kirjaus, jonka mukaan sopijapuolet ovat tietoisia siitä, että käynnistyvä asemakaavoituksen valmistelu ei välttämättä johda asemakaavan hyväksymiseen. Lisäksi sopimuksessa on todettu, että maanomistajat ovat tietoisia siitä, että maanomistajien esittämät tavoitteet eivät sido kuntaa kaavoittajana. Asemakaavaa koskeva osallistumisja arviointisuunnitelma käsiteltiin ja hyväksyttiin kunnan yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ( 15). Asemakaavaluonnos (asemakaavan valmisteluaineisto, MRL 62 ja MRA 30 ), oli yhdyskuntatekniikan lautakunnan käsittelyssä ( 76), ja siinä osoitettiin yhteensä seitsemän rakennuspaikkaa (eli asemakaavatonttia), joille voidaan rakentaa erillispientaloja sekä niihin liittyviä työtiloja, jotka eivät aiheuta ympäristöhäiriötä. Kyseisissä AO-kortteleissa käytettiin tonttien tehokkuuslukua e= 0.15, jolloin asemakaavaluonnoksen kokonaisrakennusoikeudeksi muodostui 7500 k-m2. Asemakaavaluonnokseen ei sisältynyt määräyksiä asuinkäyttöön osoitettavien erillispientalojen enimmäismäärästä eikä yksittäisten rakennusten enimmäiskerrosalasta. Alueen asukasmääräksi oli kuitenkin arvioitu muodostuvan asukasta, joka tarkoittaisi sitä, että rakennuspaikkojen tosiasiallinen lukumäärä olisi enemmän kuin seitsemän tonttia. Päättäessään kaavaluonnoksen nähtäville panosta yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti myös evästyksenä asemakaavan jatkokäsittelylle, eli kaavaehdotuksen laadinnalle, että asuntojen lukumäärä tulee rajata 2 asuinrakennusta/tontti Kirkkonummen yleiskaavan 2020 laskennallisen mitoituksen mukaisesti. Viittaus yleiskaavan laskennalliseen mitoitukseen pohjautuu siihen, että Kirkkonummen voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä on mahdollistettu yli hehtaarin kokoisille kiinteistöille kaksiasuntoisen asuintalon (paritalo) rakentaminen. Kaavaluonnoksen jälkeen edenneessä suunnittelussa oli maanomistajien pyrkimyksenä lisätä asuinrakennusten lukumäärää, jotta asemakaavan toteuttaminen olisi taloudellisesti mahdollista. Tämä tarkoitti sitä, että alkuperäisen tavoitteen, eli seitsemän laskennallisen rakennuspaikan sijoittamisen sijasta kaavan tulisi mahdollistaa tätä huomattavasti korkeampi yksittäisten asuinrakennusten määrä. Kunnan kuntatekniikan toimiala on tuonut useasti kaavaprosessin aikana esille, että asemakaavan laatiminen ja ympärivuotisen asumisen sijoittaminen merkittävässä määrin Hauklammen alueelle edellyttäisi voimassa olevan Kirkkonummen yleiskaavan 2020 maankäytön muuttamista. Asemakaavaluonnoksesta saatiin yhteensä 15 lausuntoa, joissa viidessä kiinnitettiin erityisesti huomiota mm. asemakaavahankkeen yleiskaavan vastaisuuteen. Muissa lausunnoissa ei otettu joko lainkaan kantaa kaavan sisältöön, tai keskityttiin vain asemakaavaratkaisun yksityiskohtiin. Tammikuussa 2018 ( ) pidetyssä Kirkkonummen kunnan, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Uudenmaan liiton välisessä yhteistyöneuvottelussa nousi esiin vielä aiempaa selvemmin asemakaavahankkeeseen liittyvät maankäyttö- ja rakennuslain vastaisuudet, kun arvioitiin kaavaluonnoksen jälkeen edenneessä suunnittelussa maanomistajien esiintuomaa asuinrakentamisen tavoiteltua määrää. Tässä yhteydessä todettiin mm. selvästi, että kaavahanke on asemakaavan sisältövaatimusten vastainen (MRL 54 ), sekä maakuntakaavan että erityisesti oikeusvaikutteisen yleiskaavan huomioonottamisen osalta. Saatujen lausuntojen ja viranomaistahojen ohjauksen perusteella näytti ilmeiseltä, että asemakaavaa ei saada lainvoimaiseksi ilman sen sisällön merkittävää uudelleen arviointia. Tämä olisi tarkoittanut asuinrakennusoikeuden huomattavaa vähentämistä kaavaluonnoksen ja sen jälkeisen valmistelun aikana maanomistajien tavoittelemasta määrästä. Asuinrakennusoikeuden vähentäminen olisi kuitenkin ristiriidassa kaavatalouden kanssa, eikä mahdollistaisi alueen toteuttamista kustannustehokkaasti. Asemakaavoitusta on siten erittäin vaikea jatkaa, ennen kuin asemakaavoitusta ohjaavat strategiset suunnitelmat ja lainvoimaiset kaavat (maakuntakaava ja yleiskaava) on muutettu siten, että asemakaavahanke on niiden ohjausvaikutuksen näkökulmasta mahdollinen.

4 Sivu 4 / 7 2. Valitusperusteet liittyen hallintolain 6 :n noudattamiseen 2.1 Valitusperusteet liittyen neuvotteluun ja väitettyyn hallintopäätökseen Valituksessa tuodaan esille, että Kirkkonummen kunnan kaavoitusarkkitehti Mäkinen olisi toiminut asiassa hallintolain 6 :n luottamuksensuojaperiaatteen vastaisesti. Valituksen liitteenä (Liite 1) on asiakirja, joka on otsikoitu sanoilla Työneuvottelu ja Muistio ja joka koskee Hauklammen asemakaavaehdotuksesta käydyn neuvottelun tapahtumakulun kirjaamista. Valituksen mukaan kunnan kaavoitusarkkitehti Mäkinen olisi tehnyt kyseisessä neuvottelussa hallintopäätöksen. Kyseisessä neuvottelussa Mäkinen ei ole voinut asiaan liittyen päättää mitään hallintopäätöksellä, koska asemakaavaehdotuksesta voidaan päättää vasta kunnan asianmukaisen päätöksentekoelimen käsittelyssä siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaki sekä kunnan hallintosääntö määräävät. Toisin kuin valituksessa todetaan, Mäkinen ei ole tehnyt asiassa siis mitään hallintopäätöstä. Maanomistajien ja kunnan kaavoitusviranomaisten kesken on luonnollisesti käyty kyseessä olevan kokouksen lisäksi myös muita neuvotteluja kaavoitusprosessin aikana, mutta minkäänlaisia hallintopäätöksiä asemakaavaehdotukseen liittyen ei ole niissä tehty yhdessäkään. Valittajien esittämät väitteet pohjautuvat perustavaa laatua olevaan väärinymmärrykseen hallintopäätöksen luonteesta ja tarkoituksesta. Kuten valituksen liitteen (Liite 1) otsikossa on todettu, kyse on ollut asemakaavan valmisteluun ja kaavoitusprosessiin liittyvästä työneuvottelusta, eikä missään tapauksessa minkäänlaisesta itsenäisestä hallintopäätöksestä. Valittajien väite siitä, että kyseisessä käydyssä työneuvottelussa olisi hyväksytty jokin kaavaratkaisu, jota olisi myöhemmin neuvottelun jälkeen alettu väittää yleiskaavan ja maankäyttöja rakennuslain vastaiseksi, ei myöskään pidä paikkaansa. Kuten jälleen valituksen liitteenä (Liite 1) olevasta muistiosta on luettavissa, todetaan siinä, että Mäkinen toisti jo aikaisemmissa suunnittelukokouksissa toteamansa, että kaavaratkaisu on erityisen haasteellinen mm. ohjaavien ylemmän tason kaavojen (Kirkkonummen yleiskaava 2020 ja Uudenmaan maakuntakaavat) sekä yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kannalta. Muistion sanamuodosta voidaan päätellä, että ennen tätä kyseistä työneuvottelua on jo kunnan kaavoitusviranomaisten ja valituksen tehneiden maanomistajien välillä ollut vakavaa keskustelua asemakaavoituksen mahdollisuuksista ylempien kaavojen ohjausvaikutuksen perusteella. Työneuvottelun muistiossa lukee lisäksi myös hyvin selvästi, että Kaavaehdotukseen ja -selostukseen ei merkitä asuntojen lukumäärää, mikäli rakentamisen määrää voidaan ohjata riittävästi rakennusoikeuden merkinnän kautta. Kyseinen kirjaus työneuvottelun muistiossa (valituksen Liite 1) on siis ehdollinen ja tarkoittaa sitä, että yksittäisten asuntojen määrää tulee säädellä kaavassa jollain tavalla, jonka yksityiskohdat jätettiin kokouksessa vielä auki. Maanomistajille tarjottiin mahdollisuutta käyttää kaavassa vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla olisi päästy samaan lopputulokseen kuin tonttikohtaisella numeromerkinnällä. Mahdollisuuksina olisi silloin voinut olla esimerkiksi sitovien asuinrakennusten rakennusalojen osoittaminen kaavatonteille tai mitoitusta koskevan sanallisen määräyksen lisääminen kaavamääräysosaan. Mitään vaihtoehtoa eivät maanomistajat eikä kaavaa laatinut maanomistajien konsultti kuitenkaan ilmeisesti tutkinut, koska siitä ei tullut kaavaehdotuksen laadinnan aikana esityksiä tai keskustelua. Maanomistajille ei ole siis voinut tulla mitenkään yllätyksenä, että asemakaavan valmistelussa jouduttiin tekemään arvio asemakaavahankkeen maankäyttö- ja rakennuslain vastaisuudesta, etenkään kun asuntojen lukumäärän osoittamisen kohdalla annettua ohjeistusta (valituksen Liite 1) ei noudatettu, eikä selvästi haluttu etsiä toteuttamiskelpoisia ratkaisuja asiaan, kuten edellä on todettu. Lisäksi, kuten luvussa 1. on todettu, niin kunnan ja maanomistajien kesken laaditussa ja hyväksytyssä asemakaavoituksen käynnistämissopimuksessa on todettu, että sopijapuolet ovat tietoisia

5 Sivu 5 / 7 siitä, että käynnistyvä asemakaavoituksen valmistelu ei välttämättä johda asemakaavan hyväksymiseen ja että maanomistajat ovat tietoisia myös siitä, että maanomistajien esittämät tavoitteet eivät sido kuntaa kaavoittajana. Tämänkin perusteella maanomistajien valituksessaan esittämät väitteet ovat perusteettomia. 2.2 Valitusperusteet liittyen kunnanvaltuuston kokouksessa esitettyyn kannanottoon Asiassa on syntynyt epäselvyyttä siitä, että asemakaavahanke olisi maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n vastainen, koska asuntojen lukumäärää ei ole merkitty valmistellun asemakaavaehdotuksen rakennuspaikoille. Valittajat toteavat tähän liittyen, että kunnanvaltuuston kokouksessa kunnan kaavoitusarkkitehti Mäkinen olisi esittänyt nimenomaisesti väitteen, jonka mukaan asemakaavahanke on Kirkkonummen yleiskaavan 2020 vastainen sillä perusteella, että Hauklammen asemakaavaehdotuksen seitsemälle rakennuspaikalle ei oltu merkitty asuntojen enimmäismäärää, ja että suunnittelua on sen vuoksi vaikea jatkaa. Valittajien näkemyksen mukaan kyseinen ratkaisu on kuitenkin käytössä Kirkkonummella ja Espoossa useissa asemakaavoissa ja se on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen. Valittajat eivät kuitenkaan täsmennä väitettään Hauklammen asemakaavaehdotuksen maankäyttöja rakennuslain mukaisuudesta muutoin kuin toteamalla, että heidän näkemyksensä mukaan kyseinen ratkaisu (eli asuntojen enimmäismäärän osoittamatta jättäminen kaavamääräyksissä) on kuitenkin käytössä Kirkkonummella ja Espoossa useissa asemakaavoissa yksilöimättä kuitenkaan kyseisiä tapauksia tarkemmin. Valittajat väittävät, että kunnassa tehty arvio asemakaavahankkeen maankäyttö- ja rakennuslain vastaisuudesta pohjautuisi puhtaasti kyseisen merkinnän ja määräyksen puuttumiseen valmistelussa olleesta asemakaavaehdotuksesta. Keskeisin syy esittää asemakaavahankkeen lopettamista oli kuitenkin se, että kaavoitusta koskevissa neuvotteluissa ei löydetty ratkaisua siihen, miten asuinrakentamisen määrää voidaan riittävän sitovasti ohjata asemakaavassa. Ilman riittävän selkeää ohjauskeinoa kaavan toteuttamisesta aiheutuvien vaikutusten arviointi, samoin kuin reagoiminen niihin kaavan toteuttamisen yhteydessä, olisi ollut mahdotonta ja johtanut tilanteeseen, jossa asuinrakentamisen määrä ylittyy yleiskaavan mahdollistamasta määrästä. Edellä esitetyn mukaisesti kunnan kaavoitusarkkitehti Mäkinen on toiminut asiassa hallintolain 6 :n mukaisesti. 3. Valitusperusteet liittyen asianosaisen kuulemiseen Valituksessa tuodaan esille, että ennen valtuuston kokousta, kunta ei olisi antanut maanomistajille mahdollisuutta tutustua ELY-keskuksen virkailijoiden kunnanhallitukselle esittämään aineistoon tai tietoon. Valituksessa todetaan, että valtuuston asiassa tekemä päätös olisi tehty lainvastaisesti, koska maanomistajille ei varattu tilaisuutta tulla kuulluksi hallintolain 34 :n mukaisesti. ELY-keskuksen virkailijoiden kunnanhallituksen jäsenille esittämän aineiston sisältönä on ollut kokouksen liitteenä ollut maankäyttö- ja rakennuslain sisältämät säännökset asemakaavan sisältövaatimuksista (MRL 54 ), joiden merkitystä asemakaavahankkeen kohdalla ELY-keskuksen virkailijat ovat kokouksessa selostaneet. Kyseiset sisältövaatimukset ovat osa maankäyttö- ja rakennuslakia ja siten myös täysin julkisesti saatavissa. Lisäksi todettakoon, että maanomistajien puolesta asemakaavaa on laatinut varsinaisesti heidän toimeksiannostaan ns. kaavoituskonsultti (FCG Oy), jonka asiantuntemukseen maanomistajat olisivat tämän asian osalta voineet myös turvautua. Kuten aiemmin on mainittu, pidettiin tammikuussa 2018 ( ) Kirkkonummen kunnan kuntatekniikan viranomaisten, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Uudenmaan liiton välinen

6 Sivu 6 / 7 yhteistyöneuvottelu, johon oli kutsuttu mukaan myös edellä mainittu maanomistajien kaavoituskonsultti (FCG Oy), joka esitteli asemakaavaluonnoksen jälkeen kaavan laadinnassa tapahtunutta ja täsmentyneitä asioita. Kokouksen keskeisenä johtopäätöksenä Hauklammen asemakaavan kohdalla oli, että asemakaavahanke on esitetyllä tavalla maankäyttö- ja rakennuslain ja erityisesti asemakaavan sisältövaatimusten vastainen (MRL 54 ) maakuntakaavan ja erityisesti oikeusvaikutteisen yleiskaavan huomioonottamisen osalta. Kyseisen kokouksen johtopäätöksistä on mennyt tieto maanomistajille heidän kaavakonsulttinsa (FCG Oy) kautta. Valittajat viittaavat valituksessaan myös kaavoitusarkkitehti Mäkisen valtuuston kokouksessa esittämiin asiantuntijanäkemyksiin siitä, että kaavahanke on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen, ja että he eivät olleet aikaisemmin kuulleet tai saaneet tietää näitä Mäkisen esittämiä vaatimuksia eikä niitä olisi ollut valtuuston kokouskutsussa tai esityslistalla. Valittajien mukaan maanomistajille ei ole varattu tilaisuutta lausua mielipidettä ja antaa selvitystä Mäkisen kunnanvaltuuston kokouksessa pitämän puheenvuoron argumenteista. Esitettyjen väitteiden takana täytyy olla vakava väärinymmärrys siitä, mitä asemakaavaluonnoksen laatimisen jälkeen on kaavan valmistelussa tapahtunut. Kyseiset, valittajien mukaan kaavoitusarkkitehti Mäkisen esittämät asiantuntijanäkemykset sisältyvät useaan asemakaavaluonnoksesta saatuun lausuntoon, jotka maanomistajat ovat saaneet heti kaavaluonnoksen kuulemiskierroksen jälkeen tiedokseen. Toinen valituksen tehneistä maanomistajista on lisäksi ollut myös aktiivisesti laatimassa ns. vastineita (vastaus) saatuihin lausuntoihin, joten hänen on täytynyt perehtyä lausuntojen sisältöön varsin tarkkaan. Todettakoon että vastineiden laatiminen perustuu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :ään, jossa säädetään mielipiteen esittämisestä kaavaa valmisteltaessa. Tässä yhteydessä kunta pyytää myös kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainituilta osallisilta erikseen lausunnot. Kaikkeen saatuun kirjalliseen palautteeseen laaditaan ns. vastineet, jotka menevät seuraavalla kaavan käsittelykierroksella kunnanhallituksen hyväksyttäviksi. Asemakaavaluonnoksesta saatiin yhteensä 15 lausuntoa, joissa viidessä kiinnitettiin erityisesti huomiota mm. asemakaavahankkeen yleiskaavan vastaisuuteen. Kun ottaa huomioon, että kyseessä olivat maankäytön suunnittelun ja myös rakentamisen osalta keskeiset tahot, Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto ja Kirkkonummen kunnan rakennusvalvonta, sekä näiden lisäksi vielä merkittävät paikalliset toimijat ja edunvalvojat Kirkkonummen riistanhoitoyhdistys ja Kirkkonummen ympäristöyhdistys, voidaan esitettyjä näkemyksiä pitää siinä määrin merkittävinä, että ne tuli ottaa huomioon arvioitaessa sitä, onko asemakaavaehdotus maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukainen. 4. Valitusperuste liittyen tiedoksiantovelvollisuuteen asianosaisille Valituksessa todetaan lisäksi, että kunta ei ole kunnallisvalituksen jättöpäivään mennessä lähettänyt maanomistajille kirjettä (tai sähköpostia), missä asianosaisille kerrottaisiin asianosaisia koskevasta valtuuston päätöksestä (ote pöytäkirjasta) ja annettaisiin muutoksenhakuohjeet. Valituksen mukaan kunta toimii näin hyvän hallinnon ja hallintolain 54 :n ja 55 :n vastaisesti laiminlyömällä viranomaisen velvollisuutta antaa viipymättä tekemänsä päätös muutoksenhakuohjeineen tiedoksi asianosaiselle. Kunnanvaltuuston tarkastettu pöytäkirja kunnanvaltuuston kokouksesta on kuitenkin pidetty yleisesti nähtävänä Kirkkonummen kunnantalossa ja kunnan verkkosivuilla Kokouksen pöytäkirja on ollut siten vapaasti katsottavissa. Pöytäkirja sisältää valituksen kohteena olevan valtuuston päätöksen kokouksen 24 :ssä. Kuntalain 135 :ssä säädetään kunnallisvalituksesta, jonka mukaan valtuuston päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Kuntalain 139 :ssä säädetään puolestaan päätöksen tiedoksiannosta asianosaiselle. Oikeuskirjallisuudessa (Harjula Prättälä, Kuntalaki Tausta

7 Sivu 7 / 7 ja tulkinnat, 2015, s ) on käsitelty kyseistä kuntalain 139 :n mukaista päätöksen tiedoksiantoa asianosaiselle. Sen mukaan kaava-asioissa maanomistajia ei ole pidetty sellaisina asianosaisina, joille päätös tulisi erikseen antaa tiedoksi. Tätä tulkintaa ei kuntalailla ole tarkoitettu muuttaa. Rakennuslainsäädännön on katsottava myös tyhjentävästi säätävän sen, miten kaavoituksesta sen eri vaiheissa tiedotetaan kuntalaisille. Valitusaika kaavapäätöksistä luetaan viranomaisen pöytäkirjan nähtäville asettamisesta. Yllä mainitun mukaisesti se, että tarkastettu pöytäkirja kunnanvaltuuston kokouksesta on asetettu yleisesti nähtäville Kirkkonummen kunnantalossa ja kunnan verkkosivuilla , on ollut asiassa asianmukainen tiedoksiantotapa, eikä päätöksen tiedoksiannossa ole toimittu lainvastaisesti. 5. Yhteenveto Valituksessa ei ole tuotu esille sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella kunnanvaltuuston kokouksessa 24 :ssä tehty päätös Hauklammen asemakaavoituksen lakkauttamisesta ja hankkeen poistamisesta kunnan kaavoitusohjelmasta tulisi kumota. Päätös ei ole lainvastainen kuntalain 135 :n tarkoittamalla tavalla. Kirkkonummen kunta pyytää valituksen hylkäämistä perusteettomana.