Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Ahtiainen Karoliina Jäsen

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ AIKA klo 14:00-17:45 PAIKKA Kaupunginvaltuuston sali Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Ahtiainen Karoliina Jäsen Arminen Antti Jäsen Arola Tapio Jäsen Arvela Eeva Jäsen Brandt-Ahde Linda Jäsen Grönlund Joonas 1. varapuheenjohtaja Heikkilä Markku Jäsen Heltimoinen Ilpo Jäsen Holopainen Hanna 2. varapuheenjohtaja Hyöppinen-Sipari Ulla- Jäsen Riitta Hänninen Jyri Jäsen Härkönen Juha Jäsen Iljin Harri Jäsen Junttila Virpi Jäsen Järvenpää Heikki Jäsen Poistui klo Kakkola Risto Jäsen Karhukorpi Kai Jäsen Kemppi Jouni Jäsen Klemola Kimmo Jäsen Koskenranta Sanna Jäsen Kukkonen Päivi Jäsen Poistui klo Lindh Tuula Jäsen Löfman Päivi Pöytäkirjan tarkastaja Munnukka Riitta Jäsen Mäkelä Jani Jäsen Poistui klo Näivä Henri Jäsen Pulkkinen Petri Jäsen Pulli Jarmo Jäsen Puolakka Helena Jäsen Rantalainen Juha Jäsen Ruokoniemi Kimmo Jäsen Saarela Kalle Jäsen Smolander Seppo Jäsen Thomander-Tiainen Jäsen Johanna Torniainen Ari Puheenjohtaja Turkia Juha Jäsen Iitiä Markus Jäsen Vasama Tommi Jäsen

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ Kohvakka-Turja Leena Jäsen Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen Moilanen Marjatta Pöytäkirjan tarkastaja Vesterinen Marja-Liisa Jäsen Lehtonen Kullervo Varajäsen Mustola Toni Jäsen Saariniemi Jan Varajäsen Nurkkala-Kilpiäinen Sirpa Varajäsen Räsänen Erkki Varajäsen Nurmi Antti Varajäsen Saapui klo Kemppainen Sanna Miia Varajäsen Saapui klo Räsänen Vesa Varajäsen Vilkko Antti Varajäsen Auranen Johanna Varajäsen Partanen Tuula Varajäsen Muut osallistujat Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Willberg Juha Kaupunginsihteeri Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Iskanius Jari Rahoitusjohtaja Willberg Tuija Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Leimi Pasi Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Lankinen Markus Strategiajohtaja Alatalo Johanna Kaupunginlakimies Palonen Mervi - Hietamies Mikko - Oksman Ilkka - Poistui klo Poissaolevat Alander Paavo Jäsen Karhu Jari Jäsen Kemppinen Juha Jäsen Kiljunen Anneli Jäsen Kopra Jukka Jäsen Lipiäinen-Medjeral Leena Jäsen Lohko Jukka Jäsen Timonen Armas Jäsen

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 111 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Iiro Oravan eroilmoitus EKSOTE:n valtuustosta Asemakaava, asemakaavan ja tonttijaon muutos, 64 8 Skinnarila, korttelin 77 tontti 11, korttelit 79 ja 80 sekä katu-, lähivirkistys- ja yhteistä vesialuetta. (Skinnarilan kampus) 115 Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen resurssivajeen 20 korjaamisesta 116 Kalle Saarelan ja Juha Turkian valtuustoaloite Kisapuiston 33 jäähallin peruskorjausaikataulun selvittämisestä 117 Kalle Saarelan ja Juha Turkian valtuustoaloite 38 sisäliikuntahallin rakentamisesta monipuolisempana ja sen rakentamiskustannukset 118 Terttu Finskan ja Riitta Munnukan valtuustoaloite Rakenna perheesi näköinen koti 119 Sidonnaisuusilmoitukset Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma vuosille ja 52 Lappeenranta strategia 121 Lappeenrannan Toimitilat Oy:n varsinaisen yhtiökokouksen 59 pitäminen Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite Lappeenrannan 64 Greenreality- strategian yhteisöllisestä kehittämisestä Lukupuiston avulla 123 Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite ilmaston 65 muutoksesta ja Greenrealitystä, haaste puun taimien istuttamiseen 124 Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite 66 subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille Lappeenrannassa 125 Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite kaupungin tarjoaman 67 ruoan ilmastovaikutusten minimoinnista 126 Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite subjektiivisen 68 päivähoito-oikeuden rajauksen poistamisesta ja ryhmäkoon suhdeluvun palauttamisesta aikaisempaan varhaiskasvatuksessa 127 Hanna Holopaisen ym. valtuustoaloite sähköisen ilmailun 69 kehittämisen edistämisestä Lappeenrannan lentokentällä 128 Valitusosoitus 70

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kaupunginhallituksen ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Puheenjohtaja totesi, että valtuutetut Paavo Alander, Jari Karhu, Juha Kemppinen, Anneli Kiljunen, Jukka Kopra, Leena Lipiäinen- Medjeral, Jukka Lohko ja Armas Timonen ovat ilmoittaneet esteestään saapua valtuuston kokoukseen ja heidän tilalleen on kutsuttu varavaltuutetut Johanna Auranen, Tuula Partanen, Kullervo Lehtonen, Vesa Räsänen, Erkki Räsänen, Jan Saariniemi, Antti Vilkko ja Sirpa Nurkkala-Kilpiäinen. Paikalla oli 51 valtuutettua tai varavaltuutettua liitteenä olevan läsnäololistan mukaisesti (liite 1). Todettiin kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ Pöytäkirjan tarkastus Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginvaltuusto valitsee hallintosäännön 13 luvun 25 :n mukaisesti kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Päätös Tämän kokouksen pöytäkirja päätettiin tarkastaa konsernihallinnossa klo mennessä ja pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Päivi Löfman ja Marjatta Moilanen.

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ Iiro Oravan eroilmoitus EKSOTE:n valtuustosta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2066/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 469 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Iiro Orvan sähköpostiviesti : Ilmoitan muutosta johtuvasta erostani EKSOTE:n valtuustosta. Iiro Oravan kotipaikka on ollut lukien Helsinki. Luottamushenkilön muutettua pois paikkakunnalta, hän menettää kuntalain mukaan vaalikelpoisuutensa ao. kunnan luottamustehtäviin ja sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, on todettava luottamustoimi päättyneeksi. Kaupunginvaltuusto on valinnut Etelä-Karjalan sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän valtuustoon seuraavat henkilöt: Varsinainen jäsen Pyysalo Ulla Lahtinen Jarmo Myllärinen Anneli Cederström Kirsti Lindgren-den Oude Anne- Liisa Hakula Ilpo Kaijanen Laura Vilkko Antti Orava Iiro Pohjola Caro Varajäsen Mäkelä Petri Rossi Jani Nurkkala Kilpiäinen Sirpa Torniainen Virpi Toivanen Hanna Virolainen Veli-Matti Laine Susanna Ahvonen Matti Ripatti Kirsi Seittenranta Sirkka

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ Esittelijän ehdotus Iiro Orava on ollut myös Paavo Alanderin henkilökohtainen varajäsen lasten ja nuorten lautakunnassa. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Iiro Oravan luottamustehtävät todetaan päättyneeksi paikkakunnalta poismuuton johdosta ja että kaupunginvaltuusto valitsee hänen tilalleen uuden varsinaisen jäsenen Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valtuustoon ja uuden varajäsenen lasten ja nuorten lautakuntaan. Päätös Hyväksyttiin ja esitetään Eksoten valtuustoon Veikko Nikkinen ja lasten ja nuorten lautakuntaan Kai Hämäläinen. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Iiro Oravan luottamustehtävät todetaan päättyneeksi paikkakunnalta poismuuton johdosta ja että kaupunginvaltuusto valitsee hänen tilalleen uudeksi varsinaiseksi jäseneksi Etelä- Karjalan sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän valtuustoon Veikko Nikkisen ja uudeksi varajäseneksi lasten ja nuorten lautakuntaan Kai Hämäläisen. Päätös Hyväksyttiin.

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ Asemakaava, asemakaavan ja tonttijaon muutos, 64 Skinnarila, korttelin 77 tontti 11, korttelit 79 ja 80 sekä katu-, lähivirkistys- ja yhteistä vesialuetta. (Skinnarilan kampus) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/606/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 44 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi (Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja) Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Asemakaava-arkkitehti Veijovuori Matti Kaavasuunnittelija Moisio Elina etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Skinnarilan kampuksen kaavaehdotus 2. Skinnarilan kampuksen asemakaavaselostus 3. Skinnarilan kampuksen selostuksen liitteet Asemakaavamuutosalue sijaitsee Skinnarilan kaupunginosassa, noin 6 km Lappeenrannan keskustasta länteen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 23 ha. Alue rajautuu koillisessa Tervahaudanpuistoon ja Pien-Saimaan Tervahaudanlahteen, lännessä siirtolapuutarhaan ja lounaassa metsäalueisiin. Idässä aluetta rajaavat mm. IVH-Kampuksen ja Ylioppilastalon tontit. Suunnittelualueella sijaitsevat Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) rakennukset, alueen pohjoisosassa Skinnarilan hovi sekä kampusalueen itäpuolella

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ LOAS:n rantasaunan tontti. Kaavamuutosalueen länsi- ja eteläosat ovat rakentamatonta metsämaata. Voimassa olevassa asemakaavassa LUT:n ja Saimian kortteli on osoitettu ylintä teknillistä opetusta, tutkimusta, tuotekehitystä ja siihen liittyvää tuotantoa palvelevien rakennusten korttelialueena (YOT). Asemakaavamuutoksella monipuolistetaan kampusalueen käyttöä mahdollistamalla opetus- ja tutkimustoiminnan lisäksi asuminen ja yritystoiminta alueella. Lisäksi kaavassa huomioidaan kaikkien toimintojen ja tilojen laajenemistarpeet. Asemakaavamuutoksessa LUT:n ja Saimian alue on osoitettu opetus- ja tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten sekä toimitilarakennusten korttelialueena (YOK-1). Alueelle saa lisäksi sijoittaa asumista ja liiketiloja enintään 20 % rakennusoikeudesta. YOK-1-alueen rakennusoikeus on kerros-m². Alueen toteutunut kerrosala on noin kerros-m². Kaavamuutos ei lisää YOK-1-alueen rakennusoikeutta voimassa olevaan asemakaavaan nähden. Lisärakentaminen voi sijoittua rakennusalan ja rakennusoikeuden puitteissa sekä nykyisten rakennusmassojen keskelle että ympärille. Merkittävimpiä lisärakentamisalueita ovat kampuskorttelin eteläosa 7. rakennusvaiheen eteläpuolella, sekä korttelialueen luoteisosa. Lisäksi lisärakentamista on mahdollista sijoittaa rakennusmassojen väliin. Skinnarilan hovin alueesta on muodostettu erillinen toimitilarakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (KTY/s-1). Hovin päärakennus ja samaan pihapiiriin kuuluva sivurakennus on suojeltu sr-13-merkinnöillä. Lisäksi pihapiiriin on osoitettu 250 kerros-m 2 lisärakentamista. Suunnittelualueen itäosassa on LOAS:n olemassa olevan saunarakennuksen RA/y-korttelialuetta laajennettu länteen. RA/yalueelle saa rakentaa ainoastaan saunatiloja yleishyödylliseen käyttöön. Saunakortteliin rajoittuvien lähivirkistys- ja pysäköintialueiden rajoja on tarkistettu nykytilannetta vastaaviksi. Asemakaavamuutoksella ei ole muutettu alueen liikenneverkon rakennetta. Asemakaavaratkaisussa on otettu huomioon mahdollisuus jatkaa kampuksen länsipuolelle voimassa olevassa asemakaavassa varattua Teknologiapuistonkatua pohjoiseen siten, että se liittyy nykyiseen Skinnarilankatuun ja muodostaa sen kanssa lenkkimäisen yhteyden. Skinnarilankadun

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ Esittelijän ehdotus pohjoispään nimi on muutettu Yliopistonkaduksi ja sen katualuetta on laajennettu kahdessa kohtaa kiertoliittymän rakentamisen mahdollistamiseksi. Asemakaavan muuttamisesta tehdään kaupungin ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n sekä kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen kesken MRL 91b :n mukainen maankäyttösopimus ennen asemakaavan hyväksymistä. Asemakaavan muuttaminen on käynnistynyt kampusalueen osalta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n aloitteesta ja rantasaunan tontin osalta LOAS:n aloitteesta. Kaavatyö on käynnistynyt vuonna Asemakaavasta on pidetty MRA 26 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta annettiin 10 lausuntoa ja 4 mielipidettä. Kaupunkikehityslautakunta päättää - merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. - esittää kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Esteellisyys: Kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja Joonas Grönlund ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, Hallintolaki kohta (yhteisöjäävi).

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ Täytäntöönpano Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 103 Esittelijä: Kaupunginsihteeri Willberg Juha (Kaupunginsihteeri) Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Kujansivu Alina Oheismateriaali 1. Skinnarilan kampuksen asemakaavaselostus 2. Skinnarilan kampuksen selostuksen liitteet 3. Skinnarilan kampuksen kaavaehdotus Esittelijän ehdotus Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. (JW) Kaupunginhallitus päättää asettaa asemakaava, asemakaavan ja tonttijaon muutoksen, 64 Skinnarila, korttelin 77 tontti 11, korttelit 79 ja 80 sekä katu-, lähivirkistys- ja yhteistä vesialuetta. (Skinnarilan kampus) maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon ja mikäli lausunnosta tai nähtävillä oloaikana mahdollisesti jätetyistä muistutuksista ei muuta johdu, esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Esteellisyydet: Kimmo Jarva, Joonas Grönlund, hallintolaki 28 5.kohta, (yhteisöjäävi) Esittelijänä tämän asian osalta toimi kaupunginsihteeri Juha Willberg.

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 527 Esittelijä: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 1. Skinnarilan kampuksen asemakaavaselostus 2. Skinnarilan kampuksen selostuksen liitteet 3. Skinnarilan kampuksen kaavakarttaehdotus Elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan kaupunkisuunnittelun kirje : Asemakaava on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti ollut julkisesti nähtävillä teknisen toimen kaavoituksessa Elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan kaupunkisuunnittelun kirje : Nähtävillä olo (MRL 65, MRA 27) Kaupunginhallitus asetti päätöksellään ( 103) asemakaavamuutoksen MRA:n 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja päätti pyytää siitä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon. Ehdotusvaiheen nähtävillä olosta kuulutettiin lehti-ilmoituksella Etelä-Saimaassa, kaupungin ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla. Kaavaehdotus oli nähtävillä Lappeenrannan kaupungin kaupunkisuunnittelussa sekä kaupungin kotisivuilla. Asemakaavaehdotuksesta saatiin kaksi lausuntoa ja yksi muistutus. Tiivistelmä MRA 27 :n mukaisen kuulemisen lausunnoista ja muistutuksista sekä vastineet niihin: 1. Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Ei huomautettavaa. Kaupunkisuunnittelun vastine

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ Merkitään tiedoksi. 2. Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy on solminut SYK Oy:n kanssa vuokrasopimuksen ajalle kampusalueen rakennusvaihe 4:ään sijoittuvista tiloista. Tiloihin sijoittuvat Sammonlahden koulun Skinnarilan yksikkö, vuosiluokat 1-6 sekä kaksi esiopetusryhmää. Sopimusta neuvoteltaessa on kiinnitetty erityistä huomioita lasten turvallisuuteen ja yhtenä esillä olleista asioista olivat alueen liikennejärjestelyt. Esiopetusryhmien saattoliikennepaikka sijoittuu rakennusvaiheiden 4 ja 6 eteläpuolelle ja lasten liikkuminen pihalla ei saisi mennä ristiin saattoliikenteen kanssa. Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy pitää erittäin tärkeänä järjestää ajoyhteys saattopaikalle eteläisen VL-alueen (Saturnuksenrinne) halki kulkevaa nykyistä tieuraa pitkin sitä kehittämällä. Kaupunkisuunnittelun vastine Lausunnon perusteella on levennetty tontille etelän suunnasta Saturnuksenrinteen VL-alueen läpi johtavaa ajoyhteyttä. 3. Muistutus 1 Ensisijaisesti asemakaava-alueen luoteisosassa liito-oravien esiintymisalueen (luo-3) pohjoispuolella ja siirtolapuutarhan itäpuolella oleva VII-rakennusmassa on poistettava ja alue on merkittävä puistoksi. Tällöin myös luo-3 -aluetta on laajennettava pohjoisen suuntaan. Toissijaisesti kaavamerkintä on muutettava pientaloalueeksi merkinnällä AO tai yliopiston vierailevien tutkijoiden toimintaa palvelevaksi alueeksi (kuten Skinnarilan Hovin alueen KTY/s-1). Tällöin rakennusten kerrosluku on alennettava vastaavaan merkintään I (1 kerros) tai AOalueella merkintään II (2 kerrosta). Tehokkuuslukua on vastaavasti alennettava merkittävästi (e=0,1). a) Valmisteluun ei ole tähän asti otettu mukaan riittävästi alueen yksityismaanomistajia ja erityisesti Skinnarilan Siirtolapuutarhayhdistys ry:tä, joiden etua ja oikeuksia kaava koskee. Kaupunkisuunnittelun vastine MRA 30 :n kuulemisessa siirtolapuutarhayhdistykselle on toimitettu asemakaavaluonnosta koskeva lausuntopyyntö. Lisäksi on lähetetty naapureiden kuulemiskirjeet lähimpänä kaavamuutosaluetta oleville maanomistajille. Muilta osin osalliset ovat saaneet tiedon kaavahankkeesta lehtikuulutuksilla. Vuorovaikutusmenettely on tapahtunut kaikilta osin maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen mukaisesti. b) Asemakaavan muutos on ristiriidassa osayleiskaavan/ osayleiskaavaluonnoksen kanssa.

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ Skinnarilanniemen osayleiskaavassa kerrosluvuksi on merkitty kaava-alueen reunaa kohti aleneva kerrosluku (luoteisosan pohjoispuolelle 1½ ja sitten II ja sitten III). Osayleiskaavan luonnoksessa kaavan luoteisosan alue on P-1 alueen ulkopuolella puistomaiseksi merkittynä alueena. Kaupunkisuunnittelun vastine Skinnarilanniemen osayleiskaava on oikeusvaikutukseton yleiskaava, joka on hyväksytty Oikeusvaikutukseton yleiskaava on strateginen suunnitelma, jolla ei ole ohjausvaikutusta asemakaavoitukseen. Tällä hetkellä asemakaavamuutosalueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava ainoastaan Parkinmäellä, muilta osin ohjaavana kaavana toimii maakuntakaava. Vireillä olevan Läntisen alueen osayleiskaavan ehdotuksessa *) P-1-alueen ulkopuolinen osa asemakaavamuutosalueesta on merkitty asuntoalueena (A- 1), ei puistomaisena. Asemakaava on asumisen mahdollistavana yleiskaavan esitystapa ja tarkkuus huomioon ottaen - myös vireillä olevan yleiskaavan mukainen. *) Muistutuksessa virheellisesti osayleiskaavaluonnos. c) Asemakaava-alueen lounaisosan *) rakennusmassan kerrosluku VII vaarantaa siirtolapuutarha-asukkaiden ja yksityismaanomistajien viihtyisää elinympäristöä kohtuuttomasti ja on ristiriidassa maankäyttö-ja rakennuslain kanssa. MRL:n 54 :n 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. *) tarkoitetaan ilmeisesti luoteisosaa Kaupunkisuunnittelun vastine Asemakaavaehdotusta on tarkistettu myöhemmin, MRA 32 :n mukaisen rajoitetun kuulemisen jälkeen YOK-1- korttelialueen luoteisosan osalta. Lähimpänä siirtolapuutarhaa sijaitseva osa korttelista on merkitty pu-1- alueena (alueen osa, jolla on pidettävä tai kasvatettava näkösuojaa antavaa puustoa tai pensaita). Lisäksi läntisimmän rakennusalan kerrosluku on muutettu VII:stä IV:ksi. d) Kaava-alueen luoteisosan rakennusmassoittelu häiritsee vieressä sijaitsevan liito-oravan pesimistä ja vaarantaa sen levähdyspaikat. Kaupunkisuunnittelun vastine Asemakaavaehdotus turvaa liito-oravan elinolosuhteet sekä luo-3-varausten että puuston säilyttämistä koskevien yleismääräysten ansiosta. Luonnonsuojelusta vastaavana viranomaisena toimivalla Kaakkois-Suomen ELY-

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ keskuksella ei ollut huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta. Asemakaavaehdotusta muutettiin MRA 27 :n mukaisen kuulemisen jälkeen siten, että YOK-1 -korttelialueen eteläraja muutettiin vastaamaan nykyistä voimassa olevaa korttelialueen rajaa, kampusalueelle johtavaa eteläistä ajoyhteyttä levennettiin ja 7. rakennusvaiheelle osoitettiin jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa jo toteutetun kevyen liikenteen väylän paikalle. Tehtyjen muutosten vuoksi asemakaavaehdotuksesta pidettiin MRA 32 :n mukainen rajattu lisäkuuleminen lähettämällä muutettu asemakaavaehdotus ja havainnekuva tiedoksi niille osallisille, joita tehdyt muutokset koskevat. Tiivistelmä MRA 32 :n mukaisen ylimääräisen kuulemisen lausunnosta sekä vastine siihen: 1. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy: Asemakaavan muutos on kokonaisuutena SYK Oy:n tavoitteiden mukainen. Haluamme tuoda esille muutaman asian, jotka ovat selvinneet samanaikaisesti alueelle tehdyissä suunnitteluhankkeissa. a) Alueelle ollaan suunnittelemassa mm. päiväkotia. Suunnitteluprosessin yhteydessä on käynyt ilmi, että alueen käyttötarkoitusmerkintä ei tiukasti tulkittuna sallisikaan päiväkotitoimintaa. Olisi tärkeää, että YOK-1 merkintä selkeämmin sallisi varhaiskasvatustoiminnan. Määritelmässä voisi olla esimerkiksi: "Opetus-, varhaiskasvatus- ja tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten sekä toimitilarakennusten korttelialue." Merkinnästä "Lisäksi alueelle saa osoittaa asumista ja liiketiloja yhteensä enintään 20 % rakennusoikeudesta" toivoisimme poistettavan... ja liiketiloja"-maininnan, jolloin 20% rakennusoikeuden määrästä olisi asumiselle osoitettua. Tällöin opetus- ja tutkimustoimintaa tukevat mahdolliset palvelut kampuksella eivät olisi sidoksissa 20%:iin. Kaupunkisuunnittelun vastine: YOK-1 merkintä mahdollistaa varhaiskasvatustoiminnan jo nykymuodossaan, sillä varhaiskasvatuksen tilat rinnastetaan opetustiloihin. Tältä osin kaavamääräystä ei ole tarpeen muuttaa. Opetus- ja tutkimustoimintaa tukevien palvelujen mahdollistamiseksi on YOK-1-kaavamääräyksen asuin- ja liiketilojen enimmäismäärä nostettu 20 prosentista 25 prosenttiin rakennusoikeudesta. b) Pysäköimismääräyksissä tulisi huomioida mahdollisten yhteiskäyttöautojen vaikutus autopaikkojen rakentamisvelvoitteeseen. Yhteiskäyttöautojen vaikutuksen voisi huomioida esim. seuraavalla periaatteella:

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ ''Yleishyödyllisen opiskelijavuokra-asumista sekä opetus- ja tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten autopaikkavaatimuksessa voidaan huomioida yhteiskäyttöautojen vaikutus kokonaisautopaikkavaatimukseen siten, että yksi yhteiskäyttöauto korvaa kymmenen autopaikkaa. Yhteiskäyttöautoja voidaan huomioida autopaikkalaskelmassa korkeintaan viisi kappaletta/ rakennus tai rakennusvaihe." Kaupunkisuunnittelun vastine Autopaikkamääräystä on muutettu siten, että se huomioi yhteiskäyttöautojen vaikutuksen autopaikkatarpeeseen. Määräykseen on lisätty: Yleishyödyllistä opiskelija-asumista palvelevien rakennusten autopaikkavelvoitteesta voidaan vähentää 7 autopaikkaa yhtä yhteiskäyttöpaikkaa kohden. Yhteiskäyttöautoja voidaan huomioida autopaikkalaskelmassa korkeintaan viisi kappaletta/ rakennus tai rakennusvaihe. c) Sallittuna kerrosalan ylityksenä hyväksyttävät tilat (esim. yleisiin tiloihin avautuvat tekniset tilat, talotekniikan vaatimat pystykuilut rakenteineen ja ulkoseinän 250 mm ylittävän seinärakenteen pinta-ala) eivät aiheuta autopaikkojen rakentamisvelvoitetta. Kaupunkisuunnittelun vastine Yleisiin tiloihin avautuvia teknisiä tiloja ja talotekniikan vaatimia pystykuiluja rakenteineen ei lasketa kerrosalaan eivätkä ne siten kerrytä autopaikkojen rakentamisvelvoitetta. Tältä osin kaavamääräystä ei ole tarpeen täydentää. Ulkoseinän paksuuden vaikutusta autopaikkavelvoitteeseen on kohtuullistettu lisäämällä autopaikkamääräyksiin seuraava lause: Autopaikkojen lukumäärää määriteltäessä ulkoseinän 250 mm ylittävän osan kerrosalaa ei tarvitse ottaa huomioon. d) Tontin 11 eteläkulman lounaisreunan rakennusalue tulisi ulottua tontin rajalle mahdollistaen esim. pysäköintikansien rakentamisen tontin rajalle. Vaihtoehtoisesti asemakaavamerkintöihin ja määräyksiin voisi lisätä: "Rakennusalan ulkopuolelle saa sijoittaa pysäköintirakenteita, pysäköintikansia ja autokatoksia." Kaupunkisuunnittelun vastine Tontin 11 eteläkulman lounaisreunan rakennusalaa on laajennettu siten, että se ulottuu neljän metrin päähän tontin rajasta, mikä mahdollistaa esim. pysäköintikansien rakentamisen lähemmäs tontin rajaa. e) Muutetussa asemakaavaehdotuksessa esitetty jalankulkuun ja polkupyöräilyyn varattu alue tulisi esittää ohjeellisena. Tarkasti paikkaan sidottu linjaus rajoittaa tontin optimaalista suunnittelua ja käyttöä. Kevyenliikenteen yhteys

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ on kannatettava mutta sen sijainnin voi paremmin ratkaista tarkemmassa tontinkäyttösuunnitelmassa. Korttelin 77 tontin 11 eteläkulmalle tulisi mahdollistaa tontille ajo jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua/ tietä pitkin esim. leventämällä ko. aluetta. Kyseinen muutos vähentää tarpeetonta ympäri- ja läpiajoa sekä mahdollistaa esim. pelastustoiminnan tehokkaamman järjestämisen alueella. Kaupunkisuunnittelun vastine Kyseinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa on muutettu ohjeelliseksi, jolloin se mahdollistaa väylän linjauksen tarkistamisen rakennussuunnitteluvaiheessa. Tontin 11 eteläkulmalle ei ole tarkoituksenmukaista sallia tontille ajoa etelästä jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua/ tietä pitkin. Kyseinen väylä on Skinnarilan alueen tärkeimpiä kevyen liikenteen yhteyksiä, jolle ei voida turvallisuussyistä sallia moottoriajoneuvoliikennettä. Pelastustienä kevyen liikenteen väylää voidaan käyttää ilman erillistä määräystäkin. Yhteydet tontin 11 eteläkulmaan on mahdollista järjestää tontin sisäisinä yhteyksinä pohjoisen ja luoteen suunnasta. Asemakaavaehdotusta tarkistettiin MRA 32 :n mukaisen rajoitetun kuulemisen jälkeen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n lausunnon perusteella seuraavasti: YOK-1-kaavamääräyksen asuin- ja liiketilojen enimmäismäärä nostettiin 25 prosenttiin rakennusoikeudesta. Autopaikkamääräykseen lisättiin: Yleishyödyllistä opiskelija-asumista palvelevien rakennusten autopaikkavelvoitteesta voidaan vähentää 7 autopaikkaa yhtä yhteiskäyttöpaikkaa kohden. Yhteiskäyttöautoja voidaan huomioida autopaikkalaskelmassa korkeintaan viisi kappaletta/ rakennus tai rakennusvaihe. Autopaikkamääräyksiin lisättiin: Autopaikkojen lukumäärää määriteltäessä ulkoseinän 250 mm ylittävän osan kerrosalaa ei tarvitse ottaa huomioon. Tontin 11 lounaisreunan rakennusalaa laajennettiin siten, että se ulottuu neljän metrin päähän tontin rajasta. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa korttelin eteläosassa muutettiin ohjeelliseksi. Asemakaavaehdotusta tarkistettiin MRA 32 :n mukaisen rajoitetun kuulemisen jälkeen MRA 27 :n kuulemisessa annetun muistutuksen perusteella seuraavasti: YOK-1-korttelialueen luoteisosa merkittiin pu-1-alueena (alueen osa, jolla on pidettävä tai kasvatettava näkösuojaa antavaa puustoa tai pensaita). YOK- 1-alueen läntisimmän rakennusalan kerrosluku muutettiin VII:stä IV:ksi. MRA 32 :n mukaisen rajoitetun kuulemisen jälkeen tehdyt muutokset eivät vaadi asemakaavan uudelleen nähtäville

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ asettamista. Asemakaavaa ei ole MRA 32 :n mukaisesti olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville. Asemakaava voidaan viedä lopulliseen hyväksymiskäsittelyyn. Esittelijän ehdotus Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. (JW) Kaupunginhallitus merkitsee lausunnot ja niiden johdosta kaupunkisuunnittelun antaman vastineen tiedoksi ja esittää kaupunginvaltuustolle, että asemakaava, asemakaavan ja tonttijaon muutos, 64 Skinnarila, korttelin 77 tontti 11, korttelit 79 ja 80 sekä katu-, lähivirkistys- ja yhteistä vesialuetta. (Skinnarilan kampus) em. kaupunkisuunnittelun ehdottamilla muutoksilla tarkistettuna hyväksytään. Päätös Hyväksyttiin. Esteellisyydet: Joonas Grönlund ja Kimmo Jarva, hallintolaki 28, 5.kohta (yhteisöjäävi) Täytäntöönpano Kaupunginvaltuusto Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Skinnarilan kampuksen asemakaavaselostus 2. Skinnarilan kampuksen selostuksen liitteet 3. Skinnarilan kampuksen kaavakarttaehdotus

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. (JW) Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että asemakaava, asemakaavan ja tonttijaon muutos, 64 Skinnarila, korttelin 77 tontti 11, korttelit 79 ja 80 sekä katu-, lähivirkistys- ja yhteistä vesialuetta. (Skinnarilan kampus) em. kaupunkisuunnittelun ehdottamilla muutoksilla tarkistettuna hyväksytään. Päätös Hyväksyttiin. Esteellisyys: kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, hallintolaki kohta (yhteisöjäävi).

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen resurssivajeen korjaamisesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/923/ /2018 Käsittelyhistoria Lasten ja nuorten lautakunta Lasten ja nuorten lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Lasten ja nuorten lautakunta 116 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Virkki Päivi Liitteet 1. Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen resurssivajeen korjaamisesta Sanna Koskenranta ym. valtuutetut tekivät liitteenä 1. olevan valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että toimiala ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin varhaiskasvatuksen resurssivajeen korjaamiseksi ja esittää päättäjille ne vaihtoehdot, joilla varhaiskasvatuksen ongelmakohdat saadaan korjattua. Valtuustoryhmien puheenjohtajille on esitelty vaihtoehtoja Laissa varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteet ovat 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia;

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ ) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä; 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. Varhaiskasvatuksen mitoitusperusteet - Varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaan päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla varhaiskasvatuksessa olevien lapsien määrään, heidän ikäänsä ja varhaiskasvatuksessa päivittäin viettämäänsä aikaan suhteutettuna riittävä määrä henkilöitä, joilla on tässä laissa säädetty varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin tai lastenhoitajan ammatillinen kelpoisuus. - Mitoituksesta on säädetty tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa (753/2018). Päiväkodissa tulee olla kasvatus- opetus- ja hoitotehtävissä vähintään yksi henkilö, jolla on varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin tai lastenhoitajan kelpoisuus enintään kahdeksaa enemmän kuin viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasten kohden ja neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee. Mikäli lapsen varhaiskasvatusaika on alle viisi tuntia päivässä, on mitoitus 1:13.

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ Jos päiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai muuten tuen tarpeessa oleva lapsi, on tämä otettava huomioon lasten taikka 1 momentissa tarkoitettujen henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta 1 momentissa tarkoitettuun mitoitukseen. - Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea varhaiskasvatuksen tehtävissä olevaa 1 momentissa tarkoitettua henkilöä vastaava määrä lapsia. - Suhdeluvuista voidaan poiketa, jos lasten keskimääräiset varhaiskasvatuspäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti päiväkodissa enempää kuin suhdeluku edellyttää. Suhdeluvuista voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen varhaiskasvatusaikaa. - Lappeenrannassa henkilöstömitoituksessa noudatetaan suhdelukuja seuraavasti: - alle 3-vuotiaat 1:4-3-6-vuotiaat kokopäivähoidossa 1:7 ja vuorohoidossa 1:8-3-5-vuotiaat osapäivähoidossa 1:13 - esiopetuksessa suhdeluku 1:13, mutta jos lapset tarvitsevat varhaiskasvatusta esiopetuksen lisäksi, on suhdeluku 1:7 muualla kuin vuorohoidossa. Vuorohoidossa suhdeluku on 1:8 Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa on tehty seuraavat kaupunginvaltuuston päättämät muutokset lukien - varhaiskasvatuslain 11a myötä niille lapsille, joiden vanhemmat tai muut huoltajat eivät ole työssä, opiskele tai toimi yrittäjänä, järjestetään varhaiskasvatusta vain 20 tuntia viikossa. Varhaiskasvatusta järjestetään lapsen vanhempien tai muiden huoltajien päätöksen mukaisesti joko osapäiväisesti tai osaviikkoisesti. Kunta päättää lapsikohtaisesti määräajaksi tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat. - varhaiskasvatuksen maksujärjestelmä muutettiin hoitoaikaperusteiseksi eli perheet tilaavat varhaiskasvatusaikaa kuukaudessa tarvitsemansa tuntimäärän ja maksu määräytyy varatun hoitoajan (5- portainen tuntivälys) mukaan - kaupungin talouden tasapainottamisesta johtuvat tehostamisja menoleikkaustoimet

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ varhaiskasvatussuunnitelmasta tuli Opetushallituksen päätöksen mukainen normiasiakirja, ja laki velvoittaa laatimaan jokaiselle lapselle oma varhaiskasvatussuunnitelma Keväällä 2017 pidetyn valtuuston iltakoulun jälkeen on tehty tai esitetty tehtäväksi seuraavat resurssilisäykset: - Palkattu 13 uutta lastentarhanopettajaa esiopetukseen - Palkattu 5 uutta varhaiskasvatuksen erityisopettajaa - Resursoitu johtamiseen vapauttamalla apulaisjohtajia osaviikkoisesti lapsiryhmän työskentelystä ja vastaavasti lapsiryhmään on palkattu toinen työntekijä ao. ajalle. Lisäresursointi yhteensä 4 henkilötyövuotta - Keskitetty sijaisrekrytointi on otettu käyttöön ja liitetty yhden apulaisjohtajan tehtäviin. Tehtävä on osaaikainen. - Henkilöstön vuosilomien ajaksi on palkattu pitempiaikaisia sijaisia. Tavoitteena on ollut vähentää sijaisten vaihtuvuutta. - Varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattu uutena asiana toimintaryhmät, millä tarkoitetaan lapsiryhmien rajat ylittävää yhteistä toimintaa kuten kerho- ja pajatoimintaa, missä hyödynnetään eri ryhmissä olevien lasten kiinnostuksen kohteita sekä henkilöstön erityisosaamista. Tällaisia toimintaryhmiä voivat olla esimerkiksi erilaiset musiikki-, taide-, leikki- tai liikuntaryhmät. Myös suomi toisena kielenä -kerhot ovat tällaisia toimintaryhmiä. Toimintaryhmät helpottavat toiminnan organisointia silloin, jos sekä aikuisia että lapsia puuttuu. Toimintaryhmiä on tällä hetkellä 135, joista yhteistyökumppanien toteuttamia 48. Yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. liikuntaseurat ja Suomen luontoliitto. - Niiden lasten varhaiskasvatusta, joilla on laajoja psykososiaalisia pulmia, on pyritty järjestämään joko resurssia lisäämällä, tekemällä tiivistä yhteistyötä Eksoten perhepalvelujen kanssa tai muotoilemaan varhaiskasvatusta erilaisin järjestelyin (mm. järjestetty pieni henkilökohtainen tila) - Keskitetty palveluohjaus otettu käyttöön ja tehtävä liitetty yhden päiväkodin johtajan tehtäviin. Tehtävä on osa-aikainen. - Asiakastietojärjestelmää on uudistettu niin, että vanhemmat voivat ilmoittaa lastensa varhaiskasvatusajat viikkoa ennen työvuorojen vahvistamista. Tällä halutaan helpottaa resurssien kohdentamista lasten tarvitsemien varhaiskasvatusaikojen mukaan.

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ On otettu käyttöön ostopalvelun korvaava varhaiskasvatuksen palveluseteli. Yksityisten palvelujen osuus nousee vuonna 2019 noin 10 prosentista prosenttiin - Varauduttu viiden uuden varahenkilön palkkaamiseen - Palkattu viisi ns. kulttuuriavustajaa työllisyysvaroin - Hankevaroin varhaiskasvatuksessa työskentelee yksi liikuntakoordinaattori, taidekasvattaja ja toimintaterapeutti. - Kahdessa päiväkodissa on avustajan tehtävä korvattu määräajaksi toimintaterapeutilla (pilotit) - Varahenkilöstöä Lappeenrannassa on tällä hetkellä 29 henkilötyövuotta, mikä on enemmän kuin vertailukaupungeissa. - Perhepäivähoitoon valmistellaan palveluseteliä. Seuraavassa on erilaisia vaihtoehtoja varhaiskasvatuksen resurssien lisäämiseen. Ensimmäiset viisi ovat sellaisia, jotka edellyttävät investointeja tai palvelujen hankintaa palvelusetelillä, mikä tarkoittaa palvelusetelin käytön laajentamista yli 25 prosenttiin kaikista palveluista 1. Kaikille lapsille turvataan vanhempien toivomusten mukainen hoitoaika yli lainsäädännön tarkoittaman subjektiivisen oikeuden. Samalla luovutaan myös tehostamistoimista, siten, että kaksi lasta ei enää voi käyttää samaa paikkaa. Kustannusvaikutus käyttökustannuksiin yhteensä 1,85 Meuroa vuodessa (v. 2019). Toimenpide edellyttäisi kolme uuden päiväkodin rakentamista (n. 360 paikkaa) tai vastaavasti palvelun hankkimista palvelusetelillä. Investointikustannus arviolta 9,50 Meuroa. Jos investointi toteutetaan, vaikutus käyttökustannuksiin (ylläpitokustannukset) edellä mainittujen lisäksi 0,8 Meuroa vuodessa. 2. Luovutaan tehostamistoimista, jolloin samaa paikkaa ei voi käyttää kaksi osapäiväistä lasta. Osapäiväiset lapset lasketaan ns. kokopäiväryhmissä suhdeluvulla 1:7, mutta puhtaassa osapäiväryhmässä suhdeluku olisi edelleen 1:13. Osa lapsista olisi edelleen osapäiväisiä tai osaviikkoisia. Merkitsisi huomattavaa käyttöasteen pienentymistä. Kustannusarvio käyttökustannusten osalta arvioilta 1,15 Meuroa vuodessa.

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ Investointikustannus kahden päiväkodin osalta on arvioilta 6,3 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisesti paikat hankitaan palvelusetelillä. Palveluseteli voisi toteutua nopeammin kuin kaupungin oma investointi. Jos investointi toteutetaan, vaikutus käyttökustannuksiin (ylläpitokustannukset) edellä mainittujen lisäksi 0,5 Meuroa vuodessa. 3. Kaikkien lasten varhaiskasvatukseen voidaan vuositasolla käyttää sama rahamäärä kuin pienen yksityisen päiväkodin lapsikohtainen ostopalvelun hinta toimintavuonna Kustannusarvio 5,1 Meuroa vuodessa. Investointitarpeet vähintään 9,50 Meuroa. Investoinnin vaikutus käyttökustannuksiin (ylläpitokustannukset) 0,8 Meuroa vuodessa. 4. Lapsiryhmien, joissa on erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapsi/lapsia, joilla on vakavia psykososiaalisia ongelmia, ryhmäkokoa pienetään 12. Tällaisia lapsia on vuosittain keskimäärin 10, joista suurin osa esiopetuksessa. Vaikutukset käyttökustannuksiin ovat arviolta euroa vuodessa. Lisäksi joudutaan investoimaan uudet tilat neljälle lapsiryhmälle. Investoinnin kustannusarvio 2,5 Meuroa. Investoinnin vaikutus käyttökustannuksiin (ylläpitokustannukset) ovat edellä mainittujen lisäksi 0,2 Meuroa vuodessa. 5. Varhaiskasvatus on lähettänyt LATO Oy:lle kirjeen, jossa edellytetään sen ryhtyvän viipymättä toimenpiteisiin, jotta toimitilat saadaan terveellisiksi ja turvallisiksi mahdollisimman nopeasti. Mikäli ilmamääriä ei eräiden kiinteistöjen kohdalla voida säätää ympäristöministeriön asiasta antaman asetuksen mukaiseksi nykyisellä järjestelmillä, on ilmanvaihto uudistettava tai tilat korvattava uusilla. Mikäli tilat joudutaan korvaamaan uusilla, tullee investointikustannus olemaan arvioilta vähintään 6,3 Meuroa. Investoinnin vaikutus käyttökustannuksiin 0,5 Meuroa vuodessa. Sisäilma on riittämätön ainakin osittain kymmenessä päiväkodissa. Toimenpiteet, joihin ei liity investointitarvetta:

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ Varahenkilöstön lisääminen Lappeenrannassa on 17 päiväkotia, jos varahenkilöstön määrä nostetaan kahteen jokaisessa päiväkodissa, varahenkilöitä 34 (+5), ovat kustannukset euroa vuodessa. Varahenkilöstöä olisi silloin huomattavasti enemmän kuin muissa vertailukaupungeissa ja pienissä päiväkodeissa suhteessa enemmän kuin suurissa. 7. Henkilöstön lisääminen vuorohoitoon Vuorohoitoa tarjotaan yhdessä päiväkodissa. Jos jokaiseen vuoroon lisätään henkilö yli mitoitusten varmistamaan, että nekin lapset, joiden vanhemmat eivät ole muistaneet ilmoittaa lastensa hoitoaikoja määräaikaan mennessä, tarvitaan kuusi henkilöä lisää. Kustannusvaikutus on euroa vuodessa. Panostetaan erityiseen tukeen: Seuraavat ehdotukset nostaisivat osaamista. Osaamisen lisääminen kytkeytyy varhaiskasvatuksen strategian toimeenpanosuunnitelmaan ja on varhaiskasvatuslain hengen mukaista. 8. Palkataan viisi uutta erityisopettajaa. Yhtä erityisopettajaa kohti olisi laskennallisesti 4,6 erityistä tukea tarvitsevaa lasta. Lisäkustannukset ovat arvioilta euroa vuodessa. Palkataan viisi toimintaterapeuttia. Lisäkustannukset ovat arviolta euroa vuodessa. tai/ sekä että Osa lastentarhanopettajien toimista korvataan erityisopettajalla. Palkkakustannusten ero on vuositasolla noin euroa/toimi. Osa avustajan toimista korvataan tulevaisuudessa toimintaterapeuteilla. Palkkakustannuksen ero vuositasolla on euroa/toimi Mikäli syntyvyys säilyy yhtä matalalla tasolla kuin 2016 ja 2017, Tulee varhaiskasvatuksen kysyntä kääntymään lähivuosina laskuun. Alle olevassa laskelmassa on otettu huomioon, että kysyntä muiden kuin 4- ja 5-vuotiaiden osalta pysyy nykyisellään. neljä- ja viisivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen kysynnän arvioidaan kasvavan 95 prosenttiin.

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ Kysyntä vuonna 2025 Vähennys vuodesta 2018 Alle 3-5- Alle 3-v. v. Eskarit Yhteensä 3-v. 3-5-v. Eskarit Yhteensä Yhteensä Henkilöstön tarve tulee vähenemään vuoteen 2025 mennessä arviolta vähintään 50 henkilöllä. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä on muutettava henkilöstörakenne vastaamaan lainsäädännön määräyksiä. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan erityisesti lastenhoitajien määrän vähentämistä. Vähentäminen on mahdollista tehdä luonnollisen poistuman kautta. Kaupunginhallitus on vahvistanut kokouksessaan talousarviokehykset vuosille Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan käsitellyt investointien puiteohjelmaa ja määritellyt tavoitteeksi, että kaupungin palvelutuotannossa olevien tilojen neliömäärä on 90 % nykyisestä vuoteen 2021 mennessä ja 85 % nykyisestä vuoteen 2023 mennessä. Varhaiskasvatuksen talous on toteutumassa kuluvana vuonna alle budjetoidun, mutta taloussuunnitelmakauden vuosien 2020 ja 2021 käyttösuunnitelmissa on vajetta. Jos varhaiskasvatuksen kysyntä laskee ikäluokkien pienemisen vuoksi ja kun vuodelta 2018 käyttämättä jääviä määrärahoja voidaan siirtää tuleville vuosille, toiminta saataneen nykymuodossaan pidettyä koko valtuuskaudelle annetuissa talousarviokehyksissä. Kaikki edellä kohdissa kuvatut toimenpiteet lisäävät kustannuksia ja tarvitsevat valtuuston myöntämää lisämäärärahaa. Kohdissa kuvatut toimenpiteet edellyttävät myös toimitilojen lisäämistä ja investointeja, mikäli lisäykset toteutetaan kaupungin omistamissa tiloissa. Toimialan arvio on, että päiväkodeissa perusarki sujuu, varhaiskasvatus toteutuu, henkilöstö tekee laadukasta työtä ja lapset voivat hyvin. Mikäli henkilöstön poissaolot kasaantuvat esim. laajojen flunssa-aaltojen vuoksi, on toiminnan laadun ylläpitämisessä haasteita. Kaikkein haasteellisinta on erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen. Lapset, joilla on laajoja ja vakavia psykososiaalisia pulmia, kuormittavat

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ eniten niin henkilöstöä kuin muita ryhmässä olevia lapsia. Nämä lapset tarvitsisivat vahvaa ja kokonaisvaltaista psykososiaalista tukea, ohjausta ja kuntoutusta, mutta varhaiskasvatuksen henkilöstöltä ei voida odottaa ja edellyttää niin laajaa ja syvää osaamista. Tarvetta on psykiatriselle osaamiselle. Jos Eksote voisi tuottaa varhaiskasvatukseen runsaasti psykososiaalista tukea tarvitseville lapsille kuntoutusta, toimintaterapiaa tai muuta lapsen tarvitsemaa psykiatrista tukea, tulisivat lapsen tarpeet paremmin huomioiduiksi. Tämä edistäisi myös muiden lasten sekä myös henkilöstön hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Jos mahdollisuuksia tukea erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin ei ole, toimiala arvioi, että kohdassa 8. kuvatuilla toimenpiteillä voidaan tilannetta jossain määrin auttaa. Varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä yhteensä 266 lasta, joille tarjotaan tehostettua tukea ja 77 lasta, joille tarjotaan erityistä tukea. Varhaiskasvatuksessa työskentelee tällä hetkellä 21 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Avustajia on noin 40. Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta esittää vastauksenaan valtuustoaloitteeseen, että ensisijaisesti varhaiskasvatukseen tulisi järjestää erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille, joilla on vakavia psykososiaalisia pulmia, psykiatrista kuntoutusta, toimintaterapiaa tai muita lasten tarvitsemia sosiaali- ja terveyspalveluja varhaiskasvatuksen ohella. Mikäli em. sosiaali- ja terveyspalveluja ei ole mahdollista järjestää, ja kaupunginvaltuusto voi myöntää varhaiskasvatukseen lisämäärärahoja, tulisi varhaiskasvatukseen palkata lisää erityisopettajia ja toimintaterapeutteja. Päätös Keskustelun aikana Harri Iljin esitti Sanna Koskenrannan kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Päätettiin, että asia jätetään pöydälle. Täytäntöönpano kaupunginhallitus konsernihallinto/controllerit Aiempi käsittely: Lasten ja nuorten lautakunta 134

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 9/ Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Virkki Päivi Liitteet 1. Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen resurssivajeen korjaamisesta Lisäselvitykset Sijais- ja varahenkilöresurssointi Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa henkilöstön poissaolotilanteissa käytetään ensisijaisesti kullekin palvelualueelle ja edelleen päiväkodeille nimettyjä varahenkilöitä. Päiväkoteja on 17 ja varahenkilöitä on tällä hetkellä 29. Päiväkodin henkilöstö on poissa lapsiryhmästä esimerkiksi seuraavien asioiden takia: lomat, sairauspoissaolot, koulutukset, neuvottelut yhteistyötahojen kanssa, varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut huoltajien kanssa, lapsiryhmän ulkopuolinen suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaika sekä päiväkodin omat kokoukset. Jos varahenkilöitä lisätään yksi kullekin viidelle palvelualueelle paikkaamaan edellä mainittuja tilanteita, ovat kustannukset euroa vuodessa. Kun päiväkodissa ilmenee sijaistarve, johon ei ole varahenkilöä käytettävissä, päiväkodin johtaja ottaa yhteyttä aluejohtajaan, joka myöntää luvan sijaisen palkkaamiseen. Tämän jälkeen päiväkodin johtaja ilmoittaa sijaistarpeen rekrytoijalle. Sijaisen palkkaamisen edellytyksenä on vajaus lain mukaisessa päiväkodin henkilöstömitoituksessa tai muuten haasteellinen tilanne ryhmässä. Päiväkodista erillään sijaitsevan satelliittiryhmän sijaistarpeessa on huomioitu ryhmän sijainti erillään päiväkodin päärakennuksesta. Varhaiskasvatuksen, etenkin akuutteja, sijaistarpeita on hoitanut lukien varhaiskasvatuksen rekrytoija. Kokemuksen mukaan keskitetystä sijaisrekrytoinnista on ollut apua ja se on vähentänyt päiväkodin johtajien hallinnollista työtä. Rekrytoijan ns. sijaispooliin on palkattu kaksi lastenhoitajaa määräaikaiseen työsuhteeseen helpottamaan nopeaa vastaamista sijaistarpeisiin.