Rakennustekninen kuntoarvio

Transkriptio

1 KUNTOARVIO Rakennustekninen kuntoarvio Terveysasema Ruukki Tilaaja: Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Tekniset palvelut Rantakatu 4 PL Raahe

2 KUNTOARVIO 1 (18) Sisällysluettelo Tilaaja...2 Tilaus...2 Yhteyshenkilö:...2 Tehtävä Kohde Tausta Kohteen tietoja Kohteessa tehtyjä korjauksia Tarkastus Mikrobitulosten arviointi Materiaalinäytteiden mikrobitulosten arviointi Mineraalikuituanalyysin arviointi Mikrobitulokset Materiaalinäytteiden mikrobitulokset Sisäilmanäytteet, otettu Ilmanvaihtokanavan sisäpinnan ja kaapin päällyksen mineraalikuitupitoisuustulokset Käyttäjäkyselyn tuloksia Kosteuskartoitus ja kosteusmittaustulokset Pintakosteusosoittimen mukaiset mittausarvot Suhteellisen kosteuden mittausarvot Havaintoja kohdetarkastuksesta Aluerakenteet Perustukset Rakennuksen runko Yläpohjan rakenteet Julkisivut Täydentävät sisäosat Kosteusvauriotarkastukset Riskikohdat Suositeltavia toimenpiteitä...16 Liite 1. Pohjapiirustus ja yhteenveto analyysituloksista. Liite 2. Materiaalinäytteiden mikrobitulokset. Liite 3. Mineraalikuitunäytteiden analyysitulokset. Liite 4. Valokuvia tarkastuksesta.

3 KUNTOARVIO 2 (18) Tilaaja Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Tekniset palvelut Rantakatu 4 PL Raahe Tilaus Tilaus, Pekka Kastell Yhteyshenkilö: Hannu Kääriäinen, diplomi-insinööri, erikoistutkija Tikankonttitie 36, Oulu Puh , Tehtävä Rakennustekninen kuntoarvio. 1. Kohde Terveysasema, Ruukki. 2. Tausta 2.1 Kohteen tietoja Tutkimuksen tavoitteena on arvioida kohteen nykyinen rakennustekninen kunto. Kohteeseen on marraskuussa 2008 tehty käyttäjäkysely, joista on aikaisemmin laadittu erillinen raportti, Kohteen lattian kuntoa on tutkittu vuonna 2002 VTT:n toimesta. Lisäksi tuolloin VTT on tehnyt lämpökuvauksen. Kohteen henkilöstöllä on tullut esille sisäilmaongelmiin viittaavia oireilua. Oireilut ovat pääosin voimistuneet vuonna Ruukin terveysasema on rakennettu vuonna Rakennuksen toiseen päätyyn on rakennettu neuvolasiipi 1987.

4 KUNTOARVIO 3 (18) Kohteen rakennepiirustuksia ei ole käytettävissä. Muista suunnitelmakuvista voidaan päätellä rakennuksen olevan maanvaraisen sokkeli ja pilariperustuksen varassa. Lattia on maanvarainen betonilaatta, jonka alla on solumuovilämmöneristys, keskellä rakennusta paksuus 50 mm, ulkoseinän vierustalla paksuus 100 mm. Lattian alapuolelle on merkitty paksuudeltaan 400 mm tiivistetty sora. Sokkeli on solumuovilämmöneristyslevyllä halkaistu teräsbetonisokkeli. Ulkoseinät ovat alaosastaan tiilimuurattuja. Ulkoverhouksena on keltainen tiili, 130 mm, lämmöneristeenä mineraalivilla 150 mm ja sisäverhouksena kalkkihiekkatiili 130 mm. Ulkoseinän yläosa on puurakenteinen, jossa on profiilipeltiulkoverhous. Yläpohja on puukannattajien varassa. Rakennuksen keskikohdalla on liimapuupalkkeja. Vanha vesikatto on niin sanottu matalakallisteinen katto. Uusi korkeampi harjakatto on tuettu aikaisemman katon päältä. Rakennusta on tutkittu vuosina 2001 ja Tuolloin on tehty rakennuksen lämpökuvaus, katon kunnon arviointi sekä tutkittu hammashoitolan lattian kosteusteknistä kuntoa. 2.2 Kohteessa tehtyjä korjauksia Tilaajalta saatujen tietojen mukaan kohteeseen on tehty seuraavia korjauksia: - Vuonna 1987 aikaisempi matalakallisteinen katto, tasakatto on muutettu harjakatoksi. - Pintamaalauksia on vuoden 1996 aikana. - Vuonna 1999 on säädetty ilmanvaihtoa ja tasapainotettu. - Ikkunat on tiivistetty vuonna Patteriventtiilit, verkostojen ja patterien säädöt on tehty vuonna Vuonnan2006 on korjattu piha-alueita ja asennettu salaojat sekä rännikaivot. - Vuonna 2008 on tehty katon vuotovauriokohtien korjauksia, muun muassa aulan kattoikkunan juuria. - Patteriputket on lämmöneristetty Tarkastus Erikoistutkija Hannu Kääriäinen teki kohteeseen tämän tutkimuksen osalta ensimmäisen kohdekäynnin Tarkastus tehtiin katselmuksen omaisesti yleistarkastuksena.

5 KUNTOARVIO 4 (18) 4. Mikrobitulosten arviointi Tämän jälkeen laboratorioteknikko Pertti Uhlbäck OAMK:lta (Oulun seudun ammattikorkeakoulu) teki kohteeseen sisäilmamittauksia. Sisäilmanäytteiden tulokset on analysoitu erikseen, Tutkimuksia jatkettiin , jolloin Hannu Kääriäinen tarkasti kohteen kuntoa vielä tarkemmin. Lähinnä lattiarakenteiden kosteuksia mitattiin pintakosteusosoittimella ja lisätarkistuksia tehtiin mittaamalla kosteuksia tarkemmin poraamalla lattiaan mittausreikiä. Tarkastuksen yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten sekä mineraalikuitunäytteitä kuituanalyysiä varten. Tarkastuksessa, , otettiin 11 materiaalinäytettä mikrobianalyysiä varten. Näytteitä otettiin ulkoseinän alaosasta, sokkelista, lattian pintakerroksesta, ikkunaliittymästä sekä yläpohjasta. Mineraalikuitunäytteet otettiin ilmanvaihtokanavasta huoneen tuloilmaelimen takaa. Mikrobinäytteet ja mineraalikuitunäytteet analysoitiin Työterveyslaitoksella Oulussa. Analyysitulokset on esitetty liitteessä 2 ja 3. Näytteiden ottopaikat sekä yhteenveto tuloksista on esitetty liitteessä 1. Liitteessä 3 on esitetty tarkastuksessa otettuja valokuvia. 4.1 Materiaalinäytteiden mikrobitulosten arviointi Tulosten tarkastelussa on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjetta (opas 2003:1), jonka mukaan rakennusmateriaalinäytteistä todetaan: jos vertailunäytettä ei ole käytettävissä, rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän sienikasvustoa, kun näytteen sieni-itiöpitoisuus on suurempi kuin kpl/g. Jos näytteen sieni-itiöpitoisuus on pienempi kuin kpl/g, yksinomaan sieni-itiöpitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä materiaalin kasvustosta, vaan myös lajistoa on tarkasteltava. Edellä mainitun oppaan mukaan: jos aktinomykeettipitoisuus on suurempi kuin 500 kpl/g, se viittaa aktinomykeettikasvustoon. Asumisterveysoppaan mukaan; rakennusmateriaaleihin, jotka ovat kosketuksissa maaperän tai ulkoilman kanssa, kuten alapohjarakenteet ja lämmöneristeet, ei voida soveltaa edellä mainittuja tulkintaperiaatteita, varsinkaan jos niiden kautta ei tapahdu ilmavuotoja sisätiloihin. Edellä mainitulla aktinomykeettikasvustolla tarkoitetaan sädesienikasvustoa, jota nimeä käytetään jäljempänä.

6 KUNTOARVIO 5 (18) 5. Mineraalikuituanalyysin arviointi Mineraalikuitupitoisuuksia arvioitaessa voidaan tuloksia verrata artikkelissa Sisäilmaseminaari 2003, mineraalikuidut sisäilmassa olevia viitearvoja, jotka on esitetty taulukossa Mikrobitulokset 6.1 Materiaalinäytteiden mikrobitulokset Materiaalinäytteiden mikrobianalyysien yhteenvetotulokset on esitetty taulukossa 2. Analyysitulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 2.

7 KUNTOARVIO 6 (18) Taulukko 2. Materiaalinäytteiden mikrobitulosten yhteenveto. Näytteet on otettu Tarkastuskohta / huonetila Fysioterapian huone, lattia. 1, mattoliima ja tasoite. Näyte nro ja materiaali Homepitoisuus (cfu/g) Sädesienet (cfu/g) Fysioterapian huone, ulkoseinän alaosa. 2, mineraalivilla. - - Fysioterapian huone, sokkeli. 3, solumuovilämmöneristys. - - Fysioterapian huone, ikkunaliittymä. 4, mineraalivilla. - - Lääkärin huone, lattia. 5, mattoliima ja tasoite Lääkärin huone, ulkoseinän alaosa. 6, mineraalivilla Lääkärin huone, ikkunaliittymä. 7, mineraalivilla. - - Hammashoitajan huone, lattia. Hammashoitajan huone, ulkoseinän alaosa. 8, mattoliima ja tasoite , mineraalivilla. - - Hammashoitajan huone, ikkunaliittymä. 10, mineraalivilla. - - Yläpohja, hammashoitolan kattoikkunan liittymä. 11, mineraalivilla Taulukkoon on tummennettu niiden näytteiden pitoisuudet, jotka ylittävät Asumisterveysoppaan viitearvot. 6.2 Sisäilmanäytteet, otettu Aikaisemmin otettujen sisäilmanäytteiden tulokset on esitetty yhteenvatona taulukossa 3. Sisäilmanäytteiden raportti on OAMK:n tutkimusselostuksessa, tutkimusselostus OAMK- BS , päivätty

8 KUNTOARVIO 7 (18) Taulukko 3. Sisäilmanäytteiden mikrobitulosten yhteenveto. Näytteet on otettu Tarkastettu huonetila Homepitoisuus (cfu/m 3 ) Esitutkimushuone Entinen röntgenhuone - - Neuvola Hammashoitola Fysioterapia - 4 Sädesienet (cfu/m 3 ) Suurin sisäilmanäytteissä esiintynyt homepitoisuus oli esitutkimushuoneessa 132, pitoisuus 26 kpl/m 3. Yli puolet tästä pitoisuudesta oli homesukua Penicillium, joka on yleisin rakennuksissa ja rakennusmateriaaleissa esiintyvä homesuku. Edellä mainittua homepitoisuutta voidaan pitää vielä normaalina. Muiden mitattujen tilojen sisäilman homepitoisuudet ovat pienempiä tai sisäilmassa ei esiinny hometta olenkaan. Vain fysioterapian huoneessa esiintyy vähäinen määrä sädesieniä. Määrää voidaan pitää vielä normaalina. 7. Ilmanvaihtokanavan sisäpinnan ja kaapin päällyksen mineraalikuitupitoisuustulokset Mineraalikuitupitoisuusnäytteiden analyysitulosten yhteenveto on esitetyt taulukossa 3, tarkemmat tulokset ovat liitteessä 2.

9 KUNTOARVIO 8 (18) Taulukko 3. IV-kanavan sisäpinnalta määritettyjen mineraalikuitupitoisuusanalyysien yhteenveto. Näytteet otettu Näytenumero Tarkastettu tila Tarkastuskohta Mineraalikuidut (< 20 µm) (kpl/cm 2 ) Fysioterapian huone, ilmanvaihtokanava, sisääntuloelimen Kanavan sisäpinta 52 takaa, kotelon alapinta. Lääkärin huone, ilmanvaihtokanava, sisääntuloelimen takaa, Kanavan sisäpinta 14 kotelon alapinta. Hammashoitajan huone, ilmanvaihtokanava, sisääntuloelimen takaa, kotelon alapinta. Kanavan sisäpinta 23 Ilmanvaihtokanavan sisäpinnan mineraalikuitumäärät ovat normaaleja suurempita. 8. Käyttäjäkyselyn tuloksia Käyttäjäkysely tehtiin vuoden 2008 lopulla. Tulokset on julkaistu päivätyssä raportissa. Käyttäjien antamia tietoja on vertailtu muista rakennuksista saatuihin käyttäjäpalautetietoihin. Terveysaseman käyttäjiltä saadut tiedot on koottu oheiseen taulukkoon 4. Taulukossa on tuloksia verrattu vertailurakennuksesta saatuihin tuloksiin. Taulukossa olevat keltaisella merkityt kohdat on Ruukin terveysasemalla käyttäjät ovatkokeneet paremmiksi, kuin vertailukohteissa. Vastaavasti vaalean sinisellä merkityt kohdat ovat Ruukin terveysasemalla vertailukohteen käyttäjiltä saatuja palautetietoja heikompia.

10 KUNTOARVIO 9 (18) Taulukko 4. Ruukin terveysaseman käyttäjiltä saatujen palautetietojen yhteenvetotulokset. Käyttäjäpalautetiedot on raportoitu erikseen, julkaistu Kaikki palautetut vastaukset Vastaajien lukumäärä (kpl) 30 On kokenut Ruukin Vertailu- terveysasema rakennus kaikki käyttäjät 2.Oletteko kokeneet työskentelytilassanne ongelmana? % % Ero: %-yks Liian korkean huonelämpötilan 56 % 50 % 6 % Liian matalan huonelämpötilan 21 % 67 % -46 % Vaihtelevan huonelämpötilan 15 % 53 % -38 % Vedon ikkunoista tai ilmanvaihtojärjestelmästä 29 % 53 % -24 % Lattioiden kylmyyden 9 % 20 % -11 % Kuivan ilman 44 % 60 % -16 % Kostean ilman 6 % 3 % 3 % Tunkkaisen ilman 68 % 60 % 8 % Epämiellyttävän hajun 35 % 40 % -5 % Pölyisen ilman 32 % 23 % 9 % Pinnoilla havaittavan lian tai pölyn 21 % 27 % -6 % Melun naapuritilasta, iv-järjestelmästä tai ulkoa 38 % 17 % 21 % Tuntemusindeksi yhteensä Onko teillä esiintynyt toistuvasti seuraavia oireita? % % Ero: %-yks Silmien punoitus, kutina, kuivuus 38 % 57 % -19 % Nuha tai nenän tukkoisuus 53 % 47 % 6 % Äänen käheys 35 % 60 % -25 % Yskä, liman nousu 41 % 53 % -12 % Hengenahdistus 9 % 10 % -1 % Astma 6 % 7 % -1 % Toistuvat hengitystieinfektiot 21 % 40 % -19 % Kuumeilu 6 % 7 % -1 % Ihon punoitus, kuivuus tai kutina 21 % 20 % 1 % Päänsärky 26 % 40 % -14 % Väsymys 56 % 23 % 33 % Keskittymisvaikeudet 18 % 7 % 11 % Oireindeksi yhteensä Kosteuskartoitus ja kosteusmittaustulokset 9.1 Pintakosteusosoittimen mukaiset mittausarvot Rakenteiden, lähinnä lattian ja seinien alareunojen kosteuksia kartoitettiin tehdyllä tarkastuskäynnillä. Kartoitus tehtiin pintakosteusosoittimella, Gann Hydromette HT 600. Lisäksi pintakosteusosoittimen antamista lievästi tavallisuudesta poikkeavista kosteuslukemakohdista tarkastettiin rakenteen kosteus suhteellisen kosteuden mittauksilla.

11 KUNTOARVIO 10 (18) Tarkas tuspiste Taulukko 5. Pintakosteusosoittimella tehtyjen kartoitusten yhteenvetotulokset. Kartoitus tehtiin Huonetila Rakenne Pintakos- Merkitys teusosoit- timen lukema Lattia, ulkoseinän nurkkaus Puoli kuiva Lattia, keskemmältä Puoli kuiva Seinien alareunat Normaali kuiva Lattia n. 45 Erittäin kuiva Lattia, kaivon ympärys n. 60 Normaali kuiva Seinien alareunat Erittäin kuiva 1 Fysioterapia 2 Välinehuolto Lattia Normaali kuiva Erittäin kuiva, normaali kuiva Lattia Erittäin kuiva Sisääntulo, ambulanssi Seinien alareuna Neuvola, odotustila Seinien alareunat Normaali kuiva Neuvola, käytävän Lattia Erittäin kuiva pää Seinien alareunat Erittäin kuiva, normaali kuiva Lattia, Normaali kuiva Laboratorio, keskialue Seinien alareunat Laboratorio, käytävän oven edusta Laboratorio, huoltotila Erittäin kuiva, normaali kuiva Lattia Puoli kuiva Seinien alareunat n. 40 Erittäin kuiva Lattia Erittäin kuiva, normaali kuiva Seinien alareunat Erittäin kuiva 7 Erittäin kuiva, Hammashoitaja, Lattia normaali kuiva työhuone Seinien alareunat Normaali kuiva 8 Normaali kuiva, Hammaslääkäri, Lattia puoli kuiva vastaanotto Seinien alareunat Normaali kuiva 9 Lattia Erittäin kuiva Hammaslääkäri, Lattia, oven edusta Kostea vastaanotto Seinien alareunat Erittäin kuiva 10 Varasto Lattia Normaali kuiva, puoli kuiva Seinien alareunat Erittäin kuiva, normaali kuiva 11 Konekirjoitus Lattia Erittäin kuiva

12 KUNTOARVIO 11 (18) 12 Kuulotutkimus 13 Lääkärin vastaanotto Lattia, väli- ja ulkoseinän vierusta n. 80 Puoli kuiva Seinien alareunat Normaali kuiva Lattia Normaali kuiva, puoli kuiva Seinien alareunat Normaali kuiva Lattia Normaali kuiva, puoli kuiva Seinien alareunat Erittäin kuiva, normaali kuiva Seinä, maalihilseilyn kohta normaali Erittäin kuiva, kuiva Pintakosteusosoittimen kosteusarvon tulkinnassa on huomioitu lattian ja seinän materiaalit, koska lukema-arvo on riippuvainen mitattavasta materiaalista. Fysioterapian ja hammaslääkärin huoneen lattian kartoitusarvoissa oli muista arvoista poikkeavampia tuloksia. Näistä kohdista tehtiin tarkempi suhteellisen kosteuden mittaus. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. 9.2 Suhteellisen kosteuden mittausarvot Suhteellisen kosteuden mittaukset tehtiin Vaisalan HMI41 näyttölaitteella ja HMP42 sekä HMP44 mitta-antureilla. Mittaukset tehtiin tarkastuskäynnin aikana. Ohjeiden mukaan betonilattian kosteuden mittauksessa tulisi mittareikä tehdä noin 1-3 vuorokautta ennen mittauspäivää. Näissä betonilattian mittauksissa mittareiät tehtiin samana päivänä. Betonilattian kosteuslukema-arvot saattavat tämän johdosta olla noin 1-5 prosenttiyksikköä lopullista lukema-arvoa suuremmat. Seinän lämmöneristyskerroksen kosteusmittausarvoihin reiän poraamisella ei ole merkitystä. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 6.

13 KUNTOARVIO 12 (18) Taulukko 6. Suhteellisen kosteuden mittausarvot. Mittaukset on tehty Huonetila ja rakenne Fysioterapia, lattia Fysioterapia, ulkoseinä Hammashoitajan huone, lattia Hammashoitajan huone, ulkoseinä Hammaslääkäri, lattia Lääkärin vastaanotto, ulkoseinä, kosteusjäljen kohta Suhteellinen kosteus (%) Lämpötila ( o C) Absoluuttinen kosteus (g/m 3 ) Mittaussyvyys (mm) ,5 18, , ,5 12, ,3 3, ,9 18, ,1 3, Havaintoja kohdetarkastuksesta Mittaussyvyydet on ilmoitettu lattian valmiista pinnasta ja seinän sisäpinnasta lukien. Fysioterapian ja hammaslääkärin huoneen lattian mitattu kosteus poikkeaa muista mittausarvoista. Lukema-arvot ovat normaalia suuremmat. Mittauskohtien suuri lämpötila viittaa lattiapinnan alapuoliseen lämmönlähteeseen. Mahdollisuutena on, että mittauskohdan lähellä on lattian sisäinen tai täyttöhiekkakerroksessa oleva putki, jossa on lämmintä vettä ajoittain tai kokoajan. Tämä selittäisin lattiapinnoitteen alla nousevan paikallisen kosteusrasituksen Aluerakenteet Kohde sijaitsee tasaisessa maastossa. Ulkopuolisia pintarakenteiden korjauksia on tehty vuonna Tuolloin on asennettu salaojitus ja kattovesien kuivatusjärjestelmä. Rakennuksen vierustalla on nurmikkokaista. Piha-aluetta on asfaltoitu. Rakennuksen ulkopuolinen maanpinta on lähellä lattiapinnan tasoa.

14 KUNTOARVIO 13 (18) 10.2 Perustukset Rakennuksen perustukset ovat lämmöneristyshalkaisulla varustettuja betonisokkeleita. Lämmöneristeenä tarkastuskohdilla oli solumuovi. Sokkelin ulkopinta oli normaalikuntoinen. Joitakin kosteuden aiheuttamia jälkiä oli neuvolan maalatussa sokkelissa havaittavissa, esim. valokuva 11 neuvolan nurkkauksessa. Sokkelissa on myös joitakin yksittäisiä halkeama, joita voidaan pitää betonin kutistumiseen liittyvinä. Arkkitehdin suunnitelmakuvissa lattian ja sokkelin liittymä on piirretty kahdella eri tavalla. Toisaalta lattian pintalaatta liittyisi sokkeliin tasapaksuisena ja toisaalta lattian betonilaatassa on reunavahvennus sokkelin liittymässä. Reunavahvistettu lattia on todennäköinen ratkaisu, kuten fysioterapian huoneessa tarkastuskohdalla Rakennuksen runko Rakennuksen rungon osalta ei ole tarkkaa tietoa puuttuvien rakennesuunnitelmakuvien johdosta. Terveyskeskuksen aulan kohdalla oli teräsbetonipilarit ja liimapuupalkit. Kattoleikkauksien kuvissa on kuvattu sekundäärikannattajat. Rakennuksen runko on pintarakenteiden peitossa, joten rungon kunnon poikkeamista normaalista ei voida sanoa Yläpohjan rakenteet Rakennuksen alkuperäinen yläpohjan on puurakenteinen ja vesikatto matalakallisteinen. Katon korjauksen yhteydessä 1987 uusi vesikatto on koolattu aikaisemman katon päältä. Nykyinen vesikatto on harjakatto. Aikaisemman katon vedeneristyskerrokseen on tehty aukkoja aikaisemman katon yläpohjan tuuletusta varten. Katolla on aulatilojen kohdilla kattoikkunoita. Tarkastuksen yhteydessä kattoikkunoiden alalappeen puolella oli vesikatteen aluskatteen päällä jäälinssejä. Sään lämmetessä nämä jäälinssit olivat sulamassa ja vettä valui aluskatteiden saumoista ja naulan reiästä yläpohjaan, valokuva 13. Esimerkiksi hammashoitolan aulan kohdalla on havaittu kattovuotoja kattoikkunoiden vierustoilla. Vuodot ovat ilmeisesti edellä mainitun mukaisia. Neuvolan aulan WC:ssä on viemärin tuuletusputken koteloinnissa kosteusvaurio. Yläpohjassa viemärin tuuletusputkien juurissa oli jäälinssejä aikaisemman vesikatteen ja putken liittymässä, valokuva 14. On hyvin todennäköistä, että yläpohjan läpimenevien putkien ympäristön vuotovauriot johtuvat näiden jäälinssien sulamisesta.

15 KUNTOARVIO 14 (18) 10.5 Julkisivut Julkisivun alaosat ovat tiilimuurattuja, joissa kuorimuurausten välissä on mineraalivillalämmöneristys. Ulkopuolisen tiilimuurauksen taustan tuuletus on tehty jättämällä auki tiilien pystysaumoja tiiliseinän alareunasta sekä yläosasta, valokuva 7. Ulkoseinän yläosassa on profiilipeltiverhous. Peltiverhouksen taustan tuuletus tapahtunee ikkunoiden yläpuolella olevan tuuletusraon, valokuva 6, ja pellin profiilien, valokuva 9, kautta. Julkisivumuurauksessa oli halkeamia paikoin, kuten fysioterapiahuoneen kohdalla rakennuksen nurkassa, valokuva 10. Julkisivuverhousten pellityksissä on huoltokorjauksen tarvetta, valokuvat 2, 7 ja 8. Ikkunapellin ja ikkunaliittymät tulee tiivistää. Paikoin heikot ikkunapellitykset mahdollistavat viistosateella veden tunkeutumisen ikkunaliittymään. Ikkunaliittymän mineraalivillatilkkeet olivat puhtaat, joten riski ei ole vielä toteutunut. Sisäpuolelta ikkunaliittymät on tiivistetty polyuretaanivaahdolla. Ikkunan liittymän tiivistämistä voidaan parantaa vielä kittaamalla liittymät. Sisäpuolisen ikkunapenkin päädyn ja taustan osalta ikkunaliittymän tiiveyttä ei tarkastettu. Ikkunapenkki tulisi irrottaa tarkastusta varten. Vanhan osan ikkunat ovat jo kunnostamisen tai uusimisen tarpeessa, valokuva Täydentävät sisäosat Sisäpinnoissa on normaali käytön aiheuttamaa kulumista. Sisäpinnoissa on halkeamia, jotka pääosin johtunevat normaalista rakenteiden kutistumisista, lämpöliikkeistä ym. Terveyskeskuksen aulan lattiassa on selvä painauma, jonka kohdalla lattian betonilaatassa on halkeamia. Rakennuksen keskellä on aikaisemmin ollut röntgenhuone. Laitteiden ja asennusten jälkeen jääneet varaukset ovat edelleen peittämättä. Lattiassa on avoimia kaapelikanaaleita, joiden kautta saattaa tulla sisäilmaan epäpuhtauksia. Avoimet kourut ovat myös työturvallisuusriskejä. Aikaisempien tutkimusten tarkastusaukot ovat vielä peittämättä.

16 KUNTOARVIO 15 (18) 10.7 Kosteusvauriotarkastukset 10.8 Riskikohdat Hammashoitolan aulan kattoikkunoiden liittymissä on vuotovauriojälkiä. Saadun tiedon mukaan ikkunaliittymistä on havaittu myös vuotovaurioita. Ullakon tarkastuksen yhteydessä havaittiin kattoikkunan liittymässä aluskatteen päällä jäätä, joka sulaessaan valui yläpohjan eristeisiin. On ilmeistä, että kattoikkunan liittymä vesikaton peltiin ei toimi. Hammashoitolan kattoikkunan vuoto johtunee edellä mainituista asioista. Terveyskeskuksen aulasta neuvolaan johtavan käytävän katosta on tullut vettä alaslaskussa olleen putkivuodon johdosta. Lääkärin vastaanottohuoneen ulkoseinässä ikkunan nurkkauksessa on sisämaalin hilseilyä. Tämä viittaa kosteuden aiheuttamaan vaurioon. Neuvolan aulan WC:n putkikotelon alareuna oli tarkastushetkellä märkä. Lattian kosteuskartoituksen yhteydessä havaittiin kohonnutta kosteutta fysioterapian huoneessa keskemmällä lattiaa. Myös hammaslääkärin huoneen aulan viereisen seinän vierustalla oli kohonnutta kosteutta. Näistä kohdin tehtiin kosteusmittaukset, jonka mukaan näissä mittauspisteissä kosteus ja lämpötila olivat koholla. Ilmanvaihtokanavissa havaittiin tuloilmaelimen takana paikoin likaa, valokuvat 25 ja 26. Tarkastetuissa kohdissa kanavan sisäpinnassa tuloilmaelimen takana oli myös mineraalikuituja tavanomaista enemmän. Riskinä on mineraalivillakuitujen irtoaminen kanavan pinnasta ja kulkeutuminen ilmanvaihdon mukaan huoneilmaan. Vesikatossa on kattoikkunoiden liittymässä vuotovaurioita. Aluskatteen päällä havaittiin tarkastusaikana jäälinssejä. Sulaessaan jää valuu kattoikkunaliittymän kohdalta yläpohjan lämmöneristyskerrokseen. Mineraalivillanäytteessä oli runsas homepitoisuus. Liittymät ovat myös oleellisia ilmavuotokohtia, jolloin lämmöneristeessä olevat epäpuhtaudet pääsevät vuotoilman mukana sisäilmaan. Yläpohjassa on eristämättömiä putkia. Viemärin tuuletusputken vanhan katon vesieristeen kohdalla oli suuri jäälinssi. Syytä jäälinssin syntymiseen selvitetty. Jäälinssin sulaessa vesi valuu yläpohjan lämmöneristeisiin tai putkia suojaavaan koteloon, kuten neuvolan WC:ssä. Riskinä ovat mikrobivauriot koteloinneissa ja yläpohjan lämmöneristeissä. Aikaisemmin korkealla ollut rakennuksen ulkopuolinen kostea maanpinta on aiheuttanut kosteusriskin sokkeliin ja lattiaan ulkoseinän vierustalla. Fysioterapian huoneen ulkonurkkauksesta avattiin lattiaa piikkaamalla. Laatassa on tarkastuskohdalla reunavahvennus, piikkaussyvyys oli 25 cm.

17 KUNTOARVIO 16 (18) 11. Suositeltavia toimenpiteitä Tällä syvyydellä ei päästy vielä lattian alapuoliseen rakenteeseen. Lattiabetonin ja sokkelin välinen sauma oli normaali, suurempaa betonilaatan kutistumisesta johtuvaa halkeamaa liittymässä ei ollut. Muovimaton avaamisen yhteydessä aistittiin epämiellyttävä haju. Muovimaton alapuolisessa mattoliima- ja tasoitenäytteessä oli suuri home- ja sädesienipitoisuus. Hajulle arvioidaan syyksi edellä mainittu mikrobivaurio. Vastaava mikrobivaurio oli myös viereisessä lääkärin huoneen lattian ulkoseinän liittymässä. Vastaavasti hammashoitajan huoneen lattian ja ulkoseinän liittymän kohdassa mattoliiman ja tasoitteen näytteessä ei ollut mikrobivaurioita. Kalusteissa ja pinnoitteissa havaittiin käytön aiheuttamia kulumisia. Ovien ja viereisten sähköpaneeleiden alareunoissa oli pinnan lievää pullistumaa, joka viittaa siivouksen kosteuden aiheuttamaksi iäkkäässä materiaalissa. Välinehuolloin kalusteet tulisi olla veden ja kosteuden kestäviä. Lisäksi välinehuolloin höyrynpoistaminen tehokkaasti tulisi varmistaa. Ilmanvaihtokanavia tarkastettiin poistamalla tuloilmaventtiili. Kaikissa tarkastetuissa kohdissa kanavan sisäpinnassa oli normaalia enemmän mineraalikuituja. Lisäksi tarkastuskohdissa oli roskaa. Toimenpiteenä suositellaan ilmanvaihtokanavien puhdistamista, jonka jälkeen ilmanvaihto tulee tasapainottaa ja säätää. Onko koko ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen jo tarpeellista? Lattian liittymää ulkoseinän vierustalla tarkastettiin kolmesta kohtaa. Kahdessa kohdassa muovimaton alapuolisessa mattoliimassa ja tasoitteessa oli runsas mikrobikasvusto. Lisäksi mikrobikasvusto antoi epämiellyttävän hajun avauskohdilla. On oletettavaa, että haju ei tule betonilaatan alta lattian ja sokkelin välisestä saumasta. Tämä tulisi kuitenkin vielä varmistaa. Lattian muovimaton alapuolista kuntoa olisi hyvä tutkia vielä useammasta kohdasta tarkemman tiedon saamiseksi. Toimenpidevaihtoehtoja on useita. Mikäli vaurio olisi rajautunut rakennuksessa pienelle alueelle, lattiapinnoitteet voitaisiin uusia kokonaan. Mikäli vaurio on laajemmalla alueella ja ainoastaan ulkoseinän vierustalla, voidaan lattiapinnoitteet uusia ulkoseinän vierustalta vaurioituneelta kaistalta ja noin 0,5 metriä vaurioitumatonta kaistaa. Näissäkin tilanteissa on ilmeisesti hyvä uusia lattiapinnoitteet koko huonetilassa. Kattoikkunoiden vierustalta yläpohjan lämmöneristeet tulee uusia. Tarkastaa ja uusia tai puhdistaa kantavia rakenteita. Kattoikkunoiden ja vesikaton pellin välinen sauma tulee korjata tai tehdä uudestaan. Mahdollisesti kattoikkunoiden kuvun ja kauluksen väliset tiivisteet tulee myös uusia. Aluskate tulee tehdä siten, että sen päälle tuleva vesi valuu pois, eikä keräänny aluskatteen päälle muodostuvaa poimuun. Viemärien tuuletusputket ja yläpohjassa olevat muutkin läpimenot tulee lämmöneristää yläpohjan kohdalla. Lisäksi tulee varmistaa syy, miksi put-

18 KUNTOARVIO 17 (18) ken ympärille muodostuu jäälinssit. Putkien kastuneet kotelot sekä kotelossa olevat lämmöneristeet tulee uusia. Rakennus tulee saada tiiviiksi. Läpimenot, ikkunoiden pielet tulee vielä tarkastaa ja varmistaa. Ikkunaliittymän polyuretaanivaahdon lisäksi liittymä suositellaan tiivistettäväksi elastisella kitillä. Ilmavuotokohtia voidaan tarkastaa vielä talviaikana lämpökameran kanssa. Kalusteissa, ovien ja sähköpielien alareunoissa on näkyvissä käytön ja mahdollisesti kosteuden aiheuttamia jälkiä. Näissä vaurioituneissa kohdissa voi olla paikallisia pieniä mikrobivaurioita. Välinehuoltotilassa esiintyy ajoittain höyryrasitus, joka tulisi saada poistettua hallitummin. Entisessä röntgenhuoneessa on aikaisempien asennusten jälkeisiä varauksia lattiassa ja seinässä. Turvallisuussyistä ne tulisi korjata. Lattian sisäinen avoin kanaali saattaa kerätä myös mikrobikasvustoa ja kanaalia on vaikea pitää puhtaana. Kohteeseen on tehty aikaisemmin tutkimuksia, joiden tarkastusaukot ovat vielä peittämättä. Riskinä on lattia-aukon kohdalla täyttöhiekan sisältämän lievän mikrobikasvuston haittavaikutusten pääseminen huonetilaan. Vuosien aikana rakennukseen tulleet halkeamat voidaan korjata huoltokorjausten omaisesti. Seinähalkeamat ovat lähinnä esteettisiä vaurioita. Terveyskeskuksen aulan lattian painuman syytä ei tunneta. Mikäli painuma ei ole muuttunut vuosien aikana, voidaan olettaa, että muutokset lattian alapuolisessa täyttökerroksessa ovat olleet painuman syynä. Lattian korjausmahdollisuutena voisi tällöin olla pinnoitteiden irrottaminen ja ohuen tasoitteen tai lisävalun tekeminen betonilaatan pintaan. Rakennuksen ikkunapellit tulee tarkastaa ja kiinnittää paikoin uudestaan. Myös ikkunoiden ja ikkunapeltien uusiminen voisi tulla kyseeseen. Fysioterapian ja hammaslääkärin huoneen lattiassa oli pienellä alueella kohonnut kosteus. Syynä arvioidaan olevan lattian putkilinjat. Tämä tulisi vielä varmistaa. Mahdollisesti kohonnut kosteus saattaa aiheuttaa ajan kuluessa mikrobivaurioita tai lattiapinnoitteisiin saattaa syntyä emissiovaurioita. Merkittävimmät korjaukset muodostuisivat ilmanvaihdon uusiminen tai nykyisen ilmanvaihtokanavien puhdistaminen ja tasapainottaminen. Lattian pinnoitteet tulee korjata mikrobivaurioituneilta kohdilta ulkoseinän vierustoilta. Yläpohjan lämmöneristeet ja jäljellejäävät rakenteet tulee puhdistaa kattovuotojen kohdilta.

19 KUNTOARVIO 18 (18) Ennen kuin laajempiin korjausiin ryhdytään, tulee selvittää korjausten kustannukset. Näin laajoihin korjauksiin ryhdyttäessä, tulee tarvittavista korjauksista tehdä tarkempi suunnitelma. Nykyisen rakennuksen korjaus on teknisesti mahdollinen. Korjausasteen laskemisen jälkeen voidaan tehdä korjauksen ja uuden rakentamisen välinen vertailu. Arvion perusteella kohteen vauriot ovat sen verran vähäiset, etteivät ne ilmeisesti selitä henkilökunnan laajempia oireiluja. Näin ollen tutkimuksia tulisi vielä laajentaa. Jatkotutkimuksissa tarvitaan laajempaa tietoa henkilökunnan oireiluista. Oulu, Erikoistutkija LIITTEET Liite 1. Pohjapiirustus ja yhteenveto analyysituloksista (1 sivu) Liite 2. Materiaalinäytteiden mikrobitulokset. (3 sivua) Liite 3. Mineraalikuitunäytteiden analyysitulokset. (2 sivua) Liite 4. Valokuvia tarkastuksesta. (13 sivua) JAKELU Tilaaja Pekka Kastell Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Tekniset palvelut Rantakatu 4 PL Raahe 1 kpl (Alkuperäinen) Pekka.Kastell@ras.fi Hannu Kääriäinen 1 kpl (Sähköinen kopio) 1 kpl (Alkuperäinen)

20 KUNTOARVIO 1 (1) Tarkastuskohta 2 Näyte 5 (Lääkärin huone, lattia, mattoliima ja tasoite): Homeet: cfu/g Sädesienet: cfu/g Näyte 6 (Lääkärin huone, ulkoseinä, mineraalivilla): Homeet: cfu/g Sädesienet: cfu/g Näyte 7 (Lääkärin huone, ikkunaliittymä, mineraalivilla): Homeet: cfu/g Sädesienet: cfu/g Lattian kosetusmittaus Suhteellinen kosteus 96 % Lämpötila 21,9 o C Kosteussisätö 18,4 g/m 3 Mittaussyvyys 35 mm Tarkastuskohta 4 Näyte 11 (Yläpohja, mineraalivilla): Homeet: cfu/g Sädesienet: cfu/g LIITE 1. Tarkastuskohta 1 Näyte 1 (Fysioterapia, lattia, mattoliima ja tasoite): Homeet: cfu/g Sädesienet: cfu/g Näyte 2 (Fysioterapia, ulkoseinä, mineraalivilla): Homeet: cfu/g Sädesienet: cfu/g Näyte 3 (Fysioterapia, sokkeli, solumuovi): Homeet: cfu/g Sädesienet: cfu/g Näyte 4 (Fysioterapia, ikkunaliittymä, mineraalivilla): Homeet: cfu/g Sädesienet: cfu/g Tarkastuskohta 5 Mineraalikuitunäyte 1 (Fysioterapia, tuloilmakanava): Mineraalikuituja: 52 kp/cm 2 Lattian kosetusmittaus Suhteellinen kosteus 100 % Lämpötila 21,5 o C Kosteussisätö 18,7 g/m 3 Mittaussyvyys 27 mm Tarkastuskohta 3 Näyte 8 (Hammashoitajan huone, lattia, mattoliima ja tasoite): Homeet: cfu/g Sädesienet: cfu/g Näyte 9 (Hammashoitajan huone,, ulkoseinä, mineraalivilla): Homeet: cfu/g Sädesienet: cfu/g Näyte 10 (Hammashoitajan huone,, ikkunaliittymä, mineraalivilla): Homeet: cfu/g Sädesienet: cfu/g Tarkastuskohta 7 Mineraalikuitunäyte 1 (Hammashoitajan huone, tuloilmakanava): Mineraalikuituja: 23 kp/cm 2 Tarkastuskohta 6 Mineraalikuitunäyte 1 (Lääkärin huone, tuloilmakanava): Mineraalikuituja: 14 kp/cm 2