Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.

Transkriptio

1 Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Helsinki

2 Kansallinen alueiden kehittäminen Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet toteuttamisen seurantaraportti valmisteilla käsitellään HALKEssa maaliskuussa Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta yhdistetään aluepolitiikan neuvottelukunta ja rakennerahastoneuvottelukunta asetetaan hallituskauden loppuajaksi 2/2010 Maakuntaohjelma ja TOTSU -asiat Uudet maakuntaohjelmat vuosiksi valmistuvat 6/2010 Alueelliset keskustelut ohjelmien valmistelusta liittojen ohjelmavastaavien kanssa 2-3/2010 Palaute syksyn 2009 strategisista tulosneuvotteluista koottu TOTSU ohjeet 2010 annetaan huhtikuussa TEM:n hallinnonalan tulevaisuuskatsauksen valmistelu Uuden hallitusohjelman pohjaksi 9/2010 loppuun mennessä

3 Aluestrategia Aluestrategia 2020 Valmistuu 2/2010 Valmistelu: työryhmä 11/2008-2/2010, sparrausryhmä, seminaarit, tutkimuksia, selvityksiä Kattaa aluekehityksen vision vuonna 2020 ja keskeisimmät toimenpiteet vision saavuttamiseksi sekä suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmän kehittämiseksi. Vision taustalla laaja muistio, joka pitää sisällään keskeisimmät alueelliseen kehitykseen vaikuttavat tekijät Megatrendeinä globalisaatio, ikääntyminen, ilmastonmuutos, energia, saavutettavuus ja taloudellinen kriisi sekä niiden vaikutukset aluekehitykseen Tavoitteena luoda pitkän aikavälin kansallinen kehittämisstrategia ja sitä toteuttava joustava toimenpidepaketti, jota päivitetään tarvittaessa TEM:n aluestrategian seuranta toteuttamisen tilannekatsaus valmisteilla käsitellään TEM:n johtoryhmässä 3/2010 Muiden ministeriöiden aluestrategiat toteuttamisen seuranta 3/2010

4 Aluejaot ja määrärahojen jakautuminen Aluejaot Seutukuntajaon tarkistus 2/2010: määrä väheni yhdellä -> 68 seutukuntaa Päijät-Hämeestä yksi seutukunta NUTS II jaon uudistaminen Tilastokeskuksen kanssa 2/2010 Määrärahojen alueellinen jakaminen maakunnan kehittämisraha 30,2 milj. euroa EU:n rakennerahastovarat: yhteensä 534,8 milj. euroa (myöntämisvaltuus), josta EAKR 167,4 milj. euroa, ESR 105,9 milj. euroa, valtion vastinrahoitus 261,2 milj. euroa muut alueellisesti jaettavat valtion määrärahat käsitellään valtioneuvostossa Kainuun kehittämisraha 58,9 milj. euroa

5 VN:n periaatepäätökset Kaupunkipolitiikka kaupunkipoliittisen periaatepäätöksen toimeenpano Metropolipolitiikassa aiesopimuksen valmistelu kilpailukyvyn vahvistamisesta Maaseutupolitiikka maaseutupoliittisen periaatepäätöksen valmistelu (kesäkuu) Saaristopolitiikka saaristopoliittisen periaatepäätöksen toimeenpano markkinointikampanja

6 Kansalliset politiikat ja ohjelma Osaamiskeskusohjelman väliarviointi valmistuu 6/2010 Päättyneiden erityisohjelmien (AKO, AMO, saaristo) loppuarvioinnit KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) 52 aluetta 7 verkostoa rahoitus sitomattomalla maakunnan kehittämisrahalla

7 Tietoa tarjolla Alueprofiilit (tietoa alueiden kehityksestä) Urban Auditin (eurooppalainen kaupunkitieto) kansallinen sovellus Alueintegraattori neljä kertaa vuodessa KOKO tietopankki toimenpiteistä

8 Tapahtumia Pohjoismainen maaseutufoorum Tuusulassa Kaupunkifoorum Porissa Saaristo-, rannikko- ja vesistöseminaari Länsi-Turunmaalla KOKO Hyvinvointifoorum Helsingissä Innovaatiofoorum Kouvolassa Luovien alojen foorum Pohjois-Karjalassa Tulevaisuusfoorumit 7.1. Jyväskylä, Rovaniemi, Etelä-Suomi paikka avoin Valtakunnalliset MYR neuvottelupäivät Jyväskylä Alueellisen ennakoinnin seminaari Hämeenlinna

9 Tutkimuksia Tutkimukset ja selvitykset Aluebarometri julkaistiin Maakuntien suhdannekatsaus 2010, ilm. 2/2010 Alueelliset talousnäkymät (TEM Toimialapalvelu)

10 EU:n Itämeri-strategia Hyväksyttiin Eurooppa neuvostossa lokakuussa 2009 Tarkoituksena yhdistää toisiinsa Itämeren luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu sekä edistää alueen taloudellista ja sosiaalista yhteistyötä ja kehitystä Sisältää 4 toiminnallista aluetta, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun, taloudellisen yhteistyön lisäämiseen, alueen liikenne- ja energiahankkeiden edistämiseen ja turvallisuuden parantamiseen Ei omaa rahoitusta, vaan rahoitus jo olemassa olevista rahoituslähteistä (mm. jäsenmaiden rakennerahasto-ongelmat, kansainväliset rahoituslaitokset, jäsenmaat, yksityinen rahoitus) Suomen rakennerahasto-ohjelmista EAKR -rahoituksesta 38% (pl. yritystukihankkeet) ja ESR rahoituksesta 13% kohdistunut Itämeristrategiaa tukevaan toimintaan

11 Rakennerahastojen vauhditusvuosi 2009 Vaikean käynnistymisen (2007, 2008) jälkeen vuonna 2009 rakennerahasto-ohjelmien toteutus saatiin oikealle raiteelle Rahoitusta myönnettiin yhteensä 600 MEUR enemmän kuin yhteensä Sekä EAKR- että ESR-ohjelmissa noin kolmannes (33 %) koko kauden varoista on sidottu hankkeisiin Myös maksatusten tahti kiihtyi niin, että varojen takaisin palautumisen uhka (ESR-ohjelmassa) väistyi vuoden lopussa Ohjelmilla kyettiin vaikuttamaan talouskehitykseen (vanhan kauden jatko, ennakkobudjetointi, ESR:n työvoimapoliittiset toimet) Ohjelmia toimeenpanevat viranomaiset tekivät paljon työtä Vastuuministeri Mauri Pekkarisen aktiivinen ote kannusti eteenpäinmenoon

12 Rakennerahastot uudessa aluehallinnossa Toimintaympäristö muuttui , kun uusi aluehallinto käynnistyi ELY-keskukset ja maakunnan liitot vastaavat ohjelmien toimeenpanosta lähes kokonaisuudessaan Lisäksi Tekes, Finnvera, ESR:n valtakunnallinen osio ym. Maakunnan liittojen vastuulle tulevat lääninhallitusten EAKRhankkeet Liittojen ja ELYjen strateginen (maakuntaohjelma) ja operatiivinen (MYAK) yhteistyö on avainasemassa Maakunnan yhteistyöryhmien (MYR) rooli korostuu uuden alueiden kehittämistä koskevan lainsäädännön myötä TEM toimii aluehallinnon koordinaatioministeriönä ja rr-ohjelmien hallintoviranomaisena Keskushallinnossa keskeistä TEM:n ja OPM:n, YM:n, MMM:n ja LVM:n yhteistyö

13 EU-rakennerahastot 2010 Pitkäksi venynyt käynnistysvaihe nyt takana Painopiste laadulliseen toteutukseen Hallinnoinnista strategiseen linjakkuuteen, sisällön ensisijaisuuteen ja vaikuttavuuden parantamiseen Viestintään huomiota: rakennerahastotoiminta on paljon (huonoa) mainettaan parempaa Talouden ja työllisyyden haasteet säilyvät: rakennerahastoilla tuetaan ensisijaisesti kestävää rakenteellista kehitystä Mutta toimitaan myös lyhyemmällä tähtäyksellä: rakennemuutosvarat, ESR:n rooli työvoimapolitiikassa jne. Ohjelmien ja hankkeiden toimeenpanon selkeytys ja byrokratian karsiminen keskeinen haaste 2010 Uuden kansallisen lainsäädännön ja muuttuneen EUlainsäädännön toimeenpano (mm uudet kustannusmallit)

14 Sisällöllisiä painopisteitä 2010 Talouden ja työllisyyden haasteisiin vastaaminen Energia- ja ympäristöteema globaalina haasteena Itämeri-strategia hyväksytty ja toteutus alkanut ENPI CBC-ohjelmat käynnistyvät hanketasolla Pääomasijoitusinstrumentti käyttöön EAKR:ssa Koheesiopolitiikan uudistus (2013 +) käynnistyy 2010 Suomen linjaukset ja tulevaisuuden tavoitteet määriteltävä EU:n budjetti muutospaineissa EU-tason päätökset 2011 ja 2012