Asiakirjayhdistelmä Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Transkriptio

1 50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Talousarvioesitys HE 131/2014 vp ( ) S e l v i t y s o s a : Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden aluestrategiat ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi laadittu Suomen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä ". Eri hallinnonalojen aluekehittämisen strategiat ja talousarviomäärärahojen suuntaaminen vaikuttavalla tavalla vahvistavat aluepolitiikan strategista roolia valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa. Keskushallinnossa alueiden kehittämisen rahoitusta ja toimenpiteiden toteutusta seuraa ja arvioi valtioneuvoston asettama poikkihallinnollinen alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta. Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) kautta. Kuntien palvelujen saatavuuden turvaamisen ja kehittämisen kannalta on keskeistä aluehallintovirastojen (AVI) toiminta. Maakuntaohjelma ja sen vuosittainen toimeenpanosuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat yhteen ELY-keskusten ja AVIen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi. Maakuntaohjelmaprosessia kehitetään aluehallintoviranomaisia ohjaavien ministeriöiden, aluehallintoviranomaisten ja maakunnan liittojen yhteistyönä. Valtion aluehallintoviranomaiset valmistelevat yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa ehdotukset strategisiksi tulossopimusasiakirjoiksi, joista keskushallinnon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin osallistuvat myös maakunnan liitot. Kansallinen alueellinen kehittäminen Kansallisina erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat. Kaupunkipolitiikkaa, saaristolakiin (494/1981) perustuvaa saaristopolitiikkaa sekä maaseutupolitiikkaa ohjataan kaupunki-, maaseutu- ja saaristopoliittisilla toimenpideohjelmilla, jotka perustuvat valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin alueiden kehittämistavoitteisiin. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä. Verkostoituminen sekä alueellisesti ja kansallisesti että kansainvälisesti on perinteisen alueellisen tai sektorikohtaisen politiikan rinnalla muodostunut uudenlaiseksi tavaksi toimia yhteistyössä. Verkostoituminen näkyy esimerkiksi maakuntarajat ylittävissä hankkeissa ja varojen käytössä. Rakennerahastopolitiikka Rakennerahasto-ohjelmakauden ohjelmien käytännön toteutus, sulkemistoimenpiteet sekä täysimääräisen toteutuksen varmistaminen jatkuvat aina vuoden 2015 loppuun saakka. Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Rakennerahasto-ohjelmat toteuttavat ohjelmakauden loppuvuosina Eurooppa strategian tavoitteita. Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2014 EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle yhden ohjelma-asiakirjan, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on mm. vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa strategian tavoitteita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian tavoitelinjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2015: 2011 toteutuma 2012 arvio 2013 ennuste 2014 ennuste 2015 ennuste Alueiden kansainvälinen kilpailukyky paranee Koko Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 115,0 115,0 115,0 115,0 115,0 Etelä-Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 130,0 129,2 129,2 129,1 128,7 Länsi-Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 102,5 104,1 104,3 104,4 104,7 Itä-Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 92,6 95,6 96,8 97,1 97,6 Pohjois-Suomi BKT/asukas (indeksi, EU=100) 101,1 97,6 95,8 95,6 95,8 Alueiden väliset kehityserot pienenevät Maakuntien BKT/asukas keskihajonta (indeksiluku) 12,9 12,4 12,4 12,3 12,1 Vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta Laaditut tai päivitetyt kyläsuunnitelmat EU:lta saatavat tulot ohjelmakausien ja osalta budjetoidaan momentille Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp ( ) Valiokunta muistuttaa, että olennaista alueiden kehittämisessä on saavutettavuuden ylläpitäminen ja parantaminen. Maakunnat eivät menesty, mikäli logistiikkaan ja liikenteen infrastruktuuriin liittyvät asiat eivät ole kunnossa. Eri kuljetusmuotojen välisten yhteyksien, kuljetusketjujen ja tietoliikenneyhteyksien on toimittava moitteettomasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä mahdollisimman kattavaan kotimaan lentoasemaverkostoon ja riittäviin jatkolentoyhteyksiin. (43.) Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp ( ) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluonteisen erän poistuminen -500 Säästöpäätös Yhteensä 2014 talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp ( ) Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 Maakunnan kehittämisraha on vähentynyt vuosittain. Vuonna 2011 määräraha oli suuruudeltaan yli 32 milj. euroa. Vuonna 2012 se oli vielä noin 15 milj. euroa ja vuonna 2014 enää noin 6 milj. euroa. Nyt momentti ehdotetaan kokonaan poistettavaksi talousarviosta. Valiokunta on vuosien 2013 ja 2014 talousarvioesityksiä koskeneissa mietinnöissään (VaVM 39/2012 vp ja VaVM 34/2013 vp) pitänyt maakunnan kehittämisrahaa ketteränä ja joustavana keinona käynnistää aluekehityksen kannalta tärkeitä selvityksiä ja hankkeita, jotka ovat edistäneet maakuntien omista lähtökohdista esiin nousseita kehittämistarpeita. Pienelläkin siemenrahoituksella on voitu saada liikkeelle vipuvaikutuksiltaan merkittäviä työllisyyttä, yrittäjyyttä ja elinkeinoelämää tukevia hankkeita. Parhaimmillaan rahoituspäätöksiä on tehty viikon sisällä hakemuksen saapumisesta. Tämän kaltaista nopeaa ja tehokasta rahoitusinstrumenttia on tärkeää harkita myös jatkossa, etenkin äkillisen rakennemuutoksen alueilla. 62. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määräraha on lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014) 2 :n 4 kohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämiseen käytettävä määräraha. Määrärahaa saa käyttää: 1) lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot 2) lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) 16 :n mukaisen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän menojen maksamiseen 3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen 4) valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla tuetaan maaseutupoliittisen toimenpideohjelman sekä kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteiden toteuttamista. Määrärahaa käytetään maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintamenoihin ja verkostotyön vahvistamiseen. Määrärahalla rahoitetaan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman mukaisia valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa käytetään kylätoiminnan tukemiseen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, sihteeristön ja teemaverkoston työ tehdään virkatyönä siltä osin kuin työ tehdään ministeriöissä. Muut yhteistyöryhmän toiminnasta aiheutuvat menot voidaan maksaa tästä määrärahasta. Määrärahasta on tarkoitus osoittaa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Valtakunnalliset tutkimus- ja kehittämishankkeet Kylätoiminnan valtionapu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluonteisen erän poistuminen -250 Kylätoiminnan valtakunnallinen kehittäminen 600 Säästöpäätös Yhteensä 2015 talousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp ( ) Määrärahaa saa käyttää: 1) lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot 2) lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) 16 :n mukaisen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaan 5) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 :ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan. S e l v i t y s o s a : Päätösosan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohdan 1), päätösosan kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohdan 2) ja päätösosan kohta 5) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohdaksi 5). Muutokset mahdollistavat määrärahan käytön saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelman mukaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp ( ) Kylätoiminta Kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen on tarkoitus käyttää euroa, mikä on euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 Kuntauudistuksen tavoitteena on muodostaa Suomeen selvästi aiempaa suurempia kuntia. Vuoden 2006 jälkeen kuntien lukumäärä on vähentynyt yli sadalla. Tämä lisää paikallisen toiminnan ja lähidemokratian tarvetta. Valiokunta pitää näin ollen kylätoiminnan vahvistamista sekä kuntien ja kylien välisen suhteen kehittämistä tärkeänä. Suomessa on yli rekisteröityä kyläyhdistystä ja voimassa olevaa kyläsuunnitelmaa. Kyläyhdistyksillä on usein keskeinen rooli paikallisen yhteisöllisyyden ja identiteetin säilyttäjinä sekä kollektiivisen toiminnan organisoijina. Kylätoiminnan avulla voidaan vauhdittaa paikallista taloudellista toimeliaisuutta ja liiketoimintaa. Sillä on myös merkitystä esimerkiksi lähipalvelujen turvaamisessa ja ihmisten arkiturvallisuuden luomisessa. Valiokunta lisää momentille euroa kylätoimintaan. Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määräraha on lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014) 2 :n 4 kohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämiseen käytettävä määräraha. Määrärahaa saa käyttää: 1) lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot 2) lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) 16 :n mukaisen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaan 3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen 4) valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 5) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 :ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen 2) EU:n ohjelmakauden investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahastoohjelman "Kestävää kasvua ja työtä " Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen 3) EU:n ohjelmakauden Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä EU:n ohjelmakauden investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä " Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen 4) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 5) ohjelmakauden Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien ohjelmien sekä ohjelmakauden osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 350 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 6) EU:n ohjelmakauden hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1260/ artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen 7) EU:n ohjelmakauden hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1083/ artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen 8) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen 9) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Valtuus Vuonna 2015 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna S e l v i t y s o s a : Myöntämisvaltuudesta yhteensä euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden maksatuksiin, josta euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden maksatuksiin, josta euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö. Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta. Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä. Vuoden 2015 myöntämisvaltuudesta on teknistä apua euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 Ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmien rahoitus ja hankkeiden toteutus loppuu vuoden 2015 aikana. Hankkeet ovat kohdistuneet yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) -ohjelmia toteutetaan edelleen yhteistyössä usean muun maan kanssa. Ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja -tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan mm. raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä " jakautuminen toimintalinjoittain (ei sisällä Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden väliseen rajayhteistyöosion (ENI CBC) osuuksia) Osuus koko ohjelmakaudella (%) Valtuus (milj. euroa) TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 25,3 78,318 TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 33,5 103,705 TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 18,0 55,718 TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 12,6 39,000 TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 7,7 23,830 TL 6. Tekninen tuki (EAKR ja ESR) 3,0 10,696 Yhteensä 100,0 311,267 Ohjelmakausien ja myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot ja vastaavat valtion rahoitusosuudet yhteensä (milj. euroa) Yhteensä vuodesta lähtien Ohjelmakausi Vuoden 2012 sitoumukset 55, ,000 Vuoden 2013 sitoumukset 210, ,000 Vuoden 2014 sitoumukset 68, ,897 Vuoden 2015 sitoumukset 20, ,000 Yhteensä 353, ,897 Ohjelmakausi Vuoden 2014 sitoumukset 58, , , ,075 Vuoden 2015 sitoumukset 32,854 65, , , ,549 Yhteensä 91, , , , ,624 Ohjelmakaudet yhteensä 444, , , , ,521 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n rahoitusosuudet (milj. euroa) Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden rahoituskehys valtuutena valtuutta talousarvio Myöntämisvaltuus määrärahaa Määräraha Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tekninen tuki 23,604 3,175 3,238 0,730 2,256 Valtakunnalliset teemat 46,700 5,544 6,358 0,610 1,885 Alueosiot yhteensä 716,473 85,369 97,259 8,133 25,130 Itä- ja Pohjois-Suomi 526,967 62,615 71,312 5,749 17,763 Etelä- ja Länsi-Suomi 189,506 22,754 25,947 2,384 7,366 Yhteensä 786,777 94, ,855 9,473 29,270 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tekninen tuki 15,381 2,069 2,110 0,200 0,634 Valtakunnalliset teemat 124,326 14,760 16,926 1,501 4,755 Alueosiot yhteensä 372,977 44,284 50,792 4,408 13,964 Itä- ja Pohjois-Suomi 245,771 29,181 33,467 3,038 9,624 Etelä- ja Länsi-Suomi 127,206 15,103 17,325 1,370 4,340 Yhteensä 512,684 61,113 69,828 6,109 19,353 Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 22,541 3,032 3,093 0,269 1,000 EAKR, ESR ja FEAD yhteensä 1 322, , ,776 15,851 49,623 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, valtion rahoitusosuudet (milj. euroa) Ohjelma Ohjelmakauden rahoituskehys valtuutena valtuutta talousarvio Myöntämisvaltuus määrärahaa Määräraha Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tekninen tuki 23,604 3,175 3,238 0,728 2,230 Valtakunnalliset teemat 35,025 4,158 4,769 0,446 1,368 Alueosiot yhteensä 531,454 64,195 70,234 6,155 18,860 Itä- ja Pohjois-Suomi 390,885 47,085 49,592 4,546 13,930 Etelä- ja Länsi-Suomi 140,569 17,110 20,642 1,609 4,930 Yhteensä 590,083 71,528 78,241 7,329 22,458 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tekninen tuki 15,381 2,069 2,110 0,210 0,664 Valtakunnalliset teemat 93,245 11,070 12,695 1,097 3,467 Alueosiot yhteensä 275,887 33,300 37,899 3,154 9,969 Itä- ja Pohjois-Suomi 181,794 21,943 26,761 2,156 6,815 Etelä- ja Länsi-Suomi 94,093 11,357 11,138 0,998 3,154 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8

9 Ohjelma Ohjelmakauden rahoituskehys valtuutena valtuutta talousarvio Myöntämisvaltuus määrärahaa Määräraha Yhteensä 384,513 46,439 52,704 4,461 14,100 Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC) 120,975 14,459 17,282 1,445 4,562 Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 3,978 0,535 0,546 0,050 0,350 EAKR, ESR, EAY, ENI CBC ja FEAD yhteensä 1 099, , ,773 13,285 41,470 Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit Tavoite (2023) Uudet yritykset Uudet työpaikat Uudet T&K&I-työpaikat Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä ESR:n toimenpiteisiin osallistuvat Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät Tulot on merkitty momentille ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät on merkitty momentille Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Maksatusmäärärahan tarkistukset Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio 2014 talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp ( ) EU:n rakennerahasto-ohjelmat ovat keskeisiä alue-, yritys- ja työllisyyspolitiikan toteuttamisen välineitä. Suomessa ohjelmakaudelle on laadittu yksi ohjelma-asiakirja: Kestävää kasvua ja työtä Tässä Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on yhdessä kansallisen vastinrahoituksen kanssa haettavana julkista hankerahoitusta yhteensä noin 2,6 mrd. euroa. Tämä on 1 mrd. euroa vähemmän kuin edellisellä kaudella. Valiokunta panee kuitenkin tyytyväisenä merkille, että Suomen rakennerahasto-ohjelmalla on tarkoitus lisätä mm. uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta sekä edistää työllistymistä ja etenkin pk-yritysten kilpailukykyä, kasvua ja kansainvälistymistä. Tavoitteena on luoda ohjelman avulla uutta työpaikkaa ja uutta yritystä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9

10 Valiokunta on lähtökohtaisesti tyytyväinen siihen, että ohjelmien hallintoa on kevennetty. Lisäksi hakemusten laatimisessa, käsittelyssä ja maksatuksissa on siirrytty sähköiseen asiointiin ja hallinnointitehtäviä on keskitetty neljään ELY-keskukseen. Samalla valiokunta on kuitenkin huolestunut siitä, saadaanko Suomelle neuvotellut rakennerahastovarat täysimääräisesti ja vaikuttavasti hyödynnettyä. Tältä osin valiokunta viittaa etenkin edellä momentin ja luvun kohdalla todettuihin ELY-keskusten ja Tekesin määrärahaleikkauksiin sekä asiantuntijakuulemisissa esitettyihin arvioihin siitä, että etenkin yritysten aktiivisuus ja halukkuus investointeihin vaikuttaisi tällä hetkellä vähäiseltä. Valiokunta pitää tarpeellisena, että ohjelmien hallinnointiin, tekniseen tukeen ja yritysten aktivointiin käytettävien resurssien riittävyyttä seurataan. Erityisesti yrityksille suunnattua rakennerahastoviestintää on syytä entisestään vahvistaa. Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen 2) EU:n ohjelmakauden investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahastoohjelman "Kestävää kasvua ja työtä " Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EUja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen 3) EU:n ohjelmakauden Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä EU:n ohjelmakauden investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä " Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen 4) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 5) ohjelmakauden Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien ohjelmien sekä ohjelmakauden osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 350 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 6) EU:n ohjelmakauden hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1260/ artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen 7) EU:n ohjelmakauden hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1083/ artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen 8) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen 9) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10

11 Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Valtuus Vuonna 2015 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. S e l v i t y s o s a : Vähennys aiheutuu ohjelmakauden arvioitua myöhäisemmästä käynnistymisestä sekä ohjelmakauden hankkeiden ennakoitua pienemmistä maksatuksista vuodelle Vähennyksestä euroa arvioidaan kohdentuvan rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11