JUURRUTTAMINEN SYSTEEMISEN INNOVAATION KEHITTÄMISESSÄ Menetelmän historiaa ja laajennuksia

Transkriptio

1 JUURRUTTAMINEN SYSTEEMISEN INNOVAATION KEHITTÄMISESSÄ Menetelmän historiaa ja laajennuksia Eveliina Saari & Sirkku Kivisaari, VTT Suomen tieteen- ja teknologian tutkimuksen seuran vuosiseminaari Tieteiden talo, Helsinki

2 VTT:n JUURRUTTAMISHANKKEITA Projektit (aika) Kehittämisen kohde Avain (VTT:n lisäksi) Juurruttamisen painopiste Käsitteelliset työkalujen kehittäminen INNOTE, ( ) MAISEMA tilaaja-tuottajamalli Silmäsairaanhoidon uusi alueellinen toimintamalli Sairaanhoitopiirit (5), kunnat (13), Sitra, Tekes Tutkimus Hybriditoimijakäsite Juurruttaminen oppimissyklinä JUUREVA ja FinnWellväliarvioinnit ( ) Kroonisten sairauksien omahoidon mallit Digitaaliset palvelut (Proviisikko) Sairaanhoitopiirit (6), kaupungit (5), Tekes, Sitra Arviointi Kolmitasoinen muutoksenmalli PPP ( ) Espoon vanhusten palvelujen asiakas- ja tuotannonohjausjärjestelmä Espoon kaupunki, Tekes Kehittäminen Yhteiskunnallisen laadun dimensiot JUMENE, (2002) ESCO energiansäästön toimintamalli Puupellettien käyttö pientalojen tulisijoissa Motiva Oy, Tekes, Mikkelin, Kuopion ja Tampereen kiinteistöhallinto, ESCO-yritykset Kehittäminen Tutkimus TUMA ( ) Diabeteksen omahoidon tuki Kohonneen verenpaineen hallinta Sähköinen resepti Ortopedinen etäkonsultaatiojärjestelmä Satakunnan makropilotti Nokia Oyj, Polar Electro Oy, Orion Oyj, MediWeb Oy, Porin Puhelin Oy, Satakunnan keskussairaala, Sairaala Orton, Tekes Kehittäminen Tutkimus Tuottaja-käyttäjä-yhteiskunnalline toimija -jako Yhteiskunnallinen laatu Avaintoimijoiden tunnistamisnelikenttä Oppimisspiraali

3 INNOVAATION YHTEISKUNNALLINEN LAATU JUURRUTTAMISEN TAVOITTEENA Tuottajat Tekninen edistyksellisyys, valmistettavuus, tuotanto- ja jakelukustannukset, sopivuus tuotanto- ja jakelujärjestelmään Yhteiskunnallinen laatu Olennaisuus, laaja-alaisuus, normien mukaisuus, ulkoiskustannukset, sopivuus yhteiskuntarakenteisiin Käyttöarvo, käytettävyys osto- ja käyttökustannukset, sopivuus käyttöympäristöön (Kivisaari & Lovio 2000)

4 MONITASOINEN MUUTOKSEN MALLI KEHIKKO (Geels 2002) Politiikka Kulttuuri FinnWellohjelma Palvelut, teknologia Sosiotekninen toimintamalli Markkinat, käyttötottumukset Tiede Toimintaympäristö Käyttöönottoa estävien ja edistävien tekijöiden tunnistaminen Proviisikon tavoitteleman nichen kuvaus Nichen rakentamisessa kohdattavien oppimishaasteiden tunnistaminen Rajatut kokeilut (niche) Proviisikon hankkeet: tavoitteet ja tulokset Aika

5 JUURRUTTAMINEN SYSTEEMISEN INNOVAATION KEHITTÄMISESSÄ 3. Kokeilun laajentaminen ja levittämisen suunnittelu 4. Toimintamallin vaikuttavuuden arviointi ja systemaattinen levittäminen Yhteiskunnallisen tilanteen muutos ja vanhan toimintamallin kriisiytyminen 1. Yhteisen käsityksen luominen ratkaistavasta ongelmasta Kehittäjät / tuottajat Kehittäjät/ tuottajat Toimijuuden synnyttäminen Saari & Kivisaari 2009 Luonnos 2. Uuden toimintamallin suunnittelu ja kokeilu paikallisella tasolla Kehittäjät/ tuottajat Toimintamallin näkeminen yhtä aikaa paikallisena ja laajempana ratkaisuna

6 JUURRUTTAJAN TEHTÄVÄ MUUTTUU INNOVAATIOPROSESSIN KULUESSA tunnistaa innovaatioverkoston avain kokoaa eri vaiheissa tarvittavan toimijaverkon (tuottaja, käyttäjä, yhteiskunnallinen toimija) käynnistää, ylläpitää ja fasilitoi vuoropuhelua toimijoiden välillä avaa, määrittelee ja rajaa käsiteltävää kehittämisen kohdetta tekee käsitteellistä mallinnusta yhteisen kehityskohteen jäsentämiseksi ja mahdollistaa toimijoiden välisen oppimisen mobilisoi kollektiivista/ yksilöllistä toimijuutta, rakentaa siltaa vaiheesta toiseen tutkii ja kuvaa innovaatioprosessia fasilitoi innovaation vaikuttavuuden arviointia siirtää tapaa toimia osaksi innovaatioverkon toimijoiden ja innovaation kantajien toimintaa

7 INNOVAATIOPROSESSIN EDISTÄMISESSÄ TEOREETTISESTI KIINNOSTAVIA KYSYMYKSIÄ Innovaation kehitys toimijaverkoston muutoksena ja toiminnan kohteen laajentumisena Innovaatioverkoston toimijuus yksilöllistä vai kollektiivista? Johtamista vai jaettua vastuuta? Hybriditoimijan merkitys? Millainen innovaation mallinnus ja millaiset välineet edistävät innovaatioaihion polkua ja toimijaverkoston oppimista?