Kuka jaksaa jatkaa töissä?

Transkriptio

1 Kuka jaksaa jatkaa töissä? - seminaari klo Tervetuloa! Ohjelma Seminaarin avaus henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi, Helsingin kaupunki Helsinki Health Study 17 vuotta kaupungin työntekijöiden elintapojen yhteyden tutkimusta työssä jaksamiseen ja jatkamiseen. professoriossi Rahkonen, Helsingin yliopisto Mitä useampi terveellinen elintapa, sitä parempi vireys ja toimintakyky. Mutta mitä tehdä, kun noin joka viidennellä on enintään yksi terveellinen elintapa? dosentti Jouni Lahti, Helsingin yliopisto Huonot elintavat käyvät kaupungin kukkarolle! Yksi huono tapa nojaa toiseen ja kimppa kasvattaa kustannuksia. FT Noora Kanerva, Helsingin yliopisto Keskustelua Kahvitauko Kommentointi: liikuntajohtaja Tarja Loikkanen, Helsingin kaupunki Ketkä kuluttavat työterveyden saranoita? Sukupuolten ja ammattiryhmien väliset erot nuorten työntekijöiden työterveyspalvelujen käytössä. tutkija, YTM, Jaakko Harkko, Helsingin yliopisto Sairauspoissaolot kustannusten ja työpaikan kitkojen takana. LT Kustaa Piha, Helsingin yliopisto Työn fyysinen rasittavuus altistaa työkyvyttömyyseläkkeelle ja ennenaikaiselle kuolemalle. dosentti Jenni Ervasti, Työterveyslaitos ja dosentti Minna Mänty, Helsingin yliopisto ja Laurea ammattikorkeakoulu Kommentointi: yksikön johtaja Ritva Teerimäki, Työterveys Helsinki Keskustelua ja seminaarin päätös 2 1

2 Maailman toimivin kaupunki 3 Helsinki Health Study Helsingin kaupungin työntekijöiden terveystutkimus Ossi Rahkonen, Sauli Jäppinen & muu HHS-tutkimusryhmä twitter.com/hhs_helsinkiuni Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 4 2

3 20 years after eli kaupungin ja yliopiston yhteistyön alkutaipaleelta yliopistolta (Eero Lahelma, Ossi Rahkonen, HHS-hanke ym.) tutkimusaloite kaupungille (Koulutus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Arto Antmanille) Useissa palavereissa 1990-luvun lopulla Antmanin lisäksi olivat mukana myös mm. työterveysjohtaja Seppo Lappi, johtava työterveyshoitaja Taru Raja-Halli, työterveyshoitaja Carita Vyhtinen ja palvelusuhdejohtaja Hannu Tulensalo. Henkilöstötoimikunta käsitteli HHS-hankkeen tutkimussuunnitelmaa apul. kaupunginjohtaja Antti Viinikan johdolla ja hyväksyi suunnitelman. Kaupungin henkilöstötoimikunta toimi hankkeen seurantaryhmänä (apul. kaupunginjohtaja IC Björklund ym.). Tietokeskus myös hankkeen tukena (johtaja Eero Holstila, tutk prof Harry Schulman) Ensimmäinen kyselyaineisto kerätiin keväällä 2000 (4. syksyllä 2017) 2000-luvun alussa oli muutamia kaupungin ja yliopiston yhteisiä seminaareja, joissa hankkeen tuloksia esiteltiin ja niistä keskusteltiin. Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 5 HHS-perusraportti 2000-kyselystä Ensimmäinen HHSjulkaisu 2001 Ossi Rahkonen 6 3

4 Helsinki Health Study tutkimuksen tavoitteena on saada monipuolinen kuva työntekijöiden terveydentilasta ja hyvinvoinnista sekä eri vaiheissa työuraa että eläkkeelle siirtymisen jälkeen. on selvittää, miten työ- ja muu elinympäristö sekä elintavat yhdessä biologisten riskitekijöiden kanssa vaikuttavat sairauksiin ja hyvinvointiin sekä sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen erityisenä painopisteenä ovat terveyden ja työkyvyttömyyden sukupuoli- ja ammattiryhmittäiset erot. on tukea työssä jatkamista ja jaksamista sekä ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 7 Voiko tuloksiin luottaa? Kyllä voi. USEITA ERILAISIA AINEISTOJA SEURANTAKOHORTTI: 40, 45, 50, 55 ja 60 vuotiaat , vastausprosentti 67%, näistä 2007 vastasi 83%, % ja %, joista Helsingin kaupungilla töissä syksyllä 2017 N=1926 (28% alkuperäisestä otoksesta, keski-ikä syksyllä ,3 v) Rekistereihin yhdistäminen työnantajan henkilöstörekisteri ja kansalliset rekisterit tietojen yhdistämiseen luvan antaneille NUORTEN KOHORTTI: alle 40-vuotiaat syksyllä 2017 vastausprosentti 51% N=5 898 TYÖTERVEYDEN KÄYNNIT: Työterveys Helsingin aineisto, työterveyshuollon käynnit ja yhteydenotot, kaikki = 100% SAIRAUSPOISSAOLOT: kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot, kaikki = 100% Ossi Rahkonen Helsinki Health Study Kaikki tiedot käsitellään luottamuksellisesti anonymisoituina (nimettöminä), tutkimuksen tekijöillä ei ole tietoa, kuka on vastannut mitäkin. 8 4

5 Naisten ja miesten fyysisesti raskas työ työntekijät edelleen kaupungilla töissä, % Naisten työt selvästi miesten töitä fyysisesti raskaampia. Ajan myötä töissä jatkavat ja jaksavat naiset kokevat työnsä hieman vähemmän raskaaksi, miehillä ei muutosta. 5,2 4,7 4,5 4, Naiset ,5 6,3 4,7 4,4 Miehet Kiusattu tällä hetkellä Fyysisesti raskas työ Kiusattu tällä hetkellä Fyysisesti raskas työ Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 9 Naisten elintavat (%) työntekijät edelleen kaupungilla töissä % 22,7 18,0 15,3 14,0 19,2 17,3 16,7 15,7 36,5 34,4 30,9 29,4 30,0 25,9 25,4 20,1 30,5 25,8 24,6 24,5 Säännöllinen tupakointi Humalahakuinen juominen väh. 1x/kk Usein unettomuusoireita Vähän liikuntaa Ei tuoreita vihanneksia tai juureksia päivittäin Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 10 5

6 Naisten elintavat (%) työntekijät edelleen kaupungilla töissä % 22,7 18,0 15,3 14,0 19,2 17,3 16,7 15,7 36,5 34,4 30,9 29,4 30,0 25,9 25,4 20,1 30,5 25,8 24,6 24,5 Säännöllinen tupakointi Humalahakuinen juominen väh. 1x/kk Usein unettomuusoireita Vähän liikuntaa Ei tuoreita vihanneksia tai juureksia päivittäin Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 11 Miesten elintavat (%) työntekijät edelleen kaupungilla töissä ,9 46,9 43,4 43,4 51,8 44,9 43,6 42,4 % 27,3 33,4 33,0 29,6 26,8 21,0 18,4 15,4 19,0 19,0 16,9 18,0 Säännöllinen tupakointi Humalahakuinen juominen väh. 1x/kk Usein unettomuusoireita Vähän liikuntaa Ei tuoreita vihanneksia tai juureksia päivittäin Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 12 6

7 Miesten elintavat (%) työntekijät edelleen kaupungilla töissä ,9 46,9 43,4 43,4 51,8 44,9 43,6 42,4 % 27,3 33,4 33,0 29,6 26,8 21,0 18,4 15,4 19,0 19,0 16,9 18,0 Säännöllinen tupakointi Humalahakuinen juominen väh. 1x/kk Usein unettomuusoireita Vähän liikuntaa Ei tuoreita vihanneksia tai juureksia päivittäin Ossi Rahkonen Helsinki Health Study Naiset Säännöllinen tupakointi Humalahakuinen juominen väh. 1x/kk Usein unettomuusoireita Vähän liikuntaa Ei tuoreita vihanneksia tai juureksia päivittäin Miehet Säännöllinen tupakointi Humalahakuinen juominen väh. 1x/kk Usein unettomuusoireita Vähän liikuntaa Ei tuoreita vihanneksia tai juureksia päivittäin 14 7

8 Yhteenvetoa Naisten työt selvästi fyysisesti raskaampia kuin miesten työt! Ikääntyvät työssä jatkavat ja jaksavat naiset kokevat työnsä ajan myötä fyysisesti hieman kevyemmäksi, miehillä ei muutosta Voisimme kaikki liikkua enemmän ja syödä terveellisemmin, erityisesti miesten ruokailutottumuksissa kohennettavaa (työpaikkaruokailu!) Uniongelmat lisääntyneet ikääntyvillä naistyöntekijöillä, riskialtis alkoholin käyttö miehillä kovin yleistä Nämä kuviot kertoivat niistä kaupungin työntekijöistä, jotka olivat vuonna vuotiaita ja joista edelleen noin neljäsosa on töissä. He ovat niitä, jotka jaksavat jatkaa töissä. Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 15 Kiitos HHS-tutkimusryhmä ja Helsingin kaupunki! Rahoittajat: Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto, Helsingin kaupunki, OKM, Työsuojelurahasto, Syöpäsäätiö, Juho Vainion Säätiö Ossi Rahkonen Helsinki Health Study 16 8

9 Mitä useampi terveellinen elintapa, sitä parempi vireys ja toimintakyky. Mutta mitä tehdä, kun noin joka viidennellä on enintään yksi terveellinen elintapa? Jouni Lahti Kansanterveystieteen osasto Helsinki Health Study Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/ 17 Terveet elintavat ja hyvä uni 2007 Päivittäinen hedelmien ja vihannesten käyttö (55% naisista, 26% miehistä) Liikunnallisesti aktiivisia (37% naisista, 53% miehistä) Ei tupakoi (82% naisista, 79% miehistä) Ei humalahakuista juomista (51% naisista ja 20% miehistä) Harvoin uniongelmia (40% naisista ja 44% miehistä) Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/

10 Toimintakyky = Kyky suoriutua jokapäiväisen elämän toiminnoista Fyysinen toimintakyky Fyysinen rooli Kipu (PCS) Fyysinen toimintakyky Yleinen terveydentila Vireys Sosiaalinen toimintakyky Tunneperäinen rooli (MCS) Henkinen toimintakyky Mielenterveys Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/ 19 Fyysinen toimintakyky keskiarvo 2012 Fyysinen toimintakyky (2012) terveiden elintapojen ja unen mukaan (2007) 2007 Tulos: Terveet elintavat, etenkin aktiivinen liikunta ja hyvä uni yhteydessä parempaan fyysiseen toimintakykyyn. Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/

11 Henkinen toimintakyky (2012) terveiden elintapojen ja unen mukaan (2007) Henkinen toimintakyky keskiarvo Tulos: Terveet elintavat, etenkin tupakoimattomuus ja hyvä uni yhteydessä parempaan henkiseen toimintakykyyn. Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/ 21 Vireys (2012) terveiden elintapojen ja unen mukaan (2007) Vireys keskiarvo Tulos: Terveet elintavat ja etenkin hyvä uni yhteydessä parempaan vireyteen. Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/

12 Terveet elintavat ja uni summattuna. %-osuudet miehillä ja naisilla. % Terveiden elintapojen lukumäärä 2007 Tulos: Miehistä 60% ja naisista 43% on korkeintaan kaksi terveellistä elintapaa. Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/ 23 Terveet elintavat ja uni summattuna (2007) yhteys toimintakykyyn (2012) Toimintakyky keskiarvo 2012 Terveiden elintapojen lukumäärä 2007 Tulos: Mitä useampi terveellinen elintapa sen parempi on sekä fyysinen että henkinen toimintakyky. Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/

13 Yhteenveto Terveet elintavat ja hyvä uni yhdessä vahvasti yhteydessä niin fyysiseen kuin henkiseen toimintakykyyn Unella keskeinen merkitys toimintakyvylle ja vireydelle Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/ 25 Mihin kiinnittää huomiota? Hyvä toimintakyky ja vireys Palautuminen + Riittävä ja hyvä uni + Säännöllinen liikunta + Terveellinen ravitsemus, ateriarytmi - Alkoholi heikentää unenlaatua - Tupakointi heikentää fyysistä kuntoa Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/

14 Kiitokset Helsingin kaupunki Helsinki Health Study tutkimusryhmä Rahoitus: Suomen Akatemia, Työsuojelurahasto, Juho Vainion säätiö Lääketieteellinen tiedekunta/ Jouni Lahti/ 27 HUONOT ELINTAVAT KÄYVÄT KAUPUNGIN KUKKAROLLE! YKSI HUONO TAPA NOJAA TOISEEN JA KIMPPA KASVATTAA KUSTANNUKSIA Noora Kanerva (dosentti, FT, ETM) Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto 28 14

15 LYHYET <10PV SAIRAUSPOISSAOLOT Työnantajan suora palkkakustannus Työntekijän vuosipalkka ja vuosityöaika à päiväpalkka / vuosi Työntekijän lyhyiden sairauspoissaolojaksojen päivien lukumäärä / vuosi à Summattuna yhteen 29 <10 pv sairauspoissaolojen suora palkkakustannus työntekijää kohden 10 vuoden ajanjaksolla Epäterveellisten elintapojen lukumäärä Kaikki Lyhyiden sairauspoissaolopäivien kustannus, Lyhyiden sairauspoissaolojen kustannusten osuus palkkakustannuksista, % ,7 2,2 2,5 3,3 3,

16 HUONOJEN ELINTAPOJEN KERTYMINEN: MITÄ USEAMPI EPÄTERVEELLINEN ELINTAPA, SITÄ SUUREMMAT <10PV SAIRAUSPOISSAOLOJEN KUSTANNUKSET Lisäkustannus, / 10 vuotta Ei epäterveellisiä elintapoja (ref) epäterveellinen elintapa epäterveellistä elintapaa epäterveellistä elintapaa 31 <10PV SAIRAUSPOISSAOLOJEN KUSTANNUSTEN KANNALTA MERKITTÄVIMMÄT ELINTAVAT Lisäkustannus, / 10 vuotta

17 LIIKUNNALLA VOIDAAN ALENTAA <10PV SAIRAUSPOISSAOLOJEN KUSTANNUKSIA LIEVISSÄ UNETTOMUUSOIREISSA 33 PITKÄT >10 PV SAIRAUSPOISSAOLOT Työnantaja: Suora palkkakustannus 10 pv:n karenssiajalta Sivukustannukset (lomarahat, sairausvakuutus, työttömyysvakuutus, eläkevakuutus) Suora palkkakustannus Kelan päivärahan ja työntekijän palkan erotuksesta (mikäli positiivinen) Kela: Päivärahat Keva (eläketurvakeskus): Työkyvyttömyyseläkkeiden arvioitu kustannus (päivärahan mukaan) 34 17

18 >10 pv sairauspoissaolojen kustannukset työntekijää kohden 5 vuoden ajanjaksolla Epäterveellisten elintapojen lukumäärä Kaikki Kaikki Työnantaja Kela KEVA (eläketurvakeskus)* *Työkyvyttömyyseläkkeiden arvioitu kustannus (päivärahan mukaan) 35 HUONOJEN ELINTAPOJEN KERTYMISELLÄ MYÖS MERKITYS PITKIEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN KUSTANNUKSISSA 36 18

19 Lisäkustannus, / 5 vuotta MERKITTÄVIMMÄT ELINTAVAT: LIIKUNTA, TUPAKKA JA UNI JÄLLEEN TÄRKEIMMÄT PITKIEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN KUSTANNUSTEN KANNALTA Liikunta Tupakointi Unen laatu 37 KÄYTÄNNÖN MERKITYS KAUPUNGILLE : LYHYET POISSAOLOT 2 huonoa elintapaa 20 % tutkittavista työntekijää = / 10 vuotta Tiheät unettomuusoireet + vähäinen liikunta ~ 6-7 % tutkittavista työntekijää = / 10 vuotta 38 19

20 KÄYTÄNNÖN MERKITYS KAUPUNGILLE : PITKÄT POISSAOLOT 1 huono elintapa 35% työntekijöistä työntekijää = / 5 vuotta 2 huonoa elintapaa 20% työntekijöistä työntekijää = / 5 vuotta 39 KIITOS! Helsingin kaupunki Työsuojelurahasto Juho Vainion säätiö Noora Kanerva (dosentti; FT; ETM) Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto noora.kanerva@helsinki.fi 40 20

21 Kuka jaksaa jatkaa? Liikuntajohtaja Tarja Loikkanen Välttämätöntä ja järkevää liikkua nykyistä enemmän: - Elintapasairaudet - Tuki- ja liikuntaelinvaivat - Uniongelmat - Stressi, palautuminen - Elämänhallinta - Masennus, ahdistus 42 21

22 Naiset/tytöt Miehet/pojat Lähteet: LIITU-tutkimus (2016) ja KunnonKartta (2017) 43 Mikä olennaista? - Huomio liialti vapaa-ajan liikunnassa (reipas ja rasittava). - Liikuntaa harrastava voi olla muuten liikkumaton. - Kaikkia ei saada vapaa-ajan liikunnan pariin. - Objektiivinen tieto työntekijöiden istumisen määrästä ja kokonaisaktiivisuudesta puuttuu. - Istuminen on itsenäinen terveyden riskitekijä huolimatta siitä harrastaako ihminen vapaaajan liikuntaa vai ei

23 Helsingin liikkumisohjelma: - Oivallus: Liikkuminen on liikuntaa tärkeämpää. Pienikin liike auttaa. - Uudella otteella, koko kaupunkitasoisesti. - Liikkuminen osana arkea, ei erillisenä suorituksena (esim. kävely, pyöräily) - Yritykset, seurat, järjestöt, yhdistykset kumppaneiksi. - Varhaislapsuus luo perustan. - Työyhteisö voi olla ratkaiseva toimija arkiaktiivisuuteen kannustamisessa: Istumisen tauottaminen, kampanjointi, liikuntaedut, johdon esimerkki, kohderyhmäkohtaiset toimet, työkykyvalmennukset jne. 45 Käytä liikkumavarasi #HelsinkiLiikkuu 23

24 47 Ketkä kuluttavat työterveyden saranoita? Sukupuolten, toimialojen ja ammattiryhmien väliset erot nuorten työntekijöiden työterveyspalvelujen käytössä. Kuka jaksaa jatkaa töissä? seminaari Jaakko Harkko, Anne Kouvonen, Hilla Sumanen, Helsingin yliopisto 48 24

25 Taustatietoja esityksestä Esitetyt tulokset perustuvat Nuorten työntekijöiden työkyky ja työterveyshuoltopalvelujen käyttö -tutkimushankkeeseen, jota rahoittaa TSR Tutkimusprojektin tavoitteena on tutkia työterveyspalveluiden käyttöä, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyysetuuksien kohdentumista Tässä esityksessä kuvataan työterveyshuollon kohdentumista Helsingin kaupungin nuorten työntekijöiden (alle 35-vuotiaat) ryhmässä 49 Aineisto Tutkimus perustuu Helsingin kaupungin ja Työterveys Helsingin rekistereihin Vuosina alle 35-vuotiaita työntekijöitä oli keskimäärin ~ / vuosi 50 25

26 Työterveyspalveluiden sairaanhoitokäynnit Työterveyskäynnit, 1/ vuosi -34 vuotiaat vuotiaat 50- vuotiaat Alle 35-vuotiaat ovat vähiten työterveyden sairaanhoitopalveluita käyttävä ikäryhmä Alle 35-vuotiailla palveluiden käyttö on pysynyt melko vakaana vuosina Työterveyspalveluiden sairaanhoitokäynnit Työterveyskäynnit, 1/ Alle 35-vuotiaiden ryhmässä naisilla palveluiden käyttö on miehiä yleisempää Palveluiden käytön trendit ovat saman kaltaisia molemmilla sukupuolilla vuosi Miehet Naiset 52 26

27 Palveluiden käyttö suurimmilla toimialoilla, miehet Työterveyskäynnit, vuosikeskiarvo= vuosi Miehillä palveluiden käyttö yleisintä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Miehillä palveluiden käyttö vähäisintä terveysja päihdepalveluissa ja opettajilla Yhteensä Terveys- ja päihdepalvelut Opettajat Perhe- ja sosiaalipalvelut Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut Varhaiskasvatus ja esiopetus 53 Palveluiden käyttö suurimmilla toimialoilla, naiset Työterveyskäynnit, vuosikeskiarvo= vuosi Yhteensä Terveys- ja päihdepalvelut Opettajat Perhe- ja sosiaalipalvelut Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut Varhaiskasvatus ja esiopetus Naisilla palveluiden käyttö yleisintä varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa havaittavissa palveluiden käytön kasvutrendi 54 27

28 Palveluiden käyttö ammattiryhmittäin Ylemmät toimihenkilöt käyttävät työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita vähiten Palveluiden käyttö yleistyy siirryttäessä alempiin toimihenkilöryhmiin ja työntekijöiden ryhmään Ylemmät toimihenkilöt Keskitason toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Miehet Naiset Työntekijät Yhteensä Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden käyttö ammattiryhmittäin sukupuolen mukaan. Käyntikerrat keskimäärin per vuosi. 55 Onko palveluilla suurkuluttajia? Nuorten aikuisten työterveyspalveluissa havaittavissa neljä käyttäjäryhmää Ei palveluiden käyttöä Matala/laskeva Matala/kasvava Korkea ja toistuva - Ei palveluiden käyttöä (50%) 9.8% - Matala/kasvava (18%) - Matala/laskeva (22%) - Korkea ja toistuva (10%) 22.5% 49.7% 18% Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden käyttäjäryhmät. Osuus kaikista työntekijöistä

29 Onko palveluilla suurkuluttajia? Korkea / toistuva ryhmä käyttää 40 % palveluista Korkea / toistuva työterveyspalveluiden käyttö on yleisempää työntekijäryhmillä ja miehillä ammattiryhmien väliset erot ovat suuremmat kuin naisilla Ei palveluiden käyttöä Matala/laskeva 40% Matala/kasvava Korkea ja toistuva 7.8% 23% 29.2% Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden käyttäjäryhmät. Osuus palveluiden käytöstä. 57 Päätulokset Suuri osa nuorista työntekijöistä ei käytä työterveyden sairaanhoitopalveluita suuressa määrin Palveluiden käytössä on eroja toimialojen ja ammattiryhmien välillä Palveluita paljon käyttävät voidaan potentiaalisesti tunnistaa jo työsuhteen ensimmäisinä vuosina 58 29

30 Kiitos! 59 Sairauspoissaolot kustannusten ja työpaikan kitkojen takana Kustaa Piha, LT, KTM, VTM Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Seminaari: Kuka jaksaa jatkaa töissä? 60 30

31 Miksi sairauspoissaoloja kannattaa tutkia? Sairauspoissaolot ovat näkyvä ja suoria kustannuksia aiheuttava ilmiö yhteiskunnassa Sairauspoissaolojen kustannuksia on arvioitu eri tavoin, mutta kokonaiskustannuksista on vähän tutkittua tietoa EK: yksityissektorilla 4,2 %:a työajasta menetettiin sairauspoissaolojen vuoksi 1990-luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan sairauspoissaolojen kustannukset olivat 4,6 %:a BKT:sta 1 Sairauspoissaolot ovat hyvä terveyden ja hyvinvoinnin indikaattori, joka on yhteydessä mm.: Terveyden riskitekijöihin, kuten elintapoihin Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen Kuolleisuuteen Sairauspoissaoloihin voi vaikuttaa 1 Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos Sairauspoissaolopäivät 100 henkilötyövuotta kohti ikäryhmittäin Naiset Miehet Sumanen ym. SLL 7/2018. Mallinnuksessa ammattiasema vakioitu

32 Omalla ilmoituksella (1-3pv) pidetyt sairauspoissaolopäivät 100 henkilötyövuotta kohti ikäryhmittäin Naiset Miehet Sumanen ym. SLL 7/2018. Mallinnuksessa ammattiasema vakioitu. 63 Sairauspoissaolojen riski ammattiaseman mukaan, kun työolot, terveyskäyttäytyminen ja perheeseen liittyvät tekijät on huomioitu. Naiset. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Johtajat ja esimiehet Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Laaksonen ym. JECH 64/2010. Riski kertoo sen, kuinka monta kertaa enemmän ammattiryhmällä on sairauspoissaoloja verrattuna johtajiin ja esimiehiin. Palkit alenevat, jos esim. työoloilla on merkitystä

33 Sairauspoissaolojen riski ammattiaseman mukaan, kun työolot, terveyskäyttäytyminen ja perheeseen liittyvät tekijät on huomioitu. Miehet. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Johtajat ja esimiehet Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Laaksonen ym. JECH 64/2010. Riski kertoo sen, kuinka monta kertaa enemmän ammattiryhmällä on sairauspoissaoloja verrattuna johtajiin ja esimiehiin. Palkit alenevat, jos esim. työoloilla on merkitystä. 65 Sairauspoissaolojaksot 100 henkilötyövuotta kohti sosioekonomisen aseman mukaan. Niiden työntekijöiden suhteellinen riski, jotka eivät osallistuneet terveystarkastukseen. 1,5 1,0 0,5 Naiset Miehet 0,0 Ikävakioitu Ikä + Koulutus Ikä + Koulutus + Ammattiasema Ikä + Koulutus + Ammattiasema + Tulot Piha ym. JECH 71/2017. Riski kertoo sen, kuinka monta kertaa enemmän terveystarkastukseen osallistumattomilla on sairauspoissaoloja verrattuna osallistuneisiin. Palkit muuttuvat, jos sosioekonominen asema vaikuttaa

34 Mitä pitää muistaa esityksestä? 1. Nuorten työntekijöiden lyhyet sairauspoissaolot ovat todellinen ilmiö 2. Ammattiasemalla on iso merkitys sairauspoissaoloihin 3. Fyysisiin työoloihin ja terveyskäyttäytymiseen kannattaa kiinnittää huomiota 4. Sairauspoissaoloihin on mahdollista vaikuttaa Työterveyshuolto Johtaminen Työntekijän oma vastuu 67 Yhteystiedot Kustaa Piha

35 Pitkäaikainen työn fyysinen rasittavuus altistaa työkyvyttömyyseläkkeelle ja ennenaikaiselle kuolemalle Ervasti J, 1,2 Pietiläinen O, 1 Rahkonen O, 1 Lahelma E, 1 Kouvonen A, 1,3,4 Lallukka T, 1,2 Mänty M 1,5 1 Helsingin yliopisto 2 Työterveyslaitos 3 SWPS University of Social Sciences and Humanities in Wroclaw, Wroclaw, Poland 4 Queen s University Belfast, Belfast, UK 5 Laurea ammattikorkeakoulu 69 Taustaa Fyysisesti raskas työ lisää työkyvyttömyyseläkkeen riskiä erityisesti tuki- ja liikuntaelinsyistä On myös jonkin verran näyttöä, että fyysisesti raskas työ lisää ennen aikaisen kuoleman riskiä miehillä Ei kuitenkaan tiedetä, miten pitkäaikainen (väh vuoden) altistus fyysisesti raskaalle työlle vaikuttaa työkyvyttömyyseläköitymiseen ja ennen aikaisen kuoleman riskiin

36 Tavoite Tutkimme pitkäaikaisten työaltisteiden yhteyttä työkyvyttömyyseläköitymiseen ja kuolleisuuteen HHS-aineistossa kehittämällä uuden ammattinimikkeisiin perustuvan HHS-työaltistematriisin 71 HHS-työaltistematriisi HHS -kyselyvastaukset (n=8960) Kysymykset liittyen työaltisteisiin ja työasentoihin, esim. Raskas ruumiillinen ponnistelu/ raskaat nostot ja kantaminen Selän kiertoliikkeet Samanlaisina toistuvat liikkeet Altistuneet vs. ei-altistuneet Työaltisteet laskettiin Altistuneiden osuutena (%) kussakin ammattiryhmässä 40 ammattinimikettä (30 % kaikista kunta-alan ammateista) erikseen miehille (n=1381) ja naisille (n=5378)

37 Esimerkkejä HHS-työaltistematriisista: Työntekijöiden osuus (%), jotka raportoivat työn sisältävän raskasta ruumiillista ponnistelua Altistuneiden osuus (%) Naiset (n=5378) Esiasteen koulujen johtajat ja opettajat 71 - Kirjasto-, arkisto- ja museoalan työ Hoitohenkilökunta Muu hoitoalan henkilöstö 83 - Liikunta- ja työ-, ja toimintaterapia-ammatit 61 Lastenhoitajat ja muu lastenhoitohenkilöstö 84 - Harrastus- ja askartelu- ym. ohjaajat Kodinhoitajat, kotiavustajat 92 - Palomiehet - 92 Kokit, keittäjät, kylmäköt 91 Kiinteistötyöntekijät Miehet (n=1381) 73 Tutkimusjoukko Rekisteritiedot kaikista Helsingin kaupungin työntekijöistä (n= ): Ammattialtisteiden yhdistäminen onnistui (84 %) työntekijän osalta (tieto vähintään yhdeltä vuodelta) Valikoimme ne, jotka olivat työsuhteessa 8-10 vuoden ajan ennen vasteen seurannan alkua lopullisen tutkimusjoukon koko oli työntekijää (21 %)

38 Tutkimuksen asetelma 75 Tutkimusjoukon kuvaus Miehet (n=2870) Naiset (n=15517) % ka(kh)* % ka(kh)* Peruskoulu Keskiaste Korkea-aste Krooninen sairaus Ikä 48.3 (8.3) 47.0 (8.5) Altistuminen fyysisesti raskaalle työlle/nostot ja kantaminen ( ) * ka = keskiarvo, kh=keskihajonta 39.7 (27.8) 54.9 (26.8)

39 Pitkäaikainen altistuminen raskaalle fyysiselle työlle lisää eläkkeen ja ennenaikaisen kuoleman riskiä Riskisuhde (subhazard ratio) 3 2,5 2 1,5 1 0,5 1,46 2,73 2,56 2,29 1,54 0 TULES-eläke: 530 tapausta (3%) Kuolema, miehet: 110 tapausta (4%) Matalin altistus (0-25 %), vertailuryhmä 2. neljännes (26-64 %) 3. neljännes (65-82 %) Korkein altistus (>82%) Kuolema, naiset: 266 tapausta (2%) 77 Yhteenveto Pitkäaikainen altistuminen fyysisesti raskaalle työlle jopa kolminkertaistaa tuki- ja liikuntaelin perusteisen työkyvyttömyyseläkkeen riskin Eläköitymisen riski kasvaa jo matalassa altistuksessa, kun altistumisen aika on pitkä Myös ennenaikaisen kuoleman riski kasvaa, erityisesti miehillä

40