JOHDANTO VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN Työllistyminen heti valmistumisen jälkeen Työtilanne tutkimushetkellä...

Transkriptio

1 JOHDANTO VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN Työllistyminen heti valmistumisen jälkeen Työtilanne tutkimushetkellä Ammattiryhmät Työsektori, työsuhteen luonne ja työaikatyyppi Työn ja koulutuksen vastaavuus OPINTOJEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET TYÖN KANNALTA Sosiologian opinnot Muut opinnot KIINNOSTUS JATKO-OPINTOIHIN YHTEENVETO LÄHTEET...23 LIITE 1: VASTAAJIEN AMMATTINIMIKKEET...24 LIITE 2: SELVITYKSEEN KÄYTETTY KYSELYLOMAKE...25

2

3 JOHDANTO Tämä on järjestyksessä neljäs opetusministeriön rahoittaman ja sosiologian laitoksella toteutettavan Tuella ja taidolla -hankkeen raporteista. Hankkeen pilottitutkimuksena keväällä 2000 julkaistun Opiskelijatutkimuksen (Jallinoja et al. 2000) pohjalta käynnistettiin opintojen etenemistä ja ohjausta kartoittava selvityshanke. Sen tuloksia on raportoitu kesällä 2001 ilmestyneessä Sosiologian opintojen eteneminen ja etenemisen esteet - raportissa (Anttila 2001), talvella 2002 ilmestyneessä Opintojen ohjausraportissa (Majava ja Saikkonen 2002) sekä käsillä olevassa sosiologiasta valmistuneiden työllistymistä käsittelevässä raportissa. Tämä selvitys perustuu vuoden 1997 ja helmikuun 2000 välisenä aikana valtiotieteiden maisteriksi sosiologiasta valmistuneilta (N=103) kerättyyn kyselyaineistoon, joka tehtiin postikyselynä maalis-toukokuussa Vastausosuus oli 62 % (N=64). Aineiston keruuprosessi on kuvattu tarkemmin Sosiologian opintojen eteneminen ja etenemisen esteet - raportissa (Anttila 2001, 3 4). Käsillä oleva raportti on osin toimitettu sosiologian opiskelijoiden Milma Arolan, Sanna Berndtsonin, Eeva von Fieandtin, Heidi Katterin, Anne Korppilan, Tiina Kukkamaan, Terhi Leppiniemen ja Samu Lindströmin tutkimusharjoitustöiden pohjalta. Selvityksen tarkoituksena on antaa yleiskuva vastavalmistuneiden sosiologien työelämään sijoittumisesta. Saatuja tuloksia verrataan aikaisempien, vuosina 1994 (Piiroinen 1995) ja 1982 (Ahtiainen 1984) toteutettujen sijoittumiskyselyjen tuloksiin. Vertailun avulla pyritään kartoittamaan sosiologien työelämänäkymien muutoksia parin viime vuosikymmenen aikana. Tulosten suoraa vertailua vaikeuttaa se, että selvitysten tiedot on kerätty osin eri tavoin muun muassa käyttäen erilaisia ammattiryhmäluokituksia. Rajoituksia vertailulle aiheuttaa myös se, että vuonna 2000 toteutettu sijoittumiskysely oli suunnattu ainoastaan vastavalmistuneille sosiologeille, joilla on ollut suhteellisen vähän aikaa löytää paikkansa työmarkkinoilla. Vuosien 1982 ja 1994 selvityksissä käsiteltiin noin vuosikymmenen ajanjaksolla valmistuneita. Luvussa 1 tarkastellaan sosiologiasta valmistuneiden työnhakuprosessin kestoa, sijoittumista eri ammattiryhmiin ja työelämän sektoreille, työsuhteen luonnetta ja työaikatyyppiä sekä työn ja koulutuksen vastaavuutta. Luvussa 2 käsitellään valmistuneiden käsityksiä siitä, mitkä asiat sosiologian ja muissa opinnoissa ovat olleet hyödyllisimpiä ja 3

4 puutteellisimpia heidän työtehtäviensä kannalta. Luvussa 3 tarkastellaan sosiologiasta valmistuneiden kiinnostusta jatko-opintoja kohtaan. Luvun 4 yhteenvetoon on koottu selvityksen päätuloksia. 1 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 1.1 Työllistyminen heti valmistumisen jälkeen Seuraavassa tarkastellaan valtiotieteiden maisteriksi sosiologiasta /2000 valmistuneiden työelämään sijoittumista heti valmistumisen jälkeen. Taulukosta 1 käy ilmi, että kaksi kolmannesta vastaajista oli hakenut työtä heti valmistuttuaan. Reilu neljännes vastaajista ei ollut hakenut työtä valmistuttuaan, koska oli jo töissä. 14 % työtä hakeneista ei ollut saanut heti työtä, ja oli sen vuoksi tehnyt muita asioita pääasiassa opiskellut. Pieni joukko vastaajista ei ollut hakenut työtä heti valmistumisen jälkeen pääasiassa perhe-elämään liittyvistä syistä. Taulukko 1. Työn hakeminen heti valmistumisen jälkeen. Haitko valmistumisen jälkeen heti töitä? Vastaajia % Kyllä Kyllä, mutta koska en saanut heti töitä, tein lisäksi muuta 9 14 En hakenut, koska olin jo töissä En hakenut muusta syystä 5 8 Yhteensä Taulukosta 2 käy ilmi, että kyselyyn vastanneet sosiologit olivat työllistyneet varsin pian valmistumisen jälkeen. Kaksi kolmesta vastaajasta oli valmistumishetkellä jo entuudestaan työssä ja kolmen kuukauden kuluessa neljä viidestä vastaajasta oli saanut työpaikan. Vuoden sisällä valmistumisesta yhtä lukuun ottamatta kaikki vastaajat olivat saaneet työpaikan. Sukupuolella tai valmistumisnopeudella ei ollut vaikutusta vastaajien työllistymisnopeuteen. Sen sijaan miehet olivat hieman naisia useammin työssä valmistumishetkellä. 4

5 Taulukko 2. Työn hakemiseen valmistumisen jälkeen kulunut aika. Kuinka pian valmistumisen jälkeen sait töitä? Vastaajia % Olin jo töissä valmistuessani kk sisällä kk sisällä kk sisällä 3 5 En ole saanut vielä töitä 1 2 Yhteensä *Mukaan luettu tutkijakoulu-, apuraha- sekä freelance- ja projektityöskentely Verrattaessa taulukkoja 1 ja 2 huomataan, että edellisessä 27 % ja jälkimmäisessä 61 % vastaajista ilmoitti olleensa valmistumishetkellä työssä. Epäsuhta saattaa johtua siitä, että osa valmistumishetkellä työssä olleista vastaajista oli valmistuttuaan hakenut enemmän tai vähemmän aktiivisesti muuta työtä, mutta ei ollut ottanut sitä huomioon vastatessaan valmistumisen jälkeisen työnhakuprosessin kestoa käsitelleeseen kysymykseen. Sosiologit näyttävät olevan valmistuessaan työssä aikaisempaa useammin. Vuosina valmistuneiden sosiologien työelämään sijoittumista tarkastelevassa selvityksessä valmistumishetkellä työssä oli 46 % vastaajista. Sen sijaan valmistumisen jälkeisen työnhakuprosessin kestossa ei ole tapahtunut muutoksia. (Piiroinen 1995, 68.) Vastaajia pyydettiin arvioimaan, vastasiko heidän ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikkansa heidän koulutustasoaan. Kaiken kaikkiaan kolme neljästä vastaajasta arvioi ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työnsä vastanneen koulutustasoaan (taulukko 3). Vielä suurempi osuus, 87 % vastaajista, arvioi tutkimushetken työnsä vastaavan koulutustasoaan (ks. taulukko 12). Näistä tuloksista voidaan päätellä, että valtaosa sosiologeista sijoittuu valmistuttuaan koulutustasoaan vastaavaan työhön. Taulukko 3. Vastaajien arviot siitä, vastasiko ensimmäinen työ koulutustasoa työllistymisnopeuden mukaan (%). Vastasiko valmistumisesi jälkeinen ensimmäinen työsi koulutustasoasi? Kuinka pian valmistumisen jälkeen sait töitä? Olin jo töissä 3 kk sisällä 12 kk sisällä Kaikki Kyllä Ei Yhteensä 100 (N=39) 100 (N=14) 100 (N=10) 100 (N=63) 5

6 Niistä vastaajista, jotka olivat jo valmistuessaan töissä, 72 % arvioi ensimmäisen työnsä vastanneen koulutustasoaan. Moni sosiologi oli siis saanut koulutustaan vastaavan työpaikan jo ennen valmistumistaan. Hieman pienempi osuus (64 %) niistä vastaajista, jotka olivat saaneet töitä kolmen kuukauden sisällä valmistumisesta, katsoi ensimmäisen työnsä vastanneen koulutustasoaan. Sen sijaan kaikki ne vastaajat, joilta ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan löytämiseen oli kulunut pitempi aika kolmesta kuukaudesta vuoteen katsoivat ensimmäisen työnsä vastanneen koulutustasoaan. Tämä tulos voi johtua siitä, että pitempään työtä etsineet olivat olleet valmiita hyväksymään ainoastaan koulutustaan vastaavaa työtä. (Taulukko 3.) Miehistä 83 % ja naisista 71 % arvioi ensimmäisen työpaikkansa vastanneen koulutustasoaan. Miehet saivat siten naisia hieman nopeammin koulutustaan vastaavaa työtä. Sukupuolten välinen ero kuitenkin katosi tarkasteltaessa työn ja koulutustason vastaavuutta tutkimushetkellä: tällöin työtehtävät vastasivat koulutustasoa 88 %:lla naisista miesten vastaavan osuuden pysyessä samana kuin ensimmäisen työpaikan kohdalla. Taulukosta 4 käy ilmi, että valmistumisnopeudella oli jossain määrin vaikutusta vastaajien arvioihin ensimmäisen työn ja koulutustason vastaavuudesta. Sosiologian opintojen mediaanikestoa (v. 2000) eli seitsemää vuotta pitempään opiskelleet vastaajat olivat työllistyneet harvemmin koulutustaan vastaavaan työhön kuin nopeasti toisin sanoen seitsemässä vuodessa tai lyhyemmässä ajassa valmistuneet. Nopeasti valmistuneista 85 % ja hitaasti valmistuneista 62 % arvioi ensimmäisen työpaikkansa vastanneen koulutustasoaan. Ero oli havaittavissa myös tutkimushetkellä, jolloin käytännössä kaikki nopeasti valmistuneet mutta vain 75 % hitaasti valmistuneista teki koulutustasoaan vastaavaa työtä (ks. taulukko 14.). Taulukko 4. Vastaajien arviot siitä, vastasiko ensimmäinen työ koulutustasoa valmistumisnopeuden mukaan (%). Vastasiko ensimmäinen työ Valmistumiseen kulunut aika Kaikki koulutustasoa? 7 vuotta tai vähemmän Yli 7 vuotta Kyllä (N=47) Ei (N=16) Yhteensä 100 (N=34) 100 (N=29) 100 (N=63) 6

7 1.2 Työtilanne tutkimushetkellä Ammattiryhmät Sosiologiasta valmistuneilta kysyttiin, mikä oli heidän pääasiallinen toimintansa tutkimushetkellä. Taulukosta 5 käy ilmi, että lähes kaikki vastaajat olivat tutkimushetkellä ansiotyössä. Taulukko 5. Vastaajien pääasiallinen toiminta tutkimushetkellä. Millainen on tämän hetkinen pääasiallinen toimintasi? Vastaajia % Työssä käyvä* Työtön 1 2 Muu 2 3 Yhteensä *Mukaan luettu tutkijakoulu-, apuraha- sekä freelance- ja projektityöskentely Tutkimushetkellä työssä olevilta vastaajilta kysyttiin, mikä on heidän ammattinimikkeensä. Taulukossa 6 esitellään vastaajien sijoittumista eri ammattiryhmiin heidän ilmoittamiensa ammattinimikkeiden perusteella. Siitä käy ilmi, että vastaajat olivat sijoittuneet työelämässä monenlaisiin tehtäviin. Suurin yksittäinen ammattiryhmä (35 %) koostui tutkijoista ja tutkimusavustajista. Hallinnon, suunnittelun ja koordinoinnin tehtäviin oli sijoittunut vajaa kolmannes vastaajista. Muita ammattiryhmiä olivat toimittajat, johtoasemassa olevat sekä opetus- ja sosiaaliala. Taulukko 6. Vastaajien sijoittuminen ammattiryhmiin tutkimushetkellä sukupuolen mukaan (%). Ammattiryhmät Sukupuoli Kaikki Mies Nainen Tutkijat ja tutkimusavustajat (N=21) Hallinto, suunnittelu, koordinointi (N=18) Johtoasemassa olevat (N=5) Opetusala (N=5) Toimittajat (N=5) Sosiaaliala (N=2) Muut (N=4) Yhteensä 100 (N=18) 100 (N=42) 100 (N=60) Taulukosta 6 käy ilmi, että sosiaalialan työtä tekivät yksinomaan naispuoliset vastaajat. Naiset olivat myös miehiä paljon useammin 7

8 edustettuina hallinnon, suunnittelun ja koordinoinnin ammattiryhmässä. Toisaalta toimittajina sekä opetus- ja johtotehtävissä toimivien vastaajien ryhmässä miesten suhteellinen osuus oli naisia suurempi. Tutkijoiden ryhmässä naiset ja miehet olivat edustettuina melko tasaisesti. Taulukon 6 ja aikaisempien sosiologiasta valmistuneiden työelämään sijoittumista käsittelevien selvitysten perusteella voidaan todeta, että sosiologiasta valmistuneiden ammattiprofiili on ollut samantyyppinen parin viime vuosikymmenen ajan. Vuosina valmistuneista sosiologeista 31 % oli sijoittunut yhteiskuntatieteellisiin tutkimus- ja suunnittelutehtäviin, 17 % opetusalalle, 12 % erilaisiin johtotehtäviin, 11 % media-alalle, 10 % sosiaalialalle sekä 6 % hallinto- ja toimistotyöhön. 1 (Piiroinen 1995, ) Vuosina valmistuneista sosiologeista noin neljännes oli sijoittunut hallinnollisiin-, suunnittelijan- ja tutkijan tehtäviin kuhunkin. Loput toimivat opettajina, toimittajina ja sosiaalialalla. (Ahtiainen 1984, 13.) Työsektori, työsuhteen luonne ja työaikatyyppi Seuraavassa tarkastellaan sosiologiasta valmistuneiden sijoittumista työelämän sektoreille (taulukko 7). Puolet vuoden 2000 kyselyyn vastanneista sosiologeista työskenteli valtiosektorilla, kuten yliopiston palveluksessa. Yksityissektorilla vastaajista työskenteli vajaa kolmannes. Loput vastaajat työskentelivät kunnan palveluksessa (12 %) ja kolmannella sektorilla, kuten järjestöissä (8 %). (Taulukko 7.) Nais- ja miespuoliset vastaajat jakautuivat varsin tasaisesti eri työsektoreille. Taulukko 7. Vastaajien sijoittuminen työelämän eri sektoreille tutkimushetkellä (%). Työsektori 1982* 1994** 2000 Valtiosektori (ml. yliopisto) Kuntasektori Yksityissektori Kolmas sektori Yhteensä 100 (N=170) 100 (N=189) 100 (N=61) * Taulukon tiedot Ahtiainen 1984, 7 8. ** Taulukon tiedot Piiroinen 1995, Vuonna 1994 (Piiroinen 1995) toteutetussa kyselyssä tutkimusavustajat oli sijoitettu jäännöskategoriaan muut. Vuoden 2000 kyselyssä tutkimusavustajat on sijoitettu tutkijoiden ammattiryhmään. 8

9 Taulukosta 7 käy ilmi, että yksityissektorin osuus sosiologien työllistäjänä on kaksinkertaistunut vuodesta 1994 ja kolminkertaistunut vuodesta Kuntasektorin työllistävä osuus näyttää sen sijaan pienentyneen tasaisesti valtiosektorin työllistävän roolin pysyessä ennallaan. Myös kolmannen sektorin osuudessa on tapahtunut muutoksia, mutta ne voivat ryhmän pienuuden vuoksi johtua satunnaisvaihtelusta. Taulukossa 8 tarkastellaan vastaajien työsuhteen luonnetta tutkimushetkellä. Siitä käy ilmi, että ainoastaan neljännes vastaajista työskenteli vakituisessa työsuhteessa. Kahdella kolmesta vastaajasta oli määräaikainen työsuhde. Loput vastaajat tekivät muuntyyppistä, kuten freelance- tai urakkatyötä. Taulukko 8. Tutkimushetken työsuhteen luonne työsektorin mukaan (%). Työsuhteen Työsektori Kaikki luonne Valtiosektori (ml. yliopisto) Kuntasektori Yksityissektori Kolmas sektori Vakituinen (N=16) Määräaikainen (N=38) Muu (N=7) Yhteensä 100 (N=31) 100 (N=7) 100 (N=18) 100 (N=5) 100 (N=61) Julkissektorilla työskentelevistä sosiologeista valtaosa (82 %) työskenteli määräaikaisessa ja ainoastaan 16 % vakituisessa työsuhteessa. Muuntyyppiset työsuhteet, kuten freelance-työ, olivat julkissektorilla harvinaisia. Yksityissektorilla työskentelevien sosiologien työsuhdetyypit jakautuivat tasaisemmin. Vakituinen työsuhde oli määräaikaista työsuhdetta ja muita työsuhteen tyyppejä vain hieman yleisempi. Kolmannella sektorilla työskentelevistä vastaajista kolmella viidestä oli vakituinen työsuhde. (Taulukko 8.) Vuosina valmistuneista sosiologeista lähes yhtä moni työskenteli vakituisessa (47 %) kuin määräaikaisessa (51 %) työsuhteessa. Muunlaisia työsuhteita ei käytännöllisesti katsoen esiintynyt lainkaan. (Piiroinen 1995, 101.) Verrattaessa näitä lukuja taulukkoon 8 vaikuttaa siltä, että määräaikaiset työsuhteet ja toisalta epätyypilliset työsuhteet (kuten freelance -työ) ovat yleistyneet. Tässä yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon se, että tuorein aineisto keskittyy vastavalmistuneisiin, joilla on ollut korkeintaan muutama vuosi aikaa vakituisen työsuhteen solmimiseen. 9

10 Kokopäiväisyys oli tyypillisin työaikamuoto vastaajien keskuudessa: yhdeksän kymmenestä ilmoitti työskentelevänsä kokopäiväisesti. Loput ilmoittivat tekevänsä osa-aikaista, freelance- tai urakkatyötä. Vastaajien työaikamuodoissa ei näytä tapahtuneen suuria muutoksia viime vuosikymmenten aikana Työn ja koulutuksen vastaavuus Taulukosta 9 käy ilmi, kolmella neljästä vastaajasta oli työssään vaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto. Sitä edellytettiin valtaosalta julkisella ja kolmannella sektorilla työskenteleviltä. Sen sijaan yksityissektorilla työskentelevistä vastaajista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista vaadittiin vain puolelta. Taulukko 9. Ylemmän korkeakoulututkinnon välttämättömyys tutkimushetken työssä työsektorin mukaan (%). Vaaditaanko tutk. Työsektori Kaikki hetken työssä ylempää korkeakoulututkintoa? Valtiosektori (ml. yliopisto) Kuntasektori Yksityissektori Kolmas sektori Kyllä (N=46) Ei (N=15) Yhteensä 100 (N=31) 100 (N=7) 100 (N=18) 100 (N=5) 100 (N=61) Taulukosta 10 käy ilmi, että lähes yhdeksän kymmenestä vastajasta arvioi tutkimushetken työnsä vastaavan koulutustasoaan. Lähes kaikki valtiosektorilla työskentelevät vastaajat arvioivat työnsä vastaavan koulutustasoaan. Myös valtaosa (86 %) kuntasektorilla ja yli kolme neljännestä yksityissektorilla työskentelevistä vastaajista arvioi työnsä vastaavan koulutustasoaan. Kolmannella sektorilla työskentelevistä vastaajista vain niukka enemmistö katsoi työnsä vastaavan koulutustasoaan. 10

11 Taulukko 10. Vastaajien arviot siitä, vastaako tutkimushetken työ koulutustasoa työsektorin mukaan (%). Vastaako Työsektori Kaikki tutkimushetken työ koulutustasoa? Valtiosektori (ml. yliopisto) Kuntasektori Yksityissektori Kolmas sektori Kyllä (N=46) Ei (N=15) Yhteensä 100 (N=31) 100 (N=7) 100 (N=18) 100 (N=5) 100 (N=61) Verrattaessa taulukkoja 9 ja 10 todetaan, että vaikka vain 75 %:lla vastaajista oli työssään vaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto, 87 % vastaajista katsoi tutkimushetken työnsä vastaavan koulutustasoaan. Epäsuhta oli suurin yksityissektorilla, jossa työskentelevillä vastaajilla vain puolella oli työssään edellytyksenä ylempi korkeakoulututkinto, mutta joista lähes neljä viidestä arvioi silti työnsä vastaavan koulutustasoaan. Taulukosta 11 käy ilmi, että lähes kaikki nopeasti eli seitsemässä vuodessa tai nopeammin valmistuneet tekivät arvionsa mukaan koulutustasoaan vastaavaa työtä. Sen sijaan hitaasti valmistuneista joka neljäs teki arvionsa mukaan koulutustasoaan vastaamatonta työtä. Taulukko 11. Vastaajien arviot siitä, vastaako tutkimushetken työ koulutustasoa valmistumisnopeuden mukaan (%). Vastaako tutkimushetken Valmistumiseen kulunut aika Kaikki työ koulutustasoa? 7 vuotta tai vähemmän Yli 7 vuotta Kyllä (N=53) Ei (N=8) Yhteensä 100 (N=33) 100 (N=28) 100 (N=61) Sukupuolella ei ollut vaikutusta siihen, vastasiko tutkimushetken työ koulutustasoa. Sosiologinaisilta vaadittiin kuitenkin miehiä useammin ylempää korkeakoulututkintoa: kolmannes miespuolisista ja viidennes naispuolisista vastaajista oli työssä, jossa ei vaadita ylempää korkeakoulututkintoa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, missä määrin heidän tutkimushetken työnsä liittyy sosiologian alaan. Taulukosta 12 käy ilmi, että lähes kaikki vastaajat arvioivat tutkimushetken työnsä liittyvän ainakin jossain määrin sosiologian alaan. Täysin tai läheisesti sosiologian alaan liittyväksi työnsä 11

12 arvioi kaksi kolmesta vastaajasta. Arviot työn liittymisestä sosiologian alaan jakautuivat melko tasaisesti sukupuolten välillä. Taulukko 12. Vastaajien arviot siitä, liittyykö tutkimushetken työ sosiologian alaan sukupuolen mukaan (%). Tutkimushetken työn Sukupuoli Kaikki liittyminen sosiologian alaan Mies Nainen Täysin Läheisesti Etäisesti Ei lainkaan Yhteensä 100 (N=18) 100 (N=43) 100 (N=61) Vuosina valmistuneilta sosiologeilta kysyttiin koulutuksen ja työn vastaavuutta hieman eri tavalla: heitä pyydettiin arvioimaan, kuinka hyvin heidän tutkimushetken työtehtävänsä vastaa heidän suorittamansa tutkinnon sisältöä. Saadut tulokset ovat samansuuntaisia kuin käsillä olevassa selvityksessä. Kuitenkin sosiologiasta vuosina /2000 valmistuneet naiset työskentelivät useammin (70 %) läheisesti koulutusalaansa liittyvissä tehtävissä kuin vuosina valmistuneet (55 %). (Piiroinen 1995, ) Tulosta voidaan pitää myönteisenä, erityisesti koska tuoreemmassa aineistossa kyseessä ovat nimenomaan vastavalmistuneet naiset. Taulukosta 13 käy ilmi, että hitaasti valmistuneet vastaajat olivat sijoittuneet muita harvemmin sosiologian alaan liittyviin tehtäviin. Neljä viidestä seitsemässä vuodessa tai lyhyemmässä ajassa valmistuneesta vastaajasta työskenteli tutkimushetkellä täysin tai läheisesti sosiologian alaan liittyvässä tehtävässä. Sen sijaan vain 54 % hitaasti valmistuneista vastaajista teki tutkimushetkellä työtä, joka liittyi täysin tai läheisesti sosiologian alaan. Vaikuttaa mahdolliselta, että pitkittynyt valmistuminen on vaikeuttanut vastaajien pääsyä sosiologian alaan liittyviin työtehtäviin. Taulukko 13. Vastaajien arviot siitä, liittyykö tutkimushetken työ sosiologian alaan valmistumisnopeuden mukaan (%). Tutkimushetken työn Valmistumiseen kulunut aika Kaikki liittyminen sosiologian alaan 7 vuotta tai vähemmän Yli 7 vuotta Täysin (N=19) Läheisesti (N=22) Etäisesti (N=15) Ei lainkaan (N=5) Yhteensä 100 (N=33) 100 (N=28) 100 (N=61) 12

13 Taulukossa 14 tarkastellaan eri ammattiryhmiä edustavien vastaajien sijoittumista sosiologian alaan liittyviin työtehtäviin. Siitä käy ilmi, että kaikki sosiaalialan- ja opetustyötä tekevät vastaajat sekä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta tutkijat arvioivat työnsä liittyvän täysin tai läheisesti sosiologian alaan. Puolet hallinnon, suunnittelun ja koordinoinnin alalla työskentelevistä vastaajista ja hieman suurempi osuus toimittajista arvioi työnsä liittyvän täysin tai läheisesti sosiologian alaan. Ainoastaan yksi johtavassa asemassa työskentelevistä vastaajista arvioi työnsä liittyvän läheisesti sosiologiaan. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin vuosia tarkastelevassa sijoittumisselvityksessä (Piiroinen 1995, 134), tosin kaikki ammattiryhmät arvioivat työn ja koulutustason vastaavuuden hieman aikaisempaa paremmaksi. Ammattinimikkeitä, joiden haltijat eivät katsoneet työnsä liittyvän lainkaan sosiologian alaan, olivat muun muassa konsultti, kirjastonhoitaja, matkailusihteeri ja musiikki-informaatikko Taulukko 14. Vastaajien arviot siitä, liittyykö tutkimushetken työ sosiologian alaan eri ammattiryhmissä (%). Ammattiryhmä Tutkimushetken työn liittyminen sosiologian alaan Kaikki (N=60) Täysin tai läheisesti Etäisesti tai ei lainkaan Tutkijat (N=21) Hallinto, suunnittelu, (N=18) koordinointi Johtoasema (N=5) Opetusala (N=5) Toimittajat (N=5) Sosiaaliala (N=2) Muut (N=4) Taulukosta 15 käy ilmi, että julkisella, erityisesti valtiosektorilla työskentelevien vastaajien työ vastasi parhaiten sosiologian alaa. Tulos selittynee pitkälti tutkijoiden ja tutkimusavustajien sijoittumisella viimeksi mainittuun ryhmään. Yksityisellä ja kolmannella sektorilla työskentelevistä vastaajista vajaa puolet arvioi työnsä liittyvän läheisesti sosiologian alaan. Vastaajista ainoat, joiden työ ei liittynyt lainkaan opiskelualaan, työskentelivät yksityisellä sektorilta. 13

14 Taulukko 15. Vastaajien arviot siitä, liittyykö tutkimushetken työ sosiologian alaan työsektorin mukaan (%). Tutkimushetken Työsektori Kaikki työn liittyminen sosiologian alaan Valtiosektori (ml. yliopisto) Kuntasektori Yksityissektori Kolmas sektori Täysin (N=19) Läheisesti (N=22) Etäisesti (N=15) Ei lainkaan (N=5) Yhteensä 100 (N=31) 100 (N=7) 100 (N=18) 100 (N=5) 100 (N=61) 2 OPINTOJEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET TYÖN KANNALTA 2.1 Sosiologian opinnot Valmistuneilta kysyttiin, mikä sosiologian opiskelussa on ollut hyödyllisintä heidän työnsä kannalta tutkimushetkellä. Vastaukset on poimittu valmistuneiden avovastauksista, mikä on syytä ottaa huomioon erityisesti verrattaessa tuloksia v valmistuneiden tuloksiin, jotka on kerätty käyttäen valmiita vastausvaihtoehtoja. Useimmin mainittuja vastauksia esitellään taulukossa 16. Taulukko 16. Vastaajien mielipiteet siitä, mitkä asiat sosiologian opinnoissa ovat olleet hyödyllisimpiä tutkimushetken työn kannalta. 2 Mikä sosiologian opinnoissa on ollut hyödyllisintä Vastaajia % nykyisen työsi kannalta? (N=58) Laaja-alainen yhteiskunnallinen ymmärrys ja yleissivistys Tutkimusmenetelmien osaaminen Kriittinen ja analyyttinen ajattelutapa Tiedonhaku, -hallinta ja -soveltaminen Kirjoittaminen Taulukko sisältää vain sellaiset asiat, jotka avovastauksissa on mainittu vähintään viisi kertaa. Kunkin vastaajan kolme ensimmäistä mainintaa on otettu mukaan tarkasteluun. Vain harva vastaaja esitti useamman kuin kolme mainintaa. 14

15 Taulukosta 16 käy ilmi, että yli puolet vastaajista piti sosiologian opintojen hyödyllisimpänä antina tutkimushetken työnsä kannalta laaja-alaista yhteiskunnallista ymmärrystä ja yleissivistystä. [Sosiologian] opinnot ovat antaneet ( ) laajan näkemyksen asioihin eli osaa punnita tietoa ja kerätä olennaista. Tiedottajan tulee ymmärtää hyvinkin erilaisia katsantokantoja ja näkemyksiä. Sosiologia antoi mielestäni eväät nähdä asiat niiden kontekstissa." "Sosiologian opinnot antoivat laajan liikkumavaran eri yhteiskunnan toimintasektoreille ja kyvyn omaksua hyvin erilaisia työtehtäviä. Laaja-alaisuuden lisäksi vastaajat nimesivät myös muita sosiologian vahvuuksia. Lähes kolmannes vastaajista piti työnsä kannalta hyödyllisimpänä sosiologian opintoihin liittyviä tutkimusmenetelmäkursseja. Neljännes vastaajista mainitsi sosiologian opintojen keskeisimmäksi hyödyksi työtehtäviensä kannalta kriittisen ja analyyttisen ajattelutavan. Lähes yhtä suuri osuus vastaajista arvioi sosiologian opiskelun antaneen työelämässä hyödyllisiä valmiuksia ennen kaikkea tiedon hakemiseen, hallintaan ja soveltamiseen liittyen. Osa vastaajista piti työnsä kannalta hyödyllisimpänä sosiologian opintoihin liittyvää kirjoittamista. (Taulukko 16.) "Eduksi on ollut kriittisyys, yhteiskunnan tuntemus, kyky etsiä tietoa sekä kirjoittaa analyyseja ja raportteja tiedoista. Se, että sosiologit pitävät juuri laaja-alaisuutta ja kriittistä potentiaalia tieteenalansa vahvuuksina, on noussut esiin aikaisemmissakin selvityksissä (ks. mm. Jallinoja et al. 2000, 8; Majava ja Saikkonen 2002, 10 11; Piiroinen 1995, ). Kuitenkin samaan aikaan moni näkee tutkintonsa laaja-alaisuuden rasitteena: sosiologin koulutus ei tarjoa riittävästi erityistaitoja eikä kontakteja työelämään. Osa sosiologeista onkin hämmennyksissä työhönsijoittumisensa suhteen. Taulukosta 17 käy ilmi, että lähes puolet vastaajista piti vähäisiä työelämäkytkentöjä puutteellisimpana sosiologian opintoihin liittyvänä seikkana tutkimushetken työnsä kannalta. 15

16 Taulukko 17. Vastaajien mielipiteet siitä, mikä sosiologian opinnoissa on ollut puutteellisinta tutkimushetken työn kannalta.* Mikä sosiologian opinnoissa on ollut puutteellisinta Vastaajia % nykyisen työsi kannalta? (N=43) Vähäiset kytkennät työelämään Vähäinen kirjoittaminen 7 16 Vähäinen tai puutteellinen menetelmäopetus 7 16 Vähäinen ryhmätyöskentelyn ja esiintymistaitojen opetus 7 16 Liiallinen tutkimuspainotteisuus 5 12 Tutkinto ei valmista mihinkään / anna erityistaitoja 5 12 Sosiologian opinnoissa ei ollut puutteita työelämän kannalta 8 19 *Taulukko on laadittu samoin perustein kuin taulukko 16. Tulos on samansuuntainen kuin aikaisemmassa kyselyssä, jossa puolet vuosina sosiologiasta valmistuneista ilmoitti kaivanneensa tutkinnoltaan enemmän valmiuksia käytännön työtehtäviin. Lisäksi lähes yhtä suuri osuus vastaajista ilmoitti kaivanneensa tutkintoonsa enemmän suunnittelutyön tuntemusta, joka oli esitetty yhtenä valmiina vastausvaihtoehtona. (Piiroinen 1995, ) Taulukosta 17 käy ilmi, että 16 % vastaajista piti sosiologian opintoihin liittyvää menetelmäopetusta työnsä kannalta puutteellisena. Tyytymättömiä oltiin erityisesti kvantitatiivisten menetelmien opetuksen määrään tai laatuun. Tilanne ei ollut tältä osin muuttunut 1990-luvun alusta (Piiroinen 1995, ), sen sijaan vastaajat vaikuttivat olevan jossain määrin aikaisempaa tyytyväisempiä kvalitatiivisten menetelmien opetukseen. 16 % vastaajista mainitsi avovastauksissaan työnsä kannalta puutteellisimmaksi seikaksi opintoihin kuuluneen kirjoittamisen vähäisyyden. Yhtä suuri osuus vastaajista mainitsi puutteet ryhmätyöskentely- ja esiintymistaitojen harjoittelussa. (Taulukko 17.) Enemmän saisi olla esiintymisen harjoittelua, sillä esiintyminen tärkeää nykyajan työelämässä (esim. tutkijankin osattava jo alkuvaiheessa esiintyä medioissa, kongresseissa, semmoissa yms.)" Kun itse opiskelin, opiskelu oli liian itsenäistä, työelämässä täytyy osata toimia tuloksellisesti myös ryhmissä ja edistää ryhmän yhteisiä tavoitteita. "Kirjoittaminen on ollut suurin puute. Prosessissa olevia keskeneräisiä töitä ei pahemmin kannattanut tulla esittelemään, katson että osittain siksi tekstin tuottaminen tuntuu vieläkin tuskalliselta." 16

17 Aikaisemman kyselyn vastaajista huomattavasti suurempi osuus (35 %) piti yhteistyön määrää liian vähäisenä sosiologian opinnoissa. Puutteita kirjoittamisen harjoittelussa ei tuolloin esitetty valmiina vastausvaihtoehtona, mutta myös vuosina valmistuneet toivoivat avovastauksissaan monimuoto-opetusta kirjantenttien sijaan. (Piiroinen 1995, ). 12 % vastaajista kritisoi sosiologian opintojen liiallista tutkimuspainotteisuutta. Yhtä suuri osuus vastaajista oli sitä mieltä, että tutkinto ei valmista mihinkään. Toisaalta joka viides vastaaja oli tyytyväinen sosiologian opintoihinsa eikä nähnyt niissä mitään puutteita työnsä kannalta. Moni vastaaja totesi, ettei erityisvalmiuksia ole mahdollista eikä tarpeellistakaan opettaa sosiologeille mahdollisten toimenkuvien kirjon ollessa hyvin laaja. (Taulukko 17.) "En ajattele niin, että muutama vuosi sitten opiskelemani tutkinto voisi vastata kaikkeen mitä tänään tulee vastaan. Valmistuneilta kysyttiin lisäksi, mitä sosiologian opinnoissa tulisi olla enemmän (taulukko 18.) Tähän kysymykseen vastanneiden määrä jäi pieneksi (N=29), mikä johtunee pitkälti siitä, että suuri osa vastaajista oli esittänyt erilaisia sosiologian opintoja koskevia parannusehdotuksia jo aikaisempien kohtien, erityisesti taulukossa 17 käsitellyn kohdan, yhteydessä. Taulukko 18. Vastaajien mielipiteet siitä, mitä sosiologian opinnoissa tulisi olla enemmän.* Mitä sosiologian opinnoissa tulisi olla enemmän? Vastaajia % (N=29) Käytännönläheisyyttä Kirjoittamista 9 31 Opiskelijoiden ja henkilökunnan välistä vuorovaikutusta 9 31 Ryhmä- ja seminaarityöskentelyä 9 31 Menetelmäopetusta 8 28 Erityistaitojen opetusta 5 17 *Taulukko on laadittu samoin perustein kuin taulukko 16. Taulukosta 19 käy ilmi, että 38 % vastaajista oli sitä mieltä, että sosiologian opintojen tulisi olla lähempänä käytäntöä. Vajaa kolmannes vastaajista olisi kaivannut sosiologian opintoihin enemmän kirjoittamista. Yhtä suuri osuus vastaajista lisäisi sosiologian opintoihin vuorovaikutusta opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä sekä ryhmä- ja 17

18 seminaarityöskentelyä. 28 % vastaajista oli sitä mieltä, että sosiologian opintoihin tulisi kuulua enemmän menetelmäopetusta. Enemmän erityistaitojen opetusta olisi kaivannut 17 % opiskelijoista. 2.2 Muut opinnot Sosiologiasta valmistuneita pyydettiin arvioimaan, mikä muissa aineissa, toisin sanoen sivuaine- ja yleisopinnoissa, on ollut hyödyllisintä heidän työtehtäviensä kannalta tutkimushetkellä (taulukko 19). Taulukko 19. Vastaajien mielipiteet siitä, mikä muissa kuin sosiologian opinnoissa on ollut hyödyllisintä tutkimushetken työn kannalta.* Mikä muissa aineissa on ollut hyödyllisintä nykyisen Vastaajia % työsi kannalta? (N=47) Yksittäinen aine Sosiologian opintojen ja tutkintokokonaisuuden tukeminen Yleissivistys Kielitaito 6 13 Tieteellinen ja kriittinen ajattelutapa 6 13 Yhteydet työelämään 6 13 *Taulukko on laadittu samoin perustein kuin taulukko 16. Vaikka vastaajia ei suoranaisesti pyydetty nimeämään hyödyllisimpinä pitämiään aineita, lähes kolme neljästä mainitsi tietyn sivuaineen tai muun ainekokonaisuuden (taulukko 19). Vastaajat pitivät työtehtäviensä kannalta useimmin hyödyllisinä viestinnän, sosiaalipsykologian ja tilastotieteen opintoja, mutta mainintoja saivat useat muutkin sivuaineet. Hieman yllättävänä voidaan pitää sitä, että ATK-opintoja piti hyödyllisinä vain muutama vastaaja. Taulukosta 19 käy ilmi, että neljännes vastaajista piti sivuaineopinnoissa hyödyllisimpänä niiden roolia tutkintokokonaisuudessa ja sosiologian pääaineopintojen tukena. "Sivuaineeni viestintä ja kansantaloustiede tukivat erittäin hyvin sosiologiaa konkreettisempina ja käytännönläheisempinä aineina. 21 % vastaajista mainitsi lisäksi sivuaineopintojen sivistävän vaikutuksen ja 13 % vastaajista kriittisen ajattelutavan. Kyseessä ovat pitkälti samat asiat, joita vastaajat pitivät hyödyllisimpinä myös sosiologian opinnoissa (ks. taulukko 16). Osa vastaajista mainitsi sivuaineopinnoissa 18

19 hyödyllisimpänä kielitaidon karttumisen ja työelämäyhteydet. (Taulukko 19.) Pääasiassa muutkin opinnot [kuin sosiologian-] tarjoavat tiettyä näkemystä ja ymmärrystä, eivät niinkään käytännön valmiuksia." Valmistuneilta kysyttiin myös, mikä muissa aineissa kuin sosiologiassa on ollut puutteellisinta heidän tutkimushetken työnsä kannalta. Valtaosa vastaajista mainitsi puutteellisena tietyn sivuaineen tai ainekokonaisuuden. Lisäksi usein mainittuja sivuaineiden puutteita olivat sosiologiankin puutteina usein mainitut liiallinen teoreettisuus sekä vähäiset mahdollisuudet omaan tiedon tuottamiseen esimerkiksi harjoitustöiden avulla. Nämä puutteet lienevät osin yhteydessä siihen, että suuri osa sivuaineopinnoista on mahdollista suorittaa ainoastaan kirjatentteinä. (Taulukot 17, 18 ja 19.) Verrattaessa taulukoita 17, 18 ja 19 huomataan, että vastaajat pitivät vähäisiä työelämäyhteyksiä erityisesti sosiologian pääaineopintoihinsa liittyvänä ongelmana sivuaineopintojen saadessa jopa jonkin verran kiitosta yhteyksistään työelämään. Toisaalta monet vastaajat ilmoittivat valinneensa sivuaineensa pelkästään kiinnostuksensa mukaan välittämättä siitä, miten hyödyllisiä ne mahdollisesti olisivat työelämän kannalta. Voidaan ajatella, että vastaajat olivat kohdistaneet pääaineeseensa suurempia työelämään liittyviä odotuksia kuin sivuaineisiinsa. 3 KIINNOSTUS JATKO-OPINTOIHIN Seuraavassa tarkastellaan sosiologiasta valmistuneiden kiinnostusta jatkoopiskelua kohtaan. Taulukosta 20 käy ilmi, että jopa kaksi kolmesta vastaajasta oli kiinnostunut jatko-opinnoista. Neljännes vastaajista oli jo ilmoittautunut sosiologian tai jonkin muun aineen jatko-opiskelijaksi ja 39 % ilmoitti aikovansa tulevaisuudessa ilmoittautua jatko-opiskelijaksi. Vain runsas kolmannes vastaajista ilmoitti, ettei harkitse lainkaan jatko-opintoja. Taulukko 20. Jatko-opiskelijaksi ilmoittautuminen sukupuolen mukaan (%). Oletko ilmoittautunut jatkoopiskelijaksi? Sukupuoli Kaikki Mies Nainen Kyllä, sosiologian jatko-opiskelijaksi (N=12) Kyllä, mutten sosiologian jatko-opisk (N=4) En, mutta aion joskus ilmoittautua (N=25) En, eikä aio ilmoittautua (N=23) Yhteensä 100 (N=18) 100 (N=46) 100 (N=64) 19

20 Jatko-opintoja suunnittelevien osuus vaikuttaa varsin suurelta, mutta on varsin todennäköistä, ettei suuri osa tähän ryhmään sijoittuvista vastaajista päädy aloittamaan jatko-opintoja. Lisäksi on mahdollista, että jatkoopinnoista kiinnostuneet maisterit vastasivat kyselyyn muita aktiivisemmin. (Taulukko 20.) Taulukosta 20 käy ilmi, että sukupuolella ei ollut vaikutusta valmistuneiden jatko-opintoja kohtaan tuntemaan yleiseen kiinnostukseen. Kuitenkin tarkasteltaessa jatko-opiskelijoiksi ilmottautuneiden ryhmää todetaan, että kolmannes miehistä ja vain viidennes naisista oli käytännössä ryhtynyt sosiologian tai muun aineen jatko-opiskelijaksi. Sen sijaan lähes puolet naispuolisista valmistuneista kuului jatko-opintoja joskus tulevaisuudessa suunnittelevien ryhmään. Sosiologiasta valmistuneiden valikoituminen jatko-opintoihin sukupuolen mukaan vaikuttaa tasoittuneen viime vuosikymmenten aikana. Vuosina valmistuneille suunnatussa kyselyssä varsin suuri osuus (43 %) ilmoitti jatkaneensa opintojaan lisensiaatin, tohtorin tai muun akateemisen tutkinnon suorittamista varten. Jatko-opiskelijoiksi oli tuolloin ryhtynyt miehistä 60 % mutta naisista vain 32 %. (Piiroinen 1995, ) Vuosina valmistuneista sosiologeista huomattavasti pienempi osuus (22 %) oli ryhtynyt jatko-opiskelijoiksi, mutta heidän keskuudessaan sukupuolen mukainen valikoituminen oli vielä voimakkaampaa kuin 1980-luvulla: 33 % miehistä ja vain 10 % naisista oli ryhtynyt jatko-opiskelijoiksi (Ahtiainen 1984, 25). Taulukosta 21 käy ilmi, että jatko-opinnoista olivat useimmin kiinnostuneet julkissektorilla eli valtion tai kunnan palveluksessa työskentelevät vastaajat. Hieman pienempi osuus kolmannella sektorilla työskentelevien vastaajien ryhmästä oli kiinnostunut jatko-opinnoista. Yksityissektorilla työskentelevistä vastaajista puolet oli kiinnostunut jatko-opinnoista. 20

21 Taulukko 21. Jatko-opiskelijaksi ilmoittautuminen tutkimushetken työsektorin mukaan (%). Oletko ilmoittautunut jatkoopiskelijaksi? Kyllä, sosiologian jatko-opiskelijaksi Kyllä, mutten sosiologian jatkoopiskelijaksi En, mutta aion joskus ilmoittautua En, enkä aio ilmoittautua Yhteensä 100 (N=31) Työsektori Kaikki Valtiosektori Kunta- Yksityis- Kolmas (ml. sektori sektori sektori yliopisto) (N=12) (N=4) (N=23) (N=22) 100 (N=7) 100 (N=18) 100 (N=5) 100 (N=61) Useampi kuin kolme neljästä vastaajasta, joiden tutkimushetken työ liittyi täysin tai läheisesti sosiologiaan, oli kiinnostunut jatko-opinnoista. Sen sijaan ainoastaan kolmannes niistä vastaajista, joiden tutkimushetken työ liittyi enintään etäisesti sosiologian alaan, oli kiinnostunut jatko-opinnoista. Samoin kolme neljästä vastaajasta, joiden tutkimushetken työ edellytti ylempää korkeakoulututkintoa, oli kiinnostunut jatko-opinnoista. Vastaajista, joiden työ ei edellyttänyt ylempää korkeakoulututkintoa, vain vajaa kolmannes oli kiinnostunut jatko-opinnoista. Valmistumisnopeudella ei ollut vaikutusta vastaajien jatko-opiskeluorientaatioon. 4 YHTEENVETO Sosiologiasta valmistuneet olivat sijoittuneet työelämään melko pian valmistumisen jälkeen. Valtaosa (83 %) oli saanut työpaikan kolmen kuukauden sisällä ja loput viimeistään vuoden kuluessa valmistumisesta. Kaksi kolmesta vastaajasta oli työssä jo valmistumishetkellä. Kolme neljäsosaa kaikista vastaajasta arvioi ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikkansa vastanneen koulutustasoaan. Sosiologit olivat sijoittuneet ammattinimikkeidensä perusteella monenlaisiin työtehtäviin. Suurin yksittäinen ammattiryhmä (35 %) koostui tutkijoista ja tutkimusavustajista. 30 % vastaajista oli sijoittunut hallinnon, suunnittelun ja koordinoinnin tehtäviin. Muita, pienempiä 21

22 ammattiryhmiä olivat toimittajat, johtoasemassa olevat, opetusala sekä sosiaaliala. Joka toinen vastaaja työskenteli valtion palveluksessa. Yksityissektori on kasvattanut rooliaan sosiologien työllistäjänä viime vuosikymmenen aikana: sen työllistävä osuus oli lähes kolmannes. Kuntasektorin työllistävä osuus oli sen sijaan pienentynyt reiluun kymmenekseen. Määräaikaisten ja epätyypillisten työsuhteiden osuus näyttää lisääntyneen sosiologiasta valmistuneiden keskuudessa. Julkissektorilla työskentelevistä vastaajista ainoastaan yksi kuudesta oli vakituisessa työsuhteessa. Yksityisellä ja kolmannella sektorilla työskentelevien keskuudessa vakituinen työsuhde oli niukasti määräaikaista työsuhdetta yleisempi. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta arvioi tekevänsä koulutustasoaan vastaavaa työtä tutkimushetkellä. Kuitenkin vain 75 % vastaajista oli tutkimushetkellä työsuhteessa, joka edellytti ylempää korkeakoulututkintoa. Lähes kaikki vastaajat katsoivat työnsä liittyvän ainakin jossakin määrin ja kaksi kolmesta läheisesti sosiologian alaan. Sosiologian opintojen mediaanikestoa hitaammin valmistuneet olivat sijoittuneet harvemmin koulutustasoaan vastaaviin ja läheisesti sosiologian alaan liittyviin tehtäviin kuin nopeasti valmistuneet. Valmistuneet sosiologit suhtautuvat opintojensa tarjoamiin työelämävalmiuksiin usein ristiriitaisin tuntein. Toisaalta he pitivät sosiologian laaja-alaisuutta koulutuksensa keskeisimpänä vahvuutena, toisaalta heistä tuntui, että sen tarjoamat ammattivalmiudet ja yhteydet työelämään ovat riittämättömät. Sosiologiasta valmistuneet ovat erittäin kiinnostuneita jatko-opintojen suorittamisesta. 25 % vastaajista oli ilmoittautunut jatko-opiskelijaksi, lisäksi 39 % suunnitteli jatko-opintojen aloittamista tulevaisuudessa. 22

23 5 LÄHTEET Ahtiainen Lasse (1984): Helsingin yliopistossa 1970-luvulla valmistuneiden sosiologien työhön sijoittuminen ja ammatit. Helsinki: Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen monisteita 41. Anttila Erkko (2001): Sosiologian opintojen eteneminen ja etenemisen esteet. Tutkimus opiskelijoista ja valmistuneista. Helsinki: Helsingin yliopiston sosiologian laitos. Jallinoja Riitta, Meskus Mianna, Paju Elina, Sinivuori Kalle ja Yesilova Katja (2000): Opiskelijatutkimus. Pilottitutkimus sosiologian opiskelijoiden opintojen esteistä. Helsinki: Helsingin yliopiston sosiologian laitos. Majava Aino ja Saikkonen Soili (2002): Opintojen ohjaus. Sosiologian opiskelijoiden näkökulma. Helsinki: Helsingin yliopiston sosiologian laitos. Piiroinen Anna-Mari (1995): Sosiologit työelämässä. Tutkimus Helsingin yliopiston sosiologian laitokselta vuosina valmistuneiden työhönsijoittumisesta. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiologian pro gradu -tutkielma. 23

24 LIITE 1: VASTAAJIEN AMMATTINIMIKKEET Vastaajien ammattinimikkeet tutkimushetken työsuhteessa yleisyysjärjestyksessä. Tutkija, toimittaja, tutkijakoulutettava, konsultti, projektitutkija, tutkimusassistentti, aktuaari, asiantuntijakoulutettava, eduskunta-avustaja, freelance-toimittaja, guide och reseledare, henkilöstösihteeri, jaostosihteeri, käsikirjoittaja, kirjastonhoitaja, koulutussuunnittelija, kv-asiain sihteeri, lehtori, luottopäällikkö, matkailusihteeri, musiikki-informaatikko, opintosihteeri/suunnittelija, projektikoordinaattori, projektipäällikkö, projektisihteeri, projektitutkija, projektivastaava, protokolla-avustaja, rikostarkastaja, sosiaaliterapeutti, sosiaalityöntekijä, suunnittelija, tarkastaja, tiedotuspäällikkö, toimitusjohtaja/yrittäjä, toimitussihteeri, tuotantoassistentti, tutkijakouluttaja, vientisihteeri, vs. opinto-ohjaaja, vt. viestintäjohtaja. 24

25 LIITE 2: SELVITYKSEEN KÄYTETTY KYSELYLOMAKE Tässä liitteessä on valmistuneille suunnattu saatekirje sekä ne kyselylomakkeen osat, joita on käytetty käsillä olevassa selvityksessä. 25

26 Helsingin yliopisto Sosiologian laitos PL HY KYSELYTUTKIMUS SOSIOLOGIAN OPINNOISTA JA OPINTOJEN JÄLKEISESTÄ SIJOITTUMISESTA Hyvä valtiotieteiden maisteri, sosiologian laitoksella on jo usean vuoden ajan käyty keskustelua opintojen edistymisen mahdollisista esteistä sekä tehty työtä opetuksen kehittämiseksi. Nyt käynnissä oleva kyselytutkimus liittyy yhtenä osana opetusministeriön rahoittamaan Tuella ja taidolla - kehittämishankkeeseen, jossa pyritään selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat opintojen edistymiseen ja kuinka edistymisen esteitä voitaisiin poistaa. Kehittämishankkeen johtoryhmän muodostavat professorit Tapani Valkonen ja Riitta Jallinoja, assistentti Juha Haaramo sekä sosiologian opiskelijat Maija Fast, Soili Saikkonen ja Sampo Villanen. Kysely lähetetään kaikille noin 100:lle vuonna 1997 tai sen jälkeen valtiotieteiden maisteriksi sosiologia pääaineenaan valmistuneelle. Vastaavanlainen kysely tehdään myös nykyisille sosiologian opiskelijoille. Vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti, niin että yksittäisen vastaajan tietoja ei voi kerätystä aineistosta tunnistaa. Lomakkeet on numeroitu ainoastaan vastausten karhuntaa varten. Lomakkeet käsitellään nimettöminä ja tuloksia raportoidaan ainoastaan tilastollisina kokonaisuuksina. Raportti tutkimuksesta on tarkoitus tehdä Helsingin yliopiston sosiologian laitokselle kesällä Kyselylomakkeessa kysytään perustutkinto-opintoihisi, opetukseen, opintojen ohjaukseen, opintojen rahoitukseen, työssäkäyntiin ja nykytilanteeseesi liittyviä asioita. Tutkimuksen onnistumisen ja tulevan kehitystyön kannalta osallistumisesi tutkimukseen on erittäin tärkeää, jotta saataisiin kattava kuva sekä entisten että nykyisten sosiologian opiskelijoiden opiskeluun liittyvistä kokemuksista ja mielipiteistä. Vastaamalla kyselyyn annat arvokkaita tietoja opintojen edistymisen mahdollisista esteistä. Tulokset ovat tärkeitä, jotta opiskelun edellytyksiä voitaisiin jatkuvasti parantaa, sillä ilman niin entisten kuin nykyistenkään sosiologian opiskelijoiden näkökulmaa ei tätä ole mahdollista tehdä. Täytetyn kyselylomakkeen voit postittaa sosiologian laitokselle oheisessa palautuskuoressa ilman postimaksua. Lisätietoja tutkimuksesta tai lomakkeen täyttämiseen liittyvistä asioista saat halutessasi assistentti Juha Haaramolta, p. (09) Vastaathan viimeistään kahden viikon kuluttua lomakkeen saamisesta. KIITOS YHTEISTYÖSTÄ Tapani Valkonen Professori laitoksen esimies Juha Haaramo Assistentti 26

27 B. OPINNOT 1. a) Opintojen aloittamisvuotesi Helsingin yliopistossa: vuonna, kuussa b) Opintojen aloittamisvuotesi valtiotieteellisessä tiedekunnassa: vuonna, kuussa c) Milloin sait pääaineopinto-oikeuden sosiologiaan? Vuonna, kuussa 2. Milloin valmistuit valtiotieteiden maisteriksi? Vuonna, kuussa 3. Mikä oli suuntautumisvaihtoehtosi sosiologian koulutusohjelmassa? 1 yleinen sosiologia 2 väestötiede 3 sosiaaliantropologia C. OPINTOSUORITUKSET 1. Kuinka monta opintoviikkoa suoritit kaiken kaikkiaan tutkintoasi varten? Yhteensä: opintoviikkoa 2. Etenitkö opinnoissasi odotuksiisi nähden: 1 nopeammin kuin odotit 2 odotusten mukaisesti 3 hitaammin kuin odotit, minkä vuoksi? M. NYKYINEN TOIMINTA 1. Oletko ilmoittautunut jatko-opiskelijaksi? 1 = kyllä, sosiologian jatko-opiskelijaksi 2 = kyllä, mutta en sosiologian jatko-opiskelijaksi 3 = en, mutta aion todennäköisesti joskus ilmoittautua 4 = en, enkä näillä näkymin aiokaan ilmoittautua 2. Haitko valmistumisesi jälkeen heti töitä? 1 = kyllä 2 = kyllä, mutta koska en tällöin saanut töitä, niin tein lisäksi muuta, mitä? 3 = en, miksi et? Mitä teit sen sijaan? 27

28 3. Kuinka pian valmistumisesi jälkeen sait töitä (ml. myös tutkijakouluissa ja apurahalla työskentely)? 1 = olin jo töissä valmistuessani 2 = viimeistään kolmen kuukauden kuluttua valmistumisesta 3 = viimeistään puolen vuoden kuluttua valmistumisesta 4 = viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua valmistumisesta 5 = viimeistään vuoden kuluttua valmistumisesta 6 = yli vuoden kuluttua valmistumisesta, minkä ajan päästä? 7 = en ole saanut töitä valmistumiseni jälkeen 4. Millainen on tämän hetkinen pääasiallinen toimintasi? (Valitse vain yksi vaihtoehto) 1 = olen tutkijakoulussa 2 = työskentelen apurahalla 3 = olen ansiotyössä 4 = suoritan jatko- tai täydentäviä opintoja siirry viimeiselle sivulle osioon K. 5 = olen työtön siirry viimeiselle sivulle osioon K. 6 = muu, mikä? 5. a) Liittyikö valmistumisesi jälkeinen ensimmäinen b) Entä nykyinen työsi? työsi mitenkään sosiologian alaan? 1 = täysin 1 = täysin 2 = hyvin läheisesti 2 = hyvin läheisesti 3 = melko läheisesti 3 = melko läheisesti 4 = melko etäisesti 4 = melko etäisesti 5 = hyvin etäisesti 5 = hyvin etäisesti 6 = ei lainkaan 6 = ei lainkaan 6. a) Vastasiko valmistumisesi jälkeinen b) Entä nykyinen työsi? ensimmäinen työsi koulutustasoasi? 1 = kyllä 2 = ei 1 = kyllä 2 = ei 7. a) Onko nykyinen työsuhteesi luonteeltaan: b) Onko nykyinen työsuhteesi 1 = vakituinen 1 = kokopäiväinen 2 = määräaikainen 2 = osapäiväinen 3 = muu, mikä? 3 = muu, mikä? 8. Vaaditaanko nykyiseen työhösi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista? 1 = kyllä 2 = ei 28

29 9. Millä sektorilla tällä hetkellä työskentelet? 1 = valtiollinen sektori (ml. yliopisto) 2 = kunnallissektori 3 = yksityinen sektori 4 = kolmas sektori (järjestöt yms.) 5 = muu, mikä? 10. Mikä on tämän hetkinen ammattinimikkeesi? 11. Kun jälkikäteen ajattelet suorittamiasi opintoja, mikä sosiologian opiskelussa on ollut hyödyllisintä nykyisen työsi kannalta? Mitä sosiologian opinnoissa tulisi olla enemmän? 12. Kun jälkikäteen ajattelet suorittamiasi opintoja, mikä sosiologian opiskelussa on ollut puutteellisinta nykyisen työsi kannalta? Mitä sosiologian opinnoissa tulisi olla vähemmän? 13. Kun jälkikäteen ajattelet suorittamiasi opintoja, mikä muissa aineissa on ollut hyödyllisintä nykyisen työsi kannalta? Mitä muissa aineissa tulisi olla enemmän? 14. Kun jälkikäteen ajattelet suorittamiasi opintoja, mikä muissa aineissa on ollut puutteellisinta nykyisen työsi kannalta? Mitä muissa aineissa tulisi olla vähemmän? K. TAUSTATIEDOT 1. Syntymävuotesi: 2. Sukupuolesi: 1 mies 2 nainen L. KOMMENTTEJA Lomakkeen kääntöpuolelle voit vapaasti kirjoittaa kyselyyn ja/tai opintoihin sekä niiden edistymiseen liittyvistä asioista, esim. asioista, joita kyselyssä ei mielestäsi tullut esille. Voit myös ehdottaa, miten opintojen edistymistä, opetusta sekä ohjausta tulisi parantaa, tai miten opiskelu tulisi järjestää, jotta se vastaisi paremmin työelämän vaatimuksia. LOMAKE PÄÄTTYY TÄHÄN. KIITOS ARVOKKAASTA TUTKIMUSAVUSTASI! 29