Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista PÄÄAINEENA MATKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista Kaisa Kivelä Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014

2

3 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA TYÖMARKKINATILANNE KYSELYHETKELLÄ TYÖURAN ENSIMMÄINEN VUOSI TYÖN JA KOULUTUKSEN VASTAAVUUS TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT VINKKEJÄ SIVUAINEVALINTOIHIN... 13

4 Saatteeksi Työelämä- ja rekrytointipalvelut toteutti syksyllä 2013 seurantakyselyn Lapin yliopistosta vuonna 2012 valmistuneille maistereille. Tässä yhteenvetoraportissa on koottu keskeisimmät tulokset kyseisestä seuranta-aineistoista koskien yhteiskuntatieteiden maistereita, jotka ovat opiskelleet pääaineena matkailututkimusta. Vuonna 2012 matkailututkimuksesta valmistui 26 maisteria, joista 15 vastasi kyselyyn (vastausaste 58 %). Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi yhteensä 248 Lapin yliopistossa maisterin tutkinnon suorittanutta (valmistuneita oli yhteensä 531). Sijoittumisseuranta valaisee, minkälaisissa työtehtävissä matkailtututkimuksesta valmistuneet maisterit ovat toimineet valmistumisen jälkeen, miten yliopistokoulutuksen merkitys koetaan oman työuran näkökulmasta sekä miten tyytyväisiä ollaan suoritettuun tutkintoon, kun valmistumisesta on kulunut vuosi. Seurantakyselyn tulokset kertovat akateemisen koulutuksen osumatarkkuudesta työmarkkinoilla, työurien vaiheista sekä työn laadullisista tekijöistä. Tiedot on tarkoitettu oppiaineen henkilökunnalle hyödynnettäväksi mm. opetuksen kehittämisessä ja opiskelijoiden ohjauksessa. Alumnien palautteet antavat työelämänäkökulmaa opiskelijoille ja ohjaajille. Otan mielelläni vastaan palautetta seurantatutkimuksen kehittämiseksi ja annan tarvittaessa lisätietoja sijoittumisseurannasta. Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut satu.peteri(at)ulapland.fi puh

5 1 TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA Yhteiskuntatieteiden maisteriksi matkailututkimus pääaineenaan valmistui vuonna 2012 yhteensä 26 henkilöä. Kyselyyn vastasi 15 valmistunutta, jolloin vastausprosentti on 58 %. Vastaajien sukupuoli Mies 1 7 % Nainen % Yhteensä % Vastaajien ikä valmistuessa Alle 25 v % v % v % Väh. 35 v % Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma valmistuessa vaihteli vuoden välillä. Keskimäärin ikä valmistuessa oli 30 vuotta (mediaani 27 vuotta). Valmistumiskuukausi tammi-maalis 2 13 % huhti-kesä 6 40 % heinä-syys 4 27 % loka-joulu 3 20 % Asuinpaikka syksyllä 2013 Lappi 4 27 % Pohjois-Pohjanmaa - - Muu % Kyselyyn vastanneista vain reilu neljäsosa (27 %) oli jäänyt asumaan Lappiin, joista 3 Rovaniemelle. Muut vastaajat asuivat eri puolilla Suomea. 5

6 Työskentely opintojen aikana (tutkinnon alaan liittyvä työ/kk) Ei yhtään 2 13 % 1 6 kk 5 33 % 7 12 kk 1 7 % kk 5 33 % kk 1 7 % Yli kolme vuotta 1 7 % Suuri osa vastaajista (87 %) on työskennellyt jo opintojensa aikana omalla alalla (mukaan lukien kesä- ja osa-aikatyöt sekä mahdollinen harjoittelu). Työskentelyn keskiarvo oli 12,8 kuukautta ja mediaani 9 kuukautta. 2 TYÖMARKKINATILANNE KYSELYHETKELLÄ Kyselyhetkellä syksyllä 2013 vastanneiden maistereiden työllisyys oli 93 %. Suurin osa vastaajista (66 %) oli vakituisessa kokopäivätyössä. Yli puolella vastaajista (53 %) päätyönantaja oli yksityinen yritys tai valtionyhtiö. Perhevapaalla (ei työsuhdetta) 7 % Projekti- tai apurahalla työskentelevä 13 % Työmarkkinatilanne syksyllä 2013 Osa-aikatyö 7 % Määräaikainen kokopäivätyö 7 % Vakituinen kokopäivätyö 66 % 6

7 Päätyönantaja Kunta, kuntayhtymä, kunnallinen Valtio, valtion liikelaitos Ammattikorkeakoulu 7% 7% 7% Järjestö, seurakunta, säätiö, Yliopisto 13% 13% Yksityinen yritys tai valtionyhtiö 53% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Pääasiallisin työtehtävien luonne Muu 20 % Hallinnolliset tehtävät ja suunnittelutehtävät 13 % Tuotekehitys- ja suunnittelutehtävät 7 % Asiakaspalvelu- ja myyntityö 13 % Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät 7 % Opetus tai kasvatus 20 % Kaupalliset tehtävät (osto, myynti, markkinointi tms.) 20 % Kysyttäessä pääasiallisinta työtehtävien luonnetta, vastaukset jakaantuivat melko paljon. Kohdassa muu kerrottiin työtehtävien luonteeksi kehittämistyö, matkailu ja turvallisuusala. Ammattinimikkeitä olivat account manager, asiantuntija, matkakoordinaattori, hallintoasiantuntija, koordinaattori, lehtori, lähtöselvitysvirkailija, projektipäällikkö, reskontranhoitaja, ryhmämatkamyyjä, turvatarkastaja sekä yliopisto-opettaja. Bruttopalkan keskiarvo oli /kk ja mediaani /kk. Bruttopalkka syyskuussa 2013 (sis. kaikki lisät) Alle % % % % % Yhteensä % 7

8 3 TYÖURAN ENSIMMÄINEN VUOSI Milloin sai ensimmäisen tutkintoa/koulutustasoa vastaavan työpaikan? Ennen opintojen aloittamista 3 20 % Ennen valmistumista 3 20 % Valmistumisen jälkeen 5 33 % Ei ole ollut tutkintoa vastaavassa työssä 4 27 % Työttömyys valmistumisen jälkeen 40% On ollut työttömänä 60% Ei ole ollut työttömänä Vastanneista 40 % (N=6) oli ollut työttömänä valmistumisen jälkeen. Työttömyysaika vaihteli yhdestä kuukaudesta seitsemään kuukauteen. Hakuaika ensimmäiseen koulutusta vastaavaan työhön kesti keskimäärin reilu 8 kuukautta, mutta hakuaika vaihteli yhdestä kuukaudesta lähes puoleentoista vuoteen (17 kk). Erillisten työ- tai virkasuhteiden lukumäärä valmistumisen jälkeen % % % Onko toiminut valmistumisen jälkeen esimiestehtävissä? Kyllä, tällä hetkellä - - Kyllä, mutta ei tällä hetkellä 1 7 % Ei % 8

9 4 TYÖN JA KOULUTUKSEN VASTAAVUUS 100% 80% Työtehtävien ja koulutuksen vastaavuus syksyllä % 47% 40% 20% 6% 20% 27 % 0% Työ on koulutustasoani nähden vaativampaa Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Yliopistossa opittujen taitojen hyödyntäminen nykyisessä työssä 100% 80% 60% 46% 40% 20% 27% 27% 0% Hyödyntää jatkuvasti Jonkin verran/osittain Ei voi hyödyntää juuri lainkaan Vastanneista lähes puolet (47 %) kertoi, että heidän työnsä vastaa hyvin heidän koulutustasoansa. Lähes puolet vastaajista (47 %) koki, että heidän työnsä vaativuustaso on omaa koulutustasoa osittain tai selvästi alhaisempi. Vastaajista 73 % hyödynsi yliopistossa opittuja taitoja nykyisessä työssä osittain tai jatkuvasti. Reilu neljännes (27 %) ei voinut hyödyntää työssään juuri lainkaan yliopistossa opittuja taitoja. Tyytyväisyys korkeakoulututkintoon työllistymisen kannalta Erittäin tyytymätön 2 13 % Tyytymätön 1 7 % Hieman tyytymätön 2 13 % Melko tyytyväinen 6 40 % Tyytyväinen 1 7 % Erittäin tyytyväinen 3 20 % 9

10 Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen (tieto-taitoarviot)/ytm yht. Oman alan tehtävien käytännön taidot Neuvottelutaidot -2,1 2,9 5,0-1,9 3,3 5,2 Organisointi- ja koordinointitaidot -1,9 3,5 5,4 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot -1,7 3,9 5,6 Lainsäädännön tuntemus -1,3 3,3 4,6 Joustavuus ja sopeutumiskyky -1,2 4,0 5,2 Tieto- ja viestintätekniikan taidot -1,2 3,8 5,0 Taloussuunnittelu ja budjetointi -1,2 2,1 3,3 Projektinhallintataidot -1,2 2,7 3,9 Ongelmanratkaisutaidot -1,1 4,3 5,4 Esiintymistaidot -1,1 3,6 4,7 Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot -1,0 3,0 4,0 Luovan ajattelun taidot -1,0 3,6 4,6 Suomen kielen viestintätaidot -0,8 4,6 5,4 Monikulttuurisissa ympäristöissä toimiminen -0,8 3,1 3,9 Esimiestaidot -0,6 2,4 3,0 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus -0,6 2,2 2,8 Oppimiskyky -0,3 4,6 4,9 Kyky itsenäiseen työskentelyyn -0,3 5,2 5,5 Tiedonhankintataidot -0,3 4,9 5,2 Englannin kielen viestintätaidot -0,1 3,8 3,9 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot -0,1 4,9 5,0 Muiden kielten viestintätaidot 0,2 1,9 1,7 Ruotsin kielen viestintätaidot 0,5 2,9 2,4 Oman alan teoreettinen osaaminen 0,7 4,8 4,1-3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 Erotus Opinnot kehitti Merkitys työssä Tällä osiolla kartoitettiin* vastaajien näkemyksiä erilaisten tietojen ja taitojen merkityksestä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopisto-opiskelu oli kyseisiä taitoja kehittänyt. *Miten hyvin yliopisto-opiskelu kehitti kyseisiä työelämävalmiuksia? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti *Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeä, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 = tärkeä, 6 = erittäin tärkeä 10

11 Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen (tieto-taitoarviot)/matkailututkimus Oman alan tehtävien käytännön taidot -2,1 Taloussuunnittelu ja budjetointi -2,1 Organisointitaidot -2,0 Neuvottelutaidot -2,0 Tieto- ja viestintätekniikan taidot -1,8 Lainsäädännön tuntemus -1,7 Projektinhallintataidot -1,6 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot -1,6 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus -1,5 Joustavuus ja sopeutumiskyky -1,4 Esiintymistaidot -1,3 Englannin kielen viestintätaidot -1,1 Toimiminen monikulttuurisissa ympäristöissä -1,1 Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot -0,9 Esimiestaidot -0,7 Ongelmanratkaisutaidot -0,5 Luovan ajattelun taidot -0,5 Suomen kielen viestintätaidot -0,3 Kyky itsenäiseen työskentelyyn -0,1 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot 0,1 Ruotsin kielen viestintätaidot 0,1 Oman alan teoreettinen osaaminen 0,2 0,2 Oppimiskyky Tiedonhankintataidot 0,4 Muiden kielten viestintätaidot 0,7 2,8 4,9 1,9 4,0 3,5 5,5 3,1 5,1 3,5 5,3 2,0 3,7 2,9 4,5 4,2 5,8 2,1 3,6 3,9 5,3 3,2 4,5 4,1 5,2 3,5 4,6 2,8 3,7 2,1 2,8 4,8 5,3 3,6 4,1 4,5 4,8 5,3 5,4 4,8 4,7 2,9 2,8 4,1 3,9 4,8 4,6 5,1 4,7 3,6 2, Erotus Opinnot kehitti Merkitys työssä Tällä osiolla kartoitettiin* vastaajien näkemyksiä erilaisten tietojen ja taitojen merkityksestä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopisto-opiskelu oli kyseisiä taitoja kehittänyt. *Miten hyvin yliopisto-opiskelu kehitti kyseisiä työelämävalmiuksia? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti *Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeä, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 = tärkeä, 6 = erittäin tärkeä 11

12 Matkailututkimusta pääaineenaan opiskelleet kokivat yliopisto-opiskelun kehittäneen kaikkein vahvimmin muun muassa kykyä itsenäiseen työskentelyyn, tiedonhankintataitoja, ongelmanratkaisutaitoja, yleistä oppimiskykyä sekä analyyttisia ja systemaattisen ajattelun taitoja. Nykyisessä työssä vastaajat pitivät tärkeimpinä tietoina ja taitoina ryhmätyötaitoja ja sosiaalisia taitoja, organisointitaitoja sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Suurin kuilu yliopistossa opittujen ja nykyisessä työssä vaadittavien tietojen ja taitojen osalta oli oman alan tehtävien käytännön taitojen hallinnassa, taloussuunnittelussa ja budjetoinnissa, organisointitaidoissa sekä neuvottelutaidoissa. 5 TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT Kysyttäessä seuraavan viiden vuoden uratavoitteita 20 % vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen nykyiseen tehtävätasoon ja työn sisältöön. Vastaajista 40 % oli sitä mieltä, että he tulevat todennäköisesti etenemään nykyisellä alalla. Sen sijaan 33 % vastaajista suunnittelee vaihtavansa alaa kokonaan. Uratavoitteet seuraavan viiden vuoden aikana Muu uratavoite 7 % Tyytyväinen nykyisiin tehtäviin 20 % Suunnittelee alan vaihtoa 33 % Todennäköisesti etenee nykyisellä alalla 40 % Tutkintotavoite, mikäli opiskelee/aikoo opiskella Tohtorin tai lisensiaatin tutkinto 1 6 % Maisterin tutkinto 1 6 % Alempi korkeakoulututkinto - - Toisen asteen tutkinto 1 6 % Muu pätevöittävä koulutus (esim. pedagogiset opinnot) 1 6 % Muu opiskelusuunnitelma 1 6 % Ei aio opiskella lähitulevaisuudessa lisää % Lukumäärä 16* 100 % *Yksi vastaajista valitsi kaksi vaihtoehtoa. 12

13 6 VINKKEJÄ SIVUAINEVALINTOIHIN Vastaajilta kysyttiin sivuaineita, jotka sisältyivät tutkintoon sekä mitä sivuaineita vastaaja valitsisi, jos hän aloittaisi nyt yliopisto-opinnot. Suosituimpia tutkintoon sisältyneitä sivuaineita olivat markkinointi ympäristöopinnot ja johtaminen. Tämän lisäksi muita sivuaineita olivat aikuiskasvatustiede sosiologia laskentatoimi saksan kieli ja kulttuuri opettajan pedagogiset opinnot kasvatustiede maantiede intercultural communication design management kirjanpito politiikkatieteet kulttuurihistoria kansainväliset suhteet sekä englanti. Kysyttäessä mitä sivuaineita vastaaja valitsisi, mikäli aloittaisi nyt yliopisto-opinnot, 27 % vastaajista kertoi, että valitsisi samat sivuaineet, joita oli opiskellutkin. Sen sijaan 73 % vastaajista valitsisi eri sivuaineita, joista suosituimpia olivat kaupalliset aineet, kasvatustiede ja markkinointi. Tämän lisäksi valittaisiin seuraavia sivuaineita: johtaminen, laskentatoimi erityispedagogiikka politiikkatieteet, kansainväliset suhteet sosiaalityö yrittäjyysopinnot hallintotiede ja vieraita kieliä (saksa, ranska, englanti). 13