OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS OULUN KAUPUNGIN. Muuttotutkimus

Transkriptio

1 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 1 OULUN KAUPUNGIN Muuttotutkimus

2

3 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 3 Oulun yliopisto Maantieteen tutkimusyksikkö Niina Kotavaara Oulun kaupungin muuttotutkimus

4 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Sisällysluettelo Keskeiset tulokset...5 Johdanto Tutkimuksen tausta ja tavoitteet...9. Tutkimuksen toteutus... Muuttojen suunnat ja määrät Ulkoisten muuttojen suunnat ja määrät Kaupungin sisäisten muuttojen suunnat ja määrät Ulkoisten ja sisäisten muuttojen kokonaisvaikutukset asuinalueiden asukasmääriin... 1 Muuttajat Ulkoiset muuttajat Kaupungin sisäiset muuttajat Ulkoisten ja sisäisten muuttojen kokonaisvaikutukset asuinalueiden asukasrakenteisiin... Muuttojen syyt Ouluun muuttaneiden muuttosyyt.... Oulusta pois muuttaneiden muuttosyyt Kaupungin sisällä muuttaneiden muuttosyyt Muuttajien näkemys Oulun kaupunkistrategiaan valituista vetovoimatekijöistä... 5 Johtopäätökset... 9 Liitteet Liite 1: Ouluun vuonna 1 muuttaneiden kyselyyn vastanneiden taustatietoja Liite : Oulusta pois vuonna 1 muuttaneiden kyselyyn vastanneiden taustatietoja... 5 Liite 3: Oulun sisällä vuonna 1 muuttaneiden kyselyyn vastanneiden taustatietoja...5 Liite : Oulun kaupungin suuralue- ja kaupunginosajako Liite 5: Oulun ja muiden kuntien väliset muutot seutukunnittain vuosina Liite : Oulun ja muiden kuntien välinen nettomuutto kaupunginosittain vuonna Liite : Oulun ja muiden kuntien väliset muutot ikäluokittain ja kaupunginosittain vuonna 1... Liite 8: Oulun sisäinen nettomuutto kaupunginosittain vuonna 1... Liite 9: Oulun sisäiset muutot ikäluokittain ja kaupunginosittain vuonna Liite : Oulun kokonaisnettomuutto kaupunginosittain vuonna 1... Liite 11: Oulun kaupungin ja muiden kuntien välinen, kaupungin sisäinen ja kokonaisnettomuutto ikäluokittain ja kaupunginosittain vuonna 1...8

5 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 5 Keskeiset tulokset Oulun ja muiden kuntien väliset muutot sekä maahanmuutto 1. Oulu on kymmenen vuoden (8 1) aikana saanut muuttovoittoa maahanmuuton ja kuntien välisen muuton seurauksena keskimäärin asukasta vuodessa.. Kuntien välinen nettomuutto on viime vuosina pienentynyt ollen vuonna 1 yli asukasta keskimääräistä pienempi. Kun samalla luonnollinen väestönlisäys on laskenut, ovat nämä yhdessä vaikuttaneet Oulun vuosittaisen väestönlisäyksen pienenemiseen. Oulun väestökehitys ja nettomuutto ovat edelleen kuitenkin positiivisia. 3. Samalla, kun kuntien välisen nettomuuton osuus Oulun väestönlisäyksestä on viimeisen kymmenen vuoden aikana pienentynyt, maahanmuuton osuus on kasvanut muodostaen vuonna 1 jopa 1 Oulun muuttovoitosta.. Kuntien välisen muuton osalta Oulu on kerännyt asukkaita erityisesti Pohjois-Pohjanmaalta, Lapista ja Kainuusta. Samalla se on menettänyt asukkaita erityisesti muille suurille kaupunkiseuduille, eniten Helsingin, Tampereen ja Turun seutukunnille, ja Oulun seudun kunnille siitä huolimatta, että myös suurimmat tulomuuttovirrat tulivat muista Oulun seudun kunnista sekä pääkaupunkiseudulta. 5. Kuntien välinen muuttoliike toi Ouluun peruskoulun suorittaneita nuoria (1 18 -vuotiaita) ja nuoria aikuisia (19 -vuotiaita), joista suurin osa tuli Ouluun opiskelemaan.. Noin kolmasosa (31 ) kaikista Ouluun muuttaneista oli opiskelijoita/koululaisia, joista suurin osa (8 ) opiskeli yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.. Kuntien välinen muuttoliike vei Oulusta lapsiperheitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, sekä nuoria työikäisiä (5 39 -vuotiaita). Nuorten työikäisten, kuten myös korkeakoulutettujen, tulomuuttoa korkeampi lähtömuutto selittyy osittain korkeakouluista valmistuneiden poismuutolla. 8. Kuntien väliset muutot eivät juurikaan vaikuttaneet ikääntyneiden (5-vuotiaiden ja vanhempien) määrään Oulussa. Ouluun muutti vuonna 1 yhteensä ikääntynyttä (3 tulomuuttajista). Kun otetaan huomioon ikääntyneiden lähtömuutto, heidän lukumääränsä kasvoi yhteensä 39 asukkaalla. 9. Ulkoinen muuttoliike kytkeytyy Oulun taloudelliseen kehitykseen ja työmarkkinatilanteeseen, toisin sanoen erityisesti yritysten, julkisen sektorin ja korkeakoulujen kykyyn tarjota työ- ja opiskelupaikkoja sekä houkuttelevia työelämän mahdollisuuksia ja opiskelumahdollisuuksia. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan uusia asukkaita houkutellakseen Oulun on kyettävä olemaan myös asuin- ja elinympäristönä houkutteleva.. Kyselyn perusteella asuin- ja elinympäristöön liittyviä, ja samalla Oulun merkittävimpiä, vetovoimatekijöitä ovat erityisesti kaupungin tunnelma/ilmapiiri, harrastus- ja vapaa-ajan palvelut (ml. liikunta- ja kulttuuripalvelut), liikenneyhteydet, luonnonympäristö ja asumiskustannukset. 11. Oulun imago/maine vaikutti muuttopäätökseen yli puolella Ouluun muuttaneista ollen kyselyn tulosten perusteella yksi kaupungin merkittävimmistä vetovoimatekijöistä. 1. sten perusteella Oululla on kuitenkin vielä parannettavaa siinä, että se kykenee erottumaan muista kunnista. Yli puolet (53 ) kaikista vuonna 1 muuttaneista on sitä mieltä, että Oulu erottuu muista kunnista jonkin verran. 13. Suurimmalla osalla Ouluun muuttaneista ja Oulusta pois muuttaneista oli Oulusta myönteinen mielikuva ja he olivat tyytyväisiä Ouluun asuinpaikkana. Tämä on hyvä perusta Oulun vetovoiman kehittämiselle. Noin puolet sekä Ouluun muuttaneista (9 ) että Oulusta pois muuttaneista ( ) koki Oulun jonkin verran houkuttelevaksi. 1. Oulusta pois muuttaminen liittyi yleisimmin riittämättömiin työelämän mahdollisuuksiin ja vaikeuksiin työllistyä Oulussa. Vain harvalla Oulusta pois muuttaneista muuttopäätökseen liittyi tyytymättömyyttä entiseen asuntoon tai asuinympäristöön. Yleisestikin Oulusta poistyöntäviä tekijöitä näyttäisi olleen vähän. 15. Suurin osa ( ) poismuuttaneista voisi harkita muuttavansa takaisin Ouluun. Paluumuuttoon kannustaisi erityisesti työpaikan saaminen Oulusta tai lähistöltä.

6 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Kaupungin sisäiset muutot 1. Suomen muihin suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Oulussa on tehty eniten kunnan sisäisiä muuttoja suhteessa väkilukuun lähes koko viimeisen kymmenen vuoden ajan. Vaikka kunnassamuuttoalttius on viime vuosina hieman laskenut, Oulu oli vuonna 1 suhteessa väkilukuun edelleen kaikista Suomen kunnista kolmanneksi vilkkain sisäisen muuton kunta Jyväskylän ja Rovaniemen jälkeen. 1. Oulun sisällä tehdään vuosittain yli 3 kaupungin sisäistä muuttoa. Vuonna 1 melkein joka viides (1 ) oululainen vaihtoi asuntoaan Oulun sisällä. Kolme neljästä ( ) muutosta suuntautui kaupunginosasta toiseen ja kaksi kolmesta (5 ) muutosta suuralueelta toiselle. 18. Nuoret aikuiset (19 -vuotiaat) vaihtoivat asuntoaan Oulun sisällä aktiivisimmin suhteessa ikäluokkaansa. Nuoria aikuisia oli noin neljäsosa ( ) kaikista muuttajista. 19. Puolet (5 ) kaupungin sisällä muuttaneista oli iältään 5- -vuotiaita.. Muuttotilastojen perusteella lapsiperheiden osuus oli arviolta noin kaikista kaupungin sisällä muuttaneista. 1. Lapsiperheet näyttävät muuttavan pääasiassa ennen lasten peruskoulun aloittamista. Uudelleen lasten muuttoaktiivisuus nousee vuotiaana eli peruskoulun suorittamisen jälkeen.. Ikääntyneiden (5-vuotiaiden ja vanhempien) muutot kaupungin sisällä olivat muuttotilastojen perusteella vähäisiä verrattuna muihin ikäluokkiin. Muuttotilastojen perusteella ei kuitenkaan voida nähdä, onko muuttoaktiivisuus mahdollisesti korkeampaa eläkeiän kynnyksellä. 3. Kaupungin sisäiset muutot johtuivat yleisimmin epäsopivasta, tyypillisimmin väärän kokoisesta, asunnosta ja elämäntilanteeseen, erityisesti perhekokoon tai -rakenteeseen, liittyvistä muutoksista. Lisäksi yleisimpien muuttosyiden joukkoon kuului vaihtelun halu. Yleisimmät kaupungin sisäisten muuttojen syyt olivat sellaisia, joihin kaupunki ei voi suoraan vaikuttaa.. Suurimmalla osalla (9 ) kaupungin sisällä muuttaneista oli myönteinen mielikuva siitä asuinympäristöstä, josta muutti pois, eivätkä asuinympäristöön liittyvät tekijät, eivätkä myöskään asuinympäristön palvelut, juurikaan vaikuttaneet poismuuttopäätökseen. 5. Kaupungin sisällä asuntoaan vaihtaneet valitsivat uuden asuinpaikkansa pääasiassa asunnon perusteella. He muuttivat tyypillisimmin kerrostaloon (8 ) omistusasuntoon (5 ), joka on entistä asuntoa suurempi (5 ) ja uudempi (1 ), tyypillisimmin -luvulla rakennettu.. Siitä huolimatta, että suurin osa muuttajista oli tyytyväisiä uuteen asuntoonsa ja asuinympäristöönsä, melkein joka viides (1 ) suunnitteli muuttavansa uudelleen kaupungin sisällä viiden vuoden kuluessa.

7 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Ulkoisten ja sisäisten muuttojen kokonaisvaikutukset. Oulun ja muiden kuntien välillä sekä kaupungin sisällä muutettiin pääasiassa yksin tai kahdestaan puolison kanssa. Tämä näkyy vaikutuksina pienten asuntojen kysyntään vuokra-asunto- ja kerrostalovaltaisilla asuinalueilla, erityisesti Keskustassa, Kaijonharjussa, Koskelassa, Kaakkurissa ja Tuirassa. Ouluun muuttaneet nostivat Oulussa eniten alle m :n vuokra-asuntojen, erityisesti kerrostalokaksioiden kysyntää. muuton ja kaupungin sisäisen muuton seurauksena puolestaan vapautui erityisesti 1 rakennettuja alle m:n kerrostalovuokra-asuntoja, eniten juuri kaksioita. 8. Keskustassa tehtiin vuoden 1 aikana yli 11 muuttoa eli noin 3 muuttoa päivässä. Keskusta oli muuttotapahtumien lukumäärällä mitattuna kaupungin muuttovilkkain suuralue. 9. Muuttotapahtumien suuresta määrästä huolimatta keskustan asukasluku kasvoi vain jonkin verran (83 asukasta). Sisäisen muuton osalta keskusta oli lievästi nettotappiollinen (-1 asukasta), kun taas kuntien välisen muuton osalta Keskusta sai nettovoittoa ( asukasta). 3. Keskustan ja muiden muuttovilkkaimpien alueiden suuri asukasvaihtuvuus on haasteena yhteisöllisyyden muodostumiselle. 31. Vain muutamalla alueella asukasmäärä muuttui merkittävästi (yli asukasta). Kolme suuraluetta (Hiukkavaara, Koskela ja Korvensuora) kasvoi ja viisi suuraluetta (Pateniemi, Kaijonharju, Maikkula, Kiiminki ja Kello) pieneni. 3. Keskustasta ja muilta vuokra- ja kerrostalovaltaisilta alueilta muutti muihin kuntiin sekä uusille pientaloalueille ja kaupungin reuna-alueille erityisesti alle kouluikäisiä lapsia ja työikäisiä (5 -vuotiaita). Heidän tilalleen muutti erityisesti peruskoulun suorittaneita nuoria (1 18-vuotiaita) ja nuoria aikuisia (19 -vuotiaita) sekä kaupungin ulkopuolelta että kaupungin sisältä. 33. Uudet pientalovaltaiset asuinalueet, vuonna 1 erityisesti Hiukkavaara ja Korvensuora, kasvavat nopeasti lapsiperheiden ja työikäisten muuttojen seurauksena. Ennen Hiukkavaaraa rakennettujen uusien aluekeskusten, Ritaharjun ja Kaakkurin, kasvu näyttää jo taittuneen. Vuonna 1 Kaakkurin asukasluku jopa pieneni pääosin sisäisestä muutosta johtuen asukkaan verran, ja lapsiperheiden määrä väheni alueella. 3. Lasten vanhenemisen myötä lapsiperheiden suosimat asuinalueet siirtyvät uuteen vaiheeseen. Peruskoulun suorittamisen jälkeen nuoret muuttavat muualle opiskelemaan tai lähemmäs keskustaa vuokra-asuntoihin. Tämän seurauksena alueiden asuntokuntakoot pienenevät, asukasrakenteet vanhenevat ja asukasluvut pienenevät. 35. Lisäksi vanhemmat pientalovaltaiset alueet, vuonna 1 erityisesti Pateniemi ja Maikkula, eivät näytä houkuttelevan lapsiperheitä ja nuoria asukkaita. Yksi selitys voi liittyä tämän tyyppisten alueiden vanhaan asuntokantaan, sillä kaupungin sisällä muutetaan tyypillisimmin (1 ) entistä asuntoa uudempaan asuntoon.

8 8 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS

9 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 9 Johdanto 1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Oulun kaupunki on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana (8 1) kuntien välisen muuttoliikkeen seurauksena keskimäärin 58 asukkaalla ja maahanmuuton seurauksena keskimäärin asukkaalla vuosittain. Yhteensä kaupungin väkiluku on siis kasvanut vuosittain keskimäärin asukkaalla. Kaupungin ulkoinen muuttoliike kytkeytyy mm. kaupungin taloudelliseen kehitykseen ja kaupungin houkuttelevuuteen asuin-, opiskelu- ja työskentely-ympäristönä. Oulun kaupunkistrategiassa on asetettu tavoitteeksi, että Oulu on Suomen suhteellisesti nopeimmin kasvava kaupunkiseutu. Oulun vetovoiman perustaksi luetaan muun muassa luovuus, pohjoinen kulttuuri, luonto, alueen historia ja korkeatasoinen koulutustarjonta. Strategiassa on haluttu korostaa ja vahvistaa pehmeitä veto- ja pitovoimatekijöitä, jotka liittyvät hyvinvointiin, onnelliseen elämään ja unelmien toteuttamiseen. Ulkoisen muuttoliikkeen lisäksi kaupungin muuttodynamiikka käsittää kaupungin sisällä tapahtuvat muutot. Kaupungin sisäinen muutto ei vaikuta kaupungin asukaslukuun tai asukasrakenteeseen, mutta voi muuttaa asuinalueiden asukasmääriä ja -rakenteita kunnan ulkoista muuttoa enemmän, sillä kaupungin sisäisen muuton volyymi on ulkoiseen muuttoon verrattuna 1, -kertainen. Sekä ulkoisilla että kaupungin sisäisillä muutoilla on taloudellista merkitystä mm. rakennusalalle ja asuntomarkkinoille ja ne vaikuttavat palveluiden kysyntään eri asuinalueilla. Lisäksi muutot vaikuttavat esimerkiksi asuinalueiden erilaistumiseen ja yhteisöllisyyteen. Tutkimus toimii seurantatutkimuksena edellisille Oulun kaupungin sisäisen muuton tutkimuksille, jotka toteutettiin vuosina 8 ja Oulun kaupunkiseudun sisäistä muuttoa on selvitetty vuosina 199 ja 198. Tavoitteena on tutkia Oulun kaupungin sisäisen ja ulkoisen muuton dynamiikkaa kaupungin ennakointitoiminnan ja pitkän aikavälin kaupunkisuunnittelun tueksi, erityisesti strategiatyön, kaupunkimarkkinoinnin, maankäytön suunnittelun, tontti- ja asuntotuotannon sekä palveluverkon suunnittelun tarpeisiin. Tutkimuksessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Kuinka suuria ovat Oulun ja muiden kuntien väliset muuttovirrat ja millaisia ovat tulo- ja lähtömuuton erot eri asuinalueiden välillä? Kuinka paljon Oulun sisällä muutetaan ja miten kaupungin sisäiset muuttovirrat suuntautuvat eri asuinalueiden välillä? (muuttojen suunnat ja määrät) Millaisia ovat Ouluun, Oulusta muihin kuntiin ja Oulun sisällä muuttavat ihmiset? (muuttajien profiili) Millaisia ovat Oulun ja muiden kuntien välisten sekä Oulun sisällä tehtyjen muuttojen syyt? (muuttoihin vaikuttaneet vetävät ja työntävät tekijät)

10 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS. Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston ja Oulun kaupungin yhteistyöhankkeena välisenä aikana. Hankkeen tutkijana toimi Niina Kotavaara Oulun yliopiston Maantieteen tutkimusyksiköstä. Hankkeen tutkimusavustajina toimineet maantieteen opiskelijat Juulia Jalava ja Henna Mäkelä osallistuivat kyselyn toteuttamiseen. Tutkimusta ohjasi asiantuntijaryhmä, johon kuului Oulun kaupungin edustajia. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Anna Hoppari ja sihteerinä Mikko Autio. Ohjausryhmään kuuluivat lisäksi Maria Ala-Siuru, Paula Korkala, Claes Krüger, Paula Paajanen, Kaija Puhakka, Urpo Tuomela ja Kimmo Väisänen. Taulukko 1. Kyselyn otos ja vastaajat. Ouluun muuttaneet Oulusta pois muuttaneet Oulun sisällä muuttaneet Kaikki Otos (hlöä) Vastaajat (hlöä) osuus () otoksesta ulkomailla asuvat (hlöä) muu kuin suomen kansalaisuus () 3, , 18 3,3 Tutkimus koostui Oulun kaupungin ja Tilastokeskuksen muuttotilastojen perusteella tehdystä tilastollisesta katsauksesta ja muuttajakyselystä, joka lähetettiin vuonna 1 Oulun sisällä muuttaneille, Oulusta pois muuttaneille ja Ouluun muuttaneille vähintään 15-vuotiaille henkilöille. Kyselyä varten Väestörekisterikeskus suoritti henkilön satunnaisotoksen kaikista kolmesta muuttajaryhmästä. Otoskoko oli siten yhteensä 3 henkilöä. Kyselyyn vastasi yhteensä 9 henkilöä, joten kyselyn vastausprosentti oli. Aktiivisimmin vastasivat Oulusta pois muuttaneet. (Taulukko 1) Kysely toteutettiin posti- ja internetkyselynä Webropol-kyselytyökalua käyttäen. Kysely oli auki , ja postitse saapuneita vastauksia otettiin vastaan vielä tammikuun loppuun asti. Kyselyvastauksia karhuttiin vastaamatta jättäneiltä tammikuun alussa. Vastaajien oli mahdollista vastata kyselyyn joko suomeksi tai englanniksi. Otokseen kuuluvista 9 henkilöä asui ulkomailla. Väestörekisterikeskuksen osoitedatan puutteista johtuen ulkomailla asuneista tavoitettiin vain osa. (Taulukko 1) Kyselyyn vastanneiden voidaan katsoa edustavan riittävän hyvin vuonna 1 muista kunnista Ouluun muuttaneita, Oulusta muihin kuntiin muuttaneita sekä kaupungin sisällä muuttaneita. Kaikissa vastaajaryhmissä naiset olivat hieman yliedustettuina. Muuttajaryhmittäin tarkasteltuna vastaajien ikäjakaumat noudattelivat melko hyvin kaikkien vuonna 1 muuttaneiden ikäjakaumia. - ja lähtöalueiden osalta vastaajien voidaan katsoa edustavan riittävällä tasolla kaikkia vuonna 1 muuttaneita. (Liitteet 1-3) Tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osuus vuonna 1 muuttaneista oli lapsiperheitä, ei ole saatavissa. Verrattaessa lapsiperheiden osuutta kyselyyn vastanneista muuttajatilastojen perusteella laskettuun arvioon lapsiperheiden määrästä, voidaan olettaa, että lapsiperheet olivat huomattavan aliedustettuina kyselyyn vastanneiden joukossa, mikä tulee ottaa huomioon kyselyn tuloksia tulkittaessa. Tutkimuksen tuloksia käsitellään suuralueittain ja kaupunginosittain. Oulun kaupungin suuralue- ja kaupunginosajako esitetään liitteessä.

11 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 11

12 1 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS

13 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 13 Muuttojen suunnat ja määrät 3. Ulkoisten muuttojen suunnat ja määrät Kuntien välisen nettomuuton osuus Oulun väestönlisäyksestä on pienentynyt Viimeisen kymmenen vuoden (8 1) aikana Ouluun on muuttanut vuosittain keskimäärin 93 asukasta muista kunnista, ja kaupungin väkiluku on kasvanut kymmenessä vuodessa kuntien välisen muuton seurauksena 3, eli 5 henkilöllä (vrt. Tampere,, Helsinki,9, Turku 3,8, Espoo,, Vantaa, ). Siten vuosittainen kuntien välisen muuton aiheuttama väestökasvu on ollut keskimäärin 58 asukasta vuodessa. (Taulukko ) Oulu on kerännyt asukkaita erityisesti Pohjois-Pohjanmaalta, Lapista ja Kainuusta. Samalla se on menettänyt asukkaita erityisesti muille suurille kaupunkiseuduille (erit. Helsingin, Tampereen ja Turun seutukunnat) ja Oulun seudun kunnille siitä huolimatta, että myös suurimmat tulomuuttovirrat tulivat muista Oulun seudun kunnista sekä pääkaupunkiseudulta. (Liite 5) Oulun vuosittainen väestönlisäys on kuitenkin pienentynyt verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, erityisesti viime vuosina. Tämä johtuu sekä luonnollisen väestönlisäyksen että kuntien välisistä muutoista saadun nettovoiton pienentymisestä. (Kuva 1) Vuonna 1 Oulu keräsi kuntien välistä muuttovoittoa 33 asukasta eli yli asukasta vähemmän kuin se on keskimäärin kerännyt viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosittain. Esimerkiksi Helsingin ja Tampereen seutukuntiin muutettiin Oulusta keskimääräistä enemmän. (Taulukko ) Maahanmuuton osuus Oulun väestönlisäyksestä on kasvanut Samalla kun kuntien välisen nettomuuton osuus Oulun väestönlisäyksestä on viimeisen kymmenen vuoden aikana pienentynyt, maahanmuuton osuus väestönlisäyksestä on päinvastoin kasvanut. (Kuva 1) Ouluun on muuttanut viimeisen kymmenen vuoden (8 1) aikana keskimäärin 88 henkilöä ulkomailta ja kaupungin väkiluku on kasvanut maahanmuuton seurauksena keskimäärin asukkaalla vuosittain. Vuonna 1 maahanmuuton osuus Oulun kokonaisnettomuutosta oli jo reilusti yli puolet (1 ). (Taulukko ) Taulukko. Kuntien välinen muutto ja maahanmuutto Oulussa viimeisen kymmenen vuoden (8-1) aikana sekä vuonna 1. Lähde: Tilastokeskus. Kuntien välinen muutto Maahanmuutto Yhteensä 1 ka* 1 ka* 1 ka* * Viimeisen kymmenen vuoden (8-1) vuosittainen keskiarvo Väestönkasvun kehitys Oulussa vuosina 8-1 (henkilöä) Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto maahanmuutto Kuva 1. Väestönkasvun kehitys Oulussa vuosina 8-1. Aikasarjassa on käytetty aluejakoa. Alueliitoskuntien tiedot on yhdistetty. Lähde: Tilastokeskus.

14 1 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Lähes puolet kuntien välisistä muuttajista tuli ja lähti keskustan ja kolmen muun suuralueen kautta Noin puolet Oulun ja muiden kuntien välillä muuttaneista tuli ja lähti vuonna 1 neljän suuralueen kautta: Keskustan, Kaijonharjun, Koskelan ja Kaakkurin. Yksin keskustan kautta tuli ja lähti viidennes kaikista tulo- ja lähtömuuttajista, ja keskusta olikin Oulun ja muiden kuntien välisten muuttotapahtumien lukumäärällä mitattuna selkeästi muuttovilkkain suuralue. (Taulukko 3) Kaakkuria lukuun ottamatta edellä mainituilla alueilla vuokra-asuntojen ja kerrostaloasuntojen osuus kaikista asunnoista oli noin puolet tai enemmän. Lisäksi Keskustaan, Koskelaan ja Kaijonharjuun valmistui vuonna 1 huomattava määrä uusia kerrostaloasuntoja. Kun suhteutetaan muuttotapahtumien määrä suuralueen asukaslukuun, muuttovilkkain alue oli selkeästi Nuottasaari ( muuttotapahtumaa/ asukasta). Myös keskustan asukaslukuun suhteutettu muuttovilkkaus oli Nuottasaarta pienempi. Vähiten muuttovilkkaita olivat Oulun reunoilla sijaitsevat pientalovaltaiset alueet. (Taulukko 3) Vaikutukset alueiden asukalukuihin olivat maltillisia Kuntien välisten muuttojen vaikutukset suuralueiden ja kaupunginosien asukasmääriin olivat maltillisia. Asukasluku kasvoi merkittävästi vain neljällä suuralueella: Koskelassa, Kaijonharjussa, Kaukovainiolla ja Keskustassa (taulukko 3). Erityisesti vaikutukset kohdistuivat Toppilan ja Kaukovainion kaupunginosiin, jotka kasvoivat vähintään asukkaalla. Merkittävää asukasluvun pienemistä ei tapahtunut millään alueella. Eniten asukkaita menetti Pateniemen kaupunginosa (59 asukasta). (Liitteet -). Kaupungin sisäisten muuttojen suunnat ja määrät Melkein joka viides oululainen vaihtoi asuntoaan Oulun sisällä Oulussa tehtiin vuonna 1 yhteensä noin 31 8 kaupungin sisäistä muuttoa. Jos oletettaisiin, että kukin muuttaja muutti vain kerran vuoden aikana, noin 1 kaupungin asukkaista vaihtoi asuntoaan vuoden aikana. Kunnassamuuttoalttius on viimeisen kymmenen vuoden aikana hieman laskenut. Kunnassamuutto-alttiuden kehitys noudattaa Oulussa jossain määrin koko maan vuosittaisen keskiarvon kehitystä. (Kuva ) Huolimatta kunnassamuuttoalttiuden laskemisesta, Oulu oli vuonna 1 suhteessa väkilukuun edelleen kaikista Suomen kunnista kolmanneksi vilkkain sisäisen muuton kunta heti Jyväskylän ja Rovaniemen jälkeen (kuva 3). Keskusta oli muuttovilkkain alue Kaupungin sisäisten muuttotapahtumien määrillä mitattuna muuttovilkkaimmat suuralueet vuonna 1 olivat Keskusta (8 muuttotapahtumaa), Kaijonharju (81 muuttotapahtumaa), jossa sijaitsee Linnanmaan yliopistokampus, sekä Koskela (3 muuttotapahtumaa). Keskusta ja Kaijonharju olivat muuttovilkkaudesta huolimatta kaupungin sisäisen muuton osalta muuttotappioalueita, sillä tulomuuton lisäksi myös lähtömuutto oli vilkasta. (Taulukko 3) Keskusta, Kaijonharju ja Koskela olivat Kunnassamuuttoalttius (promillea) Espoo Helsinki Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Vantaa Koko maa Kuva. Kunnassamuuttoalttius suurimmissa kunnissa 8-1. Aikasarjassa on käytetty aluejakoa. Alueliitoskuntien tiedot on yhdistetty. Lähde: Tilastokeskus. muuttovilkkaimmat alueet myös kymmenen vuotta sitten. Suhteessa asukaslukuun eniten muuttotapahtumia vuonna 1 oli Nuottasaaren suuralueella, jossa sataa asukasta kohti tehtiin 51 kaupungin sisäistä muuttoa. Muita suhteellisesti muuttovilkkaimpia alueita olivat Hiukkavaara, Keskusta, Koskela, Kaukovainio ja Tuira. (Taulukko 3)

15 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 15 Samat alueet olivat Oulun suhteellisesti muuttovilkkaimpia alueita myös kymmenen vuotta sitten. Hiukkavaaraa lukuun ottamatta muut suhteellisesti muuttovilkkaimmat suuralueet olivat Oulun kerrostaloja vuokra-asuntovaltaisimpia alueita vuonna 1. Hiukkavaara puolestaan on uusi asuinalue ja yksi Oulun kaupungin asuntotuotannon painopistealueista, erityisesti omakoti- ja rivitaloasuntojen osalta, vuonna 1. Haukiputaalla ja Oulunsalossa yli puolet muutoista suuralueiden sisäisiä Muuttotilastojen perusteella noin kolmasosa (35 ) kaupungin sisäisistä muutoista tehtiin vuonna 1 suuralueiden sisällä ja lähes neljännes (3 ) kaupunginosien sisällä. Toisin sanoen noin kolme neljästä ( ) muutosta suuntautui kaupunginosasta toiseen ja kaksi kolmesta (5 ) suuralueelta toiselle. Suuralueiden sisällä tehtyjen muuttojen osuus on yhtä suuri kuin kymmenen vuotta sitten. Kaupunginosien sisällä tehtyjen muuttojen määrä on hieman noussut (19 :sta 3 :iin). Lukumääräisesti eniten suuralueen sisäisiä muuttoja tehtiin Keskustassa (11 muuttoa) ja Kaijonharjussa (1551 muuttoa), jotka olivat muutoinkin kaupungin muuttovilkkaimmat alueet sisäisen muuton osalta. Myös Koskelassa, Haukiputaalla, Kaakkurissa ja Oulunsalossa suuralueiden sisäisiä muuttoja oli lukumääräisesti huomattavan paljon. (Taulukko ) Suuralueiden ja kaupunginosien välillä oli suuria eroja alueiden sisällä tehtyjen muuttojen suhteellisissa osuuksissa (Taulukko 3). Esimerkiksi Haukiputaan ja Oulunsalon suuralueilla yli puolet alueen lähtömuuttajista vaihtoi asuntoa saman suuralueen sisällä, kun taas esimerkiksi Nuottasaaren ja Sanginsuun suuralueilla muutot suuntautuivat pääasiassa alueilta pois. Oulunsalon ja Haukiputaan lisäksi myös muissa entisissä liitoskunnissa suuralueen sisäisten muuttojen osuudet olivat huomattavasti kaupungin keskiarvoa suurempia. (Taulukko 3) Asuinalueiden sisällä tapahtuvien muuttojen määriin vaikuttavat monenlaiset tekijät, kuten asumisviihtyvyys tai alueen kyky palvella asukkaiden muuttuvia asumis- ja palvelutarpeita. Asuinalueiden sisäisten muuttojen määriä saattaa nostaa myös omakotitonttien luovuttaminen, jolloin asukkaat saattavat hankkia alueelta väliaikaisen asunnon omakotitalon rakentamisen ajaksi. Vain muutamassa kaupunginosissa asukasmäärä muuttui merkittävästi Suuralueiden sisällä tehtyjen muuttojen määrät olivat suurempia kuin yksittäisten suuralueiden väliset muuttovirrat. Suuralueelta toiselle tehtyjen muuttojen osalta valtaosa tehtiin vuonna 1 Keskustan ja sellaisten alueiden välillä, joissa asuntoja on paljon ja vuokra- ja kerrostaloasuntojen osuus on suuri. (Taulukko ) Suurimmat suuralueiden väliset muuttovirrat olivat seuraavien suuralueiden välisiä: Keskusta ja Tuira Keskusta ja Kaijonharju Keskusta ja Koskela Keskusta ja Oulunsuu Keskusta ja Höyhtyä Koskela ja Kaijonharju Koskela ja Tuira Eniten kasvoivat Hiukkavaaran ja Korvensuoran suuralueet, jotka olivat kaupungin kasvualueita, ja joista erityisesti Hiukkavaarassa valmistui huomattava määrä (83) uusia asuntoja, pääasiassa omakotitaloja. Kaijonharju oli huomattavan suuresta valmistuneiden asuntojen määrästä huolimatta kaupungin suurin nettotappioalue. Lähes yhtä paljon asukkaita menetti Pateniemen suuralue. Asukasmäärien muutokset olivat kuitenkin muutamia alueita lukuun ottamatta hyvin maltillisia. Käytännössä asukasluku kasvoi merkittävästi vain neljässä kaupunginosassa ja pieneni kahdessa kaupunginosassa. (Liitteet 8-9) Suurimmat nettovoittokaupunginosat (nettovoitto vähintään asukasta): Hiironen, Kivikkokangas, Hiukkavaara ja Korvensuora Suurimmat nettotappiokaupunginosat (nettotappio vähintään asukasta): Kaijonharju ja Kaukovainio Kymmenen vuotta sitten suurimmat nettovoittoalueet kaupungin sisäisen muuton osalta olivat silloiset pientalotuotannon painopistealueet Kaakkuri, Kaijonharju (Ritaharju) ja Korvensuora. Korvensuora jatkoi kasvuaan vuonna 1, mutta Ritaharjun ja Kaakkurin kasvuvaihe oli päättynyt. Vuonna suurin nettotappioalue oli Koskela ja vuonna 8 Pateniemi, joka jatkoi nettotappioalueena myös kymmenen vuotta myöhemmin.

16 1 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 5. Ulkoisten ja sisäisten muuttojen kokonaisvaikutukset asuinalueiden asukasmääriin Uudet asuinalueet kasvavat nopeasti ja vanhojen pientaloalueiden asukasmäärät pienevät Kuntien väliset ja kaupungin sisäiset muutot vaikuttavat yhdessä asuinalueiden asukasmäärien kehittymiseen. Vuonna 1 ne vaikuttivat tyypillisimmin joko toisiaan tasapainottaen tai tuottaen yhdessä asukastappiota. Sellaisia alueita, jotka saivat muuttovoittoa sekä kuntien välisistä että kaupungin sisäisistä muutoista, oli vain kaksi: Hiukkavaara ja Koskela. Yhteensä asukasmäärä muuttui merkittävästi (yli asukasta) vain muutamalla suuralueella; Kolme suuraluetta (Hiukkavaara, Koskela ja Korvensuora) kasvoi ja viisi aluetta (Pateniemi, Kaijonharju, Maikkula, Kiiminki ja Kello) pieneni. (Taulukko 3) Suurimmista kasvajista Hiukkavaaran ja Korvensuoran asukasmäärän kasvu painottui kaupungin sisältä saatuun nettovoittoon, kun taas Koskelan kasvu painottui kuntien välisisiin muuttoihin. (Taulukko 3) Kaikilla em. alueilla oli asuntotuotantoa. Hiukkavaaraan valmistui 15, Koskelaan 1 ja Korvensuoralle kaikista Oulun uudisasunnoista vuonna 1. Keskusta oli yksi niistä suuralueista, joissa kuntien välinen muuttoliike ja kaupungin sisäinen muuttoliike tasapainottivat toisiaan. Keskustassa vapautui asuntoja kaupungin sisäisen muuton seurauksena, mutta muista kunnista tulevat tulomuuttajat pitivät yllä asuntojen kysyntää. Siten keskustan asukasmäärä ei juurikaan muuttunut. Muita tällaisia suuralueita olivat Kaukovainio, Höyhtyä ja Nuottasaari. Kaijonharjussa kuntien välinen nettovoitto ei riittänyt kattamaan kaupungin sisäistä nettotappiota, ja Kaijonharju menetti kaikista suuralueista toiseksi eniten asukkaitaan. (Taulukko 3) Niitä alueita, joilta sekä kuntien väliset että kaupungin sisäiset muutot veivät asukkaita, oli paljon. Pääasiassa alueet olivat vanhempia pientaloalueita, jotka menettivät asukkaitaan kaupungin muille alueille ja muihin kuntiin. Eniten asukkaita menetti Pateniemi. Muita tällaisia alueita olivat Maikkula, Kiiminki, Kello, Oulunsuu, Puolivälinkangas ja Myllyoja. (Taulukko 3) Yleisesti ottaen suurimmalla osalla alueista asukasmäärien muutokset olivat maltillisia. Nopeimmin näyttivät kasvavan uudet asuinalueet, kun taas vanhemmat pientaloalueet näyttivät menettävän asukkaitaan. Kaupungin sisäinen muuttoliike vaikutti asuinalueiden asukasmäärien kehittymiseen kuntien välisiä muuttoja enemmän, sillä sisäisen muuton volyymi on lähes kaksinkertainen kuntien väliseen muuttoliikkeeseen verrattuna. (ks. kaupunginosittain liitteet -11) Keskustassa tehtiin noin 3 muuttoa päivässä Kun lasketaan yhteen kaupungin sisäiset muuttotapahtumat sekä Oulun ja muiden kuntien väliset muuttotapahtumat, keskustassa tehtiin vuoden 1 aikana yli 11 muuttoa eli noin 3 muuttoa päivässä. Keskusta oli muuttotapahtumien lukumäärällä mitattuna kaupungin muuttovilkkain suuralue. Myös suhteessa suuralueen asukaslukuun Keskusta oli kaupungin muuttovilkkain heti Nuottasaaren jälkeen. (Taulukko 3) Keskustan muuttotapahtumista noin oli kaupungin sisäisen muuton tapahtumia, ja niistä 1 tehtiin Keskustan sisällä. Muuttotapahtumien suuresta määrästä huolimatta keskustan asukasluku kasvoi vain jonkin verran (83 asukasta). Sisäisen muuton osalta keskusta oli lievästi nettotappiollinen (-1 asukasta), kun taas kuntien välisen muuton osalta Keskusta sai nettovoittoa ( asukasta). (Taulukko 3) Suuri asukasvaihtuvuus haasteena yhteisöllisyyden muodostumiselle Asuinalueen yhteisöllisyyden muodostumisen kannalta haastavimpia ovat muuttotilastojen näkökulmasta alueet, joissa asukasvaihtuvuus on suuri. Tällaisilla alueilla muuttotapahtumia suhteessa asukaslukuun on paljon ja alueen sisäisten muuttojen osuus on pieni. Tällaisia suuralueita olivat esimerkiksi vuokra-asuntovaltaiset (osuus asuntokannasta yli 5 ) Nuottasaari, Tuira, Kaukovainio ja Koskela. Erityisen haasteelliselta yhteisöllisyyden kannalta muuttotilastojen valossa näyttää Nuottasaari, jossa tehtiin vuoden 1 aikana muuttoa asukasta kohti, ja suuralueen sisäisten muuttojen osuus oli vain. (Taulukko 3)

17 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 1 Taulukko 3. Kuntien välisen ja kaupungin sisäisen muuton tunnuslukuja vuodelta 1 suuralueittain. Lähde: Oulun kaupunki (kaupungin sisäinen muutto); Tilastokeskus (kuntien välinen muutto). Kuntien välinen muutto Kaupungin sisäinen muutto Kokonaismuutto Muutto- Al. sis. Muutto- Muutto- tapahtumat muutot* tapahtumat tapahtumat lkm lkm lkm lkm lkm/ lkm/ lkm/ lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm as. as. as. Hiukkavaara Koskela Korvensuora Keskusta Kaukovainio Höyhtyä Tuira Oulunsalo Nuottasaari Sanginsuu ,1 38, ,1 39,1-1 Ylikiiminki , Yli-Ii,5 3, , 15, , 18, Jääli Kaakkuri Haukipudas Myllyoja Puolivälinkangas Oulunsuu Kello Kiiminki Maikkula Kaijonharju Pateniemi *Suuralueen sisäisten muuttojen osuus () kaikista suuralueen lähtömuutoista Taulukko. Kaupungin sisäiset muutot vuonna 1 lähtö- ja tulosuuralueen mukaan. Lähde: Oulun kaupunki. Taulukko. Kaupungin sisäiset muutot vuonna 1 lähtö- ja tulosuuralueen mukaan. Lähde: Oulun kaupunki. HAU HIU HÖY JÄÄ KAA KAI KAU KEL KES KII KOR KOS MAI MYL NUO OUSA OUSU PAT PUO SAN TUI YLI-II YLIK Tunt. LÄHTÖ YHT HAU 833* HIU 8 18* HÖY * JÄÄ 9 * KAA * KAI * KAU * KEL * KES * KII * KOR * KOS * MAI * MYL * NUO * OUSA * OUSU * PAT * PUO * SAN * TUI * YLI-II * 5 15 YLIK * 1 1 Tunt TULO YHT *Suuralueen sisäiset muutot

18 18 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS

19 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 19 Muuttajat. Ulkoiset muuttajat Kuntien välinen muutto toi Ouluun 19 -vuotiaita Kuntien välinen muuttoliike toi vuonna 1 Ouluun erityisesti 19 -vuotiaita (39 tulomuuttajista), ja vaikka saman ikäluokan osuus lähtömuuttajista oli lähes yhtä suuri (3 ), Oulun nettovoitto oli ko. ikäryhmään kuuluvaa asukasta. Ikäryhmään kuuluvien määrä kasvoi erityisesti Kaijonharjun, Koskelan ja Keskustan suuralueilla. (Kuva 3; Taulukko 5) Kyselyn perusteella vuonna 1 suurin osa ( ) 19 -vuotiaista tulomuuttajista oli opiskelijoita/koululaisia ja heistä puolet (51 ) opiskeli joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Lisäksi kyselyn perusteella huomattava osa (1 ) 19 -vuotiaista tulomuuttajista oli työttömiä. Ko. ikäryhmän työttömien osuus oli yhtä suuri kuin työttömien osuus (1 ) kaikista tulomuuttajista. Kun otetaan huomioon Oulusta pois muuttaneiden 19 -vuotiaiden työttömien osuus (1 ), voidaan varovasti arvioida, että kuntien välinen muutto näyttäisi jonkin verran vähentäneen nuorten työttömien määrää Oulussa. Niistä 19 -vuotiaista tulomuuttajista, jotka eivät olleet opiskelijoita tai työttömiä ( ), lähes kaikki olivat työssäkäyviä työntekijöitä. Suurimmalla osalla heistä oli keskiasteen koulutus. Alle kouluikäisten ja vuotiaiden määrä väheni Kuntien välinen muuttoliike vähensi Oulussa vuotiaiden lukumäärää sekä lapsiperheitä, joissa oli - -vuotiaita lapsia. Alle kouluikäisten lasten määrä väheni erityisesti Kaakkurin, Tuiran, Pateniemen ja Kaukovainion suuralueilla. Alueellisiakin eroja oli, ja erityisesti Haukiputaalla alle kouluikäisten lasten määrä kasvoi jonkin verran. (Taulukko 5) Muuttotilastojen perusteella lapsiperheiden osuus oli arviolta noin 8 tulomuuttajista ja 3 lähtömuuttajista (oletus: perheen koko on lasta + aikuista). Kuitenkin ainoastaan alle kouluikäisten lasten määrä pieneni. Ala- ja yläkouluikäisten lasten määrään kuntien välisillä muutoilla ei ollut juurikaan vaikutusta. Peruskoulun suorittaneiden (1 18-vuotiaat) määrä lisääntyi. (Taulukko 5) 5 9-vuotiaiden määrä väheni erityisesti Keskustan ja Kaijonharjun suuralueilla ja 3-39-vuotiaiden määrä useammalla alueella, eniten Keskustassa (taulukko 5) vuotiaiden muutot ovat luonnollisesti osin yhteydessä lasten muuttoihin, mutta muuttajamäärien perusteella suurin osa ko. ikäryhmään kuuluvista muutti kuitenkin ilman lapsia. 3 Muuttajien ikäjakauma () muutto (n=939) muutto (n=8995) Kuva 3. - ja lähtömuuttajien ikäjakauma. Lähde: Tilastokeskus. Ouluun muutettiin yksin ja Oulusta pois yksin tai puolison kanssa kahdestaan Tyypillisimmin tulomuuttajat muuttivat Ouluun yksin. Muuton jälkeen yhden henkilön kotitalouksien osuus oli 5. (Kuva ) Tavallisimmin yksin muuttaneet muuttivat Keskustaan ( yhden henkilön kotitalouksista) tai muille sellaisille suuralueille, joissa kerrostalo- ja vuokraasuntojen osuus on suuri, kuten Kaijonharjuun (11 yhden henkilön kotitalouksista) tai Koskelaan (11 yhden henkilön kotitalouksista). Lähes puolet yksin muuttaneista asui jo ennen muuttoa yksin ( tulomuuttajista) ja lähes yhtä moni vanhempansa/vanhempiensa kanssa (19 tulomuuttajista). Toisin sanoen joka viides Ouluun muuttanut oli itsenäistyvä nuori. (Kuva 5)

20 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Myös puolisonsa kanssa yhdessä muuttavia oli lähes viidennes (18 ) tulomuuttajista, ja kahden henkilön kotitalouksien osuus oli yhteensä 3 tulomuuttajista. Myös kahden henkilön kotitaloudet muuttivat tyypillisimmin keskustaan (3 kahden henkilön kotitalouksista), mutta he eivät keskittyneet yhtä paljon kerrostalo- ja vuokra-asuntoalueille kuin yhden henkilön kotitaloudet. (Kuvat -5) Tyypillisimmin lähtömuuttajat muuttivat Oulusta pois joko yksin (asuivat yksin ennen ja jälkeen muuton) (3 lähtömuuttajista) tai puolisonsa kanssa kahdestaan (asuivat kahdestaan ennen ja jälkeen muuton) ( lähtömuuttajista). Yhden ja kahden henkilön kotitalouksien osuudet olivat yhtä suuria (noin ), eikä kotitalouksien koossa tapahtunut olennaisia muutoksia muuton seurauksena. (Kuvat -) Mikä oli kotitaloutesi koko? (henkilöä) Ennen muuttoa (n=9) Muuton jälkeen (n=) Mikä oli kotitaloutesi koko? (henkilöä) Ennen muuttoa (n=9) Muuton jälkeen (n=8) Kuva. muuttajien kotitalouksien koko. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille. Kuva. muuttajien kotitalouksien koko. Lähde: Kysely Oulusta pois vuonna 1 muuttaneille Yksin Kenen kanssa asuit? 1 Vanhempieni/ vanhempani kanssa vo-/aviopuolisoni kanssa Ennen muuttoa (n=3) Muuton jälkeen (n=3) vo-/aviopuolisoni a lasten/lapsen kanssa 3, Lasten/lapsen kanssa 5 Muussa asuinyhteisössä Yksin Kenen kanssa asuit? 1 Vanhempieni/ vanhempani kanssa 3 8 Avo-/aviopuolisoni kanssa Ennen muuttoa (n=5) Muuton jälkeen (n=9) Avo-/aviopuolisoni ja lasten/lapsen kanssa Lasten/lapsen kanssa Muussa asuinyhteisössä Kuva 5. muuttajien kotitalouksien rakenne. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille. Kuva. muuttajien kotitalouksien rakenne. Lähde: Kysely Oulusta pois vuonna 1 muuttaneille.

21 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 1 Ouluun muuttaneista huomattava osa oli korkeakoulutettuja ja korkeakouluopiskelijoita Kyselyn perusteella korkeakoulutettujen osuus Ouluun vuonna 1 muuttaneista oli huomattava (alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste tai tutkijakoulutus :lla vastaajista). Korkeakoulutettujen lähtömuuttajien osuus (5 ) oli kuitenkin tulomuuttajien vastaavaa lukua suurempi, mikä selittyy kaupunkiin muuttavien korkeakouluopiskelijoiden osuudella. (Kuva 8) Kyselyn perusteella lähes kolmasosa (31 ) tulomuuttajista oli opiskelijoita tai koululaisia, ja heistä suurin osa (8 ) opiskeli yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. (Kuva 9) Kyselyn perusteella lähtömuuttajien koulutustaso oli yleisestikin tulomuuttajien koulutustasoa korkeampi. muuttajista vain 1 :lla ei ollut mitään perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa, kun tulomuuttajien vastaava osuus oli lähes kaksinkertainen (1 ). (Kuva 8) 3 Mikä oli ammatillinen koulutuksesi muuttotapahtuman aikaan? 1 Ei ammatillista tutkintoa 1 9 Keskiaste 31 9 Alin korkea-aste 9 18 Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste 1 Tutkijakoulutus 3 31 Opiskelija tai koululainen 3 Mikä oli ammattiasemasi muuttotapahtuman aikaan? 8 Työntekijä Eläkeläinen Työtön Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö 3 3 Kotiäiti/-isä Yksityisyrittäjä,8,8,,8,8 Työnantaja Varus-/siviilipalvelusmies Jokin muu muuttajat (n=3) muuttajat (n=9) muuttajat (n=3) muuttajat (n=55) Kuva 8. - ja lähtömuuttajien ammatillinen koulutus. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille ja Oulun kaupungista vuonna 1 pois muuttaneille. Kuva 9. - ja lähtömuuttajien ammattiasema. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille ja Oulun kaupungista vuonna 1 pois muuttaneille. Taulukko 5. Kuntien välinen muutto ikäluokittain ja suuralueittain vuonna 1. Lähde: Tilastokeskus Haukipudas Hiukkavaara Höyhtyä Jääli Kaakkuri Kaijonharju Kaukovainio Kello Keskusta Kiiminki Korvensuora Koskela Maikkula Myllyoja Nuottasaari Oulunsalo Oulunsuu Pateniemi Puolivälinkangas Sanginsuu Tuira Yli-Ii Ylikiiminki YHT

22 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS. Kaupungin sisäiset muuttajat Nuoret aikuiset (19 -vuotiaat) muuttivat suhteessa ikäluokkaansa aktiivisimmin Kaupungin sisällä muuttaminen oli huomattavasti aktiivisinta nuorten aikuisten (19--vuotiaat) ikäluokassa. Kaksi viidestä (38 ) 19- -vuotiaasta oululaisesta vaihtoi asuntoaan Oulun sisällä vuonna 1. Nuoria aikuisia oli noin neljäsosa kaikista muuttajista. (Taulukko ) Yli puolet (59 ) kaupungin sisällä muuttaneista 19- -vuotiaista oli opiskelijoita/koululaisia. Nuorten aikuisten (19- -vuotiaiden) määrä lisääntyi merkittävästi (yli asukasta) Keskustassa ja Kaijonharjussa ja väheni Pateniemessä ja Maikkulassa. (Taulukko ) Myös edellisessä muuttotutkimuksessa, vuotta sitten, todettiin nuorten aikuisten suhteellisesti korkein muuttoaktiivisuus. Tuolloin havaittiin myös se, että nuorten aikuisten määrä vähenee vanhemmilla alueilla ja kasvaa erityisesti keskustassa. Kaijonharjun nettovoitto ei ollut nuorten aikuisten osalta tuolloin yhtä suuri kuin vuonna 1. Lapsiperheet muuttavat pientaloalueille ja pysyvät lasten peruskoulun ajan samassa asunnossa Muuttotilastojen perusteella lapsiperheiden osuus oli arviolta noin kaikista kaupungin sisällä muuttaneista (oletus: perheen koko on lasta + aikuista). Muuttotilastojen perusteella lapsiperheiden muuttokäyttäytyminen noudatteli samaa kaavaa kuin vuotta sitten. Muuttotilastojen perusteella lapsiperheet näyttävät muuttavan pääasiassa ennen peruskoulun aloittamista. Alle kouluikäisten ( vuotiaat) lasten määrä väheneni eniten kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltaisilla alueilla ja kasvoi uusilla pientaloalueilla (erit. Hiukkavaaran, Kivikkokankaan, Korvensuoran ja Ritaharjun kaupunginosissa). Peruskouluikään tullessa lasten muuttoaktiivisuus näyttäisi laskevan. (Taulukot -; Liite 9) Uudelleen lasten muuttoaktiivisuus nousi vuotiaana eli peruskoulun suorittamisen jälkeen. Tilastojen perusteella ei voida kuitenkaan päätellä, muuttaako tuolloin koko perhe vai muuttavatko vuotiaat ilman vanhempiaan. Peruskoulun suorittaneiden nuorten muuttoaktiivisuutta kasvattanee peruskoulun jälkeisten opintojen aloittaminen. Peruskoulun suorittaneet nuoret näyttivät nettomuuttolukujen perusteella muuttavan vanhemmilta pientaloalueilta kohti keskustaa ja keskustan läheisiä kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltaisia alueita (erit. Koskela, Tuira, Höyhtyä). (Taulukot -) Vain harvat ikääntyneistä vaihtavat asuntoa Ikääntyneiden (5 -vuotiaiden ja vanhempien) muutot kaupungin sisällä olivat muuttotilastojen perusteella vähäisiä verrattuna muihin ikäluokkiin (taulukko ). Sama havainto tehtiin edellisessä kaupungin sisäisen muuton tutkimuksessa. Ikääntyneet muuttivat eniten Keskustan, Tuiran ja Höyhtyän alueilla, mutta ikääntyneiden määrissä ei tapahtunut suuria muutoksia. Yleisesti ottaenkaan ikääntyneiden määrä ei muuttunut merkittävästi (yli asukasta) millään suuralueella. Eniten ikääntyneiden määrä kasvoi Tuirassa, Hiukkavaarassa ja Kaakkurissa (noin asukkaalla) ja väheni Pateniemessä ja Oulunsuussa (noin asukkaalla). Taulukko. Kaupungin sisällä muuttaneet ikäluokittain. Lähde: Oulun kaupunki. Ikäluokka Muuttajien lukumäärä Osuus () muuttajista Osuus () ikäluokasta YHT 31 1 Puolet muuttajista korkeakoulutettuja Kyselyn perusteella puolella (51 ) kaupungin sisällä muuttaneista oli korkeakoulututkinto (alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste tai tutkijakoulutus) (kuva ). Lisäksi noin viidesosa muuttajista oli opiskelijoita/koululaisia (19 ), ja heistä valtaosa (85 ) oli korkeakouluopiskelijoita (kuva 11). Puolet muutti yksin tai puolison kanssa Oulun sisällä muutettiin vuonna 1 tyypillisimmin yksin ( ), puolison kanssa ( ) tai puolison ja lasten kanssa (19 ). Suurin osa kotitalouksista oli 1- henkilön kotitalouksia. Muuttojen seurauksena ei tapahtunut suuria muutoksia kotitalouksien koossa tai rakenteissa. (Kuvat 1 13)

23 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 3 3 Mikä oli ammatillinen koulutuksesi muuttotapahtuman aikaan? (n=13) 9 Ei ammatillista tutkintoa 31 Keskiaste 9 Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Kuva. Oulun sisällä muuttaneiden ammatillinen koulutus. Lähde: Kysely Oulun sisällä vuonna 1 muuttaneille. 1 Tutkijakoulutus 3 Mikä oli ammattiasemasi muuttotapahtuman aikaan? (n=1) 3 Työntekijä 19 Opiskelija tai koululainen 18 Eläkeläinen 1 Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö 5 Työtön Yksityisyrittäjä 3 Kotiäiti/-isä 1 Työnantaja 1 Varus-/siviilipalvelusmies Yksin Kenen kanssa asuit? 1 Vanhempieni/ vanhempani kanssa 35 3 Avo-/aviopuolisoni kanssa Ennen muuttoa (n=15) Muuton jälkeen (n=13) 1 Avo-/aviopuolisoni ja lasten/lapsen kanssa Lasten/lapsen kanssa Muussa asuinyhteisössä Kuva 11. Oulun sisällä muuttaneiden ammattiasema. Lähde: Kysely Oulun sisällä vuonna 1 muuttaneille. 5 3 Mikä oli kotitaloutesi koko? (henkilöä) Ennen muuttoa (n=) Muuton jälkeen (n=) Kuva 1. Oulun sisällä muuttaneiden kotitalouksien rakenne. Lähde: Kysely Oulun sisällä vuonna 1 muuttaneille. Kuva 13. Oulun sisällä muuttaneiden kotitalouksien koko. Lähde: Kysely Oulun sisällä vuonna 1 muuttaneille. Taulukko. Kaupungin sisäinen muutto ikäluokittain ja suuralueittain vuonna 1. Lähde: Oulun kaupunki Haukipudas Hiukkavaara Höyhtyä Jääli Kaakkuri Kaijonharju Kaukovainio Kello Keskusta Kiiminki Korvensuora Koskela Maikkula Myllyoja Nuottasaari Oulunsalo Oulunsuu Pateniemi Puolivälinkangas Sanginsuu Tuira Yli-Ii Ylikiiminki

24 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 8. Ulkoisten ja sisäisten muuttojen kokonaisvaikutukset asuinalueiden asukasrakenteisiin Peruskoulun suorittaneet nuoret ja nuoret aikuiset muuttivat keskustaan ja muille vuokra-asuntovaltaisille alueille Edellisessä luvussa todettiin, että kuntien väliset ja kaupungin sisäiset muutot eivät juuri vaikuttaneet Keskustan asukaslukuun. Sen sijaan alueen ikärakennetta ne muuttivat merkittävästi. Keskustasta muutti pois erityisesti 5 -vuotiaita sekä jonkin verran alle kouluikäisiä ja alakouluikäisiä lapsia. Heidän tilalleen muutti erityisesti 1 18-vuotiaita nuoria ja 19 -vuotiaita nuoria aikuisia. (Taulukko 8) Nuoret aikuiset muuttivat vanhemmilta alueilta ja kaupungin reuna-alueilta keskustaan ja muille vuokra-asuntovaltaisille alueille kuten Kaijonharjuun ja Koskelaan. Lisäksi kuntien välinen muutto toi nuoria aikuisia edellä mainittujen alueiden lisäksi merkittävän määrän myös Kaukovainiolle. Nuorten aikuisten (19- -vuotiaiden) määrä väheni kuntien välisten ja kaupungin sisäisten muuttojen seurauksena erityisesti (yli henkilöä) Pateniemessä ja Maikkulassa sekä (yli 5 henkilöä) myös Kiimingissä, Kellossa ja Haukiputaalla. (Taulukko 8) Myös peruskoulun suorittaneet nuoret (1-18 -vuotiaat) muuttivat muista kunnista sekä kaupungin sisällä vanhemmilta alueilta ja kaupungin reuna-alueilta keskustaan ja muille vuokra-asuntovaltaisille alueille. Erityisesti (yli henkilöllä) peruskoulun suorittaneiden nuorten määrä kasvoi Keskustassa ja Koskelassa sekä (yli 5 henkilöllä) Tuirassa, Höyhtyällä ja Kaukovainiolla. (Taulukko 8) Taulukko 8. muutto ikäluokittain ja suuralueittain vuonna 1. Lähde: Oulun kaupunki (kaupungin sisäinen muutto); Tilastokeskus (kuntien välinen muutto) SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. Haukipudas Hiukkavaara Höyhtyä Jääli Kaakkuri Kaijonharju Kaukovainio Kello Keskusta Kiiminki Korvensuora Koskela Maikkula Myllyoja Nuottasaari Oulunsalo Oulunsuu Pateniemi Puolivälinkangas Sanginsuu Tuira Yli-Ii Ylikiiminki SIS. = Kaupungin sisäinen nettomuutto, ULK. = Kuntien välinen nettomuutto, YHT. = Kokonaisnettomuutto

25 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 5 Uudet asuinalueet ja kaupungin reunaalueet houkuttelivat alle kouluikäisten lasten perheitä ja työikäisiä aikuisia Kuntien välisten ja kaupungin sisäisten muuttojen seurauksena alle kouluikäisten (- -vuotiaiden) lasten määrä väheni erityisesti kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltaisilta alueilla, ja kasvoi uusilla asuinalueilla sekä kaupungin reuna-alueilla. Hiukkavaaraa lukuun ottamatta - -vuotiaiden lasten määrien muutokset olivat maltillisia. Hiukkavaarassa alle kouluikäisten lasten määrä lisääntyi 19 lapsella lähes täysin kaupungin sisäisten muuttojen takia. (Taulukko 8) Myös työikäiset hakeutuivat pois keskustasta ja nuorten aikuisten suosimilta vuokra-asuntovaltaisilta alueilta. Työikäisten muutto on luonnollisesti yhteydessä lasten muuttoihin ja myös heidän lukumääränsä kasvoi erityisesti uusilla asuinalueilla ja kaupungin reuna-alueilla. (Taulukko 8) Edellisen muuttotutkimuksen aikaan, vuotta sitten, Kaakkuri oli Oulun uusimpia asuinalueita ja houkutteli erityisesti lapsiperheitä. Vuonna 1 alueen väestönkehitys näytti erilaiselta. Alle 1 -vuotiaiden lasten määrä väheni alueella ja myös kokonaisuudessaan Kaakkurin asukasluku pieneni pääosin sisäisestä muutosta johtuen asukkaan verran. Ainoastaan vuotiaiden ja ikääntyneiden määrät kasvoivat jonkin verran. tappio ei ole vielä merkittävä, mutta alueen kehityssuunta on kohtuullisen uudeksi alueeksi merkille pantava. Kehityssuunta koskee pääasiassa vuokra-asuntovaltaista Kaakkurin kaupunginosaa. (Taulukko 8; Liitteet 11)

26 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS

27 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Muuttojen syyt 9. Ouluun muuttaneiden muuttosyyt Suurimmalla osalla oli myönteinen kuva Oulusta ja jonkinlainen suhde Ouluun jo ennen muuttoa Suurimmalla osalla (9 ) Ouluun muuttaneista oli myönteinen mielikuva Oulusta, eikä suurin osa ( ) edes harkinnut muuttamista johonkin muuhun kuntaan. (Kuvat 1 15) Lisäksi lähes kaikilla (81 ) vastaajista oli jonkinlainen suhde Ouluun jo ennen muuttoa. Tyypillisimmin heillä itsellään tai heidän puolisollaan oli sukulaisia tai ystäviä Oulussa. Paluumuuttajia oli 3 vastanneista (yli kolmasosa oli asunut aiemmin Oulussa, noin viidesosa oli työskennellyt Oulussa, noin viidesosa oli opiskellut Oulussa). (Taulukko 9) Kuva 1. Ouluun muuttaneiden mielikuva Oulusta ennen muuttoa. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille. Millainen mielikuva sinulla oli Oulusta ennen muuttoasi? (n=1) 9 Myönteinen mielikuva Neutraali mielikuva 8 Kielteinen mielikuva Harkitsitko muuttamista johonkin muuhun kuntaan kuin Ouluun? (n=3) 3 Kyllä En 1 En osaa sanoa Taulukko 9. Ouluun muuttaneiden suhde Ouluun ennen muuttoa (n=33). Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille. Suhde Ouluun ennen muuttoa Minulla/puolisollani on sukulaisia/ystäviä Oulussa Osuus () vastaajista Olen aiemmin asunut Oulussa 3 Olen aiemmin työskennellyt Oulussa 1 Minulla ei ollut mitään suhdetta Ouluun 19 Olen aiemmin opiskellut Oulussa 18 Olen syntynyt Oulussa 1 Puolisoni on aiemmin asunut Oulussa 11 Työpaikkani sijaitsi muuton aikaan Oulussa Puolisoni työpaikka sijaitsi muuton aikaan Oulussa Puolisoni on syntynyt Oulussa 8 Puolisoni on aiemmin opiskellut Oulussa 8 Puolisoni on aiemmin työskennellyt Oulussa Opiskelin muuton aikaan Oulussa Puolisoni opiskeli muuton aikaan Oulussa Jokin muu 11 Oulua koskevaa tietoa hankittiin sukulaisilta, ystäviltä ja tuttavilta Suurin osa ( ) hankki muuttopäätöstä tehdessään tietoa Oulusta sukulaisilta, ystäviltä tai tuttavilta. Myös internetiä käytettiin tiedonhankintaan, mutta vain joka viides ( ) oli hyödyntänyt Oulun kaupungin kotisivuja. (Kuva 1) Lähes kaikki (88 ) löysivät Oulua koskevaa tietoa riittävästi. Eniten puutteita vastaajat kokivat asuinalueita, harrastuksia ja vapaa-ajan toimintaa sekä vapaita asuntoja koskevien tietojen löytämisessä. Suurimmat puutteet näyttivät siis liittyvän asuin- ja elinympäristöön liittyviin tekijöihin. (Taulukko ) 8 9 Kuva 15. Ouluun muuttaneiden harkinta Oulun ja muiden kuntien välillä. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille.

28 8 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Mistä etsit tietoa Oulusta tehdessäsi muuttopäätöstä? (n=1) Sukulaisilta, ystäviltä tai tuttavilta 39 Muualta internetistä Oulun kaupungin kotisivuilta 13 Sosiaalisesta mediasta 3 Kuva 1. Lähteet, joista Ouluun muuttaneet etsivät tietoa tehdessään muuttopäätöstä. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille. Lehdistä Jostain muualta Taulukko. Aiheet, joita koskien Ouluun muuttaneet olisivat kaivanneet lisätietoja ennen muuttoaan (n=8). Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille. Aihe, josta olisi kaivannut lisätietoja Osuus () vastaajista Asuinalueita koskevaa tietoa Harrastuksia ja muuta vapaa-ajantoimintaa koskevaa tietoa Vapaita asuntoja koskevaa tietoa 33 Työpaikkoja koskevaa tietoa 3 Muita palveluita koskevaa tietoa 1 Oppilaitoksia koskevaa tietoa Päivähoitoa koskevaa tietoa Jotain muuta Työ- ja opiskelupaikat tärkeitä muuttosyitä erityisesti korkeakoulutetuille, opiskelijoille ja lapsiperheille Lähes kaikilla (9 ) Ouluun muuttaneilla muuttoon liittyi jokin elämäntilanteen muutos, tyypillisimmin opiskelun aloittaminen tai uuden työpaikan saaminen. Kyselyn perusteella noin kolmasosa Ouluun muuttaneista aloitti muuton jälkeen opiskelun, ja noin kolmasosa aloitti uudessa työpaikassa, pääasiassa Oulussa tai lähikunnissa. Toisin sanoen noin kolmasosalla muutto ei liittynyt uuteen opiskelu- tai työpaikkaan. (Taulukko 11; Kuva 1) Opiskelijat muuttivat Ouluun ensisijaisesti hyvien opiskelumahdollisuuksien ja opintopaikan saamisen vuoksi. Ne vaikuttivat heidän muuttopäätöksiinsä huomattavasti enemmän kuin mikään muu tekijä. Työpaikan saaminen puolestaan näyttää vaikuttaneen keskivertoa enemmän lapsiperheiden muuttoon, ollen lapsiperheiden ensisijainen muuttosyy. Myös korkeakoulutettujen muuttopäätökseen työhön liittyvät tekijät vaikuttivat keskivertoa enemmän. Heidän osaltaan työhön liittyvät tekijät eivät kuitenkaan olleet muuttopäätökseen eniten vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi työpaikan saamista tärkeämpänä muuttosyynä korkeakoulutetut näkivät yleisesti työelämään liittyvät mahdollisuudet Oulussa. Taulukko 11. Ouluun muuttaneiden muuttoihin liittyneet elämänmuutokset (n=). Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille. Muuttoon liittynyt elämäntilanteen muutos 8 35 Osuus () vastaajista Ei elämäntilanteen muutosta Aloitin opiskelun 3 Sain uuden työpaikan 1 Avio-/avoliiton solmiminen 13 Itsenäistyminen 13 Jäin eläkkeelle 8 Puolisoni sai uuden työpaikan Avio-/asumusero tai avoliiton purkautuminen Perhekoon muuttuminen Opiskeluni päättyi Oman/perheenjäsenen terveydellisen tilanteen muutos Jäin työttömäksi 3 Puolisoni jäi eläkkeelle Puolison kuolema 1 Jokin muu 5 Työssäkäynti muuton jälkeen (n=15) 1 Minulla ei ollut työpaikkaa muuton jälkeen Minulla oli yksi/useampi uusi työpaikka Työpaikkani ei vaihtunut Kuva 1. Ouluun muuttaneiden työssäkäynti muuton jälkeen. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille.

29 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 9 Työ- ja opiskelupaikkojen tarjonta ei yksin riitä uusien asukkaiden houkuttelemiseen Kyselyn perusteella työ- ja opiskelupaikkojen tarjonta ei riitä uusien asukkaiden houkuttelemiseen. Opiskeluun tai työhön liittyviä syitä enemmän Ouluun muuttamiseen vaikuttivat esimerkiksi sosiaaliset suhteet, Oulun tunnelma ja ilmapiiri, kaupungin imago ja maine, sekä monet asuin- ja elinympäristöön liittyvät tekijät, kuten vapaaajan palvelut, liikenneyhteydet, luonnonympäristö sekä asumiskustannukset. (Kuva 18) muuttajat nostivat alle m :n kerrostaloasuntojen kysyntää Kyselyn perusteella Ouluun muuttaneet valitsivat, mille alueelle Oulussa muuttivat, ensisijaisesti sopivan asunnon perusteella (kuva 19). He pitivät asunnossa tärkeinä erityisesti asunnon kokoa, kuntoa, asumiskustannuksia, varustetasoa ja hallintamuotoa (kuva ). Vastaajat muuttivat tyypillisimmin vuokralle entistä asuntoaan uudempiin ( ), mutta pienempiin (5 ), alle m :n, kerrostaloasuntoihin. Toisin sanoen tulomuuttajat nostivat Oulussa erityisesti alle m:n vuokrakerrostaloasuntojen, eniten kaksioiden, kysyntää. Noin puolet vastaajista muutti asumaan yksin. Entistä asuntoa pienempään muuttaneista noin kolmasosa oli opiskelunsa aloittavia, joista suurin osa asui ennen muuttoa vanhempiensa luona. (Kuvat 1-5) Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat siihen, että päätit/sinun täytyi muuttaa Ouluun? (n=19, =ei lainkaan... =erittäin paljon) Halu asua lähempänä sukulaisia/ystäviä Oulun tunnelma/ilmapiiri Harrastus- ja vapaa-ajanpalvelut Oulun imago/maine Liikenneyhteydet Liikuntapalvelut Luonnonympäristö Sopivat asumiskustannukset Kulttuuripalveluiden tarjonta Työelämään liittyvät mahdollisuudet Oulusta löytyi sopivampi asuinympäristö Oulusta löytyi sopivampi asunto Opiskelumahdollisuudet Ostosmahdollisuudet Sosiaali- ja terveyspalvelut Ravintola- ja kahvilatarjonta Sain opiskelupaikan Oulusta tai lähialueelta Halu palata omalle/puolison synnyin-/kotiseudulle Sain työpaikan Oulusta tai lähialueelta Koulujen tarjonta Halu palata kaupunkiin, jossa olen opiskellut Hyvä kasvuympäristö lapsille Ikäihmisten palvelut Perheenjäseneni sai työpaikan Oulusta tai lähialueelta Halu palata kaupunkiin, jossa perheenjäseneni on opiskellut Yritystoimintaan liittyvät mahdollisuudet Päivähoitopalvelut Perheenjäseneni sai opiskelupaikan Oulusta tai lähialueelta Oulusta löytyi sopiva tontti ka 5,1 ka 3,9 ka 3, ka 3, ka 3,5 ka 3,1 ka 3,3 ka 3, ka,8 ka 3, ka 3, ka 3, ka 3,8 ka, ka, ka 1,9 ka,8 ka, ka. ka 1, ka 1,3 ka 1,1 ka 1, ka 1, ka,8 ka,8 ka, ka, ka, Kuva 18. Ouluun muuttamiseen vaikuttaneet tekijät. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille.

30 3 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Asuinympäristön valintaan vaikuttavat monenlaiset tekijät Vaikka asuinympäristö vaikutti Ouluun muuttaneiden asuinalueen valintaan vähemmän kuin asunto, kyselyyn vastanneet pitivät tärkeinä monia asuinympäristön laatuun liittyviä tekijöitä, kuten viihtyisyyttä, turvallisuutta ja siisteyttä. Myös muuttajan mielikuvalla alueesta sekä alueen maineella oli merkittävä vaikutus asuinympäristön valintaan. Tärkeimpänä tekijänä he kuitenkin pitivät sopivaa etäisyyttä Oulun keskustaan. (Kuva ) Palveluista asuinympäristön valintaan vaikuttivat eniten kaupalliset palvelut (kuva ). Myös elämäntapa- ja arvokysymykset vaikuttivat yli puolella Ouluun muuttaneista siihen, mihin he Oulussa muuttivat. Samoin yli puolet valitsivat asuinpaikkansa niin, että asuminen ilman omaa autoa on mahdollista. Yksityisautoilun vähentämiseen kytkeytyy myös se, että hyvät joukkoliikenneyhteydet ja ennen kaikkea hyvät kevyen liikenteen yhteydet vaikuttivat asuinympäristön valintaan noin 8 :lla muuttajista. (Kuvat 19 ja ) Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat siihen, mille alueelle muutit Oulussa? (n=9, =ei lainkaan... =erittäin paljon) Alueelta löytyi sopiva asunto Asumiskustannukset Alue vaikutti sopivalta asuinympäristöltä Palveluihin liittyvät asiat Asunto/asuinympäristö sopi omaan/perheen elämäntapaan Asunto/asuinympäristö sopi omiin/perheen arvoihin Oman/perheenjäsenen työmatkan sujuvuus/pituus Tuttavan/tuttavien suositus Oman/perheenjäsenen koulumatkan sujuvuus/pituus Päiväkotimatkan sujuvuus/pituus Alueelta löytyi sopiva tontti ka 8,5 ka, ka,8 ka 5,3 ka 5,1 ka 3,5 ka, ka 3,3 ka 3,1 ka 1, ka, Kuva 19. Ouluun muuttaneiden asuinalueen valintaan vaikuttaneet tekijät. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille. Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat uuden asuntosi valintaan? Asunnon koko (n=9) 3 Asunnon kunto (n=8) Asumiskustannukset (n=8) Asunnon varustetaso (n=) Asunnon hallintamuoto (n=) Asunnon ikä (n=8) 33 Asunnon piha/parveke (n=) Pysäköintipaikka/-oikeus (n=) Asunnon/taloyhtiön sauna (n=8) Tontin sijainti (n=18) Tontin hallintamuoto (n=18) 3 11 Tontin kustannukset (n=15) 1 Tontin koko (n=18) Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Erittäin paljon Kuva. Ouluun muuttaneiden asunnon valintaan vaikuttaneet tekijät. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille.

31 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 31 8 Mikä oli asuntosi talotyyppi? Erillinen pientalo Kerrostalo Rivi- tai ketjutalo Kuinka monta asuinhuonetta asunnossasi oli? Ennen muuttoa (n=33) Muuton jälkeen (n=33) Yksi Kaksi Kolme Neljä tai enemmän Ennen muuttoa (n=3) Muuton jälkeen (n=35) Kuva 1. Ouluun muuttaneiden asunnon talotyyppi ennen muuttoa ja muuton jälkeen. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille. Kuva. Ouluun muuttaneiden asunnon asuinhuoneiden lukumäärä ennen muuttoa ja muuton jälkeen. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille. Mikä oli asuntosi hallintaperuste? 8 39 Omistusasunto Muu vuokraasunto Ennen muuttoa (n=3) Muuton jälkeen (n=3) 5 Kaupungin vuokra-asunto 1 5 Jokin muu Mikä oli asuntosi valmistumisvuosi? 9 11 Ennen vuotta Ennen muuttoa (n=) Muuton jälkeen (n=) Kuva. Ouluun muuttaneiden asunnon hallintaperuste ennen muuttoa ja muuton jälkeen. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille. Kuva 5. Ouluun muuttaneiden asunnon valmistumisvuosi ennen muuttoa ja muuton jälkeen. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille. Minkä kokoinen asuntosi oli? Alle tai yli Ennen muuttoa (n=) Muuton jälkeen (n=35) Kuva 3. Ouluun muuttaneiden asunnon koko ennen muuttoa ja muuton jälkeen. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille.

32 3 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat uuden asuinympäristösi valintaan? Sopiva etäisyys Oulun keskustaan (n=3) Viihtyisyys (n=9) Turvallisuus (n=) Hyvät kevyen liikenteen yhteydet (n=8) Siisteys (n=8) Riittävästi puistoja tai viher-/ulkoilualueita (n=9) Oma mielikuvani alueesta (n=5) Hyvät joukkoliikenneyhteydet (n=8) Alueen maine (n=9) Väljyys (n=) Alueen ilmapiiri (n=5) Kaupunkimaisuus (n=) Mahdollisuus asua ilman oman auton omistamista (n=) Yhteisöllisyys (n=5) Vähän vuokra-asuntoja (n=3) Kerrostalovaltaisuus (n=3) Pientalovaltaisuus (n=5) Alue sopi lapsille (n=3) Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Erittäin paljon Kuva. Ouluun muuttaneiden asuinympäristön valintaan vaikuttaneet tekijät. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille. Kuinka paljon alla luetellut palvelutarjontaan liittyvät tekijät vaikuttivat uuden asuinympäristösi valintaan? Alueen kaupalliset palvelut (n=8) Aikuisten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahd. (n=) Alueen liikuntapalvelut (n=5) Alueen terveyspalvelut (n=5) Alueen kulttuuripalvelut (n=) Alueen koulupalvelut (n=) Lasten leikkipaikat ja/tai harrastusmahdollisuudet (n=) Nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahd. (n=1) Alueen päivähoitopalvelut (n=) Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Erittäin paljon Kuva. Ouluun muuttaneiden asuinympäristön valintaan vaikuttaneet palvelutarjontaan liittyvät tekijät. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille.

33 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 33 Ouluun muuttaneet olivat tyytyväisiä Ouluun asuinpaikkana Kyselyyn vastanneista Ouluun muuttaneista lähes kaikki asuivat edelleen Oulussa ja siinä asunnossa, johon muuttivat vuonna 1. Suurin osa heistä oli tyytyväisiä Ouluun asuinympäristönä sekä siihen asuntoon ja asuinympäristöön, johon muutti vuonna 1. (Kuva 8) Tyytyväisyydestä huolimatta melkein puolet (5 ) Ouluun muuttaneista suunnitteli muuttavansa seuraavien viiden vuoden kuluessa ja noin pois Oulusta (taulukko 1). Merkittävin tekijä, joka kannustaisi Ouluun muuttaneita jäämään tai palaamaan Ouluun, oli työpaikan saaminen itselle/puolisolle Oulusta tai lähistöltä. (Taulukko 13) Oulusta pois muuttaminen ei siis näytä johtuvan epätyytyväisyydestä asuin- ja elinympäristöön liittyviin tekijöihin, vaan muuttajien vaikeuksiin työllistyä Oulussa Tyytyväinen Kuinka tyytyväinen olet Melko tyytyväinen Ouluun asuinpaikkana (n=35) Asuinympäristöön (n=35) Asuntoon (n=33) Kuva 8. Ouluun vuonna 1 muuttaneiden tyytyväisyys Ouluun asuinpaikkana sekä tyytyväisyys siihen asuinympäristöön ja asuntoon, johon muutti vuonna 1. Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille. Melko tyytymätön 1 Tyytymätön 1 1 En osaa sanoa Taulukko 1. Ouluun muuttaneiden muuttosuunnitelmat seuraavien viiden vuoden aikana (n=3). Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille. Muuttosuunnitelma Osuus () vastaajista En suunnittele muuttavani Kyllä, toiseen kuntaan Oulun seudun ulkopuolella Kyllä, toiseen Oulun kaupunginosaan 18 Kyllä, saman kaupunginosan sisällä Kyllä, toiseen kuntaan Oulun seudulla En osaa sanoa 9 Taulukko 13. Tekijät, jotka kannustaisivat poismuuttoa suunnittelevia Ouluun vuonna 1 muuttaneita jäämään/palaamaan Ouluun (n=138). Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille. Tekijä, joka kannustaisi jäämään/palaamaan Ouluun 18 Osuus () vastaajista Työpaikan saaminen Oulusta tai lähistöltä 1 Puolison työpaikan saaminen Oulusta tai lähistöltä Kustannuksiltaan sopivan omistusasunnon saaminen Opiskelupaikan saaminen Oulusta tai lähistöltä Joukkoliikennettä kehittämällä helpotettaisiin työssäkäyntiä Oulun ulkopuolella Kustannuksiltaan sopivan omakotitontin saaminen Yritystoiminnan aloittamisen tukeminen 11 Avustus työmatkakustannuksiin, millä helpotettaisiin työssäkäyntiä Oulun ulkopuolella Jokin muu

34 3 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS. Oulusta pois muuttaneiden muuttosyyt muuttajat olivat tyytyväisiä Ouluun Suurimmalla osalla ( ) poismuuttaneista oli myönteinen mielikuva Oulusta ja lähes kaikki (8 ) olivat joko tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä Ouluun asuinpaikkana. (Kuvat 9 ja 3) Vain harvalla poismuuttopäätökseen liittyi tyytymättömyyttä entiseen asuntoon tai asuinympäristöön (Kuvat 3-3). Yleisestikin Oulusta poistyöntäviä tekijöitä näyttäisi olleen vähän. Yli puolet muutti Oulusta parempien työelämään liittyvien mahdollisuuksien perässä Kyselyn perusteella poismuutto näyttää liittyneen yleisimmin riittämättömiin työelämän mahdollisuuksiin ja vaikeuksiin työllistyä Oulussa. Lisäksi noin puolella (8 ) Oulusta pois muuttaneista muuttopäätökseen vaikuttivat sosiaaliset suhteet, halu asua lähempänä sukulaisia/ ystäviä. (Kuva 33; Taulukko 1) Yli puolet Oulusta poismuuttaneista aloitti muuton jälkeen uudessa työpaikassa (kuva 31), ja yli neljäsosalla uusi työpaikka sijaitsi Helsingin seutukunnassa. Vain pieni osa (15 ) Oulusta poismuuttaneista aloitti muuton jälkeen opiskelun (taulukko 1). Taulukko 1. Oulusta poismuuttaneiden muuttoihin liittyneet elämänmuutokset (n=53). Lähde: Kysely Oulusta pois vuonna 1 muuttaneille. Muuttoon liittynyt elämäntilanteen muutos Osuus () vastaajista Ei elämäntilanteen muutosta 13 Sain uuden työpaikan Aloitin opiskelun 15 Avio- tai avoliiton solmiminen 1 Opiskeluni päättyi 13 Puolisoni sai uuden työpaikan 8 Itsenäistyminen (muutto omaan asuntoon) Oman/perheenjäsenen terveydellisen tilanteen muuttuminen Avio- tai asumusero tai avoliiton purkautuminen Perhekoon muuttuminen Jäin eläkkeelle 3 Jäin työttömäksi 3 Puolison kuolema Puolisoni jäi eläkkeelle, Puolisoni jäi työttömäksi, Jokin muu 8 Myönteinen mielikuva 19 Neutraali mielikuva Kuva 9. Oulusta pois muuttaneiden mielikuva Oulusta. Lähde: Kysely Oulusta pois vuonna 1 muuttaneille. Kuva 3. Oulusta pois muuttaneiden tyytyväisyys Ouluun asuinpaikkana. Lähde: Kysely Oulusta pois vuonna 1 muuttaneille. 5 3 Millainen mielikuva sinulla on Oulusta? (n=1) 9 Kielteinen mielikuva Kuinka tyytyväinen olet Ouluun asuinpaikkana? (n=5) 5 En osaa sanoa Työssäkäynti muuton jälkeen (n=3) Minulla oli yksi/useampi uusi työpaikka Kuva 31. Oulusta pois muuttaneiden työssäkäynti muuton jälkeen. Lähde: Kysely Oulusta pois vuonna 1 muuttaneille. 31 Minulla ei ollut työpaikkaa muuton jälkeen 1 Työpaikkani ei vaihtunut

35 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 35 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat siihen, että päätit/sinun täytyi muuttaa pois Oulusta? (n=1) (=ei lainkaan... =erittäin paljon) Työelämään liittyvät mahdollisuudet olivat muualla paremmat Halu asua lähempänä sukulaisia/ystäviä Sain työpaikan muualta Muualta löytyi sopivampi asuinympäristö Halu palata omalle/puolison synnyin-/kotiseudulle Oulun tunnelma/ilmapiiri Halusin luonnonläheisempään asuinympäristöön Opiskelumahdollisuudet olivat muualla paremmat Muualta löytyi sopivampi asunto Tyytymättömyys Oulun liikenneyhteyksiin Tyytymättömyys Oulun sosiaali- ja terveyspalveluihin Asumiskustannukset olivat liian korkeat Oulussa Sain opiskelupaikan muualta Perheenjäseneni sai työpaikan muualta Tyytymättömyys Oulun kulttuuripalveluihin Tyytymättömyys Oulun ostosmahdollisuuksiin Tyytymättömyys aikuisten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahd. Oulussa Oulun imago/maine Tyytymättömyys Oulun ravintola- ja kahvilatarjontaan Yritystoimintaan liittyvät mahdollisuudet olivat muualla paremmat Tyytymättömyys Oulun liikuntapalveluihin Tyytymättömyys nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahd. Oulussa Halu palata kaupunkiin, jossa olen opiskellut Halu palata kaupunkiin, jossa perheenjäseneni on opiskellut Halusin paremman kasvuympäristön lapsille muualta Tyytymättömyys Oulun koulupalveluihin Muualta löytyi sopiva tontti Perheenjäseneni sai opiskelupaikan muualta Tyytymättömyys Oulun ikäihmisten palveluihin Tyytymättömyys lasten leikkipaikkoihin ja/tai harrastusmahd. Oulussa Tyytymättömyys Oulun päivähoitopalveluihin ka, ka 3,5 ka, ka, ka,5 ka 1,8 ka, ka,1 ka 1,9 ka 1, ka,9 ka 1,1 ka 1,9 ka 1, ka,9 ka,9 ka,8 ka,8 ka, ka,8 ka,5 ka,5 ka, ka,5 ka, ka,3 ka, ka, ka, ka, ka,3 Kuva 3. Oulusta pois muuttaneiden muuttopäätöksiin vaikuttaneet tekijät. Lähde: Kysely Oulusta pois vuonna 1 muuttaneille. Kuinka paljon seuraavat entiseen asuntoosi liittyvät tekijät vaikuttivat poismuuttopäätökseesi? Asunnon koko (n=5) Asunnon kunto (n=8) Oman pihan/parvekkeen puuttuminen/koko (n=) Asunnon varustetaso (n=8) Asunnon ikä (n=) Pysäköintipaikan/-oikeuden puuttuminen (n=) Saunan puuttuminen (n=) , Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Erittäin paljon Kuva 33. Oulusta pois muuttaneiden muuttopäätöksiin vaikuttaneet entiseen asuntoon liittyvät tekijät. Lähde: Kysely Oulusta pois vuonna 1 muuttaneille.

36 3 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Kuinka paljon seuraavat entiseen asuinympäristöösi liittyvät tekijät vaikuttivat poismuuttopäätökseesi? Epäviihtyisyys (n=55) Liian tiivis rakentaminen (n=) Tyytymättömyys alueen ilmapiiriin (n=) Tyytymättömyys alueen joukkoliik.yhteyksiin (n=1) Turvattomuus (n=) Liian vähän puistoja tai viher-/ulkoilualueita (n=5) Epäyhteisöllisyys (n=3) Epäsiisteys (n=3) Kerrostalovaltaisuus (n=5) Alueelta ei ollut saatavissa sopivaa asuntoa (n=3) Etäisyys Oulun keskustaan ei ollut sopiva (n=) Ei ollut mahdollista asua ilman omaa autoa (n=) Alueelta ei ollut saatavissa sopivaa tonttia (n=3) Liikaa vuokra-asuntoja (n=1) Alue ei sopinut lapsille (n=) Tyytymättömyys alueen kevyen liik. yhteyk. (n=1) Liian väljä rakentaminen (n=) Pientalovaltaisuus (n=3) ,, 1 8 Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Erittäin paljon Kuva 3. Oulusta pois muuttaneiden muuttopäätöksiin vaikuttaneet entiseen asuinympäristöön liittyvät tekijät. Lähde: Kysely Oulusta pois vuonna 1 muuttaneille. muuton seurauksena vapautui alle m :n kerrostaloasuntoja Kyselyn perusteella Oulusta pois suuntautuvien muuttojen seurauksena Oulussa vapautui erityisesti - 1 rakennettuja alle m :n kerrostalovuokra-asuntoja. Tyypillisimmin myös muuttajien uusi asunto jossain muussa kunnassa oli alle m :n vuokra-asunto kerrostalosta. (Kuvat 35-39) 3 Mikä oli asuntosi hallintaperuste? Omistusasunto Muu vuokraasunto Ennen muuttoa (n=5) Muuton jälkeen (n=8) Kaupungin vuokra-asunto Jokin muu Kuva 3. Oulusta pois muuttaneiden asunnon hallintaperuste ennen muuttoa ja muuton jälkeen. Lähde: Kysely Oulusta pois vuonna 1 muuttaneille. 8 Mikä oli asuntosi talotyyppi? Erillinen pientalo Kerrostalo Rivi- tai ketjutalo 5 3 Minkä kokoinen asuntosi oli? Alle tai yli Ennen muuttoa (n=5) Muuton jälkeen (n=3) Ennen muuttoa (n=) Muuton jälkeen (n=35) Kuva 35. Oulusta pois muuttaneiden asunnon talotyyppi ennen muuttoa ja muuton jälkeen. Lähde: Kysely Oulusta pois vuonna 1 muuttaneille. Kuva 3. Oulusta pois muuttaneiden asunnon koko ennen muuttoa ja muuton jälkeen. Lähde: Kysely Oulusta pois vuonna 1 muuttaneille.

37 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 3 Suurin osa voisi harkita muuttavansa takaisin Ouluun, jos saisi töitä Kaksi kolmesta ( ) Oulusta pois muuttaneesta voisi harkita muuttavansa takaisin Ouluun. Paluumuuttoon kannustaisi erityisesti työpaikan saaminen Oulusta tai lähistöltä (taulukko 15). Yksi kolmesta (3 ) sen sijaan ei voisi harkita paluumuuttoa. Syynä tähän olivat yleisimmin sosiaaliset suhteet, muualla asuva perhe, sukulaiset tai ystävät (taulukko 1). Taulukko 15. Tekijät, jotka kannustaisivat Oulusta pois muuttaneita palaamaan Ouluun (n=15). Lähde: Kysely Oulusta pois vuonna 1 muuttaneille. Kuva 38. Oulusta pois muuttaneiden asunnon asuinhuoneiden lukumäärä ennen muuttoa ja muuton jälkeen. Lähde: Kysely Oulusta pois vuonna 1 muuttaneille Ennen vuotta 19 Kuinka monta asuinhuonetta asunnossasi oli? Yksi Kaksi Kolme Neljä tai enemmän Ennen muuttoa (n=51) Muuton jälkeen (n=5) Mikä oli asuntosi valmistumisvuosi? Ennen muuttoa (n=13) Muuton jälkeen (n=) Tekijä, joka kannustaisi jäämään/palaamaan Ouluun Osuus () vastaajista Työpaikan saaminen Oulusta tai lähistöltä 5 Puolison työpaikan saaminen Oulusta tai lähistöltä Kustannuksiltaan sopivan omistusasunnon saaminen Kustannuksiltaan sopivan omakotitontin saaminen Opiskelupaikan saaminen Oulusta tai lähistöltä Avustus työmatkakustannuksiin, millä helpotettaisiin työssäkäyntiä Oulun ulkopuolella Joukkoliikennettä kehittämällä helpotettaisiin työssäkäyntiä Oulun ulkopuolella Yritystoiminnan aloittamisen tukeminen Jokin muu 1 Taulukko 1. Syyt, joiden takia Oulusta pois muuttaneet eivät voi harkita muuttavansa takaisin Ouluun (n=1). Lähde: Kysely Oulusta pois vuonna 1 muuttaneille. Syy, miksi ei voi harkita paluumuuttoa Ouluun Mainintojen lukumäärä Perhe/suku/ystävät muualla 1 Työhön liittyvä syy 1 Oulun pohjoinen sijainti/pieni koko tmv. 11 Halu asua pienemmällä/rauhallisemmalla paikkakunnalla Oulun ilmapiiri 8 Halu asua synnyin-/kotiseudulla 5 Ikä, oma terveydellinen tilanne Palveluihin (sis. julkinen liikenne) liittyvä syy Muu syy 1 9 Kuva 39. Oulusta pois muuttaneiden asunnon valmistumisvuosi ennen muuttoa ja muuton jälkeen. Lähde: Kysely Oulusta pois vuonna 1 muuttaneille.

38 38 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 11. Kaupungin sisällä muuttaneiden muuttosyyt Yleisimpinä muuttosyinä epäsopiva asunto ja/tai perheeseen liittyvät elämäntilanteen muutokset Taulukko 1. Oulun sisällä muuttaneiden muuttoihin liittyneet elämänmuutokset (n=183). Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille. Kyselyn perusteella kaupungin sisällä muuttaneiden yleisimmät muuttosyyt ovat sellaisia, joihin kaupunki ei voi suoraan vaikuttaa. Yleisin muuttosyy oli epäsopiva asunto. Tyytymättömyys asuntoon liittyi pääasiassa asunnon kokoon, mutta myös kuntoon ja varustetasoon (kuvat 1 ). Asunnon epäsopiva koko on muuttosyynä yhteydessä elämäntilanteen muutoksiin, erityisesti perhekokoon ja -rakenteeseen liittyen, jotka olivat toiseksi yleisin muuttosyy kaupungin sisällä muuttaneilla. Myöskään kolmanneksi yleisimpään muuttosyyhyn, vaihtelun haluun, kaupunki ei voi vaikuttaa. (Taulukko 1; Kuva 1) Henkilön välittömät asumisolosuhteet (asunto, piha/ tontti) vaikuttivat poismuuttoon enemmän kuin laajemman asuinympäristön tekijät. Suurimmalla osalla oli myönteinen mielikuva entisestä asuinympäristöstä, josta muutti pois. (Kuvat -1) Palveluilla ei ollut juurikaan merkitystä poismuuttoon. Myöskään työhön tai opiskeluun liittyvät tekijät eivät vaikuttaneet kaupungin sisäisiin muuttoihin juuri lainkaan. (Taulukko 1; Kuvat 1 ja ) Muuttoon liittynyt elämäntilanteen muutos Osuus () vastaajista Ei elämäntilanteen muutosta 5 Perhekoon muuttuminen 1 Avio-/avoliiton solmiminen 8 Oman/perheenjäs. terveydellisen tilanteen muutos Avio-/asumusero tai avoliiton purkautuminen Itsenäistyminen (muutto omaan asuntoon) Sain uuden työpaikan 3 Opiskeluni päättyi 3 Puolison kuolema 1 Puolisoni sai uuden työpaikan,5 Jäin työttömäksi,5 Puolisoni jäi työttömäksi,5 Jäin eläkkeelle,5 Puolisoni jäi eläkkeelle,5 Jokin muu 1 8

39 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 39 Millainen mielikuva sinulla oli entisestä asuinympäristöstäsi, josta muutit pois/jossa asuit ennen muuttoa? (n=1) 9 Myönteinen mielikuva Neutraali mielikuva 8 Kielteinen mielikuva 1 En osaa sanoa Kuva. Oulun sisällä muuttaneiden mielikuva asuinympäristöstä, josta he muuttivat pois. Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille. Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat siihen, että päätit/sinun täytyi muuttaa? (=ei lainkaan... =erittäin paljon) Tyytymättömyys asuntoon (n=189) Muu elämäntilanteen muutos (n=18) Vaihtelun halu (n=18) Tyytymättömyys pihaan/tonttiin (n=18) Tyytymättömyys asuinympäristöön (n=185) Korkeat asumiskustannukset (n=18) Omistusasunnon hankkiminen (n=183) Asunto/asuinymp. ei sopinut elämäntapaan (n=183) Tyytymättömyys asuinalueen palveluihin (n=18) Halu asua lähempänä sukulaisia/ystäviä (n=18) Työmatkan epäsujuvuus/pituus (n=18) Asunto/asuinympäristö ei sopinut arvoihin (n=18) Koulumatkan epäsujuvuus/pituus (n=18) Työpaikan saaminen (n=183) Opiskelupaikan saaminen (n=18) Omakotitalon rakentaminen (n=183) Päiväkotimatkan epäsujuvuus/pituus (n=18) ka, ka, ka,8 ka 3, ka,3 ka, ka 3,1 ka 1, ka 1, ka 1, ka 1,5 ka 1, ka 1,5 ka,8 ka,5 ka,5 ka, Kuva 1. Oulun sisällä muuttaneiden muuttopäätökseen vaikuttaneita tekijöitä. Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille. Kuinka paljon seuraavat entiseen asuntoosi liittyvät tekijät vaikuttivat poismuuttopäätökseesi? Asunnon koko (n=1) Asunnon kunto (n=11) Asunnon varustetaso (n=9) Asunnon ikä (n=) Oman pihan/parvekkeen puuttuminen/koko (n=) Pysäköintipaikan/-oikeuden puuttuminen (n=) Saunan puuttuminen (n=) Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Erittäin paljon Kuva. Oulun sisällä muuttaneiden muuttopäätökseen vaikuttaneita asuntoon liittyviä tekijöitä. Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille.

40 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Kuinka paljon seuraavat entiseen asuinympäristöösi liittyvät tekijät vaikuttivat poismuuttopäätökseesi? Epäviihtyisyys (n=9) Liian tiivis rakentaminen (n=) Epäsiisteys (n=) Kerrostalovaltaisuus (n=) Tyytymättömyys alueen ilmapiiriin (n=) Liikaa vuokra-asuntoja (n=) Turvattomuus (n=8) Epäyhteisöllisyys (n=) Alueelta ei ollut saatavissa sopivaa asuntoa (n=) Liian vähän puistoja tai viher-/ulkoilualueita (n=) Etäisyys Oulun keskustaan ei ollut sopiva (n=) Tyytymättömyys alueen joukkoliik.yhteyksiin (n=) Ei ollut mahdollista asua ilman omaa autoa (n=3) Alue ei sopinut lapsille (n=) Alueelta ei ollut saatavissa sopivaa tonttia (n=) Tyytymättömyys alueen kevyen liik. yhteyk. (n=5) Pientalovaltaisuus (n=) Liian väljä rakentaminen (n=5) Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Erittäin paljon Kuva 3. Oulun sisällä muuttaneiden muuttopäätökseen vaikuttaneita asuinympäristöön liittyviä tekijöitä. Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille. Kuinka paljon seuraavat entisen asuinympäristösi palvelutarjontaan liittyvät tekijät vaikuttivat poismuuttopäätökseesi? Tyytymättömyys......alueen kaupallisiin palveluihin (n=9) alueen kulttuuripalveluihin (n=) aikuisten harrastus- ja vapaa-ajanv.mahd. (n=) alueen liikuntapalveluihin (n=) alueen terveyspalveluihin (n=5) 9...alueen koulupalveluihin (n=) lasten leikkipaik. ja/tai harrastusmahd. (n=) 9...nuorten harrastus- ja vapaa-ajanv.mahd. (n=) alueen päivähoitopalveluihin (n=) Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Erittäin paljon Kuva. Oulun sisällä muuttaneiden muuttopäätökseen vaikuttaneita asuinympäristön palvelutarjontaan liittyviä tekijöitä. Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille.

41 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 1 Uusi asuinpaikka valittiin ensisijaisesti asunnon perusteella Kun tyytymättömyys asuntoon oli yleisin syy muuttopäätöksen syntymiselle, on luontevaa, että myös uusi asuinpaikka valittiin pääasiassa asunnon perusteella. Asunnon osalta eniten vaikuttavia tekijöitä olivat asunnon koko, kunto ja hallintamuoto. (Kuvat 51 5) Kyselyn perusteella vuonna 1 kaupungin sisällä asuntoaan vaihtaneet muuttivat tyypillisimmin kerrostaloon (8 ) omistusasuntoon (5 ), joka on entistä asuntoa suurempi (5 ) ja uudempi (1 ), tyypillisimmin -luvulla rakennettu. Kaupungin sisäinen muutto muodostaa lähes kokonaan suurten asuntojen kysynnän Oulussa. Kaupungin sisäisten muuttojen seurauksena Oulussa vapautui 5-99 m :n kokoisia vuokra-asuntoja, erityisesti kaksioita, kerrostaloista. (Kuvat 5-9) Minkä kokoinen asuntosi oli? Alle tai yli Ennen muuttoa (n=15) Kuva. Oulun sisällä muuttaneiden asunnon koko ennen muuttoa ja muuton jälkeen. Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille. 1 Muuton jälkeen (n=1) Mikä oli asuntosi talotyyppi? Kuinka monta asuinhuonetta asunnossasi oli? Erillinen pientalo Kerrostalo Rivi- tai ketjutalo Ennen muuttoa (n=1) Muuton jälkeen (n=1) Yksi Kaksi Kolme Neljä tai enemmän Ennen muuttoa (n=1) Muuton jälkeen (n=15) Kuva 5. Oulun sisällä muuttaneiden asunnon talotyyppi ennen muuttoa ja muuton jälkeen. Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille. Kuva 8. Oulun sisällä muuttaneiden asunnon asuinhuoneiden lukumäärä ennen muuttoa ja muuton jälkeen. Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille. Mikä oli asuntosi hallintaperuste? 3 Omistusasunto Muu vuokraasunto Ennen muuttoa (n=18) Muuton jälkeen (n=15) 8 Kaupungin vuokra-asunto Jokin muu 3 Mikä oli asuntosi valmistumisvuosi? 1 9 Ennen vuotta Ennen muuttoa (n=198) Muuton jälkeen (n=) Kuva. Oulun sisällä muuttaneiden asunnon hallintaperuste ennen muuttoa ja muuton jälkeen. Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille. Kuva 9. Oulun sisällä muuttaneiden asunnon valmistumisvuosi ennen muuttoa ja muuton jälkeen. Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille.

42 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Asuinympäristön laatua pidettiin tärkeänä Asuinympäristöllä oli lähes yhtä suuri merkitys asuinpaikan valinnassa kuin sopivalla asunnolla. Asuinympäristön oli ensinnäkin täytettävä laatuun liittyvät perusvaatimukset eli sen oli oltava mm. viihtyisä, turvallinen ja siisti. Lisäksi muuttajat pitivät tärkeinä useita muita asuinympäristön ominaisuuksia, kuten sopivaa etäisyyttä keskustaan ja riittävää määrä puistoja tai viher-/ulkoilualueita. Palveluista vaikuttivat eniten kaupalliset palvelut. (Kuvat 51, 53 ja 5) Noin 8 :lla muuttajista oli myönteinen mielikuva uudesta asuinympäristöstä. Muuttajan mielikuvalla aluees- ta ja alueen maineella oli suuri merkitys asuinalueen valinnassa. (Kuvat 5 ja 53) Samoin kuin Ouluun muuttaneilla, myös kaupungin sisällä asuntoaan vaihtaneilla elämäntapa- ja arvokysymykset vaikuttivat siihen, mihin he muuttivat. Lähes puolet valitsivat asuinpaikkansa niin, että asuminen ilman omaa autoa on jossain määrin mahdollista. Yksityisautoilun vähentämiseen kytkeytyy myös se, että hyvät joukkoliikenneyhteydet ja ennen kaikkea hyvät kevyen liikenteen yhteydet vaikuttivat asuinalueen valintaan suurimmalla osalla kaupungin sisällä muuttaneista. (Kuvat 51 ja 53) Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat siihen, mihin muutit? (=ei lainkaan... =erittäin paljon) Alueelta löytyi sopiva asunto (n=9) Alue vaikutti sopivalta asuinympäristöltä (n=) Asumiskustannukset (n=) Palveluihin liittyvät asiat (n=) Asunto/asuinympäristö sopi elämäntapaan (n=) Asunto/asuinympäristö sopi arvoihin (n=5) Työmatkan sujuvuus/pituus (n=) Koulumatkan sujuvuus/pituus (n=) Alueelta löytyi sopiva tontti (n=) Päiväkotimatkan sujuvuus/pituus (n=) ka 8, ka, ka, ka,8 ka 5, ka, ka 3,9 ka,3 ka, ka 1, Kuva 51. Oulun sisällä muuttaneiden uuden asuinpaikan valintaan vaikuttaneita tekijöitä. Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille. Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat uuden asuntosi valintaan? Asunnon koko (n=9) Asunnon kunto (n=) Asumiskustannukset (n=9) Asunnon varustetaso (n=) Asunnon piha/parveke (n=) Asunnon hallintamuoto (n=8) Asunnon ikä (n=) Pysäköintipaikka/-oikeus (n=) Asunnon/taloyhtiön sauna (n=) Tontin sijainti (n=3) Tontin hallintamuoto (n=) Tontin kustannukset (n=) Tontin koko (n=) Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Erittäin paljon Kuva 5. Oulun sisällä muuttaneiden uuden asunnon valintaan vaikuttaneita tekijöitä. Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille.

43 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 3 8 Millainen mielikuva sinulla oli uudesta asuinympäristöstäsi, johon muutit? (n=) 8 Myönteinen mielikuva 1 Neutraali mielikuva 3 1 Kielteinen mielikuva En osaa sanoa Kuva 5. Oulun sisällä muuttaneiden mielikuva uudesta asuinympäristöstä, johon he muuttivat. Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille. Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat uuden asuinympäristösi valintaan? Viihtyisyys (n=11) Turvallisuus (n=9) Oma mielikuvani alueesta (n=) Siisteys (n=) Sopiva etäisyys Oulun keskustaan (n=9) Riittävästi puistoja tai viher-/ulkoilualueita (n=8) Alueen maine (n=) Hyvät kevyen liikenteen yhteydet (n=) Alueen ilmapiiri (n=) Väljyys (n=) Hyvät joukkoliikenneyhteydet (n=) Yhteisöllisyys (n=) Alue sopi lapsille (n=5) Pientalovaltaisuus (n=5) Kaupunkimaisuus (n=) Mahdollisuus asua ilman oman auton omistamista (n=) Vähän vuokra-asuntoja (n=) Halusin muuttaa Oulujoen pohjois-/eteläpuolelle (n=5) Kerrostalovaltaisuus (n=) Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Erittäin paljon Kuva 53. Oulun sisällä muuttaneiden uuden asuinympäristön valintaan vaikuttaneita tekijöitä. Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille. Kuinka paljon alla luetellut palvelutarjontaan liittyvät tekijät vaikuttivat uuden asuinympäristösi valintaan? Alueen kaupalliset palvelut (n=) Aikuisten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahd. (n=) Alueen liikuntapalvelut (n=) Alueen terveyspalvelut (n=) Alueen kulttuuripalvelut (n=) Alueen koulupalvelut (n=) Lasten leikkipaikat ja/tai harrastusmahd. (n=5) Alueen päivähoitopalvelut (n=5) Nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahd. (n=5) Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Erittäin paljon Kuva 5. Oulun sisällä muuttaneiden uuden asuinpaikan valintaan vaikuttaneita palvelutarjontaan liittyviä tekijöitä. Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille.

44 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Tyytyväisyys ja muuttosuunnitelmat Oulun sisällä muuttaneista kaikki asuivat edelleen Oulussa ja lähes kaikki (9 ) siinä asunnossa, johon muuttivat vuonna 1. Suurin osa oli tyytyväisiä uuteen asuntoonsa ja asuinympäristöönsä (kuva 55). Siitä huolimatta 9 suunnitteli muuttavansa uudelleen viiden vuoden sisällä, mutta vain 8 pois Oulusta (taulukko 18). Merkittävin tekijä, joka kannustaisi Oulusta poismuuttamista suunnittelevia jäämään tai palaamaan Ouluun, oli työpaikan saaminen itselle/puolisolle (taulukko 19). Kun verrataan tyytyväisyyttä asuntoon ja asuinympäristöön sekä muuttosuunnitelmia edellisen sisäisen muuton tutkimuksen tuloksiin vuodelta 8, voidaan todeta, että tulokset ovat hyvin pitkälti samanlaisia. Huolimatta siitä, että muuttajat ovat tyytyväisiä uuteen asuntoonsa ja asuinympäristöönsä, yli neljännes suunnitteli muuttavansa lähitulevaisuudessa uudelleen ja noin joka viides suunnitteli muuttavansa Oulun sisällä. Vuonna 1 muuttaneet olivat tyytyväisempiä uuteen asuntoonsa kuin vuonna muuttaneet. Uuteen asuinympäristöön oltiin lähes yhtä tyytyväisiä vuosina ja Tyytyväinen Kuinka tyytyväinen olet... 3 Melko tyytyväinen Asuntoon (n=1) Asuinympäristöön (n=13) Kuva 55. Oulun sisällä vuonna 1 muuttaneiden tyytyväisyys siihen asuinympäristöön ja asuntoon, johon muutti vuonna 1. Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille. 3 Melko tyytymätön Suosituin toiveasuinpaikka oli keskusta Yhteensä kaupunginosaa sai vähintään yhden maininnan. Noin neljännes ( ) vastaajista mainitsi toiveasuinpaikkanaan Keskustan, 1 jonkin Tuiran suuralueeseen kuuluvan kaupunginosan ja 13 Oulunsuuhun kuuluvan kaupunginosan. (Taulukko ) Keskusta oli yleisin toiveasuinpaikka myös edellisessä kaupungin sisäisen muuton tutkimuksessa kymmenen vuotta sitten. Tyytymätön Taulukko 18. Jos asut edelleen samalla alueella kuin mihin muutit, suunnitteletko muuttavasi seuraavien viiden vuoden aikana? Jos suunnittelet niin, mihin? (n=) Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisäl lä vuonna 1 muuttaneille. Muuttosuunnitelma Osuus () vastaajista En suunnittele muuttavani 9 Kyllä, toiseen Oulun kaupunginosaan 1 Kyllä, toiseen kuntaan Oulun seudun ulkopuolella Kyllä, saman kaupunginosan sisällä Kyllä, toiseen kuntaan Oulun seudulla En osaa sanoa 3 Taulukko 19. Jos suunnittelet muuttavasi Oulusta pois tai olet jo muuttanut, mitkä tekijät kannustaisivat sinua jäämään Ouluun/palaamaan Ouluun? (n=9) Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisäl lä vuonna 1 muuttaneille. Tekijä, joka kannustaisi jäämään/palaamaan Ouluun 8 Osuus () vastaajista Työpaikan saaminen Oulusta tai lähistöltä Puolison työpaikan saaminen Oulusta tai lähistöltä Kustannuksiltaan sopivan omistusasunnon saaminen Kustannuksiltaan sopivan omakotitontin saaminen Avustus työmatkakustannuksiin, millä helpotettaisiin työssäkäyntiä Oulun ulkopuolella Joukkoliikennettä kehittämällä helpotettaisiin työssäkäyntiä Oulun ulkopuolella Yritystoiminnan aloittamisen tukeminen 1 Opiskelupaikan saaminen Oulusta tai lähistöltä 9 Jokin muu 1 Taulukko. Kaupungin sisällä muuttaneiden toiveasuinpaikka Oulussa. Vähintään viisi mainintaan saaneet kaupunginosat (n=159). Lähde: Kysely Oulun kaupungin sisäl lä vuonna 1 muuttaneille. Kaupunginosa Mainintojen lukumäärä Keskusta* 3 Oulunsuu 1 Pikisaari 1 Tuira Karjasilta 9 Pateniemi Värttö Haukipudas 5 Hiukkavaara 5 Intiö 5 *Keskustan kaupunginosat yhdistetty

45 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 5 1. Muuttajien näkemys Oulun kaupunkistrategiaan valituista vetovoimatekijöistä Ouluun muuttaneilta, Oulusta pois muuttaneilta ja Oulun sisällä muuttaneilta kysyttiin, kuinka paljon heidän mielestään muutamat Oulun edelliseen ja nykyiseen kaupunkistrategiaan valitut vetovoimaan kytkeytyvät tekijät kuvaavat Oulua tällä hetkellä. ksia verrattiin vastaajaryhmien kesken ensinnäkin sen mukaan, onko vastaaja muuttanut Ouluun, Oulusta pois vai Oulun sisällä. Toiseksi verrattiin korkeakoulutettujen, korkeakouluopiskelijoiden, lapsiperheiden, ikääntyneiden ja ulkomaalaisten vastauksia kaikkien muuttajien vastauksiin. Yleisesti ottaen eri muuttajaryhmien näkemykset olivat keskenään yllättävänkin samanlaisia (kuvat 5-59). Kaikki muuttajaryhmät näkivät Oulun selkeästi opiskelijakaupunkina. Myös monimuotoinen luonto kuvasi muuttajien mielestä Oulua enemmän kuin muut ominaisuudet. Muiden ominaisuuksien välillä erot olivat niin pieniä, että on vaikea tehdä eroa sen suhteen, mikä asia toteutuisi Oulussa keskimääräistä paremmin ja mikä huonommin. Oulun koettiin tyypillisimmin olevan jonkin verran houkutteleva ja erottuvan jonkin verran muista kaupungeista (kuvat 5-59). Kuinka paljon seuraavat ominaisuudet kuvaavat mielestäsi Oulua? "Houkutteleva" Kuinka paljon seuraavat ominaisuudet kuvaavat mielestäsi Oulua? "Erottuu muista kunnista" Kaikki muuttajat (n=8) Korkeakoulutetut (n=39) Korkeakouluopiskelijat (n=13) Lapsiperheet (n=119) 15 Ikääntyneet (5- v.)(n=53) 8 Ulkomaalaiset (n=) Kaikki muuttajat (n=83) Korkeakoulutetut (n=3) Korkeakouluopiskelijat (n=13) Lapsiperheet (n=119) Ikääntyneet (5- v.) (n=53) 1 Ulkomaalaiset (n=5) Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Erittäin paljon Kuva 5. Ouluun, Oulusta pois ja Oulun sisällä vuonna 1 muuttaneiden näkemys muuttajaryhmittäin siitä, kuinka paljon houkuttelevuus kuvaa Oulua. Lähde: Kyselyt Ouluun, Oulusta pois ja Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille. Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Erittäin paljon Kuva 58. Vuonna 1 muuttaneiden näkemys siitä, kuinka paljon kysytyt ominaisuudet kuvaavat Oulua (osa 1/). Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille, Oulusta pois vuonna 1 muuttaneille ja Oulun sisällä vuonna 1 muuttaneille.

46 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Kuinka paljon seuraavat ominaisuudet kuvaavat mielestäsi Oulua? Opiskelijakaupunki Oulusta pois muuttaneet (n=5) Ouluun muuttaneet (n=9) Oulun sisällä muuttaneet (n=) Erottuu muista kunnista Oulusta pois muuttaneet (n=) Ouluun muuttaneet (n=9) Oulun sisällä muuttaneet (n=) Houkutteleva Oulusta pois muuttaneet (n=5) Ouluun muuttaneet (n=8) Oulun sisällä muuttaneet (n=) 5 33 Hyväntuulinen ilmapiiri Oulusta pois muuttaneet (n=8) Ouluun muuttaneet (n=) Oulun sisällä muuttaneet (n=) Eläväinen ja tapahtumarikas Oulusta pois muuttaneet (n=8) Ouluun muuttaneet (n=8) Oulun sisällä muuttanet (n=3) 9 38 Monipuolinen kaupunkikulttuuri Oulusta pois muuttaneet (n=9) Ouluun muuttaneet (n=8) 11 3 Oulun sisällä muuttaneet (n=) Monimuotoinen luonto Oulusta pois muuttaneet (n=8) Ouluun muuttaneet (n=9) Oulun sisällä muuttaneet (n=) Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Erittäin paljon Kuva 5. Ouluun, Oulusta pois ja Oulun sisällä vuonna 1 muuttaneiden näkemys muuttajaryhmittäin siitä, kuinka paljon erottuu muista kunnista kuvaa Oulua (osa 1/). Lähde: Kyselyt Ouluun, Oulusta pois ja Oulun kaupungin sisällä vuonna 1 muuttaneille.

47 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Kuinka paljon seuraavat ominaisuudet kuvaavat mielestäsi Oulua? Uudistumiskyky Oulusta pois muuttaneet (n=) Ouluun muuttaneet (n=3) Oulun sisällä muuttaneet (n=) Uutta luova kulttuuri Oulusta pois muuttaneet (n=) 3 31 Ouluun muuttaneet (n=) 13 5 Oulun sisällä muuttaneet (n=) Hyvinvoivat asukkaat Oulusta pois muuttaneet (n=8) Ouluun muuttaneet (n=) Oulun sisällä muuttaneet (n=) Lapsiin ja nuoriin panostetaan Oulusta pois muuttaneet (n=) Ouluun muuttaneet (n=1) Oulun sisällä muuttaneet (n=3) Yhteisöllisyys Oulusta pois muuttaneet (n=) 51 3 Ouluun muuttaneet (n=) Oulun sisällä muuttaneet (n=5) Yhdessä tekemisen meininki Oulusta pois muuttaneet (n=8) 5 Ouluun muuttaneet (n=) Oulun sisällä muuttaneet (n=3) Ihmisten monimuotoisuus Oulusta pois muuttaneet (n=) Ouluun muuttaneet (n=) 13 3 Oulun sisällä muuttaneet (n=) Erilaisuuden hyväksyminen Oulusta pois muuttaneet (n=8) Ouluun muuttaneet (n=5) Oulun sisällä muuttaneet (n=) Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Erittäin paljon Kuva 59. Vuonna 1 muuttaneiden näkemys siitä, kuinka paljon kysytyt ominaisuudet kuvaavat Oulua (osa /). Lähde: Kysely Ouluun vuonna 1 muuttaneille, Oulusta pois vuonna 1 muuttaneille ja Oulun sisällä vuonna 1 muuttaneille.

48 8 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS

49 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 9 Johtopäätökset Kuntien välisten muuttojen osuus Oulun väestönlisäyksestä on pienentynyt ja maahanmuuton osuus kasvanut Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuntien välisten muuttojen osuus Oulun väestönlisäyksestä on pienentynyt ja maahanmuuton osuus kasvanut. Niin ulkoisen kuin kaupungin sisäisen muuttoliikkeen tulevaisuuden mallien ennakoimiseksi tarvitaan lisää tutkimustietoa maahanmuuttajien tulo- ja lähtömuuton osalta. Tämä muuttotutkimus osoitti, että Oulusta ulkomaille muuttaneiden tavoitettavuus on jo puutteellisten osoitetietojen vuoksi heikkoa. Siksi mahdollisissa seuraavissa tutkimuksissa kannattanee keskittyä Oulussa asuvien ja Oulusta muualle Suomeen muuttaneiden maahanmuuttajien tavoittamiseen. Kuntien välisen nettomuuton pieneneminen on yhdessä pienentyneen luonnollisen väestönlisäyksen kanssa vaikuttanut Oulun vuosittaisen väestönlisäyksen pienenemiseen. Lisäksi kuntien välisen muuton seurauksena lapsiperheiden määrä on vähentynyt Oulussa. Tämä on yksi huomioon otettava näkökulma asuntotuotannon suunnittelussa. On kuitenkin otettava sekin huomioon, että lisääntyvän maahanmuuton vaikutuksia esimerkiksi lasten määrän kehitykseen tai asumispreferenssien kehittymiseen ei vielä tunneta. Työhön ja opiskeluun liittyvien tekijöiden lisäksi asuin- ja elinympäristö on Oululle tärkeä vetovoimatekijä Tutkimus osoitti, että asuin- ja elinympäristöön liittyvät niin sanotut pehmeät tekijät ovat työhön ja opiskeluun liittyvien tekijöiden lisäksi tärkeitä vetovoimatekijöitä Oulussa. Asuin- ja elinympäristön merkitys kaupungin vetovoimaisuudelle on jo huomioitu Oulun kaupunkistrategiassa ja muuttotutkimuksen tulosten perusteella niiden kehittämistä ja markkinoimista kannattaa jatkaa. Vaikka Oululla on tulosten perusteella vielä tekemistä kaupunkistrategiassa esitettyjen vetovoimatekijöidensä vahvistamisessa ja erottautumisessa muista kaupungeista, hyvän lähtökohdan kehittämistyölle antaa se, että muuttajilla on Oulusta myönteinen mielikuva ja he ovat tyytyväisiä Ouluun asuinpaikkana ja Oulun imago/maine oli kyselyn tulosten perusteella yksi kaupungin merkittävimmistä vetovoimatekijöistä. Työpaikkojen tarjonta sekä työelämään liittyvät mahdollisuudet toimivat tärkeänä pitovoimana, joiden kautta voidaan vaikuttaa lähtömuuttoon. Siten Oulun pitovoiman parantaminen kytkeytyy laajemmin Oulun taloudelliseen kehitykseen, työmarkkinatilanteeseen ja korkeakoulujen toimintamahdollisuuksiin. Korkeakoulutettujen lähtömuutto kytkeytyy osittain Oulun asemaan opiskelijakaupunkina. Oulun ikärakenne sekä uudisasuntotuotanto vaikuttanevat osaltaan sisäisen muuton vilkkauteen Suomen muihin suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Oulussa on tehty eniten kunnan sisäisiä muuttoja suhteessa väkilukuun lähes koko viimeisen kymmenen vuoden ajan. Kaupungin sisäisten muuttojen peruslogiikka (muuttajat, muuttosyyt ja muuttojen suunnat) näyttää vakiintuneelta, kun verrataan tutkimuksen tuloksia edelliseen Oulun kaupungin sisäisen muuton tutkimukseen vuodelta 8. Yleisimmät kaupungin sisäiset muuttosyyt kytkeytynevät osittain kaupungissa asuvien nuorten aikuisten suureen määrään, joille perhekokoon ja -rakenteeseen liittyvät elämäntilanteen muutokset sekä niistä johtuva asunnon vaihtamisen tarve ovat erityisen ajankohtaisia. Asunnolla on suuri rooli kaupungin sisäisissä muutoissa. Yleistäen voidaan todeta, että kaupungin sisällä muutetaan tyypillisimmin uudesta asunnosta vielä uudempaan asuntoon, mikä on mahdollista asuntojen uudistuotannon ansiosta. Asuntotuotanto vaikuttanee siten osaltaan korkean kunnassamuuttoalttiuden ylläpitämiseen tarjoamalla asukkaiden näkökulmasta houkuttelevia ja kustannuksiltaan sopivia asumisvaihtoehtoja. Kysymys on kuitenkin muustakin kuin asunnon epäsopivuudesta. Merkittävä osa kaupungin sisäisistä muuttajista vaihtaa asuntoaan vaihtelun halun vuoksi. Siitä huolimatta, että suurin osa kaupungin sisällä muuttaneista oli tyytyväisiä uuteen asuntoonsa ja asuinympäristöönsä, melkein joka kolmas suunnitteli muuttavansa uudelleen kaupungin sisällä viiden vuoden kuluessa. Lisäksi, kun verrataan vuonna muuttaneita ja 1 muuttaneita, tyytyväisyys asuntoon näyttää kasvaneen. Silti yhtä suuri osuus suunnittelee muuttavansa uudelleen lähitulevaisuudessa. Asumistyytyväisyyden kasvaminen ei siis suoraan vaikuta muuttojen määrään.

50 5 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Vuokra-asuntovaltaisten alueiden suuri asukasvaihtuvuus asettaa haasteita alueellisen yhteisöllisyyden muodostumiselle Oulun muuttovilkkaimpia alueita ovat vuokra-asuntovaltaiset kerrostaloalueet, joissa muuttotapahtumia on paljon ja siten asukasvaihtuvuus on suuri. Esimerkiksi keskustassa tehtiin vuonna 1 yhteensä yli 11 muuttoa eli noin 3 muuttoa päivässä. Asuinalueen yhteisöllisyyden muodostumisen kannalta haastavimpia ovat muuttotilastojen näkökulmasta alueet, joissa asukasvaihtuvuus on erityisen suuri. Sen lisäksi, että tällaisilla alueilla muuttotapahtumia suhteessa asukaslukuun on paljon, alueen sisäisten muuttojen osuus on pieni. Tällaisia suuralueita olivat esimerkiksi Nuottasaari, Tuira, Kaukovainio ja Koskela. Lisäksi muuttoliikkeiden näkökulmasta, jolloin ei siis huomioida syntyvyyden vaikutuksia, vuokra-asuntovaltaiset alueet ovat erilaistumassa erityisesti yksin asuvien nuorten aikuisten asuinalueiksi. Keskustasta ja muilta vuokra- ja kerrostalovaltaisilta alueilta muutti muihin kuntiin sekä uusille pientaloalueille ja kaupungin reuna-alueille erityisesti alle kouluikäisiä lapsia ja työikäisiä (5 -vuotiaita). Heidän tilalleen muutti erityisesti peruskoulun suorittaneita nuoria (1 18 -vuotiaita) ja 19 -vuotiaita nuoria aikuisia sekä kaupungin ulkopuolelta että kaupungin sisältä. Uudet asuinalueet kasvavat nopeasti, vanhemmat pientalovaltaiset alueet menettävät asukkaita Peruskoulun suorittaneiden nuorten poismuuton seurauksena vanhemmilla pientalovaltaisilla alueilla, kuten Pateniemessä ja Maikkulassa, asuntokuntakoot pienenevät vaikuttaen alueiden asukaslukuihin ja samalla alueet vanhentuvat myös ikärakenteeltaan. Alueiden vanhat asunnot eivät houkuttele uusia asukkaita, erityisesti kun uusiakin asuntoja on tarjolla. Vastaava tilanne voi olla edessä myös tulevaisuudessa siitä huolimatta, että Ouluun rakennetut uudet aluekeskukset näyttävät vastaavan hyvin kaupungin sisällä muuttavien lapsiperheiden asumistoiveita, sillä uudet pientaloalueet kasvavat nopeasti sitä mukaa kuin asuntoja valmistuu ja asumistyytyväisyys on tutkimuksen tulosten mukaan korkea. Lyhyessä ajassa valmiiksi rakennettujen alueiden asunnot tulevat kuitenkin myös vanhenemaan tulevaisuudessa kohtuullisen lyhyen ajan sisällä, jolloin vaarana on, etteivät vanhentuvat asunnot tulevaisuudessakaan houkuttele uusia asukkaita. Se, miten alueet tulevaisuudessa kehittyvät, on kuitenkin monen tekijän summa. Tilanne on huomioitu muun muassa Oulun yleiskaavassa, jossa asuntotuotannon painotus on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen täydennysrakentamisessa. Lopuksi on vielä painotettava, että yleisesti ottaen Oulussa näyttää olevan tarjolla muuttajien erilaisiin asumispreferensseihin sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä. Suurin osa Ouluun muuttaneista, Oulusta pois muuttaneista ja Oulun sisällä muuttaneista oli tyytyväisiä Ouluun asuinpaikkana.

51 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 51 LIITTEET Liite 1: Ouluun vuonna 1 muuttaneiden kyselyyn vastanneiden taustatietoja Mikä on sukupuolesi? (n=3) Nainen Mies 3 Mikä oli ikäsi muuttotapahtuman aikaan? (n=35) 33 3 Keski-ikä 3 Vaihteluväli tai yli 3 Mikä oli ammattiasemasi Mikä oli ammatillinen koulutuksesi muuttotapahtuman aikaan? (n=3) muuttotapahtuman aikaan? (n=3) , 1 9 Ei ammatillista tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Opiskelija tai koululainen Työntekijä Työtön Eläkeläinen Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Kotiäiti/-isä Yksityisyrittäjä Työnantaja Varus-/siviilipalvelusmies Jokin muu Jos olit muuttotapahtuman aikaan opiskelija, mikä oli oppilaitoksesi? (n=1) Yliopisto Ammattikorkeakoulu Lukio Ammatillinen oppilaitos Jokin muu

52 5 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 8 Mikä oli kansallisuutesi muuttotapahtuman aikaan? (n=35) 93, Suomi Jokin muu Suomi ja jokin muu 8 Jos sinulla oli muuttotapahtuman aikaan Suomen kansalaisuus, kauanko olit ollut Suomen kansalainen? (n=) 98,5,5 1 Alle vuoden 1-5 vuotta Yli vuotta Koko ikäni Missä kunnassa asuit ennen muuttoa? (luokiteltu seutukunnittain, n=9) Helsingin sk Oulun sk Rovaniemen sk Oulunkaaren sk Kemi-Tornion sk Tampereen sk Seinäjoen sk Kajaanin sk Jyväskylän sk Ylivieskan sk Raahen sk Nivala-Haapajärven sk Kuopion sk Jokin muu seutukunta Jokin muu maa Missä kunnassa asuit ennen muuttoa? (luokiteltu maakunnittain, n=35) Pohjois-Pohjanmaan maakunta Uudenmaan maakunta Lapin maakunta Pirkanmaan maakunta Kainuun maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Savon maakunta Keski-Suomen maakunta Jokin muu maakunta Jokin muu maa

53 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 53 Keskusta Kaijonharju Koskela Oulunsuu Kaakkuri Tuira Puolivälinkangas Kaukovainio Myllyoja Höyhtyä Pateniemi Maikkula Nuottasaari Oulunsalo Kiiminki Haukipudas Korvensuora Hiukkavaara Ylikiiminki Jääli Kello , 3 3 Mihin kaupunginosaan muutit Oulussa? (luokiteltu suuralueittain, n=35) Työssäkäynti ennen muuttoa (n=5) Työssäkäynti muuton jälkeen (n=15) Minulla ei ollut työpaikkaa ennen muuttoa Minulla oli yksi/useampi työpaikka Minulla ei ollut työpaikkaa muuton jälkeen Minulla oli yksi/useampi uusi työpaikka Työpaikkani ei vaihtunut Jos olit töissä ennen muuttoa, missä kunnassa työpaikkasi sijaitsi? (luokiteltu seutukunnittain, n=13) Jos muuton jälkeen aloitit uudessa työpaikassa, missä kunnassa uusi työpaikkasi sijaitsi? (luokiteltu, n=9) Helsingin seutukunta Oulu 88 Oulun seutukunta 19 Oulun lähikunnat 9 Rovaniemen seutukunta Pääkaupunkiseutu Jyväskylän seutukunta 5 Raahe 3 Jokin muu seutukunta (alle 5 työssäkävijää/seutukunta) 35 Kainuu 3 Jokin muu maa Muut

54 5 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Liite : Oulusta pois vuonna 1 muuttaneiden kyselyyn vastanneiden taustatietoja 5 3 Mikä on sukupuolesi? (n=53) 3, Nainen Mies Muu 5 3 Mikä oli ikäsi muuttotapahtuman aikaan? (n=) 8 15 tai alle tai yli 3 Keski-ikä 3 Vaihteluväli Mikä oli ammatillinen koulutuksesi muuttotapahtuman aikaan? (n=9) 1 Ei ammatillista tutkintoa 31 Keskiaste Alin korkea-aste 9 Alempi korkeakouluaste 1 Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus 3 Mikä oli ammattiasemasi muuttotapahtuman aikaan? (n=55) Työntekijä Opiskelija tai koululainen Työtön Ylempi toimihenkilö Eläkeläinen Alempi toimihenkilö Yksityisyrittäjä Kotiäiti/-isä Työnantaja Varus-/siviilipalvelusmies Jos olit muuttotapahtuman aikaan opiskelija, mikä oli oppilaitoksesi? (n=) Yliopisto Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos Lukio Jokin muu Mikä oli kansallisuutesi muuttotapahtuman aikaan? (n=5) 9 Jos sinulla oli muuttotapahtuman aikaan Suomen kansalaisuus, kauanko olit ollut Suomen kansalainen? (n=3) , Suomi Jokin muu Suomi ja jokin muu,9,,9 Alle vuoden 1-5 vuotta Yli vuotta Koko ikäni

55 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 55 Missä Oulun kaupunginosassa asuit ennen muuttoa? (luokiteltu suuralueittain, n=8) Keskusta Kaijonharju Tuira Koskela Kaakkuri Pateniemi Höyhtyä Oulunsalo Oulunsuu Kaukovainio Haukipudas Myllyoja Korvensuora Jääli Kiiminki Puolivälinkangas Maikkula Kello Hiukkavaara Ylikiiminki 1 1 1, Mihin kuntaan muutit? (luokiteltu maakunnittain, n=55) Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Lappi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kainuu Keski-Suomi Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Jokin muu maakunta Jokin muu maa Mihin kuntaan muutit? (luokiteltu seutukunnittain, n=5) Helsingin sk Oulun sk Tampereen sk Kemi-Tornion sk Rovaniemen sk Turun sk Jyväskylän sk Oulunkaaren sk Kuopion sk Raahen sk Nivala-Haapajärven sk Kajaanin sk Kokkolan sk Kehys-Kainuun sk Jokin muu seutukunta Jokin muu maa

56 5 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Mihin kuntaan muutit? (luokiteltu maakunnittain, n=55) Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Lappi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kainuu Keski-Suomi Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Jokin muu maakunta Jokin muu maa Mihin kuntaan muutit? (luokiteltu seutukunnittain, n=5) Helsingin sk Oulun sk Tampereen sk Kemi-Tornion sk Rovaniemen sk Turun sk Jyväskylän sk Oulunkaaren sk Kuopion sk Raahen sk Nivala-Haapajärven sk Kajaanin sk Kokkolan sk Kehys-Kainuun sk Jokin muu seutukunta Jokin muu maa Jos olit töissä ennen muuttoa, missä kunnassa työpaikkasi sijaitsi? (luokiteltu, n=138) Jos muuton jälkeen aloitit uudessa työpaikassa, missä kunnassa uusi työpaikkasi sijaitsi? (luokiteltu seutukunnittain, n=1) Oulu Kemi-Tornio Oulun lähikunnat Pääkaupunkiseutu Kainuu Oulun Eteläinen Muut Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Rovaniemen seutukunta Oulun seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Jyväskylän seutukunta Jokin muu seutukunta Jokin muu maa

57 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 5 Liite 3: Oulun sisällä vuonna 1 muuttaneiden kyselyyn vastanneiden taustatietoja 5 Mikä on sukupuolesi? (n=15) Mikä oli ikäsi muuttotapahtuman aikaan? (n=) 5 Keski-ikä 3 Vaihteluväli Nainen Mies Muu 3, tai alle tai yli 1 1 Mikä oli ammatillinen koulutuksesi muuttotapahtuman aikaan? 3 Mikä oli ammattiasemasi muuttotapahtuman aikaan? (n=1) 3 9 Ei ammatillista tutkintoa 31 Keskiaste 9 Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste 1 Tutkijakoulutus 3 Työntekijä 19 Opiskelija tai koululainen 18 Eläkeläinen 1 Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö 5 Työtön Yksityisyrittäjä 3 Kotiäiti/-isä 1 Työnantaja 1 Varus-/siviilipalvelusmies Jos olit muuttotapahtuman aikaan opiskelija, mikä oli oppilaitoksesi? (n=) Yliopisto Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos Lukio Jokin muu

58 58 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Mikä oli kansallisuutesi muuttotapahtuman aikaan? (n=1) 9 Jos sinulla oli muuttotapahtuman aikaan Suomen kansalaisuus, kauanko olit ollut Suomen kansalainen? (n=19) ,5 Suomi Jokin muu Suomi ja jokin muu 1 1,5 1-5 vuotta - vuotta Yli vuotta Koko ikäni Missä kaupunginosassa asuit ennen muuttoa ja muuton jälkeen? (luokiteltu suuralueittain) Keskusta Kaijonharju Koskela Tuira Pateniemi Höyhtyä Puolivälinkangas Oulunsuu Oulunsalo Myllyoja Maikkula Kaakkuri Haukipudas Korvensuora Kaukovainio Kiiminki Jääli Nuottasaari Hiukkavaara Ylikiiminki Kello Ennen muuttoa (n=1) Muuton jälkeen (n=11)

59 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 59 Liite : Oulun kaupungin suuralue- ja kaupunginosajako

60 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Liite 5: Oulun ja muiden kuntien väliset muutot seutukunnittain vuosina KOKO MAA Kemi-Tornion seutukunta Raahen seutukunta Rovaniemen seutukunta Koillismaan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Kajaanin seutukunta Ylivieskan seutukunta Haapavesi-Siikalatvan seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Itä-Lapin seutukunta Ylä-Savon seutukunta Kokkolan seutukunta Torniolaakson seutukunta 5 95 Pohjois-Lapin seutukunta Seinäjoen seutukunta Kaustisen seutukunta Järviseudun seutukunta Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta Suupohjan seutukunta Mikkelin seutukunta Joensuun seutukunta Jakobstadsregionen Tunturi-Lapin seutukunta Varkauden seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Sydösterbotten Kuusiokuntien seutukunta Loimaan seutukunta Kyrönmaan seutukunta Loviisan seutukunta Salon seutukunta Riihimäen seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Kouvolan seutukunta Rauman seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta 9-9 Jämsän seutukunta Pieksämäen seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Koillis-Savon seutukunta Äänekosken seutukunta Savonlinnan seutukunta Keuruun seutukunta Ålands skärgård Joutsan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Ålands landsbygd Mariehamns stad Keski-Karjalan seutukunta Imatran seutukunta Forssan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Kuopion seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Lappeenrannan seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Raaseporin seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Porin seutukunta Porvoon seutukunta Vaasan seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Lahden seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Jyväskylän seutukunta Turun seutukunta Oulun seutukunta Tampereen seutukunta Helsingin seutukunta Lähde: Tilastokeskus.

61 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 1 Liite : Oulun ja muiden kuntien välinen nettomuutto kaupunginosittain vuonna 1

62 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Liite : Oulun ja muiden kuntien väliset muutot ikäluokittain ja kaupunginosittain vuonna YHT. Alakylä Alppila Haapalehto Hannus Haukipudas Heikinharju Heikkilänkangas Herukka Hietasaari Hiironen Hintta Hiukkavaara Huttukylä Höyhtyä Iinatti Intiö Isko Jokikylä Jolos Juurusoja Jääli Kaakkuri Kaijonharju Kalimenkylä Karjasilta Kaukovainio Kello Kiiminki Kirkkokangas Kivikkokangas Kiviniemi Knuutila Kontinkangas Korvensuora Koskela Koskikeskus Kuivasjärvi Kylänpuoli Kynsilehto Laanila Lapinkangas Liikanen Limingantulli Linnanmaa Lintula Madekoski Maikkula Martinniemi Metsokangas Myllyoja Myllytulli Mäntylä Nokela Nuoritta Nuottasaari Oulunsalo Oulunsuu Pahkala Parkkisenkangas Pateniemi Peltola Perävainio Pikisaari Pikkarala Puolivälinkangas Pyykösjärvi Rajakylä Raksila Ritaharju Rusko Ruskonselkä Saarela Salonpää

63 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS YHT. Sanginsuu Saviharju Talvikangas Tannila Taskila Toppila Toppilansaari Tuira Vanha Hiukkav Vepsä Vesala Vuotto Välikylä Välivainio Värttö Yli-Ii Ylikiiminki Hollihaka Leveri Pokkinen Vaara Vanhatulli Tuntematon YHT Taulukossa on mainittu vain ne kaupunginosat, joissa on ollut kuntien välisiä muuttotapahtumia vuonna 1. Lähde: Tilastokeskus.

64 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Liite 8: Oulun sisäinen nettomuutto kaupunginosittain vuonna 1

65 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS 5 Liite 9: Oulun sisäiset muutot ikäluokittain ja kaupunginosittain vuonna YHT. Alakylä Alppila Haapalehto Hannus Haukipudas Heikinharju Heikkilänkangas Herukka Hietasaari Hiironen Hintta Hiukkavaara Hollihaka Huttukylä Höyhtyä Iinatti Intiö Isko Jakkukylä Jokikylä Jolos Juurusoja Jääli Kaakkuri Kaijonharju Kalimenkylä Karjasilta Kaukovainio Kello Kiiminki Kirkkokangas Kivikkokangas Kiviniemi Knuutila Kontinkangas Korvenkylä Korvensuora Koskela Koskikeskus Kuivasjärvi Kylänpuoli Kynsilehto Laanila Lapinkangas Leveri Liikanen Limingantulli Linnanmaa Lintula Madekoski Maikkula Martinniemi Metsokangas Myllyoja Myllytulli Mäntylä Nokela Nuoritta Nuottasaari Oulunsalo Oulunsuu Pahkala Parkkisenkangas Pateniemi Peltola Perävainio Pikisaari Pikkarala Pokkinen Puolivälinkangas Pyykösjärvi Rajakylä Raksila

66 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS YHT. Ritaharju Rusko Ruskonselkä Saarela Salonpää Sanginsuu Saviharju Takalaanila Talvikangas Tannila Taskila Toppila Toppilansaari Tuira Ulkosanki Vaara Vanha Hiukkavaara Vanhatulli Vepsä Vesala Vuotto Välikylä Välivainio Värttö Yli-Ii Ylikiiminki Tuntematon YHT Lähde: Oulun kaupunki.

67 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Liite : Oulun kokonaisnettomuutto kaupunginosittain vuonna 1

68 8 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Liite 11: Oulun kaupungin ja muiden kuntien välinen, kaupungin sisäinen ja kokonaisnettomuutto ikäluokittain ja kaupunginosittain vuonna YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. Alakylä Alppila Haapalehto Hannus Haukipudas Heikinharju Heikkilänkangas Herukka Hietasaari Hiironen Hintta Hiukkavaara Hollihaka Huttukylä Höyhtyä Iinatti Intiö Isko Jakkukylä Jokikylä Jolos Juurusoja Jääli Kaakkuri Kaijonharju Kalimenkylä Karjasilta Kaukovainio Kello Kiiminki Kirkkokangas Kivikkokangas Kiviniemi Knuutila Kontinkangas Korvenkylä Korvensuora Koskela Koskikeskus Kuivasjärvi Kylänpuoli Kynsilehto Laanila Lapinkangas Leveri Liikanen Limingantulli Linnanmaa Lintula Madekoski Maikkula Martinniemi Metsokangas Myllyoja Myllytulli Mäntylä Nokela Nuoritta Nuottasaari Oulunsalo Oulunsuu Pahkala Parkkisenkangas Pateniemi Peltola Perävainio Pikisaari Pikkarala Pokkinen Puolivälinkangas Pyykösjärvi Rajakylä Raksila Ritaharju

69 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. SIS. ULK. YHT. Rusko Ruskonselkä Saarela Salonpää Sanginsuu Saviharju Takalaanila Talvikangas Tannila Taskila Toppila Toppilansaari Tuira Ulkosanki Vaara Vanha Hiukkav Vanhatulli Vepsä Vesala Vuotto Välikylä Välivainio Värttö Yli-Ii Ylikiiminki Tuntematon YHT Lähde: Oulun kaupunki (kaupungin sisäinen muutto); Tilastokeskus (kuntien välinen muutto).

70 OULUN KAUPUNGIN MUUTTOTUTKIMUS Anna Hoppari Oulun kaupunki Konsernihallinto Niina Kotavaara Oulun yliopisto Maantieteen tutkimusyksikkö