JYVÄSKYLÄN VIHERPALVELUOHJELMA

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN VIHERPALVELUOHJELMA

2 Graafinen suunnittelu: Taitto: Kuvat: Marjo Hannukainen Juuso Haapamäki WSP Finland Oy Juuso Haapamäki WSP Finland Oy Anne Pitkänen Jyväskylän kaupunki 2 Julkaisija: Jukka Järviniemi Jyväskylän kaupunki Juuso Haapamäki, WSP Finland Oy Jyväskylän kaupunki

3 Jyväskylän viherpalveluohjelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Liikenne- ja viheralueet

4 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 10 2 VIHERPALVELUOHJELMAN KUVAUS Tavoitteet Viherpalveluiden osa-alueet Laatimisprosessi Tiedottaminen ja viranomaiskäsittelyt Seuranta ja päivittäminen 13 3 TOIMENPIDETAVOITTEET JA PERUSTEET Lait, standardit ja asetetut normistot Strategiset ohjelmat ja hankkeet Jyväskylän viherpolitiikka 16 Kehä Vihreä 17 Kehä Siniset Maankäyttö Väestötiedot ja käyttäjäryhmät Asukasmielipiteet Ympäristötekijät Kaupunkirakenteellinen sijainti Viherpalveluiden kunto Palveluiden laatu Mitoituksellinen palvelutaso Resurssit 22 4

5 3.12 Toimenpidearviointi 24 4 OSA-ALUEKOHTAISET OHJELMOINNIT Leikkipuistot Leikkipuistopalvelujen luokittelu 25 Toimintapuistot 25 Korttelileikkipuistot Leikkipuistopalveluiden mitoitus ja kehittämistavoitteet 27 Verkostollinen mitoitus 27 Kohteiden poistaminen 27 Kunnostukset ja peruskunnostukset 28 Aitaaminen Leikkipuistopalveluiden nykytilanne Leikkipuistoja koskevat toimenpiteet Uimarantapalvelut Uimarantapalveluiden luokittelu 30 Uimarannat 30 EU-Uimarannat 31 Talviuintipaikka Uimarantojen mitoitus ja kehittämistavoitteet Uimarantapalveluiden nykytilanne Uimarantoja koskevat toimenpiteet Kenttäpalvelut Kenttäpalveluiden luokittelu 33 Yleiskentät 33 Pienkentät 34 5

6 Lajikentät Kenttäpalveluiden mitoitus ja kehittämistavoitteet Kenttäpalveluiden nykytilanne Kenttäpalveluita koskevat toimenpiteet Skeittipalvelut Skeittipalveluiden luokittelu 35 Skeittipuistot 35 Kaupunkiskeittipuisto 36 Skeittipaikat 36 Parkour Skeittipalveluita koskevat toimenpiteet Koirapalvelut Koirapalveluiden luokittelu 39 Koirapuistot 39 Koiranuittopaikat 39 Koiratolpat 39 Koirankoulutuskenttä Koirapalveluiden mitoitus ja kehittämistavoitteet Koirapalveluiden nykytilanne Koirapalveluita koskevat toimenpiteet Matonpesupaikat Matonpesupaikkojen luokittelu 40 Mattolaiturit 40 Matonpesupaikat Matonpesupaikkojen palvelumitoitus ja kehittämistavoitteet Matonpesupaikkojen nykytilanne 41 6

7 4.6.4 Matonpesupaikkoja koskevat toimenpiteet Edustuspuistot Edustuspuistojen luokittelu Edustuspuistojen mitoitus ja kehittämistavoitteet Edustuspuistojen nykytilanne Edustuspuistoja koskevat toimenpiteet Oleskelupuistot Oleskelupuistojen luokittelu 44 Oleskelupuistot 44 Puistikot Oleskelupuistojen palvelumitoitus- ja kehittämistavoitteet Oleskelupuistojen nykytilanne Oleskelupuistoja koskevat toimenpiteet Aukiot Aukioiden määrittely Aukioiden mitoitus ja kehittämistavoitteet Aukioiden nykytilanne Aukioita koskevat toimenpidetavoitteet Avoimet alueet Avointen alueiden luokittelu 48 Maisemapellot 48 Käyttöniityt 49 Maisemaniityt ja laidunalueet 49 Avoimet alueet ja näkymät 49 Arvoniityt 50 7

8 Avointen alueiden mitoitus ja kehittämistavoitteet Avointen alueiden nykytila Avoimia alueita koskevat toimenpiteet Kasvitieteelliset kohteet Kasvitieteellisten kohteiden luokittelu Kasvitieteellisten kohteiden mitoitus ja kehittämisperiaatteet Kasvitieteellisten kohteiden nykytila Kasvitieteellisiä kohteita koskevat toimenpidetavoitteet Lähteet Lähteiden luokittelu Lähteiden nykytila Lähteitä koskevat toimenpiteet Viheralueiden julkinen taide Luokittelu Nykytila, mitoitus ja kehittämisperiaatteet Toimenpiteet Katuviheralueet Katuviheralueiden luokittelu Katuviheralueiden mitoitus ja kehittämistavoitteet Katuviheralueiden nykytilanne Katuviheralueita koskevat toimenpiteet 58 5 YLLÄPITO Hoito- ja kunnossapito Puhtaanapito Ylläpidon järjestäminen 60 8

9 5.4 Asukasyhteistyö Ylläpidon strategiat 61 6 VIHERPALVELUIDEN ERILLISHANKKEET Kankaan aluetta koskevat investoinnit Äijälänrannan asuntomessualue Tuomiojärven rantaraitti ja Haukanniemi Pohjanlammen lähiliikunta-alue Harju Kirkkopuisto Erilliset virkistysreittihankkeet 63 7 YHTEENVETO 65 8 LÄHDELUETTELO 67 9 LIITTEET 68 9

10 1 JOHDANTO Jyväskylän kaupungin viherpalveluita ovat kaikki viheralueilla sijaitsevat puistot sekä leikkiin ja leikinomaiseen liikuntaan, virkistyskäyttöön ja erityistoimintoihin tarkoitetut ympäristöt. Viherpalveluiden järjestämisen tavoitteena on parantaa asukkaiden virkistysmahdollisuuksia, ympäristön viihtyisyyttä ja maisemakuvaa. Lisäksi viherpalveluilla on ekologista, kasvatuksellista sekä kulttuurihistorian säilyttämistä tukevia merkityksiä. Viherpalvelut poikkeavat toisistaan käytön, kysynnän, ympäristövaatimusten, rakentamisasteen, varustelun sekä ylläpidon suhteen. Viherpalveluiden tuottaminen edellyttää minimissään alueelle määriteltyä ylläpitotasoa. Useimmissa tapauksissa palveluiden järjestäminen edellyttää kuitenkin myös käytön tavoitteita vastaavaa ympäristörakentamista. Palveluiden sijainti ja tiheystavoite määritellään alueellisesti pitkän aikavälin tarpeen ja palvelun ympäristöllisten edellytysten perusteella. Käytännössä palveluiden ideaalia järjestämistä rajoittavat luonnonolosuhteet, maankäyttö sekä investointija ylläpitokustannukset. Viherpalvelujen ohjelmoinnin tarkoitus onkin selvittää palveluiden järjestämiseen vaikuttavat tekijät sekä määritellä näiden perusteella tavoitteellinen palvelumitoitus sekä tätä toteuttava pitkän aikavälin toimenpidesuunnitelma. Viherpalveluiden ohjelmointi toteuttaa Jyväskylän kaupungin viherpolitiikan toimintalinjojen ja näkökulmien mukaisia tavoitteita. Jokaisessa osa-alueessa tulee huolehtia viherpolitiikan mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden, esteettömyyden, luonnon monimuotoisuuden, ympäristötietoisuuden, ylläpidon sekä tapahtumien ja matkailun näkökulmien toteutumisesta. Jotta kaupungin rajalliset resurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti, tulee viherpalvelujen sisältö, laajuus ja laatutavoitteet asettaa harkitusti. Ohjelmoinnin haasteena onkin palveluiden saavutettavuuden ja tasapuolisuuden turvaaminen, palveluiden laatutasosta huolehtiminen, hallintokuntien välisen yhteistyön varmistaminen sekä toimenpiteiden sopiva aikataulutus. 2 VIHERPALVELUOHJELMAN KUVAUS 2.1 Tavoitteet Jyväskylän viherpalveluohjelma toimii viherpalveluiden laadullisen kehittämisen, rakentamisen ja ylläpidon ohjaamisen käytännön työkaluna. Ajan tasalla oleva viherpalveluohjelma helpottaa resurssien kohdistamista sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Ohjelmoidut toimenpiteet turvaavat kestävän palvelutuotannon, kohteiden hyvän laatutason sekä viherpalveluihin sijoitetun pääoman säilymisen. Viherpalveluohjelman toimenpidetavoitteet käsittelevät ensisijaisesti Jyväskylän kaupunkirakennepalveluiden liikenne- ja viheralueet -vastuualueen hallinnoimia ja tuottamia viherpalveluita.liikenne- ja viheralueet -vastuualue tuottaa ja ylläpitää monipuolisia, asukkaiden vapaassa käytössä olevia viherpalveluita. Myös muiden Jyväskylän kaupungin palvelualueiden, kuten liikuntapalveluiden, tonttituotannon, ympäristötoimen ja Tilapalveluiden vastuulla on viherpalveluohjelmassa käsiteltäviin osa-alueisiin rinnastettavia palveluita. Näiden käyttöön liittyy kuitenkin usein rajoituksia käyttöajan tai käyttäjäryhmien suhteen (esim. urheilukentät ja päiväkotien piha-alueet). Myös nämä muiden toimijoiden vastuulla olevat palvelut otetaan ohjelmoinnissa huomioon, jos niillä on yhtymäkohtia liikenneja viheralueet -vastuualueen ylläpitämien viherpalveluiden suunnitteluun. Viherpalveluohjelman tärkeimpänä tehtävänä on turvata kaupungin viherpalveluiden laatutaso sekä alueellinen tasapuolisuus. Ohjelmassa esitetään viherpalveluista käytettävä termistö sekä 10

11 palvelukohtaiset mitoitusperusteet. Tavoitteellisista toteutusajankohdista ja kustannusarvioista laaditaan alustava investointiohjelma Investointiohjelman avulla arvioidaan tarkastelujakson investointitarpeet ja hallitaan resurssien vuosikohtainen jakautuminen. Investointiohjelma on kokonaistilanteen hallinnan ja virkamiestyön apuväline, jonka sisältöä päivitetään tarvittaessa olemassa olevaa tilannetta vastaavaksi. Vahvistettu viherpalveluohjelma ei ole toimenpideesityksiltään sitova asiakirja, vaan se toimii vuosittaisia investointeja ja käyttötalouden suunnittelua ohjaavana dokumenttina. Esitettyjen toimenpiteiden rahoituksesta ja toteutuksesta päätetään vuosittain kaupunkirakennelautakunnassa. 2.2 Viherpalveluiden osa-alueet Viherpalveluohjelmassa on 14 osa-aluetta. Toiminnallisiin viherpalveluihin kuuluvat leikkipuistot, uimarannat, edustuspuistot, oleskelupuistot, skeittipalvelut, kentät, aukiot, matonpesupaikat sekä koirapalveluihin liittyvät alueet. Avointen alueiden viherpalveluita ovat puolestaan niityt, maisemapellot ja laidunalueet. Erityisviherpalveluihin lasketaan kasvitieteelliset kohteet sekä yksittäiset, viheralueilla sijaitsevat erityispalvelut. Katupalveluiden investointirahoitukseen kuuluvat katuviheralueet, julkinen taide sekä viheralueiden ylläpitopalvelut muodostavat vielä omat muista osa-alueista poikkeavat ohjelmointikokonaisuudet. Kuva 1. Liikenne- ja viheralueet -vastuualueen viherpalveluiden luokittelu

12 2.3 Laatimisprosessi Uuden Jyväskylän viherpalveluita käsittelevän ohjelmointityön laatiminen käynnistettiin vuonna Sen väliraportti valmistui vuoden 2010 alussa. Väliraportin sisältöä täydentävä loppuraportiesitys valmistui keväällä Jyväskylän viherpalveluohjelma tarkentaa edellä mainitun loppuraportin 2012 esityssisältöä vastaamaan tarkententuneita investointitavoitteita. Toimenpiteiden uudelleenjärjestelyllä investointirahoitusta tarkistetaan tavoitteellisesti 1,8 miljoonasta eurosta n. 1,2 miljoonan euron vuositasolle. Projektia varten on perustettu työryhmä, johon kuuluvat edustajat Jyväskylän kaupunkirakennepalvelun liikenne- ja viheralueet sekä maankäytön vastuualueista. Työryhmässä määritellyt projektin sisältölinjaukset on käsitelty erillisessä ohjausryhmässä, johon on kutsuttu edustajia osa-alueisiin liittyvien hallintokuntavastuiden mukaisesti. Työryhmän puheenjohtajana ja projektivastuuhenkilönä on toiminut Jyväskylän kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtinen. Työryhmään ovat kuuluneet Jyväskylän liikenneja viheralueet -vastuualueen asiantuntijoina rakennuttajahortonomi Leena Rapo, viherrakennuttaja Jarmo Toikkanen sekä ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo. Maankäytön vastuualueen edustajina mukana on ollut yleissuunnitteluhortonomi Anne Pitkänen. Ohjausryhmään ovat kuuluneet työn edeltävissä vaiheissa liikenne- ja viheralueiden -vastuualueen edustajina kaupungininsinööri Markku Kemiläinen, katupäällikkö Tuula Smolander ja rakennuttajapäällikkö Jari Lohi. Maankäytön vastuualueen edustajan on mukana ollut maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski. Lisäksi loppuraportin 2012 valmistelussa ohjausryhmän edustajana mukana olivat maankäytön vastuualuejohtaja Erja Saarivaara, rakentamisen ja ympäristön vastuualuejohtaja Päivi Pietarinen, liikuntapalveluiden liikuntajohtaja Pekka Sihvonen, Jyväskylän Tilapalvelun johtaja Esko Eriksson sekä vastuualuejohtaja Pirjo Tuosa lasten päivähoitopalveluista. Työryhmän aineiston tuottamisessa ja kokoamisessa on toiminut konsulttina WSP Finland Oy. Konsultin projektiryhmä on ollut maisema-arkkitehti Arto Kaituri, miljöösuunnittelija Juuso Haapamäki sekä hortonomi Jari Usvajärvi. 2.4 Tiedottaminen ja viranomaiskäsittelyt Työ- ja ohjausryhmässä valmisteltu viherpalveluohjelma asettettiin nähtäville väliseksi ajaksi Jyväskylän kaupungin Rakentajantalon palvelupiste Hannikaiseen sekä Vaajakosken, Tikkakosken, Säynätsalon, Palokan ja Korpilahden yhteispalvelupisteisiin. Nähtävillä asettamisesta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaupungin www-sivuilla. Suunnitelman virallisista käsittelyvaiheista sekä nähtävillä olosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin verkkosivujen ajankohtaista osiossa. Raportti vietiin kokonaisuudessaan Jyväskylän kaupungin internetsivuille. Asukkailla oli mahdollisuus jättää aineistoa koskevaa palautetta yhteispalvelupisteisiin, kaupungin kirjaamoon sekä www-sivustolle. Nähtävilläoloaikana kirjallisesti saadut palautteet käsiteltiin ja niihin annettiin kirjalliset vastineet. Nähtävillä ollutta aineistoa päivitettiin syksyllä 2013 uusien investointitavoitteiden mukaiseksi. Päivitetty ohjelma viedään lautakunnan päätöskäsittelyyn marraskuussa

13 2.5 Seuranta ja päivittäminen Raportissa esitetyt toimenpiteet ovat ajoitettu vuosille Raporttia päivitetään 3-5 vuoden välein siten, että käsiteltävä tarkastelujakso tulee jatkossa olemaan kymmenen vuoden mittainen. Viherpalveluohjelman toteutumista seurataan päivitysten yhteydessä laadittavassa selonteossa. Viherpalveluohjelmaan liittyvää investointiohjelmaa päivitetään virkamiestyönä aina kun uutta tietoa on saatavilla. Päivityksen päävastuu on jatkossa Jyväskylän kaupunkirakennepalveluiden maankäytön vastuualueella. Viherpalveluohjelman päivityksen yhteydessä investointitaulukon sisältö tarkistetaan päivitetyn taustatiedon mukaiseksi. Inventointitiedon rekisterijärjestelmää kehitetään, ja sitä pidetään ajantasaisena ohjelmointien välillä siten, että jatkossa ohjelmointien yhteydessä tehtävät laajat omaisuuteen liittyvät inventointityöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 13

14 3 TOIMENPIDETAVOITTEET JA PERUSTEET Viherpalveluita koskevien toimenpidetavoitteiden asettaminen edellyttää nykyisten palveluiden laadun ja toimivuuden selvittämistä sekä tavoitetilanteen määrittelyä. Nykytilanteen arvioinnissa kiinnitetään huomiota palveluiden järjestämiseen vaikuttaviin taustatekijöihin sekä suoraan palveluihin liittyviin ominaisuuksiin. Palveluiden järjestämisen kannalta keskeisiä huomioon otettavia tekijöitä ovat lait ja standardit, väestörakenne, asukasmielipiteet, maankäyttö, strategiset tavoitteet, käytettävissä olevat resurssit sekä ympäristölliset tekijät. Palveluihin liittyen selvitetään kohteiden ikä ja suunnitellut toimenpiteet, palveluiden sijainti kaupunkirakenteessa, etäisyydet toisiinsa nähden, kohteiden varustelutaso, kunto, toiminnallinen monipuolisuus sekä eri riskitekijät. Oleellista on myös arvioida, kuinka hyvin nykyiset palvelut vastaavat olemassa olevaa kysyntää, ja onko muodostunut tarvetta uudenlaisten palvelujen järjestämiselle, kuten esim. parkourin ja rullalautailun suhteen on viime aikoina tapahtunut. Tavoitteellinen palvelutaso voidaan määrittää ennen nykytilanteen tarkastelua, mutta käytännössä nykytilanteen hahmottaminen auttaa realistisemman tavoitetason asettamisessa. Palvelutason määrittelyssä arvioidaan, minkälaisia palveluita tarvitaan, ja millaisia ympäristöllisiä, rakenteellisia ja varustuksellisia tarpeita palveluihin sisältyy. Työssä arvioidaan esimerkiksi, mikä on vähimmäisvarustus uimarannalle, mitä toimintoja oleskelupuistot sisältävät tai miten eri leikkipuistot eroavat toisistaan. Palvelujen sisällöllisen määrittelyn jälkeen arvioidaan tavoitteelliset etäisyydet käyttäjän ja eri palvelukohteiden välille. Tavoitteellinen etäisyys kuvaa tilannetta, jossa palvelun saavutettavuus on käyttötarkoitukseen nähden riittävän vaivatonta. Lisäksi tavoitteellisen palvelutason määrittelyyn liittyy keskeisesti pohdinta, millaisilla alueilla eri palveluja ylipäätään tarvitaan, tai milloin palveluiden määrä on tarpeettoman suuri. Tarpeellisuutta arvioidaan mm. väestön tai tietyn ikäjakauman alueellisen määrän ja palvelutyypin vetovoimaisuuden perusteella, kaupungin alueellisten osien tasapuolisuudella sekä muilla palvelujen ominaisuuksiin liittyvien tekijöiden perusteilla. Samoin ohjelmoinnin taustalla tulee koko ajan huomioida strategisissa ohjelmissa asetetut tavoitteet. Toimenpiteiden määrittely perustuu nykytilanteen, tavoitteellisen palvelutason ja resurssien yhteensovittamiseen. Viherpalveluohjelmassa esitetyt toimenpiteet voidaan tiivistää uudiskohteiden rakentamiseen, kohteiden poistamiseen, peruskunnostuksiin sekä ylläpitoon kohdistuviin muutoksiin. Uudisrakentamisen tarve perustuu käytännössä asuinrakentamisen uudisalueiden tai täydennysrakentamiskohteiden tarpeisiin, palveluiltaan alimitoitettujen alueiden palvelutason parantamiseen, lähtökohdiltaan edullisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen tai uudentyyppisten palveluiden tuottamiseen. Kohteiden poistamisen perusteena ovat paikallisen palvelutarpeen muutokset, ympäristöltään tai muilta ominaisuuksiltaan epäedullisten tai vaarallisten kohteiden poistaminen tai joko tarpeen tai hallinnollisen muutoksen perusteella tehtävä palvelutyypin korvaaminen vaihtoehtoisella toiminnalla. Peruskunnostusten tai pienempien kunnostusten perusteena ovat joko havaittuun varusteiden tai ympäristön kuntoon perustuvat tarpeet, etukäteen ohjelmoitujen kunnostuskierrosten arvioinnit, palveluiden sisällön tai laatutavoitteiden muutokset, poikkeamat viranomaismääräyksistä tai normistoista sekä havaittujen vaaratekijöiden poistaminen. 14

15 Viherpalvelujen ylläpitoon osoitettavia muutoksia voivat aiheuttaa poikkeamat viranomaismääräyksistä tai normistoista, palveluiden laatutavoitteisiin liittyvät muutokset, tiedetyn ongelman poistamiseksi tehtävät ylläpitokäytäntöjen muutokset tai ylläpidon järjestämistä koskevat yleiset uudistukset. Tiettyyn toimenpiteeseen johtavat perusteet vaihtelevat aina tapauskohtaisesti tavoitteiden ja lähtökohtien mukaan. Tavoitteiden mukaisen palvelutason saavuttaminen ei ole aina rajallisten resurssien vuoksi mahdollista, ainakaan lyhyellä aikavälillä. Nykytilanteessa kaupungin on tehostettava toimintaansa kaikilla sektoreilla. Viherpalveluiden osalta palveluverkostoa tullaan jatkossa keventämään ja resurssit kohdennetaan tarkemmin kokonaisuuden kannalta ensisijaisille kohteille. TOIMENPITEET JA TOIMENPIDETARPEEN MUODOSTUMINEN A Uudiskohteiden rakentaminen 1 Asuinrakentamisen uudisalueet 2 Täydennysrakentamisen kohteet 3 Palveluiltaan alimitoitettujen alueiden palvelutason parantaminen 4 Lähtökohdiltaan edullisten mahdollisuuksien hyödyntäminen 5 Uudentyyppisen palvelun tuottaminen B Kohteiden poistaminen 1 Ylimitoitetun palvelutarjonnan karsiminen 2 Ympäristöltään tai muilta ominaisuuksiltaan epäedullisten tai vaarallisten kohteiden poistaminen 3 Palvelutyypin korvaaminen vaihtoehtoisella toiminnalla 4 Alueen hallinnolliset muutokset (palvelutyypin vaihtaminen) C Peruskunnostukset / käyttötalouden kunnostukset 1 Havaittuun varusteiden tai ympäristön kuntoon perustuvat toimenpiteet 2 Ohjelmoitujen kunnostuskierrosten perusteella toteutetut kunnostukset 3 Poikkeamat viranomaismääräyksistä tai normistoista sekä havaittujen vaaratekijöiden poistaminen 4 Palveluiden laatutavoitteiden muutokset, esim. laatutason nosto / monipuolistaminen D Kohteen ylläpitoon osoitettavat muutokset 1 Poikkeamat viranomaismääräyksistä tai normistoista 2 Palveluiden laatutavoitteiden muutokset 3 Tiedetyn ongelma alueen poistamiseksi tehdyt ylläpitokäytäntöjen muutokset Kuva 2. Ohjelmoitavat toimenpiteet (A-D) sekä toimenpidetarpeen muodostumissyyt 15

16 Lait, standardit ja asetetut normistot Viherpalvelujen tulee täyttää niitä koskevat lait, standardit ja normistot. Jos kohde ei täytä lakien ja standardien asettamia vaatimuksia, tilanne pitää korjata. Jos puute on vakava, korjaustoimiin pitää ryhtyä välittömästi. Usein tarvittavat muutokset on mahdollista ajoittaa peruskunnostusten yhteyteen tai toteuttaa tietyn siirtymäajan puitteissa. Puutteiden korjaamiselle tulee aina esittää aikataulu, joka voidaan sitoa joko tiettyyn vuoteen tai tietyn toimenpiteen yhteyteen. Ohjelmointia koskevat lait ohjaavat mm. kunnan palveluiden järjestämisen liittyviä yleisiä laatuun ja määrään liittyviä velvoitteita sekä erilaisia tuoteturvallisuuteen liittyviä seikkoja. Useissa tapauksissa laissa määrättyjen velvoitteiden toteuttamistapaa ei ole tarkkaan ohjattu. Näissä tapauksissa noudatetaan yleisesti käytössä olevia normistoja tai kaupungin ja muun viranomaistahon päättämiä menettelytapoja. Toisaalta esimerkiksi kunnossapitolaissa määriteltyjen katujen ja tonttialueiden kunnossapitovastuiden jakamisessa ei juuri ole mahdollista tehdä kuntakohtaisia tulkintoja. Viherpalveluiden järjestämiseen liittyviä lakeja ovat mm. Suomen Perustuslaki 731/1999, Kuntalaki 365/1995, Liikuntalaki 1054/1998, Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999, Kansanterveyslaki 66/1972, Järjestyslaki 612/2003,Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta 75/2004, Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 669/1978 ja Luonnonsuojelulaki 1096/1996. Standardit ovat eri standardisointilaitoksissa (esim. DIN, CEN, SFS) laadittuja ohjeistuksia, jotka esittävät suosituksia erityyppisien asioiden toteutus- ja tekotavasta. Ne eivät ole sellaisenaan sitovia säännöksiä, ellei niitä ole asetettu viranomaisten taholta noudatettaviksi. Viranomaisten asettamat omat normistot voivat olla kaupungin itse määrittelemiä tai aluehallinnon kautta saatuja turvallisuuteen tai palveluiden laatuun liittyviä ohjeita. 3.1 Strategiset ohjelmat ja hankkeet Strategiset ohjelmat ja hankkeet ovat laajojen aihepiirien sisällön sekä alemman suunnittelutason ohjaamiseen tarkoitettuja työkaluja. Kaupungissa on useita strategisen tason ohjelmia ja hankkeita, joiden tulee tukea Jyväskylän kaupunkistrategian toteutumista. Suoraan tai epäsuorasti viherpalveluiden järjestämiseen liittyviä ohjelmia ja hankkeita ovat mm. Jyväskylän seudullinen liikuntasuunnitelma, Kaupungin ympäristöpolitiikka, Jyväskylän ilmastoohjelma, Valon kaupunki-hanke, Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma sekä kaupungin viherpolitiikka Jyväskylän viherpolitiikka Viherpalveluiden kannalta tärkein strateginen ohjelma on Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka, joka määrittelee toimintalinjat eri vastuualueilla tapahtuvalla viheralueiden suunnittelulle, rakentamiselle ja ylläpidolle. Viherpolitiikan tavoitteena on edistää osaltaan kaupunkistrategiassa, kaupungin ympäristöpolitiikassa sekä ilmasto-ohjelmassa esitettyjä tavoitteita kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi, vetovoimaisen yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi, viherrakenteen kohentamiseksi, luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi, olemassa olevien esteettisten ja kulttuuriarvojen säilyttämiseksi, ilmastomuutoksen huomioimiseksi sekä asukkaiden osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Viherpolitiikassa määritellyt seitsemän keskeistä hanketavoitteita ohjaavaa pääteemaa ovat Viherasiat ovat yhteisiä, Liikkeelle lähiympäristöön, Päijänteelle, Kehä Vihreä, 16

17 Kierretään Kehä Sinisiä, Uudenlainen kaupunkivihreä sekä Maiseman muisti. Jokaisen aihekokonaisuuden käsittelyyn liittyy seitsemän näkökulmaa, joita halutaan erityisesti korostaa pääteemojen tarkasteluissa. Nämä ns. HELYYT muodostuvat hyvinvoinnin ja terveyden, esteettömyyden, luonnon monimuotoisuuden, ympäristötietoisuuden, ylläpidon sekä tapahtumien ja matkailun näkökulmista. Viherpalveluohjelmassa esitettyjen investointien ja käyttötalouden resurssien kohdentaminen toteutetaan viherpolitiikan tavoitteet, pääteemat sekä keskeiset näkökulmat huomioon ottavalla tavalla. Kehä Vihreä Jyväskylän kaupungin viherpolitiikasta yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi nousee Kehä Vihreän toteuttaminen. Kehä Vihreä on periaate keskustaa ympäröivästä, eri viheralueista muodostuvasta vyöhykkeestä. Siitä halutaan näkyvä viherkohde, jonka reittejä kehitetään yhtenäisiksi, ja jonka varrelle osoitetaan mm. julkista taidetta tai viherpalvelujen erityiskohteita, kuten puulajipuistoja. Kehä Vihreän runko muodostuu Harjun edustuspuiston, Lutakonpuiston, Mattilanniemen puistoalueen, Viitaniemen puistoalueiden sekä Tourujoen varren viheralueista. Kehä Vihreä parantaa erityisesti keskustan virkistysmahdollisuuksia, mutta sillä on myös laajempaa merkitystä kaikkien kaupunkilaisten yhteisenä viherkohteena. Tourujoen varren puistoalueet tulevat kehittymään voimakkaasti erityisesti Kankaan alueen kohdalla, minkä lisäksi Tourujoen osalta tavoitellaan erityisesti virkistysreitistön jatkuvuuden parantamista. Viherpalveluohjelmaan on esitetty palveluittain Kehä Vihreän alueelle sijoittuvat nykyiset ja uudet kohteet. Kankaan osalta ei vielä ole täysin selkeää, millaisia puistoja sinne tullaan rakentamaan, mutta rakentamiseen on varauduttu 2010-luvun loppupuolella. Kehä Siniset Jyväskylän kaupungin viherpolitiikassa on nostettu yhdeksi periaatteeksi Kehä Siniset, joilla tarkoitetaan järvien rantoja kiertäviä viheralueita ja erityisesti niillä olevia virkistysreitistöjä. Keskeisimmät Kehä Siniset tulevat olemaan Jyväsjärven rantaraitti sekä Tuomiojärveä ja Palokkajärveä kiertävät virkistysreitit. Nämä kolme kohdetta on nostettu esille tekeillä olevassa yleiskaavassa. Kehä Siniset ohjelmoidaan erillisessä virkistysreittiohjelmassa (VRO), joka on käynnistynyt vuonna Reittien varsilla tulee tavoitteellisesti sijaitsemaan erilaisia viherpalveluita, kuten uimarantoja, koirien uittopaikkoja tai oleskelupuistoja. Vielä toteutumattomien reittiosuuksien osalta saattaa nousta esille uusia palvelutarpeita, joita kaikkia ei ole osattu vielä tässä viherpalveluohjelmassa esittää. Kehä Siniset -kohteiden lisäksi muita ranta-alueita kiertäviä tavoitteellisia reittejä tulevat olemaan Kuokkalan etelärantoja kiertävä reitti, Vaajakosken suuntaan ranta-alueita pitkin kulkeva reitti, Säynätsalon pääsaaren ympäri kulkeva reitti, Luonetjärven rantareitti sekä Korpilahden Kirkkolahden reitti. 3.2 Maankäyttö Maankäytön suunnittelu määrää uusien asuinalueiden sijainnin, ja tästä aiheutuvan palvelutarpeen kasvun. Viherpalveluiden sijainti ja ympäristön laadulliset ominaisuudet esitetään konkreettisesti asemakaavatasolla. Vastavuoroisesti kaavoituksessa otetaan huomioon viherpalveluohjelmassa määritellyt mitoitukset ja palveluverkkoon liittyvät tavoitteet. Viherpalveluohjelmassa esitettyjen uusinvestointien aikataulutus perustuu pääasiassa kaavoituksen kautta tulleisiin uudisalueiden arvioituihin toteutusaikatauluihin. Kaavoituskatsauksessa esitetyt maankäytön aikataulut ovat tärkein peruste investointien aikataulutukselle. Myös merkittävimpiin pidemmän aikavälin tavoitesuunnitelmiin on liitetty arviot alueiden ominaisuuksien mukaisista viherpalveluista. Vuoden 2015 jälkeen ulottuviin maankäytöllisiin tavoitteisiin liittyy epävarmuustekijöitä, ja toteutusaikatauluja 17

18 tuleekin tarkistaa vuosittain. Koko kaupungin alueen kattava yleiskaava on parhaillaan luonnosvaiheessa. Kaupunkirakenteen kehittymisen lisäksi kaavassa tarkastellaan kattavasti viheralueverkostojen kokonaisuutta. Yleiskaavan viheralueisiin liittyvissä tarkasteluissa määritellään tärkeimmät viheralueet, ja niitä yhdistävät viheryhteydet. Tavoitteena on turvata riittävä, monipuolinen ja laadukas viheralueiden verkosto sekä turvata maisemallisten, kulttuurihistoriallisten ja luonnonarvojen säilyminen. Viheralueverkosto halutaan säilyttää ehyenä ja yhtenäisenä kasvavan kaupungin lisääntyvien maankäyttöpaineiden puristuksessa. Viheryhteyksien tarkastelussa on tärkeää myös varmistaa yhteyksien jatkuminen yli kuntarajojen. 3.3 Väestötiedot ja käyttäjäryhmät Eri palveluilla on tietyt pääasialliset käyttäjäryhmät, joiden määrittelyyn vaikuttavat ikä, perhemuoto, harrasteet ja kiinnostuksen kohteet, terveystilanne sekä yleiset palveluiden käyttömahdollisuuksiin vaikuttavat seikat. Palveluiden järjestäminen on tarpeellista, jos käyttäjäryhmiin kuuluvien määrä on alueellisesti tarpeeksi suuri. Ohjelmoinnissa käytettävät arviot käyttäjäryhmien alueellisesta suuruudesta perustuvat pääasiassa väestömäärä- ja ikäjakaumatietoon. Erilaisten yleistilastojen pohjalta voidaan laatia käyttäjäryhmäarvioita. Alueelliset asukasmäärät ja väestörakenne ovat tärkeimpiä palveluiden tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Väestötietojen avulla voidaan asettaa tavoitteet eri palveluiden sijoittumiselle ja määrälle. Lähes kaikkien viherpalveluiden tarve on sidoksissa väestön alueelliseen kokonaismäärään ja ikäjakaumaan, vaikka näiden merkitys eri palveluiden kohdalla vaihtelee. Esimerkiksi leikkipuistojen tarve on lähes suorassa suhteessa lähialueen lasten määrään. Toisaalta matonpesupaikkojen palvelutarve perustuu varsin laajojen alueiden kokonaisväestöön ja kotitalouksien määriin. Joissain poikkeustapauksissa, kuten kasvitieteellisten kohteiden osalla, väestötekijöillä ei juuri ole merkittävää vaikutusta palvelutarpeeseen. Rakennettuja alueita koskevat kaupunginosakohtaiset väestöennusteet vaikuttavat vain vähän olemassa olevien viherpalvelukohteiden kehittämiseen. Sitä vastoin rakentamisen kautta muodostuvien uudisalueiden vaikutus viherpalveluiden investointitarpeisiin on keskeinen. 18

19 Kuva 3. Jyväskylän alueellinen väestöjakauma, yhden km2:n ruutujakotarkastelu 19

20 3.4 Asukasmielipiteet Käyttäjäryhmien mielipiteet ovat tärkeitä perusteita viherpalvelujen kehittämiselle. Yleistä taustatietoa kerätään kyselyillä ja asukastilaisuuksilla sekä asukkaiden suorien palautteiden perusteella. Tämän päivitystyön yhteydessä ei ole tehty varsinaista ohjelmointia koskevaa kyselyä, mutta ohjelmointien aikaisemmissa vaiheessa on pidetty useita asukastilaisuuksia sekä raportin kommentointikierroksia. Päivitystyötä koskevat asukaspalautteet kerätään työn nähtävilläolovaiheessa. Keskeisimmät säännöllisesti pidettävistä asukasmielipiteiden kartoituksista ovat vuosittain järjestettävät katu- ja puistofoorumit sekä palvelutyytyväisyystutkimukset. Jyväskylän kaupunki on osallistunut vuosittain suurten kaupunkien yhdyskuntateknisiä palveluita koskevaan palvelutyytyväisyystutkimukseen (FCG Efeko Oy). Tutkimukseen liittyy yhdyskuntateknisten palveluiden lisäksi viheralueiden laatuun liittyviä kyselyitä. Asukkailta on tiedusteltu mielipiteitä keskustan ja asuntoalueiden puistojen hoidosta, leikkipaikkojen siisteydestä ja varusteiden kunnosta sekä lähimetsien hoidosta. Kaupunkirakennepalvelut järjestää asukastilaisuutena ja sitä edeltävänä asukaskyselynä katu- ja puistofoorumin kahdesti vuodessa. Foorumin tarkoituksena on selvittää asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluiden laadusta sekä asukasyhteistyön toimivuudesta. Kaupunki on jaettu selvitystä varten kahdeksaan alueeseen, joista selvitetään neljän vuoden välein asukkaiden toiveet ja mielipiteet. Kaupunkirakennepalvelut kerää jatkuvasti sähköpostitse, puhelimitse, kirjeitse tai wwwpalveluiden kautta saapunutta palautetta. Perinteisten menetelmien lisäksi suosiota on saanut www-sivujen karttapalveluun liitetty toiminto, joka mahdollistaa palautteen sitomisen karttaaineistoon. Suora palaute koskee usein ylläpidon toimintoihin liittyviä yksittäisiä huomioita, mutta myös muihin osa-alueisiin liittyviä huomioita on annettu. Asukaspalaute on erityisen tärkeitä joidenkin erityispalveluiden, kuten koira- ja skeittipalveluiden osalta. Trendit ja lajien kehittyminen luovat painetta kokonaan uusien palvelujen tarpeelle. Hyvänä esimerkkinä on viime vuosina uutena lajityyppinä esiin noussut parkour. Eri kanavia pitkin saadut viherpalveluita koskevat palautteet on otettu huomioon työryhmätyöskentelyssä. Ohjelmointiluonnos asetettiin nähtäville kesäkuussa 2013, jolloin asukkaiden oli mahdollista antaa sisältöä koskevia palautteita. 3.5 Ympäristötekijät Ympäristötekijöillä on huomattava merkitys kohteen soveltumisessa viherpalvelukäyttöön. Ympäristön vaikutus turvallisuuteen ja viihtyvyyteen sekä rakentamisen ja ylläpidon kustannuksiin on keskeinen. Luonnonympäristöä arvioitaessa palveluiden suunnitteluun vaikuttavat valo-olosuhteet, paahteisuus, tuulisuus, maastonmuodot, vesistöt sekä maaperä ja kasvillisuus. Lähtökohtaisesti palvelulle pyritään löytämään mahdollisimman hyvin soveltuvat olosuhteet, jolloin sekä rakentamiskustannukset että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Palvelut tulee aina järjestää niin, että niitä on turvallista käyttää. Jyrkänteet, vesistöt, suuret kivet, uimarantojen pohjanmuodot jne., voivat kasvattaa merkittävästi palveluiden käyttöön liittyviä riskejä. Onnettomuusmahdollisuus tulee minimoida tai poistaa kokonaan. Jos palvelu joudutaan esim. maankäytöllisistä syistä rakentamaan riskialueelle, tulee onnettomuusmahdollisuus poistaa estämällä pääsy vaaralliselle alueelle tai poistamalla riski kokonaan. 20

21 Suoraan ihmisen toiminnasta johtuvia käyttöä rajoittavia ympäristötekijöitä voivat olla meluisuus sekä ilman ja maaperän saastuminen. Näiden tekijöiden kohdalla on yleisesti määriteltyjä raja-arvoja, joiden ylittyminen edellyttää toimenpiteitä. Valtioneuvoston päätöksessä 993/92 annettujen ympäristömelun ohjearvojen mukaan virkistysalueiden keskiäänitaso saa päivällä olla enintään 55 db ja yöllä 50 db. Meluisuus heikentää alueen viihtyisyyden lisäksi ympäristön havainnointia, ja lisää onnettomuusriskiä. Meluhaittaa voidaan vähentää toimintojen ja kasvillisuuden sijoittelulla, maastonmuotoilulla tai suojarakenteilla. Ilman, maaperän tai vesistöjen saastuneisuus ei ole vaikuttanut ensisijaisesti tässä työssä ohjaavana tekijänä palveluiden sijoittumiseen. Ohjelmoinnin ulkopuolella on kuitenkin jouduttu joskus yksittäisissä tapauksissa antamaan palveluiden väliaikaisia käyttörajoituksia uimavesistöihin tapahtuneista jätevesipäästöistä johtuen. 3.6 Kaupunkirakenteellinen sijainti Kaupunkirakenteellisella sijainnilla on vaikutuksia sekä palveluiden käyttömahdollisuuksiin että kaupunkikuvan muodostumiseen. Palveluiden tulee sijaita helposti saavutettavissa ja käytön kannalta riittävän lähellä kohderyhmiä. Tietyille palveluille on suotuisaa sijaita vilkkaiden virkistysreittien tai kevyen liikenteen väylien varsilla, kun taas osa palveluista hyötyy hyvistä ajoneuvoliikenteen järjestelyistä. Saavutettavuuteen liittyvät riskitekijät, kuten reitteihin liittyvät onnettomuustilastot, katujen ja kevyen liikenteen väylien risteykset ja alikulkujärjestelyt tulee huomioida palveluiden sijoittumista ja tyyppiä suunniteltaessa. Kaupunkirakenteelliseen sijaintiin liittyy saavutettavuustekijöiden lisäksi esteettisten arvojen huomiointi sekä suhde muihin palveluihin. 3.7 Viherpalveluiden kunto Yksityiskohtaisen ohjelmoinnin laatiminen edellyttää ajantasaista tietoa kohteiden laatutasosta ja kunnosta. Kuntoarviot tehdään aina viherpalvelukohteen kaikkien tuoteosien muodostamaa kokonaisuutta arvioiden. Arvioitavat tuoteosat vaihtelevat palvelusta riippuen, mutta niillä tarkoitetaan ensisijaisesti päällysteitä, rakenteita, varusteita ja kalusteita, kasvillisuutta jne. Kuntopoikkeamat voivat vaihdella toimintoja haittaamattomista pienistä kulumisista selviin esteettisiin puutteisiin sekä toimintoihin vaikuttaviin merkittäviin kulumiin ja materiaalien tai välineiden vaurioihin saakka. Selkeät onnettomuus- ja loukkaantumisriskin aiheuttavat kuntopoikkeamat poistetaan havaittaessa välittömästi. Ylläpito saa nopeasti tiedot selkeistä kuntopoikkeamista oman toiminnan tai asukasaktiivisuuden kautta. Pienet vauriot ja laadulliset puutteet korjataan havainnon jälkeen ylläpidon tuotekuvauksen mukaisesti. Suuria korjaustöitä edellyttävien vaurioiden kohdalla palvelun käyttöä voidaan joutua rajoittamaan ennen kunnostustöiden suorittamista. Myös vähitellen etenevä kuluminen voi kasvattaa korjausvelkaa merkittävästi. Resurssien riittävyys on ongelmallista, mikäli kulumisen seurauksena useat kohteet tulevat lyhyellä aikavälillä peruskunnostusta vaativaan kuntoon. Korvausvelan kehittyminen estetään säännöllisten kunnostusten ja hyvän perusylläpidon avulla. 3.8 Palveluiden laatu Palveluiden laatu liittyy tässä yhteydessä palvelun toiminnalliseen laatuun sekä monipuolisuuteen. Toiminnallinen laatu tarkoittaa palvelun käyttötarkoituksen täyttymistä, varusteiden laatua, toimintaa tukevien varusteiden, kuten valaistuksen tasoa jne. Monipuolisuus sisältää pääasiallisen käyttötarkoituksen sekä sitä täydentävien ominaisuuksien määrää. Se voi liittyä erilaisiin liikunnallisiin tai leikin mahdollisuuksiin, eri ikäryhmien huomioimiseen, ekologisiin tekijöihin, toimintaa tukevaan lähiympäristöön tms. Yksittäisten 21

22 palveluiden sisältö voi muuttua ympäristön, käyttäjäryhmien, resurssien tai yleisten sisältötavoitteiden muuttuessa. 3.9 Mitoituksellinen palvelutaso Palvelujen ohjelmoinnin kannalta on oleellista määrittää, millä edellytyksillä palvelutasoa voidaan pitää asukkaan kannalta riittävänä. Lisäksi tarvitaan väestöpohjaan, alueelliseen tasapuolisuuteen tai muuhun tekijään liitettävä määritelmä, milloin kaupungin on järkevää tarjota viherpalvelua. Käytännössä kaupunki voi määritellä tuoteturvallisuutta lukuun ottamatta melko vapaasti tavoitteellisen palveluverkon ja palveluiden laadun. Viherpalveluohjelmassa esitetty tavoitteellinen palvelutaso on mitoitettu siten että toimivat palvelut turvataan, välttäen kuitenkin ylimitoitettua tarjontaa. Asetettu tavoitetaso toimii ohjeellisena toimenpiteiden suunnittelun apuvälineenä. Käytännössä toteutettavaksi tulevat toimenpiteet suhteutetaan käytössä olevien resurssien sekä alueellisten erityisominaisuuksien mukaan. Jokaisella viherpalvelulla on omanlaisensa kysyntä, merkittävyys ja vetovoima. Tietyn palvelun kysynnän voimakkuus riippuu väestöpohjasta, maankäytöstä, ympäristöstä ja muista palveluista. Kaupunki määrittelee palvelukohtaiset raja-arvot, milloin ja minkälaisia alueellisia viherpalveluita tulisi tavoitteellisesti olla käytettävissä. Viherpalveluohjelmassa on esitetty kysynnän arvioinnin apuvälineeksi mitoituksellisia tunnuslukuja sekä niistä johdettuja kartta- ja luettelotarkasteluja. Tunnuslukujen avulla alueisiin voidaan sitoa palveluiden tavoitetaso sekä hallita palveluiden tasapuolisuutta ja investointien ohjaamista ensisijaisille kohteille. Resurssit eivät aina mahdollista palvelutarpeen välitöntä tyydyttämistä, jolloin palveluiden järjestämisen priorisointi tulee harkita myös alueellisen tasapuolisuuden perusteella. Palvelujen saavutettavuus kuvaa mitoitustarkasteluissa käyttäjän ja palvelun välistä etäisyyttä. Käytännössä saavutettavuuteen liittyvät oleellisesti myös väylät, topografia ja vesistöt, mutta ne huomioidaan lähinnä karttatarkastelujen perusteella. Palveluille on sovittu määritelmät saavutettavuusetäisyydestä tai palvelutiheydestä, jolloin saavutettavuuden voidaan olettaa olevan hyvällä tasolla. Mitoituksissa on huomioitu myös käyttäjäryhmien vaatimukset Resurssit Viherpalveluiden järjestäminen edellyttää investointeihin sekä ylläpitoon varattavia riittäviä resursseja. Investoinneilla tarkoitetaan pitkävaikutteisia hankintoja, kuten kohteiden suunnitteluun ja rakentamiseen kuuluvia töitä. Investointirahoitus jaetaan uudiskohteiden rakentamisen sisältäviin uusinvestointeihin sekä korjausrakentamistoimiin, kuten peruskunnostuksiin ja selkeästi palvelun laatutasoon vaikuttaviin korvausinvestointeihin. Ylläpidolla tarkoitetaan hoito- ja kunnossapitotehtäviä, jotka auttavat säilyttämään olemassa olevien viheralueiden laatua tavoitteiden mukaisella tasolla. Kuntataloudessa vuosikulut ja muut lyhytvaikutteiset hankinnat, kuten ylläpitoon kuuluvat työt, sisältyvät käyttötalouteen. Vuodesta 2013 eteenpäin viherpalveluiden vuositason kokonaisinvestointitavoitetta lasketaan 1,8 miljoonasta eurosta noin 1,2 miljoonaan euroon. Ohjelmoinnissa tavoitteeseen pyritään pidentämällä kohteiden peruskunnostuskiertoa, palveluiden poistoilla, joidenkin kohteiden palveluluokituksen laskulla sekä uudiskohteiden rakentamisen siirroilla ja karsimisella. Vuositason :n investointisäästöjen lisäksi kohteiden poistojen ja uudiskohteiden määrän pienentämisellä voidaan ylläpidon rahoituksesta karsia noin euroa. Palveluiden peruskunnostuskiertoa on tulevaisuudessa taloustilanteen parantuessa tavoiteltavaa lyhentää erityisesti leikkipuistojen osalta. Pidemmät peruskunnostusjaksot rapauttavat palveluverkoston tilaa ja kasvattavat kertyvää korvausvelkaa. 22

23 Kuva 4. Investointitavoitteiden muutosten vaikutukset toimenpiteisiin Tulevaisuudessa palveluverkoston korvausvelan poistaminen voi edellyttää suuria investonteja vaativia vuosijaksoja. Viherpalveluohjelmassa mukana oleviin katuviheralueisiin liittyvät vuosittaiset :n varaukset sisältyvät katupalvelujen investointeihin, eikä niitä sisällytetä viherpalvelujen talousarvioon. Uudis- ja korvausinvestointien suhde voi vaihdella vuosittain merkittävästi. Tällöin korvausinvestoinnit pyritään sovittamaan uudisrakentamisen tarpeisiin vuosittaisten kustannusten tasoittamiseksi. Viheralueiden ylläpidon resurssit kohdentuvat erityisesti A-hoitoluokkiin kuuluviin rakennettuihin viheralueisiin sekä B-hoitoluokitukseen kuuluviin avoimiin viheralueisiin. Osaa rakennetuista viheralueista, esimerkiksi alppiruusupuistoa, hoidetaan taajamametsän C-hoitoluokkakuvauksella. Rakentamattomat viheralueet kuuluvat pääsääntöisesti tonttituotannon vastuulle. Kaikkiaan viheralueiden ylläpidon toimintamenot olivat vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan noin 3,03 miljoonaa. Tästä talvihoidon osuus oli , kesähoidon 1,10 miljoonaa, puhtaanapidon ja viheraluiden kunnossapidon Tämän lisäksi ilkivallan puhdistuksiin ja korjauksiin, asukasyhteistyöhön sekä kehittämisprojekteihin käytettiin yhteensä Vuonna 2012 katupalveluiden käyttötalousrahoitukseen kuuluvien katuviheralueiden ylläpitotoimien kustannukset olivat Viherpalveluiden määrän lisääntyminen kasvattaa ylläpidon työmäärää sekä vuosittaisten kunnostusten tarvetta. Ylläpitoon ja peruskunnostuksiin vaadittavat määrärahat tulee olla muuttuvien palvelumäärien edellyttämällä tasolla. Ylläpitomäärärahojen tulee seurata aina palvelumäärien muutoksia, jotta laatutaso voidaan säilyttää vakaana. Mikäli ylläpidosta ja 23

24 peruskunnostuksista joudutaan tinkimään, voi seurauksena olla vaikeasti korjattava palveluiden laadun yleinen rapistuminen. Lähitulevaisuudessa tehtävillä melko suurilla palveluiden karsinnoilla pyritään kokonaiskustannusten pienentämiseen yleisen laatutason turvaamiseksi Toimenpidearviointi Edellisissä kappaleissa kuvattujen tekijöiden vaikutus ja painotukset toteutettaviin toimenpiteisiin arvioidaan jokaisen kohteen osalta erikseen. Toimenpiteet pohjautuvat aina eri tekijöiden muodostamaan kokonaisuuteen ja käytössä oleviin resursseihin. Toimenpiteiden määrittely perustuu ylläpidon raportointiin, asukaspalautteeseen sekä tilaajan omiin havaintoihin ja seurantaan. Näitä täydentävänä tietona viherpalveluohjelmassa on koostettu leikkipuistoille, uimarannoille, kentille ja osalle oleskelupuistoista palveluiden yleisiä ominaisuuksia kuvaavat arvioinnit. Arviointi jakaantuu toimenpideindekseihin, onnettomuuksien todennäköisyyttä ja vakavuutta kuvaaviin riski-indekseihin sekä näitä täydentäviin lisätietoihin. Indeksit ilmaisevat lukuarvon avulla arviot kohteiden kunnostusten ja perusparannusten kiireellisyydestä ja sisällöstä. Isompi indeksiluku kertoo toimenpiteiden suuremmasta kiireellisyydestä. Viherpalveluita pisteytettäessä ensisijaisia toimenpidekriteerejä on painotettu kertoimilla niiden merkittävyyden mukaan. Laaditut indeksiluvut antavat yhden perusteen toimenpiteiden sisällölle ja ajoitukselle. Lopulliset toimenpidearviot tehdään kuitenkin kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksen ja aihevastuussa olevien virkamiesten ja politiikkojen päätösten perusteella. Toimenpideindeksissä arviointiin on otettu mukaan kuntoon, palvelutarpeeseen, verkostolliseen asemaan ja yleisiin laatutekijöihin vaikuttavia tekijöitä. Kukin tekijä on pisteytetty yleensä 1-3 tai 1-5 asteikolla. Toimenpiteiden ohjaamisessa on edelleen painotettu erityisesti kuntoon liittyviä pisteytyksiä. Riski-indeksi liittyy Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukaiseen palveluntarjoajan velvollisuuteen laatia kuluttajapalveluita koskevat turvallisuusasiakirjat, joista ilmenee toimintaohjeet vaarojen tunnistamiseksi, riskien hallitsemiseksi sekä niistä tiedottamiseksi. Riski-indeksissä kuvataan palveluiden yleisen riskiarvion laatimisen kriteerit, riskiarviot sekä kohteiden yleiset toimenpidesuositukset. Riskiarvio voidaan ulottaa koskemaan kaikkia palveluita, mutta vuoden 2012 tehty viimeisin indeksi on määritelty vain keskeisimmille toiminnallisille palveluille. Riski-indeksin arvioinnissa on otettu huomioon ympäristöllisiä tekijöitä, kuten jyrkänteet, vesistöt ja liikenne, sekä palvelun tuoteosiin liittyviä riskejä, kuten valaistus, turva-alustojen kunto ja varusteiden puutteet. Lisäksi on arvioitu sisäisiin toimintoihin liittyviä riskejä, kuten leikkitoimintojen risteämisestä aiheutuvia törmäysriskejä. Arviointiin on myös kerätty palvelukohtaisesti lisätietoja, kuten päiväkotien läheisyys jne. Ohjelmoinnin keskeinen tehtävä on sovittaa uudisrakentaminen, poistot sekä kunnostukset ja peruskunnostukset siten, että toimenpiteet on mahdollista toteuttaa käytettävissä olevilla resursseilla. Jotkin havaitut puutteet edellyttävät välitöntä reagointia, kuten vaaraa aiheuttavat vauriot tms. Näiden puutteiden korjaaminen ei edellytä ohjelmointityötä, vaan ne suoritetaan ylläpidon ja tarvittaessa erikseen tilattavien töiden kautta. Jossain tapauksissa havaittujen puutteiden korjaaminen on taloudellisesti kannattavaa koota tehtäväksi kerralla esim. peruskunnostusten yhteydessä. 24

25 4 OSA-ALUEKOHTAISET OHJELMOINNIT 4.1 Leikkipuistot Leikkipuistojen määrällä ja laadulla on suuri merkitys lapsiperheiden asumisviihtyvyyteen. Leikkipuistot tarjoavat lapsille turvallisen ja monipuolisen ympäristön fyysistä kehitystä ja sosiaalisia taitoja tukevaan toimintaan. Leikkipuistojen sijainnit ja välineistö on suunniteltu palvelemaan erityisesti niitä perheitä, joihin kuuluu 0-12-vuotiaita lapsia. Useissa leikkipuistoissa palvelua on haluttu laajentaa tarjoamalla nuorisolle, aikuisille ja ikääntyville soveltuvia toimintoja. Leikkitoimintojen lisäksi puistoilla on merkitystä yleisen virkistyskäytön, kaupunkikuvan ja ympäristön jäsentymisen kannalta Leikkipuistopalvelujen luokittelu Toimintapuistot Toimintapuistot ovat yhtä kaupunginosaa tai useita kaupunginosia palvelevia toiminnallisia puistoalueita. Liikenne- ja viheralueet -palvelualueen viherpalveluiden lisäksi kokonaisuuteen voi liittyä myös muiden eri palvelualueiden, kuten Tilapalvelun hallinnoimia rakennuksia tai liikuntapalveluiden toimintoja. Toimintapuistoilla on huomattavaa alueellista virkistyskäyttöarvoa myös leikkipuistopalveluita laajemmassa merkityksessä. Luokituksen määrittely sisältää viheraluekokonaisuuden, joka mahdollistaa monipuoliset, eri ikäryhmille suunnatut toimintamahdollisuudet. Tämä tarkoittaa aina vuotiaiden lasten leikkialueen lisäksi myös muille ikäryhmille suunnattuja toimintoja. Käytännössä tämä on toteutettu sijoittamalla puistoon leikkialueiden lisäksi erilaisia liikunnallisia toimintoja, kuten pelikenttiä, skeittialueita, kiipeilyseiniä, parkour-ratoja ja kuntoiluvälineitä. Senioritoimintojen toteutusmahdollisuudet ja -tarve tulee arvioida jokaisen toimintapuiston peruskorjauksen ja uusinvestoinnin yhteydessä. Kuva 5: Kangaslammen toimintapuisto, leikkialue, kenttä ja parkour-alue (Jyväskylän kaupunki, Jukka Järviniemi) Toimintapuistojen leikkialueiden tulee olla monipuolisia ja mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa palvelevia. Leikkivälineiden tulisi jakaantua tasapuolisesti eri ikäryhmille viitteellisesti suunniteltujen välineiden kesken. Tavoitteellista on tarjota vuotiaiden ikäryhmille useita eri tavoin toteutettuja toiminnallisia alueita. Toimintapuistoihin on suositeltavaa sijoittaa perusvälineistöstä poikkeavia välineitä tai puiston teemaan liittyviä puistoa yksilöiviä varusteita. 25

26 Ympäristörakentamisen laatu, kasvillisuuden luonnonmukaisuusaste ja istutusalueiden laajuus voivat vaihdella puistokohteesta riippuen. Toimintapuistojen kohdalla voidaan kuitenkin varautua muita leikkipuistoja laajempien istutusten ja ympäristörakenteiden toteuttamiseen. Kaupunkirakenteellisesti toimintapuistojen sijainnin tulee olla keskeinen ja luonnollisten kulkuyhteyksien varrella. Kohteen tulee olla saavutettavissa lähialueelta kevyen liikenteen välinein. Toiminnallisten alueiden runsaudesta johtuen erityistä huomiota tulee kiinnittää puiston sisäisen käytäväverkoston turvallisuuteen. Palvelun laajemman käytön kannalta on edullista, jos puiston lähistöllä on mahdollisuus yleiseen pysäköintiin. Tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota harvemmin asutuilla seuduilla, missä palveluetäisyydet voivat muodostua pitkiksi. Pysäköinnin sijoittamista varsinaisen puiston alueelle ei kuitenkaan tilallisista ja turvallisuussyistä johtuen suositella. Korttelileikkipuistot Korttelileikkipuistot ovat tarkoitettu asuinaluekohtaisiksi leikki- ja virkistyspaikoiksi. Niiden käyttö on suunnattu toimintapuistoja selkeämmin vuotialle lapsille. Korttelipuistot voivat olla pääasiassa leikkialueeksi varattuja puistoalueita tai lähinnä oleskelukäyttöön varattuja puistoja, joissa leikille varattu alue jää suhteellisen pieneksi. Korttelileikkipuiston varustetaso on toimintapuistoja vaatimattomampi. Perusvälineet tarjoavat riittävän toiminnallisuuden, mutta monipuolisempikin varustelu on mahdollisia. Usein leikkivälineitä täydentää pieni pelailuun ja leikkiin soveltuva kenttä. Kenttiä lukuun ottamatta muut toiminnalliset viherpalvelut ovat korttelileikkipuistoissa harvinaisia. Oleskelua palvelemaan riittää yksittäinenkin penkki ja roska-astia. Ympäristörakenteet ja istutukset pyritään pitämään melko vaatimattomina, kestävinä ja helppohoitoisina. Osa korttelipuistoista pidetään talvisin käyttökunnossa. Suuria maastonmuotoiluja ei suositella tehtäväksi. Korttelileikkipuistot voivat sijaita pienillä suojaisilla kortteleiden välisillä viheralueilla, mutta keskeisempi sijoittelu lisää laajempaa käyttöä. Korttelipuistoihin tulee johtaa lähikorttelista hyvä kevyen liikenteen verkosto. Yleisiin pysäköintimahdollisuuksiin ei ole korttelipuistojen yhteydessä syytä kiinnittää erityistä huomiota. Kuva 6. Eevastiinan korttelileikkipuisto (kuva: Juuso Haapamäki, WSP Finland Oy) 26