JYVÄSKYLÄN VIHERPALVELUOHJELMA Luonnos

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN VIHERPALVELUOHJELMA Luonnos

2 2 Graafinen suunnittelu: Taitto: Kuvat: Julkaisija: Marjo Hannukainen Juuso Haapamäki WSP Finland Oy Juuso Haapamäki WSP Finland Oy Jukka Järviniemi Jyväskylän kaupunki Juuso Haapamäki, WSP Finland Oy Jyväskylän kaupunki

3 Jyväskylän viherpalveluohjelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka

4 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 10 2 VIHERPALVELUOHJELMAN KUVAUS Tavoitteet Viherpalveluiden osa-alueet Laatimisprosessi Tiedottaminen ja viranomaiskäsittelyt Seuranta ja päivittäminen 13 3 TOIMENPIDETAVOITTEET JA PERUSTEET TOIMENPITEILLE Lait, standardit ja asetetut normistot Strategiset ohjelmat ja hankkeet Jyväskylän viherpolitiikka 16 Kehä Vihreä 17 Kehä Siniset Maankäyttö Väestötiedot ja käyttäjäryhmät Asukasmielipiteet Ympäristötekijät Kaupunkirakenteellinen sijainti Viherpalveluiden kunto Palveluiden laatu Mitoituksellinen palvelutaso Resurssit 22 4

5 3.12 Toimenpidearviointi 23 4 OSA-ALUEKOHTAISET OHJELMOINNIT Leikkipuistot Leikkipuistopalvelujen luokittelu 24 Toimintapuistot 24 Korttelileikkipuistot Leikkipuistopalveluiden mitoitus ja kehittämistavoitteet 26 Verkostollinen mitoitus 26 Kohteiden poistaminen 26 Talvikunnossapito 26 Kunnostukset ja peruskunnostukset 27 Aitaaminen Leikkipuistopalveluiden nykytilanne Leikkipuistoja koskevat toimenpiteet Uimarantapalvelut Uimarantapalveluiden luokittelu 29 Uimarannat 29 EU-Uimarannat 30 Talviuintipaikka Uimarantojen mitoitus ja kehittämistavoitteet Uimarantapalveluiden nykytilanne Uimarantoja koskevat toimenpiteet Kenttäpalvelut Kenttäpalveluiden luokittelu 32 Yleiskentät 32 5

6 Pienkentät 33 Lajikentät Kenttäpalveluiden mitoitus ja kehittämistavoitteet Kenttäpalveluiden nykytilanne Kenttäpalveluita koskevat toimenpiteet Skeittipalvelut Skeittipalveluiden luokittelu 35 Skeittipuistot 35 Kaupunkiskeittipuisto 35 Skeittipaikat 36 Parkour Skeittipalveluiden mitoitus ja kehittämistavoitteet Skeittipalveluiden nykytilanne Skeittipalveluita koskevat toimenpiteet Koirapalvelut Koirapalveluiden luokittelu 38 Koirapuistot 38 Koiranuittopaikat 38 Koiratolpat 38 Koirankoulutuskenttä 38 Koirapolut Koirapalveluiden mitoitus ja kehittämistavoitteet Koirapalveluiden nykytilanne Koirapalveluita koskevat toimenpiteet Matonpesupaikat Matonpesupaikkojen luokittelu 40 6

7 Mattolaiturit 40 Matonpesupaikat Matonpesupaikkojen palvelumitoitus ja kehittämistavoitteet Matonpesupaikkojen nykytilanne Matonpesupaikkoja koskevat toimenpiteet Edustuspuistot Edustuspuistojen luokittelu Edustuspuistojen mitoitus ja kehittämistavoitteet Edustuspuistojen nykytilanne Edustuspuistoja koskevat toimenpiteet Oleskelupuistot Oleskelupuistojen luokittelu 43 Oleskelupuistot 43 Puistikot Oleskelupuistojen palvelumitoitus- ja kehittämistavoitteet Oleskelupuistojen nykytilanne Oleskelupuistoja koskevat toimenpiteet Aukiot Aukioiden määrittely Aukioiden mitoitus ja kehittämistavoitteet Aukioiden nykytilanne Aukioita koskevat toimenpidetavoitteet Avoimet alueet Avointen alueiden luokittelu 48 Maisemapellot 48 7

8 Käyttöniityt 48 Maisemaniityt ja laidunalueet 48 Avoimet alueet ja näkymät 49 Arvoniityt Avointen alueiden mitoitus ja kehittämistavoitteet Avointen alueiden nykytila Avoimia alueita koskevat toimenpiteet Kasvitieteelliset kohteet Kasvitieteellisten kohteiden luokittelu Kasvitieteellisten kohteiden mitoitus ja kehittämisperiaatteet Kasvitieteellisten kohteiden nykytila Kasvitieteellisiä kohteita koskevat toimenpidetavoitteet Lähteet Lähteiden luokittelu Lähteiden nykytila Lähteiden mitoitus ja kehittämistavoitteet Lähteitä koskevat toimenpiteet Viheralueiden julkinen taide Luokittelu Nykytila, mitoitus ja kehittämisperiaatteet Toimenpiteet Katuviheralueet Katuviheralueiden luokittelu Katuviheralueiden mitoitus ja kehittämistavoitteet Katuviheralueiden nykytilanne 59 8

9 Katuviheralueita koskevat toimenpiteet 60 5 YLLÄPITO Hoito- ja kunnossapito Puhtaanapito Ylläpidon järjestäminen Asukasyhteistyö Ylläpidon strategiat 63 6 VIHERPALVELUIDEN ERILLISHANKKEET Kankaan aluetta ja Tourujokea koskevat investoinnit Äijälänrannan asuntomessualue Tuomiojärven rantaraitti ja Haukanniemi Pohjanlammen lähiliikunta-alue Harju Kirkkopuisto Erilliset virkistysreittihankkeet 66 7 YHTEENVETO 67 8 LÄHDELUETTELO 68 9 LIITTEET 68 9

10 1 JOHDANTO Jyväskylän kaupungin viherpalveluita ovat kaikki viheralueilla sijaitsevat puistot sekä leikkiin ja leikinomaiseen liikuntaan, virkistyskäyttöön ja erityistoimintoihin tarkoitetut ympäristöt. Viherpalveluiden järjestämisen tavoitteena on parantaa asukkaiden virkistysmahdollisuuksia, ympäristön viihtyisyyttä ja maisemakuvaa. Lisäksi viherpalveluilla on ekologista, kasvatuksellista sekä kulttuurihistorian säilyttämistä tukevia merkityksiä. Viherpalvelut poikkeavat toisistaan käytön, kysynnän, ympäristövaatimusten, rakentamisasteen, varustelun sekä ylläpidon suhteen. Viherpalveluiden tuottaminen edellyttää aina osittaista puuttumista ympäristön luonnontilaan, vähintään määriteltyjen hoitokäytäntöjen kautta. Usein palveluiden järjestäminen edellyttää ympäristörakentamista, mutta tiettyjen palveluiden kohdalla luonnonolosuhteiden säilyttäminen voi olla keskeistä. Palveluiden sijainti ja tiheystavoite määritellään alueellisesti pitkän aikavälin tarpeen ja palvelun ympäristöllisten edellytysten perusteella. Käytännössä palveluiden ideaalia järjestämistä rajoittavat luonnonolosuhteet, maankäyttö sekä investointi- ja ylläpitokustannukset. Viherpalvelujen ohjelmoinnin tarkoitus onkin selvittää palveluiden järjestämiseen vaikuttavat tekijät sekä määritellä näiden perusteella tavoitteellinen palvelumitoitus sekä tätä toteuttava pitkän aikavälin toimenpidesuunnitelma. Viherpalveluiden ohjelmointi toteuttaa Jyväskylän kaupungin viherpolitiikan toimintalinjojen ja näkökulmien mukaisia tavoitteita. Jokaisessa osa-alueessa tulee huolehtia viherpolitiikan mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden, esteettömyyden, luonnon monimuotoisuuden, ympäristötietoisuuden, ylläpidon sekä tapahtumien ja matkailun näkökulmien toteutumisesta. Jotta kaupungin rajalliset resurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti, tulee viherpalvelujen sisältö, laajuus ja laatutavoitteet asettaa harkitusti. Ohjelmoinnin haasteena onkin palveluiden saavutettavuuden ja tasapuolisuuden turvaaminen, palveluiden laatutasosta huolehtiminen, hallintokuntien välisen yhteistyön varmistaminen sekä toimenpiteiden sopiva aikataulutus. 2 VIHERPALVELUOHJELMAN KUVAUS 2.1 Tavoitteet Jyväskylän viherpalveluohjelma (VPO) kokoaa entisen Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden viherpalvelut yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Ohjelma toimii käytännön työkaluna, jonka avulla voidaan joustavasti ohjata palvelujen rakentamista, ylläpitoa ja laadullista kehittämistä. Ajan tasalla oleva viherpalveluohjelma helpottaa resurssien kohdistamista sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Ohjelmoidut toimenpiteet turvaavat kestävän palvelutuotannon, kohteiden hyvän laatutason sekä viherpalveluihin sijoitetun pääoman säilymisen. Viherpalveluohjelman toimenpidetavoitteet käsittelevät ensisijaisesti Jyväskylän kaupunkirakennepalveluiden yhdyskuntatekniikan vastuualueen hallinnoimia ja tuottamia viherpalveluita. Yhdyskuntatekniikan palvelualue tuottaa ja ylläpitää monipuolisia, asukkaiden vapaassa käytössä olevia viherpalveluita. Myös muiden Jyväskylän kaupungin palvelualueiden, kuten liikuntapalveluiden, tonttituotannon, ympäristötoimen ja Tilapalveluiden vastuulla on viherpalveluohjelmassa käsiteltäviin osa-alueisiin rinnastettavia palveluita. Näiden käyttöön liittyy kuitenkin usein rajoituksia käyttöajan tai käyttäjäryhmien suhteen (esim. urheilukentät ja päiväkotien piha-alueet). Myös nämä muiden toimijoiden vastuulla olevat palvelut otetaan ohjelmoinnissa huomioon, jos niillä on yhtymäkohtia yhdyskuntatekniikan viherpalveluiden suunnitteluun. 10

11 Viherpalveluohjelman tärkeimpänä tehtävänä on turvata kaupungin viherpalveluiden laatutaso sekä alueellinen tasapuolisuus. Ohjelmassa esitetään viherpalveluista käytettävä termistö sekä palvelukohtaiset mitoitusperusteet. Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta sekä Korpilahden kunta muodostivat uuden kaupungin vuonna Tämän viherpalveluohjelman myötä kunnissa aiemmin käytössä olleet viherpalvelujen hoitovastuut ja laatutasot yhtenäistetään koko kaupunkia koskeviksi. Tavoitteellisista toteutusajankohdista ja kustannusarvioista laaditaan alustava investointiohjelma Investointiohjelman avulla arvioidaan tarkastelujakson investointitarpeet ja hallitaan resurssien vuosikohtainen jakautuminen. Investointiohjelma on kokonaistilanteen hallinnan ja virkamiestyön apuväline, jonka sisältöä päivitetään tarvittaessa olemassa olevaa tilannetta vastaavaksi. Vahvistettu viherpalveluohjelma ei ole toimenpideesityksiltään sitova asiakirja, vaan se toimii vuosittaisia investointeja ja käyttötalouden suunnittelua ohjaavana dokumenttina. Esitettyjen toimenpiteiden rahoituksesta ja toteutuksesta päätetään vuosittain kaupunkirakennelautakunnassa. 2.2 Viherpalveluiden osa-alueet Viherpalveluohjelmassa on 14 osa-aluetta. Toiminnallisiin viherpalveluihin kuuluvat leikkipuistot, uimarannat, edustuspuistot, oleskelupuistot, skeittipalvelut, kentät, aukiot, matonpesupaikat sekä koirapalveluihin liittyvät alueet. Avointen alueiden viherpalveluita ovat puolestaan niityt, maisemapellot ja laidunalueet. Erityisviherpalveluihin lasketaan kasvitieteelliset kohteet sekä yksittäiset, viheralueilla sijaitsevat erityispalvelut. Katupalveluiden investointirahoitukseen kuuluvat katuviheralueet sekä viheralueiden ylläpitopalvelut muodostavat vielä omat muista osa-alueista poikkeavat ohjelmointikokonaisuudet. Kuva 1. Yhdyskuntatekniikan viherpalveluiden luokittelu

12 2.3 Laatimisprosessi Jyväskylän viherpalveluita käsittelevän ohjelmoinnin laatiminen käynnistettiin vuonna Sen väliraportti valmistui vuoden 2010 alussa. Väliraportin sisältöä täydentävän loppuraportin laatiminen aloitettiin keväällä 2010, ja se tulee valmistumaan keväällä Projektia varten on perustettu työryhmä, johon kuuluvat edustajat Jyväskylän kaupunkirakennepalvelun yhdyskuntatekniikasta sekä kaavoituksesta. Työryhmässä määritellyt projektin sisältölinjaukset on käsitelty erillisessä ohjausryhmässä, johon on kutsuttu edustajia osa-alueisiin liittyvien hallintokuntavastuiden mukaisesti. Työryhmän puheenjohtajana ja projektivastuuhenkilönä on toiminut Jyväskylän kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtinen. Työryhmään ovat kuuluneet Jyväskylän yhdyskuntatekniikan asiantuntijoina rakennuttajahortonomi Leena Rapo, viherrakennuttaja Jarmo Toikkanen, ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo, yleissuunnitteluhortonomi Sirkka-Liisa Sikiö sekä suunnitteluhortonomi Anne Pitkänen. Kaavoituksen edustajina työryhmässä mukana ovat olleet kaavasuunnittelijat Paula Tuomi ja Kalle Räinä. Lisäksi työryhmän kokouksiin on kutsuttu tarvittaessa eri tahojen asiantuntijoita. Ohjausryhmään ovat kuuluneet kaupungininsinööri Markku Kemiläinen yhdyskuntatekniikasta, katupäällikkö Tuula Smolander yhdyskuntatekniikasta, rakennuttajapäällikkö Jari Lohi yhdyskuntatekniikasta, maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski kaavoituksesta, kaupungingeodeetti Erja Saarivaara tonttituotannosta, ympäristöjohtaja Päivi Pietarinen ympäristötoimesta, liikuntajohtaja Pekka Sihvonen liikuntapalveluista, Tilapalvelun johtaja Esko Eriksson Jyväskylän Tilapalvelusta sekä vastuualuejohtaja Pirjo Tuosa lasten päivähoitopalveluista. Työryhmän aineiston tuottamisessa ja kokoamisessa on toiminut konsulttina WSP Finland Oy. Konsultin projektiryhmä on ollut maisema-arkkitehti Arto Kaituri, miljöösuunnittelija Juuso Haapamäki sekä hortonomi Jari Usvajärvi. 2.4 Tiedottaminen ja viranomaiskäsittelyt Työ- ja ohjausryhmässä valmisteltu viherpalveluohjelma asetetaan nähtäville väliseksi ajaksi Jyväskylän kaupungin Rakentajantalon palvelupiste Hannikaiseen sekä Vaajakosken, Tikkakosken, Säynätsalon, Palokan ja Korpilahden yhteispalvelupisteisiin. Nähtävillä asettamisesta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaupungin www-sivuilla. Suunnitelman virallisista käsittelyvaiheista sekä nähtävillä olosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin verkkosivujen ajankohtaista osiossa. Asukkaille järjestetään mahdollisuus kommentoida suunnitelma-aineistoa Jyväskylän kaupungin internetsivuille erikseen ladattavan aineiston kautta. Materiaalista pyydetään nähtävillä oloaikana lausunnot liikuntapalveluilta, tonttituotannolta, ympäristötoimelta sekä tilapalvelulta. Asukkailla on mahdollisuus jättää aineistoa koskevaa palautetta yhteispalvelupisteisiin, kaupungin kirjaamoon sekä wwwsivustolle. Kirjallisesti jätetyt lausunnot sekä muistutukset käsitellään ja niihin annetaan yhteisesti kirjalliset vastineet. Ohjelmointia tarkistetaan palautteiden mukaan tarvittavilta osilta, ja se viedään lautakunnan päätöskäsittelyyn kesäkuussa Lausunnoista ja vastineista tehdään erillinen kooste lautakunnan päätöskäsittelyyn. Hyväksytystä ohjelmoinnista laaditaan erillinen artikkeli Jyväskylän kaupungin tiedotuslehteen. Lisäksi aiheesta laaditaan paikallisviestimille suunnattu lehdistötiedote. 12

13 2.5 Seuranta ja päivittäminen Raportissa esitetyt toimenpiteet ovat ajoitettu vuosille Raportti päivitetään 3-5 vuoden välein siten, että käsiteltävä tarkastelujakso säilyy kymmenen vuoden mittaisena. Viherpalveluohjelman toteutumista seurataan päivitysten yhteydessä laadittavassa selonteossa. Viherpalveluohjelmaan liittyvää investointiohjelmaa päivitetään virkamiestyönä aina kun uutta tietoa on saatavilla. Päivityksen päävastuu on tältä osin Jyväskylän kaupunginpuutarhurilla. Viherpalveluohjelman päivityksen yhteydessä investointitaulukon sisältö tarkistetaan päivitetyn taustatiedon mukaiseksi. Inventointitiedon rekisterijärjestelmää kehitetään, ja sitä pidetään ajantasaisena ohjelmointien välillä. Tavoitteena on kohdetietojen täydentäminen. On todennäköistä, että ohjelmointivuonna ei vielä ole resursseja päivittää kaikkien kohteiden tietoja erillisen kuntokartoituksen avulla. 13

14 3 TOIMENPIDETAVOITTEET JA PERUSTEET TOIMENPITEILLE Viherpalveluita koskevien toimenpidetavoitteiden asettaminen edellyttää nykyisten palveluiden laadun ja toimivuuden selvittämistä sekä tavoitetilanteen määrittelyä. Nykytilanteen arvioinnissa kiinnitetään huomiota palveluiden järjestämiseen vaikuttaviin taustatekijöihin sekä suoraan palveluihin liittyviin ominaisuuksiin. Palveluiden järjestämisen kannalta keskeisiä huomioon otettavia tekijöitä ovat lait ja standardit, väestörakenne, asukasmielipiteet, maankäyttö, strategiset tavoitteet, käytettävissä olevat resurssit sekä ympäristölliset tekijät. Palveluihin liittyen selvitetään kohteiden ikä ja suunnitellut toimenpiteet, palveluiden sijainti kaupunkirakenteessa, etäisyydet toisiinsa nähden, kohteiden varustelutaso, kunto, toiminnallinen monipuolisuus sekä eri riskitekijät. Oleellista on myös arvioida, kuinka hyvin nykyiset palvelut vastaavat olemassa olevaa kysyntää, ja onko muodostunut tarvetta uudenlaisten palvelujen järjestämiselle, kuten esim. parkourin ja rullalautailun suhteen on tapahtumassa. Tavoitteellinen palvelutaso voidaan määrittää ennen nykytilanteen tarkastelua, mutta käytännössä nykytilanteen hahmottaminen auttaa realistisemman tavoitetason asettamisessa. Palvelutason määrittelyssä arvioidaan, minkälaisia palveluita tarvitaan, ja millaisia ympäristöllisiä, rakenteellisia ja varustuksellisia tarpeita palveluihin sisältyy. Työssä arvioidaan esimerkiksi, mikä on vähimmäisvarustus uimarannalle, mitä toimintoja oleskelupuistot sisältävät tai miten eri leikkipuistot eroavat toisistaan. Palvelujen sisällöllisen määrittelyn jälkeen arvioidaan tavoitteelliset etäisyydet käyttäjän ja eri palvelukohteiden välille. Tavoitteellinen etäisyys kuvaa tilannetta, jossa palvelun saavutettavuus on käyttötarkoitukseen nähden riittävän vaivatonta. Lisäksi tavoitteellisen palvelutason määrittelyyn liittyy keskeisesti pohdinta, millaisilla alueilla eri palveluja ylipäätään tarvitaan, tai milloin palveluiden määrä on tarpeettoman suuri. Tarpeellisuutta arvioidaan mm. väestön tai tietyn ikäjakauman alueellisen määrän ja palvelutyypin vetovoimaisuuden perusteella, kaupungin alueellisten osien tasapuolisuudella sekä muilla palvelujen ominaisuuksiin liittyvien tekijöiden perusteella. Samoin ohjelmoinnin taustalla tulee koko ajan huomioida strategisissa ohjelmissa asetetut tavoitteet. Toimenpiteiden määrittely perustuu nykytilanteen, tavoitteellisen palvelutason ja resurssien yhteensovittamiseen. Viherpalveluohjelmassa esitetyt toimenpiteet voidaan tiivistää uudiskohteiden rakentamiseen, kohteiden poistamiseen, peruskunnostuksiin sekä ylläpitoon kohdistuviin muutoksiin. Uudisrakentamisen tarve perustuu käytännössä asuinrakentamisen uudisalueiden tai täydennysrakentamiskohteiden tarpeisiin, palveluiltaan alimitoitettujen alueiden palvelutason parantamiseen, lähtökohdiltaan edullisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen tai uudentyyppisten palveluiden tuottamiseen. Kohteiden poistamisen perusteena ovat paikallisen palvelutarpeen muutokset, ympäristöltään tai muilta ominaisuuksiltaan epäedullisten tai vaarallisten kohteiden poistaminen tai joko tarpeen tai hallinnollisen muutoksen perusteella tehtävä palvelutyypin korvaaminen vaihtoehtoisella toiminnalla. Peruskunnostusten tai pienempien kunnostusten perusteena ovat joko havaittuun varusteiden tai ympäristön kuntoon perustuvat tarpeet, etukäteen ohjelmoitujen kunnostuskierrosten arvioinnit, palveluiden sisällön tai laatutavoitteiden muutokset, poikkeamat viranomaismääräyksistä tai normistoista sekä havaittujen vaaratekijöiden poistaminen. 14

15 Viherpalvelujen ylläpitoon osoitettavia muutoksia voivat aiheuttaa poikkeamat viranomaismääräyksistä tai normistoista, palveluiden laatutavoitteisiin liittyvät muutokset, tiedetyn ongelman poistamiseksi tehtävät ylläpitokäytäntöjen muutokset tai ylläpidon järjestämistä koskevat yleiset uudistukset. Tiettyyn toimenpiteeseen johtavat perusteet vaihtelevat aina tapauskohtaisesti tavoitteiden ja lähtökohtien mukaan. Tavoitteiden mukaisen palvelutason saavuttaminen ei ole aina rajallisten resurssien vuoksi mahdollista, ainakaan lyhyellä aikavälillä. Toimenpiteiden määrittelyssä tuleekin ohjata resursseja niille kohteille, jotka ovat kokonaisuuden kannalta ensisijaisia. TOIMENPITEET JA TOIMENPIDETARPEEN MUODOSTUMINEN A Uudiskohteiden rakentaminen 1 Asuinrakentamisen uudisalueet 2 Täydennysrakentamisen kohteet 3 Palveluiltaan alimitoitettujen alueiden palvelutason parantaminen 4 Lähtökohdiltaan edullisten mahdollisuuksien hyödyntäminen 5 Uudentyyppisen palvelun tuottaminen B Kohteiden poistaminen 1 Ylimitoitetun palvelutarjonnan karsiminen 2 Ympäristöltään tai muilta ominaisuuksiltaan epäedullisten tai vaarallisten kohteiden poistaminen 3 Palvelutyypin korvaaminen vaihtoehtoisella toiminnalla 4 Alueen hallinnolliset muutokset (palvelutyypin vaihtaminen) C Peruskunnostukset / käyttötalouden kunnostukset 1 Havaittuun varusteiden tai ympäristön kuntoon perustuvat toimenpiteet 2 Ohjelmoitujen kunnostuskierrosten perusteella toteutetut kunnostukset 3 Poikkeamat viranomaismääräyksistä tai normistoista sekä havaittujen vaaratekijöiden poistaminen 4 Palveluiden laatutavoitteiden muutokset, esim. laatutason nosto / monipuolistaminen D Kohteen ylläpitoon osoitettavat muutokset 1 Poikkeamat viranomaismääräyksistä tai normistoista 2 Palveluiden laatutavoitteiden muutokset 3 Tiedetyn ongelma alueen poistamiseksi tehdyt ylläpitokäytäntöjen muutokset Kuva 2. Ohjelmoitavat toimenpiteet (A-D) sekä toimenpidetarpeen muodostumissyyt 15

16 3.1 Lait, standardit ja asetetut normistot Viherpalvelujen tulee täyttää niitä koskevat lait, standardit ja normistot. Jos kohde ei täytä lakien ja standardien asettamia vaatimuksia, tilanne pitää korjata. Jos puute on vakava, korjaustoimiin pitää ryhtyä välittömästi. Usein tarvittavat muutokset on mahdollista ajoittaa peruskunnostusten yhteyteen tai toteuttaa tietyn siirtymäajan puitteissa. Puutteiden korjaamiselle tulee aina esittää aikataulu, joka voidaan sitoa joko tiettyyn vuoteen tai tietyn toimenpiteen yhteyteen. Ohjelmointia koskevat lait ohjaavat mm. kunnan palveluiden järjestämisen liittyviä yleisiä laatuun ja määrään liittyviä velvoitteita sekä erilaisia tuoteturvallisuuteen liittyviä seikkoja. Useissa tapauksissa laissa määrättyjen velvoitteiden toteuttamistapaa ei ole tarkkaan ohjattu. Näissä tapauksissa noudatetaan yleisesti käytössä olevia normistoja tai kaupungin ja muun viranomaistahon päättämiä menettelytapoja. Toisaalta esimerkiksi kunnossapitolaissa määriteltyjen katujen ja tonttialueiden kunnossapitovastuiden jakamisessa ei juuri ole mahdollista tehdä kuntakohtaisia tulkintoja. Viherpalveluiden järjestämiseen liittyviä lakeja ovat mm. Suomen Perustuslaki 731/1999, Kuntalaki 365/1995, Liikuntalaki 1054/1998, Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999, Kansanterveyslaki 66/1972, Järjestyslaki 612/2003,Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta 75/2004, Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 669/1978 ja Luonnonsuojelulaki 1096/1996. Standardit ovat eri standardisointilaitoksissa (esim. DIN, CEN, SFS) laadittuja ohjeistuksia, jotka esittävät suosituksia erityyppisien asioiden toteutus- ja tekotavasta. Ne eivät ole sellaisenaan sitovia säännöksiä, ellei niitä ole asetettu viranomaisten taholta noudatettaviksi. Viranomaisten asettamat omat normistot voivat olla kaupungin itse määrittelemiä tai aluehallinnon kautta saatuja turvallisuuteen tai palveluiden laatuun liittyviä ohjeita. 3.2 Strategiset ohjelmat ja hankkeet Strategiset ohjelmat ja hankkeet ovat laajojen aihepiirien sisällön sekä alemman suunnittelutason ohjaamiseen tarkoitettuja työkaluja. Kaupungissa on useita strategisen tason ohjelmia ja hankkeita, joiden tulee tukea Jyväskylän kaupunkistrategian toteutumista. Suoraan tai epäsuorasti viherpalveluiden järjestämiseen liittyviä ohjelmia ja hankkeita ovat mm. Jyväskylän seudullinen liikuntasuunnitelma, Kaupungin ympäristöpolitiikka, Jyväskylän ilmastoohjelma, Valon kaupunki-hanke, Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma sekä kaupungin viherpolitiikka Jyväskylän viherpolitiikka Viherpalveluiden kannalta tärkein strateginen ohjelma on Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka, joka määrittelee toimintalinjat eri vastuualueilla tapahtuvalla viheralueiden suunnittelulle, rakentamiselle ja ylläpidolle. Viherpolitiikan tavoitteena on edistää osaltaan kaupunkistrategiassa, kaupungin ympäristöpolitiikassa sekä ilmasto-ohjelmassa esitettyjä tavoitteita kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi, vetovoimaisen yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi, viherrakenteen kohentamiseksi, luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi, olemassa olevien esteettisten ja kulttuuriarvojen säilyttämiseksi, ilmastomuutoksen huomioimiseksi sekä asukkaiden osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Viherpolitiikassa määritellyt seitsemän keskeistä hanketavoitteita ohjaavaa pääteemaa ovat Viherasiat ovat yhteisiä, Liikkeelle lähiympäristöön, Päijänteelle, Kehä Vihreä, 16

17 Kierretään Kehä Sinisiä, Uudenlainen kaupunkivihreä sekä Maiseman muisti. Jokaisen aihekokonaisuuden käsittelyyn liittyy seitsemän näkökulmaa, joita halutaan erityisesti korostaa pääteemojen tarkasteluissa. Nämä ns. HELYYT muodostuvat hyvinvoinnin ja terveyden, esteettömyyden, luonnon monimuotoisuuden, ympäristötietoisuuden, ylläpidon sekä tapahtumien ja matkailun näkökulmista. Viherpalveluohjelmassa esitettyjen investointien ja käyttötalouden resurssien kohdentaminen toteutetaan viherpolitiikan tavoitteet, pääteemat sekä keskeiset näkökulmat huomioon ottavalla tavalla. Kehä Vihreä Jyväskylän kaupungin viherpolitiikasta yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi nousee Kehä Vihreän toteuttaminen. Kehä Vihreä on periaate keskustaa ympäröivästä, eri viheralueista muodostuvasta vyöhykkeestä. Siitä halutaan näkyvä viherkohde, jonka reittejä kehitetään yhtenäisiksi, ja jonka varrelle osoitetaan mm. julkista taidetta tai viherpalvelujen erityiskohteita, kuten puulajipuistoja. Kehä Vihreän runko muodostuu Harjun edustuspuiston, Lutakonpuiston, Mattilanniemen puistoalueen, Viitaniemen puistoalueiden sekä Tourujoen varren viheralueista. Kehä Vihreä parantaa erityisesti keskustan virkistysmahdollisuuksia, mutta sillä on myös laajempaa merkitystä kaikkien kaupunkilaisten yhteisenä viherkohteena. Tourujoen varren puistoalueet tulevat kehittymään voimakkaasti erityisesti Kankaan alueen kohdalla, minkä lisäksi Tourujoen osalta tavoitellaan erityisesti virkistysreitistön jatkuvuuden parantamista. Viherpalveluohjelmaan on esitetty palveluittain Kehä Vihreän alueelle sijoittuvat nykyiset ja uudet kohteet. Kankaan osalta ei vielä ole täysin selkeää, millaisia puistoja sinne tullaan rakentamaan, mutta rakentamiseen on varauduttu 2010-luvun loppupuolella. Kehä Siniset Jyväskylän kaupungin viherpolitiikassa on nostettu yhdeksi periaatteeksi Kehä Siniset, joilla tarkoitetaan järvien rantoja kiertäviä viheralueita ja erityisesti niillä olevia virkistysreitistöjä. Keskeisimmät Kehä Siniset tulevat olemaan Jyväsjärven rantaraitti sekä Tuomiojärveä ja Palokkajärveä kiertävät virkistysreitit. Nämä kolme kohdetta on nostettu esille tekeillä olevassa yleiskaavassa. Muita kohteita tulevat olemaan Kuokkalan etelärantoja kiertävä reitti, Vaajakosken suuntaan ranta-alueita pitkin kulkeva reitti, Säynätsalon pääsaaren ympäri kulkeva reitti, Luonetjärven rantareitti sekä Korpilahden Kirkkolahden reitti. Kehä Siniset ohjelmoidaan erillisessä virkistysreittiohjelmassa (VRO), joka on käynnistynyt vuonna Reittien varsilla tulee sijaitsemaan erilaisia viherpalveluita, kuten uimarantoja, koirien uittopaikkoja tai oleskelupuistoja. Vielä toteutumattomien reittiosuuksien osalta saattaa nousta esille uusia palvelutarpeita, joita kaikkia ei ole osattu vielä tässä viherpalveluohjelmassa esittää. 3.3 Maankäyttö Maankäytön suunnittelu määrää uusien asuinalueiden sijainnin, ja tästä aiheutuvan palvelutarpeen kasvun. Viherpalveluiden sijainti ja ympäristön laadulliset ominaisuudet esitetään konkreettisesti asemakaavatasolla. Vastavuoroisesti kaavoituksessa otetaan huomioon viherpalveluohjelmassa määritellyt mitoitukset ja palveluverkkoon liittyvät tavoitteet. Viherpalveluohjelmassa esitettyjen uusinvestointien aikataulutus perustuu pääasiassa kaavoituksen kautta tulleisiin uudisalueiden arvioituihin toteutusaikatauluihin. Kaavoitusohjelmassa esitetyt maankäytön aikataulut ovat tärkein peruste investointien aikataulutukselle. Myös merkittävimpiin pidemmän aikavälin tavoitesuunnitelmiin on liitetty arviot alueiden ominaisuuksien mukaisista viherpalveluista. Vuoden 2014 jälkeen ulottuviin maankäytöllisiin tavoitteisiin liittyy epävarmuustekijöitä, ja toteutusaikatauluja tuleekin tarkistaa vuosittain. 17

18 Viheralueverkostoja tarkastellaan kattavasti yleiskaavatasolla. Jyväskylään on laadittu vanhan kuntajaon aikainen viherosayleiskaavaluonnos, jonka sisältö kehittyy toistaiseksi muun yleiskaavasuunnittelun yhteydessä. Yleiskaavan viheralueisiin liittyvissä tarkasteluissa määritellään tärkeimmät viheralueet, ja niitä yhdistävät viheryhteydet. Tavoitteena on turvata riittävä, monipuolinen ja laadukas viheralueiden verkosto sekä turvata maisemallisten, kulttuurihistoriallisten ja luonnonarvojen säilyminen. Viheralueverkosto halutaan säilyttää ehyenä ja yhtenäisenä kasvavan kaupungin lisääntyvien maankäyttöpaineiden puristuksessa. Viheryhteyksien tarkastelussa on tärkeää myös varmistaa yhteyksien jatkuminen yli kuntarajojen. 3.4 Väestötiedot ja käyttäjäryhmät Eri palveluilla on tietyt pääasialliset käyttäjäryhmät, joiden määrittelyyn vaikuttavat ikä, perhemuoto, harrasteet ja kiinnostuksen kohteet, terveystilanne sekä yleiset palveluiden käyttömahdollisuuksiin vaikuttavat seikat. Palveluiden järjestäminen on tarpeellista, jos käyttäjäryhmiin kuuluvien määrä on alueellisesti tarpeeksi suuri. Ohjelmoinnissa käytettävät arviot käyttäjäryhmien alueellisesta suuruudesta perustuvat pääasiassa väestömäärä- ja ikäjakaumatietoon. Erilaisten yleistilastojen pohjalta voidaan laatia käyttäjäryhmäarvioita. Alueelliset asukasmäärät ja väestörakenne ovat tärkeimpiä palveluiden tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Väestötietojen avulla voidaan asettaa tavoitteet eri palveluiden sijoittumiselle ja määrälle. Lähes kaikkien viherpalveluiden tarve on sidoksissa väestön alueelliseen kokonaismäärään ja ikäjakaumaan, vaikka näiden merkitys eri palveluiden kohdalla vaihtelee. Esimerkiksi leikkipuistojen tarve on lähes suorassa suhteessa lähialueen lasten määrään. Toisaalta matonpesupaikkojen palvelutarve perustuu varsin laajojen alueiden kokonaisväestöön ja kotitalouksien määriin. Joissain poikkeustapauksissa, kuten kasvitieteellisten kohteiden osalla, väestötekijöillä ei juuri ole merkittävää vaikutusta palvelutarpeeseen. Rakennettuja alueita koskevat kaupunginosakohtaiset väestöennusteet vaikuttavat vain vähän olemassa olevien viherpalvelukohteiden kehittämiseen. Sitä vastoin rakentamisen kautta muodostuvien uudisalueiden vaikutus viherpalveluiden investointitarpeisiin on keskeinen. Alueelliset asukasmäärät ja väestörakenne ovat tärkeimpiä palveluiden tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Väestötietojen avulla voidaan asettaa tavoitteet eri palveluiden sijoittumiselle ja määrälle. Lähes kaikkien viherpalveluiden tarve on sidoksissa väestön alueelliseen kokonaismäärään ja ikäjakaumaan, vaikka näiden merkitys eri palveluiden kohdalla vaihtelee. Esimerkiksi leikkipuistojen tarve on lähes suorassa suhteessa lähialueen lasten määrään. Toisaalta matonpesupaikkojen palvelutarve perustuu varsin laajojen alueiden kokonaisväestöön ja kotitalouksien määriin. Joissain poikkeustapauksissa, kuten kasvitieteellisten kohteiden osalla, väestötekijöillä ei juuri ole merkittävää vaikutusta palvelutarpeeseen. Rakennettuja alueita koskevat kaupunginosakohtaiset väestöennusteet vaikuttavat vain vähän olemassa olevien viherpalvelukohteiden kehittämiseen. Sitä vastoin rakentamisen kautta muodostuvien uudisalueiden vaikutus viherpalveluiden investointitarpeisiin on keskeinen. 18

19 Kuva 3. Jyväskylän alueellinen väestöjakauma, yhden km2:n ruutujakotarkastelu 19

20 3.5 Asukasmielipiteet Käyttäjäryhmien mielipiteet ovat tärkeitä perusteita viherpalvelujen kehittämiselle. Yleistä taustatietoa kerätään kyselyillä ja asukastilaisuuksilla sekä asukkaiden suorien palautteiden perusteella. Varsinaista ohjelmointia koskevaa kyselyä ei ole loppuraportin laatimisen yhteydessä järjestetty, mutta työn aikaisemmassa vaiheessa on pidetty useita asukastilaisuuksia sekä raportin kommentointikierroksia. Loppuraporttia koskevat asukaspalautteet kerätään työn nähtävilläolovaiheessa. Keskeisimmät säännöllisesti pidettävistä asukasmielipiteiden kartoituksista ovat vuosittain järjestettävät katu- ja puistofoorumit sekä palvelutyytyväisyystutkimukset. Jyväskylän kaupunki on osallistunut vuosittain suurten kaupunkien yhdyskuntateknisiä palveluita koskevaan palvelutyytyväisyystutkimukseen (FCG Efeko Oy). Tutkimukseen liittyy yhdyskuntateknisten palveluiden lisäksi viheralueiden laatuun liittyviä kyselyitä. Asukkailta on tiedusteltu mielipiteitä keskustan ja asuntoalueiden puistojen hoidosta, leikkipaikkojen siisteydestä ja varusteiden kunnosta sekä lähimetsien hoidosta. Kaupunkirakennepalvelut järjestää asukastilaisuutena ja sitä edeltävänä asukaskyselynä katu- ja puistofoorumin kahdesti vuodessa. Foorumin tarkoituksena on selvittää asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluiden laadusta sekä asukasyhteistyön toimivuudesta. Kaupunki on jaettu selvitystä varten kahdeksaan alueeseen, joista selvitetään neljän vuoden välein asukkaiden toiveet ja mielipiteet. Kaupunkirakennepalvelut kerää jatkuvasti sähköpostitse, puhelimitse, kirjeitse tai wwwpalveluiden kautta saapunutta palautetta. Perinteisten menetelmien lisäksi suosiota on saanut www-sivujen karttapalveluun liitetty toiminto, joka mahdollistaa palautteen sitomisen karttaaineistoon. Suora palaute koskee usein ylläpidon toimintoihin liittyviä yksittäisiä huomioita, mutta myös muihin osa-alueisiin liittyviä huomioita on annettu. Asukaspalaute on erityisen tärkeitä joidenkin erityispalveluiden, kuten koira- ja skeittipalveluiden osalta. Trendit ja lajien kehittyminen luovat painetta kokonaan uusien palvelujen tarpeelle. Hyvänä esimerkkinä on nykyisin uutena lajityyppinä esiin noussut parkour. Eri kanavia pitkin saadut viherpalveluita koskevat palautteet on otettu huomioon työryhmätyöskentelyssä. Loppuraporttiluonnos asetetaan nähtäville huhtikuussa 2012, jolloin asukkaiden on mahdollista antaa sisältöä koskevia palautteita. Kaikki asukaspalautteet käsitellään työryhmässä ja palautteeseen annetaan kirjalliset vastineet. 3.6 Ympäristötekijät Ympäristötekijöillä on huomattava merkitys kohteen soveltumisessa viherpalvelukäyttöön. Ympäristön vaikutus turvallisuuteen ja viihtyvyyteen sekä rakentamisen ja ylläpidon kustannuksiin on keskeinen. Luonnonympäristöä arvioitaessa palveluiden suunnitteluun vaikuttavat valo-olosuhteet, paahteisuus, tuulisuus, maastonmuodot, vesistöt sekä maaperä ja kasvillisuus. Lähtökohtaisesti palvelulle pyritään löytämään mahdollisimman hyvin soveltuvat olosuhteet, jolloin sekä rakentamiskustannukset että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Palvelut tulee aina järjestää niin, että niitä on turvallista käyttää. Jyrkänteet, vesistöt, suuret kivet, uimarantojen pohjanmuodot jne., voivat kasvattaa merkittävästi palveluiden käyttöön liittyviä riskejä. Onnettomuusmahdollisuus tulee minimoida tai poistaa kokonaan. Jos palvelu joudutaan esim. maankäytöllisistä syistä rakentamaan riskialueelle, tulee onnettomuusmahdollisuus poistaa estämällä pääsy vaaralliselle alueelle tai poistamalla riski kokonaan. 20

21 Suoraan ihmisen toiminnasta johtuvia käyttöä rajoittavia ympäristötekijöitä voivat olla meluisuus sekä ilman ja maaperän saastuminen. Näiden tekijöiden kohdalla on yleisesti määriteltyjä raja-arvoja, joiden ylittyminen edellyttää toimenpiteitä. Valtioneuvoston päätöksessä 993/92 annettujen ympäristömelun ohjearvojen mukaan virkistysalueiden keskiäänitaso saa päivällä olla enintään 55 db ja yöllä 50 db. Meluisuus heikentää alueen viihtyisyyden lisäksi ympäristön havainnointia, ja lisää onnettomuusriskiä. Meluhaittaa voidaan vähentää toimintojen ja kasvillisuuden sijoittelulla, maastonmuotoilulla tai suojarakenteilla. Ilman ja maaperän saastuneisuus ei ole vaikuttanut ensisijaisesti tässä työssä ohjaavana tekijänä palveluiden sijoittumiseen. Joitain väliaikaisia käyttörajoituksia on jouduttu kuitenkin antamaan esim. uimavesistöihin tapahtuneista jätevesipäästöistä johtuen. 3.7 Kaupunkirakenteellinen sijainti Kaupunkirakenteellisella sijainnilla on vaikutuksia sekä palveluiden käyttömahdollisuuksiin että kaupunkikuvan muodostumiseen. Palveluiden tulee sijaita helposti saavutettavissa ja käytön kannalta riittävän lähellä kohderyhmiä. Tietyille palveluille on suotuisaa sijaita vilkkaiden virkistysreittien tai kevyen liikenteen väylien varsilla, kun taas osa palveluista hyötyy hyvistä ajoneuvoliikenteen järjestelyistä. Saavutettavuuteen liittyvät riskitekijät, kuten reitteihin liittyvät onnettomuustilastot, katujen ja kevyen liikenteen väylien risteykset ja alikulkujärjestelyt tulee huomioida palveluiden sijoittumista ja tyyppiä suunniteltaessa. Kaupunkirakenteelliseen sijaintiin liittyy saavutettavuustekijöiden lisäksi esteettisten arvojen huomiointi sekä suhde muihin palveluihin. 3.8 Viherpalveluiden kunto Huolellisen ohjelmoinnin laatiminen edellyttää ajantasaista tietoa kohteiden laatutasosta ja kunnosta. Kuntoarviot tehdään aina viherpalvelun kaikkien tuoteosien muodostamaa kokonaisuutta arvioiden. Arvioitavat tuoteosat vaihtelevat palvelusta riippuen, mutta niillä tarkoitetaan ensisijaisesti päällysteitä, rakenteita, varusteita ja kalusteita, kasvillisuutta jne. Kuntopoikkeamat voivat vaihdella toimintoja haittaamattomista pienistä kulumisista selviin esteettisiin puutteisiin sekä toimintoihin vaikuttaviin merkittäviin kulumiin ja materiaalien tai välineiden vaurioihin saakka. Selkeät onnettomuus- ja loukkaantumisriskin aiheuttavat kuntopoikkeamat poistetaan havaittaessa välittömästi. Ylläpito saa nopeasti tiedot selkeistä kuntopoikkeamista oman toiminnan tai asukasaktiivisuuden kautta. Pienet vauriot ja laadulliset puutteet korjataan havainnon jälkeen ylläpidon tuotekuvauksen mukaisesti. Suuria korjaustöitä edellyttävien vaurioiden kohdalla palvelun käyttöä voidaan joutua rajoittamaan ennen kunnostustöiden suorittamista. Myös vähitellen etenevä kuluminen voi kasvattaa korjausvelkaa merkittävästi. Resurssien riittävyys on ongelmallista, mikäli kulumisen seurauksena useat kohteet tulevat lyhyellä aikavälillä peruskunnostusta vaativaan kuntoon. Korvausvelan kehittyminen estetään säännöllisten kunnostusten ja hyvän perusylläpidon avulla. 3.9 Palveluiden laatu Palveluiden laatu liittyy tässä yhteydessä palvelun toiminnalliseen laatuun sekä monipuolisuuteen. Toiminnallinen laatu tarkoittaa palvelun käyttötarkoituksen täyttymistä, varusteiden laatua, toimintaa tukevien varusteiden, kuten valaistuksen tasoa jne. Monipuolisuus sisältää pääasiallisen käyttötarkoituksen sekä sitä täydentävien ominaisuuksien määrää. Se voi liittyä erilaisiin liikunnallisiin tai leikin mahdollisuuksiin, eri ikäryhmien huomioimiseen, ekologisiin tekijöihin, toimintaa tukevaan lähiympäristöön tms. Yksittäisten palveluiden sisältö voi muuttua ympäristön, käyttäjäryhmien, resurssien tai yleisten 21

22 sisältötavoitteiden muuttuessa Mitoituksellinen palvelutaso Palvelujen ohjelmoinnin kannalta on oleellista määrittää, millä edellytyksillä palvelutasoa voidaan pitää asukkaan kannalta riittävänä. Lisäksi tarvitaan väestöpohjaan, alueelliseen tasapuolisuuteen tai muuhun tekijään liitettävä määritelmä, milloin kaupungin on järkevää tarjota viherpalvelua. Käytännössä kaupunki voi määritellä tuoteturvallisuutta lukuun ottamatta melko vapaasti tavoitteellisen palveluverkon ja palveluiden laadun. Viherpalveluohjelmassa esitetty tavoitteellinen palvelutaso on mitoitettu siten että toimivat palvelut turvataan välttäen kuitenkin ylimitoitettua tarjontaa. Asetettu tavoitetaso toimii ohjeellisena toimenpiteiden suunnittelun apuvälineenä. Käytännössä toimenpiteet suhteutetaan käytössä olevien resurssien sekä alueellisten erityisominaisuuksien mukaan. Jokaisella viherpalvelulla on omanlaisensa kysyntä, merkittävyys ja vetovoima. Tietyn palvelun kysynnän voimakkuus riippuu väestöpohjasta, maankäytöstä, ympäristöstä ja muista palveluista. Kaupunki määrittelee palvelukohtaiset raja-arvot, milloin ja minkälaisia alueellisia viherpalveluita tulisi tavoitteellisesti olla käytettävissä. Viherpalveluohjelmassa on esitetty kysynnän arvioinnin apuvälineeksi mitoituksellisia tunnuslukuja sekä niistä johdettuja kartta- ja luettelotarkasteluja. Tunnuslukujen avulla alueisiin voidaan sitoa palveluiden tavoitetaso sekä hallita palveluiden tasapuolisuutta ja investointien ohjaamista ensisijaisille kohteille. Resurssit eivät aina mahdollista palvelutarpeen välitöntä tyydyttämistä, jolloin palveluiden järjestämisen priorisointi tulee harkita myös alueellisen tasapuolisuuden perusteella. Palvelujen saavutettavuus kuvaa mitoitustarkasteluissa käyttäjän ja palvelun välistä etäisyyttä. Käytännössä saavutettavuuteen liittyvät oleellisesti myös väylät, topografia ja vesistöt, mutta ne huomioidaan lähinnä karttatarkastelujen perusteella. Palveluille on sovittu määritelmät saavutettavuusetäisyydestä tai palvelutiheydestä, jolloin saavutettavuuden voidaan olettaa olevan hyvällä tasolla. Mitoituksissa on huomioitu myös käyttäjäryhmien vaatimukset Resurssit Viherpalveluiden järjestäminen edellyttää investointeihin sekä ylläpitoon varattavia riittäviä resursseja. Investoinneilla tarkoitetaan pitkävaikutteisia hankintoja, kuten kohteiden suunnitteluun ja rakentamiseen kuuluvia töitä. Investointirahoitus jaetaan uudiskohteiden rakentamisen sisältäviin uusinvestointeihin sekä korjausrakentamistoimiin, kuten peruskunnostuksiin ja laatutason muutostyöt sisältäviin korvausinvestointeihin. Ylläpidolla tarkoitetaan hoito- ja kunnossapitotehtäviä, jotka auttavat säilyttämään olemassa olevien viheralueiden laatua tavoitteiden mukaisella tasolla. Kuntataloudessa vuosikulut ja muut lyhytvaikutteiset hankinnat, kuten ylläpitoon kuuluvat työt, sisältyvät käyttötalouteen. Viherpalveluiden kokonaisinvestointien vuositaso säilytetään 1,6-1,8 miljoonan euron suuruisena. Viherpalveluohjelmassa mukana oleviin katuviheralueisiin liittyvät vuosittaiset :n varaukset sisältyvät katupalvelujen investointeihin, eikä niitä sisällytetä viherpalvelujen talousarvioon. Uudis- ja korvausinvestointien suhde voi vaihdella vuosittain merkittävästi. Tällöin korvausinvestoinnit pyritään sovittamaan uudisrakentamisen tarpeisiin vuosittaisten kustannusten tasoittamiseksi. Viheralueiden ylläpidon resurssit kohdentuvat erityisesti A-hoitoluokkiin kuuluviin rakennettuihin viheralueisiin sekä B-hoitoluokitukseen kuuluviin avoimiin viheralueisiin. Osaa rakennetuista viheralueista, esimerkiksi alppiruusupuistoa, hoidetaan taajamametsän C-hoitoluokkakuvauksella. Rakentamattomat viheralueet kuuluvat pääsääntöisesti tonttituotannon vastuulle. Käynnissä olevat Jyväskylän organisaatiomuutosten vaikutukset 22

23 metsien hoitovastuisiin tulevat tarkentumaan vuoden 2013 alkuun mennessä. Kaikkiaan viheralueiden ylläpidon toimintamenot olivat vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan noin 3,07 miljoonaa. Tästä talvihoidon osuus oli , kesähoidon 1,465 miljoonaa, puhtaanapidon ja viheraluiden kunnossapidon Tämän lisäksi ilkivallan puhdistuksiin ja korjauksiin, asukasyhteistyöhön sekä kehittämisprojekteihin käytettiin yhteensä Vuonna 2010 katupalveluiden käyttötalousrahoitukseen kuuluvien katuviheralueiden ylläpitotoimien kustannukset olivat Viherpalveluiden määrän lisääntyminen kasvattaa ylläpidon työmäärää sekä vuosittaisten kunnostusten tarvetta. Ylläpitoon ja peruskunnostuksiin vaadittavat määrärahat tulee olla muuttuvien palvelumäärien edellyttämällä tasolla. Nopea reagointi palvelumäärien muutoksiin ei ole peruskunnostuksiin varattavien investointimäärärahojen muutosten osalta tarpeellista. Sitä vastoin ylläpitomäärärahojen tulee seurata aina palvelumäärien muutoksia, jotta laatutaso voidaan säilyttää vakaana. Mikäli ylläpidosta ja peruskunnostuksista joudutaan tinkimään, voi seurauksena olla vaikeasti korjattava palveluiden laadun yleinen rapistuminen Toimenpidearviointi Edellisissä kappaleissa kuvattujen tekijöiden vaikutus ja painotukset toteutettaviin toimenpiteisiin arvioidaan jokaisen kohteen osalta erikseen. Toimenpiteet pohjautuvat aina eri tekijöiden muodostamaan kokonaisuuteen ja käytössä oleviin resursseihin. Toimenpiteiden määrittely perustuu ylläpidon raportointiin, asukaspalautteeseen sekä tilaajan omiin havaintoihin ja seurantaan. Näitä täydentävänä tietona viherpalveluohjelmassa on koostettu leikkipuistoille, uimarannoille, kentille ja osalle oleskelupuistoista palveluiden yleisiä ominaisuuksia kuvaavat arvioinnit (Liite 1) Arviointi jakaantuu toimenpideindekseihin, onnettomuuksien todennäköisyyttä ja vakavuutta kuvaaviin riski-indekseihin sekä näitä täydentäviin lisätietoihin. Indeksit ilmaisevat lukuarvon avulla arviot kohteiden kunnostusten ja perusparannusten kiireellisyydestä ja sisällöstä. Isompi indeksiluku kertoo toimenpiteiden suuremmasta kiireellisyydestä. Viherpalveluita pisteytettäessä ensisijaisia toimenpidekriteerejä on painotettu kertoimilla niiden merkittävyyden mukaan. Laaditut indeksiluvut antavat yhden perusteen toimenpiteiden sisällölle ja ajoitukselle. Lopulliset toimenpidearviot tehdään kuitenkin kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksen ja aihevastuussa olevien virkamiesten ja politiikkojen päätösten perusteella. Toimenpideindeksissä arviointiin on otettu mukaan kuntoon, palvelutarpeeseen, verkostolliseen asemaan ja yleisiin laatutekijöihin vaikuttavia tekijöitä. Kukin tekijä on pisteytetty yleensä 1-3 tai 1-5 asteikolla. Toimenpiteiden ohjaamisessa on edelleen painotettu erityisesti kuntoon liittyviä pisteytyksiä. Riski-indeksi liittyy Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukaiseen palveluntarjoajan velvollisuuteen laatia kuluttajapalveluita koskevat turvallisuusasiakirjat, joista ilmenee toimintaohjeet vaarojen tunnistamiseksi, riskien hallitsemiseksi sekä niistä tiedottamiseksi. Riski-indeksissä kuvataan palveluiden yleisen riskiarvion laatimisen kriteerit, riskiarviot sekä kohteiden yleiset toimenpidesuositukset. Riskiarvio voidaan ulottaa koskemaan kaikkia palveluita, mutta vuoden 2012 alussa riski-indeksi on määritelty vain keskeisimmille toiminnallisille palveluille. Riski-indeksin arvioinnissa on otettu huomioon ympäristöllisiä tekijöitä, kuten jyrkänteet, vesistöt ja liikenne, sekä palvelun tuoteosiin liittyviä riskejä, kuten valaistus, turva-alustojen kunto ja varusteiden puutteet. Lisäksi on arvioitu sisäisiin toimintoihin liittyviä riskejä, kuten leikkitoimintojen risteämisestä aiheutuvia törmäysriskejä. Arviointiin on myös kerätty palvelukohtaisesti lisätietoja, kuten päiväkotien läheisyys jne. Ohjelmoinnin keskeinen tehtävä on sovittaa uudisrakentaminen, poistot sekä kunnostukset 23

24 ja peruskunnostukset siten, että toimenpiteet on mahdollista toteuttaa käytettävissä olevilla resursseilla. Jotkin havaitut puutteet edellyttävät välitöntä reagointia, kuten vaaraa aiheuttavat vauriot tms. Näiden puutteiden korjaaminen ei edellytä ohjelmointityötä, vaan ne suoritetaan ylläpidon ja tarvittaessa erikseen tilattavien töiden kautta. Jossain tapauksissa havaittujen puutteiden korjaaminen on taloudellisesti kannattavaa koota tehtäväksi kerralla esim. peruskunnostusten yhteydessä. 4 OSA-ALUEKOHTAISET OHJELMOINNIT 4.1 Leikkipuistot Leikkipuistojen määrällä ja laadulla on suuri merkitys lapsiperheiden asumisviihtyvyyteen. Leikkipuistot tarjoavat lapsille turvallisen ja monipuolisen ympäristön fyysistä kehitystä ja sosiaalisia taitoja tukevaan toimintaan. Leikkipuistojen sijainnit ja välineistö on suunniteltu palvelemaan erityisesti niitä perheitä, joihin kuuluu 0-12-vuotiaita lapsia. Useissa leikkipuistoissa palvelua on haluttu laajentaa tarjoamalla nuorisolle, aikuisille ja ikääntyville soveltuvia toimintoja. Leikkitoimintojen lisäksi puistoilla on merkitystä yleisen virkistyskäytön, kaupunkikuvan ja ympäristön jäsentymisen kannalta Leikkipuistopalvelujen luokittelu Toimintapuistot Toimintapuistot ovat yhtä kaupunginosaa tai useita kaupunginosia palvelevia toiminnallisia puistoalueita. Yhdyskuntatekniikan viherpalveluiden lisäksi kokonaisuuteen voi liittyä myös muiden eri palvelualueiden, kuten Tilapalvelun hallinnoimia rakennuksia tai liikuntapalveluiden toimintoja. Toimintapuistoilla on huomattavaa alueellista virkistyskäyttöarvoa myös leikkipuistopalveluita laajemmassa merkityksessä. Luokituksen määrittely sisältää viheraluekokonaisuuden, joka mahdollistaa monipuoliset, eri ikäryhmille suunnatut toimintamahdollisuudet. Tämä tarkoittaa vuotiaiden lasten leikkialueen lisäksi vähintään yhdelle muulle ikäryhmälle suunnattuja toimintoja. Käytännössä tämä on toteutettu sijoittamalla puistoon leikkialueiden lisäksi erilaisia liikunnallisia toimintoja, kuten pelikenttiä, skeittialueita, kiipeilyseiniä, parkour-ratoja ja kuntoiluvälineitä. Senioritoimintojen toteutusmahdollisuudet tulee arvioida jokaisen toimintapuiston peruskorjauksen ja uusinvestoinnin yhteydessä. Niiden olemassaolo ei kuitenkaan ole välttämätöntä toimintapuistomääritelmän saamiseksi. Kuva 4: Kangaslammen toimintapuisto, leikkialue, kenttä ja parkour-alue (Jyväskylän kaupunki, Jukka Järviniemi) 24

25 Toimintapuistojen leikkialueiden tulee olla monipuolisia ja mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa palvelevia. Leikkivälineiden tulisi jakaantua tasapuolisesti eri ikäryhmille viitteellisesti suunniteltujen välineiden kesken. Tavoitteellista on tarjota vuotiaiden ikäryhmille useita eri tavoin toteutettuja toiminnallisia alueita. Toimintapuistoihin on suositeltavaa sijoittaa perusvälineistöstä poikkeavia välineitä tai puiston teemaan liittyviä puistoa yksilöiviä varusteita. Ympäristörakentamisen laatu, kasvillisuuden luonnonmukaisuusaste ja istutusalueiden laajuus voivat vaihdella puistokohteesta riippuen. Toimintapuistojen kohdalla voidaan kuitenkin varautua muita leikkipuistoja laajempien istutusten ja ympäristörakenteiden toteuttamiseen. Kaupunkirakenteellisesti toimintapuistojen sijainnin tulee olla keskeinen ja luonnollisten kulkuyhteyksien varrella. Kohteen tulee olla saavutettavissa lähialueelta kevyen liikenteen välinein. Toiminnallisten alueiden runsaudesta johtuen erityistä huomiota tulee kiinnittää puiston sisäisen käytäväverkoston turvallisuuteen. Laajemman palvelun kannalta on edullista, jos puiston lähistöllä on mahdollisuus yleiseen pysäköintiin. Tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota harvemmin asutuilla seuduilla, missä palveluetäisyydet voivat muodostua pitkiksi. Pysäköinnin sijoittamista varsinaisen puiston alueelle ei kuitenkaan tilallisista ja turvallisuussyistä johtuen suositella. Kuva 5. Orakkaan korttelileikkipuisto (kuva: Anne Pitkänen, Jyväskylän kaupunki) Korttelileikkipuistot Korttelileikkipuistot ovat tarkoitettu asuinaluekohtaisiksi leikki- ja virkistyspaikoiksi. Niiden käyttö on suunnattu toimintapuistoja selkeämmin vuotialle lapsille. Korttelipuistot voivat olla pääasiassa leikkialueeksi varattuja puistoalueita tai lähinnä oleskelukäyttöön varattuja puistoja, joissa leikille varattu alue jää suhteellisen pieneksi. Korttelileikkipuiston varustetaso on toimintapuistoja vaatimattomampi. Perusvälineet tarjoavat riittävän toiminnallisuuden, mutta monipuolisemmatkin välineet ovat mahdollisia. Usein leikkivälineitä täydentää pieni pelailuun ja leikkiin soveltuva kenttä. Kenttiä lukuun ottamatta muut toiminnalliset viherpalvelut ovat korttelileikkipuistoissa harvinaisia. Oleskelua palvelemaan riittää yksittäinenkin penkki ja roska-astia. Ympäristörakenteet ja istutukset pyritään pitämään melko vaatimattomina, kestävinä ja helppohoitoisina. Osa korttelipuistoista pidetään talvisin käyttökunnossa. Suuria maastonmuotoiluja ei suositella tehtäväksi. Korttelileikkipuistot voivat sijaita pienillä suojaisilla kortteleiden välisillä viheralueilla, mutta keskeisempi sijoittelu lisää laajempaa käyttöä. Myös korttelipuistoihin tulee johtaa lähikorttelista hyvä kevyen liikenteen verkosto, mutta yleisiin pysäköintimahdollisuuksiin ei ole tarpeellista kiinnittää erityistä huomiota. 25

26 4.1.2 Leikkipuistopalveluiden mitoitus ja kehittämistavoitteet Verkostollinen mitoitus Leikkipuistopalvelujen ohjelmointiperiaatteen mukaan palveluita tarvitaan kohtuullisella etäisyydellä niiltä taajama-alueen osilta, joiden väkiluku ylittää 100 asukasta neliökilometriä kohden tai joiden vuotiaiden lasten määrä ylittää 40 lasta neliökilometrillä. Tilannetta voidaan pitää hyvänä, mikäli näillä alueilla matka käyttäjän ja korttelipuiston välillä on enimmillään 500 metriä, ja toimintapuiston 1000 metriä. Jos palvelutarvealueilla ei ole kohtuullisella etäisyydellä leikkipuiston käyttömahdollisuutta, tulee siellä olla jokin muu leikkipuistopalveluita korvaava kohde, kuten yhteiskäyttöön soveltuva koulu- tai päiväkotipiha. Keskusta-alueilla, joissa väestöntiheys on suuri, voi olla tarpeellista sijoittaa kohteita saavutettavuustarkastelun minimivaatimuksia tiheämmin. Ylitiheän palvelutarjonnan käsite on tapauskohtainen. Tilanne tulee aina arvioida erikseen, mikäli edellä kuvattujen 500 m:n ja 1000 m:n saavutettavuusetäisyyksien sisällä on useampia palveluita. Yleensä tilanne on näissä tapauksissa esim. ympäristön tai kaupunkirakenteen luonteesta johtuen hyväksyttävä, mutta joissain tapauksissa palvelujen karsiminen voi olla perusteltua. Kohteiden poistaminen Leikkipuistojen poistamisella pyritään ylläpito- ja investointikustannusten karsimiseen tai harvinaisissa tapauksissa hankkimaan aluetta muihin toimintoihin. Kohteiden poistamisista saadut säästöt riippuvat alueen poiston jälkeisestä käytöstä. Poistettu leikkipuisto voi olla edelleen viheraluetta, tai se voidaan kunnostaa luonnonmukaisemmaksi taajamametsäksi. Mikäli kohteiden karsimista harkitaan, tulee paikalliset olosuhteet arvioida tarkkaan, jottei toimilla heikennetä paikallista asuinviihtyvyyttä. Poistettavien kohteiden valintatilanteissa arvioidaan myös muita tekijöitä, kuten kohteiden päivähoitokäyttöä, kuntoa, ympäristön ominaisuuksia, liikenteellistä sijaintia jne. Peruskunnostettujen kohteiden osalta poistoa ei esitetä peruskunnostusta seuraavalla 10-vuotisjaksolla. Talvikunnossapito Viherpalveluohjelman vahvistamisen myötä määritellään uudelleen leikkipuistojen talvikäyttöön liittyvät linjaukset. Kaikki toimintapuistot tullaan ottamaan talvikunnossapidon piiriin. Päätöksen tarkoituksena on parantaa viherpalveluiden ympärivuotista käyttöastetta ja palvelusisältöä. Talviajan käyttö tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan toimintapuistojen peruskunnostus- tai rakennussuunnitelmissa lasten pulkkailun, ylläpitoa helpottavien välineiden ja materiaalien, riittävän valaistuksen sekä koneellisesti talvihoidettavien käytävien toteuttamisen osalta. Kohteiden talvikäytön tulee olla turvallista, vaikka turvallisuusnormien täyttäminen ei ole kaikkien leikkipaikkatoimintojen osalta mahdollista. Talviajan ylläpidolla huolehditaan kulkuväylien ja portaiden hiekoituksesta sekä lumen ja jään poistamisesta, puhtaanapitokierroksista sekä välineiden puhdistuksista tapauskohtaisen arvioinnin mukaan. Varsinaisia lumiliukumäkiä ei kaupungin toimesta rakenneta niiden ylläpitoon ja vastuukysymyksiin liittyvien seikkojen vuoksi. Korttelipuistojen osalta talvikunnossapito perustuu kohteiden ja palveluverkon ominaisuuksiin. Ensisijaisesti talvikunnossapitokohteiden valinnalla pyritään turvaamaan palveluverkon tasapuolisuus. Osa leikkipuistoissa sijaitsevista kentistä jäädytetään kenttäpalveluiden tarpeiden perusteella. Kaikkien jäädytettäviä kenttäalueita sisältävien puistojen leikkialueiden 26

27 talvikunnossapidosta tullaan lähtökohtaisesti huolehtimaan. Kunnostukset ja peruskunnostukset Leikkipuistoille on ohjelmoitu säännöllisin väliajoin suoritettavat kunnostus- ja peruskunnostusjaksot. Kertyvää korvausvelkaa pienennetään viiden vuoden välein suoritettavilla pienillä kunnostustöillä. Pienten kunnostusten yhteydessä suoritetaan välineiden, varusteiden ja kalusteiden maalauksia, osien uusimista ja tarvittavia pienempiä kunnostustöitä. Lisäksi tehdään turva-alustojen tarkastukset ja tarvittavat kunnostukset sekä päällysteiden pienet kunnostustyöt. Viisivuotiskunnostuksia varten on laadittu erillinen työlista, jonka edellyttämät työt suoritetaan ohjelmoitujen jaksojen mukaisesti. Kunnostusten yhteydessä suoritetaan tuoteosien tarkistukset ja havaitut puutteet raportoidaan tilaajalle. Peruskunnostukset on ohjelmoitu molempien leikkipuistotyyppien kohdalla tehtäväksi 18 vuoden välein, mikä tarkoittaa vuoden 2012 mukaisella puistomäärällä viiden tai kuuden korttelipuiston ja yhden toimintapuiston vuosittaista peruskunnostusta. Peruskunnostuskohteista laaditaan tarkastelujaksolle alustava toimintasuunnitelma, jonka sisältö tarkistetaan vuosittain. Peruskunnostuslistat laaditaan tehtyjen toimenpideindeksien, ja sen ulkopuolelta kerättyjen täydentävien tietojen perusteella. Aitaaminen Päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien käyttämät puistot esitetään Stakesin ja STM:n laatimassa julkaisussa Päivähoidon turvallisuus, Opas 71 Stakes pääsääntöisesti aidattaviksi. Ohjelmointilinjauksen mukaisesti kunkin puiston aitaamistarve arvioidaan erikseen riskikartoituksen perusteella, eikä niitä tulla aitaamaan pelkän päivähoitokäytön perusteella. Aitaamistapana voidaan käyttää puistokäytössä olevia aitatyyppejä. Puistojen aitaamiselle on ollut varattuna vuotuinen määräraha, jonka avulla on huolehdittu riskialttiimpien kohteiden aitaamisista. Nykytilanteessa aitaamistarve on vähentynyt ja tulevina vuosina vuosittainen varaus voidaan ohjata uusien aitauskohteiden rakentamisesta aitojen kunnostuksiin Leikkipuistopalveluiden nykytilanne Toimintapuistoja oli vuoden 2012 alussa yhteensä 18 kpl. Lähes kaikki toimintapuistoiksi luokitellut kohteet sijaitsevat vanhan kuntajaon mukaisen Jyväskylän kaupunginosissa. Vanhan maalaiskunnan alueella ei ole toistaiseksi yhtään toimintapuistotasoista kohdetta. Jyväskylän keskustaa ympäröivien lähialueiden lisäksi vain Korpilahden keskusta-alueella sijaitseva Keskuspuisto on luokiteltu toimintapuistoksi. Tiettyjen toimintapuistojen kohdalla leikkivälineiden ja ympäristön monipuolisuus ei täysin vastaa luokituksen mukaisia tavoitteita. Myöskään mitoituksellinen kattavuus ei täyty kaikilla palvelutarvealueilla, mutta se on kuitenkin yleisesti hyvällä tasolla. Korttelipuistojen verkosto korvaa usein kattavuuden paikallisia puutteita. Selkeästi ylimitoitettua palveluntarjontaa ei ole havaittu. Kortteli- ja pienpuistoja oli vuoden 2012 alussa yhteensä 102 kpl. Korttelipuistot sijaitsevat tasaisesti koko Jyväskylän kaupungin taajama-alueilla. Haja-asutusalueilla saattavat matkat lähimpiin leikkipuistoihin muodostua pitkiksi. Näillä alueilla tulisi olla mahdollisuus hyödyntää koulu- tai päiväkotipihoja lasten yhteiskäyttöalueina. Varustelultaan kohteet ovat luokitusta vastaavalla tasolla. Mitoituksellisesti palvelutiheydessä on paikoitellen sekä ylitiheää että liian harvaa palveluntarjontaa, mikä ei kuitenkaan jokaisen tapauksen kohdalla edellytä toimenpiteitä. 27

28 4.1.4 Leikkipuistoja koskevat toimenpiteet Vuosina ehdotetaan rakennettavaksi yhteensä 24 uutta leikkipuistoa, joista toimintapuistoiksi on suunniteltu kuutta kohdetta. Lisäksi esitetään yhden korttelipuistotasoisen kohteen muuttamista toimintapuistoksi. Puistojen uudisrakentaminen liittyy uusien asuinalueiden toteutukseen. Ehdotettu Luhtisenpuiston korttelipuiston muuttaminen toimintapuistoksi perustuu alueelliseen palvelulaadun kehittämiseen. Vastaavasti poistettavaksi esitetään 10 korttelileikkipuistoa. Poistoilla puretaan ylitiheää palvelutarjontaa, jolloin vapautetaan resursseja palveluverkon muihin investointeihin ja ylläpitoon. Poistettavia toimintapuistoja ei tarkastelujaksolla ole. Vuosien 2012 ja 2020 välille on ohjelmoitu 50 leikkipuiston kunnostusta. Käytännössä vuosittain kunnostettavien kohteiden määrä vaihtelee 2-8 kohteeseen. Toimintapuistoja kunnostetaan tavoitteellisesti yksi / vuosi. Kunnostusmäärien tulee tulevaisuudessa olla määrävuosina 2 kpl, jotta kunnostuskierto saadaan lisääntyvien palveluiden määrän edellyttämälle tasolle. Kunnostusten priorisointi on suoritettu sovittamalla toimenpideindeksiä palveluita koskeviin taustatietoihin. Investointiohjelmassa korttelipuistotasoisen kohteen keskimääräiseksi peruskunnostuskustannukseksi on arvioitu Toimintapuistojen kohdalla peruskunnostusarviot vaihtelevat välillä. Erityisesti toimintapuistojen peruskunnostusten yhteydessä tulee huomioida luokituksen mukaisten tavoitteiden täyttyminen. Leikkipaikkojen aitaamiselle tullaan varaamaan erillisiä resursseja kunnes havaitut riskitekijät on kauttaaltaan minimoitu. Liitteessä 1 on esitetty leikkipuistopalveluiden palveluverkon kokonaistarkastelukartat sekä kohdeluettelo, josta ilmenevät viherpalveluohjelmoinnin tarkastelujaksolle kaavaillut leikkipuistoja koskevat toimenpiteet. Uudiskohteiden tarkka sijainti sekä kohteiden virallinen nimistö määräytyy myöhemmässä vaiheessa. Vuosille esitetyistä uusinvestoinneista ja poistoista on esitetty tarkemmat karttaotteet. 4.2 Uimarantapalvelut Jyväskylän luonnonolosuhteet antavat hyvät lähtökohdat uimarantapalveluiden suunnitteluun. Jyväskylän keskusta sijoittuu Tuomiojärven ja Jyväsjärven väliselle kannakselle ja kaupungin itäosan halkaisee Päijänteestä sekä Leppävedestä muodostuva laaja yhtenäinen vesistöalue. Lisäksi kaupungin alueella on lukuisia uimarantapalveluiden järjestämisen kannalta keskeisiä pienempiä järviä ja lampia. Uimarantapalveluita voidaan hyödyntää varsinaisen käyttötarkoituksensa lisäksi myös muussa käytössä, kuten erilaisten vesiurheilulajien harrastuspaikkoina, uimakoulu- ja pelastusharjoitustoiminnassa sekä kuntoilualueina. Uimarannat palvelevat kaikenikäisiä käyttäjiä, mutta suurimmat käyttäjäryhmät muodostuvat lapsista, lapsiperheistä ja nuorista. Uimarantapalveluita ylläpitävät kaupungin eri palvelualueet sekä yksityiset toimijat. Kaupungin ylläpitämien uimarantojen uimakausi rajoittuu nykyisin väliseen aikaan, jolloin rannoilla toimitaan uimarantaluokituksesta määräytyvien ylläpitoperiaatteiden mukaisesti. Nykyisten avantouintipaikkojen ylläpidosta huolehtivat kaupungin ulkopuoliset toimijat. 28

29 4.2.1 Uimarantapalveluiden luokittelu STM:n uimaranta-asetuksen mukaan uimavedet jaetaan käyttäjämäärien perusteella uimarantoihin sekä EU-uimarantoihin. Uimaranta-asetus puuttuu lähinnä vedenlaatuun liittyviin seikkoihin. Jyväskylässä luokitukseen on lisätty määrityksiä myös hallinnollisen jaon sekä varustuksen osalta. Näiden lisäksi uimavesiksi lasketaan myös talviuintipaikat, jotka eivät kuitenkaan kuulu Jyväskylän kaupungin järjestämiin palveluihin. Uimarannat Yleiskielessä uimaranta-termillä voidaan tarkoittaa kaikkia uimiseen tarkoitettuja uimavesiä ja niihin liittyviä ranta-alueita palveluineen. Jyväskylän kaupungin virallisen luokittelun mukaan uimarantoja ovat kuitenkin vain ne luonnonvaraisella tai rakennetulla rannalla sijaitsevat, yleistä käyttöä varten ylläpidetyt kohteet, joiden kävijämäärä uintikaudella on alle 100 henkilöä vuorokaudessa. Tällä hetkellä kaupungin yleiset uimarannat ovat ohjelmointilinjauksen mukaan yhdyskuntatekniikan hallinnoimia. Joidenkin uimarantojen hallintavastuu voi kävijämäärään perustuvan uimaranta-asetuksen mukaisen määritelmän mukaan olla tulevaisuudessa myös liikuntapalveluilla tai yksityisellä toimijalla. Kuva 7: Lutakon uimaranta (Jyväskylän kaupunki, Jukka Järviniemi) Kaupungin uimarannoille on määritelty minimivarustetaso, jonka mukaisesti rannat varustetaan vähintään pelastusrenkaalla, roska-astialla, ja infotaululla, josta ilmenee rannan nimi, osoite, koordinaatit, ylläpidon yhteystiedot, rannan pohjaprofiili sekä koiranpito- ja lintujenruokkimiskielto. Aikaisemmasta ohjelmoinnista poiketen käymälät ja pukusuojat on lisätty uimarantojen pakollisiin varustuksiin. Turvallisuudesta tulee huolehtia järjestämällä jokaiselle rannalle opastettu pelastusajoneuvoreitti sekä merkitsemällä uintialue poijuin. Lueteltuja minimivarusteita koskevien puutteiden täydentäminen on rantoja koskeva ensisijainen toimenpide. Rannoilla voi olla vapaasti sijoitettuna myös muita palveluita täydentäviä varusteita ja lisäpalveluita, kuten uimalaitureita, hyppytorneja, vesiliukumäkiä, pelikenttiä, vesileikkivarusteita sekä grillikatoksia. Palvelun käytön kannalta on tärkeää järjestää yleinen pysäköintimahdollisuus uimarantojen lähialueelle. Esteettömyys huomioidaan tavanomaisen ympäristörakentamisen keinoin. Erityisesti liikuntatai aistirajoitteiset huomioon ottavan rannan rakentamisesta on keskusteltu. Sen osalta rakentaminen tulee ohjelmointilinjauksen mukaisesti toteuttaa liikuntapalvelujen EU-rannoilla. 29

30 Uimavesien vedenlaadun säännöllisestä tarkkailusta huolehtii sosiaali- ja terveystoimen ympäristöterveysosasto. Uimarantojen osalta otetaan STM:n ohjeistuksen mukaisesti kesäisin vähintään kolme vesinäytettä E.Coli ja suolistoperäisten entrokokkien selvittämiseksi. Suurempien uimarantojen kohdalla vesinäytteiden määrä on nostettu neljään / uimakausi. Lisäksi vedenlaatua tarkkaillaan jätteiden ja syanobakteerien (sinilevät) osalta. Uimaveden tulee täyttää Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (177/2008) mukaiset laatuvaatimukset. EU-Uimarannat STM:n uimaranta-asetuksen mukaan EU-uimarannoiksi katsotaan Suomessa ne rannat, joilla kävijämäärä on yli 100 henkilöä päivässä. EU-uimarannat ovat ohjelmointilinjauksen mukaan liikuntapalveluiden hallinnoimia. EU-uimarantojen uimavedenlaadun tarkkailua sekä turvallisuuteen vaikuttavia keskeisimpiä seikkoja ohjaa STM:n uimaranta-asetus, jonka mukaan EU-uimarannoilta otetaan vähintään neljä vesinäytettä välisen uimakauden aikana. Uimavesinäyte otetaan ennen uimakauden alkua ja uimakaudella siten, että näytteenoton väli ei ylitä yhtä kuukautta. Jyväskylän asettaman oman laatumääritelmän mukaan EUuimarantojen ja uimarantojen minimivarustetaso on asetettu aikaisemmasta ohjelmoinnista poiketen samalle tasolle. Ohjattu toiminta, kuten uimaopetus ja muut uimarantojen lisäpalvelut, kuten kanoottien vuokraus ja kioskitoiminta on kohdennettu EU-uimarannoille. Uimavalvonta ei ole EU-rannoilla pakollinen, mutta sitä pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään. Talviuintipaikka Talviuintipaikka on talvella käytettävä vapaa uimavesi tai uintiavanto. Talviuintipaikkojen ylläpito ei ole kaupungin vastuulla muutoin kuin vedenlaadun valvonnan osalta. Avantouintipaikoilta otetaan yksi uimavesinäyte kevättalvella. Kaupungin rantojen talviuintipaikkojen ylläpidosta voivat vastata eri yhdistykset, joiden kanssa kaupunki tekee erilliset käyttösopimukset Uimarantojen mitoitus ja kehittämistavoitteet Palvelutarvetta arvioitaessa aineistona käytetään alueellisia väestön kokonaismääriä ilman erityisiä ikäpainotuksia. Palvelutarvealueeksi on määritelty alueet, joilla asuu yli 100 henkilöä neliökilometrillä. Palvelun saavutettavuus on hyvä, jos käyttäjän ja uimarannan välinen etäisyys on enimmillään 1500 metriä. Uimarantojen suhteen luonnontekijät ohjaavat oleellisesti palveluiden sijoittumista, mikä osaltaan voi vaikeuttaa palvelumitoituksen toteuttamista. Mikäli palvelutarvealueille ei voida järjestää helposti saavutettavaa uimarantaa, tulee tällöin kiinnittää erityistä huomiota lähimpien uimarantojen riittäviin autopysäköintipaikkoihin sekä rannoille johtavien kevyen liikenteen yhteyksien laatuun. Palveluiden mitoituksessa toimenpiteet ja tarpeet määritellään tapauskohtaisesti. Varustetaso tulee saattaa kaikkien rantojen osalta vähimmäismitoituksen mukaiseksi. Aikataulua voidaan tämän osalta sovittaa kunnostuskierron mukaiseksi. Talviuintipaikkojen osalta kehitystavoitteet asetetaan avantouintiseurojen puolelta Uimarantapalveluiden nykytilanne Vuoden 2012 alussa yhdyskuntatekniikan ylläpitämiä uimarantoja on Jyväskylässä kaiken kaikkiaan 42 kappaletta. Vaadittu minimivarustetaso on lähes kaikilla rannoilla opastettua pelastusajoneuvoreittiä ja uima-alueiden merkintää lukuun ottamatta tavoitteiden mukaisessa kunnossa. Lisävarusteista laitureita on lähes puolessa kohteista ja viidellä rannalla on beachvolley kentät. Lisäksi yksi uimaranta on varustettu hyppytornilla. 30

31 Vuoden 2011 tutkimusten mukaan uimarantojen vedenlaatu on pysynyt kauttaaltaan uimakelpoisessa kunnossa, vaikka yksittäisillä mittauskerroilla on joiltain rannoilta saatu kohonneita epäpuhtauspitoisuuksia. Lisäksi kesällä 2011 on paikoittain havaittu käyttökieltoon johtamattomia sinileväesiintymiä. Yhdyskuntatekniikan vastuualueen ulkopuolisia EU-rantoja on vuoden 2012 alussa yhteensä 11 kappaletta, jotka kaikki ovat liikuntapalvelukeskuksen hallinnoimia kohteita. Muita yhdyskuntatekniikan ulkopuolisia uimavesiä ovat kuusi Jyväskylän Avantouintiseuran ylläpitämää talviuintipaikkaa sekä kolme muuta, eri yhdistysten pitämää avantouintikohdetta. Huomioitavaa on vuonna 2011 käynnistynyt Jyväsjärven Ainolanrantaan suunniteltu avantouintikeskushanke Uimarantoja koskevat toimenpiteet Uusia uimarantoja rakennetaan viherpalveluohjelman mukaisesti niille alueille, joilla palvelut ovat nykyiseen tai ennustettuun väestömäärään nähden alimitoitettuja. Kaikkiaan viherpalveluohjelmassa on esitetty vuosien välillä rakennettavaksi neljä uutta uimarantaa. Näiden lisäksi vuosien aikana palveluverkkoa on laajennettu rakentamalla Pohjoisen-Haukkarannan, Salmirannan ja Tähtirinteen uimarannat. Yhden perusvarustuksella varustellun uimarannan rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin Kustannukset voivat vaihdella huomattavasti alueen koon, luonnon tarjoamien lähtökohtien ja mahdollisten erityisvarusteiden mukaan. Entisen Jyväskylän kaupungin alueella on vuosien aikana poistettu yhteensä kahdeksan uimarantaa. Poistoilla on purettu päällekkäistä palvelutarjontaa ja pyritty optimoimaan ylläpitokohteita. Viherpalveluohjelman tarkastelujaksolla esitetään yhden Korpilahden alueella sijaitsevan uimarannan poistamista. Poistamisperusteet liittyvät vaatimattomaan palvelutasoon sekä sijaintiin tiheän palveluverkon alueella. Maastossa poistotoimenpiteeksi riittää varustuksen purkaminen ja infotaulun asentaminen, jossa tiedotetaan poistosta ja ylläpidon loppumisen seurauksena syntyvistä rannan käytön riskeistä. Poistot ovat kustannuksiltaan noin / kohde. Kaikkien Jyväskylän uimarantakohteiden varustetasoa ja turvallisuutta tullaan parantamaan ja yhdenmukaistamaan ohjelmoinnissa esitettyjen minimivaatimusten mukaiseksi. Lisäksi tarkastelujaksolla tullaan varautumaan kymmenen kohteen kunnostukseen. Kunnostuskustannuksiksi on arvioitu n / kohde. Jyväskylässä ei ole suoritettu viime vuosina kattavia uimarantojen käyttäjätutkimuksia EU-rantamääritelmän täyttävistä kohteista. Luokitusjako on perustunut perinteisten kohteiden hallintokuntajaon myötä toteutuneeseen uimarantojen laatutasoeroihin sekä arvioituihin käyttäjämääriin. Lähitulevaisuudessa on suositeltavaa laatia uimarantoja koskeva käyttäjätutkimus EU-rantojen listauksen selvittämiseksi. Liitteessä 2 on esitetty uimarantapalvelujen palveluverkon kartat sekä kohdeluettelo, josta ilmenevät viherpalveluohjelmoinnin tarkastelujaksolle kaavaillut uimarantoja koskevat toimenpiteet. Uudiskohteiden sijainti sekä kohteiden virallinen nimistö määräytyvät myöhemmässä vaiheessa. 31

32 4.3 Kenttäpalvelut Julkiset ulkokentät vaihtelevat nurmipintaisista yleisurheilu- ja jalkapallokentistä korttelipuistojen sorapäällysteisiin pikkukenttiin. Vanhan kuntajaon aikaan eri kuntien käytännöt kenttien hallintavastuujaosta eivät olleet yhtenäisiä. Nykyperiaatteen mukaan kenttien hallintovastuu jakaantuu liikuntapalveluiden, Tilapalvelun sekä yhdyskuntatekniikan välille. Liikuntapalvelukeskuksen kentät ovat suuntautuneet aktiiviseen harrastustoiminta-, tai kilpaurheilu- tai koululiikuntakäyttöön. Liikuntapalveluiden kentillä on käytössä säännöllisen harrastuskäytön edellyttämät vuorojärjestelmät, mikä estää kenttien vapaan käytön. Kaavallisesti liikuntapalvelun kentät sijaitsevat lähinnä urheilu- ja virkistyspalveluiden alueella. Tilapalvelu hallinnoi kiinteistöjensä alueella olevia kenttiä, jotka käytännössä ovat koululiikunta-alueita. Koulut voivat käyttää joissain tapauksissa myös viheralueilla sijaitsevia yhdyskuntatekniikan tai liikuntapalveluiden kenttiä. Kiinteistön toiminta-ajan ulkopuolella kentät ovat asukkaiden vapaassa käytössä. Viherpalveluohjelman toimenpiteet keskittyvät käsittelemään yhdyskuntatekniikan hallinnoimia, puisto-, lähivirkistys- ja leikkipuistoalueilla sijaitsevia kenttiä. Yhdyskuntatekniikan kohteet ovat lähikenttiä eli asukkaiden vapaassa käytössä olevia kenttä- ja pelialueita, joilla ei ole erillisiä käyttömaksuja tai vuorojärjestelmiä. Kentillä sallitaan koulukäyttö, mutta näillekään ei jaeta erillisiä vuoroja. Yhdyskuntatekniikan ylläpitämät lähikentät jaetaan niiden koon ja käytön perusteella yleiskenttiin, pienkenttiin sekä lajikenttiin Kenttäpalveluiden luokittelu Yleiskentät Yleiskentät voivat olla nurmi-, kivituhka- tai hiekkatekonurmipäällysteisiä kenttiä, joilla harrastetaan monipuolisesti erilaisia lajeja käyttäjien kiinnostuksen ja kentillä olevan varustetason mukaan. Yleiskenttien vähimmäiskoko on 500 m². Varustetaso voi vaihdella kohteittain, mutta yleiskentät tulee olla varustettu vähintään yhdellä jalkapallomaalilla ja valaistuksella. Kenttiä suositellaan sijoitettavaksi toiminta- ja korttelipuistojen yhteyteen. Suurin osa yleiskentistä jäädytetään talvisin, kun se kelien salliessa on mahdollista. Osa kentistä varustetaan jääkiekkomaalein, mutta kaikille kentille niitä ei ole perusteltua tuoda, jotta luistelemaan opetteleville ja jääkiekkoa pelaamattomille luistelijoille on tarjolla turvallisia luistelukenttiä. Mikäli jäädytetyn kentän vieressä on kiekkokaukalo, kentälle ei tuoda jääkiekkomaaleja. Kuva 9: Mäyrämäen yleiskenttä (Jyväskylän kaupunki, Jukka Järviniemi) 32

33 Pienkentät Leikinomaiseen liikuntaan ja toimintaan suunnattuihin pienkenttiin kuuluvat alle 500 m² kentät, joita ei ole tarkoitettu tietylle erityislajille, kuten tennikselle tai koripallolle. Ne voivat olla kivituhka- tai nurmipäällysteisiä. Olosuhteet useamman hengen pallopeleille ovat usein huonot, mutta pienten, 4-8 hengen ryhmien pelailu onnistuu lajista riippuen hyvin. Kentät soveltuvat ympäristön mittakaavan ansiosta isoja yleiskenttiä paremmin erilaisiin leikkeihin. Usealla pienkentällä pelikäyttö voikin olla leikkikäyttöä vähäisempää. Jäädytettävät pienkentät tulee varata pienempien lasten luisteluharjoitteluun eikä niille tule sijoittaa maaleja. Lajikentät Lajikentät ovat pääasiassa yksittäiselle lajille tarkoitettuja kenttiä. Erityislajeja voivat olla koripallo, petankki beach-volley jne. Lajikentät toimivat yleensä lisäpalveluna toimintaja korttelipuistojen sekä uimarantojen yhteydessä, eikä palveluverkolle ole asetettu mitoituksellisia vaatimuksia. Pintamateriaalit ja rakenteet suunnitellaan vastaamaan pelattavaksi tarkoitettujen lajien erityisvaatimuksia Kenttäpalveluiden mitoitus ja kehittämistavoitteet Yleiskenttien kohdalla kentän ja palvelutarvealueella asuvan käyttäjän väliseksi tavoitteelliseksi etäisyydeksi on asetettu 1000 metriä. Ryhmät voi rinnastaa toimintapuistojen vastaaviin. Kenttäpalveluiden palvelutarvealueeksi on yleiskenttien osalta määritelty ne taajamat, joilla asukasmäärä ylittää 100 henkilöä neliökilometriä kohden. Pienkenttien kohdalla palvelutarvealuilla saavutettavuusetäisyyden tulisi olla 500 metriä. Palvelutarvealueeksi katsotaan korttelipuistojen tapaan ne alueet, joilla 0-12-vuotiaiden määrä on suurempi kuin 40 lasta / km² tai asukasmäärä ylittää 100 henkeä / km² Kenttäpalveluiden nykytilanne Jyväskylän yhdyskuntatekniikan ylläpidossa on vuoden 2012 alussa yhteensä 44 yleiskenttää, jotka sijaitsevat viherpalveluohjelman tavoitteiden mukaisesti yleensä myös muita viherpalveluita sisältävissä puistoissa tai niiden läheisyydessä. Yleiskentistä kaikkiaan 35 on jäädytettäviä. Useissa kohteissa on maalien osalta puutteellinen varustelu. Yleisenä ongelmana on kenttien heinittyminen ja epätasaisuudet. Kunnostusten yhteydessä tulee huolehtia yleiskenttien valaistuksen hyvästä tasosta. Tällä hetkellä valaistus on järjestetty kenttien osalta vaihtelevasti ja moni puisto on kytketty katuvaloverkkoon. Kenttien (ja leikkipuistojen) valaistus tulee suunnitella niin, että sen voi ajoittaa vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukaan katuvalaistuksesta riippumatta. Jyväskylässä on vuoden 2012 alussa yhteensä 25 pienkenttää, joista yhdeksän jäädytetään myös talvisin. Yhdyskuntatekniikan ylläpitämien lajikenttien määrä on vuoden 2012 alussa yhteensä 11 kpl. Lajikentät ovat suurimmilta osin rantalentopallokäytössä. Lajikenttien tarjontaa on mahdollista laajentaa joidenkin erityislajien, kuten petankin osalta Kenttäpalveluita koskevat toimenpiteet Vuosien välisenä aikana ehdotetaan rakennettavaksi yhteensä 11 uutta yleiskenttää, joista kolmea suunnitellaan jäädytettäviksi. Pien- tai lajikenttiä ei ehdoteta lainkaan rakennettavaksi. Yleiskenttien rakennuskustannuksiksi on arvioitu tavoitesisällöstä riippuen n / kohde. 33

34 Tarkastelujaksolla ehdotetaan yhden karsittavan leikkipaikan yhteydessä olevan pienkentän poistamista. Kenttiä on poistunut aikaisempina vuosina samalla perusteella, mutta paikoin vastaavissa tilanteissa on katsottu tarpeelliseksi säilyttää leikkipuiston yhteydessä oleva kenttä. Kunnostettavia kenttiä on tarkastelujaksolla yhteensä 30 kpl. Näistä yleiskenttiä on 14, pienkenttiä 11 ja lajikenttiä 5 kpl. Kunnostuksissa keskitytään kenttien yleisimpien puutteiden, kuten päällysteiden, varusteiden ja valaistuksen parantamiseen. Lisäksi 1-3 kohdetta esitetään aidattavaksi ulkoisten riskitekijöiden sekä toiminnan ympäristölleen aiheuttaman häiriön johdosta. Liitteessä 3 on esitetty kenttäpalvelujen palveluverkon kokonaistarkastelukartat sekä kohdeluettelo, josta ilmenevät viherpalveluohjelmoinnin tarkastelujaksolle kaavaillut kenttiä koskevat toimenpiteet. Uudiskohteiden tarkka sijainti sekä kohteiden virallinen nimistö määräytyvät myöhemmässä vaiheessa. 4.4 Skeittipalvelut Skeittaus eli rullalautailu on nuorison sekä nykyisin myös nuorten aikuisten yleinen harrastus. Lajia voidaan harrastaa lähes kaikilla kovapintaisilla alustoilla ja erilaiset katutilat ovatkin rullalautailijoiden suosiossa. Harrastus vaatii yleisten alueiden lisäksi omia, rullalautailulle varattuja alueita, joille voidaan sijoittaa lajin vaatimia erityisrakenteita ja -ympäristöjä. Lajille suunnitelluilla alueilla myös turvallisuudesta ja ympäröiville alueille kohdistuvien häiriötekijöiden minimoimisesta voidaan huolehtia katutilaa paremmin. Skeittipalveluita käyttävät hyvin eritasoiset ja -ikäiset harrastajat, mikä edellyttää monipuolista ja saavutettavuudeltaan hyvää palveluverkostoa. Viherpalveluohjelmassa turvataan alueellisesti tasapuoliset ja laadultaan monipuoliset harrastusmahdollisuudet rakentamalla tai kunnostamalla eritasoisia skeittialueita ympäri kaupunkia. Yhdyskuntatekniikan lisäksi skeittikohteita ylläpitävät liikuntapalvelut. Yleislinjauksen mukaisesti yhdyskuntatekniikan tulee vastata kattavien peruspalveluiden turvaamisesta laadukkaampien liikunta-alueiden rakentamisen ja ylläpidon jäädessä liikuntapalveluiden vastuulle. Skeittipalveluiden osalta vastuujako ei ole toteutunut yleislinjauksen mukaisesti, mutta mahdollisesti tulevaisuudessa tehtävän lähiliikuntapaikkaselvityksen myötä liikuntapalveluiden tavoitteet skeittialueiden kehittämisen suhteen tarkentuvat Skeittipalveluiden luokittelu Skeittipuistot Skeittipuistot ovat rullalautailua varten rakennettuja puistoja tai puiston osia, joissa tulisi olla erityyppisiä ja kokoisia kiinteitä lautailurakenteita, kuten ramppeja, laatikoita (curb block), kaiteita (rail), kaaria, (quarterpipe), kaltevia tasoja (ditch) ja näiden yhdistelmiä. Skeittipuistoihin suositellaan laajaa harrastamiseen soveltuvaa, mahdollisesti muotoiltua vapaan lautailun aluetta. Myös poolien, eli betonista valmistettujen allasmaisten ja muotoiltujen skeittialueiden lasketaan tässä yhteydessä kuuluvan skeittipuistoihin. Toiminnoiltaan laadukkaan skeittipuiston pinta-alan tulisi olla 1200 m²:stä ylöspäin, mutta käytännössä toimiva puisto on mahdollista toteuttaa huomattavasti pienemmälle pinta-alalle. Puistojen vetovoima kerää käyttäjiä yleensä koko kaupungin alueelta. Skeittipuistot voivat olla itsenäisiä kohteita tai osa laajempaa viheraluetta, kuten toimintapuistoa. Skeittipuistojen välineistöä voidaan rajoitetusti hyödyntää myös muiden lajien, kuten bmx-pyöräilyn ja rullaluistelun harrastamisessa. 34

35 Kohteiden sijoittelussa tulee huomioida, että suuri osa harrastajista liikkuu pitemmät matkat julkisilla kulkuvälineillä. Skeittipuistojen tulee olla harrastajien vaivattomasti saavutettavissa, ja sijaita hyvien bussiyhteyksien varrella. Skeittipuistojen yhteydessä tulee huolehtia roskakorien riittävästä määrästä. Muista oleskeluvälineistä penkkien tulee olla lautailukäyttöön suunniteltuja tai muutoin niitä ei alueelle suositella. Lisäksi skeittipuistojen yhteydessä tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida myös yleisen pysäköinnin mahdollisuudet. Kuva 10: Yrttisuon skeittipuisto (Jyväskylän kaupunki, Juuso Haapamäki) Kaupunkiskeittipuisto Kaupunkiskeittipuisto on erilaisille kaupunkitoiminnoille ja rullalautailulle tarkoitettu yhteiskäyttöalue. Harrastuksessa hyödynnetään viheralueiden perusrakenteita, kuten muureja, portaita, kaiteita, penkkejä jne. Rakenteissa ja varusteissa on erityisesti huomioitu rullalautailun ympäristölle asettamat toiminnalliset ja kestävyysvaatimukset. Ainoastaan rullalautailukäyttöön soveltuvia rakenteita, kuten ramppeja ei alueella kuitenkaan ole. Kaupunkiskeittipuistot palvelevat koko kaupungin ja tätä laajemman alueen käyttäjiä. Skeittipaikat Skettipaikat ovat rullalautailuun varattuja alueita, joissa voi olla vaihteleva määrä harrastajien rakentamia tai kaupungin hankkimia välineitä. Skeittipaikkojen välineet ovat koneellisesti helposti siirrettävissä, eikä maastoa ole tasauksen lisäksi muotoiltu muulla rullalautailuun tarkoitetulla tavalla. Skeittipaikat palvelevat pääasiassa asuinaluetta tai mahdollisesti yhtä kaupunginosaa. Skeittipaikaksi katsotaan myös esim. yhdestä keskikokoisesta rampista muodostunut kohde, jolloin minimimitoitus olisi noin 100 m². Normaalitilanteessa skeittipaikan minimimitoitukseksi voidaan suositella noin 300 m². Kaupungin omistamien kiinteistöjen alueilla on tämän lisäksi harrastajien ylläpitämiä, epävirallisia skeittipaikkoja, joilta ylläpidon tulee poistaa lääninhallituksen tuoteturvallisuusprojektissa kuvatut, vaaraa aiheuttavat välineet. Parkour Skeittipalveluiden ohjelmointiin liittyy omana erityisosa-alueenaan parkour-alueet. Lajissa pyritään etenemään ilman apuvälineitä erilaisten rakenteiden yli ja ohi hyppien ja kiipeillen. Alun perin parkouria on skeittailun tapaan harrastettu kaupunkitilassa olevia rakenteita hyödyntäen. Jyväskylässä toimintaa varten on rakennettu Kangaslammen toimintapuiston yhteyteen erillinen alue, joka on tässä yhteydessä käytön ja ylläpidon kannalta rinnastettu skeittipuistoihin. Tulevaisuudessa ilmenevät luokitussisällön muutokset otetaan huomioon viherpalveluohjelman päivitystöiden yhteydessä. Yhdyskuntatekniikan skeittialueiden lisäksi liikuntapalvelut ylläpitää Salmirannan skeittihallia. 35

36 4.4.2 Skeittipalveluiden mitoitus ja kehittämistavoitteet Jyväskylän skeittipalveluiden suunnittelussa lähtökohtana on tarjota tavoitteellisesti yksi kohde / suuralue sekä panostaa skeittipalveluiden ylläpitoon ja välineistön kehittämiseen. Uudiskohteiden yhteydessä kohteet tulee sijoittaa siten, että etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on vähintään 100 m. Pienten varustelemattomien tai heikosti varusteltujen skeittipaikkojen suunnittelusta on toistaiseksi luovuttu. Näissä kohteissa ongelmana on ollut käyttäjien itse tuomat rakennelmat, jotka muodostavat merkittävän loukkaantumisriskin. Irtonaisten välineiden siirtelyssä turva-alueita ei oteta huomioon, ja varusteet voivat olla toiminnallisesti ja rakenteellisesti puutteellisia. Lääninhallituksen vuoden 2008 tuoteturvallisuusprojektin mukaan kyseisiä, itse tehtyjä välineitä ei mm. edellä mainituista syistä saa olla skeittialueilla käytössä, ja ylläpidon on ne havaittaessa poistettava. Panostamalla laadukkaiden kohteiden välineisiin ja suunnitteluun voidaan itse tehtyjen rakennelmien määrää skeittialueilla vähentää. Pienimuotoisesti toteutettujen uudiskohteiden rakentamiskustannukset alkavat noin :sta ja varsinaisen skeittipuiston rakentamiskustannukset ovat pääsääntöisesti yli Rakentamiskustannuksia on Jyväskylässä voitu oleellisesti laskea paikallisten harrastajien aktiivisen talkootyön avulla. Positiivisten kokemusten ansiosta yhteistyötä paikallisten harrastajien kanssa tuleekin jatkaa ja kehittää Skeittipalveluiden nykytilanne Vuoden 2012 alussa Jyväskylässä on yhteensä kolme yhdyskuntatekniikan ylläpitämää skeittipuistoa sekä yksi parkouralue. Vuonna 2008 rakennettiin Sepänpuistoon Jyväskylän ensimmäinen kaupunkiskeittipuisto. Mitoituksellisesti skeittipalveluiden määrä on huomattavasti tavoitetilannetta alempi. Vuosien välillä on kaupungista poistettu kolme skeittipaikkaa, joissa ei ollut kaupungin asentamia välineitä. Vuoden 2012 alussa Jyväskylässä on ainoastaan yksi Killerillä sijaitseva skeittipaikka. Skeittipaikalla on kaupungin ja harrastajien yhteistyönä toteuttamia välineitä, ja sillä olisi sijaintinsa sekä aluevarauksen puolesta mahdollisuus kehittyä tulevaisuudessa laajemmaksi skeittipuistoksi. Kaupungilla on ollut pienimuotoisia skeittivälineitä myös Tammirinteen leikkipuiston yhteydessä olevalla asfalttialueella. Kohde ei ole omannut virallisen skeittipaikan asemaa, vaikka onkin ominaisuuksiltaan vastannut sellaista. Jatkossa alue voidaan peruskunnostuksen yhteydessä ottaa uudelleen skeittipaikkakäyttöön Skeittipalveluita koskevat toimenpiteet Jyväskylän suunnitellaan rakennettavan vuosien välillä kolme uutta skeittipuistotasoista kohdetta sekä kolme skeittipaikkaa. Skeittipuistoja suunnitellaan rakennettavaksi Korpilahdelle, Pohjanlammelle sekä Neulaskankaalle. Korpilahden ja Neulaskankaan osalta toimenpiteet perustuvat palvelumitoituksen toteuttamiseen. Pohjanlammen skeittipuisto ei mitoituksellisesti ole välttämätön mutta hanke on oleellinen osa Pohjanlammen laajempaa kehittämistä lähiliikunta-alueeksi. Pohjanlammen investointikustannukset tullaan sisällyttämään viherpalveluiden erillishankkeisiin. Myllyjärven, Säynätsalon ja Tammirinteen kohteilla pyritään täyttämään alueellisia mitoitustavoitteita. Kaupunkiskeittipuistokohteita ei olla toteuttamassa tarkastelujaksolla Parkouralueita voi rakentua tulevaisuudessa erityisesti Tilapalvelun vastuualueeseen kuuluvien koulupihojen yhteyteen. Investointiohjelmassa skeittipuistojen kustannukseksi on määritelty ja skeittipaikkojen / kohde. 36

37 Vuosina ei poisteta yhtään yhdyskuntatekniikan ylläpitämää kohdetta. Virallisesta skeittipaikkakäytöstä poistuva Myllyjärven skeittipaikka korvataan Myllyjärven toimintapuiston yhteyteen rakennettavalla skeittipaikalla vuonna Liikuntapalveluiden skeittihallin toimintaa jatketaan toistaiseksi. Halli voidaan joutua tulevaisuudessa poistamaan, mikäli maankäytön muutokset sitä edellyttävät. Tarkastelujaksolla ainoastaan Lohikosken skeittipaikka on ohjelmoitu peruskunnostettavaksi. Hankkeen kustannusarvio on Muiden kohteiden osalta voi tarkastelujaksolla nousta käytön kuluttavuuden johdosta myös muita kunnostustarpeeseen tulevia kohteita. Liitteessä 4 on esitetty skeittipalveluiden palveluverkon kokonaistarkastelukartat sekä kohdeluettelo, josta ilmenevät viherpalveluohjelmoinnin tarkastelujaksolle kaavaillut skeittipalveluita koskevat toimenpiteet. Uudiskohteiden tarkka sijainti sekä kohteiden virallinen nimistö määräytyvät myöhemmässä vaiheessa. 4.5 Koirapalvelut Arvioiden mukaan Jyväskylässä oli vuoden 2008 lopulla noin koiraa. Vuoteen 2020 mennessä määrän on arvioitu kasvavan noin koiraan. Koiraharrastusta rajoittavat useat säännöt, ja siksi onkin tärkeää järjestää myös toimintaa tukevia palveluita. Yleisillä paikoilla koiria ei saa pitää vapaina. Täydellinen koirakielto on mm. yleisillä uimarannoilla, leikkipuistoissa, laduilla ja urheilukentillä. Rajoitusten vastapainoiksi yhdyskuntatekniikka, liikuntapalvelut sekä eri koiraharrastusyhdistykset ylläpitävät harrastusmahdollisuuksia laajentavia palveluita Koirapalveluiden luokittelu Koirapuistot Koirapuistot ovat aidattuja alueita, joissa koiria voi pitää vapaana. Suositus koirapuiston pintaalaksi on vähintään 3000 m². Koirapuisto voidaan jakaa kahteen erilliseen, aidattuun alueeseen isoille ja pienille koirille. Varusteisiin kuuluvat aidat, portit, jäteastiat sekä alueen infotaulu. Puistoihin suositellaan oleskelualueita ja sadekatoksia, mutta välttämättömiä nämä eivät ole. Kuva 11: Pohjanlammen koirapuisto (Jyväskylän kaupunki, Juuso Haapamäki) Koiranuittopaikat Koiranuittopaikat ovat koirien uittamiseen osoitettuja alueita. Uittopaikkoja voidaan käyttää myös vesipelastuskoulutukseen. Kohteet merkitään opastetauluin ja alueet voidaan aidata. Uittopaikat on varustettu aina vähintään roskakorilla sekä infotaululla. Koiria saa uittaa uimarantoja lukuun ottamatta myös muualla kaupungin vesistöissä. 37

38 Koiratolpat Koiratolpalla tarkoitetaan yksinkertaista rakennetta, jossa on hiekalla täytetty allas. Altaan keskelle asennetaan puu- tai kivitolppa. Koiratolpan tarkoitus on saada koira tekemään tarpeensa allasalueelle ja näin parantaa yleistä siisteyttä. Koiratolpan läheisyydessä sijaitsee koirien jätöksiä varten oma roskakori. Koirankoulutuskenttä Koirankoulutuskentät ovat harrastustoimintaan tarkoitettuja alueita, joita voidaan hyödyntää koiraurheilukäytössä tai tehtävä- ja tottelevaisuuskoulutuksessa. Yleislinjauksen mukaan kaupunki ei vastaa kenttien ylläpidosta. Puhtaanapidon ja talvikunnossapidon osalta on laadittu erilliset sopimukset eri koiraharrastusyhdistysten kanssa. Kenttien vaatimista peruskunnostuksista ja ympäristön kehittämisestä on käyty keskusteluja kaupungin ja harrastusyhdistysten välillä, mutta lopullista toimintasuunnitelmaa ei ole tehty. Koirapolut Järjestyslaki sallii kuntoratojen käytön kytkettyjen koirien ulkoiluttamiseen. Kunnostetuilla latu-urilla tämä ei kuitenkaan ole sallittua ilman latuja hallinnoivan tahon suostumusta. Kangaslammen ja Kortemäen latu-urilla sijaitsevilla yhteiskäyttöreiteillä on kävely ja koiranulkoiluttaminen sallittu talvisin sille varatuilla latujen reuna-alueilla. Latuverkostojen ylläpitäjille yhteiskäytöstä ei ole aiheutunut mainittavia ongelmia. Tikkakosken sekä Keljonkankaan kuntoradoilla on erilliset koirahiihtovuorot, jolloin valjakkohiihto on sallittu hiihtoladuilla. Koirapolkujen toiminnasta tulee aina informoida käyttäjiä selkeästi toimintaan liittyvien ongelmien välttämiseksi. Koirapolkuja hallinnoivat liikuntapalvelut sekä Kortemäen yhteiskäyttöreiteillä Laajavuori Oy. Yhdyskuntatekniikka ei varsinaisesti osallistu koirapolkujen suunnitteluun, mutta huomioi ja keskustelee liikuntapalveluiden kanssa eri toimintojen yhteensovittamisesta Koirapalveluiden mitoitus ja kehittämistavoitteet Koirapuistoverkostoa tullaan kehittämään siten, että palvelu saadaan kaikkien suurimpien aluekeskusten yhteyteen. Muiden koirapalveluiden osalta koiranuittopaikkoja ja koulutuskenttävarauksia pyritään järjestämään kysyntää tyydyttävällä tavalla Koirapalveluiden nykytilanne Vuoden 2011 alussa Jyväskylässä on kaksi yhdyskuntatekniikan ylläpitämä koirapuistoa. Saadun asukaspalautteen perusteella koirapuistopalveluiden lisäämiselle on tarvetta. Vuoden 2011 alussa Jyväskylässä on kaksi yhdyskuntatekniikan ylläpitämää koiranuittopaikkaa. Tällä hetkellä tutkitaan mahdollisuutta usean pienimuotoisen koirauittopaikan rakentamiseksi. Rantaraitin varrelle Lutakkoon on rakennettu kaksi koiratolppaa vuonna Koiratolpat ovat olleet koekäyttökohteita, eikä näitä tulla toistaiseksi rakentamaan lisää. Koirankoulutuskenttiä on tällä hetkellä Killerillä ja Aholaidassa. Lisäksi kaupungin ja paikallisen koiraharrastusseuran välille on tehty sopimus Kanavuoren vanhan koulukentän ottamisesta koirakoulutuskäyttöön kesällä Koiraharrastustoimintaa on myös liikuntapalveluille kuuluvalla Valorinteen kentällä. Kaikkien koulutuskenttien ylläpidosta vastaa sopijaosapuolena ollut harrastusyhdistys. 38

39 4.5.4 Koirapalveluita koskevat toimenpiteet Alustavissa kaavailuissa Jyväskylän alueelle rakennettaisiin tarkastelujaksolla viisi uutta koirapuistoa jo rakennettujen kahden kohteen lisäksi. Tikkakosken koirapuiston rakentamisen on arvioitu toteutuvan vuoden 2020 jälkeen. Uusien koirapuistojen määrä perustuu alueellisen tasapuolisuuteen ja olemassa olevan kysyntään. Kysyntää ei kuitenkaan saada täysin tyydytettyä vielä vuoteen 2020 mennessä. Toteutumisen laajuus on kuitenkin epävarmaa ja kolmen seuraavan vuoden sisällä on tarkoitus käynnistää ainoastaan Palokan koirapuiston rakentaminen. Yhden uudiskohteen rakentamisen kustannuksiksi on arvioitu noin Palokan koirapuiston lisäksi kolmen vuoden sisällä on tarkoitus toteuttaa ainoastaan Tourujoen uittopaikka. Uittopaikoille on tutkittu useita vaihtoehtoisia toteutusmahdollisuuksia, kokonaismääriä ja sijainteja. Niitä joudutaan tarkistamaan ohjelmointipäivityksen yhteydessä. Tourujoen uittopaikan varustaminen uittopaikaksi arvioidaan kustannuksiltaan noin :n suuruiseksi. Koirapalvelut pyritään pitämään ylläpitokunnostuksilla käyttökelpoisessa kunnossa eikä peruskunnostuksille ole investointiohjelmassa varauksia. Todennäköiset yksittäiset investoinnit joudutaan rahoittamaan pienten vihertöiden investointiosuudesta. Liitteessä 5 on esitetty koirapalveluiden palveluverkon kokonaistarkastelukartat sekä kohdeluettelo, josta ilmenevät viherpalveluohjelmoinnin tarkastelujaksolle kaavaillut koirapalveluita koskevat toimenpiteet. Uudiskohteiden tarkka sijainti sekä kohteiden virallinen nimistö määräytyvät myöhemmässä vaiheessa. 4.6 Matonpesupaikat Matonpesupaikkojen luokittelu Palvelu jaetaan mattolaitureihin sekä varsinaisiin matonpesupaikkoihin. Kaikki mattolaiturit tulevat siirtymäkauden jälkeen poistumaan, jonka jälkeen palvelu sisältää ainoastaan matonpesupaikkoihin kuuluvia kohteita. Mattolaiturit Mattolaiturit ovat vesistöihin sijoitettuja kohteita, joiden pesuvedet johdetaan käsittelemättömänä suoraan vesistöihin. Pesun yhteydessä vesistöihin joutuu kiintoaineita, ravinteita ja bakteereja, sekä mahdollisesti haitallisia kemikaaleja. Tästä voi aiheutua paikallista sameutta, hygieenistä likaantumista, roskaantumista ja leväkasvun voimistumista. Matonpesusta tulevat jätevedet voidaan rinnastaa talousjätevesiin, jotka ovat ympäristönsuojelulain 103 :n mukaan käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan tai altaaseen. Vesien puhdistuksen on vastattava teholtaan talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Jyväskylän ympäristöviranomainen on kieltänyt vesiensuojelusyistä vesistöissä sijaitsevat matonpesupaikat vuodesta 2009 lähtien. Mattolaitureita ei ole vuodesta 2009 lähtien asennettu enää vanhan Jyväskylän alueella paikoilleen, mutta entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueella on edelleen toiminnassa kaksi mattolaituria. Matonpesupaikat Jatkossa kaikki palveluun liittyvät kohteet ovat palvelutyypin mukaisia matonpesupaikkoja. Tässä yhteydessä matonpesupaikalla tarkoitetaan maalle rakennettuja kohteita, joissa on erillinen pesuallas. Maalla sijaitsevien matonpesupaikkojen pesuvesiä ei johdeta suoraa 39

40 vesistöön, vaan ne ohjataan kunnalliseen viemäriverkkoon tai imeytetään maastoon. Tällä hetkellä kaikki Jyväskylän maalla sijaitsevat matonpesupaikat on liitetty viemäriverkkoon. Lähtökohtaisesti myös uudiskohteiden käyttövedet tulee johtaa viemäriverkkoon. Pesuvedet voidaan kuitenkin käsitellä myös maaimeyttämöllä tai maasuodattamolla. Verrattain suuret perustamis- ja ylläpitokustannukset sekä vaadittavat suojaetäisyydet eivät tee ratkaisusta kuitenkaan ensisijaista vaihtoehtoa. Osalla matonpesupaikoista käyttövesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkostosta ja osalla se pumpataan suoraan vesistöstä. Korpilahden sataman matonpesupaikalla on mahdollista pestä matot joko järvi- tai vesijohtovedellä. Ylläpitokustannusten kannalta on oleellista vähentää vesijohtoveden käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Tarpeeton veden juoksuttaminen on kasvattanut muutenkin korkeita käyttövesimaksuja. Uudiskohteet tulee sijoittaa vesistöjen läheisyyteen, jolloin pesuvetenä voidaan käyttää pumpattua järvivettä. Uudiskohteiden perustamiskustannukset muodostuvat sähkö- ja viemäriliittymistä sekä näiden tarvitsemista välineistöstä, järviveden pumppausjärjestelmistä, varusteista, kuten matonpesualtaista, mankelista ja kuivatustelineistä, liikenne- ja pysäköintijärjestelyistä sekä ympäristö- ja maansiirtotöistä. Uuden matonpesupaikan kustannukset vaihtelevat huomattavasti sijoituspaikasta ja varustetasosta riippuen Matonpesupaikkojen palvelumitoitus ja kehittämistavoitteet Matonpesupaikkoihin saavutaan usein autolla, mikä mahdollistaa suhteellisen harvan palveluverkon. Toisaalta tämä edellyttää matonpesupaikoilta hyviä liikenne- ja pysäköintiyhteyksiä sekä riittävää pesupaikkojen mitoitusta. Olemassa olevia yksittäisiä kohteita ei vähentyvästä palvelukohteiden määrästä huolimatta toistaiseksi laajenneta. Kunnallisesta vesijohtoverkostosta otetut pesuvedet muodostavat vuositasolla merkittävimmän ylläpitokustannuksen yhdessä mattolaitureiden asentamisen kanssa. Tulevaisuudessa ylläpitokustannuksia tulee pyrkiä laskemaan ottamalla kaikilla vesijohtoverkkoon liitetyillä matonpesupaikoilla käyttöön vedenannostusjärjestelmät Matonpesupaikkojen nykytilanne Vuoden 2011 alussa Jyväskylässä oli kahdeksan maalla sijaitsevaa matonpesupaikkaa. Lisäksi vanhan maalaiskunnan puolella on Haapalahden ja Konttisentien mattolaiturit Matonpesupaikkoja koskevat toimenpiteet Nykyiset maalla sijaitsevat matonpesupaikat tullaan säilyttämään, mutta Haapalahden ja Konttisentien mattolaiturit tullaan poistamaan vuonna Rakenteiden purkuun on varattu / kohde. Edellä mainittuja, poistuvia kohteita sekä jo aiemmin poistunutta Halssilan matonpesupaikkaa korvaamaan rakennetaan yksi uusi matonpesupaikka. Uuden matonpesupaikan tarkka sijoituskohde on määrittelemättä. Mahdollisia kohteita voivat olla Jyskän ranta tai Konttisentien nykyisen mattolaiturin lähialue. Uuden matonpesupaikan varusteiden ja kunnallistekniikan rakentamiskustannukseksi on arvioitu n Liitteessä 10 on esitetty matonpesupaikkojen palveluverkon kokonaistarkastelukartat sekä kohdeluettelo, josta ilmenevät viherpalveluohjelmoinnin tarkastelujaksolle kaavaillut matonpesupaikkoja koskevat toimenpiteet. Uudiskohteen tarkka sijainti sekä kohteen virallinen nimi määräytyvät myöhemmässä vaiheessa. 40

41 4.7 Edustuspuistot Edustuspuistojen luokittelu Edustuspuistojen luokittelu perustuu kohteiden arvomerkitykseen ja aluehierarkkiseen asemaan. Ne ovat kaupunkikuvallisesti tärkeitä sekä laadukkaasti hoidettuja ja ylläpidettyjä puistoja, joiden imago on merkittävä koko kaupungin kannalta. Puistot sijaitsevat yleensä kaupunkirakenteen keskeisillä alueilla ydinkeskustassa tai kaupunginosakeskusten yhteydessä. Kaupunkikeskusten ulkopuolella sijaitsevat edustuspuistot liittyvät yksittäisiin arvokohteisiin, kuten kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaisiin ympäristöihin. Edustuspuistojen kohdalla esteettiset arvot ja viihtyisyys ovat toiminnallisuutta arvokkaampia tekijöitä. Kaupunkikuvallisin perustein voidaan tinkiä sekä toimintojen laajuudesta että sujuvuudesta. Edustuspuistojen perustoiminnot sisältävät puistokäytäville ohjatun kulun ja oleskelumahdollisuudet. Leikkivälineet eivät ensisijaisesti kuulu alueille, ja niiden sijoittamista puistoihin tulee välttää. Edustuspuistoihin voi liittyä myös julkisia tai kaupallisia palveluita. Rakentamisaste vaihtelee kohdekohtaisesti, mutta yleensä tyypillistä on puiston tai sen osan voimakkaasti rakennettu yleisilme. Arvokkaiden materiaalien, rakenteiden ja suunnitteluratkaisujen käyttö on hyväksyttävää, kun puiston yleisilmeen kehittäminen tai säilyttäminen sitä edellyttää. Ylläpito on pääasiassa A1-hoitoluokituksen mukaisella tasolla, mutta usein osa puiston viheralueista on luokiteltu muihin hoitoluokkiin. Edustuspuisto voidaan toteuttaa myös vähäisin istutuksin ja rakentein, jos ympäristöllä tai siihen liittyvällä alueella on erityinen luonne. Myös vähemmän ympäristörakentamista sisältävien edustuspuistojen ylläpidon tulee olla luokituksen mukaisella laatutasolla. Kuva 12: Cygnaeuksenpuisto (Jyväskylän kaupunki, Juuso Haapamäki) Edustuspuistojen mitoitus ja kehittämistavoitteet Edustuspuistojen palveluverkolle ei ole asetettu mitoituksellisia vaatimuksia. Palveluverkon ei ole tarkoituksenmukaista kattaa tasapuolisesti koko kaupunkia. Liian tiheä edustuspuistojen palveluverkko edellyttää suuria ylläpidon panostuksia, ja saattaa siten heikentää viheralueverkoston kokonaisuutta. Uuden edustuspuisto-kohteen rakentamiseen liittyy yleensä yksittäistä puistoa laajemman alueen korostaminen. Kohdekohtaiset mitoitukset syntyvät toimintojen teknisistä vaatimuksista sekä halutun tilakokemuksen edellyttämistä etäisyyksistä. Edustuspuistotason viheralueen rakentamista tukevia arvorakennuksia toteutetaan myös melko 41

42 harvoin Edustuspuistojen nykytilanne Vuoden 2011 alussa Jyväskylässä oli yhteensä 11 edustuspuistoa. Lähes kaikki nykyiset kohteet sijoittuvat keskustan alueelle. Keskustan ulkopuolelta ainoastaan Säynätsalossa, Korpilahdella ja Vaajakoskella on yksittäiset edustuspuistot tai sellaiseksi kehitettävät kohteet Edustuspuistoja koskevat toimenpiteet Uusia edustuspuistoja voidaan tulevaisuudessa rakentaa maankäytön kehittymisen myötä suurimpien aluekeskusten yhteyteen. Toistaiseksi uudiskohteita on rakentumassa yhteensä kolme kappaletta tarkastelujaksolla Vuoden 2011 aikana valmistunut Korpilahden edustuspuisto sekä Vaajakosken Naissaaren edustuspuisto ovat olleet aiemmin muussa viherpalvelukäytössä. Kankaan edustuspuisto tulee olemaan ainut täysin uusi puistokohde. Ohjelmassa olevien edustuspuistojen rakentamiskustannukset vaihtelevat välillä, mutta puiston kustannukset voivat nousta moninkertaisiksi. Edustuspuistojen yleisilmeen ja varusteiden kunnosta huolehditaan A1-hoitoluokan mukaisella tasolla. Puistot edellyttävät laadukkaasta hoidosta huolimatta myös perushoidon ulkopuolisia kunnostustöitä. Kunnostustyöt perustuvat erillistarpeiden mukaan suunniteltuihin työsisältöihin. Edustuspuistojen kunnostuksista Säynätsalon kunnantalon puisto sekä Jyväsjärven kaupunkiranta toteutetaan viherpalvelujen investointirahoituksen kautta. Harjun ja Kirkkopuiston kunnostukset sisältyvät itsenäistä budjettia vaativiin erillishankkeisiin. Liitteessä 6 on esitetty edustuspuistojen palveluverkon kokonaistarkastelukartat sekä kohdeluettelo, josta ilmenevät viherpalveluohjelmoinnin tarkastelujaksolle kaavaillut edustuspuistoja koskevat toimenpiteet. Uudiskohteiden tarkka sijainti sekä kohteiden virallinen nimistö määräytyvät myöhemmässä vaiheessa. 4.8 Oleskelupuistot Oleskelupuistot ovat ensisijaisesti virkistyskäyttöön ja ympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi rakennettuja puistoja. Niiden tarve perustuu myös esteettisiin tavoitteisiin ja alueita jäsentävään merkitykseen. Oleskelupuistoja sijaitsevat kaikkialla rakennetussa ympäristössä, kuten asuinalueiden kortteleiden välisillä viheralueilla, virkistysreittien ja kevyen liikenteen reittien varrella, keskustatoimintojen välialueilla tai luonnonolosuhteiltaan edullisilla virkistysalueilla. Rakennetut puistot, joilla ei ole muuta puistoluokitusta, voidaan laskea kuuluvan oleskelupuistoihin. Kohteiden rakentamisaste ja laatutaso vaihtelevat suuresti. Kasvillisuusalueet perustuvat usein luonnonkasvillisuuteen, jota on täydennetty ja muokattu tarpeen mukaan. Ääritapauksissa oleskelupuistojen alkuperäinen luonto on korvattu istutuksilla ja nurmialueilla. Yleensä oleskelupuistoissa on nurmi- tai niittyalueita, sekä vaihtelevassa määrin koristeistutuksia sekä istutettuja puita. Alkuperäistä kasvillisuutta on jätetty yleensä sen verran kuin se toimintojen kannalta on mahdollista. Oleskelupuistoja hoidetaan pääasiassa A2 ja A3 hoitoluokissa. Puistojen sisällä voi kuitenkin olla eri hoitoluokkiin kuuluvia alueita. Jyväskylän käyttöluokituksessa oleskelupuistojen ryhmään kuuluvat puistikot, vesiliikennealueisiin kuuluvien satamapuistojen viherosat sekä varsinaiset oleskelupuistot. Ohjelmoinnissa on käytetty rakentamisasteen perusteella väljää luokittelua puistikoihin ja varsinaisiin oleskelupuistoihin. 42

43 4.8.1 Oleskelupuistojen luokittelu Oleskelupuistot Luokituksen mukaiset viheralueet kuuluvat käyttöluokituksessa oleskelu- tai satamapuistoihin. Varsinaisille oleskelupuistoille on tunnusomaista selkeästi rakennettu yleisilme, oleskelualueet, valaistut puistokäytävät, istutukset ja pelinurmikot. Rakentamisaste on edustuspuistoja kevyempää, ja käytettävien rakenteiden ja varusteiden laatu palvelee ensisijaisesti alueen toimintoja. Oleskelupuisto voi sisältää yksinkertaisia kuntoilu- tai leikkivälineitä, mutta niiden määrä on aina vähäinen. Pintamateriaalit voivat olla sitomattomia, mutta myös pienialaiset kiveykset tai asfalttialueet ovat yleisiä. Luonnonkivirakenteiden ja -päällysteiden käyttö on vähäisempää, lukuun ottamatta keskeisimpiä oleskelupuistoja. Puistojen pääasiallinen merkitys liittyy virkistyskäyttöön. Suurin osa puistoista tarjoaa mahdollisuuden oleskeluun, ulkoiluun ja leikkeihin. Niiden toiminnallinen luonne voi vaihdella alueellisista toiminnallisista ja kaupunkirakenteellisista keskuksista suhteellisen vaatimattomiin läpikulkualueisiin. Oleskelupuistoihin voi liittyä myös muita viherpalveluita, kuten kenttiä tai aukioita. Asukkaan kannalta oleskelupuistoja vastaavia palveluita tarjoavat myös julkiset piha-alueet tai hyvin varustellut virkistysreitit levähdysalueineen ja penkkisyvennyksineen. Kuva 13: Köyhälammenpuisto (Jyväskylän kaupunki, Juuso Haapamäki) Puistikot Puistikot ovat kaavallisesti puistoalueita, mutta viheralueina niillä ei juuri ole toiminnallista käyttöä. Puistikoiden pääasiallinen merkitys liittyy hoidetun ympäristön luomaan kaupunkikuvalliseen merkitykseen. Lähes kaikilla kohteilla on vähintään läpikulun mahdollistama rakennettu reitti sekä vaatimattomasti rakennettuja ja ylläpidettyjä viheralueita. Kohteisiin liittyy lähes luonnontilaisia välialueita, joita ei juurikaan mielletä puistoalueisiin kuuluviksi. Pintamateriaalit ovat yleensä sitomattomia. Monipuolisimmillaan kohteet on varustettu penkeillä, roska-astioilla ja valaistuksella, mutta usein kohteilla ei ole lainkaan varusteita tai kalusteita. 43

44 4.8.2 Oleskelupuistojen palvelumitoitus- ja kehittämistavoitteet Uusille asuinalueille sijoitetaan oleskelupuistoja lähinnä asuinviihtyvyyden ja kaupunkikuvan parantamiseksi. Rakennettavat oleskelupuistot sijoitetaan asuinkortteleiden välisille viheralueille hyvien virkistysreittien yhteyteen. Oleskelupuistoja tarvitaan myös alueilla, joissa leikkipuistot tai muut viheralueet eivät ole riittävän laaja-alaisia. Uusia oleskelupuistoja kehitetään myös niistä luonnonmukaisista, kaupunkirakenteen sisällä olevista viheralueista, joiden rakentamisella saavutetaan siistimpi ja yleisilmeeltään rakennetumpi kaupunkitila. Oleskelupuistojen palveluverkon rakentamiselle ei ole pinta-aloihin tai etäisyyksiin liittyvää mitoituksellista ohjetta. Viherpalvelun kattavuus liittyy maankäytön suunnitteluun, ja kaavoituksen yhteydessä arvioituun viheralueiden määrään. Asuntoalueiden vapaa-alueiden mitoitusta on ohjeistettu esimerkiksi Sisäasiainministeriön kaavoitusohje 2/1975 -oppaassa, jonka mitoitusta voidaan noudattaa arvioitaessa viheralueiden tarvetta. Viheralueiden kaavallinen mitoitus täyttyy kuitenkin myös muiden kuin oleskelupuistojen tarjoamista viherpalveluista. Korvaavia viherpalveluita ovat mm. leikkipuistot, kentät, virkistysreitit ja lähimetsät Oleskelupuistojen nykytilanne Varsinaisia oleskelupuistoja on tällä hetkellä yhteensä 91kpl ja puistikoita 57 kpl. Oleskelupuistoja hoidetaan pääsääntöisesti A2 ja A3 hoitoluokituksen ja tuotekuvauksen mukaisesti. Oleskelupuistojen osalta ei ole toistaiseksi käytössä ylläpidon määräaikaiskunnostuksiin perustuvaa järjestelmää. Kunnostukset ja peruskunnostukset ohjelmoidaan toistaiseksi havaittujen toimenpidetarpeisin perustuen. Yksittäisiä ongelmaalueita ovat tyypillisesti kivituhka-alueiden, pensasryhmien sekä luonnontilaisten alueiden rajapintojen kunto Oleskelupuistoja koskevat toimenpiteet Varsinaisia oleskelupuistoja tullaan rakentamaan tarkastelujaksolla 18 kpl. Puistikoiden osalta määrää on hankala arvioida etukäteen. Puistikoiden ja oleskelupuistojen uudiskohteet keskittyvät rakennettavien asuinalueiden yhteyteen. Uusia oleskelupuistoja syntyy nykyisen kaupunkirakenteen sisään lähinnä poistettavien toimintojen, kuten leikkipuistojen, tilalle. Uudiskohteet osoitetaan ohjelmoinnissa yleissuunnitelmien mukaisille paikoille uusien asuinalueiden yhteyteen. Merkittävä viherpalveluiden ulkopuolinen oleskelupuistoja koskeva investointi liittyy Jyväskylän sataman saneeraukseen, jonka yhteydessä satamapuisto uudistetaan tilallisesti ja toiminnallisesti. Puisto on oleellinen osa satamapalveluiden aluetta, ja sen investointirahoitus osoitetaan katupalveluille. Yksittäisen oleskelupuiston rakentamiskustannukset vaihtelevat ohjelmoinnissa :n välillä. Osa leikkipuistojen kortteli- ja pienpuistoista on jo muutettu ohjelmoinnin perusteella oleskelupuistoiksi. Leikkipuisto-ohjelmoinnin mukaan oleskelupuistoiksi tullaan vielä saneeraamaan kymmenen korttelipuistoa. Oleskelupuistoksi muuttaminen edellyttää kohdekohtaisia suunnitelmia, joissa huomioidaan puiston uusien toimintojen vaatimukset, maisemointi sekä varusteisiin kohdistuvat toimenpiteet. Keskimäärin oleskelupuistojen peruskunnostuskustannukset ovat alle Tarkastelujaksolla kunnostettaviksi kohteiksi on ohjelmoitu yhteensä kuusi kohdetta, joiden kustannukset vaihtelevat :n välillä. Kunnostettavien kohteiden määrää voidaan pitää pienenä puistojen kokonaismäärään nähden. Oleskelupuistojen osalta peruskunnostukset suoritetaan pääasiassa ylläpidon urakoitsijan ja tilaajan yhteistyössä 44

45 muodostaman tarvearvioinnin pohjalta, mistä johtuen kunnostettavien kohteiden määrä voi nousta ohjelmoitua suuremmaksi. Liitteessä 6 on esitetty oleskelupuistojen palveluverkon kokonaistarkastelukartat sekä kohdeluettelo, josta ilmenevät viherpalveluohjelmoinnin tarkastelujaksolle kaavaillut oleskelupuistoja koskevat toimenpiteet. Uudiskohteiden tarkka sijainti sekä kohteiden virallinen nimistö määräytyvät myöhemmässä vaiheessa. 4.9 Aukiot Aukioksi kutsutaan hyvin erilaisia avoimeksi rakentuneita tai rakennettuja kaupunkitiloja. Aukiotilojen tehtävänä on jäsentää ympäristöä ja monipuolistaa kaupunkitilan kokemista sekä tarjota mahdollisuus erilaisten toimintojen toteuttamiselle. Perinteisesti aukioksi on mielletty rakenteilla tai rakennusmassoilla selkeästi rajattuja avoimia tiloja. Aukiotila voi kuitenkin muodostua myös pintamateriaalien ja istutusten avulla. Aukiokokonaisuuden tulee olla harkittu mittakaavan, tilaelementtien, materiaalien, toimintojen ja näkymien osalta. Aukioiksi miellettyjä tiloja voi syntyä osittain myös suunnittelemattomasti rakennusmassojen tai muiden rajaavien elementtien välisille välialueille Aukioiden määrittely Aukiot ovat katu- tai puistoalueisiin liittyviä toiminnallisesti ja tilallisesti rajattuja alueita, joiden tehtävänä on jäsentää kaupunkitilaa sekä jaksottaa tai päättää erilaisia tilasarjoja. Ensisijaisesti aukioihin kuuluvat kaavalliset määritetyt torit ja katuaukiot. Näiden lisäksi aukioina käsitellään myös muita viheralueilla olevia rakenteellisesti ja toiminnallisesti aukioiksi erotettuja tilallisia kokonaisuuksia. Aukiot ovat toiminnallisia solmukohtia ja toimivat luonnollisina levähdyspaikkoina kevyen liikenteen käyttäjille. Yleensä aukioihin liittyy pidempikestoisia toimintoja, mutta myös läpikulkuun painottuvat aukiot ovat yleisiä. Toritoiminta on ollut Suomessa merkittävin aukioiden käyttömuoto. Tämän lisäksi aukioilla on merkityksiä asuinaluekohtaisina keskuksina, tapahtuma-aukioina, liikennealueisiin kuuluvina tiloina tai julkista rakennusta korostavina monumentaaliaukioina. Aukion näkyvän kokonaisuuden muodostavat monet rakenteelliset erityisratkaisut. Aukioihin usein liitettäviä ominaisuuksia ovat laadukkaat pintamateriaalit, koristeelliset ja monimuotoiset istutukset, katupuut runko- ja juuristosuojineen sekä kantavine kasvualustoineen. Lisäksi aukioihin mielletään kuuluvaksi tukimuuriratkaisut, kaupunkikalusteet, katokset ja suojat sekä laadukkaat valaisimet. Usein varustelu ja rakenteet ovat kuitenkin kevyempiä ja hyvinkin yksinkertaiset aukioratkaisut ovat mahdollisia. Kuva 14: Eskilstunanaukio(Jyväskylän kaupunki, Juuso Haapamäki) 45

46 Aukioita ylläpidetään yleensä ympäröivän viheralueen mukaisella tai tätä korkeammalla hoitoluokitustasolla. A1-hoitoluokassa aukioilla käytetään useammin yllämainittuja erityisrakenteita. Suihkukaivot ja taideteokset keskittyvät lähinnä yksinomaan A1-luokan aukioihin. Rakenteissa ja päällysteissä käytetään luonnonkivi- ja betonikivituotteita. A2 hoitoluokan alueilla aukiot toteutetaan vaatimattomammin, mutta niissäkin käytetään usein ympäristöstä poikkeavia rakenteita. Luonnonkivimateriaalien käyttö on A1-alueita vähäisempää. A3-hoitoluokassa varsinaisten aukioiden esiintyminen on harvinaista. Tämän hoitoluokan aukiot ovat yleensä niihin liittyvien väylien laajennuksia, jolloin myös aukiolla käytetään muun ympäristön kaltaisia elementtejä. Vaatimattomatkin aukiot ovat yleensä ympäristöään vetovoimaisempia kohteita, joille on perusteltua keskittää kalusteita ja istutuksia Aukioiden mitoitus ja kehittämistavoitteet Aukioilla ei ole varsinaisia palveluverkkoon kohdistuvia mitoituksellisia rakentamisperusteita. Suositeltavia aukioiden sijoituspaikkoja ovat ympäristön jäsentämisen ja kaupunkikuvan kannalta tärkeät alueet sekä toiminnallisesti luontevat kohtauspaikat. Merkittävien aukioiden sijaintiratkaisut päätetään kaavoituksen ja viheryleissuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Suuremmat julkiset aukiot soveltuvat keskustoimintojen ja kaupan alueille tai julkisten rakennusten läheisyyteen. Pienimittakaavaisia, oleskeluun tarkoitettuja aukiota voidaan suositella kevyen liikenteen reittien laajennuksina tai niiden risteämisalueille rakennettavina kohtaamispaikkoina Aukioiden nykytilanne Jyväskylän aukiot voidaan jakaa katualueilla sijaitseviin katuaukioihin ja viheralueilla sijaitseviin puistoaukioihin. Tarkastelussa katu- ja viheralueita ei kuitenkaan eroteta toisistaan. Lähtökohtaisesti tarkasteluun on otettu kaavoituksessa aukioksi ja toreiksi osoitetut alueet. Osalla kaavallisista aukioista ei ole kaavamerkintää lukuun ottamatta mitään aukiomääritelmän mukaisia tunnuspiirteitä. Aukioita tai niitä vastaavia alueita löytyy toteutumattomista maankäytön suunnitelmista useita. Näitä rakentamattomia kohteita ei huomioida kohdeluetteloissa, mikäli niille ei osoiteta kehittämistoimenpiteitä. Tässä työssä aukioita on katsottu olevan yhteensä 23 kpl. Kohteet keskittyvät kaupunkikeskustan ja aluekeskustojen yhteyteen. Myös tiettyjen alueiden kaavoissa on runsaasti vielä toteutumattomia katuaukioita Aukioita koskevat toimenpidetavoitteet Kaavallisissa aukioissa on runsaasti aukiomäärityksen ulkopuolisia kohteita, joiden toteuttaminen aukioksi on epävarmaa ja usein tarpeetontakin. Uusien aukioiden suunnittelu ja sijoittaminen kaupunkirakenteeseen perustuu pääasiassa kaupunkikuvallisiin tavoitteisiin. Kaupunkitilan muodostaminen ja jäsentäminen ovat keskeisessä asemassa aukioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tietyissä Jyväskylään lähitulevaisuudessa toteutettavissa aukiohankkeissa myös toiminnallisuudella on merkittävä rooli. Kaikkiaan uudiskohteita on ohjelmoitu rakennettavaksi yhteensä kuusi kohdetta, joista yksikään ei sisälly viherpalveluiden perusinvestointeihin. Kunnostettavia kohteita on mukana seitsemän, joista kuusi on mukana viherpalveluiden investoinneissa. Kunnostustyöt on arvioitu kustannuksiltaan :n välille. 46

47 Liitteessä 9 on esitetty aukioiden kokonaistarkastelukartat sekä kohdeluettelo, josta ilmenevät viherpalveluohjelmoinnin tarkastelujaksolle kaavaillut aukioita koskevat toimenpiteet. Uudiskohteiden tarkka sijainti sekä kohteiden virallinen nimistö määräytyvät myöhemmässä vaiheessa Avoimet alueet Avoimiin alueisiin kuuluvat pellot, niityt, laidunalueet ja avoimina säilytettävät näkymät. Ohjelmoinnin lähtökohta on perinteisen kulttuurimaiseman, ja siihen liittyvien arvojen säilyttäminen ja kehittäminen, sekä arvokkaiden maisematilojen ja näkymien turvaaminen. Merkittävät avoimet alueet ovat kehittyneet perinteisesti harjoitetun viljelyn ja karjanhoidon seurauksena. Kaupunkialueella perinneympäristöjen olemassaolo ja ylläpito eivät enää perustu pelkästään viljelyelinkeinon harjoittamisen, vaan yhä enenevässä määrin ulkoiluun, viljelyharrastukseen tai opetustoimintaan liittyviin toimintoihin. Keskeistä on myös maisemakuvan ja ekologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät tavoitteet. Maatalouden lisäksi myös muutkin maankäyttömuodot synnyttävät avointa maisematilaa. Näitä alueita ovat esimerkiksi teiden reuna-alueet, voimalinjojen alustat, hakkuuaukeat sekä maa-aineksen otto- ja läjitysalueet. Tavallisesti näiden alueiden luonnollinen kehittyminen ja umpeenkasvu sallitaan, kunhan se ei aiheuta haittaa ympäristön varsinaiselle käyttötarkoitukselle tai maisemakuvalle. Näitä alueita voidaan kuitenkin kehittää ja ylläpitää avoimina alueina, vaikka alueiden luonne poikkeaa huomattavasti varsinaisista perinneympäristöistä. Kunnostusten ja ylläpidon avulla niille voidaan luoda merkittäviä kaupunkikuvallisia ja ekologisia arvoja Avointen alueiden luokittelu Maisemapellot Maisemapellot (B1) ovat viheralueiden hoitoluokituksen mukaisesti vanhoja viljelyalueita tai myöhemmin perustettuja peltoja, joilla viljellään viljelykasveja tai kukkivia maisemapeltokasveja. Maisemapeltoina hoidetaan viheralueiksi kaavoitettuja alueita, jotka ovat olleet vanhoja viljelyalueita. Maisemapeltojen avulla voidaan suhteellisen edullisesti säilyttää pieniäkin vanhoja peltoja osana kaupunkimaisemaa. Maisema-arvojen lisäksi asukkaat voivat hyödyntää viljelykasvien satoa kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. Ylläpito tehdään maisemapelloilla pääasiassa maataloudessa käytetyin menetelmin. Käyttöluokituksessa luokkaa vastaa maisemapeltojen käyttöluokkatyyppi 214. Käyttöniityt Käyttöniityt (B2) ovat viheralueiden hoitoluokituksen mukaisesti avoimia tai puoliavoimia viheralueita, joiden kasvipeite muodostuu niittyheinistä ja muista ruohovartisista kasveista. Käyttöniityllä voi kasvaa yksittäisiä puita ja pensaita sekä puu- ja pensasryhmiä. Käyttöniityt on tarkoitettu ulkoiluun ja harrastuksiin. Ne voivat olla osa pihaa, perinnemaisemaa tai puistoaluetta. Alueen läpäisevä liikenne on ohjattu erillisille poluille ja käytäville. Käyttöniittyjen tärkein hoitomuoto on niitto tai murskaus. Käyttöniittyjä ei lannoiteta ja ravinteisuutta pyritään vähentämään keräämällä niittojäte pois leikkausten yhteydessä. Niitto suoritetaan käytöstä ja kasvilajista riippuen yleensä 2-4 kertaa vuodessa. Käyttöluokituksessa käyttöniityt kuuluvat tyyppiin 212. Käyttöluokituksessa on huomioitava, että käyttöluokkaan 212 voi kuulua sekä A- että B- hoitoluokituksen viheralueita. 47

48 Maisemaniityt ja laidunalueet Maisemaniityt ja laidunalueet (B3) ovat hoitoluokituksen mukaan avoimia tai puoliavoimia viheralueita, joilla kasvaa yksittäisiä puita ja pensaita sekä puuryhmiä. Liikkuminen ohjataan usein käytäville. Myös kapeat kaistaleet, kuten teiden varret, voidaan katsoa niityiksi. Tällaiset alueet ovat luonnon monimuotoisuuden sekä kulttuurimaiseman säilymisen kannalta tärkeitä. Hoito pyrkii säilyttämään avoimuuden sekä ylläpitämään niittylajistoa. Laidunnus on erinomainen hoitotapa maisemaniittyjen ylläpitoon. Laitumien valinnassa huomioidaan maisemanhoidon lisäksi eläinten hyvinvointi. Laidunnus pitää alueet tehokkaasti avoimena ilman erityisiä raivauksia. Kaupungin hallinnoimia laitumia voidaan vuokrata mahdollisuuksien mukaan harrastekotieläinten, kuten hevosten, laidunkäyttöön. Laidunalueet ovat maisemamerkityksen lisäksi myös muulla tavoin arvokkaita elämyskohteita. Laidunalueet hoidetaan laidunkohtaisten hoitosuunnitelmien mukaan. Laiduntamisen ulkopuolisia maisemaniittyjä hoidetaan niittämällä tai murskaamalla 1-2 kertaa vuodessa. Niittojäte kerätään pois niittojen yhteydessä. Puu- ja pensasryhmille tehdään tarvittaessa maisemanhoidollisia hoitotöitä. Maisemaniityt ja laidunalueet kuuluvat B3-hoitoluokitukseen. Käyttöluokituksessa B3-hoitoluokka jakautuu käyttötyyppeihin 212 ja 234. Avoimet alueet ja näkymät Avoimet alueet ja näkymät (B4) ovat viheralueita, joilla on esteettömiä näkymiä ja avoimia maisematiloja. Ylläpito keskittyy maiseman umpeutumisen estämiseen, tärkeiden näkymien esille tuomiseen ja maisemakohteiden korostamiseen. Usein B4-alueiden ylläpito voidaan muuttaa toiseen luokkaan, jos ympäristöä halutaan kehittää näkymien lisäksi myös muilta osin. Luokkaan kuuluvat alueet ovat esimerkiksi viljelykäytöstä poistuneita peltoja, aukeita metsäaloja, sähkölinjojen alustoja, läjityspaikkoja tai ruovikoita. Mikäli rakentamattomat tontit sijaitsevat puuttomilla alueilla, tulee niitä hoitaa B4-luokan mukaisesti. Hoitotyöt sisältävät vesakoitumista estävät raivaukset sekä ruohovartisten kasvien murskauksen 2-5 vuoden välein. Käyttöluokituksessa hoitoluokkaan B4 voi kuulua useita eri aluetyyppejä. Viime aikoina on kiinnitetty runsaasti huomiota hulevesien luonnolliseen käsittelyyn. Tätä tarkoitusta varten toteutetut kosteikkoalueet tuottavat niittymäisiä ympäristöjä, joiden katsotaan sisältyvän avoimiin alueisiin. Alueet soveltuvat teknisen käyttötarkoituksensa lisäksi opetus- ja virkistyskäyttöön. Hulevesialueille ei toistaiseksi esitetä omaa luokitustaan, vaan ne sisällytetään avoimien alueiden ja näkymien ryhmään, vaikka ylläpitovaatimukset poikkeavat B4-hoitoluokituksen mukaisesta sisällöstä. Viherpalveluohjelmoinnin päivitysosissa hulevesialueet voivat siirtyä omaan luokitukseen. Arvoniityt Arvoniityt (B5) ovat vanhoja niittyalueita, joilla on tärkeä merkitys maiseman, kulttuuriperinteen tai luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Hoidon tavoite on arvokkaan lajiston ja elinympäristön turvaaminen. Kaikki olemassa olevat arvoniityt tulee säilyttää tai tarvittaessa jopa suojella. Arvoniityille tulee aina laatia oma kohdekohtainen hoitosuunnitelma. Käyttöluokituksessa arvoniityt kuuluvat tyyppeihin 212 ja 234, tai luokan 5 suojelualueisiin ja luontokohteisiin Avointen alueiden mitoitus ja kehittämistavoitteet Avoimiin alueisiin ei liity varsinaisia mitoituksellisia tavoitteita. Jyväskylän avoimia alueita koskevan ohjelmoinnin päätavoite on nykyisten avointen alueiden säilyttäminen sekä tiettyjen metsittyvien vanhojen viljelymaisemien palauttaminen B-hoitoluokituksiin. 48

49 Kaupunkikuvan kannalta merkittävimpien voimajohtoalueiden ylläpitomenetelmiä pyritään kehittämään yhdessä voimayhtiöiden kanssa siten, että ympäristöt saadaan pidettyä myös voimajohtoalueiden osalta kaupunkikuvallisesti laadukkaana. Linjoja hallinnoivat yhtiöt ylläpitävät linjojen avoimuutta teknisten vaatimusten mukaisella minimitasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa linjaraivausten ajoittamista 6-10 vuoden jaksoille. Kierron pituudesta johtuen linjaurille ehtii kehittymään korkeaa, maisemallisesti peittävää kasvillisuutta. Merkittävimpien voimajohtoalueiden siirto B-luokan ylläpitoon takaisi linjojen siistimmän ja kaupunkiympäristöön paremmin soveltuvan ulkonäön. Tämä edellyttäisi ylläpidon päävastuun siirtämistä kaupungille. Mikäli alueita lähdetään kunnostamaan muuksi kuin B4-luokan avoimeksi viheralueeksi, tulee varmistua siitä, että ylläpitoon voidaan sitoutua useamman vuoden ajaksi. Keskeisimpien voimajohtourien lisäksi myös merkittävät, puuttomat ja rakentamattomat tonttimaat tulee siirtää väliaikaisesti B4-hoitoluokituksen piiriin. Avointen alueiden kunnostaminen, rakentaminen ja ylläpitotyöt koostuvat raivauksista, maan rakenteen, ravinteikkuuden ja vesitalouden muokkaamisesta sekä rikkakasvien torjumisesta. Ihmisen suorittaman työn lisäksi myös laidunnus on käyttökelpoinen tapa edellä mainittujen ylläpitotöiden toteuttamiseen. Ylläpitokäytäntöjä on edelleen tarkoitus kehittää. Tavoiteltava hoitoluokka riippuu varsinaisen kunnostettavan kohteen ominaisuuksien lisäksi myös muusta kaupunkirakenteesta ja sen toiminnoista. Kohteiden tarkastelunäkökulma vaihtelee suuresti liikkumistavasta ja nopeudesta riippuen, mikä tulee huomioida kohteiden toteutustapaa valittaessa. Kuva 15: Kunnostettava arvonitty Sippulanniemssä. (Jyväskylän kaupunki, Juuso Haapamäki) Avointen alueiden nykytila Jyväsjärven ympärille levittäytyi laajoja peltoaukeita vielä 1900-luvun alkuvuosina. Nykyisin vanhat peltoalueet ovat suurimmaksi osaksi jääneet rakentamisen alle, tai ne ovat metsittymässä. Paikoin vanhat pellot näkyvät edelleen maisemassa. Laajimpia säilyneitä avointen alueiden kokonaisuuksia on, Kuokkalassa, Viitaniemessä sekä Mankolan alueella. Arvokkaimmat avoimet alueet Keljonlahden ympäristössä ovat sirpaloituneet Keljonlahden voimalaitokseen liittyvien rakennustöiden seurauksena. Kuokkalassa sijainneet laajat peltoalueet ovat aiemmin kattaneet Hämeenlahden, maalaiskunnan Väinölän, Rauhalahden ja Suuruspään rajaaman maa-alueen. Jyväsjärven rannan osalta vanhoja peltoja hyödynnetään edelleen monipuolisesti palsta-alueina, laidunalueina ja maisemaniittyinä sekä kasvitieteellisinä kohteina. Kuokkalan keski- ja eteläosien vanhat peltoalueet ovat sitä vastoin pitkälle rakennettuja ja avointen alueiden määrä on vähäinen. Kuokkalanpellon rakentamattomilla osilla on runsaasti metsittymään jääneitä peltoja, joiden kunnostaminen avoimiksi alueiksi on maisemakuvan ja ympäristön viihtyvyyden kannalta tavoiteltavaa. Tuomiojärven eteläpuolella sijaitsevat rakentamatta jääneet pellot ovat pieniltä osin edelleen maisemapelto- ja viljelykäytössä. Viitaniemen kärjen vanhat maatalousalueet ovat pääasiassa 49