Perusopetuksen kouluverkkosuunnitelma

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNKI Perusopetuksen kouluverkkosuunnitelma Selvitys FCG KONSULTOINTI OY P26537

2 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 1 (42) Sisällys 1 Johdanto Tehtävän taustaa ja rajausta Selvitystyön eteneminen Selvityksen taustamateriaalia Perusopetuksen toimintaympäristön muutokset Taajama-aste Perusopetuksen palvelutarpeen ennuste vuosille Maankäytön suunnittelun vaikutukset perusopetuksen palvelutarpeen kasvuun Tonttivarannon ja vuosina valmistuneiden asuinrakennusten vaikutukset Kaavoitus Käynnissä olevat yleiskaavat ja suunnitteilla olevat uudet asuinalueet Kokkolan kaupungin perusopetuksen nykyinen palveluverkko ja ennusteet Kokonaisoppilaskehitys Talous Perusopetus (sisältää iltapäivätoiminnan) Odotekustannukset Koulukiinteistöt Kiinteistöjen kunto Suunnitelma Vaihtoehto 1. Nykyinen palveluverkko säilyy Vaihtoehto 2. Esiselvitysten mukainen malli Vaihtoehto 3. Nykyinen palveluverkko supistuu Vaihtoehto 4. Nykyinen palveluverkko supistuu Johtopäätös vaihtoehdoista Jatkokehityksen kohteita tulevaisuudessa Itäreitin alueen kouluverkon kehittäminen kohti yhtenäistä perusopetusta Vingenkadun kiinteistö perusopetuksen ja lukion tilaresurssina Peltokorven alueen koulutilatarpeet Optimaalinen aikataulu kolmelle esiselvityshankkeelle Lopuksi... 41

3 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 2 (42) Perusopetuksen kouluverkkosuunnitelma 1 Johdanto Kokkolan kaupungin valtuusto ja hallitus on budjetin 2015 valmistelun edetessä edellyttänyt, että ruotsinkielisestä kouluverkosta tehdään suunnitelma. Ruotsinkielisen kouluverkon kokonaissuunnittelu tulee käsitellä ennen koulun [Chydeniuksen koulu] suunnittelua. (Talousarvio 2015). Lisäksi Kokkolan kaupungin opetus- ja kasvatuslautakunta on päättänyt ruotsinkielisen ja suomenkielisen kouluverkkoselvityksen laadinnasta. Kokkola antoi tehtävän FCG Konsultointi Oy:lle. Raportti luovutetaan elokuussa / syyskuussa Selvitys kohdistuu perusopetukseen. Tehtävänä oli laatia ruotsin- ja suomenkielisistä palveluverkoista erilliset selvitykset siten, että palveluverkkosuunnitelman tuli sisältää väestötarkastelun lisäksi oppilasennusteet tarkasteltuna perusopetusalueittain (6 aluetta) ja kouluittain (32 koulua). Palveluverkosta laaditaan kieliryhmittäin kolme skenaariovaihtoehtoa. Työn edetessä todettiin, että ruotsin- ja suomenkielisistä kouluverkoista on tarkoituksenmukaisinta laatia yksi yhteinen raportti, joka käännetään ruotsiksi. 1.1 Tehtävän taustaa ja rajausta Kokkolassa on aiemmin laadittu kiinteistöistä ns. salkutus ja Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma Opetuspalvelujen kehittämissuunnitelman 2-osassa käsitellään rakenteellista kehittämistä, joka liittyy Kokkolan kaupungin talouden sopeuttamisohjelmaan. Perusopetuksen palveluverkon tiivistämisen lähtökohtana on saada kustannussäästöjä henkilöstö- ja kiinteistökuluista. Kokkolan perusopetuksen kouluverkkosuunnitelman ohjausryhmä linjasi, että selvityksessä tulee huomioida mm. uuden opetussuunnitelman mukaiset oppimisympäristöt, oppilaskehityksen tarkastelu, lähikouluverkon säilyminen (oppilasmäärän kehitys huomioiden), pehmeät arvot, taloudellinen ratkaisu perustuen tulevaisuuden näkymiin, oppilaaksiottoalueiden rajojen uudelleen tarkastelu, rakenteelliset muutokset, kaavoituksen vaikutukset ja kaupungin pientaloalueiden laajeneminen. Selvityksen edetessä toimeksiantoa tarkennettiin siten, että tehtäväksi lisäksi tarkastella yhtenäisen perusopetuksen mukaista 1-9 vuosiluokkien koulujen kehittämistä, elämänkaaristen palvelujen kehittämistä niin, että investointihankkeissa huomioidaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyö samassa rakennuksessa. Erityiskysymyksenä tarkastellaan Vingenkadun kiinteistön kehittämistä siten, että kiinteistöön sijoittuisi pysyvästi yksi peruskouluyksikkö. 1.2 Selvitystyön eteneminen Selvityksen pohjatietoina käytettiin Kokkolan kaupungin toimittamia tietoja: oppilasmäärä- ja ennustetiedot kouluittain ja luokka-asteittain, talouden tunnusluvut, kiinteistötiedot ja salkutustiedot, esiselvitykset sekä maankäytön suunnittelun tietoja. Vuosiluokkien 1-6 koulujen oppilasmääriä tarkasteltiin vuoteen 2022 saakka ja yläkoulun oppilaskehitystä 2027 asti. Toimintaympäristön muutoksen kuvauksessa konsultin pohjatietona ovat Tilastokeskuksen väestöennusteet ja palvelutarveanalyysit. Lisäksi talouden osalta käytetään viitteel-

4 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 3 (42) lisenä aineistona Tilastokeskuksen tietoihin perustuvia odotekustannustietoja. Näiden tietojen hankkimisesta vastasi konsultti. Toukokuun aikana toteutettiin Webropol-kysely johtokunnille (ohjausryhmän päätös.) 1.3 Selvityksen taustamateriaalia Selvityksen keskeistä materiaalia olivat Opetus- ja kasvatuslautakunnan päätökset koskien Yksipihlajan, Chydeniuksen ja Kyrkbackenin koulujen esiselvityksiä sekä kaupunginhallituksen päätös koskien Opetuspalvelujen kehittämissuunnitelmaa. Oheinen linkki yhdistyy Opetus- ja kasvatuslautakunnan kokousten asiakirjoihin. ng_frames Valitse linkistä esimerkiksi Opetus- ja kasvatuslautakunnan kokous Ykspihlajan koulun esiselvitys Opetus- ja kasvatuslautakunnan kokous Chydeniuksen koulun esiselvitys Opetus- ja kasvatuslautakunnan kokous Kyrkbackenin koulun esiselvitys Kaupunginhallituksen kokous Opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma

5 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 4 (42) 2 Perusopetuksen toimintaympäristön muutokset Kokkolan kaupungin väkiluku vuoden 2015 alussa (ennakkotieto) oli asukasta. Kasvua edelliseen vuoteen oli 265 asukasta. Myös vuoden 2015 ennakkotieto väestökasvusta on varsin positiivinen. Vuoden 2015 alusta heinäkuun loppuun mennessä väestön väestömäärä kasvoi 161 asukkaalla. Keskimääräinen vuotuinen kasvu viimeisen 15 vuoden aikana on ollut reilut 200 henkeä vuodessa (Talousarvio 2015). Tilastokeskuksen (2012) ennusteen mukaan Kokkolan kaupungin väestökehitys kasvaa tasaisesti tarkastelujakson ajan. Keskimääräinen kasvu tulevina vuosina on reilut 300 asukasta vuodessa luvulla määrän ennustetaan hieman laskevan, keskimäärin 250 asukkaaseen vuodessa. Vuoteen 2030 väestön kokonaismäärän ennustetaan kasvavan asukkaalla. Kokkolan vuotuinen syntyvyys on vakiintunut noin 600 lapseen vuodessa ja on ollut viimeisen viiden vuoden aikana keskimääriin 608 lasta (taulukko 1.) Vuoden 2015 alusta heinäkuun loppuun mennessä syntyvyys on ollut 301 lasta * *tilanne Taulukko 1. Kokkolan kaupungin syntyneet (Tilastokeskus 2015) Syntyvyyden ennustetaan pysyvän reilussa 600 lapsessa koko tarkastelujakson ajan. Alle 15-vuotiaita on hieman alle 20 prosenttia kokonaisväestömäärästä. Peruskouluikäisten ja toisen asteen koulutuksen ikäisten lasten ja nuortenmäärät ovat tasaisessa kasvussa, kasvun hiukan hidastuen lähestyttäessä 2030-lukua (taulukko 2). Kasvu on +17 %. Lukumäärällisesti tämän ikäryhmän kasvu on vuosina noin 970 lasta ja nuorta (Tilastokeskus 2012, 2013). Taulukko 2. Ikäluokittainen väestökehitys (Tilastokeskus 2012) Väestöstä suomenkielisiä oli 84,3 % ja ruotsinkielisiä 13,1 %. Äidinkielenä muu oli 2,6 % väestöstä (Talousarvio 2015).

6 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 5 (42) Taajama-aste Taajama-asteella tarkoitetaan taajamissa asuvien osuutta kunnan siitä väestöstä, jonka asunpaikka on koordinaatein määriteltävissä. Taajama-aste lasketaan vuosittain. Kokkolan kaupungin taajama-aste oli 86,9 %. Tämä tarkoittaa sitä, että vajaa 15 % kokkolalaisista asuu taajamien ulkopuolella (kuva 1). Kuva 1. Kaupunki-maaseutu luokitus Keski-Pohjanmaan maakunnasta ( Kuvasta 1. voidaan havaita, että varsin iso osa Kokkolan maapinta-alasta on harvaan asuttua maaseutua. Kaupunkialue kehysalueineen sijoittuu kaupungin luoteisosaan ja rajoittuu pohjoisosistaan mereen. Kaupungin kasvu ja tonttivaranto keskittyy myös jatkossa kaupunkialueelle (sisempi ja ulompi kaupunkialue) ja kaupungin kehysalueelle (vrt. luku 2.3 maankäyttö).

7 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 6 (42) 2.2 Perusopetuksen palvelutarpeen ennuste vuosille Kokonaisväestökehitys ja ikäryhmittäinen väestökehitys vaikuttavat kuntalaisten palvelutarpeiden kehittymiseen ja eri palveluiden käyttöön (kuva 2.) Kokkolassa väestön vanheneminen ja eliniän nousu lisäävät vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeita tulevina vuosikymmeninä. Kokkolassa peruskouluikäisten palvelutarpeet kasvavat. Toisen asteen koulutuksen palvelutarve vähenee tulevina lähes 10 prosentilla, kunnes 2020-luvulla tarve palautuu nykyisten peruskoulua käyvien suurien ikäluokkien myötä nykyiselle tasolle. Tarkastelujakson loppupuolella toisen asteen koulutuksen tarpeen kasvu hidastuu. Kuva 2. Palvelutarpeiden kehitys (Tilastokeskus 2012) Tilastokeskuksen väestötietoihin perustuvan ennusteen mukaan peruskouluikäisten määrä kasvaa usealla sadalla lapsella 2020-luvun alkuvuosiin saakka. Tämän jälkeen kasvu hidastuu (taulukko 3). Vuosi Kokonaismäärä Kasvua 5 vuodessa Kasvua 1 vuodessa 84,4 55,8 20,4 9,6 Vuosiluokkaa kohden Suomenkieliset vuodessa 84,3 % 71,1 47,0 17,2 8,1 Ruotsinkieliset vuodessa 13,1 % 11,1 7,3 2,7 1,3 Taulukko 3. Peruskouluikäisten määrät (Tilastokeskus 2012), määrien kasvu vuodessa ja viidessä vuodessa sekä kasvu yhtä peruskoulun ikäluokkaa kohden

8 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 7 (42) 2.3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset perusopetuksen palvelutarpeen kasvuun Maankäytön suunnittelulla on vaikutus kaupungin palveluverkon kokonaisuuden kehittymiseen. Maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen (MALPE) johdonmukaisella yhteissuunnittelulla saavutetaan palveluverkon tasapainoinen kehittyminen. Perusopetuksen palvelutarpeen kokonaistarkastelu perustuu Kokkolan kaupungin toimittamiin väestörekisteripohjaisiin oppilasennusteisiin (laadittu syntyneiden mukaan) sekä niihin vaikuttaviin paikallisiin tekijöihin, joista tarkasteluun nostetaan erikseen maankäytön suunnittelun vaikutukset alueelliseen väestökasvuun. Maankäytön suunnittelun vaikutuksissa on huomioitu vuosina valmistuneet asuinrakennukset, olemassa oleva tonttivaranto sekä tulevaisuuden asema- ja yleiskaavoitettavat alueet saatavilla olleen aineiston mukaan. Vaikutuksia on tarkasteltu oppilaaksiottoalueittain suomen- ja ruotsinkielisellä kouluverkolla. Aineistojen pohjalta on arvioitu alueellinen väestönkasvu ja vaikutukset kouluverkkoon. Maankäytön suunnitelmien vaikutuksiin liittyy epävarmuustekijöitä mm. kaavoituksen etenemisestä. Väestönkehitys on arvioitu Kokkolan keskimääräisten tunnuslukujen mukaisesti asuinväljyydestä ja asuntokuntien koosta (taulukko 4) Asuntokuntien lukumäärä Asuntoväestön lukumäärä Asuntokuntien keskikoko Erillinen pientalo ,7 Rivi- tai ketjutalo ,9 Asuinkerrostalo ,5 Muu rakennus ,8 Kaikki talotyypit ,2 Taulukko 4. Kokkolan asuntokuntien ja asuntoväestön lukumäärä sekä asuntokuntien keskikoko 2014 (Tilastokeskus 2015) Väestömäärä kehittyy kaupungin sisällä alueittain eri tavoin. Yleisenä muuttoliikkeen pääsuuntauksena on ollut väestön keskittyminen taajamiin. Suurimmat taajamat ovat kasvaneet pinta-alaltaan uusien asuinalueiden myötä. Kokkolan kaupungin keskusta ja sen lähialueet on merkittävin asuinrakentamisen laajenemisalue. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty koulujen sijainnit Kokkolassa sekä koulujen oppilaaksiottoalueet. Opetus- ja kasvatuslautakunta päätti ( ) Kokkolan suomenkielisen perusopetuksen 1-6 luokkien koulujen oppilaaksiottoalueiksi vuodesta 2013 alkaen seuraavat alueet: 1 Halkokari - Rytimäki 2 Jokilaakso Kaustari - Torkinmäki 3 Hollihaka - Mäntykangas 4 Isokylä 5 Koivuhaka - Ykspihlaja 6 Kälviän Kirkonkylä Marttila - Peltokorpi 7 Ruotsalo - Marinkainen 8 Alaviirre - Lohtajan Kirkonkylä 9 Veikko Vionoja-Rahkonen

9 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 8 (42) Halkokarin koulu Rytimäen koulu Yksipihlajan koulu Hollihaan koulu koulu Mäntykankaan koulu Jokilaakson koulu Torkinmäen koulu Koivuhaan koulu Kaustarin koulu Isokylän koulu Hakalahti 7-9 Kiviniitty 7-9 Länsipuisto 7-9 Torkinmäki 1-6/7-9 (2017 -) Isokylä 1-6/7-9 (optio) Kuva 3. Kokkolan keskusta-alueen suomenkieliset peruskoulut ja suomenkielisen perusopetuksen oppilaaksiottoalueet Kanta-Kokkolan suomenkielisten 7-9 luokkien koulujen alueet ja oppilassijoittelu. Isokylän monitoimitalo valmistuu 2015 ja 2016 alkaen on mahdollista sijoittaa jonkin verran 7-luokkalaisia, jos Länsipuiston koululla alkaa tilanahtaus. Torkinmäen koulu valmistuu 2017 ja sen jälkeen sijoitetaan 7-9 luokkien oppilaita porrastaen 7. luokalta alkaen. Mitoitus on 2- sarjainen 7-9 luokat n. 120 oppilasta riippuen 1-6 luokkien oppilasmääristä ja tilankäytöstä. Ruotsinkielinen perusopetus on jaettu kahteen perusopetusalueeseen: 1 Chydenius-Vittsar-Rödsö-Öja 2 Kyrkbacken-Villa-Såka

10 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 9 (42) Kuva 4. Kokkolan ruotsinkieliset peruskoulut ja ruotsinkielisen perusopetuksen oppilaaksiottoalueet. (Taustakartta: MML 2015) FCG Finnish Consulting Group Oy Tonttivarannon ja vuosina valmistuneiden asuinrakennusten vaikutukset Kokkolan kaupunki on luovuttanut keskimäärin noin 70 omakotitalotonttia vuodessa. Omakotirakentamisen määrä ja siten myös kaupungin luovuttamien omakotitonttien määrä on vaihdellut voimakkaasti noin tontin välillä viimeisen 25 vuoden aikana. Lähivuosina varaudutaan noin omakotitontin luovuttamiseen vuosittain eli seuraavien kymmenen vuoden aikana tulee maankäyttöpolitiikassa varautua noin omakotitontin luovuttamiseen. Tämä merkitsee noin raakamaahehtaarin asemakaavoittamista omakotialueiksi eri puolille Kokkolaa. Kouluverkon (ja muiden palveluiden) kehittämisen kannalta on olennaista paikantaa uudet asemakaavoitettavat alueet. Kokkolan kaupunki laatii parhaillaan maankäyttö- ja asuntopoliittista ohjelmaa (MAS- TOA), johon sisältyy raakamaanhankinta- ja asemakaavoitusohjelma omakotitalotonttitarjonnan turvaamiseksi lähivuosina. Kokkolan kaupungin asemakaavoitettujen ja kunnallistekniikan piirissä olevien omakotitonttien varanto ja myös asemakaavoituskelpoinen raakamaavaranto ovat käyneet vähiin. Rakennetut asuintalot Vuosina Kokkolassa valmistui 224 omakotitaloa, 16 paritaloa, 9 rivitaloa, 2 luhtitaloa ja 5 kerrostaloa. Omakotitalot sijoittuvat pääosin Kokkolan uusille asuinalueille Halkokarin Ulkometsänpolun ja Oliivilehdon alueilla, Koivuhaan Nuolipuroon ja Isokylän Mustikkamäen alueelle. Kerrostalot sijoittuvat Kokkolan keskustan lähelle Närvilään- Torkinmäkeen ja Pikiruukkiin. Rivitaloja valmistui Isokylään, Pikiruukkiin ja Närvilään. Taulukkoon 4 on listattu uusien asuinrakennusten määrä oppilaaksiottoalueittain, arvi-

11 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 10 (42) oitu väestömäärä ja vaikutukset oppilasmääriin per luokka-aste. Vaikutukset vuonna 2013 ja 2014 valmistuneista omakotitaloista on merkittävin suomenkielisistä Halkokari- Rytimäen (noin 3 opp / luokka-aste), Isokylän (noin 2,5 opp / luokka-aste) ja Torkinmäen (noin 2 opp / luokka-aste) oppilaaksiottoalueille. Ruotsinkielisistä oppilaaksiottoalueista vaikutus on merkittävin Chydenius skolanin (noin 1 opp / luokka-aste) alueelle. Oppilaaksiottoalue (suomi) Valmistuneet asuinrakennukset Omakotitalo Paritalo Rivi- tai luhtitalo Kerrostalo Asukasmäärä* Peruskouluikäisten määrä** Suomenkieliset*** Peruskouluikäisten määrä / luokka-aste, suomenkieli set Alaviirre ,13 Halkokari-Rytimäki ,35 Hollihaka ,27 Isokylä ,56 Jokilaakso ,59 Koivuhaka ,09 Kälviä kk ,59 Lohtaja kk ,21 Marinkainen ,29 Marttila ,29 Peltokorpi ,38 Ruotsalo ,17 Torkinmäki ,16 Ullava ,04 Ykspihlaja , ,38 Taulukko 5. Vuosina valmistuneet asuinrakennukset oppilaaksiottoalueittain (suomi), arvioitu väestömäärä ja vaikutukset oppilasmääriin. Tiedot asuinrakennuksista: Kokkolan kaupungin maankäyttö ja paikkatietopalvelut (2015) Oppilaaksiottoalue (ruotsi) Valmistuneet asuinrakennukset Omakotitalo Paritalo Rivi- tai luhtitalo Kerrostalo Asukasmäärä* Peruskouluikäisten määrä** Ruotsinkieliset*** Peruskouluikäisten määrä / luokka-aste, ruotsinkielis et Chydenius skola ,32 Kyrkbackens skola ,16 Rödsö skola ,03 Såka skola ,04 Villa skola ,36 Vittsar skola ,04 Öja skola ,03 Muut alueet , ,36 Taulukko 6. Vuosina valmistuneet asuinrakennukset oppilaaksiottoalueittain (ruotsi), arvioitu väestömäärä ja vaikutukset oppilasmääriin. Tiedot asuinrakennuksista: Kokkolan kaupungin maankäyttö ja paikkatietopalvelut (2015)

12 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 11 (42) Tonttivaranto 2015 Vuonna 2015 Kokkolan kaupungin luovutettavissa oleva tonttivaranto on yhteensä 182 tonttia. Taulukkoon 7 on koottu tonttivaranto oppilaaksiottoalueittain sekä arvioitu asukasmäärä ja vaikutukset kouluverkkoon tonttien rakennuttua. Syksyllä 2015 luovutukseen tulevat uudet asuinalueet Halkokarin Kaanaanmaalla ja Isokylän Hangaksessa. Alue 2015 Oppilaaksiottoalue (suomi) Oppilaaksiottoalue (ruotsi) Asukas määrä* Peruskouluikäisten määrä** Suomenkieliset*** Ruotsinkieliset*** Peruskouluikäisten määrä / luokka-aste, suom.kiel. Peruskouluikäisten määrä / luokka-aste, ruot.kiel. Hangas 20 Isokylä Kyrkbackens skola 74 8,9 7,5 1,3 0,8 0,1 Kaanaanmaa 64 Halkokari- Rytimäki Chydenius skola ,4 24,2 4,3 2,7 0,5 Mustikkamäki 6 Isokylä Kyrkbackens skola 22 2,7 2,3 0,4 0,3 0,0 Nuolipuro 18 Koivuhaka Chydenius skola 67 8,0 6,8 1,2 0,8 0,1 Ullavan kirkonkylä 10 Ullava 37 4,4 3,8 0,7 0,4 0,1 Honkala 5 Ullava 19 2,2 1,9 0,3 0,2 0,0 Haapala 8 Ullava 30 3,6 3,0 0,5 0,3 0,1 Alikylä 2 Ullava 7 0,9 0,8 0,1 0,1 0,0 Lankila 4 Marinkainen 15 1,8 1,5 0,3 0,2 0,0 Treevintie 6 Lohtaja kk 22 2,7 2,3 0,4 0,3 0,0 Koivuluoto/kk 19 Lohtaja kk 70 8,4 7,2 1,3 0,8 0,1 Peltomäenkangas 14 Kälviä kk 52 6,2 5,3 0,9 0,6 0,1 Kumpula 4 Marttila 15 1,8 1,5 0,3 0,2 0,0 Peltokorpi 2 Peltokorpi 7 0,9 0,8 0,1 0,1 0,0 YHTEENSÄ ,8 68,7 12,1 7,6 1,3 * Asukasmäärä on arvioitu Kokkolan keskimääräisen pientaloissa asuvien asuntokuntakoon (Tilastokeskus 2014) 2,7 perusteella johon lisätty +1 = 3,7 **7-16 -vuotiaiden määrä on arvioitu Kokkolan nykyisen v osuuden mukaan väestörakenteesta (Tilastokeskus 2014) = 12 % ***Suomen- ja ruotsinkielisten lasten määrä on arvioitu Kokkolan suomen- ja ruotsinkielisten osuuksien (2014) mukaan (Tilastokeskus) = 85 % suom ja 15 % ruot Taulukko 7. Luovutettavissa oleva tonttivaranto Tiedot: Kokkolan kaupungin Maapolitiikka- ja kaupunkimittauspalvelut ( ). Suurin osa tonteista luovutetaan odotettavasti uusilta asemakaava-alueilta Hangaksessa ja Kaanaanmaalla sekä edellisvuosien uusilta asuinalueilta Mustikkamäestä ja Nuolipurosta, joissa varantoa on jonkin verran jäljellä. Kokkolassa on lisäksi vapaana ja luovutettavina omakotitontteja ja rakennuspaikkoja Kälviän, Lohtajan ja Ullavan alueilla noin 70 kappaletta. Tonttivarannosta suurin osa kohdistuu Kokkolan keskustaajaman ympärille Isokylän, Koivuhaan ja Halkokari-Rytimäen oppilaaksiottoalueille suomenkielisen kouluverkon osalta ja Kyrkbackenin ja Chydeniuksen oppilaaksiottoalueille ruotsinkielisen kouluverkon osalta. Laskennallisesti esim. 20 omakotitalotonttia tarkoittaa noin 75 uutta asukasta, josta keskimäärin noin 9 asukasta on peruskouluikäistä (7-16 v) ja heistä keskimäärin 85 % suomenkielisiä ja 15 % ruotsinkielisiä. Tämä tarkoittaa luokkakohtaisiksi oppilasmääriksi muunnettuna vähemmän kuin yhden lisäoppilaan per luokka. Laskentamenetelmä ja perusteet kuvattu tarkemmin luvussa Kaavoitus. Vuoden 2015 tonttivarannosta Kaanaanmaan 64 luovutettavaa tonttia Halkokari- Rytimäen oppilaaksiottoalueella aikaansaa merkittävimmät vaikutukset. Arvioitu oppilasmäärän lisäys per luokka-aste suomenkielisissä kouluissa on keskimäärin vajaa 3 oppilasta ja ruotsinkielisissä kouluissa hieman yli 1 oppilasta. Hangaksen 20 tonttia aiheuttaa Isokylän suomenkielisellä oppilaaksiottoalueella vajaan 1 oppilaan lisäyksen. Kaanaanmaan ja Hangaksen rakentumisen arvioitu toteutumisvuosi on , jolloin vaikutukset kouluverkkoon ovat odotettavissa. Ullavassa, Kälviällä ja Lohtajalla sijaitsee lisäksi vapaita tontteja, mutta kysyntä on ollut pääosin noin 1-2 tonttia per vuosi. Kälviän kirkonkylässä kysyntää olisi väljemmille ton-

13 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 12 (42) teille kuin Kälviän kirkonkylän olemassa olevassa asemakaavassa on osoitettu. Maaseutu- ja kyläalueilla on lisäksi rakennettu asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolelle suunnittelutarveratkaisujen / poikkeuslupien kautta. Myönnettyjä rakennuslupia suunnittelutarveratkaisujen perusteella on ollut noin 1-6 alueittain per vuosi. Maaseutualueilla tietyille alueille kohdistuu voimakkaammin kysyntää ja rakentamispainetta, esim. Kälviän Ruotsaloon (myönnettyjä rakennuslupia 5-6 per vuosi) ja Peltokorpeen. Olemassa olevan tonttivarannon ja kysynnän näkökulmasta vaikutukset kouluverkkoon eivät nykyisellään ole merkittäviä Kaavoitus Kokkolan kaupungin maankäyttö- ja asuntopoliittisen ohjelman keskeisenä tavoitteena on: varmistaa asuintonttien ja -rakennuspaikkojen riittävyys kaupungin eri osa-alueilla niin taajamissa kuin kylissä edistää kaupungin strategiassa tavoiteltua hallittua kasvua yhteen sovittaa asuntorakentumisen kohdentamista sekä palvelujen tarjontaa ja käyttöä ohjata alueiden suunnittelua ja toteutusta eli yleiskaavoitusta ja sen pohjalta tehtävää maanhankintaa, asemakaavoitusta, kunnallisteknistä suunnittelua ja alueiden rakentumista tontit ja rakennuspaikat sijaitsevat alueellisesti eri puolella kaupunkia ja mahdollistavat monipuolisen asukkaiden tarpeita vastaavan asuntotuotannon huomioidaan kaupungin eri osa-alueiden erityispiirteet sosiaalisien yhteisöjen tarpeet yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat suunnitelmallisesti ennakoituja ja suunnittelusta toteutukseen varataan riittävästi aikaa uusien alueiden ohjelmoinnissa huomioidaan asumisen lähipalvelujen saatavuus ja käyttöaste Perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta kaavoitus vaikuttaa palvelutarpeen lisääntymiseen voimakkaimmin, kun maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa toteutetaan uusia nopeasti rakentuvia asuinalueita. Käynnissä olevat asemakaavat Uusien pientalorakentamista sallivien alueiden asemakaavoitus on käynnissä/käynnistymässä Linnusperään, Hangakseen vaihe 2 alueelle, Vikån alueelle Kaanaanmaan alueen pohjoispuolelle ja Marinkaisten Lankilaan (Kokkolan kaavoituskatsaus 2015). Asemakaavoitettavien alueiden toteutuminen aiheuttaa vaikutuksia suomenkielisistä oppilaaksiottoalueista Torkinmäen, Hollihaan ja Marinkaisten alueille ja ruotsinkielisistä alueista Villa ja Chydeniuksen alueisiin. Uusia kerrostalorakentamisen asemakaavoja on käynnissä useita Kokkolan keskustaalueella Hollihaan ja Torkinmäki-Kaustarin oppilaaksiottoalueilla ja ruotsinkielisistä Chydenius skolanin alueella.

14 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 13 (42) Ruotsinkielinen oppilaaksiottoalue Potentiaalinen asuinkortteli uusi Suomenkielinen oppilaaksiottoalue Yhtiömuotoiset kerrostaloalueet (asuntojen määrä) Torkinmäki Chydenius skola Kaarlelankatu Chydenius skola Hotelli Nukkumatti 180 Hollihaka Chydenius skola Isokatu Chydenius skola Hakalahti (Shellin tontti) 70 Chydenius skola Grand, Pitkänsillankatu 35 Chydenius skola Korttelit 1-9 (Niemi) 57 Chydenius skola Chydenius skola Asuntomessualueen korttelit Pikiruukin kerrostaloalueen laajennus Chydenius skola Rautatientori 200 Torkinmäki-Kaustari Chydenius skola Korttelit (Atomo) 133 Taulukko 8. Kokkolan uusien yhtiömuotoisten rakentamisen (kerrostalot) sallivien asemakaavojen kohdentuminen oppilaaksiottoalueittain Käynnissä olevat yleiskaavat ja suunnitteilla olevat uudet asuinalueet Kokkolan kaupungissa on käynnissä koko kaupungin alueelle strategisen aluerakenneyleiskaavan laadinta, Kokkolan keskustaajaman yleiskaava 2030 sekä useita kyläyleiskaavoja. Kaavojen ratkaisut vaikuttavat merkittävästi myös perusopetuksen palveluverkkoon. Strategisen aluerakenneyleiskaavan ja keskustaajaman yleiskaava 2030 taustaselvitykseksi Kokkolan kaupunki on laatinut omakotirakentamisen kohdentumisselvityksen (2013) sekä yhtiömuotoisen rakentamisen kohdentumisselvityksen (2013), jossa mahdollisia uusia asumisen alueita on tarkasteltu pidemmällä aikavälillä vuoteen 2030 saakka. Seuraaviin taulukoihin on koottu selvitysten mukaiset potentiaaliset uudet asuinalueet/asuinkorttelit oppilaaksiottoalueittain:

15 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 14 (42) Ruotsinkielinen oppilaaksiottoalue Potentiaalinen uusi asuinalue Tonttien määrä Isokylä Mustikkamäki ja Kyrbackens skola Hangasmäki Suomenkielinen oppilaaksiottoalue Halkokari- Rytimäki Villa skola Piilesmäki Chydenius skola Rödsö skola Kaanaanmaantien koillispuoli Rödsöntien poh joispuoli Koivuhaka Torkinmäki- Kaustari Kyrkbackens skola / Chydenius skola Kvikant 6 (Nuolipuro) Villa skola Linnusperä - Kaustari Jokilaakso Marinkainen Kälviä kk Rödsö skola Puntus Vittsar skola Lappilanmäki Peltomäenkangas Taulukko 9a. Kokkolan uusien omakotirakentamisen asuinalueiden kohdentuminen oppilaaksiottoalueittain. Ruotsinkielinen oppilaaksiottoalue Potentiaalinen asuinkortteli uusi Suomenkielinen oppilaaksiottoalue Yhtiömuotoiset kerrostaloalueet (asuntojen määrä) Torkinmäki-Kaustari Chydenius skola Janssonin pellot 300 Citymarketin ja Hagströminkulman Chydenius skola ym- 170 päristö Taulukko 9b. Kokkolan uusien yhtiömuotoisten rakentamisalueiden (kerrostalot) kohdentuminen oppilaaksiottoalueittain. Alustava arvio tarvittavien omakotitalotonttien kokonaismäärästä vuosina on noin tonttia. Omakotirakentamisen kohdentumisselvityksessä tunnistettujen alueiden kokonaistonttimäärä on 2200 kpl, joten alueiden ei oleteta toteutuvan kokonaisuudessaan. Potentiaaliset alueet edustavat suurelta osin pitkän aikavälin suunnitelmia ja vaativat toteutuakseen mm. raakamaanhankintaa ja tarkempia selvityksiä alueiden soveltuvuudesta asumiselle. Tunnistetut alueet kuitenkin osoittavat Kokkolan asumisen laajenemisen pääsuunnat. Merkittävimmät aluevaraukset sijoittuvat Isokylän eteläpuolelle, Kvikantiin, Kaanaanmaantien pohjoispuolelle, Rödsöntien pohjoispuolelle ja Puntukseen. Oppilaksiottoalueina tämä tarkoittaa suomenkielisistä Isokylän, Halkokari-Rytimäen, Koivuhaan, Torkinmäen ja Jokilaakson alueita sekä ruotsinkielisistä Kyrkbackenin, Villan, Chydeniuksen ja Rödsön alueita. Alueiden toteutuminen ja toteu-

16 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 15 (42) tumisjärjestys on epävarmaa, jonka vuoksi myös vaikutusten arviointi perusopetuksen kouluverkkoon on epävarmaa / ei mielekästä tarkemmalla tasolla. Valtaosa asumisen laajenemisalueista sijaitsee Kokkolan keskustaajaman laajentumisalueilla sekä Kälviän kirkonkylässä ja Marinkaisissa. Kokkolan keskustaajamaa ympäröivät alueet sijaitsevat pääosin Kokkolan keskustaajaman yleiskaava 2030 alueella, jonka laadinta on parhaillaan käynnissä ja jonka yhteydessä ratkaistaan tarkemmin uusien asuinalueiden sijoittuminen. Yleiskaavoitus (jossa osoitetaan uusia asumisen alueita ja rakennuspaikkoja) on käynnissä lisäksi seuraaville alueille: - Peltokorven kylän vaiheyleiskaava - Ruotsalon kylän vaiheyleiskaava - Marinkaisten vaiheyleiskaava - Kanta-Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaava - Kälviän lievealueen kyläasutuksen vaiheyleiskaava Kyläalueiden vaiheyleiskaavat Peltokorvessa, Ruotsalossa, Marinkaisissa ja Kälviän lievealueella ovat kaavaluonnosvaiheessa ja rakentamisen määrä / mitoitus ei ole vielä tiedossa. Kanta-Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaava Knivsundin, Kvikantin, Lahnakosken, Rödsön, Sokojan ja Öjän kyliin on edennyt kaavaehdotusvaiheeseen.

17 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 16 (42) 3 Kokkolan kaupungin perusopetuksen nykyinen palveluverkko ja ennusteet Kokkolassa on 32 perusopetuksen koulua, joista suomenkielisiä 1-6 vuosiluokkien kouluja on 17 ja esiopetuksen ja 1-2 vuosiluokkien koulua 2, yhteensä 19 koulua. Ruotsinkielisiä kouluja on 7. Suomenkielisiä vuosiluokkien 7-9 kouluja on 5 ja ruotsinkielisiä 1. Kokkolassa ei toimi yksityisiä opetuksen järjestäjiä. Yleisopetuksen perusopetuksen ryhmän muodostamisen on linjattu seuraavasti: Opetusryhmiä Oppilaita Taulukko 10. Alle 1-sarjaisten koulujen opetusryhmien edellyttämät oppilasmäärät (Lähde: Opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma, osa 2) Kokkolan kaupungin perusopetuksen oppilasmäärät ovat 2000-luvun olleet nousussa. Tilastointipäivänä perusopetuksen oppilaita oli Tämä on kymmeniä oppilaita enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Vuosiluokkien oppilasmäärät vaihtelevat 522 ja 605 oppilaan välillä. Nuoremmat ikäluokat ovat vanhempia ikäluokkia suurempia. Perusopetusikäisistä 4,3 % lapsista opiskelee erityisen tuen luokkamuotoisessa opetuksessa. Kokkolan kouluissa kävi vuoden 2013 lopussa muun kunnan lapsia 41. Heistä vuosiluokkien 1-6 koulujen oppilaita oli 23 ja vuosiluokkien 7-9 koulujen oppilaita 13. Vain kaksi lasta opiskeli ruotsinkielisessä opetuksessa. Kokkolan kaupungilla ja Kruunupyyn kunnalla on sopimus opetuksen järjestämisestä Kruunupyyn suomenkielisten oppilaiden opetuksen järjestämisestä. Kruunupyyläisiä oli 17 lasta Muiden opetuksen järjestäjien kouluissa opiskelee yhteensä 75 kokkolalaista lasta. Heistä vuosiluokkien 1-6 oppilaita oli 27 ja vuosiluokkien 7-9 oppilaita 46. Toholammilla ja Kokkolalla on sopimus, joka koskee Rahkosen koulun alueen oppilaiden vuosiluokkien 7-9 opiskelua Toholammille yläkoulussa. Toholammilla kävi 26 kokkolalaista. Ruotsinkielisiä oppilaita on 519. Kyrkbackenin koulun toiminta on väliaikaisissa tiloissa. RUOTS.KOULUT yht. lk Chydenius Kyrkbacken Rödsö Såka Såka yht Villa Villa yht Vittsar Öja YHTEENSÄ Taulukko 11. Oppilasmäärät kouluittain (ruotsinkielinen) Suomenkielisten koulujen oppilasmäärät ovat esitetty taulukossa 12.

18 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 17 (42) PERUSOPETUS 1-6 LK Suom.koulut esi 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk yht. lk Alaviirre Halkokari A B M Rytimäki R yht pienryhmä P yhdysluok. 1-2.lk 2.lk 2-3., 5.lk yht Hollihaka S E R yht Isokylä A B C D yht h-luokat 31 3 yht Jokilaakso Koivuhaka A B C yht emu vaike 5 1 yhdysluokat(emu) 1.-2-lk 3.-6.lk Kälviän kirkonkylä er.op.lk yht Lohtajan kirkonkylä Marinkainen er.op.lk yht 87 6 Marttila Mäntyk. A B C yht emu yhdysluokat 1.-2.lk 2.-3.lk 3.-4.lk 5.-6.lk yht Peltokorpi Rahkonen Ruotsalo Torkinmäki A Kaustari B yhdys- C luokkaa 1-2.lk yht V Vionoja Ykspihlaja SUOM. PERUSOPETUS YHTEENSÄ 1.-6 lk erityisopetus lieke ja vaike YHTEENSÄ Taulukko 12. Oppilasmäärät kouluittain (suomenkielinen)

19 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 18 (42) 3.1 Kokonaisoppilaskehitys Alueittainen koulu- ja luokkakohtainen oppilasmääräkehitys on koottu liitteeseen x. Oppilasmäärien kehittymistä tarkastellaan kuuden perusopetusalueen sisällä (taulukko 13). Yksi perusopetusalue pitää sisällään 3-7 oppilaaksiottoaluetta (liite x). Reitti Koulu nimi Koulujen oppilasennusteet ja kapasiteetti Maks. arvio Taulukko 13. Koulujen oppilasennusteet ja kapasiteetti perusopetusalueittain Vaikutus koulun kokoon Muutokset oppilasmäärissä Hollihaan koulu Keskireitti Isokylän uusi koulu (monitoimitalo) valm. 8/ Länsipuiston koulu Kiviniityn koulu (lukio samoissa tiloissa) Koivuhaan koulu Länsireitti Mäntykankaan koulu Ykspihlajan koulu-koulu TYHJÄ Kirkonkylän koulu/kälviä Koillisreitti Lucina Hagmanin uusi koulu valm. 8/ Marttilan koulu Peltokorven koulu Ruotsalon koulu Veikko Vionojan koulu Rahkosen koulu Alaviirteen koulu Pohjoisreitti Lohtajan koulu Lohtajan Kirkonkylän koulu Marinkaisten koulu Hakalahden koulu Halkokarin koulu + Rytimäki Itäreitti Jokilaakson koulu Torkinmäen koulu + Kaustari * Chydenius skola Donnerska skola Ruotsinkielinen Kyrkbackens skola -KOULU TYHJÄ Rödsö skola Såka skola Villan koulu Vittsarin koulu Öja skola Yhteensä *määrään laskettu yläkoululaisia 120 oppilasta Keskireitin perusopetusalueen (Kantakaupunki) nettomuutos on +74 oppilasta. Hollihaan ja Isokylän koulujen ennusteet ovat laskevia, mutta Länsipuiston ennuste nouseva. Länsireitin perusopetusalueen nettomuutos on +127 oppilasta. Alueen koulujen ennusteet ovat nousevia Mäntykankaan koulua lukuun ottamatta.

20 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 19 (42) Koillisreitin perusopetusalueen (Kälviän alueen) nettomuutos on +27 oppilasta. Laskevat ennusteet ovat Kälviän kirkonkylän koulussa sekä Marttilan ja Veikko Vionojan kouluissa. Muiden koulujen oppilasennusteet ovat nousevia. Pohjoisreitin alueella nettomuutos on -13 oppilasta. Ainoastaan Lohtajan kirkonkylän koulun oppilasmäärän ennuste on nouseva, muissa kouluissa ennuste on laskeva. Itäreitin kantakaupungin alueen nettomuutos on +293 oppilasta. Oppilasmäärät ovat nousussa kaikissa alueen kouluissa. Ruotsinkielisen perusopetuksen nettomuutos on -170 oppilasta. Kaikkien ruotsinkielisten koulujen oppilasmäärien ennusteet ovat laskevia. Laskeva kehitys on toteutunut vuosina siten, että ruotsinkielisten oppilaiden määrä on vähentynyt kyseisellä ajanjaksolla noin sadalla oppilaalla. Kaupungin asukasmäärän kasvu ei näytä heijastuvan ruotsinkielisen oppilasmäärän kehitykseen. Kapasiteettitarkastelun perusteella Kokkolan kaupungin kouluissa on lähes laskennallista oppilaspaikkaa. Erityisesti ruotsinkielisen opetuksen puolella on tulevina vuosina väljyyttä. Tällä hetkellä oppilaspaikkakapasiteettia on 250 oppilaspaikan verran ja ennustejakson päättyessä noin 400 oppilaspaikkaa. Kapasiteetti on kasvanut lukuvuodesta lukuvuoteen ennustettuun oppilasmäärään 55 oppilaspaikalla. Suomenkielisen kouluverkon laskennalliset vapaat oppilaspaikat ja palvelutarve eivät kohtaa. Suurimmat oppilaspaikkapaineet kohdistuvat itäisen perusopetusalueen kouluihin. Vuonna 2015 valmistuvat Isokylän koulun ja Lucina Hagmanin koulu sekä vuonna 2017 toteutettava Torkinmäen koulun investoinnit eivät lisää laskennallisia oppilaspaikkoja niin paljon, että ne kattaisivat puuttuvien oppilaspaikkojen määrän. Väljyyttä löytyy yksittäisiltä kouluilta Kanta-Kokkolan ulkopuolisilta alueilta. Lähinnä kysymyksessä ovat kaupungin keskustasta kauimpana olevat suomenkieliset koulut, jotka ovat pieniä, 2-3 opetusryhmän kouluja ja joiden oppilaskapasiteetti on pieni. Esitetyn taulukon ennustetiedot perustuvat Kokkolan kaupungin väestötietoihin, joihin ei ole laskettu mukaan alueen mahdollista kaavoituksen mukanaan tuomaa väestökasvua.

21 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 20 (42) 4 Talous 4.1 Perusopetus (sisältää iltapäivätoiminnan) Perusopetuksen nettokustannukset vuonna 2014 olivat noin 41,4 miljoonaa euroa. Perusopetuksen suurimman menoerän muodostavat luonnollisesti henkilöstökulut, noin 61 prosenttia kaikista menoista (taulukko 14). Henkilöstö Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Ruokailu Kuljetus Kiinteistö Muut menot Taulukko 14. Perusopetuksen toimintamenojen jakautuminen vuonna 2014 Yht. Kuvassa 5 on kuvattu perusopetuksen toimintamenojen jakautuminen vuonna Huomio kiinnittyy kuljetuskustannusten pieneen osuuteen ja kiinteistökustannusten suhteellisen suureen osuuteen kustannuksista. Kokkolassa siivouskustannukset kirjataan kiinteistökustannuksiin. Palvelujen ostot ovat myös suhteellisen suuret, jota osin voidaan selittää kuntien välisen korvausjärjestelmän kustannuksilla. Kuva 5. Perusopetuksen toimintamenojen jakautuminen vuonna 2014 Kuvassa 5. tarkastellaan ruotsinkielisten vuosiluokkien 1-6 koulujen kustannusten jakautumista oppilaskohtaisten kustannusten kautta kouluittain. Jos tarkastelun ulkopuolelle jätetään Villan erityisopetus, huomataan, että jakauma on suoraan yhteydessä koulun kokoon. Keskimääräistä kalliimpia kouluja ovat Rödsö skola, Villa skola ja Öja skola.

22 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 21 (42) Kuvassa 6. Ruotsinkielisen perusopetuksen yleisopetuksen vuosiluokkien 1-6 koulujen nettokustannukset euroa/oppilas tilinpäätöksen 2014 mukaan Villan koulun erityisopetusryhmän oppilaskohtaiset nettokustannukset olivat lähes euroa/oppilas. Näiden oppilaiden kustannuksiin kaupunki saa kaksi- ja nelinkertaisen valtionosuuden. Kuvassa 7. tarkastellaan suomenkielisten vuosiluokkien 1-6 koulujen kustannusten jakautumista oppilaskohtaisten kustannusten kautta kouluittain. Jos tarkastelun ulkopuolelle jätetään ns. luokkamuotoinen erityisopetus, huomataan myös suomenkielisen opetuksen puolella, että jakauma on suoraan yhteydessä koulun kokoon ja tehtävään. Rahkosen koulun ja Veikko Vionojan koulun korkeat oppilaskohtaiset kustannukset kiinnittävät ensisijaisesti erityisopetuksen yksikköjen lisäksi huomion. Koivuhaan koulun syvästi kehitysvammaisten oppilaiden erityisryhmän oppilaskohtaiset nettokustannukset olivat yli euroa/oppilas ja Isokylän koulun lievästi kehitysvammaisten oppilaiden erityisryhmän oppilaskohtaiset nettokustannukset olivat yli euroa/oppilas. Näiden oppilaiden kustannuksiin kaupunki saa kaksi- ja nelinkertaisen valtionosuuden. Isokylän koulun syvästi kehitysvammaisten oppilaiden erityisryhmän oppilaskohtaiset nettokustannukset olivat yli euroa/oppilas ja Isokylän koulun lievästi kehitysvammaisten oppilaiden erityisryhmän oppilaskohtaiset nettokustannukset olivat yli euroa/oppilas. Näiden oppilaiden kustannuksiin kaupunki saa kaksi- ja nelinkertaisen valtionosuuden.

23 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 22 (42) Kuva 7. Suomenkielisen perusopetuksen yleisopetuksen vuosiluokkien 1-6 koulujen nettokustannukset euroa/oppilas tilinpäätöksen 2014 mukaan Kuvassa 8. tarkastellaan yläkoulujen nettokustannusten jakautumista oppilaskohtaisten kustannusten kautta kouluittain. Keskimääräistä korkeammat kustannukset ovat Lucina Hagmanin koulussa ja Lohtajan koulussa. Länsipuiston koulun voi todeta olevan kansallisestikin vertailtuna kustannuksiltaan kohtuullisen edullinen.

24 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 23 (42) Kuvassa 8. Vuosiluokkien 7-9 koulujen yleisopetuksen nettokustannukset euroa/oppilas tilinpäätöksen 2014 mukaan Koulujen kulurakenteen muodostuminen on esitetty kuvissa 9a-g reiteittäin. Henkilöstökulujen osuus vaihtelee noin 45 prosentista lähes 90 prosenttiin. Sisäisten vuokrien suhteellinen osuus vaihtelee myös hyvin paljon. Kuljetuskustannuksissa ei ole mukana erityisen tuen ja vaikeasti kehitysvammaisten oppilaiden kuljetuskustannukset. Esimerkiksi Villan skolanin kustannuksista erityisoppilaiden kuljetusten osuus on Todettakoon tässäkin yhteydessä, että esimerkiksi kehitysvammaisten oppilaiden opetuksen järjestämiseksi kaupunki saa kaksin tai nelinkertaisen valtionosuuden. Kuva 9a. Koulun toimintamenojen suhteellinen jakauma 2014, ruotsinkieliset koulut

25 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 24 (42) Kuva 9b. Itäreitin vuosiluokkien 1-6 koulujen toimintamenojen suhteellinen jakauma 2014 Kuva 9c. Keskireitin vuosiluokkien 1-6 koulujen toimintamenojen suhteellinen jakauma 2014

26 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 25 (42) Kuva 9d. Koillisreitin vuosiluokkien 1-6 koulujen toimintamenojen suhteellinen jakauma 2014 Kuva 9e. Länsireitin vuosiluokkien 1-6 koulujen toimintamenojen suhteellinen jakauma 2014

27 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 26 (42) Kuva 9f. Pohjoisreitin vuosiluokkien 1-6 koulujen toimintamenojen suhteellinen jakauma 2014 Kuva 9g. Vuosiluokkien 7-9 koulujen toimintamenojen suhteellinen jakauma 2014 Vuosiluokkien 7-9 toimintamenoihin liittyy myös kymppiluokan opetus. Kuvan 9g tiedoista on vuosiluokkien 7-9 koulujen toimintamenojen vertailtavuuden helpottamiseksi poistettu 10 luokan toimintamenot. Toimintamenojen suhteellinen jakauma on hyvä työkalu, kun tarkastellaan koulujen taloudellisuutta. Yleensä pienissä kouluissa sisäisten vuokrien suhteellinen osuus kasvaa ja vastaavasti henkilöstömenoille eli opetukselle jää suhteellisesti vähemmän resursseja. Sisäisten vuokrien absoluuttista ja suhteellista määrää nostaa hiljattain tehdyt investoinnit.

28 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 27 (42) Ruotsinkielisissä kouluissa (kuva 9a.) sisäisten vuokrien suhteellinen osuus on suuri, jopa yli 20 % kaikista toimintamenoista. Itäreitin kouluista (9b.) Halkokarin koulu kustannusjakauma on paras eli henkilöstömenojen osuus on suurin. Kyseisen koulun oppilasmäärä on ao. reitin suurin. Keskireitin (9c.) koulut ovat keskenään melko samankaltaiset kustannusrakenteen näkökulmasta. Sisäisten vuokrien osuus on molemmissa suuri yli 20 %. Koillisreitin (9d.) kouluista Rahkosen koulun kustannuksista vain puolet kohdistuu henkilöstöön. Pienen koulun kustannuksista sisäiset vuokrat muodostavat lähes 40 %. Itäreitin (9e.) kouluista Koivuhaan koulun suuri sisäinen vuokra selittyy yhteydestä Palvelukeskukseen. Pohjoisreitin (9f.)kouluisssa sisäiset vuokrat muodostavat likimain 20 % kokonaiskustannuksista. Kaikki reitin koulut ovat oppilasmäärältään pieniä. Yhteenvetona voidaan todeta, että kiinteistökustannukset oppilasta kohden ovat yleensä pienissä kouluissa keskimääräistä suurempia. Erityisesti laskeva oppilaskehitys laskee tilojen käyttöastetta vähentämättä kuitenkaan tilakustannuksia. Tällöin myös sisäisten vuokrien suhteellinen osuus kasvaa. 4.2 Odotekustannukset Odotekustannuksella tarkoitetaan palvelutuotannon nettokustannuksia, ns. ideaalinettokustannuksia, jos ne olisivat vertailuryhmän tehokkaimpien tasolla. Vertailussa nettokustannukset muodostuvat toimintakustannuksista (esim. henkilöstökulut, tilat ja ostot) vähennettynä toimintatuloilla. Tiedot perustuvat vuosien kuntien talous- ja toimintatilastoihin. Vertailuryhmän kunnat ovat väestön ikärakenteeltaan lähimpänä Kokkolaa valitussa kunnan kokoluokassa. Taloudellisuusrintama muodostuu, kun kuntien tiedoista alhaisin ja korkein kustannus poistetaan ja jäljelle jäävissä vertailukunnissa volyymitietoja (esim. /oppilas) kohti laskettujen kustannusten minimiin lisätään 10 %:a minimin ja maksimin erotuksesta. Vuoden 2013 tietojen perusteella Kokkolan perusopetuksen nettokustannukset olivat 40,4 M (kuva 10) ja odotekustannus 40,6 M (verrokkina Hyvinkää). Näiden erotus 0,2 M :a tarkoittaa, että perusopetus järjestettiin Kokkolassa vertailukuntaan suhteutettuna tämän verran alhaisemmilla kustannuksilla. Nettokustannukset oppilasta kohden olivat koko maata 246 alhaisemmat. Odotekustannusvertailun säästöpotentiaalitarkastelun perusteella tarkasteltuna säästöpotentiaalia ei synny.

29 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 28 (42) Kuva 10. Perusopetuksen odotekustannukset (ei sisällä iltapäivätoiminnan kustannuksia) Vuosien 2008 ja 2009 välillä kuntaliitoksen voidaan katsoa nostaneen oman perusopetuksen nettokustannuksia noin 300 eurolla/oppilas. Vuotuista nettokustannusnousua selittää mm. yleinen palkkakehitys, sisäilmaongelmista johtuvat erityisjärjestelyt sekä koulukiinteistöjen kunnostustoimet. Lisäksi viime vuosien aikana väestökehitys on tuonut mukanaan myös palvelutarpeen kasvua, joka osaltaan kasvattaa oppilaskohtaista nettokustannusta. Odotekustannuksia ja säästöpotentiaalia tarkasteltaessa tulee huomata, että kustannuksia ei ole tarvevakioitu (esim. pienryhmäopetus) eikä toiminnan laadullisia eroja ole huomioitu, koska tilastot taustatietoineen eivät ole tähän riittävän kattavia. Odotekustannusvertailu on puhtaasti laskennallinen ja sen tarkoituksena on herättää pohdintaa kustannusten muodostumisesta - ja kustannussäästöistä. Usein poikkeaville kustannuksille löytyy perusteet, toisinaan toimintaan ei ole mahdollista puuttua laskematta palvelutasoa. Kyse voi olla myös vanhentuneista rakenteista tai toimintatavoista. Odotekustannusvertailun rinnalla tarvitaan aina laajaa paikallisten olosuhteiden tuntemista.

30 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 29 (42) 5 Koulukiinteistöt Kokkolan kaupungin kokonaishuoneistoalasta 62 % on sivistystoimen käytössä. Vastaavasti sivistystoimessa suurimmasta huoneistoalasta vastaa koulut, joiden käytössä on 57 prosenttia sivistystoimen huoneistoalasta (kuva 11). Vertailun vuoksi todettakoon, että sosiaali- ja terveystoimen hallinnassa on alle 20 prosenttia kokonaishuoneistoalasta. Kuva 11. Sivistystoimen huoneistoalan 1 jaottelu toiminnoittain Koulujen tilatehokkuutta tarkastellaan kolmen eri ajankohdan tietojen perusteella. Ensimmäinen tarkastelu kohdistuu ensi syksyn ennakoituihin oppilasmääriin, seuraava tarkasteluajankohta on lukuvuosi ja viimeinen tarkasteluvuosi yläkoulujen osalta on Taulukossa 15 on lisäksi esitetty laskennallinen kapasiteetti kaikille kouluille. Tällä tarkoitetaan laskennallista perusopetuksen oppilaiden enimmäismäärää, joka koulussa laskennallisesti voi enimmillään opiskella. Oppilasmäärissä ei ole mukana esiopetuksen oppilaita eikä lukiokoulutuksen oppilaita. Suurimpien koulujen maksimioppilasmäärät on laskettu Opetushallituksen aiemman mitoituksen mukaisina, keskisuurten koulujen tiedot tai järjestelyiltään poikkeavien koulujen maksimioppilasmäärätiedot on arvioinut Kokkolan opetustoimi ja loppujen kiinteistöjen kapasiteettiarvioinnin on laatinut konsultti. Koulun huoneistoalatiedoista on vähennetty esioppilaiden käytössä olevat tilat. 1 htm² = huoneistoala; huoneistoala on usein sama kuin vuokra-ala. Huoneistoalaan lasketaan ohjelma- /hyötyalan lisäksi myös käytävät ja kevyet väliseinät. Huoneistoalaan ei lasketa rakennuksen porrashuoneita, teknisiä tiloja, ulkoseiniä, hormeja eikä kantavia rakenteita. Käsitettä käytetään mm. vuokrasopimuksissa, yhtiöjärjestyksissä jne.

31 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 30 (42) Reitti Laskennallisen arvion pohjana on käytetty vain huoneistoalatietoja, ei oppilasmäärä tai opetusryhmätietoja. Koulu nimi Huoneist oala htm2 Koulujen kapasiteetti, tilatehokkuus ja oppilasennusteet htm²/ opp Taulukko 15. Koulujen tilatehokkuus lukuvuosina , ja htm²/ opp htm²/ opp Maks. arvio htm²/ opp Vaikutus koulun kokoon Muutokset oppilasmäärissä Hollihaan koulu , , , Keskireitti Isokylän uusi koulu (monitoimitalo) valm. 8/ , , , Länsipuiston koulu , , , , Kiviniityn koulu (lukio samoissa tiloissa) , , , , Koivuhaan koulu , , , Länsireitti Mäntykankaan koulu , , , Ykspihlajan koulu-koulu TYHJÄ , , , Kirkonkylän koulu/kälviä , , , Koillisreitti Lucina Hagmanin uusi koulu valm. 8/ , , , , Marttilan koulu , , , Peltokorven koulu , , , Ruotsalon koulu , , , Veikko Vionojan koulu , , , Rahkosen koulu , , , Alaviirteen koulu , , , Pohjoisreitti Lohtajan koulu , , , , Lohtajan Kirkonkylän koulu , , , Marinkaisten koulu , , , Hakalahden koulu , , , , Halkokarin koulu + Rytimäki , , , Itäreitti Jokilaakson koulu , , , Torkinmäen koulu + Kaustari , ,31 120* , Chydenius skola , , , Donnerska skola , , , , Ruotsinkielinen Kyrkbackens skola -KOULU TYHJÄ , , , Rödsö skola , , , Såka skola , , , Villan koulu , , , Vittsarin koulu , , , Öja skola , , , Yhteensä *Torkinmäen ja Kaustarin koulujen 500 oppilaan maksimäärästä 120 on laskennallisesti yläkoulun oppilaita 5.1 Kiinteistöjen kunto Kaupungin koko rakennuskannan kuntoluokka on varsin alhainen 63,2 %. Yleisesti tavoitteena on rakennusten kuntoluokka 75 % tai korkeampi. Rakennuskantaan on muodostunut 58,3 milj. :n korjausvelka. Rakennuskannan korjausvastuu on 6,6 milj. eli tämän verran rakennusten korjauksiin tulisi panostaa keskimäärin vuosittain, jotta kuntoluokka pysyisi nykytasollaan. Kokonaistalouden näkökulmasta on kyseenalaista riittääkö kaupungin kantokyky vastaamaan investointi- ja korjausvaateisiin. Jos ei, tulee kaupungin rakennuskantaa vähentää. Kokkolan koulujen osalta tilanne näyttää hieman paremmalta (taulukko 16). Koulukiinteistöjen kuntoluokka on 71,7 %, mutta jää hieman alle tavoitetason (75 %). Koulukiinteistöjen korjausvelka on 10,3 milj. ja vuosittainen korjausvastuu 2,3 milj..