LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 3/ Aika: klo 19:00-21:10 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 21 Kokouksen järjestäytyminen 3 22 Valiokuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) 4 23 Kunnallinen lisä tulosidonnaiseen hoitolisään 5 24 Asunto-osakeyhtiön (Asunto Oy Bredantie 15) osakekannan ostaminen 25 Vuoden 2018 käyttötalouden sitovien toimintakatteiden ylitykset Keskeneräisten investointihankkeiden lisämäärärahaesitykset Valtionosuuspäätökset vuodelle Kaupunginhallituksen päätösvallan delegointi Asuinrakennusten tontin myyminen, tontti (Klostretinkuja 5) 30 Asuinrakennusten tonttien luovutus, tontit (Klostretinkuja 2), (Kavallintie 12) ja (Kavallintie 8b) 31 Asuinrakennusten tontin luovutus, tontti (Kavallintie 16) 32 Kuntien energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman hyväksyminen 33 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen vuoden 2019 eduskuntavaaleja ja europarlamenttivaaleja varten 34 Vaalikelpoisuuden menetys ja uuden luottamushenkilön valinta (Holopainen) 35 Edustajan nimeäminen Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:n hallintoneuvostoon toimikaudeksi ja tilintarkastajan nimeäminen toimikaudeksi Edustajan nimeäminen Kunnan Taitoa Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen Val av representanter till förbundsmöte för Sydkustens landskapsförbund Käsittelemättä olevat valtuustoaloitteet vuodelta Valtuuston päätösten laillisuuden toteaminen 49

2 PÖYTÄKIRJA 3/ Läsnä: Rehn-Kivi Veronica puh.joht. Rintamäki-Ovaska Tiina varapuh.joht. Johansson Johan j Stolt Sofia j Pesonen Juha j Salminen Mikko J. j Ala-Reinikka Tapani KV:n pj Berg Finn KV:n I vpj Stenberg Stefan KV:n II vpj Masar Christoffer kj Söderström Camilla hall.pääll. Söderlund Gun kaup.siht. Jahnsson Markus tiedottaja Hiitola Annika varhais.pääll. 23 Poissa: Ant-Wuorinen Lauri j Laakio Mika vj Allekirjoitukset Veronica Rehn-Kivi Camilla Söderström puheenjohtaja sihteeri Hyväksytty sähköpostitse Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Juha Pesonen Tarkastettu Pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville Kauniaisten kaupungin kotisivuilla Todistaa Mattias Karlsson ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 3/ Kokouksen järjestäytyminen KH KH - toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsee pöytäkirjantarkastajan. KH - totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsi jäsen Juha Pesosen pöytäkirjantarkastajaksi.

4 PÖYTÄKIRJA 3/ Valiokuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) KH , sen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja voivat kuntalain 92 :n mukaan ottaa KH:n käsiteltäväksi asian, joka on kuntalain lain nojal la siirretty KH:n alaisen toimielimen tai viranhaltijan toimivaltaan ja jossa asian omai nen viranomainen on tehnyt päätöksen. Kuntalain mukaan KH:n käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa lain tai asetuk sen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioi ta, eikä yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai so siaa li toi men asioita. Kaupunginhallitukselle on lähetetty toimielinten ja yleishallinnon vi ran hal tijoi den päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä pää tök sistä. Otsikko-/päätösluettelo on esityslistan oheismateriaalina luot ta mushen ki löi den Extranetissä. Puheenjohtajalle pöytäkirjat ja vi ran hal ti ja pää tökset on toimitettu sähköisesti hallintosäännön 25 :n 3 momentin mää räyksen mukaisesti. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi sen ajan kuluessa, jos sa 134 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Tämän varmistamiseksi KH:n jäsenten tulee ilmoittaa ennen kokousta kaupun gin joh ta jal le, hallintopäällikölle tai kaupunginsihteerille ne päätökset, joi hin harkitsevat otto-oikeuden käyttämistä ja mielellään myös ne pää tökset, joista muutoin toivovat lisätietoja kokouksessa. KJ: KH merkitsee tiedokseen toimielinten ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätök set ja päättää olla käyttämättä kuntalain 92 :n mukaista ot to-oi keuttaan. Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 PÖYTÄKIRJA 3/ Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta Kunnallinen lisä tulosidonnaiseen hoitolisään 18/ /2019 SOVV Lisätiedot: varhaiskasvatuspäällikkö Annika Hiitola, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Yksityisen hoidon tuen sisaruslisään liittyen on eri yhteyksissä keskusteltu myös tarpeesta kunnalliselle lisälle tulosidonnaiseen hoitolisään. Lasten yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jolla on alle kouluikäinen lap si, joka ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Tukea maksetaan myös perheen muista alle kouluikäisistä lapsista, jotka hoidetaan samalla ta val la. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvista lapsista myön netään yksityisen hoidon tukea sen vuoden heinäkuun loppuun, jolloin lapsi täyt tää 7 vuotta. Lasten yksityisen hoidon tukeen kuuluu 172,25 euron (kk) hoitoraha (esiope tus ikäi sis tä lapsista 63,38) sekä perheen tulojen perusteella mak set tava hoitolisä. Molemmat ovat lakisääteisiä ja ne maksetaan erikseen jo kaises ta tukeen oikeuttavasta lapsesta. Yksityisen hoidon tuki maksetaan aina päivähoidon tuottajalle. Vaikka yksityisen hoidon tuki maksetaan päi vähoi don tuottajalle, lapsen vanhempi hakee tukea Kelasta. Tukea mak setaan enintään hoidon korvaukseksi sovittu määrä. Päivähoidon tuottaja voi ol la yksityinen henkilö tai yhteisö, joka korvausta vastaan harjoittaa lasten päi vä hoi to toi min taa, tai yksityinen henkilö, joka on tehnyt lapsen van hemman kanssa vähintään kuukauden kestävän työsopimuksen lapsen hoidos ta. Päivähoidon tuottaja ei voi olla saman perheen jäsen. Oikeutta yksityisen hoidon tukeen ei ole, jos sukulainen tai muu henkilö hoi taa lasta eikä hänellä ole työsopimusta, tai hän ei peri korvausta työstään. Jos perheessä kuitenkin on alle kolmivuotias lapsi, perhe voi hakea las ten kotihoidon tukea. (ks.myös Lapsen yksityisen hoidon lakisääteinen hoitolisä määräytyy samoin pe rustein kuin kotihoidon tuen hoitolisä. Sitä maksetaan erikseen jokaisesta yksi tyi sen hoidon tukeen oikeuttavasta lapsesta ja sen määrä on 0-146,11 eu roa lasta kohden kuukaudessa. Jos lapsi osallistuu maksuttomaan esiope tuk seen tai aloittaa koulun 6-vuotiaana, hoitorahaa maksetaan 63,94 eu roa/kk ja hoitolisä puolitetaan. Kuntalisän määrä on maksuttomaan esiope tuk seen osallistuvasta lapsesta 100 euroa/kk. Yksityisen hoidon tuki mak se taan aina hyväksytylle palvelun tuottajalle. Yksityisen hoidon tuen kunnallista lisää alkaen alle 3v lapsen koko päi väi ses tä päiväkoti- tai ryhmäperhepäiväkotihoidosta 620 euroa/kk ja 3-6 vuotiaan lapsen hoidosta 440 euroa/kk. Perhepäivähoidossa alle 3-vuo ti aan kuntalisä on 320 euroa ja 3-6-vuotiaan 175 euroa/kk. Työ suh-

6 PÖYTÄKIRJA 3/ Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta tei sen hoitajan palkkaamisessa kuntalisä on alle 3-vuotian lapsen hoitoon 570 euroa/kk ja 3-6-vuotiaan lapsen hoitoon 150 euroa. Kuntalisän mak sami sen edellytyksenä on lisäksi vähintään kuukauden jatkuva, ko ko päi väinen yksityinen hoito. Elokuusta 2016 subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen on rajattu 20 tun tiin viikossa. Rajaus vaikuttaa yksityisen hoidon tukiin. Kauniaisten kaupun gin val tuus to päätti , että Kauniainen ei tässä tilanteessa sovel la voimaan tulevan varhaiskasvatuslain kohtaa, jossa rajataan ko to na olevan vanhemman lapsen oikeutta kokopäiväiseen var hais kas vatuk seen. Siten vanhemmilla on oikeus myös valita kokopäiväinen yk si tyinen varhaiskasvatus. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 97 kunnassa Kuntaliiton rapor tin mukaan. Yksityisen hoidon tuen hoitolisän kunnallista lisää ei tiedetä ole van käytössä missään Suomen kunnassa. Kotihoidon tukeen liitetty hoito li sän kuntalisä on käytössä selvityksen mukaan Lapualla ja Seinäjoella, jois sa kotihoidon tuen kuntalisän saamisen ehtona on, että perhe tulojensa pe rus teel la on oikeutettu hoitolisään. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa asiakasmaksut määräytyvät perheen tu lo jen mukaan. Asiaa on käsitelty mm. SOVV ( 43), josta voi kat soa lisätietoja koskien tulojen vaikutusta varhaiskasvatuksen asia kasmak sui hin. Kauniaisten varhaiskasvatuksen palveluvalikossa otetaan käyttöön pal velu se te li alkaen. Myös palvelusetelin arvo määräytyy perheen tu lojen mukaan, jolloin asiakasmaksu joustaa perheen tulojen mukaan sa malla tavalla kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Mahdollinen yksityisen hoidon tuen hoitolisän maksatus on toteutettavissa KE LA:n kautta. Kauniaisissa on tavoitteena lisätä yksityisen varhaiskasvatuksen osuutta as teit tain n lapsella vuosittain (TA 2018). Kauniaisissa on myös tehty päätös varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöönotosta alkaen (SOVV 44, ). Yksityisen varhaiskasvatuksen käyttö on ke hit ty nyt alla olevan taulukon mukaisesti: Vuosi kokonaismäärä vuodessa vaihteluväli eri kuukausina muutos edelliseen (tammi-loka) (tammi-loka)

7 PÖYTÄKIRJA 3/ Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta Yksityistä varhaiskasvatusta käytti syyskuussa 2018 yhteensä 29. Heistä hoi to li sää sai 2 perhettä, yhteensä 3 lasta ja yksityisen hoidon tuen hoi to lisä nä maksettava summa oli yhteensä 308,88. Jos Kauniaisissa otet taisiin käyttöön yksityisen varhaiskasvatuksen hoitolisän kuntalisä, se saat taisi vaikuttaa pienituloisten perheiden hakeutumiseen yksityisen var hais kasva tuk sen piiriin siltä osin, kuin yksityisen varhaiskasvatuksen tuottaja ei olisi hakeutunut palvelusetelituottajaksi Kauniaisten kaupungin var hais kas vatuk ses sa. Lisäyksen arvioidaan kuitenkin olevan pieni ja koskevan kor keintaan noin viittä lasta. Selvityksen mukaan on tarkoituksenmukaista, että yksityisen hoidon tuen hoitolisä säilyy muuttumattomana Kauniaisissa. Sivistystoimenjohtaja: SOVV merkitsee varhaiskasvatuspäällikön tekemän selvityksen tiedokseen ja lähettää asian tiedoksi KH:lle. Päätösehdotus hyväksyttiin. KH Ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta on käsitellyt asiaa sa man sisältöisenä ja päättänyt merkitä var hais kas va tuspääl li kön tekemän selvityksen tiedokseen ja lähettää asian tiedoksi KH:lle. tem&id= KJ: KH merkitsee varhaiskasvatuspäällikön tekemän selvityksen tiedokseen.... Jäsen Pesosen ehdotus asian jättämisestä pöydälle hoitolisän eri muotoja ja vaihtoehtoja koskevan suullisen selostuksen saamiseksi, hyväksyttiin yksimielisesti. KH KJ: Asia jätettiin pöydälle. Varhaiskasvatuspäällikkö on paikalla kokouksessa kertomassa sel vi tykses tä ja vastaamassa kysymyksiin. KH merkitsee varhaiskasvatuspäällikön tekemän selvityksen tiedokseen.... Jäsen Pesosen ehdotus asian palauttamisesta valmisteluun Espoon hoi toli sä ti lan teen selvittämiseksi, hyväksyttiin yksimielisesti.

8 PÖYTÄKIRJA 3/ Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta Asia palautettiin.

9 PÖYTÄKIRJA 3/ Asunto-osakeyhtiön (Asunto Oy Bredantie 15) osakekannan ostaminen 411/ /2014, 432/ /2018 KH Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh kiinteistöinsinööri Johanna Määttälä, puh kaupunginlakimies Lena Filipsson-Korento, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Kaupunki on laatimassa osoitteissa Bredantie ja Palokunnantie 1-3 ase ma kaa van muutosta (ote asemakaavan muutosehdotuksesta oheisma te ri aa li na). Asemakaavan muutosehdotuksen asuinrakennusten kortte lin osan (A) tuleva tontti muodostuu kaupungin omistamasta aluees ta (2718 m², tontti ) ja Yhtiön (Asunto Oy Bredantie 15) omis tamas ta alu ees ta (4489 m², osa kiinteistöstä RN:o 2:283). Muodostuvalle ton til le on osoi tet tu asuinrakennusoikeutta 4400 k-m² ja pysäköinti to teu tetaan pi ha kan nen alaisena rakenteena. Asemakaavan muutosehdotus on ol lut näh tä vil lä ja etenemässä hyväksymiskäsittelyyn. Kaupungin omistamalla alueella sijaitsevassa kiinteistössä toimii päiväkoti Gran kot ten. Kaavavalmistelun alkuvaiheessa sivistystoimen antamana lähtö tie to na oli, että päiväkodin hoitopaikat voidaan sijoittaa kaupungin muihin yk si köi hin ja siten luopua päiväkotirakennuksesta kaavan toteutuksen käyn nis tyes sä, mutta myöhemmin sivistystoimi ilmoitti lausunnossaan, että päi vä ko dis ta ei voida luopua ainakaan nopeassa aikataulussa. Ase ma kaavan muutosta laadittiin alunperin kokonaisuutena vaiheittainen toteutus mah dol lis taen siten, että vaiheistus jakautuisi likimain Yhtiön (vaihe 1) ja kau pun gin (vaihe 2) omistamien alueiden mukaisesti. Vaiheistuksen tar koituk se na oli varautua päiväkoti Grankottenin siirtymäajan venymiseen. Asema kaa va muu tok sen sisältö on kuitenkin muuttunut valmistelun aikana siten, että Yhtiön omistaman alueen toteuttaminen ensin ei ole taloudellisesti kan nat ta vaa huomioiden Yhtiön omistaman alueen alhainen ra ken ta mis tehok kuus ja rakenteellisen pysäköinnin kustannukset. Kaavaratkaisun toteu tus edel ly tyk set kokonaisuutena ovat kuitenkin edelleen olemassa. Yhdyskuntavaliokunta käsitteli periaatepäätöstä määrärahan ( euroa) varaamiseksi vuoden 2019 talousarvioon, jotta Yhtiön omis ta ma tulevan tontin tontinosa voitaisiin ostaa kaupungin omistukseen. Va lio kun ta kuitenkin katsoi, että kaavoitusprosessin tulee edetä normaaliin ta paan ilman että kaupunki lunastaa yksityisen tahon omistamia tontinosia ja päätti olla esittämättä KH:lle sekä edelleen KV:lle määrärahavarauksen te ke mis tä vuoden 2019 talousarvioon. Yhdyskuntavaliokunnan ehdotus kaavoitusprosessin etenemisestä normaa liin tapaan tarkoittaisi, että Yhtiö voisi ostaa kaupungin omistuksessa ole van tulevan tontin tontinosan. Tämä vaihtoehto ei ole kaupungin edun mu kai nen, mikäli päiväkotitoimintoja alueella halutaan jatkaa toistaiseksi. Mi kä li kaavoitusprosessia ei edistetä, Yhtiö vetäytynee kaavahankkeesta ja ryhtyy toteuttamaan voimassa olevaa asemakaavaa. Tällöin kau pun ki-

10 PÖYTÄKIRJA 3/ kaan ei voisi jatkaa kaavoitusprosessia omistamansa alueen osalta, koska kaa va rat kai sus sa on kyse kokonaisuudesta ja järjestelyt (mm. piha-alueet, py sä köin ti ja ajoliittymät) edellyttävät sekä kaupungin että Yhtiön omis tamaa aluetta koko laajuudessaan. Mikäli kaupunki hankkisi Yhtiön omis taman alueen omistukseensa tai hallintaansa, päiväkotitoiminta alueella voisi jat kua siihen asti, että päivähoitopaikat saadaan järjestettyä hallitusti muihin kiinteistöihin. Tämän jälkeen kaupunki voisi luovuttaa asemakaavan muu tok sel la muodostuvan kokonaisuuden toteuttajataholle. Näin ollen han kin taan investoitava rahasumma olisi luonteeltaan tilapäinen sijoitus. KH käsitteli periaatepäätöstä määrärahan varaamisesta ja päätti merkitä yhdyskuntavaliokunnan päätöksen tiedoksi ja lisäksi edellyt tää ruotsinkieliseltä opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnalta selvitystä sii tä, miten toiminto uudelleen järjestetään, sekä millä toimenpiteillä ja aika tau lul la päiväkotirakennuksesta voidaan luopua. tem&id= Ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta on an ta nut lausuntonsa. tem&id= Valiokunta totesi lausunnossaan, että ennusteiden mukaan ruotsinkielisen var hais kas va tuk sen lapsimäärät kasvavat vuoteen 2025 saakka ja saman ajan jak son kuluessa ostosopimukset Folkhälsanin (vuonna 2019) ja Benso win (vuonna 2021) kanssa päättyvät. Lausunnon mukaan useiden eh tojen tulee täyttyä, jotta kaupunki voisi luopua päiväkoti Grankottenin käyt tämäs tä kiinteistöstä ja tämä on mahdollista aikaisintaan vuodesta 2020 lähtien. Todettakoon, että myöhemmin on selvinnyt, että tämä voi olla ai kaisin taan vuoden 2021 lopussa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle Ta lous ar vion investointiohjelmaan ei ole sisällytetty määrärahaa Yhtiön omis ta man alueen ostamiseksi. Sen sijaan talousarviossa on varattu osake pää omaan määräraha euroa perusteluna, että kaupunki varau tuu vuonna 2019 määrärahavarauksella muun muassa mahdolliseen maa-alaa koskevaan kiinteistöosakeyhtiön osakekauppaan. KH käsitteli selvitystä päiväkoti Grankottenista suhteessa vi reil lä olevaan asemakaavan muutokseen jättäen asian pöydälle ja päätti asian palauttamisesta uuteen valmisteluun. tem&id= Kaupungin viranhaltijat ovat jatkaneet neuvotteluja Yhtiön ja yhtiön osakkeet omistavan tahon edustajien kanssa ja selvittäneet vaihtoehtoja asian rat kai se mi sek si. Yhtiön osakkeet omistavan tahon edustajat ovat neu vot teluis sa tarjonneet Yhtiön koko osakekannan kaupungin ostettavaksi hintaan euroa edellytyksellä, että osakekauppa tehdään odottamatta ase ma kaa van muutoksen edistymistä. Kaupungin ostaessa Yhtiön osakkeet tulee kaupungin maksettavaksi kauppahinnan lisäksi varainsiirtovero

11 PÖYTÄKIRJA 3/ (2 %), mikä kauppahinnasta euroa tarkoittaa varainsiirtoveroa euroa, joka maksetaan myös osakepääomaan varatusta mää rä rahas ta. Yhtiö omistaa kiinteistön RN:o 2:283 ja sillä sijaitsevat kaksi asuin ra kennus ta (ote kantakartasta oheismateriaalina). Kaupungin rakennus- ja huo neis to re kis te rin mukaan kiinteistöllä sijaitsee kaksi vuonna 1957 valmis tu nut ta rakennusta, joiden kerrosalat ovat 370 k-m² (talo A) ja 107 k-m² (ta lo B). Kummassakin rakennuksessa on yksi asuinhuoneisto. Ra ken nuksis sa ei ole suoritettu ylläpitoa suurempia korjaustöitä. Kiinteistön kart tapin ta-ala on 4659 m², johon sisältyy kaupungin omistama määräala 88 m² Bre dan tien katualueella. Asemakaavan muutosehdotuksessa kiinteistöstä on osoitettu 4489 m² tulevaan tonttiin , loppuosa kiinteistöstä (170 m²) on katualuetta. Yhtiön osakkeista tarjotun hinnan lähtökohtana on kiinteistön arvo voi massa olevan kaavan mukaisessa käyttötarkoituksessa. Kumpikin osapuoli on teet tä nyt arviolausunnot (oheismateriaalina vain KH:n jäsenille) kiin teistön ja sillä sijaitsevien rakennusten arvosta. Kaupungin tilaamassa ar violau sun nos sa on arvion tulos euroa (+/-5 %) arvion perustuessa maa poh jan ja voimassa olevassa asemakaavassa osoitetun ra ken nus oikeu den (3 rakennuspaikkaa, yhteensä 700 k-m²) hintaan. Arviossa kiin teistön potentiaalin katsotaan olevan uudisrakentamisessa, mikä edellyttää ny kyis ten rakennusten purkamista eikä niille näin ollen ole annettu arvoa. Yh tiön omistajatahon tilaamassa arviossa arvion tulos on euroa nykyinen kaavoitus sekä kiinteistöjen re montoin ti tar ve huomioiden. Arvion mukaan kiinteistö on pääosiltaan pe rus teel lisen remontin/modernisoinnin tarpeessa. Tämän lisäksi tarjottuun hintaan on sisällytetty huoneistojen tuottoarvoa, sillä molemmat huoneistot on vuok rat tu. Lisäksi tarjotussa hinnassa on huomioitu odotusarvoa, jota kiinteis töl le on muodostunut hyväksymiskäsittelyvaiheeseen edenneen kaa vamuu tok sen myötä. Arvioiden tulosten keskiarvo ( euroa) alittaa tar jo tun kauppahinnan, mutta on arvioitavissa, että Yhtiön omistaman maa-alu een arvo KV:n myöhemmin erikseen hyväksymän kaa va muu toksen lainvoimaistumisen jälkeen on noin 1,5-kertainen kauppahintaan verrat tu na. Todettakoon, että osakkeista maksettavan hinnan lisäksi maan käyt tö yk sikkö lunastaisi kaavamuutoksen valmistelua varten tehdyn suunnittelutyön kau pun gil le maksamalla suunnittelutyöstä aiheutuneet kulut ( euroa) maankäyttöyksikön käyttömenoista. Yhtiön tilinpäätösasiakirjojen perusteella Yhtiöllä ei ole pitkäaikaista velkaa ja Yhtiön maksuvalmius on tyydyttävällä tasolla. Kiinteistön ra si tus to dis tuksen ( ) perusteella omaisuuteen ei kohdistu rasituksia tai ra joi tuksia eikä uusia asioita ole vireillä. Käytössä olevan asiakirja-aineiston perus teel la Yhtiön taloudellisen tilanteen voidaan katsoa olevan ta sa pai nossa. Kaupungin ostaessa Yhtiön osakkeet siirtyy Yhtiö kaupungin omistukseen. Yh tiö vastaa Yhtiön hallinnon ja hoidon järjestämisestä yhtiöjärjestyksen mää räyk set huomioiden. Yhtiön hallinnon ja hoidon järjestäminen edel lyt-

12 PÖYTÄKIRJA 3/ tä nee Yhtiöltä isännöitsijäpalvelun ja huoltoyhtiön hankintaa. Yhtiön kulut ra hoi te taan yhtiökokouksen päättämällä yhtiövastikkeella, jonka osak keenomis ta ja (kaupunki) suorittaa Yhtiölle. Käytännössä yhtiövastike mak set taisiin yhdyskuntatoimen tilakeskuksen käyttömenoista. Yhtiöjärjestyksen mu kaan huoneiston haltija (kaupunki) on velvollinen omalla kus tan nuk sellaan huolehtimaan huoneiston sisäkorjauksista, lukuun ottamatta Yhtiön vas tuul la olevia rakenteesta johtuvia vikoja sekä johtoja (vesi-, viemäri-, läm pö-). Huoneistojen ollessa osakkeenomistajan (kaupunki) hallinnassa siir ty vät vuokrasopimukset nykyiseltä osakkeenomistajalta kaupungille ja kau pun ki toimii vuokranantajana suhteessa vuokralaisiin. Huoneistojen vuok rauk ses ta saatavien vuokratuottojen voidaan arvioida kattavan kaupun gin suoritettavaksi tulevan yhtiövastikkeen määrän. Kaupungin ostaessa Yhtiön osakkeet jää kiinteistö edelleen Yhtiön omistuk seen. Yhtiö olisi edelleen kaavoitusprosessissa asianosainen ja muun muas sa mahdollisen maankäyttösopimuksen osapuoli ja sopimukseen sisäl ty vän sopimuskorvauksen maksaja. Kiinteistön ollessa Yhtiön omis tukses sa ja tontin ollessa kaupungin omistuksessa asemakaavan muu tos eh do tuk sen mukaisen tulevan tontin muodostaminen ei ole mah dol lis ta tulevan tontin omistuksen ollessa alueellisesti eriytynyt. Asema kaa van muutosehdotuksen mukaisen tulevan tontin muodostaminen edel lyt täi si omistuksen yhtenäistämistä, esimerkiksi kiinteistönluovutusta Yh tiön ja kaupungin välillä tai Yhtiön purkamista ja sen omaisuuden siir tymis tä kaupungin omistukseen taikka asemakaavan muutosehdotuksen (tont ti jaon) muuttamista maa-alueen omistusta vastaavaksi. Mikäli kau punki ostaa Yhtiön osakkeet, arvioidaan ja tuodaan tarvittaessa erikseen kä sitte lyyn toimenpiteet tulevan tontin omistuksen yhtenäistämiseksi tai ase makaa van (tonttijaon) muuttamiseksi maa-alueen omistusta vastaavaksi. Mikä li tulevan tontin omistus sen luovutuksen ajankohtaistuessa olisi edelleen alueellisesti eriytynyt, kaupunki luovuttaisi kolmannelle taholle (tu levan tontin toteuttajalle) Yhtiön osakkeet ja tontin taikka tuleva tontti luovutettaisiin kahden eri luovuttajatahon (kaupunki ja Yhtiö) toimesta. Kaupungin näkökulmasta olisi yksinkertaisempaa Yhtiön osakkeiden os tami sen sijasta saada ostaa Yhtiöltä kiinteistö rakennuksineen. Tällöin kaupun ki välttyisi varainsiirtoveron maksamiselta ja Yhtiön hallinnoinnista aiheu tu vien kulujen maksamiselta ja lisäksi asemakaavan muu tos eh do tuksen mukaisen tulevan tontin omistus olisi yhtenäinen ja tontti muo dos tet tavis sa. Kiinteistönkauppa edellyttäisi myyjätahon suostumusta sekä erillistä mää rä ra ha va raus ta maa-alueiden hankintaan. Yhtiön osakkeet omistava ta ho on kuitenkin ilmoittanut, ettei ole halukas myymään Yhtiön omistamaa kiin teis töä ja sillä sijaitsevia rakennuksia kaupungille. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaavoitusprosessin edistäminen on kau pun gin edun mukaista kaavamuutoksen lisätessä kaupungin niukkaa tont ti va ran toa. Asemakaavan muutos mahdollistaa merkittävän määrän asun to tuo tan toa keskeiselle paikalle kävelyetäisyydellä Kauniaisten keskus tas ta ja juna-asemasta. Kaupungin hankkiessa Yhtiön osakkeet omistuk seen sa on kaavamuutoksella muodostuva tuleva tontti ko ko nai suu dessaan ainakin välillisesti kaupungin hallinnassa. Tällöin kaupunki voisi ajoittaa ja toteuttaa tulevan tontin luovuttamisen ja toteuttamisen asun to po liit tises ti ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla huomioiden myös päiväkoti Gran-

13 PÖYTÄKIRJA 3/ kot te nin toiminnan järjestämisen. Mahdollisesta korvaavasta kunnallisesta päi vä ko dis ta päätetään erikseen tarpeeseen perustuen päi vä ko ti sel vi tyksen valmistumisen jälkeen. Edellä esitetyn perusteella esitetään, että kaupunki ostaa Yhtiön osakkeet tar jot tuun euron hintaan. Lisäksi esitetään, että kau pun gin joh taja oikeutetaan laatimaan kauppakirja. Tämä päätös voidaan panna täytäntöön vasta, kun tämä ja KV:n vuoden 2019 talousarviota koskeva päätös ovat saaneet lainvoiman. KJ: KH päättää esittää KV:lle, että kaupunki ostaa Asunto Oy Bredantie 15 -nimi sen yhtiön koko osakekannan tarjottuun hintaan euroa. Lisäksi KH päättää oikeuttaa kaupunginjohtajan laatimaan kauppakirjan.... Tämä asia käsiteltiin esityslistan ensimmäisenä varsinaisena asiana. Jäsen Ant-Wuorinen poistui esteellisenä kokoushuoneesta tämän asian kä sit te lyn ajaksi (HallintoL 28 1 momentti 3 kohta). Varajäsen Laakio oli ko kouk ses sa läsnä tämän asian käsittelyn ajan. Jäsen Pesosen kannatettu (Johansson) ehdotus asian palauttamisesta pää tök ses tä ilmeneviä lisäneuvotteluja ja selvityksiä varten, hyväksyttiin yk si mie li ses ti. KH KH päätti yksimielisesti palauttaa asian lisäneuvottelujen käymiseksi osakkeis ta mak set ta van hinnan määrittelemiseksi ja sen selvittämiseksi, miten päi vä ko ti Grankottenin toiminta järjestetään siinä vaiheessa kun ase makaa van muu tos on vahvistettu. Yhdyskuntatoimi on neuvotellut Yhtiön edustajien kanssa osakkeiden kaup pa hin nas ta KH:n ohjeistuksen mukaisesti. Uusia kiinteistöarvioita ei ole kuitenkaan tilattu, koska niiden ei ole katsottu tuottavan neuvottelujen tuek si sellaista lisäarvoa, joka vaikuttaisi neuvottelutulokseen osakkeiden kaup pa hin nas ta. Käytyjen neuvottelujen perusteella myyjätaho on hy väksy nyt, että kaavamuutoksen valmistelua varten tehdyn suunnittelutyön kus tan nuk set sisältyvät tarjottuun kauppahintaan eikä niitä korvata erikseen. Osakkeiden kauppahintaan, euroa, ei esitetä muutosta. Lisäksi on selvitetty kuinka Grankottenin toiminta järjestään asemakaavan muu tok sen lainvoimaistumisen jälkeen. Tämän perusteella esitetään, että pää tök seen kirjataan: Samalla KH päättää, että päiväkoti Grankottenin lap sil le on osoitettava korvaavat tilat hyvissä ajoin ennen kuin toiminta päät tyy nykyisessä kiinteistössä. Edellä esitetyn perusteella esitetään, että kaupunki ostaa Yhtiön osakkeet tar jot tuun euron hintaan. Lisäksi esitetään, että kau pun gin joh ta-

14 PÖYTÄKIRJA 3/ ja oikeutetaan laatimaan kauppakirja. KJ: KH päättää esittää KV:lle, että kaupunki ostaa Asunto Oy Bredantie 15 -nimi sen yhtiön koko osakekannan tarjottuun hintaan euroa. Samalla KH päättää, että päiväkoti Grankottenin lapsille on osoitettava kor vaa vat tilat hyvissä ajoin ennen kuin toiminta päättyy nykyisessä kiinteis tös sä. Lisäksi KH päättää oikeuttaa kaupunginjohtajan laatimaan kauppakirjan.... Jäsen Johansson ehdotti jäsen Stoltin kannattamana, että pää tös eh do tuksen toinen kappale muutetaan muotoon Samalla KH päättää, että päi väko ti Grankottenin toiminnalle on osoitettava korvaavat tilat hyvissä ajoin en nen kuin toiminta päättyy nykyisessä kiinteistössä, ellei päi vä ko ti ver kosto sel vi tyk ses sä ole osoitettu tarpeen muuttuneen merkittävästi. Jäsen Pesonen ehdotti varapuheenjohtaja Rintamäki-Ovaskan kan nat tama na, että päätösehdotuksen toinen kappale muutetaan muotoon Sa malla KH korostaa, että toiminnan jatkuvuutta tulee vaalia varmistamalla päivä ko din lapsille ja henkilöstölle paikat Kauniaisissa hyvissä ajoin ennen päi vä ko din toiminnan päättymistä nykyisessä kiinteistössä. Suoritetussa äänestyksessä, jossa jäsen Johanssonin ehdotusta kan nat tavat äänestivät "jaa" ja jäsen Pesosen ehdotusta äänestivät "ei", jäsen Johans so nin ehdotus voitti äänin 3 3 (Pesonen, Rintamäki-Ovaska, Sal minen), puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Seuraavassa äänestyksessä, jossa pohjaehdotusta kannattavat äänestivät "jaa" ja jäsen Johanssonin ehdotusta kannattavat äänestivät "ei", muu toseh do tus voitti äänin 3 3 (Pesonen, Rintamäki-Ovaska, Salminen), pu heenjoh ta jan äänen ratkaistessa. KH päätti esittää KV:lle, että kaupunki ostaa Asunto Oy Bredantie 15 -nimi sen yhtiön koko osakekannan tarjottuun hintaan euroa. Samalla KH päätti, että päiväkoti Grankottenin toiminnalle on osoitettava kor vaa vat tilat hyvissä ajoin ennen kuin toiminta päättyy nykyisessä kiinteis tös sä, ellei päiväkotiverkostoselvityksessä ole osoitettu tarpeen muuttu neen merkittävästi. Lisäksi KH päätti oikeuttaa kaupunginjohtajan laatimaan kauppakirjan.

15 PÖYTÄKIRJA 3/ Vuoden 2018 käyttötalouden sitovien toimintakatteiden ylitykset 261/ /2018, 43/ /2018 KH Lisätiedot: taloussuunnittelija Tuija Vappula, puh Talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan kaupungin tulosalueiden on hyvissä ajoin ennen toimintakatteen ylittymistä ryhdyttävä toi men pi teisiin, joilla jäljellä oleva määräraha tai tuloarvio saadaan sovitettua toi minnan tarpeisiin. Mikäli näistä toimenpiteistä huolimatta edelleen joudutaan tur vau tu maan toimintakatteen muutosesitykseen ts. lisätuloarvion tai li sämää rä ra han esitykseen, on esitys saatettava kaupunginvaltuustolle pää tettä väk si talousarviovuoden aikana. Käyttötalousosan tulosalueiden määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia valtuus ton nähden nettomääräisinä, toimintakatteina. Valtuustoon nähden sito via toimintakatteita ei ole lupa ylittää. Tarkasta taloudenpidosta huolimatta ja osin yllättävienkin menoerien kuten työ eh to so pi muk sen mukaisen kertaerän vaikutuksen ja erilaisten kor jauskus tan nus ten myötä, on käyttötalouden sitova toimintakate jäänyt to teu tumat ta tai ylittynyt seuraavilla kuudella tulosalueella: Yleishallinto Kaupunginkanslia ,80 Yhdyskuntatoimi Tilakeskus (tulojen alitus) ,42 Sivistystoimi Varhaiskasvatus ,60 Ruotsinkielinen opetustoimi ,12 Nuorisopalvelut ,42 Liikuntapalvelut ,06 Kaikki yhteensä (netto) ,42 Ylitysten ja alituksen myötä toimialojen kokonaistoimintakatteet eivät ylit tyneet. Ylitykset on selvitetty oheisessa liitteessä. KJ: KH esittää, että KV hyväksyy edellä esitetyt vuoden 2018 käyttötalouden toi min ta kat tei den ylitykset ja alituksen. Samalla KH valtuuttaa rahatoimiston tekemään tarvittaessa vähäisiä tarkis tuk sia käyttötalouden ja investiontiosan toteumiin ennen valtuuston käsit te lyä.

16 PÖYTÄKIRJA 3/ Päätösehdotus hyväksyttiin.

17 PÖYTÄKIRJA 3/ Yhdyskuntavaliokunta Keskeneräisten investointihankkeiden lisämäärärahaesitykset 54/ /2019 YLKV Lisätiedot: yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, puh toimialasihteeri Leena Porvali, puh Käynnissä olevien ja vuodenvaihteen yli jatkuvien investointihankkeiden mää rä ra ha tar peet on pyritty jo ta lous ar vion laadintavaiheessa en na koimaan si ten, että määrärahojen jakauma to teu tus vuo sil le vastaa mah dol lisim man hy vin todellisuutta ja tulevan vuoden määrärahatarvetta. Bud je tin laa din ta vai hees sa kyseessä voi kuitenkin olla vain arvio, jolloin mää rä rahan käy tön tarkentuessa hankkeen etenemisen myötä saattaa olla tarpeen kä si tel lä hankekohtainen rahoitus normaalin li sä mää rä ra ha kä sit te lyn mukai ses ti: Investointimäärärahat ovat sitovia hankekohtaisesti tai ryhmittäin si ten kun ne on esitetty investointiosassa talousarviokirjan lopussa. In vestoin ti hank keen myöhästyessä tai ulottuessa vuodenvaihteen yli, on hankkeen toteutusta oikeus jatkaa edellyttäen hankkeen kokonaismenojen pysy mis tä edellisen vuoden määrärahojen puitteissa. Hankkeiden jatkamisen vai ku tuk set talousarvioon käsitellään normaalin lisämäärärahakäsittelyn luon tei ses ti (ote talousarviokirjasta, s. 21). Yhdyskuntatoimen to teu tus vas tuul le kuu lu vien ta lon ra ken nuk sen hank keiden osalla vuo den 2018 työ oh jel maan si säl tyy joitakin keskeneräisiä hankkeita, joiden ai ka tau lu tus ulot tuu vuo den vaih teen yli ja joille ei budjetin laa din ta vai hees sa ole pys tyt ty ennustamaan riittävää mää rä ra ha va raus ta vuo den 2019 talousarviossa. Seuraavassa selvitykset näistä hankkeista pe rus te lui neen: Rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestoinnit Rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestointeja toteutettiin varsin laajasti ta lous ar vion yhteydessä hy väk sy tyn työohjelman mukaisesti, kuitenkin prio ri soi den hankkeiden toteutusjärjestystä niiden kii reel li syy den sekä käytet tä vis sä olevien henkilö- ja määräraharesurssien mukaan. Hankkeiden to teu tus on käytännössä koko ajan jatkuvaa toimintaa, jolloin osa käyn niste tyis tä hankkeista jatkuu vuodenvaihteen yli. Viisi vuoden 2018 lopulla käyn nis tet tyä ra ken nus ten yllä- ja kun nos sa pi to in ves toin tia jatkuu vuoden 2019 puolella.

18 PÖYTÄKIRJA 3/ Yhdyskuntavaliokunta Jäljellä olevasta määrärahasta anotaan siirrettävän 50 t keskeneräisten hank kei den, mm. VSS-pal loi lu hal lin automaattisen savunpoiston, Ka savuo ren koulukeskuksen tate-saneerauksen suunnittelun ja kes kus ur hei luken tän tate-korjausten loppuunsaattamiseen sekä varmistamaan ennalta ar vaa mat to mien töiden toteuttamisen. Kasavuoren koulukeskus, keskuskeittiön laajennus Hankkeen urakkalaskentasuunnittelu valmistui tam mi kuus sa 2019 ja urakka las ken ta-ai ka on helmikuu Rakennustyöt aloi te taan toukokuussa 2019 ja ne valmistuvat vuoden 2019 lop puun men nes sä. Määrärahat anotaan siirrettävän hankkeen toteutuksen tarpeisiin. Nuorisotalo, peruskorjaus, hankesuunnittelu Talotekniikkasaneerauksen laajuuden määrittämiseksi tehtiin keväällä 2017 laaja kuntotutkimus, jos sa havaittiin huomattava määrä ra ken ne vaurioi ta. Korjausvaihtoehtojen tarkastelu jatkui talvella 2018 ja se valmistui ke vääl lä 2018, jolloin päätöksentekoon esitettiin tarveselvitys eri kor jausvaih to eh dois ta. Tar ve sel vi tys hyväksyttiin syksyllä 2018, minkä jälkeen hank keel le kilpailutettiin han ke suun nit te lu vai heen suunnittelijat. Suun nit telu käyn nis tyi vuoden 2018 loppupuolella. Hankkeessa on käynnissä si säpuo lis ten virheellisten rakenteiden ja talotekniikan purku-urakka osana korjaus hank keen hankesuunnitelman laadintaa. Määrärahat anotaan siirrettävän hankkeen jatkosuunnittelun ja tarkempien ra ken ne avaus ten tarpeisiin. Vss-palloiluhallin kalliosuojan välttämättömät korjaukset ja ajan mukais ta mi nen

19 PÖYTÄKIRJA 3/ Yhdyskuntavaliokunta Hankkeen suunnittelu alkoi vuonna 2015 ja hanketta jatkettiin to teu tussuun nit te lul la vuonna 2016 vuoden loppuun asti. Hankkeen toteutus kil pailu tet tiin keväällä 2017 ja uudestaan keväällä 2018 mutta kokonaisurakasta ei kummallakaan kerralla saatu yhtään tarjousta. Hankkeen toteutus päätet tiin kilpailuttaa puitesopimusurakoitsijoilla erillisinä urakoina syksyllä 2018, joista saatiin budjetin mukaiset tarjoukset. Hankkeen toteutus käynnis tyi syksyllä 2018 ja arvioitu valmistuminen maaliskuun lopussa Määrärahat anotaan siirrettävän hankkeen toteutuksen tarpeisiin. Uimahallin välttämättömät korjaukset Uimahallissa suoritettiin kesällä 2018 toiminnan jatkumisen kannalta vält tämät tö miä korjaustöitä ja näitä töitä jatketaan edelleen kesällä Korjaus töi den yhteydessä teetetään täydentäviä kuntotutkimuksia. Uimahallin han ke suun nit te lu, jossa arvioidaan erilaisia pidemmän aikavälin rat kai suvaih to eh to ja, on ajoi tet tu vuodelle 2019 erillisenä investointihankkeena. Määrärahat anotaan siirrettävän hankkeen to teu tuk sen tarpeisiin. YTJ: Valiokunta päättää esittää KH:lle, että keskeneräisten in ves toin ti hank keiden loppuunsaattamista varten myönnettäisiin esityksen mukainen euron suuruinen lisämääräraha. Lisämääräraha-anomukset perustuvat alustavan tilinpäätöksen mukaisiin to teu miin ja summat voivat vielä tarkentua KH:n käsittelyyn mennessä. KH KJ: Päätösehdotus hyväksyttiin. Toteumatiedot eivät ole muuttuneet valiokuntakäsittelystä. KH päättää esittää KV:lle, että keskeneräisten investointihankkeiden loppuun saat ta mis ta varten myönnetään euron suuruinen li sä mää rära ha. Päätösehdotus hyväksyttiin.

20 PÖYTÄKIRJA 3/ Valtionosuuspäätökset vuodelle / /2018 KH Lisätiedot: hallintopäällikkö Camilla Söderström, puh Kauniaisten kaupunki on vastaanottanut seuraavat asiakirjat, joiden pe rusteel la määräytyy kunnan valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset vuodelle 2019: - valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston päätös kunnan pe rus pal ve lu jen valtionosuudesta ja päätös kunnan verotuloihin pe rustu van valtionosuuksien tasauksen vahvistamisesta kunnille vuonna 2019 (VM/2545/ /2018), - opetus- ja kulttuuriministeriön päätös opetus- ja kulttuuritointa varten kun nil le käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta sekä kun ta yh ty mil le, rekisteröidyille yhteisöille ja säätiöille myönnettävästä ra hoi tuk ses ta vuodelle 2019 (OKM/62/221/2018), - valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston päätös kuntien ko ti kun ta kor vauk sen perusosasta vuodelle 2019 (VM/2546/ /2018). Kunnan peruspalvelujen valtionosuus koostuu seuraavista val tion osuus perus teis ta: 1) valtionosuustehtävien laskennallisista kustannuksista ja 2) syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten ko ti seu tu alueen kunnan lisäosien määräytymisperusteista. Kunnalle myönnetään valtionosuutta valtionosuustehtävien järjestämisestä ai heu tu viin kustannuksiin euromäärä, joka saadaan, kun laskennalliset kus tan nuk set lasketaan yhteen ja saadusta summasta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Vuonna 2019 kunnan omarahoitusosuus on 3 524,51 euroa asukasta kohden. Näin saatuun euromäärään lisätään syrjäi syy den, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään ja vähennetään seuraavilla eril lä: - verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, - verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen muutoksen neut rali soin ti kunta-valtio suhteessa, - vuoden 2010 valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus, - työmarkkinatuen ja toimeentulotuen huomioon ottaminen val tion osuudes sa, - vuoden 2015 työmarkkinatukiuudistukseen liittyvä tasaus, - veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa,

21 PÖYTÄKIRJA 3/ maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä rahoituksen siirto, - perustoimeentulotuen KELA siirtoon liittyvä vähennys, - kilpailukykypakettiin liittyvä vähennys, - eläketukeen liittyvä vähennys sekä - määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäyk set. Päätösten mukaan Kauniaisten kaupungin peruspalvelujen valtionosuus on negatiivinen euroa, koska kaupungin verotuloihin perustuva val tion osuuk sien tasaus on euroa. Peruspalvelujen val tionosuu teen lisätään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitettu rahoitus euroa, jolloin koko vuoden valtionosuus on yhteensä eu roa. Se on noin euroa vähemmän negatiivinen kuin vuoden 2019 ta lous ar vion laadintavaiheessa arvioitiin. Päätösten mukaan kotikuntakorvausmenot ovat euroa ja tulot euroa. Tulot ylittyvät noin eurolla arvioidusta. Myös menot ylittyvät noin eurolla talousarvioluvuista. Ko ti kun ta kor vaus tuloi hin sisältyy kuitenkin oppilasmääriin liittyvä virhe, sillä ti lanteen mukaan tehty raportti sisälsi virheellisesti 39 ylimääräistä espoolaista op pi las ta. Virhettä ei voi korjata valtionosuusjärjestelmän kautta, vaan ylimää räi nen kotikuntakorvaus euroa maksetaan suoraan Espoon kau pun gil le. Kauniaisten kaupungin todelliset kotikuntakorvaustulot ovat si ten euroa ja ylittävät talousarvion noin eurolla. Ko tikun ta kor vaus me no jen ja -tulojen yhteenlaskettu poikkeama talousarvioon näh den on noin euroa. Mikäli kunta on tyytymätön valtiovarainministeriön tekemiin päätöksiin, sillä on mahdollisuus tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus kolmen kuukauden kulues sa päätösten tiedoksisaannista. KJ: KH merkitsee päätökset tiedokseen ja toteaa, ettei sillä ole oi kai su vaa timus tar vet ta. Päätösehdotus hyväksyttiin.

22 PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallituksen päätösvallan delegointi 46/ /2014 KH Lisätiedot: kaupunginlakimies Lena Filipsson-Korento, puh Kauniaisten kaupungin hallintosääntö määrittelee eri toimijoiden toiminnan, toi mi val lan jaot ja tehtävät. Hallintosäännön mukaan toimielin voi siirtää pää tös val taan sa edelleen alaiselleen viranomaiselle. Kaupunginhallituksen va lio kun nil le tai alaisilleen viranhaltijoille siirtämästä toimivallasta yl lä pi detään ajantasaista luetteloa kaupungin kirjaamossa. Hallintosäännön 18 :n 7. kohdan mukaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisista poikkeamispäätöksistä (171 ) päättää lähtökohtaisesti kau pun gin hal li tus. Mainitun kohdan mukaan KH myöntää poikkeamisen maan käyt tö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista raken ta mis ta tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, mää räyk sistä, kielloista tai muista rajoituksista, milloin asian ratkaiseminen ei lain tai hal lin to sään nön perusteella kuulu muulle viranomaiselle (MRL 171 ). Aiemmin voimassa olleiden kaupungin hallintosääntöjen (voimaan ja ) mukaan asemakaavasta poikkeamisen myön tä minen siltä osin kuin se koskee asuntojen rakentamista eri rakennuksiin, on kui ten kin kuulunut yhdyskuntalautakunnalle; edellisen hallintosäännön mukaan yhdyskuntalautakunta päätti MRL 171 :ssä tarkoitetun poik kea misen myöntämisestä siltä osin, kun se koskee asuntojen rakentamista eri ra ken nuk siin. Yhdyskuntalautakunta taas oli toimivaltansa puitteissa de legoi nut maankäyttöpäällikölle MRL 171 :n mukaisen poikkeaman myön tämi sen siltä osin, kun se koski asuntojen rakentamista eri rakennuksiin. Voimassa olevasta hallintosäännöstä on vahingossa jäänyt pois tuo yh dyskun ta lau ta kun nal le vuodesta 2008 lähtien kuulunut toimivalta eikä yh dyskun ta va lio kun ta siten voi delegoida toimivaltaa edelleen maan käyt tö pääl liköl le. Todettakoon, että ennen vuonna 2008 voimaan tullutta hallintosääntöä Kau niai sis sa oli voimassa ns. alueellinen poikkeamispäätös ( ), jolloin em. asuntojen eril leen ra ken ta mis poik kea mista ei tarvinnut hakea erikseen. Maankäytön yleissuunnitelmassa (MASU 2, KV ) on myös linjattu, että asuntojen yhteen rakentamista ei pide tä välttämättömänä. Asuntojen erilleen rakentaminen on Kauniaisten pien ta lo alueil la erittäin yleistä, minkä vuoksi suurin osa vuosittaisista poikkea mis pää tök sis tä koostuu juuri näistä luvista. Asuntojen erilleen ra ken tami nen ja siihen oikeuttavan poikkeamisen myöntäminen ei ole kuitenkaan it ses tään selvää, vaan jokainen tapaus tutkitaan tonttikohtaisesti. Kaikissa ta pauk sis sa hakemuksen tueksi vaaditaan kirjallisten perusteluiden lisäksi ase ma piir ros, jotta on mahdollista osoittaa poikkeamisen soveltuvuus. Nyt pu hee na olevien poikkeamisten myöntäminen viranhaltijapäätöksenä on en nen kaikkea maanomistajien etu joustavan ja nopean käsittelyn vuoksi.

23 PÖYTÄKIRJA 3/ Kuntalain 91 :n ja kaupungin hallintosäännön 22 :n perusteella toimielin voi siirtää sille hallintosäännössä määrättyä toimivaltaa edelleen. Näin kertaal leen siirrettyä toimivaltaa ei voida enää siirtää edelleen. Mikäli halutaan de le goi da toimivalta nyt kysymyksessä olevilta osin viranhaltijalle, on KH:n de le goi ta va toimivalta suoraan, sillä jos toimivalta delegoitaisiin yh dys kunta va lio kun nal le ei sitä voida enää edelleen siirtää viranhaltijalle. Joustavan ja tarkoituksenmukaisen käytännön vuoksi esitetään, että kaupun gin hal li tus delegoi maankäyttöpäällikölle MRL 171 :n mukaisen poikkea mi sen myöntämisen siltä osin, kun se koskee asuntojen rakentamista eri rakennuksiin. KJ: KH päättää delegoida maankäyttöpäällikölle MRL 171 :n mu kai sen poikkea mi sen myöntämisen siltä osin, kun se koskee asuntojen ra ken ta mis ta eri rakennuksiin.... Jäsen Johanssonin ehdottama ja jäsen Pesosen kannattama ehdotus päätös val lan delegoimisesta yhdyskuntavaliokunnalle, hyväksyttiin yk si mie lises ti. KH päätti delegoida yhdyskuntavaliokunnalle MRL 171 :n mukaisen poikkea mi sen myöntämisen siltä osin, kun se koskee asuntojen rakentamista eri rakennuksiin.

24 PÖYTÄKIRJA 3/ Yhdyskuntavaliokunta Asuinrakennusten tontin myyminen, tontti (Klostretinkuja 5) 85/ /2018 YLKV Lisätiedot: kiinteistöinsinööri Johanna Määttälä, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi KH päätti (oheismateriaalina) jatkaa asuinrakennusten ton tin (Klostretinkuja 5) tarjousaikaa vähintään 12 viikkoa tar jouspyyn nös sä esitetyin ehdoin. Lisäksi KH oikeutti kaupunginjohtajan te kemään päivitykset sekä mahdolliset tarpeelliset tarkennukset ja korjaukset tar jous pyyn töön. KH päätti vastaavasti jatkaa myös tontin (Kavallintie 16) tarjousaikaa. Julkaistu tarjouspyyntö on oheis mate ri aa li na. Ilmoitus luovutettavista tonteista julkaistiin kaupungin internet-sivuilla sekä Hel sin gin Sanomat ja Hufvudstadsbladet -lehdissä ja Kau nis- Gra ni -lehdessä Tarjouspyyntöasiakirjat olivat nähtävänä kaupun gin internet-sivuilla. Tonttien ostotarjousten viimeinen jättöajankohta oli klo 12:00. Kaupunki varasi itselleen oikeuden hyväksyä tai hy lätä tehdyt tarjoukset. Tontista (Klostretinkuja 5) jätetiin määräaikaan mennessä yksi tarjous. Tarjouksen sisältämät suunnitteluasiakirjat jaetaan esityslistan oheis ma te ri aa li na (luottamushenkilöiden Extranet). Tarjous sisältää tarjouspyynnössä edellytetyt asiakirjat: asemapiirros, jul kisi vu ku vat ja alustavat pohjapiirustukset, aluejulkisivukuva, alue leik kaus kuvat ja selostus sekä erillinen tarjouslomake. Selostus ei sisällä selostusta suun ni tel man keskeisistä ratkaisuista perusteluineen ja kaupungin suun nitte lul le asettamien ehtojen täyttymisestä, mutta referenssejä ja to teut ta misai ka tau lun. Tarjouksen puutteellisuus tältä osin ei estä tarjouksen kä sit telyä. Tarjouksessa tontin kauppahinta on euroa, joka ylittää tontille ase te tun alimman kauppahinnan euroa. Seuraavassa on maankäyttöyksikön arvio, kuinka tarjous täyttää tar jouspyyn nös sä mainitut kaupungin asettamat ehdot tontin suunnittelulle ja raken ta mi sel le: Tontti tulee suunnitella ja rakentaa voimassa olevan asemakaavan ja tontti jaon mukaisesti. Tontille esitetty suunnitelma noudattaa asemakaavaa rakennusoikeuden, ker ros lu vun, asuntojen lukumäärän, rakentamisen sijainnin ja au to paik kojen lukumäärän osalta. Suunnitellut rakennukset sopeutuvat koon, ark kiteh tuu rin ja kattomuotojen sekä ulkoverhouksen materiaalin osalta alueen suo jel tui hin rakennuksiin ja kulttuuriympäristöön. Rakennusten ul ko verhouk sen materiaalia ei ole erikseen mainittu. Tarjoajalta on tarkistettu, että ra ken nus ten ulkoverhous on puuta.

25 PÖYTÄKIRJA 3/ Yhdyskuntavaliokunta Tontille tulee suunnitella ja rakentaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ym pä ris töön soveltuvia villa-tyyppisiä asuinrakennuksia, jotka ovat ark kiteh tuu ril taan sekä sijainniltaan ja mitoitukseltaan alisteisia alueen mer kit tävim mäl le kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle rakennukselle, tontilla sijaitsevalle asuinrakennukselle Klostret. Tontille suunnitellut asuinrakennukset ovat villa-tyyppisiä asuin ra ken nuksia, jotka ovat arkkitehtuuriltaan sekä sijainniltaan ja mitoitukseltaan alis teisia Klostretille. Tontille tulee sijoittaa kaksi erillistä asuinrakennusta, joissa kummassakin on neljä asuntoa. Asuinrakennusten tulee olla keskenään erilaisia. Asuinrakennuksiin tulee si joit taa asuntoja päällekkäin. Tontille on sijoitettu kaksi erillistä asuinrakennusta, joissa kummassakin on nel jä asuntoa. Asuinrakennukset ovat keskenään erilaisia. Asunnot on sijoi tet tu asuinrakennuksiin päällekkäin Gallträskin rantaan viettävää rinnettä hyö dyn täen. Tontille rakennettavien rakennusten katemateriaalin tulee olla pelti. Rakennusten katemateriaalia ei ole erikseen mainittu. Tarjoajalta on tar kistet tu, että rakennusten katemateriaali on pelti. Tontin (Klostretinkuja 5) osalta on mahdollista hyväksyä tontista jä tet ty tarjous ja myydä tontti tarjoajalle tai siirtää tontin luovutus myö hempään ajankohtaan taikka luovuttaa tontti yhdessä vuodelle 2019 luo vu tet tavak si suunniteltujen Gallträskin alueen tonttien (Kavallintie 8b, Kavallintie 12 ja Klostretinkuja 2) kanssa. Tontista (Klostretinkuja 5) tehty tarjous esitetään hyväksyttäväksi ja tontti myytäväksi tarjoajalle. Tarjouksen voidaan katsoa riittävässä määrin täyttävän kaupungin tontin suunnittelulle ja rakentamiselle asettamat eh dot. Tarjottu kauppahinta ylittää kaupungin tontille asettaman alimman kaup pa hin nan. Tarjouksessa esitetty suunnitelma on yleisesti to teu tus kelpoi nen. Tontinsaajaksi esitettävän voidaan arvioida omaavan riittävät talou del li set ja muut resurssit tontin rakentamiseksi. Voimassa olevan asemakaavan Ak 205 yleisten määräysten mukaan muun muassa korttelin 372 tonttien 3-8 osalta "alueen tarkemman suun nitte lun ja alueen rakennuksiin ja ympäristöön vaikuttavien toimenpiteiden yh tey des sä on kuultava Keski-Uudenmaan maakuntamuseota. Kult tuu rihis to rial li sen arvon säilymiseksi alueen ominaispiirteet on otettava huo mioon rakennuksiin ja muuhun ympäristöön vaikuttavien toimien suun nit telus sa ja toteuttamisessa. Rakennusten muutoksia ja uudisrakentamista suun ni tel taes sa on kuultava hyvissä ajoin Keski-Uudenmaan maa kun tamu seo ta. Uudisrakentaminen tulee suunnitella siten, että muutos ei vä hennä alueen kulttuurihistoriallista arvoa ja että rakentaminen soveltuu mahdol li sim man hyvin ympäristöön.". Keski-Uudenmaan maakuntamuseo on tu tus tu nut tarjoukseen sisältyviin suunnitteluasiakirjoihin ja todennut, että suun ni tel mas sa esitetyt rakennukset ovat asemakaavan mukaisia niin kulttuu ri ym pä ris töön sopeutumisen kuin kokonsa, arkkitehtuurinsa ja kat tomuo to jen osalta eivätkä vähennä alueen arvoa. Tontti (Klostretinkuja 5) esitetään myytäväksi liitteenä olevan kaup pa kir ja luon nok sen mukaisesti. Kauppakirjaluonnos on laadittu tar jous-