VANTAALAISEN HYVÄ MIELI

Transkriptio

1 VANTAALAISEN HYVÄ MIELI Vantaan kaupungin ja Hyks-sairaanhoitoalueen mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelma

2 SISÄLLYS 1. Vantaan mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelma Avohoidon palveluiden järjestäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä Lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen Vaikeiden mielenterveyspotilaiden hoidon ja kuntouttavan asumisen järjestäminen Sateenvarjo-projektin aloittaman työn jatkaminen mielenterveyskeskustoiminnalla Tulevan toiminnan kehittäminen...15

3 1. Vantaan mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelma Tausta Kaupunginvaltuusto antoi sitovana tavoitteena vuodelle 2007 tehtäväksi laatia Vantaalle mielenterveysstrategian. Toimeksiannon pohjalta on laadittu tämä kehittämisohjelma, jossa linjataan Vantaan kaupungin mielenterveystyötä ja -toimintaa vuosille ja luodaan puitteet HYKS-sairaanhoitoalueen kanssa tehtävälle yhteistyölle. Vantaan kaupungin ja HUS-sairaanhoitopiirin mielenterveys- ja päihdeasian yhteistyöelin, Psyko-työryhmä, nimesi ohjelman valmisteluryhmään Vantaan kaupungin terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkydön (puheenjohtaja), HYKS sairaanhoitoalueen psykiatrian toimialajohtaja Björn Appelbergin, Peijaksen sairaalan psykiatrian tulosyksikön ylilääkäri Juhani Solantauksen ( asti), Vantaan kaupungin perhepalvelujen johtaja Maritta Pesosen, Sateenvarjo-projektin projektipäällikkö Maria Vuorilehdon ja Sateenvarjo-projektin projektikoordinaattori Lauri Kuosmasen (sihteeri). Ohjelmasta päätetään sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja kaupunginvaltuustossa. Vantaan mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelma Vantaalaisen hyvän mielen perusta on hyvin toimiva mielenterveystyö, jossa pääpaino on ennaltaehkäisyssä ja avohoidon toimissa. Kaupungin kaikki toimialat osallistuvat yhdessä kaupunkilaisten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen. Tässä ohjelmassa paneudutaan erityisesti niihin palvelujärjestelmän osa-alueisiin, joissa on viime vuosina todettu kehittämisen ja tehostamisen tarvetta. Mielenterveystyö elää murroksessa. Mielenterveyspalvelujen tarve ja kysyntä kasvavat. Kysynnän kasvua selittää osittain se, että väestö on entistä tietoisempi mielenterveys- ja päihdepalvelujen mahdollisuuksista hoitaa ja lievittää psyykkisiä oireita. Kysynnän ja tarjonnan haasteeseen vastatakseen mielenterveystyö tarvitsee uusia toimintamalleja. Palvelujen tuottamiseen tarvitaan sekä erikoissairaanhoitoa että peruspalveluita sekä näiden saumatonta yhteistyötä. Vantaa on systemaattisesti kehittänyt perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluja. Vantaalla on kehitetty niin perustyötä kuin mielenterveystyön uusia innovaatioita. Eri toimijoiden erikoissairaanhoidon ja kaupungin yhtei-

4 nen vastuu on vahva. Yhteistä vastuuta kuvaa myös tahto tämän kehittämisohjelman tekemiseksi. Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö muodostaa hoitojärjestelmän perustan. Palvelut vaativat kuitenkin kehittämistä. Palvelutarjonnassa on todettu aukkoja, ja eri tahojen tuottamia palveluja ei ole sovitettu yhteen parhaalla mahdollisella tavalla. Avohoidon palvelut ovat aina ensisijaisia ja niiden lisääminen ja tehostaminen parantavat järjestelmän vaikuttavuutta. Lisäksi on erityisryhmiä, kuten vammaiset, joiden mielenterveyspalvelut ovat edelleen vaikeasti saavutettavissa. Vantaan mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelmassa tunnustetaan ongelmat, tunnistetaan voimavarat ja tehdään tarpeelliset kehittämisavaukset. Ohjelmassa pureudutaan kolmelle palveluprosessien kriittiselle alueelle. Toimenpiteet kohdistuvat erityisesti niihin painopisteisiin, joissa tarvitaan nopeita toimia mielenterveyspalvelujärjestelmän tehostamiseksi ja palvelujen parantamiseksi Vantaalla. Mielenterveysohjelman sisällöllisiksi painopistealueiksi on valittu: Mielenterveyspalveluiden avohoidon järjestäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen. Vaikeiden mielenterveyshäiriöiden avohoidon tehostaminen ja kuntouttavan asumisen järjestäminen. Mielenterveysohjelman tavoitteiden saavuttamista edesauttaa Vantaan Sateenvarjo-projektin 1 aloittaman mielenterveyshoidon laatutyön edelleen kehittäminen ja jalkauttaminen osaksi kaupungin palvelujärjestelmää. Kehittämisohjelman tärkeimpänä ehdotuksena voidaankin pitää Sateenvarjo-projektin toimintamallin kehittämistä mielenterveyskeskukseksi (ks. luku 5). Kehittämisavaukset vuosille ovat askelia kohti parempaa mielenterveyspalvelujen kokonaisuutta. Mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelmaan sitoutuneet organisaatiot (tulosalueet) käyvät läpi kehittämisavaukset vuosittain talous- ja toimintasuunnitelmia laadittaessa. Avauksien toteutumista koordinoi ja seuraa Vantaan psykososiaalisten palvelujen yhteistyöryhmä eli Psyko. 1 Vantaan Sateenvarjo-projekti kehittää perustason mielenterveystyötä vuosina Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana (

5 Kaikkien vantaalaisten hyvä mieli on sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeinen päämäärä. Terve ja hyvinvoiva mieli on arvokkainta inhimillistä pääomaa yksilölle ja yhteisölle, ja sen vaikutukset kertautuvat kaikille elämänalueille. Palveluntarjoajien vastuu on tehdä sen eteen kaikki voitava: ennen kaikkea tarjota oikeita palveluita oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. 2. Avohoidon palveluiden järjestäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä Päämäärä : Palveluvalikkoa kehitetään vastaamaan varhaisemman hoidon, ennaltaehkäisyn sekä ikääntyvän väestön tarpeita. Avohoitoa on välttämätöntä kehittää Aikuisten ja vanhusten mielenterveyspalveluissa erikoissairaanhoidon avohoito ei kykene hoitamaan työnjaon perusteella sille kuuluvia tehtäviä riittävän laadukkaasti. Tämän seurauksena perusterveydenhuollon varaan jää paljon vaikeasti monihäiriöisiä tai ensikertaa sairastuneita potilaita, joiden hoidosta puuttuu psykiatrista näkemystä tai sellaisia potilaita, jotka tarvitsisivat psykoterapiaa. Erikoissairaanhoito ei tarjoa sellaista psykiatrista konsultaatiota, joka tukisi hoidon jatkamista perustasolla. Mielenterveyspalveluiden kehittämisen painopiste on asiakas-potilaslähtöisyys. Mielenterveyden piiriin kuuluvat asiat vaativat erityistä herkkyyttä kohdata potilas. Asiakaslähtöisyyteen tässä suhteessa kuuluu myös palvelun saaminen ruotsinkielellä. Tilanteissa, jossa hoidollisista tai muista syistä tarpeellista ruotsinkielistä hoitoa ei ole saatavissa kunnan omana palveluna, voidaan hoito hankkia myös ostopalveluna. Maahanmuuttajaväestön sekä vammaisten palvelut vaativat tehostamista ja kehittämistä vastatakseen tarpeisiin. Maahanmuuttajat ovat oikeutettuja sa- 3

6 moihin mielenterveyspalveluihin kuin muukin väestö. Maahanmuuttajien palveluissa työskenteleviltä ammattilaisilta vaaditaan keskivertoa parempaa kielitaitoa ja monenlaisten kulttuureihin liittyvien asioiden hallitsemista. Koska usein maahanmuuttajien hoitoon liittyy keskeisesti vaikuttaminen maahanmuuttajien asenteisiin ja tietotasoon, on hoitotahon oltava ennakkoluuloton. Tavoitteena on vähentää maahanmuuttajien kielteisiä asenteita mielenterveyden ongelmia kohtaan ja tarvetta salata ongelmia. Tässä työssä tarvitaan ulkomaalaistaustaisten terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijöiden osaamista ja kokemuksia. Vantaalla sovellettu depressiohoitajajärjestelmä kykenee vastaamaan suhteellisen hyvin perusterveydenhuollon lievempien mielenterveyshäiriöiden hoidon tarpeisiin. Osa depressiohoitajien potilaista ei kuitenkaan hyödy hoidosta, koska he tarvitsisivat erikoissairaanhoitotasoista hoitoa. Depressiohoitajien psykiatrinen konsultaatio toimii tällä hetkellä osana Sateenvarjo-projektia. Psykologit, lastensuojelu ja aikuissosiaalityö joutuvat toimimaan ilman riittävää psykiatrista näkemystä vaikeasti mielenterveyshäiriöisten asiakkaiden kanssa. Lisäksi erikoissairaanhoidossa on potilaita, jotka eivät hyödy enää uusista hoitoyrityksistä, mutta tarvitsevat säännöllisen seurannan ja harvajaksoisen tuen. Se olisi mahdollista järjestää terveysasemalla erikoissairaanhoidon kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Vanhuksen masennus tai eristäytymiseen johtava mielenterveydenhäiriö jää usein havaitsematta. Terveyskeskuslääkäreiden ja kotihoidon henkilöstön osaamista kehitetään, jotta he havainnoitsisivat myös psyykkisiä oireita potilaissaan paremmin. Kotihoidossa toimivien ja vanhuksia hoitavien lääkäreiden konsultaatiomahdollisuuksia vanhuspsykiatrian ja geriatrian suuntaan vahvistetaan. Vanhuspsykiatrinen erikoissairaanhoito yhdessä kotihoidon erikoislääkärin (-eiden) kanssa valmistautuu tekemään kotikäyntejä mielenterveysongelmia sairastavien vanhusten luo. Yksinäisyys on ongelma, joka lisääntyy vanhusväestön keskuudessa. Kaupungin palvelujärjestelmän lisäksi tulisi kehittää vapaaehtoistyötä esimerkiksi päiväkeskuksissa lisäämällä vapaaehtoisten rekrytointia ja koulutusta. Perustaso tarvitsee psykiatrista asiantuntemusta Perusterveydenhuollossa terveysasemilla tarvitaan psykiatrista asiantuntemusta mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen ja lievemmistä mielenterveyshäiriöistä kärsivien potilaiden hoidon kehittämiseen ja toteuttamiseen. Vantaalla tarvitaan peruspalveluita konsultoiva psykiatri, joka

7 tarjoaa paperi-, puhelin- tai neuvottelukonsultaatiota ja tekee kertaluonteisia potilasarvioita. Lisäksi konsultoivan psykiatrin vastuulla olisi depressiohoitajien työn kliininen ohjaaminen, perusterveydenhuollon psykologien ja sosiaalitoimen lastensuojelutyöntekijöiden konsultointi, sekä psykiatrinen koulutus terveysasemilla ja sosiaalitoimessa. Työnjaon uusi toimintamalli Sateenvarjo-projektin kokemusten perusteella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako esitetään toteutettavaksi seuraavasti: Peruspalveluiden vastuulla on edelleen neuvonta (promootion), ennaltaehkäisy (preventio) ja perustason hoidon toteuttaminen. Niitä kehitetään toimivammiksi kehittämistyöntekijöiden, Vantaan oman psykiatrisen asiantuntemuksen ja henkilöstökoulutusyksikön yhteistyönä integroiden se erikoissairaanhoidon palveluihin. Erityisesti perustason hoidossa käytetään psykiatrista konsultaatiotukea HYKS:n suunnitteilla olevasta yleissairaalapsykiatrisesta linjasta. Sateenvarjo-projektista muodostuu mielenterveyskeskus, joka koordinoi, ohjaa, konsultoi ja hoitaa mielenterveyshäiriöitä peruspalveluissa. Terveysasemien ja päihdehuollon henkilöstön (lääkärit, hoitajat) mielenterveysongelmien hoitoon liittyvä koulutus ja koordinointi on mielenterveyskeskuksen vastuulla. Erikoissairaanhoidon vastuulla on psykiatriset tutkimusjaksot, joiden perusteella potilaat ohjautuvat erikoistason psykiatriseen hoitoon, psykoterapeuttiset interventiot ja perustason jalkautuva konsultaatiotoiminta. Päihdeongelmaiset mielenterveyspotilaat hoidetaan terveysasemilla ja A- klinikoilla, mikäli mielenterveysongelman laatu sen mahdollistaa. Vaikeat moniongelmaiset psykiatriset potilaat hoidetaan erikoissairaanhoidossa tarvittaessa yhteistyössä Vantaan kaupungin päihdepalvelujen kanssa. Vaativat kaksoisdiagnoosihoidot ovat kokonaan erikoissairaanhoidon vastuulla. Vanhuspsykiatriaan vakiinnutetaan Vantaan kaupungin ja Peijaksen sairaalan vanhuspsykiatrisen yksikön välille vuosien aikana luodut hyvin toimivat toimintamallit.

8 Kehittämisavaukset : Mielenterveyskeskuksen perustaminen 2008 Psykoosihoitaja-toimintamalli (psykiatriset sairaanhoitajat) ja kroonisen masennuksen hoitajat peruspalveluihin aikana. Aloitetaan pilotointi erikoissairaanhoidon kanssa (v kolme uutta psykiatrista sairaanhoitajaa). Neljän hoitajan pooli, jolla pilotoidaan depressiohoitaja-psykiatrinen sairaanhoitaja yhteiskäyttöä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon psykiatrian toimialan kanssa vuoden 2009 alussa (hoitajat molemmista organisaatioista) Kotihoidon mielenterveystyön kehittäminen kehittäjätyöntekijän avulla jatkuu kaupungin omana toimintana (mielenterveyskeskus). Lisäksi kotihoitoon kehitetään psykiatrin konsultaatiomahdollisuus ja henkilöstön mentoroinnin malli. Osallistutaan HYKS:n prosessiorganisaation suunnitteluun tuomalla tiedoksi peruspalveluiden tarpeet. Katriinan sairaalan geriatrisen vastaanoton toimintaa kehitetään dementiaan liittyvien mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja hoidossa. Havu- ja Myyrastien toiminta integroidaan Vantaan kaupungin vanhusten avopalvelujen toimintaan. Kehittämisavausten kustannukset ovat vuositasolla noin Peruspalvelujen parantuminen vähentää HUS-psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluostoja ja vähentää psykiatrisen laitoshoidon tarvetta. Näiden toimintojen käynnistämisen kustannusvaikutus, huomioiden erikoissairaanhoidon pienentynyt palvelutarve, tulee olla neutraali. 6

9 3. Lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen Päämäärä : Määritellään, mitä lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluja tuotetaan peruspalveluissa, alueellisesti erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden yhteistyönä ja/tai niiden välimaastossa ja alueellisesti tai keskitetysti erikoissairaanhoidossa. Koulu ja päivähoito tarjoavat ongelmien tunnistamiselle puitteet Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja häiriöiden ennaltaehkäisy ovat kaikkien kaupungin toimialojen ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Mielenterveystyön perustason muodostavat neuvolat ja kouluterveydenhuolto. Niiden tavoitteena on mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Systemaattinen tunnistaminen ja tehokas ennaltaehkäisevän tuen tarjonta on kehittymässä, mutta prosessi on kesken ja edellyttää Sateenvarjo-projektin aloittamien yläkoululaisten stressihallintakurssien ja nuorten ns. välimaaston mielenterveyspalveluiden kehittämistyön jatkamista. Koulu ja päivähoito tarjoavat ongelmien tunnistamiselle ja tuen tarjoamiselle hyvät puitteet, mutta henkilöstö tarvitsee lisää tietoa hyvistä ja vaikuttaviksi todetuista hoitomuodoista. Muutoin ongelmien hoitamisessa käytetyt keinot voivat jäädä sattumanvaraisiksi ja riippua yksikön/yksittäisen työntekijän toimintakulttuurista ja arvoista. Peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon prosessit ja resurssit saatava kuntoon Nuorten mielenterveyshäiriöiden hoito peruspalveluissa on Vantaalla todettu puutteelliseksi. Sen vuoksi erityisesti hoitoa tarvitsevat nuoret joudutaan ohjaamaan erikoissairaanhoitoon. Näin erikoissairaanhoidon hoitojärjestelmä tukkeutuu ja muukin hoito viivästyy. Sitä lisää myös nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon riittämättömät resurssit. Myös lastenpsykiatriassa akuutti- ja avohoidon resurssit ovat erikoistasolla suhteettoman pienet. 7

10 Vaikka perustason työntekijöillä on paljon erityisosaamista, se ei parhaalla mahdollisella tavalla tule käyttöön. Toiminnan koordinoinnissa ei ole onnistuttu. Lisäksi ns. välimaaston palveluja (matalan kynnyksen palvelut, vertaisryhmätoiminta, lasten ja nuorten arkipäivään jalkautetut palvelut) tarvittaisiin Vantaalla huomattavasti enemmän. Kokonaisuutta ei voida johtaa tehokkaasti, koska psykiatristen toimintojen johtaminen jakautuu useaan eri organisaatioon tai organisaatioiden osiin. Se on hämärtänyt prosessien omistajuutta. Perheiden tuki on tärkeää ja sen koordinointivastuu on määriteltävä Palvelujen painopiste on oltava ennaltaehkäisevässä työssä (preventio). Hyviä esimerkkejä ennaltaehkäisevästä toiminnasta ovat Toimiva lapsi ja perhe - interventio, neuvolassa toteutettu vauvaperhetyö, äitien masennuksen tunnistaminen ja hoito neuvolassa sekä varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, jota Vantaalla on kehitetty pitkäjänteisesti jo vuosia. Jos ongelmat edellyttävät psykiatrista hoitoa, tarvitaan tueksi peruspalveluja konsultoiva psykiatri sekä erikoissairaanhoidon ja perheneuvolan tuki, ohjaus ja koulutus. Lisäksi tarvitaan tukipalveluita niille avohoidossa oleville psykiatrisesti sairaille lapsille, jotka kykenevät vain osa-aikaiseen koulunkäyntiin. Erityishuomiota tarvitsevat moniongelmaiset perheet ja psyykkisesti sairaiden lapset. Yhteistyön kehittämiseksi ja työnjaon toteuttamiseksi tarvitaan koordinaatiovastuun kantaja. Erityisesti perheneuvolan osuus hoitopolussa määriteltävä. Vantaalla tarvitaan lisäksi yhteinen koordinaatio sekä perustason ja erikoissairaanhoidon että aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian välillä. Preventiivisten työmuotojen kehittämisessä tarvitaan kehittämistyöntekijöitä, fasilitaattoreita 2, joiden toimintaa Sateenvarjo-projekti on kokeillut. Sateenvarjo-projektin näkökulmasta nuorten välimaaston perustasoiseen palveluun tarvitaan peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Sateenvarjo-projektin on suunniteltu jatkavan toimintaansa mielenterveyskeskuksena (osaamiskeskuksena) ja yhteistyön ideointi ja koordinointi voi toteutua tehokkaasti siellä. 2 Fasilitaattori on käytännön kehittämistyöntekijä, jonka erityisosaamisaluetta on jokin mielenterveyden osa-alue.

11 Neuvoloilla ja kouluterveydenhuollolla on vastuu preventiosta ja varhaisesta tuesta Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa on mahdollista toteuttaa tehokasta preventiota ja varhaista tukea. Terveydenhoitajien, sairaanhoitajien ja lähihoitajien koulutuksessa ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen menetelmien opetukseen on kiinnitettävä huomiota nykyistä enemmän. Neuvoloissa järjestetään tarvelähtöisesti vertaisryhmiä lievästä masennuksesta kärsiville vanhemmille. Toimiva lapsi ja perhe -toiminnalle sekä varhaisen vuorovaikutuksen toiminnalle perustetaan vastuutaho, joka koordinoi toimintoja ja järjestää henkilöstön koulutusta. Maahanmuuttajanuorten kohdalla on kiinnitettävä huomiota niihin, jotka ovat muuttaneet maahan vasta kouluiässä tai joiden perhe eristäytyy omaan kulttuuriinsa ja pienyhteisöönsä. Huomiota tulee kiinnittää myös niihin maahanmuuttajanuoriin, jotka ovat muuttaneet maahan eri aikaan kuin muu perhe tai osa perheestä on yhä kotimaassa. Oppilashuolto on tässä tärkeässä roolissa.

12 Lasten- ja nuorisopsykiatrian kehittämisavaukset : Lastenpsykiatrista ja nuorisopsykiatrista osaamista lisätään perusterveydenhuollossa. Toimintoja järjestetään siten, että puolet ko. ammattihenkilöiden työpanoksesta on perusterveydenhuollossa ja puolet erikoissairaanhoidossa. Luodaan yhteisvirkoja hyödyntäen olemassa olevaa virkapohjaa toimialalla ja HYKS:ssä (kaksi yhteistä lastenpsykiatria, pohjana perheneuvolan virat). Palvelujen rakenteen ja koordinaation suunnittelu ja kehittäminen aloitetaan lasten ja nuorten mielenterveyshoidon palvelujärjestelmän toimivuuden parantamiseksi. Mielenterveyskeskus osallistuu suunniteluun. Raskauden aikaista ja synnytyksen jälkeistä preventiivistä toimintaa sekä henkilökunnan koulutusta masennuksen ennaltaehkäisyyn liittyen jatketaan. Kaikkien oppilashuoltoryhmien käyttöön tarjotaan psykiatrinen sairaanhoitaja 2010 loppuun mennessä. Jatketaan MAESTRO-stressinhallintakurssien ohjaajakoulutusta. Kaikki yläkoulujen ja lukioiden opettajat koulutetaan mielenterveyden ensiapukurssin avulla Päihdeongelmaisten ja mielenterveysongelmaisten vanhempien lapsille järjestetään kattava tuki Toimiva lapsi ja perhe - menetelmällä 2010 loppuun mennessä. 0

13 4. Vaikeiden mielenterveyspotilaiden hoidon ja kuntouttavan asumisen järjestäminen HYKS-Peijaksen Kuntoutuskeskus on suunniteltu psykoosien avohoidon toteuttajaksi (psykoosiprosessi). Peruspalvelut vastaavat häiriöiden ennaltaehkäisystä, varhaisesta tunnistamisesta ja erikoissairaanhoitoon ohjaamisesta sekä pitkäaikaisseurannan toteuttamisesta sairauden vakaassa vaiheessa. Erikoissairaanhoito tarjoaa kaikissa vaiheissa konsultaatioita, koulutusta ja työnohjausta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin ohjausjärjestelmä on hajanainen ja toimii epärationaalisesti. Järkevä ja kustannustehokas asumispalveluiden järjestäminen vaatii sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Perustettava Vantaan kaupungin mielenterveyskeskus ottaa koordinaatiovastuun hoitoprosessien hallinnasta ja asumispalvelujen koordinoinnista. Pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevien vanhusten psykogeriatrisiin ongelmiin vastaamiseksi kehitetään laitoshoidon sisältöä turvaamaan asiantunteva palvelu kaikille ikäihmisille. 11

14 Kehittämisavaukset : Jokaiselle pitkäaikaissairaalle ja asumisen tukipalveluja tarvitsevalle potilaalle laaditaan sairaalassa yhteistyössä ko. Vantaan mielenterveyskeskuksen kanssa kuntoutussuunnitelma (erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ja sosiaalityön yhteinen prosessi). Laaditaan asumispalvelujen laadun tarkkailuun työväline ja pilotoidaan se vuonna Suunnitellaan ja toteutetaan vuonna 2009 Myyrmäkeen kokeilu, jossa vakaassa vaiheessa olevat psykoosipotilaat ohjataan aluepoliklinikalta terveysaseman lääkäri-hoitajaparin seurantaan. Toimintamalliin liittyvä koulutus järjestetään työntekijöille ja toiminnan käynnistämisen vaativa konsultaatiotarve kartoitetaan. Psykoosi- ja vaikeiden mielenterveyspotilaiden avohoidon kehittämiseksi sekä ja kuntouttamiseksi toteutetaan seuraavat: 1. kartoitetaan Klubitalo-toiminnan tarve ja toiminnan järjestämismalli ja päivätoimintakeskukset v Tuetaan muita toimialoja kolmen sosiaalisen yrityksen perustamisessa vuoteen 2010 mennessä 3. Järjestetään tuettua työkokeilutoimintaa 4. Lisätään kotiin tarjottavien tukitoimien määrää ja mahdollisuuksia. Kartoitetaan psykogeriatrinen pitkäaikaishoidon osaston tarve.

15 5. Sateenvarjo-projektin aloittaman työn jatkaminen mielenterveyskeskustoiminnalla Sateenvarjo-projektin nykyinen toiminta jatkuu täysipainoisesti vuoden 2008 loppuun. Erityisesti neuvoloissa, kouluissa ja kotihoidossa alkanut uudenlaisten työmuotojen prosessi on hyvässä käynnissä. Toiminnon tulevat osaksi Vantaan palvelujärjestelmää. Depressiohoitajamallin psykiatrikonsultaatiot ovat olleet Sateenvarjo-projektin varassa. Mielenterveystyön kehittäminen sosiaalitoimessa, yhteistyömallit päihdehuollon ja peruspalvelujen kanssa, lastenja nuorisopsykiatrinen perustason välimaaston hoidon ideointi ja pilotointi ovat edelleen haasteita joissa tarvitaan kehittämistyötä. Myös mielenterveystyön koordinoinnin tarve on ilmeinen. Sateenvarjo-projekti jatkaa toimintaansa Vantaan sosiaali- ja terveystoimen mielenterveyskeskuksena. 13

16 Kehittämisavaus: Sateenvarjo-projektista mielenterveyskeskukseksi Mielenterveyskeskuksen tavoitteet: lisätä peruspalveluihin psykiatrian asiantuntemusta, mikä lisää yhteistyön sujuvuutta ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. koordinoida kaupungin omia mielenterveyspalveluita ja ostopalveluasumispalveluita. tukea yhteistyötä kolmannen sektorin, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden (yliopistot, ammattikorkeakoulut, toinen aste) kanssa sekä edistää ja koordinoida mielenterveystyön koulutusta koko Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla yhteistyössä koulutusyksikön kanssa. seurata ja kehittää mielenterveystyön laatua kunnassa. vaikuttaa kuntalaisten asenteisiin ja tietotasoon mielenterveyden edistämisessä. Henkilöstö: Mielenterveyskeskus ohjaa/johtaa koordinaatio- ja koulutushenkilöstöä, jota on mm. neuvolassa, kouluterveydenhuollossa, kotihoidossa tai tarpeen mukaan muilla painopistealueilla. Depressiohoitajat terveysasemilla, päihdehoitajat terveysasemilla. Psykiatri, joka vastaa palveluiden ja yhteistyön psykiatrisesta sisällöstä, yhteisvirka erikoissairaanhoidon kanssa. Mielenterveyskeskuksen rahoitus ja toimintamalli suunnitellaan vuoden 2009 käyttösuunnitelman valmistelun yhteydessä.

17 6. Tulevan toiminnan kehittäminen Mielenterveyden häiriöt voivat rajoittaa kuntalaisen toiminta- ja työkykyä tai osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia. Psykiatriset sairaudet ovat suurin pitkäaikaista työkyvyttömyyttä ja eläköitymistä aiheuttava sairausryhmä Suomessa. Tällä hetkellä mielenterveys- ja päihdepalveluja tuotetaan useissa eri osissa Vantaan sosiaali- ja terveystoimen toimialalla sekä erikoissairaanhoidossa. Monilla tahoilla koetaan riittämättömyyttä. Työnjako ja yhteistyö peruspalveluiden ja erikoistuneempien palvelujen välillä on epäselvää. Tämä ohjelma osaltaan selkiyttää palvelujärjestelmää ja luo uusia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä, ja näin tunnistaa ongelmia ja riskiryhmiä jo varhaisessa vaiheessa. Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden ongelmakäyttö kietoutuvat usein toisiinsa. Alkoholiongelmaisista % sairastaa masennusta. Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen päihdepalveluiden, terveysasemien ja erikoissairaanhoidon päihdepsykiatrian kesken vaatii edelleen kehittämistä. Mielenterveyden edistämisellä ja preventiivisellä otteella ehkäistään päihderiippuvuutta, ja hyvä päihdetyö tehostaa mielenterveystyötä. Ennaltaehkäisevään toimintaan osallistuvat kaikki kaupungin toimialat. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa, erityisesti terveysasemilla tavoitetaan helposti alkoholin riskikäyttäjät ja heille kohdistettu mini-interventio on tutkimusten mukaan tehokasta. Riskikäyttöä ei kuitenkaan tunnisteta ajoissa, eikä puheeksi ottaminen ja hoitoon ohjaus ole kattavaa. Työntekijöiden asenteetkin ovat osin vielä päihdekielteisiä. Terveysaseman päihdehoitaja on osoittautunut toimivaksi avokatkaisujen ja matalan kynnyksen päihdetyön tekemiseen, mutta ei yksin ole riittävä avohoidon peruspalveluiden toimintojen järjestämismalli. Päihdepotilaiden hoitoon tulee sitouttaa jokainen peruspalveluiden parissa työskentelevä. Terveydenhuollon eri ammattihenkilöiden toimintatapoihin on myös mahdollista vaikuttaa koulutuksella. Vaikeiden kaksoisdiagnoosipotilaiden kohdalla puolestaan HYKS tarjoaa omaa osaamistaan potilaiden tutkimisessa ja arvioinnissa ja hoidon tarpeen määrittelyssä kunnan ostettavaksi. Nykyisellään HYKS:n päihdepsykiatrian kanssa tehtävä yhteistyö ei ole kuitenkaan riittävää. Päihde- ja mielenterveystyön tavoitteiden toteuttamisen seurantaan tarvitaan nimetty ja vastuullinen ohjausryhmä. Perustettava mielenterveyskeskus suunnittelee toimintaansa yhdessä päihdepalvelujen kanssa. Terveysasemien ja A-klinikoiden yhteistyön muotoja kehitetään niin, että terveydenhuollon työntekijät ottavat päihdeongelmien tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn oleel- 15

18 liseksi osaksi perustyötä, ja potilaiden tehokas hoitoketju jatkuu päihdepalveluissa. Mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoitoketjut tulee jatkossa selkiyttää. Päihde- ja mielenterveystyön eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön tarvitaan selkeät rakenteet ja toimintaperiaatteet yhteisten asiakkaiden kohdalla sekä yhteistyömalli vakavasta mielenterveys- ja päihdeongelmasta kärsivien auttamiseksi. Organisaation tehokkuuteen ja tuottavuuteen liittyviä seikkoja on avoimesti analysoitava ja tarvittaessa organisaation on pystyttävä muuttumaan. Se takaa jatkossakin päihde- ja mielenterveyspotilaiden asianmukaisen, hyvään hoitokäytäntöön perustuvan ja tehokkaan hoidon. Psykiatrinen osaamista asumispalveluprosessissa on jatkossa edelleen lisättävä psykiatrian jalkautuvan työn muodossa. Sateenvarjo-projektin näkökulmasta terveyspalveluiden hoitokulttuurin muutosta varten tarvitaan sekä ylhäältä tulevaa ohjausta ja seurantaa että työntekijöitä. Terveysasemilla kehittämistyöntekijät ja ennaltaehkäisyn parissa työskentelevät pitävät kulttuurin muutosta käynnissä pitkäjänteisesti. Perustettava mielenterveyskeskus pystyy tehokkaasti pureutumaan edellä mainittuihin ongelmiin. 16

19 Julkaisija Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Teksti Vantaan kaupungin ja HUS:n yhteisen Psyko-työryhmän nimeämä valmisteluryhmä Taitto ja ulkoasu Kirsi Unhola Kuva Sakari Manninen Paino Vantaan kaupungin paino, 4/2008