LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 4/ Aika: klo 18:30-21:25 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 34 Kokouksen järjestäytyminen 3 35 Valiokuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) 4 36 Tilinpäätös Henkilöstökertomus Kauniaisten Paikallislehti Oy - Ab Grankulla Lokaltidning nimisen yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen asiat Asuinrakennuksen kaavalliset suojeluedellytykset ja purkamisluvan edellytykset (Dosentintie 17) 40 Tonttia (Urheilutie 17) koskevan suunnitteluvarauksen antaminen (ASIA POISTETTIIN ESITYSLISTALTA) 41 Asuinrakennusten tonttien asettaminen myyntiin, tontti (Kavallintie 16), tontti (Klostretinkuja 3) ja tontti (Klostretinkuja 5) Kauniaisten kaupungin liikenneturvallisuusraportti Kysely jäsenkunnille HUS:n kiinteistöomistusta koskien Ruokapalvelunhoitajan vakanssin (816014) muuttaminen päiväkotiapulaisen vakanssiksi 45 Nuorisovaltuuston asettaminen ja toimielinten nuorisovaltuustoedustajien toteaminen 46 Osallistuminen kunta- ja kaupunginjohtajien neuvottelupäiville Vastaus valtuustoaloitteeseen: Kauniaisten varhaiskasvatuksen maksujen poistaminen Valtuuston päätösten laillisuuden toteaminen Edustajan nimeäminen Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Edustajan nimeäminen Helsinki Business Hub Ltd Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen KH:n kokouksen siirtäminen 43

2 PÖYTÄKIRJA 4/ Läsnä: Rehn-Kivi Veronica puh.joht. Rintamäki-Ovaska Tiina varapuh.joht. Johansson Johan j Stolt Sofia j Pesonen Juha j Ant-Wuorinen Lauri j Kurkela Heikki vj Limnell Patrik vj 38 Ala-Reinikka Tapani KV:n pj Berg Finn KV:n I vpj Stenberg Stefan KV:n II vpj Masar Christoffer kj Söderström Camilla hall.pääll. Jahnsson Markus tied.siht. Boström Mikael talousjoht. Hytönen Päivi henk.pääll Poissa: Artjoki Risto j Allekirjoitukset Veronica Rehn-Kivi Camilla Söderström puheenjohtaja sihteeri Hyväksytty sähköpostitse Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Lauri Ant-Wuorinen Tarkastettu sähköpostitse Pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville Kauniaisten kaupungin kotisivuilla Todistaa Karola Nyman ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 4/ Kokouksen järjestäytyminen KH KH - toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsee pöytäkirjantarkastajan. Päätös: KH - totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsi jäsen Lauri Ant-Wuorisen pöytäkirjantarkastajaksi.

4 PÖYTÄKIRJA 4/ Valiokuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) KH KJ: Päätös: Kaupunginhallitukselle on lähetetty edellisen kokouksen jäl keen valiokuntien ja yleishallinnon viran haltijoiden päätöspöytäkirjoja pää töksistä, jotka voi daan kuntalain 92 :n mukaan ottaa kaupunginhallituk sen käsiteltävik si. Ot sik ko luet te lo on esi tyslistan oheismateriaalina. KH merkitsee tiedokseen valiokuntien ja yleishallinnon viran haltijoiden pää tök set ja päättää olla käyt tämättä kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeuttaan. Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 PÖYTÄKIRJA 4/ Tilinpäätös / /2018 KH Lisätiedot: talousjohtaja Mikael Boström, puh taloussuunnittelija Tuija Vappula, puh laskentasuunnittelija Pauliina Aurala, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen on laadittava tilikaudelta ti lin päätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja an net tava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatet ta va se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liit tee nä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toi min ta ker tomus. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös, joka käsittää kon serni tu los las kel man, -taseen ja -rahoituslaskelman liitteineen. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toimin nal lis ten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kunta kon ser nis sa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sel lai sista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tu los las kel massa tai rahoituslaskelmassa. Kaupunginhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäi nen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kaupungissa jär jes tetty. Toimialajohtajat ovat raportoineet sisäisen valvonnan toteuttamisesta an net tu jen ohjeiden mukaisesti kaupunginhallitukselle (oheismateriaalina vain KH:n jäsenille). Vuoden 2017 tulos oli ylijäämäinen ,40 euroa. Tulos oli selvästi pa rem pi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Kaupungin toimintakate - toimin ta tu lo jen ja toimintamenojen erotus - oli -55,3milj. euroa, eli 5,4 milj. eu roa heikompi kuin vuonna 2016 maanmyynnistä saatujen tulojen pienen tyes sä. Mikäli ei huomioida maanmyynnistä saatuja tuloja, niin vuoden 2017 toimintakate on parempi kuin vuoden Vuosikate oli 13,6 milj. eu roa, eli 0,4 milj. euroa heikompi kuin edellisenä vuonna mutta jos ei huomioi da maanmyynnistä saatuja tuloja, niin vuoden 2017 toimintakate on sel väs ti parempi kuin vuoden Vuosikate riitti poistojen ja ar von alentu mis ten kattamiseksi, mikä johtaa positiiviseen tulokseen. Vuoden aikana toteutuneet investointimenot olivat pitkälti Villa Bredan ansios ta suuret 16,1 milj. euroa, ja suuremmat kuin edellisenä vuonna (9,8 milj. euroa). Investointimenoja rahoitettiin pääosin omalla tulorahoituksella. Kaupungilla oli lainaa vuoden lopussa 2 milj. euroa.

6 PÖYTÄKIRJA 4/ Tilikauden ylijäämä siirretään taseen tilikauden yli-/alijäämätilille. Lisäksi kau pun gin taseen omassa pääomassa oleva erillinen rahasto, ke hi tys rahas to, puretaan ja siirretään peruspääomaan koska perustelut sille, että ra has to on olemassa ei enää ole. KH ( ) ja KV ( ) päättivät vuoden 1997 avaa van taseen ja peruspääoman määrittämisen yhteydessä muodostaa osas ta omaa pääomaa erillinen rahasto nimeltään kehitysrahasto. Ke hi tysra has to päätettiin muodostaa koska poikkeuksellisen suuren sivuperinnön ve ro tus pro ses si oli kesken ja oli perusteltua muodostaa rahasto, jolla voitiin varautua kaupungin talouden poikkeuksellisiin muutoksiin pe rus pääomaa alentamatta. Kehitysrahaston määräksi vahvistettiin mk. Ra has ton arvo vuoden 2016 tilinpäätöksessä on ,28 euroa. Selvitysten mukaan veroprosessi on päättynyt jo aikoja sitten ja kau pun gille ei tullut seuraamuksia siitä. Perustelut sille, että rahasto on olemassa ei enää ole. Rahastoa voidaan käyttää vain valtuuston sille hyväksymään tarkoi tuk seen. Rahastoa voidaan purkaa peruspääomaan. Oman pääoman siir rois ta päättää valtuusto tilikauden tuloksen käsittelystä. Tästä jär jes telys tä on keskusteltu tilintarkastajan kanssa ja hän hyväksyy tämän toi menpi teen. Kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen tilinpäätös siirtyy tilintarkastajien tar kas tet ta vak si sekä tilintarkastuksen jälkeen tilinpäätös saatetaan valtuus ton käsiteltäväksi kaupunginvaltuuston kokouksessa Samas sa yhteydessä kaupunginvaltuusto käsittelee annetut tilinpäätöksen tar kas tus asia kir jat eli tilintarkastajan antaman tilintarkastuskertomuksen se kä tarkastusvaliokunnan antaman arviointikertomuksen. Liitteenä oleva tilinpäätös 2017 on luettavissa osoitteessa KJ: KH päättää - hyväksyä vuoden 2017 tilinpäätöksen sekä allekirjoittaa ja toimittaa sen ti lin tar kas ta jil le tarkastettavaksi - saattaa tilinpäätöksen tarkastusvaliokunnan käsittelyn jälkeen edelleen kau pun gin val tuus ton käsiteltäväksi - valtuuttaa talousjohtajan tekemään tarvittaessa vähäisiä tek nis luon toisia tarkistuksia ja täsmennyksiä tilinpäätöksen toimintakertomusosaan, ta lous ar vion toteutumisosaan ja tilinpäätöslaskelmien liitetietoihin - ehdottaa KV:lle vuoden 2017 tilikauden ylijäämä ,40 euroa, siir re tään taseen tilikauden yli-/alijäämätilille - esittää, että KV purkaa kehitysrahaston ja siirtää sen peruspääomaan. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

7 PÖYTÄKIRJA 4/ Henkilöstöjaosto Henkilöstökertomus / /2014 HJ Lisätiedot: henkilöstöpäällikkö Päivi Hytönen, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Henkilöstökertomuksen tavoitteena on antaa tietoa hen ki lös tö voi ma va rojen käytöstä, muutoksista ja tulevaisuuden muutostarpeista. Kaupungin päämäärien ja strategian toteuttamisen tueksi henkilöstötyössä kiin ni te tään erityistä huomiota johtamiseen ja työkulttuuriin työpaikoilla. Hen ki lös tön näkemyksiä johtamisesta ja organisaation toimivuudesta tut kitaan säännönmukaisesti. Työpaikkaselvitysten yhteydessä kartoitetaan myös työpaikan fyysisten tekijöiden lisäksi sen ilmapiiri ja tuloksellisuutta mah dol li ses ti estävät tekijät. Valtuuston toimikaudekseen laatimien tavoitteiden vuosittainen ope ra tio nali soin ti lausutaan talousarviossa. Samassa yhteydessä vahvistetaan hen kilös tö re sur soin ti. Toimialat ovat velvoitettuja arvioimaan resurssien käyttöä toi min tan sa, tuloksellisuuden ja tuottavuuden kohentaminen huomioiden. Hen ki lös tö suun nit te lus sa huomioidaan toiminnan mahdollisen la ki sää teisen henkilöstömitoituksen lisäksi valtakunnalliset suositukset ja seu dul linen vertailu. Valtuustokauden henkilöstöpolitiikan painopisteenä on kehittää hy vää johtamista ja työolojen laatua tavoitteena mahdollistaa hen ki lö kunnan työhyvinvointi ja työkykyisyys, tuloksellinen toiminta ja työurien pi denty mi nen. Henkilöstön työssä suoriutumista tuetaan koulutuksen, val mennuk sen ja työnohjauksen keinoin samalla edistäen monimuotoisuutta ja su vait se vai suut ta korostavien työyhteisöjen hyvinvointia. Olemassa olevaa henkilöstöresurssia tarkasteltaessa huomioidaan la kisää tei nen henkilöstön kehittämis- ja koulutustoiminta, henkilöstön ikä ja elä köi ty mis vuo det, työkykyisyys, sairastavuus ja työyksikkökohtainen henki lös tön vaihtuvuus. Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2016 talouden ta sa pai not ta mis oh jelmas ta, joka toteutuessaan kertomusvuoden aikana näyttäytyi resurssien niuk ke ne mi se nä ja mm. henkilöstöetuuksien ja palkitsemismäärärahojen leik kaa mi se na. Työmarkkinoiden kilpailukykysopimus pidensi työaikaa ja vä hen si vuotuista palkkaa lomarahaleikkauksien muodossa. Henkilökunnan määrä oli 684 (edellisenä vuonna 705). Lukuun si säl ty vät kaikki tuona päivänä voimassa olleet vakituiset (79 %) ja mää räai kai set palvelussuhteet (21 %). Kauniaisissa iän perusteella eläköityneiden keski-ikä oli 64,7 vuotta (edel lise nä vuonna 63,4 vuotta). Henkilökunnan keski-ikä on 44,8 vuotta. Suurin

8 PÖYTÄKIRJA 4/ Henkilöstöjaosto ikä ryh mä on vuotiaat. Keskimääräinen palvelussuhteen kestoaika oli 9,6 vuotta. Sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden olivat vuonna 2017 kes ki mää rin 13 (vuonna 2016 keskimäärin 11). Vuoden 2017 henkilöstökertomus jaetaan esityslistan oheismateriaalina. HP: Päätös: Henkilöstöjaosto merkitsee henkilöstökertomuksen 2017 tiedoksi ja saattaa sen edelleen tiedoksi KH:lle ja KV:lle osana kaupungin tilinpäätöstä Päätösehdotus hyväksyttiin. KH KJ: Päätös: KH merkitsee henkilöstökertomuksen 2017 tiedoksi ja saattaa sen edelleen tiedoksi KV:lle osana kaupungin tilinpäätöstä Päätösehdotus hyväksyttiin.

9 PÖYTÄKIRJA 4/ Kauniaisten Paikallislehti Oy - Ab Grankulla Lokaltidning nimisen yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen asiat / /2014 KH Lisätiedot: kaupunginlakimies Lena Filipsson-Korento, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Kaupungin kokonaan omistaman Kauniaisten Paikallislehti Oy - Ab Grankul la Lokaltidning nimisen yhtiön tilinpäätösasiakirjat ja ti lin tar kas tus ker tomus vuodelta 2017 ovat valmistuneet ja yhtiössä on pidettävä varsinainen yh tiö ko kous. Yhtiökokouksessa käsitellään edellistä tilikautta koskeva ti linpää tös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen sekä ti lin tar kas tus ker to muk sen, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja toimen pi teis tä, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto tai tappio antaa aihet ta, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille, hallituksen jäsenten lu kumää räs tä sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista, ja va litaan hallituksen jäsenet, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä ti lin tarkas ta ja. Yhtiön tilikauden tulos on 4 063,48 euroa ylijäämäinen (ed. kausi ,70) ja hallitus ehdottaa, että ylijäämä siirretään yhtiöjärjestyksen mu kai ses ti tilikausien voitto-/tappiotilille ja että osinkoa ei jaeta. Oheismateriaalina (vain KH:n jäsenille) on tilinpäätös ja toi min ta ker tomus, jossa kuvataan toimenpiteitä, joihin hallitus on ryhtynyt yhtiön ta louden tasapainottamiseksi ja talouspohjan vahvistamiseksi. Vastuunalaisen tilintarkastajan allekirjoittamassa ti lin tar kas tusker to muk ses sa ei ole esitetty huomautettavaa. Yhtiön hallituksen jäseninä toimivat alkuvuodesta Stefan Stenberg (pj), Irme li Viherluoto-Lindström (vpj), Jessica Jensen, Nina Colliander-Nyman, Ola vi Tupamäki, Virva Wahlstedt ja Julius Jansson sekä varajäseninä Catha ri na Brandt-Vahtola, Heikki Kurkela ja Thomas Romantschuk. KH päätti vii me vuonna varsinaista yhtiökokousta valmistelevassa kokouksessaan ( 72) muun muassa hallinnoinnin keventämiseksi ja silloisen voi mas sa olevan yhtiöjärjestyksen nojalla, että yhtiön hallitukseen valitaan ai kai sem paa vähemmän varsinaisia jäseniä, eli 4 jäsentä, joista yksi oli viran hal ti ja jä sen. Yhtiökokouksessa valittiin sen mukaisesti hallituksen jä senik si Johan Johansson (pj), Gun Söderlund (vpj), Jaakko Nevanlinna ja Oili Sivula. Varajäseniä ovat olleet Johanna Hammarberg, Harri Fagerlund ja Ju lius Jansson. Yhtiön maaliskuussa 2018 rekisteröidyn uuden yhtiöjärjestyksen 4 :n mukaan yhtiön hallinnosta ja toiminnan asiainmukaisesta järjestämisestä huoleh tii hallitus, johon kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään viisi (5) var sinais ta jäsentä. Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan va lin nasta päättää yhtiökokous. Varajäseniä ei valita enää uuden yhtiöjärjestyksen mu kaan. KH:lle esitetään viime vuonna tehdyn päätöksen mukaisesti, että hal li tuk seen valitaan edelleen 4 jäsentä, joista yksi on viranhaltijajäsen.

10 PÖYTÄKIRJA 4/ Hal li tuk sen jäsenten valinnassa on noudatettava kuntalain 47 :n vaatimus sii tä, että kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huo mi oon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asian tun te mus. Yhtiön hallituksen jäsenten valinnoissa tulee ottaa huo mioon tasa-arvolain säännökset sukupuolikiintiöstä. Todettakoon, että toi mituk sel li siin asioihin keskittyy yhtiön hallituksen asettama toimitusneuvosto. KH:n tiedoksi tuodaan, että KH:n ( 14) käsittelemään ja yh tiöko kouk sen hyväksymään yhtiöjärjestykseen tehtiin patentti- ja re kis te ri halli tuk sen kehotuksesta pienehköjä teknisluontoisiksi katsottavia muutoksia kau pun gin joh ta jal le annetun valtuutuksen nojalla. Voimassa oleva yh tiö järjes tys on oheismateriaalina. Tilintarkastajana oli tilikaudella 2017 PwC Julkistarkastus Oy, vas tuun alaise na tilintarkastajana KHT, JHT Outi Koskinen, joka toimii myös kau pungin tilintarkastajana ja kaupungin muiden tytäryhtiöiden päävastuullisena tilin tar kas ta ja na. KJ: KH päättää Kauniaisten Paikallislehti Oy - Ab Grankulla Lokaltidning ni misen yhtiön varsinaista yhtiökokousta varten: - hyväksyä yhtiön tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2017, - myöntää vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille tilikaudelta 2017, - päättää, että osinkoa ei jaeta ja että voitto kirjataan voitto/tappio-tilille, - hyväksyä, että yhtiön hallituksen jäsenille suoritetaan kokouspalkkio kau pun gin luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaisesti soveltaen va lio kun taa koskevia määräyksiä ja että tilintarkastuksesta suoritetaan palk kio sopimuksen mukaisen laskun mukaan, - että yhtiön hallituksen valitaan 4 varsinaista jäsentä, joista 1 on vi ranhal ti ja jä sen ja että viranhaltijajäseneksi nimetään Gun Söderlund, - nimetä yhtiön hallituksen muut 3 jäsentä, - nimetä hallituksen jäsenistä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, - nimetä yhtiön tilintarkastajaksi PwC Julkistarkastus Oy, vas tuun alai sena tilintarkastajana KHT, JHT Outi Koskinen ja - valtuuttaa kaupungin lakimiehen edustamaan kaupunkia edellä mai nittu ja asioita käsiteltävässä yhtiökokouksessa ja käyttämään kaupungin ää ni val taa edellä esitetyn mukaisesti.... Jäsen Johansson poistui esteellisenä kokoushuoneesta ja varajäsen Limnell saapui paikalle tämän asian käsittelyn ajaksi.

11 PÖYTÄKIRJA 4/ Jäsen Stoltin, varapuheenjohtaja Rintamäki-Ovaskan ja jäsen Pe so sen eh do tuk set jäsenten ja puheenjohtajan valinnoiksi, hyväksyttiin yk si mie lises ti. Päätös: KH päätti Kauniaisten Paikallislehti Oy - Ab Grankulla Lokaltidning ni mi sen yh tiön varsinaista yhtiökokousta varten: - hyväksyä yhtiön tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2017, - myöntää vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille tilikaudelta 2017, - päättää, että osinkoa ei jaeta ja että voitto kirjataan voitto/tappio-tilille, - hyväksyä, että yhtiön hallituksen jäsenille suoritetaan kokouspalkkio kau pun gin luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaisesti soveltaen va lio kun taa koskevia määräyksiä ja että tilintarkastuksesta suoritetaan palk kio sopimuksen mukaisen laskun mukaan, - että yhtiön hallituksen valitaan 4 varsinaista jäsentä, joista 1 on vi ranhal ti ja jä sen ja että viranhaltijajäseneksi nimetään Gun Söderlund, - nimetä yhtiön hallituksen jäseniksi Johan Johanssonin, Jaakko Ne vanlin nan ja Oili Sivulan, - nimetä hallituksen jäsenistä Johan Johanssonin puheenjohtajaksi ja Jaak ko Nevanlinnan varapuheenjohtajaksi, - nimetä yhtiön tilintarkastajaksi PwC Julkistarkastus Oy, vas tuun alai sena tilintarkastajana KHT, JHT Outi Koskinen ja - valtuuttaa kaupungin lakimiehen edustamaan kaupunkia edellä mai nittu ja asioita käsiteltävässä yhtiökokouksessa ja käyttämään kaupungin ää ni val taa edellä esitetyn mukaisesti.

12 PÖYTÄKIRJA 4/ Yhdyskuntavaliokunta Asuinrakennuksen kaavalliset suojeluedellytykset ja purkamisluvan edellytykset (Dosentintie 17) 10/ /2018 YLKV Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Maanomistaja harkitsee asuinrakennuksen purkamista osoitteessa Do sentin tie 17. Rakennustarkastaja on esittänyt asian saattamista tiedoksi kaupun gin hal li tuk sel le, jotta sen on mahdollista ottaa kantaa ko. ra ken nuk sen kaa val li ses ta suojelutarpeesta. Tontin nykytilanne Kohdetontin ( ) asemakaava on vahvistettu ja sen kiinteis tö re kis te rin mukainen pinta-ala on 1773 m². Asemakaavan mukaan ton til le saa rakentaa yhden enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävän ja enin tään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, peittoalaltaan enintään 350 m². Alimmaiseksi saa rakentaa enintään 2.1 metriä korkeita huonetiloja talon omaan käyttöön, kuten taloustiloja ja autotalleja. Alueen asemakaava ei ota kantaa rakennustapaan tai kulttuurihistoriaan. Kortteli 382 sekä lä hialu eet ovat toteutuneet asemakaavan mukaisesti. Ote asemakaavojen yhdis tel mä kar tas ta määräyksineen on oheismateriaalina. Hakemuksen mukaisen kaksikerroksinen, puurunkoinen, asuinrakennus on valmistunut vuonna 1922 ja sen kerrosala on omistajan ilmoituksen mukaan 134 k-m2 (tarkistusmitattu). Rakennus on huomioitu Kauniaisten raken nus in ven toin nis sa 2005 ja sitä on kuvailtu seuraavasti: Villa Kotten suun nit te li ja rakensi saksalainen rakennusteknikko Kotte. Alun perin hu vila tehtiin kahden asunnon taloksi, mutta asunnot yhdistettiin vuonna Hu vi la on ajalleen tyypillistä arkkitehtuuria. Rakennus on hyvässä kun nossa ja se on säilynyt tyylilleen uskollisena. Rakennuspaikka on erin omai nen ja sillä on luonnollista viehättävyyttä. Kohde on Kauniaisten van hem paa raken nus kan taa ja sillä on niin arkkitehtoninen, ympäristöllinen kuin pai kal lishis to rial li nen arvo. Samassa korttelissa on kolme muutakin ra ken nus inven toin nis sa huomioitua rakennusta, joista yksi (Villa Ornäs) on suojeltu ase ma kaa val la vuonna Todettakoon, että Villa Ornäs on yk si Kauniais ten rakennustaiteellisesti arvokkaimmista rakennuksista. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo on todennut lausunnossaan (oheisma te ri aa li), että rakennus on säännöllisen huoltamisen ja jatkuvan asu misen ansiosta hyväkuntoinen. Se edustaa Kauniaisten rakennustaiteellista ku kois tus ai kaa ( ) sekä Kauniaisten huvilakaupungin säilyneitä raken nuk sia. Vaikka rakennusta ei ole arvotettu korkeimpaan suo je lu luokkaan, on sen kulttuurihistoriallinen, kaupunkikuvallinen ja maisemallinen ar vo merkittävä. Keski-Uudenmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan rakennusta ei saa purkaa. Lausunnon mukaan voimassa oleva asema kaa va on rakennussuojelun kannalta vanhentunut. Mahdollisen kaa va-

13 PÖYTÄKIRJA 4/ Yhdyskuntavaliokunta muu tok sen yhteydessä maakuntamuseo esittäisi rakennukselle suojelua. Maankäyttöyksikkö on arvioinut kaikkia rakennusinventointikohteita ko konai suu te na tavoitteena määritellä ne rakennukset, jotka tulisi ehdottomasti saat taa asemakaavalla suojelun piiriin. Ko. rakennus ei lukeudu tähän jouk koon. Kohde ei sisälly myöskään valtuuston hyväksymän Kau niais ten maankäytön yleissuunnitelman (MASU 2) arvokkaiden ra kennus ten listaan. Rakennuksen tekninen kunto ja saneerauskustannukset Omistaja on teettänyt oheismateriaalina olevan (jaetaan vain YLKVn ja KHn jäsenille) Raksystems Insinööritoimisto Oy:llä rakennuksesta kun totar kas tuk sen, joka perustuu aistinvaraisiin havaintoihin eikä sisällä ra kenne avauk sia tms. tarkempia tutkimuksia. Näin ollen mahdollisia puurungon la ho vau rioi ta, muita rakenteiden sisäisiä vaurioita tai niissä piileviä riskejä ei ole voitu kartoittaa pintarakenteita rikkomatta. Tarkastuksen perusteella ei ilmennyt rakennuksen säilymisen kannalta erityi siä riskirakenteita tai muita mittavia ja välittömästi toimenpiteitä vaa ti via kor jaus tar pei ta, jotka eivät olisi normaaleja rakennuksen kun nos sa pi toon liit ty viä tehtäviä rakennuksen ikä ja käytössä olevat tekniset jär jes tel mät huo mioi den. Todettakoon kuitenkin, että rakennuksen saattaminen tek nisi ne järjestelmineen nykyasumisvaatimusten tasolle edellyttää ra ken nuksen kokonaisvaltaista ja mittavaa saneerausta, joka tarkoittaa ta lou del lises ti erittäin merkittäviä investointeja. Selvitykseen ei liittynyt kus tan nus arvio ta vaadittavista toimenpiteistä, mutta niiden voidaan varovaisesti ar vioiden kin katsoa muodostavan useiden satojentuhansien kus tan nuk set. Mikäli esitetyt rakennuksen saneerauskustannukset toteutuisivat edes osittain kin, ovat ne maanomistajan kannalta kohtuuttomat etenkin, jos ra kennuk sen säilyttäminen ei ole maanomistajan intressinä. Näin ollen ra kennuk sen purkamiselle on olemassa tekniset ja taloudelliset perusteet. Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunnossa viitataan ase ma kaa van van hen tu nei suu teen. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 60 :n mu kaan kun nan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tar vit taes sa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Asema kaa van ajanmukaisuuden arviointimenettelyn käynnistäminen edel lyttää, että ko. asemakaava on oltava merkittävältä osin toteuttamatta ja uuden rakennuksen tulee olla sellainen, että sillä on alueiden käytön tai ympä ris tö ku van kannalta olennaista merkitystä. MRL 60 :n 2 mo men tis sa tar koi tet tua asemakaavan ajanmukaisuuden arviointia (ns. erityinen arvioin ti) koskevaa säädöstä ei siten sovelleta purkamislupien yhteydessä. Tul kin ta on vahvistettu Kuntaliitosta. Näin ollen asemakaavan ajan mu kaisuu den arviointitarvetta ei voida käyttää purkamisluvan myöntämisen estee nä. Kunta voi kuitenkin niin halutessaan päättää, että ko. asemakaava on van-

14 PÖYTÄKIRJA 4/ Yhdyskuntavaliokunta hen tu nut, jolloin alueelle ei voi myöntää rakennuslupaa ennen ase ma kaavan muuttamista. Koska kyseessä on jo toteutunut alue, kaavaa ei läh tökoh tai ses ti tulisi tulkita vanhentuneeksi MRL:n tarkoittamalla tavalla. Mi kä li ase ma kaa va katsottaisiin tästäkin huolimatta vanhentuneeksi, tulisi Kauniais ten asemakaavat maanomistajan yhdenvertaisen kohtelun ni mis sä myös muilla alueilla arvioida samoilla perusteilla. Tällöin valtaosa pien ta loaluei den asemakaavoista tulisi todeta vanhentuneiksi. Rakennuksen suojelu, suojelulta vaadittavat edellytykset ja siitä ai heu tu vat vel vol li suu det Kunta voi MRL momentin mukaisesti suojella asemakaavalla raken nuk sen pihapiireineen mm. kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden eri tyis ten ympäristöarvojen vuoksi. Suojelumääräysten tulee olla maanomis ta jal le kohtuullisia, joka edellyttää käytännössä, että maanomistaja suos tuu suojeluun. Kunta voi suojella rakennuksen myös MRL momen tin mukaan rakennusperinnön suojelemiseksi annetun lain mukaisesti il man maanomistajan suostumustakin. Tällöin kunta tulee kuitenkin korvaus vel vol li sek si, ellei kyseessä ole valtakunnallisesti merkittävä kohde. Kun nal le voidaan myöntää suojelusta maksamiinsa korvauksiin avustusta val tion varoista. Valtion talousarviossa suojeluun varatut määrärahat kat tavat kuitenkin vain murto-osan haetuista rahoitustarpeista eli avustuksen saa mi nen on hyvin epävarmaa. Tässä tapauksessa maanomistaja tullee hakemaan purkulupaa ra ken nuksel le, jolloin vapaaehtoisuuteen perustuva suojelu ei tule kyseeseen. Lisäk si asiasta on keskusteltu maanomistajan kanssa, eikä maanomistaja näe suojelua varteenotettavana vaihtoehtona. Koska kyseessä ei ole val takun nal li ses ti merkittävä kohde, korvausvastuu mahdollisesta ns. kaa val lises ta pakkosuojelusta kohdistuu kunnalle. Kauniaisten asemakaavoissa olevat suojelumääräykset ovat perustuneet tois tai sek si poikkeuksetta vapaaehtoisuuteen. Viime vuosina Kauniaisissa on yksityisten maanomistajien alueita koskevissa ns. suojelukaavoissa annet tu kompensaationa suojelumerkinnästä yhteen uuteen asuntoon oi keutta vaa rakennusoikeutta n. 120 k-m2. Myös muiden kuntien ra ken nus suo jelua koskevissa asemakaavan muutoksissa käytetään yleisesti ra ken nus oikeus kom pen saa tio ta. Tässä tapauksessa lisärakennusoikeuden sijoittaminen on erittäin haas tavaa, koska jo voimassa olevan asemakaavan mukaista rakennusoikeutta on käyttämättä 566 k-m2. Mikäli tontille sijoitettaisiin lisäksi ns. kom pensaa tio ra ken nus oi keut ta, olisi kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen erit täin vaikeaa rakennusoikeuden määrän aiheuttaman tiiviyden vuoksi. Li säk si muu rakentaminen sulkisi näkymiä Dosentintien suuntaan, jolloin suo jel tu rakennus jäisi katveeseen tai vähintään uudisrakentamisen ah dista mak si. Näin ollen suojelulla haettava hyöty jäisi yleisen edun kan nal ta erit täin vähäiseksi. Mikäli voimassa olevan asemakaavan ra ken nus oi keuden toteuttaminenkin evättäisiin maanomistajalta, olisi haitta vielä mer kit täväm pi ja suojelusta aiheutuva rasite kohtuuton. Korkein hal lin to-oi keus on an ta nut tämänkaltaisesta tapauksesta päätöksen (KHO t 478),

15 PÖYTÄKIRJA 4/ Yhdyskuntavaliokunta jo ta voidaan pitää ennakkotapauksena siitä, että kohtuuton suo je lu määräys asemakaavassa ei ole lainmukainen. Keski-Uudenmaan maankuntamuseon korostamat suojeluarvot perustuvat kes kei ses ti rakennuksen edustamaan rakennustaiteellisesti rikkaaseen aika kau teen Kauniaisten rakennushistoriassa. Todettakoon, että ko. ra kennus ei edusta aikansa rakennustaiteellista parhaimmistoa, jonka museokin to teaa lausunnossaan. Näin ollen rakennuksella ei voida katsoa olevan niin merkittäviä kulttuurihistoriallisia tai ympäristöllisiä erityisarvoja, että niiden suojelu asemakaavalla ilman omistajan myötävaikutusta olisi oikein mi toi tet tu tai kohtuullinen toimenpide. Mikäli alueelle laadittaisiin ase makaa van muutos, ei kaavoittaja virkansa puolesta esittäisi ra ken nus suo jelua. Kauniaisissa on tällä hetkellä 95 yksi- tai kaksiasuntoista Kauniaisten ns. toi sen rakennusvaiheen aikana ( ) rakennettua asuin ra ken nus ta, jol loin ko. aikakauden voidaan katsoa edustavan huomattavaa osaa kaupun gin rakennuskannasta. Kauniaisten rakennusinventoinnissa on huomioi tu yhteensä 85 erillis- tai paritaloa, jotka on rakennettu em. ai ka kau tena. Näistä neljä on jo aiemmin purettu. Mikäli ko. rakennus suo jel tai siin sen edustaman aikakauden perusteella, tulisi yhdenvertaisen koh te lun perus teel la merkittävä määrä saman aikakauden asuinrakennuksia ot taa samaan kaavaharkintaan. Lisäksi sama harkinta tulisi ulottaa myös mui den ai ka kau sien rakennuksiin, koska kauniaislaiset asuinrakennukset ovat useim mi ten yksilöllisesti suunniteltuja sekä laadukkaasti toteutettuja edustaen laajasti aikakauttaan ja jopa niiden parhaimmistoa. Tällainen sel vitys/tar kas te lu on erittäin laaja ja paljon aikaa vievä, jolloin sen val mis tu misen odottaminen ennen mahdollisen purkulupapäätöksen antamista on maan omis ta jal le niin ikään kohtuutonta, eikä sitä siksi esitetä hyvä hal lin tota pa huomioiden laadittavaksi tässä yhteydessä. Sen sijaan ra ken nus inven toin nin päivittäminen tullee ajankohtaiseksi lähivuosina. Edellä kirjoitetun perusteella kaavoittaja ei suosittele ko. rakennuksen suoje lua asemakaavalla. Asuinrakennusta ei voida pitää niin merkittävänä koh tee na, joka tulisi kulttuurihistoriallisten arvojen tai erityisten ym pä ris töar vo jen mukaan suojella MRL 57 :n 3. momentin perusteella. Voimassa ole vaa asemakaavaa ei myöskään voida todeta vanhentuneeksi, koska MRL:n mukaista ajanmukaisuuden arviointia ei sovelleta purkamislupien yh tey des sä. Näin ollen esitetään, että ko. rakennuksen purkamiselle ei ole kaa val lis ta estettä, mikäli rakennukselle haetaan purkulupa. YTJ: Valiokunta merkitsee asiasta laaditun selvityksen tiedoksi ja esittää edelleen, että KH merkitsee selvityksen tiedoksi. Lisäksi valiokunta esittää, et tä KH toteaa, että asuinrakennusta osoitteessa Dosentintie 17 ei ole syytä suo jel la asemakaavalla Puheenjohtaja esitti päätösehdotusta muutettavan seuraavasti:

16 PÖYTÄKIRJA 4/ Yhdyskuntavaliokunta Valiokunta merkitsee asiasta laaditun selvityksen tiedoksi ja esittää edelleen, että KH merkitsee selvityksen tiedoksi ja toteaa että asuin ra ken nuksen suojelemista osoitteessa Dosentintie 17 asemakaavallisin keinoin (esim. rakennusoikeutta lisäämällä) on selvitettävä. Esitys sai valiokunnan yk si mie li sen kannatuksen. Lisäksi jäsen Sederholm esitti päätösehdotukseen lisättävän maininta, että maan omis ta jan kanssa tulee käydä vuoropuhelua suojelun mah dol lis ta misek si. Esitys raukesi kannattamattomana. Päätös: Valiokunta merkitsi asiasta laaditun selvityksen tiedoksi ja esittää edel leen, et tä KH merkitsee selvityksen tiedoksi ja toteaa että asuin ra ken nuk sen suo je le mis ta osoitteessa Dosentintie 17 asemakaavallisin keinoin esim. raken nus oi keut ta lisäämällä on selvitettävä. KH Maankäyttöyksikkö on neuvotellut maanomistajan kanssa kohteen va paaeh toi ses ta suojelusta ja asemakaavallisesta kompensaatiosta. Neu vot teluis sa on todettu yhteisesti, että voimassa olevan asemakaavan ra ken nusoi keut ta ei ole mahdollista toteuttaa tontille siten, että saavutettaisiin sekä suo je lun että yleisen kaupunkikuvan ja viihtyvyyden kannalta hyvää lop putu los ta. Näin ollen lisärakennusoikeuden käyttö kompensaationa ei tule kysy myk seen. Toisena vaihtoehtona vapaaehtoisen suojelun mahdollistamiseksi ase makaa val li sen kompensaation avulla on tutkittu kahden uuden asunnon toteut ta mis mah dol li suut ta. Tällöin voimassa olevan asemakaavan ra ken nusoi keut ta tulisi kuitenkin vähentää tavoiteltavien kulttuurihistoriallisten ar vojen sekä ympäristöön soveltuvan ja viihtyisän kaupunkikuvan säi lyt tä misek si. Alustavien tontinkäyttösuunnitelmien perusteella suojeltavan ra kennuk sen lisäksi alueelle olisi mahdollista sijoittaa ainakin teoriassa kaksi asuin ra ken nus ta, joiden rakennusoikeus olisi yhteensä enintään 400 k-m 2. Täl löin kin ns. etutontin rakentamisen määrä olisi kaupunkikuvallisesti merkit tä vä huomioiden käytettävissä oleva rakentamiskelpoinen alue, joka on enin tään 350 m 2. Tämä aiheuttaisi luonnollisesti haittaa myös ns. ta ka tontil le jäävälle rakennukselle pihapiireineen heikentäen sen suojelulla ta voitel ta via kulttuurihistoriallisia arvoja. Käytyjen neuvottelujen ja edellä mainittujen tarkastelujen jälkeen maanomis ta ja on vahvistanut, että ei tule suostumaan vapaaehtoiseen suo jeluun, koska se aiheuttaisi maanomistajalle kohtuuttomia velvoitteita sekä ta lou del li sia menetyksiä. Edellä kirjoitetun perusteella kaavoittaja ei suosittele ko. rakennuksen suoje lua asemakaavalla. Asuinrakennusta ei voida pitää niin merkittävänä koh tee na, joka tulisi kulttuurihistoriallisten arvojen tai erityisten ym pä ris töar vo jen mukaan suojella MRL 57 :n 3. momentin perusteella. Lisäksi suoje lu heikentäisi merkittävästi tontin muuta käytettävyyttä ja voimassa olevan asemakaavan toteuttamista, jolloin sen vaikutus olisi maanomistajalle

17 PÖYTÄKIRJA 4/ Yhdyskuntavaliokunta koh tuu ton ta. Voimassa olevaa asemakaavaa ei myöskään voida todeta van hen tu neek si, koska MRLn mukaista ajanmukaisuuden arviointia ei sovel le ta purkamislupien yhteydessä. Näin ollen esitetään, että ko. ra kennuk sen purkamiselle ei ole asemakaavallista estettä. KJ: KH merkitsee asiasta laaditun selvityksen tiedoksi. Lisäksi KH toteaa, että asuin ra ken nus ta osoitteessa Dosentintie 17 ei ole syytä suojella ase makaa val la ilman maanomistajan suostumusta. Mikäli maanomistaja kuitenkin myöhemmin suostuu vapaaehtoiseen suo jeluun, voidaan tontin asemakaavaa muuttaa siten, että tontille on mah dol lista toteuttaa suojeltavan rakennuksen lisäksi kaksi asuinrakennusta. Raken nus oi keus näiden rakennusten osalta ei saa kuitenkaan ylittää yh teensä 400 k-m 2 :ä. Lisäksi suojeltavalle rakennukselle voidaan osoittaa ta lousra ken nus oi keut ta autosuojalle ja varastotiloille. Tässä tapauksessa asema kaa van muutoksen laatimiskuluista vastaa maanomistaja.... Keskustelun aikana puheenjohtaja Rehn-Kivi ehdotti jäsen Pesosen kannat ta ma na, että asia palautetaan valmisteluun seuraavien asioiden tar kista mis ta varten: - kaavoitushistoria selvitettävä - laaditaan lista rakennuksista, joille on haettu purkamislupaa Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös: KH Asia palautettiin valmisteluun yllä mainituin perustein. KH palautti asian ja pyysi lisäselvityksen ko. alueen kaa voi tus histo rias ta sekä listan rakennuksista, joille on haettu purkamislupaa. Korttelin 382 kaavoitushistoria Korttelissa 382 on yhtä tonttia lukuun ottamatta voimassa vahvis tet tu asemakaava. Osoitteessa Dosentintie 9 on laadittu asemakaavan muu tos (KV ), jolla tontilla oleva rakennus (Villa Ornäs) on suojel tu. Korttelin 382 tontit on muodostettu vuonna 1964 vahvistetun ase makaa van mukaisesti lukuun ottamatta tontteja osoitteissa Dosentintie se kä Maisterintie 16 ja 18. Rakennuspaikkojen määrään em. poikkeavalla tont ti jaol la ei ole kuitenkaan ollut merkitystä. Osoitteeseen Dosentintie 17 on ollut kulku Maisterintieltä ennen kuin tontti osoitteessa Maisterintie 22 on vaihtanut omistajaa vuonna Em. tontti on kuitenkin muodostettu jo vuonna 1981 voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Edellä kirjoitetun mukaisesti ko. alueen asemakaava on ollut yli 50 vuotta si säl löl tään muuttumaton, eikä sen alueella ole muodostettu uusia ra kennus paik ko ja tai muutettu rakennusoikeuksia Villa Ornäsin vapaaehtoiseen

18 PÖYTÄKIRJA 4/ Yhdyskuntavaliokunta suo je luun perustuvaa asemakaavan muutosta lukuun ottamatta. Rakennusinventoitujen rakennusten purkamisluvat KHn pöytäkirjan kirjauksesta poiketen päätöksessä on tarkoitettu ra kennus in ven toin ti lis tal la olevia rakennuksia, joille on haettu purkamislupaa (tar kis tet tu KHn puheenjohtajalta). Maankäyttöyksikkö on tutkinut ra kennus in ven toin nin jälkeen haetut purkamisluvat, jotka koskevat ao. listan raken nuk sia. Oheismateriaalina olevassa karttaesityksessä on korostettu ja luet te loi tu osoitteen mukaan ne inventoidut rakennukset, joille on myön netty purkamislupa tai on purettu. Myös asemakaavassa suojellut tai vireillä ole viin kaavamuutoksiin sisältyvät ja suojeltaviksi esitettävät rakennukset on korostettu ja luetteloitu. Lopuksi Käytyjen neuvottelujen ja edellisissä käsittelyissä mainittujen tarkastelujen jäl keen maanomistaja on vahvistanut kantansa, että ei tule suostumaan va paa eh toi seen suojeluun, joka aiheuttaisi maanomistajalle kohtuuttomia vel voit tei ta sekä taloudellisia menetyksiä. Edellä kirjoitetun perusteella kaavoittaja ei suosittele ko. rakennuksen suoje lua asemakaavalla. Asuinrakennusta ei voida pitää niin merkittävänä koh tee na, joka tulisi kulttuurihistoriallisten arvojen tai erityisten ym pä ris töar vo jen mukaan suojella MRL 57 :n 3. momentin perusteella. Lisäksi suoje lu heikentäisi merkittävästi tontin muuta käytettävyyttä ja voimassa olevan asemakaavan toteuttamista, jolloin sen vaikutus olisi maanomistajalle koh tuu ton ta. Voimassa olevaa asemakaavaa ei myöskään voida todeta van hen tu neek si, koska MRLn mukaista ajanmukaisuuden arviointia ei sovel le ta purkamislupien yhteydessä. Näin ollen esitetään, että ko. ra kennuk sen purkamiselle ei ole asemakaavallista estettä. Päätösehdotukseen esitetään sisällytettäväksi esitys, joka mahdollistaa ase ma kaa van muuttamisen ilman asian erillistä käsittelyä, mikäli maanomis ta ja muuttaisi myöhemmin suhtautumistaan vapaaehtoiseen suo jeluun. KJ: KH merkitsee asiasta laaditun selvityksen tiedoksi. Lisäksi KH toteaa, että asuin ra ken nus ta osoitteessa Dosentintie 17 ei ole syytä suojella ase makaa val la ilman maanomistajan suostumusta. Samalla KH päättää, että mikäli maanomistaja myöhemmin muuttaa mieltään ja suostuu vapaaehtoiseen suojeluun, voidaan tontin asemakaavaa muut taa siten, että tontille on mahdollista toteuttaa suojeltavan ra ken nuksen lisäksi kaksi asuinrakennusta. Rakennusoikeus näiden rakennusten osal ta ei saa kuitenkaan ylittää yhteensä 400 k-m 2 :ä. Suojeltavalle ra kennuk sel le voidaan lisäksi osoittaa talousrakennusoikeutta autotallille ja varas to ti loil le. Tässä tapauksessa asemakaavan muutoksen laatimiskuluista vas taa maanomistaja.

19 PÖYTÄKIRJA 4/ Yhdyskuntavaliokunta Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

20 PÖYTÄKIRJA 4/ Tonttia (Urheilutie 17) koskevan suunnitteluvarauksen antaminen (ASIA POISTETTIIN ESITYSLISTALTA) KH Esittelijä poisti tämän asian (asia 7) esityslistalta.

21 PÖYTÄKIRJA 4/ Yhdyskuntavaliokunta Asuinrakennusten tonttien asettaminen myyntiin, tontti (Kavallintie 16), tontti (Klostretinkuja 3) ja tontti (Klostretinkuja 5) 85/ /2018 YLKV Lisätiedot: kiinteistöinsinööri Johanna Määttälä, puh Vuoden 2018 talousarvioon sisältyy Gallträsk-järven eteläpuolella si jait sevien tonttien (Kavallintie 16), (Klostretinkuja 3) ja (Klost re tin ku ja 5) myynti. Tontit sijaitsevat alueella, jolla on voimassa hyväksytty ase makaa va Ak 205 Gallträsk, etelä osa korttelia 43 sekä puisto- ja katualueet (ote ajantasakaavasta ja kantakartasta sekä kaavamääräyksistä oheisma te ri aa li na). Tontti (Kavallintie 16) Tontin pinta-ala on 3831 m². Tontti on asemakaavassa osoitettu eril lis pienta lo jen korttelialueeksi, jolla rakennukset saavat olla enintään yk siasun toisia (AO-1). Tontin rakennusoikeus on yhteensä 800 k-m² enintään kol melle asunnolle. Asuinrakennusten tulee olla kaksikerroksisia ja niiden tulee ol la puuverhottuja. Tontti (Klostretinkuja 3) Tontin pinta-ala on 2180 m². Tontti on asemakaavassa osoitettu asuin raken nus ten korttelialueeksi (A). Tontin rakennusoikeus on yhteensä 240 k-m² enintään kahdelle asunnolle. Asuinrakennukset saavat olla enintään kak si ker rok si sia ja niiden tulee olla puuverhottuja. Tontilla sijaitsee rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan yhden asunnon ra ken nus, jonka kerrosala on 240 k-m² ja asunnon huoneistoala 33 m². Asun to ei ole enää asuttu. Rakennus on viimeksi ollut partiolippukunnan käy tös sä, mutta jäänyt tyhjilleen partiolaisten muutettua toisiin tiloihin. Asemakaava mahdollistaa rakennuksen säilyttämisen, mutta rakennuksen tek ni nen kunto on huono ja rakennuksen saattaminen nykyvaatimuksia vas taa vaan asuinkäyttöön edellyttäisi rakennuksen kokonaisvaltaista sanee raus ta, jonka karkea kustannusarvio on euroa ra ken nut ta japääl li kön vuonna 2013 laatiman arvion perusteella. Rakennuksesta ei ole tee tet ty kuntoarviota. Tontin luovutuksessa rakennus esitetään luo vu tet tavak si purkukuntoisena ja arvottomana kauppahinnan perustuessa tällöin yk sin omaan tontin rakennusoikeuden arvoon. Mikäli tontinsaaja purkaa raken nuk sen, vastaa hän purkamisesta kustannuksineen. Tontti (Klostretinkuja 5) Tontin pinta-ala on 4559 m². Tontti on asemakaavassa osoitettu asuin raken nus ten korttelialueeksi (A). Tontin rakennusoikeus on yhteensä 1000

22 PÖYTÄKIRJA 4/ Yhdyskuntavaliokunta k-m² enintään kahdeksalle asunnolle. Asuinrakennukset saavat olla enintään kaksikerroksisia ja niiden tulee olla puuverhottuja. Kulkuyhteys tontille on Kavallintieltä ja tonteille ja vie lä rakentamatta olevalta Klostretinkujalta. Klostretinkujan rakentaminen ei kuulu Kuntatekniikan tulosalueen vuoden 2018 investointiohjelmaan. Ka tu tehdään ajokelpoiseksi myytäville tonteille saakka tonttien luo vu tukseen mennessä varsinaisen kadun rakentamisen jäädessä myöhempään ajan koh taan. Tontit esitetään myytäväksi avoimella tarjouskilpailulla liitteenä olevan tar jous pyyn nön mukaisesti. Kirjallisen tarjouksen tulee sisältää sitovan kaup pa hin nan lisäksi suunnitelmat tontin rakentamiseksi. Suunnitelmilla py ri tään varmistamaan rakentamisen sopeutuminen alueen kult tuu ri ym päris töön ja kaupunkikuvaan. Kauppakirjoissa tontinsaajat sitoutetaan ra kenta maan tontit tarjouksessaan esittämien suunnitelmien mukaisesti. Suunnitelmien tulee perustua voimassa olevan asemakaavan merkintöihin ja määräyksiin, minkä lisäksi tarjouspyynnössä esitetään seuraavia ehtoja tont tien suunnittelulle ja rakentamiselle: - tonteille tulee suunnitella ja rakentaa kulttuurihistoriallisesti ar vok kaaseen ympäristöön soveltuvia villa-tyyppisiä asuinrakennuksia, jot ka ovat arkkitehtuuriltaan sekä sijoitukseltaan ja mitoitukseltaan alisteisia alu een keskeisimmälle kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle ra ken nuk selle, Klost re til le, - tontin asuinrakennusten tulee olla keskenään eri lai sia, - tontin asuinrakennusten sijoittelussa tulee huo mioi da näky mät Kavallintieltä tontilla sijaitsevaan asuin ra ken nukseen Klostret, - tontille tulee sijoittaa kaksi erillistä asuin ra ken nus ta, joissa kum mas sa kin on neljä asuntoa. Asuinrakennusten tulee olla kes kenään erilaisia. Asuinrakennuksiin tulee sijoittaa asuntoja päällekkäin ja - tonteille rakennettavien rakennusten katemateriaalin tulee ol la ko nesau mat tu peltikate. Kauppahinnan osalta on tarjouspyynnössä esitetty tonttikohtaisesti alin kaup pa hin ta. Kaupungin tavoitteena on paitsi edellyttää tonteilla laa du kasta ja ympäristöön sopivaa rakentamista myös saada tonteista tonttien sijain ti huomioiden käypä hinta. Ilmoittamalla tonttikohtaisesti alin kaup pahin ta varmistetaan tämän tavoitteen toteutuminen ja mahdollistetaan tarjous ten arvioinnissa painopisteen asettaminen suunnitelmien arvioimiseen. Il moi te tut alimmat kauppahinnat perustuvat maankäyttöyksikön nä ke mykseen tonttien alimmista käyvistä hinnoista. Tarjoukset, joissa tarjottu kauppa hin ta jää alle ilmoitetun alimman hyväksyttävän kauppahinnan, voidaan hy lä tä. Tarjousten tekemiselle varataan riittävä aika (vähintään kahdeksan viikkoa) huomioiden tarjoukselta edellytetty sisältö. Tarjouspyyntö julkaistaan kau pun gin internet-sivuilla, minkä lisäksi tontteja markkinoidaan lehdissä (Kau nis Gra ni, Helsingin Sanomat) ja Oikotie-internetportaalissa sekä säh-

23 PÖYTÄKIRJA 4/ Yhdyskuntavaliokunta kö pos ti mark ki noin nil la. Tarjouspyyntöä tullaan täydentämään muun muassa päivämäärien osalta ennen tarjouspyynnön julkaisemista. Saadut tarjoukset tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn tarjousten arvioi mi sek si ja tontinsaajien valitsemiseksi. Tarjoukset arvioidaan kau pungin tonttien suunnittelulle ja rakentamiselle asettamien ehtojen perusteella ja tarjottu kauppahinta huomioiden siten, että kukin tontti luovutetaan koko nai suu te na parhaimmaksi arvioidun tarjouksen tekijälle. Lisäksi tar jousten käsittelyssä huomioidaan, että tarjouksessa esitetty suunnitelma on ylei ses ti toteutuskelpoinen ja että tontinsaajaksi esitettävä on hoitanut yhteis kun ta vel voit teen sa ja että tontinsaajaksi esitettävällä voidaan arvioida ole van riittävä tekninen osaaminen sekä riittävät taloudelliset ja muut resurs sit tontin rakentamiseksi. Kaupunki voi pyytää lisäselvitystä näiden seik ko jen osalta. Kaupunki varaa oikeuden hylätä kaikki tarjoukset ja jättää tontin tai tontit luovuttamatta. Tarjousten käsittelyn yhteydessä kaupun gin hal li tus hyväksyy myös tonttien kauppakirjat. YTJ: Yhdyskuntavaliokunta esittää, että kaupunginhallitus päättää - luovuttaa kaupungin omistamat tontit (Kavallintie 16), (Klostretinkuja 3) ja (Klostretinkuja 5) myymäl lä ne vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ja - asettaa tontit myyntiin liitteenä olevan tarjouspyynnön mukaisesti. Lisäksi yhdyskuntavaliokunta esittää, että kaupunginhallitus oikeuttaa kaupun gin joh ta jan tekemään täydennykset sekä mahdolliset tarpeelliset tarken nuk set ja korjaukset tarjouspyyntöön. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi valiokunta totesi, että tarjousten tekemiselle varattava riittävä aika tulee olla vähintään 12 viikoa ja että tontteja markkinoidaan myös Hufvudstadsbladetin kautta. KH KJ: KH päättää - luovuttaa kaupungin omistamat tontit (Kavallintie 16), (Klostretinkuja 3) ja (Klostretinkuja 5) myymäl lä ne vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ja - asettaa tontit myyntiin liitteenä olevan tarjouspyynnön mukaisesti. Lisäksi KH päättää oikeuttaa kau pun gin joh ta jan tekemään täydennykset sekä mahdolliset tarpeelliset tar ken nuk set ja korjaukset tarjouspyyntöön. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

24 PÖYTÄKIRJA 4/ Yhdyskuntavaliokunta Kauniaisten kaupungin liikenneturvallisuusraportti / /2018 YLKV YTJ: Lisätiedot: kuntatekniikan projekti-insinööri Lennart Långström, puh Kuntatekniikka seuraa liikenneturvallisuuden kehittymistä Destian yl lä pi tämän Iliitu-palvelun avulla. Tietokannassa on koko Suomen alueella po lii sin raportoimat onnettomuustiedot vuodesta 2002 sekä pe las tus lai tok sen onnettomuusaineisto vuodesta 2012 lähtien. Vuosi 2017 oli ennätysturvallinen tieliikenteessä, sekä Kauniaisissa että ko ko maassa. Tieliikenneturvallisuus on myös parantanut lähes kaikissa EU-mais sa. Suuntaus on Suomen ja EU:n liikenneturvallisuusvision mu kainen, mutta tavoitteista ollaan kuitenkin jäljessä valtakunnallisella tasolla. Kauniaisissa sattui viime vuoden aikana yksi loukkaantumiseen johtanut ja lan kul ku on net to muus sekä kaksi omaisuusvahinkoihin johtanutta on netto muut ta kaduilla joilla tienpitäjänä toimii kaupunki. Tulos on kaikkien ai kojen alhaisin Kauniaisissa. On kuitenkin syytä muistaa, että Kauniaisten tilas tot perustuvat pieniin otantoihin ja sen takia prosentuaaliset vaihtelut vuo des ta toiseen saattavat olla suuret. Liikenneturvallisuuden kehittymistä tu lee kin ensisijaisesti tarkastella vähintäänkin viiden vuoden tar kas te lu jaksois sa. Tieliikenneturvallisuuden kehittyessä myönteiseen suuntaan ovat raideliikenteen tur val li suus on gel mat tulleet yhä näkyvämmiksi. Junien alle jää Suomessa vuosittain ih mis tä. Kauniainen ei ole säästynyt näiltä onnettomuuksilta. Yhdyskuntavaliokunta merkitsee liikenneturvallisuusraportin 2018 tiedoksi ja lähettää sen edelleen tiedoksi KH:lle. Päätös: KH KJ: Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Liikenneturvallisuusraportti 2018 on oheismateriaalina. KH merkitsee liikenneturvallisuusraportin 2018 tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

25 PÖYTÄKIRJA 4/ Kysely jäsenkunnille HUS:n kiinteistöomistusta koskien 108/ /2018 KH Lisätiedot: kaupunginjohtaja Christoffer Masar, puh Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on tiedustellut omis ta ja kun niltaan näkemystä siitä, millaisia omaisuusjärjestelyjä kunnat katsovat tar koituk sen mu kai sek si tehdä sairaanhoitopiirin omaisuuden osalta ennen soteja maakuntauudistuksen voimaanpanoa. Osana uudistusta sai raan hoi to piirien kiinteistöomaisuuden on suunniteltu siirtyvän vastikkeettomana omaisuu den siirtona tätä varten perustettavalle kansalliselle maakuntien ti la keskuk sel le. HUS-kuntayhtymä on valmistautunut realisoimaan sellaisia kuntayhtymän omis tuk ses sa olevia kiinteistöjä, joilla ei katsota olevan käyttötarvetta pitkäl lä aikavälillä (mm. Kellokosken, Töölön ja Lastenlinnan sai raa la kiin teistöt), ja uudistuksen toimeenpanon yhteydessä siirtämään muun kiin teis töomai suu ten sa maakuntien tilakeskukselle. Ajatuksena on näin minimoida kiin teis tö jen tulevat vuokrakustannukset, jotta palveluiden tuottamiseen jäisi mahdollisimman paljon tuloja. Toisena vaihtoehtona HUS-kuntayhtymä esittää, että kiinteistöjä myytäisiin ai ot tua laajemmin joko jäsenkunnille tai yksityisille ostajille. Tällöin myyn tiso pi muk sen ehtona voisi olla myyntihintaan vaikuttava määrätty vuok ra taso tai myynti voidaan toteuttaa ilman vuokratason rajoitusta. Rajoituslain pe rus teel la sairaanhoitopiiri ei voi ilman sopimuksen purkuehtoa sitoutua vuok raa maan tiloja pidempään kuin Mahdolliset kiinteistöomaisuusjärjestelyt tulee tämänhetkisen tiedon mukaan suorittaa mennessä. HUS-kuntayhtymä pyytää oheismateriaalina olevan kirjeen mukaisesti omis ta ja kun ti aan ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin mennes sä: 1. Tuleeko HUS:in ryhtyä järjestelyihin kiinteistöomaisuutensa myy mi seksi aiemmin päätettyä laajemmin? 2. Jos kyllä, tulisiko myynti kohdistaa omistajakunnille vai vapaille mark kinoil le? 3. Onko vastaajakunta halukas itse lunastamaan sairaanhoitopiirin kiinteis tö omai suut ta? Asukkaiden palvelutuotannon näkökulmasta HUS:in kiinteistöomaisuuden ai ot tua laajempaan myyntiin voidaan nähdä sisältyvän mm. vuokratasoon liit ty viä riskejä, joiden ottaminen ei ole muutostilanteessa erityisen tar koituk sen mu kais ta.

26 PÖYTÄKIRJA 4/ KJ: KH antaa asiassa seuraavan vastauksen: 1. Tuleeko HUS:in ryhtyä järjestelyihin kiinteistöomaisuutensa myy mi seksi aiemmin päätettyä laajemmin? Kiinteistöomaisuuden laajempi myynti ei pääsääntöisesti ole tar koi tuksen mu kais ta ilman vuokratason rajoittamista. HUS:in ensisijainen tehtä vä on huolehtia palvelutuotannon häiriöttömästä toiminnasta ja kiinteis tö nä kö kul mas ta siitä, etteivät kiinteistöihin liittyvät kulut muodosta lii an suurta osaa kulurakenteesta, jolloin ne vaikuttaisivat ydintehtävien hoi ta mi seen. Koska kuntayhtymän ydintehtävä ei kuitenkaan ole kiinteis tö jen omistaminen, niin myöskään laajempaa kiinteistöomaisuuden tar kas te lua ja tarvittaessa omaisuusjärjestelyjä ei tule suoralta kädeltä pois sul kea. Mikäli kiinteistöomaisuusjärjestelyihin ryhdytään, tulee ne toteuttaa taval la, jolla minimoidaan toiminnalle aiheutuvia riskejä. Mikäli myyntien no peas ta aikataulusta ja/tai mm. sote- ja maakuntalainsäädäntöön liitty vis tä epävarmuuksista johtuen kiinteistöjen kauppahinnat olisivat selkeäs ti käypää tasoa alemmat, tulee myynnit jättää toteutumatta. 2. Jos kyllä, tulisiko myynti kohdistaa omistajakunnille vai vapaille mark kinoil le? Mikäli päädytään myynteihin, tulisi ne lähtökohtaisesti kohdistaa va paille markkinoille. 3. Onko vastaajakunta halukas itse lunastamaan sairaanhoitopiirin kiinteis tö omai suut ta? Ei. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

27 PÖYTÄKIRJA 4/ Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta Ruokapalvelunhoitajan vakanssin (816014) muuttaminen päiväkotiapulaisen vakanssiksi 111/ /2015, 102/ /2017 SOVV Lisätiedot: varhaiskasvatuspäällikkö Annika Hiitola, puh Sansinpellon päiväkodin käyttöönoton yhteydessä helmikuussa 2015 päivä ko tiin siirtyi henkilöstöä vakansseineen kolmesta päiväkodista (Hei ke lintien päiväkoti, Puistokujan päiväkoti ja Satuvuoren päiväkoti). Siirtymisissä jou dut tiin tekemään räätälöityjä ratkaisuja varsinkin ruokapalvelunhoitajan va kans sin (816014) suhteen, jonka haltija on helmikuusta 2015 lähtien hoita nut lähinnä päiväkotiapulaisen tehtäviä. Kyseinen vakanssi vapautuu alkaen, jolloin on tarkoituksenmukaista muuttaa vakanssi to del lisia tehtäviä vastaavaksi. Kauniaisten kaupungin päiväkodeissa on pääsääntöisesti 1 päi vä ko ti apulai nen/ alkava 2 ryhmää. Sansinpellon päiväkodissa on 6 ryhmää ja 2 päivä ko ti apu lai sen vakanssia sekä yksi ruokapalvelunhoitajan vakanssi (816014). Lisäksi päiväkodissa on vastaavan ruoanjakajan vakanssi. Sansin pel lon päiväkodissa työskentelevien päiväkotiapulaisten tehtävät muodos tu vat päiväkodin siivouksesta, vaatehuollosta, lapsiryhmissä avus ta mises ta ja ruokahuollossa avustamisesta. Ruokapalvelunhoitajan vakanssin (816014) haltijan viimeinen työs sä olopäi vä oli , ja hänen palvelussuhteensa päättyy Teh tävää hoidetaan sijaisvoimin ajalla Lapsimäärä Kauniais ten kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on kasvava ja henkilöstön tar ve on pysyvä. Sivistystoimenjohtaja: Päätös: KH KJ: Päätös: Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta esittää kau pun ginhal li tuk sel le, että se lakkauttaa ruokapalvelunhoitajan vakanssin päät ty mään ja perustaa alkaen uuden päi vä ko ti apu laisen vakanssin varhaiskasvatuksen tulosalueelle. Päätösehdotus hyväksyttiin. Kustannusvaikutus nykyiseen verrattuna on marginaalinen. KH lakkauttaa ruokapalvelunhoitajan vakanssin päättymään ja perustaa alkaen uuden päiväkotiapulaisen va kanssin varhaiskasvatuksen tulosalueelle. Päätösehdotus hyväksyttiin.

28 PÖYTÄKIRJA 4/ Nuorisovaltuuston asettaminen ja toimielinten nuorisovaltuustoedustajien toteaminen 124/ /2014 KH Lisätiedot: kaupunginsihteeri Gun Söderlund, puh KH hyväksyi nuorisovaltuuston toimintasäännöt oh jeel li sina noudatettavaksi nuorisovaltuuston jäsenten nimeämiseksi ja nuo ri so valtuus ton asettamiseksi sekä uuden toimikauden ( ) käyn nis tä misek si ( item&id= ). Lisäksi KH antoi nuorisovaliokunnalle tehtäväksi nimetä keskuudestaan läs nä olo- ja puheoikeuden omaavan asiantuntijaedustajansa sekä nuo ri soval tuus ton käytännön asioista ja sihteerin tehtävistä vastaavan yh dys henki lön. Toimintasääntöjen mukaan nuorisovaltuustoon valitaan kymmenen (10) jäsen tä ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen siten, että kukin yläkoulun ja lu kion oppilaskunta nimeää kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaisen va ra jä senen nuorisovaltuustoon. Lisäksi nuorisovaliokunta valitsee muita kuin yläkou lu jen ja lukioiden oppilaita edustavat kaksi (2) nuorta ja heidän hen ki lökoh tai set varajäsenensä hakemuksen perusteella nuorisopalvelujen yleisel lä ilmoituksella kaupungin tiedotuskanavia hyödyntäen. Koulujen oppilaskunnat ovat nimenneet seuraavat jäsenet nuo ri so val tuustoon kesällä 2019 päättyväksi toimikaudekseen: Kauniaisten lukio Lotta Laakio Onerva Tuominen Kasavuoren koulu Kalle Paulasaari Nino Savukoski Gymnasiet Grankulla samskola Astrid Holmström Valter Mårtenson Hagelstamska skolan Natalie Blom Oscar Syrén Toimintasääntöjen mukaan jokaiselle valittaisiin myös henkilökohtainen vara jä sen, mutta ehdokkaiden vähäisyyden vuoksi tämä ei ole ollut mah dollis ta. Muita yläkouluja ja lukioita edustavaa kahta jäsentä nuorisovaliokunta ei ole vielä nimennyt tehtävään hakeutuvien ehdokkaiden puuttuessa.

29 PÖYTÄKIRJA 4/ Koska nuorisovaltuusto ei ole kuntalain 30 :ssä tarkoitettu kunnan toi mielin, vaan edustajiensa osallistumis- ja vaikuttamiskanava, nuo ri so val tuusto kuten kunnan muutkin vaikuttamistoimielimet voivat toimia kunnan toi mieli miä vapaammin menettelymuodoin. Näin ollen toimintasääntöihin kir jatus ta jäsenmäärästä huolimatta Kauniaisten nuorisovaltuusto voinee hyvin toi mia hieman kevennetyllä kokoonpanolla. Nuorisovaltuuston käytännön asioita sekä sihteerin tehtäviä hoitavat toistai sek si vastaava nuoriso-ohjaaja Kermit Haapalainen ja nuoriso- ja vapaa-ajan oh jaa ja Jens Almark. Nuorisovaliokunta ei ole vielä nimennyt keskuu des taan läsnäolo- ja puheoikeuden omaavaa asiantuntijaedustajaansa. Nuorisovaltuusto on kokoontunut ensimmäiseen kokoukseensa em. kokoon pa nos sa ja valinnut keskuudestaan puheenjohtajakseen Val ter Mårtensonin ja varapuheenjohtajakseen Onerva Tuomisen. Nuorisovaltuuston edustuksesta kaupungin luottamustoimielimissä mää rätään hallintosäännössä. Hallintosäännön 79 :n mukaan nuorisovaltuusto voi toimikaudekseen nimetä edustajan kaupunginvaltuuston kokouksiin. Edus ta jal la on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Nuorisovaltuuston edus ta jal la ei kuitenkaan ole oikeutta olla läsnä valtuuston suljetuissa kokouk sis sa. Hallintosäännön 11 :n mukaan nuorisovaltuusto voi toimikaudekseen nime tä edustajansa sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, yh dys kun ta va lio kuntaan, rakennusvaliokuntaan, opetus- ja varhaiskasvatusvaliokuntiin sekä kult tuu ri-, liikunta- ja vapaa-aikavaliokuntiin. Valituilla edustajilla on läs näolo- ja puheoikeus näiden toimielinten kokouksissa paitsi silloin, kun kä sitel tä vät asiakirjat sisältävät salassa pidettäviä tietoja. Nuorisovaltuusto on kokouksessaan 2.3. nimennyt keskuudestaan pää töseh do tuk ses ta ilmenevät edustajat ja varaedustajat valtuustoon ja va lio kuntiin. Koska muita yläkouluja ja lukioita edustavaa kahta jäsentä ei ole vielä ni met ty nuorisovaltuustoon on muutama varajäsenvalinta vielä jätetty avoimek si. Kaupunginvaltuustoon ja valiokuntiin nimetyille nuorisovaltuuston edus ta jille toimitetaan kokouskutsu hallintosäännön 108 :n mukaisesti. KJ: KH päättää asettaa nuorisovaltuuston seuraavalla kokoonpanolla vuonna 2019 päättyväksi toimikaudeksi: Valter Mårtenson (pj), Onerva Tuominen (vpj), Natalie Blom, Astrid Holmström, Lotta Laakio, Kalle Paulasaari, Nino Sa vu kos ki ja Oscar Syrén sekä toteaa, että nuorisovaliokunta nimeää muita yläkouluja ja lukioita edustavat kaksi jäsentä mahdollisuuksien mukaan myö hem min. Lisäksi KH toteaa nuorisovaltuuston nimenneen seuraavat edustajat ja vara edus ta jat valtuustoon ja valiokuntiin:

30 PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginvaltuusto: Valter Mårtenson (varaedustaja Astrid Holmström) - Sosiaali- ja terveysvaliokunta: Lotta Laakio (varaedustaja Onerva Tuomi nen) - Yhdyskuntavaliokunta: Onerva Tuominen - Rakennusvaliokunta: Oscar Syrén (varaedustaja Natalie Blom) - Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta: Onerva Tuo minen (varaedustaja Lotta Laakio) - Ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta: Astrid Holmström (varaedustaja Valter Mårtenson) - Kulttuurivaliokunta: Nino Savukoski - Liikuntavaliokunta: Natalie Blom (varaedustaja Oscar Syrén) - Nuorisovaliokunta: Kalle Paulasaari (varaedustaja Nino Savukoski). Edelleen KH toteaa, että nuorisovaltuusto nimeää varaedustajansa yh dyskun ta va lio kun taan ja kulttuurivaliokuntaan myöhemmin. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

31 PÖYTÄKIRJA 4/ Osallistuminen kunta- ja kaupunginjohtajien neuvottelupäiville / /2017 KH Lisätiedot: hallintopäällikkö Camilla Söderström, puh Kaupunginjohtajasopimuksen mukaan kaupunginjohtajalla on velvollisuus yl lä pi tää ammattitaitoaan. Kaupunginjohtaja ratkaisee itse talousarvion puit teis sa osallistumisensa enintään kaksi vuorokautta kestäviin ul ko puolis ten (ml. risteilylautoilla) järjestämiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin. Tätä pidem pi kes toi siin koulutuksiin ja tilaisuuksiin sekä kaupunginjohtajan viran puo les ta tekemiin ulkomaan matkoihin osallistumisesta päättää kau pungin hal li tus. Kuntaliiton ruotsinkielinen yksikkö järjestää vuosittaiset ruotsin- ja kak si kielis ten kuntien johtajille tarkoitetut neuvottelupäivät Skånessa Ohjelma sisältää tutustumisen mm. digitaalisin työkaluin to teu te tun kestävän kehityksen esimerkkeihin, innovaatioidea ehälsaan se kä Smart Little Village-foorumiin. Matkakohteina ovat Malmön lisäksi Ruot sin laatukunta 2017 Helsingborg sekä Lundin kuntaliitto. Neuvottelupäivien kustannukset ovat yhteensä 890 euroa (+ alv), sisältäen oh jel man, ruokailut, majoituksen sekä paikalliset junamatkat. Lennot Helsin gis tä Kööpenhaminaan maksavat euroa, menopaluu. Tämän lisäk si paikan päällä on ostettava junaliput Kööpenhaminasta Malmöhön. Vii mei nen ilmoittautumispäivä on Puheenjohtajan selostus: KH päättää oikeuttaa kaupunginjohtaja Christoffer Masarin osallistumaan Kun ta lii ton järjestämille kunta- ja kaupunginjohtajien neuvottelupäiville Skå nes sa Esittelijä poistui esteellisenä kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajak si. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

32 PÖYTÄKIRJA 4/ Vastaus valtuustoaloitteeseen: Kauniaisten varhaiskasvatuksen maksujen poistaminen 335/ /2017, 67/ /2017 KH Lisätiedot: varhaiskasvatuspäällikkö Annika Hiitola, puh Valt. Jääskeläinen ja neljä muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet val tuus to aloit teen (oheismateriaali), jossa he esittävät selvitettäväksi mah dol li suuk sia Kau niais ten varhaiskasvatuksen maksujen poistamiseen. Vuonna 2015 laki lasten päivähoidosta muuttui nimeltään var hais kas va tuslaik si, ja lain lähtökohta muuttui siten, että lähtökohdaksi tuli lapsen oikeus var hais kas va tuk seen. Suomen rakenne, jossa alle 3-vuotiaiden ja heidän al le kouluikäisten sisarustensa kotihoitoa tuetaan rahallisesti samalla, kun kun ta on velvollinen tarjoamaan varhaiskasvatuspaikka sitä hakevien perhei den lapsille, tarjoaa perheille hyvät mahdollisuudet valita omalle perheel leen soveltuva tapa huolehtia lapsen hyvinvoinnista ja rakentaa omalle per heel le toimiva arki. Viimeaikaiset poliittiset päätökset varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista ovat olleet varsin vaihtelevia. Vuonna 2016 maksuja suunniteltiin nos tet tavan, ja vuonna 2017 tehtiin kaksi uudistusta varhaiskasvatuksen asia kasmak su la kiin, joissa asiakasmaksuja alennettiin. Varhaiskasvatuksen asiakas mak su la ki muuttui alkaen siten, että pieni- ja keskituloisten per hei den asiakasmaksut alenivat, ja jatkossa toisesta lapsesta perittävä mak su on korkeintaan 50 % nuorimman lapsen maksusta siten, että perheen toiseksi nuorimman lapsen asiakasmaksu on korkeimmassa mak suluo kas sa enintään 145 euroa. Seuraavan kerran maksuja tarkistetaan elokuus sa 2018 indeksitarkistuksen tullessa voimaan. Hallitus on päättänyt käynnistää vuosina kokeilun vii si vuo tiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kans sa. Kokeilun tavoitteena on mm. selvittää, miten maksuttomuus vaikut taa 5-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteeseen sekä edis tää vanhempien työllistymistä. Kokeilu koskee neljän tunnin mak su tonta varhaiskasvatusta (20 h/vko), jonka rahoitukseen valtio tulee käyt tämään OKM:n arvion mukaan 5 miljoonaa euroa. Rahoitus ei tule kat tamaan kaikkia kunnalle aiheutuvia kustannuksia, vaan kuntien tulee va rautua omarahoitusosuuteen. Avustuksen hakukohtaiset myöntämisperusteet, ku ten viisivuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumisaste, kuitenkin vaikut taa siten, että Kauniaisten osallistuminen kokeiluun ei ole realistista. Kauniaisten suomenkielisissä kunnallisissa varhaiskasvatuspalveluissa on yhteensä 235 lasta (188 perhettä) ja ruotsinkielisessä 124 lasta (92 perhettä). Korkeinta asiakasmaksua maksaa noin 77 % perheistä, ja 124 lapsesta perittiin korkeinta mahdollista maksua 290 euroa. Asia kasmak sua ei peritty lainkaan yhteensä 28 perheeltä (10 %). Asia kas mak sutuo tot olivat vuonna 2016 noin euroa ja noin euroa vuonna Lakimuutoksen myötä on arvioitu (SOVV ), että kun ta menettää tuloja noin euroa vuositasolla.

33 PÖYTÄKIRJA 4/ Lasten kotihoidon tuen piirissä Kauniaisissa oli marraskuussa 2017 kaik kiaan 48 perhettä, ja perheistä 11 sai sisaruskorotusta, eli kotona hoidettiin ko ti hoi don tuen piirissä 59 lasta. Kotihoidon tuen kustannukset vuonna 2016 olivat euroa ja vuonna euroa. Kauniaisissa pää tet tiin kesäkuussa 2016 (KH ) rajata alkaen las ten kotihoidon tuen kuntalisän maksatusta vain alle 2-vuotiaisiin lapsiin, kun kuntalisää aiemmin maksettiin siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuot ta. Samalla kotihoidon kuntalisän määrää pienennettiin. Kustannusten ar vioi tiin vähenevän vuositasolla euroa. Yksityisen hoidon tuen piirissä hoidettiin marraskuussa 2017 yksityisessä päi vä ko dis sa 26 lasta ja perhepäivähoidossa tai vastaavassa (esim. työ sopi mus suh tei nen hoitaja) 8 lasta. Kaupungin tavoitteena on lisätä yksityisen var hais kas va tuk sen osuutta (TA 2017 ja TA 2018). On mahdollista, että osa yksityisen hoidon tuella hoidettavista lapsista siirtyisi kunnallisen varhais kas va tuk sen piiriin, mikäli se olisi maksutonta. Vaihtoehtoisesti kunta voi si alkaa tukea yksityisiä varhaiskasvatuksen tarjoajia nykyistä enemmän si ten, että myös yksityisen sektorin järjestämä varhaiskasvatus olisi maksu ton ta. 1. Vaikutus lasten osallistumiseen varhaiskasvatukseen Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartassa (opetus- ja kult tuu ri mi nis teriön julkaisuja 2017:30) on tarkasteltu varhaiskasvatuksen osal lis tu mis astet ta suhteessa äitien työssäkäyntiin, tuloihin ja koulutustasoon. Julkaisuun voi tutustua tarkemmin täällä: Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartasta selviää, että Suomessa keski mää rin yksivuotiaista todella harva osallistui päiväkotimuotoiseen varhais kas va tuk seen vuonna Kaksivuotiaista päiväkotimuotoiseen varhais kas va tuk seen osallistui Suomessa keskimäärin 40 %. Tästä eteenpäin osal lis tu mis as te kasvaa Suomessa lapsen iän myötä nopeasti ja saavuttaa 76 %:n asteen viisivuotiailla. OECD vertailee jäsenvaltioidensa perhepolitiikkaa tilastoiden muun muassa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. OECD:n tilastoihin voi tutustua tääl lä: Osallistumisasteet alle kolmivuotiaiden lasten kohdalla jäävät OECD Fa mi ly Databasen tilaston mukaan kaikissa muissa maissa paitsi Tanskas sa alle 60 %:n. Tässä ikäryhmässä Norjassa osallistumisaste oli 54,7 %, Ruotsissa 46,9 % ja Euroalueen keskiarvo oli 34,9 %. Suomen osal lis tu mis as te, 27,9 %, jää selkeästi muita Pohjoismaita alemmalle ta sol le ja myös Euroalueen ja OECD 28 maiden keskiarvon alapuolelle. (Var hais kas va tuk sen kehittämisen tiekartta; Opetus- ja kult tuu ri mi nis teriön julkaisuja 2017:30) 3 5-vuotiaiden ryhmässä osallistumisasteet ovat selkeästi kor keammal la tasolla, monessa maassa 90 %:n tuntumassa tai yli. Muissa Pohjois mais sa osallistumisasteet tässä ikäryhmässä ovat tilaston mukaan 95 %:n vaiheilla. Suomessa taas osallistumisaste on 73,8 %, mikä on

34 PÖYTÄKIRJA 4/ huo mat ta vas ti Suomen nuorempaa ikäryhmää korkeammalla tasolla, mut ta jää jälleen selvästi saman ikäryhmän tarkastelussa muiden Pohjois mai den ja myös Euroalueen ja 34 OECD maan keskiarvon ala puolel le. Euroopan Unionin strategian tavoitteena vuonna 2020 on, että osal lis tu mi nen varhaiskasvatukseen 4 vuotiailla olisi vähintään 95 %, mi tä lähelle siis muut Pohjoismaat yltävät, mutta mistä Suomi jää kauas. (Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta; Opetus- ja kult tuu ri minis te riön julkaisuja 2017:30) Ikäryhmien mukainen ja laajemman maajoukon avulla tehty tarkastelu vah ven taa kuvaa siitä, että Suomen alhainen osallistumisaste on jopa poik keuk sel li nen. Alle kolmivuotiaissa tavallinen selitys on lasten ko tihoi don tuki, mitä ei niin laajassa muodossa esiinny missään muualla maa il mas sa. Alhainen osallistumisaste myös vanhempien lasten ikäryh mäs sä on kuitenkin huomioitavaa. Suomessa on julkisesti tuettua var hais kas va tus ta, jonka laatu on kansainvälisissä vertailuissa hyvä, ja jo ta kontrolloidaan lailla. Lapsilla on myös subjektiivinen oikeus paikkaan varhaiskasvatuksessa. Näistä tekijöistä huolimatta osal lis tu mis aste on suhteellisen alhainen verrattuna moneen muuhun maahan, joissa mo ni näistä instituutioista on heikommalla tolalla. (Varhaiskasvatuksen ke hit tä mi sen tiekartta; Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30) Tätä selvitystä varten on tarkasteltu jokaisen Kauniaisten väes tö re kis te rissä olevan alle oppivelvollisuusikäisen lapsen sijoittuminen var hais kas vatus pal ve lui hin. Selvityksen yhteydessä todettiin, että Kauniaisissa lasten osal lis tu mis as te varhaiskasvatukseen on huomattavasti korkeampi kuin Suo mes sa keskimäärin. Varhaiskasvatuksen tiekartassa kuvailtu Suomen al hai nen varhaiskasvatukseen osallistumisaste ei tunnu pätevän Kau niaisis sa, jossa varhaiskasvatuksen osallistumisaste ylittää jokaisessa ikä luokas sa selvästi sekä Suomen keskiarvon että OECD:n keskiarvon. Selkein ero on nuorimmissa ikäluokissa. Huomiota herättää kuitenkin yksityistä var hais kas va tus ta käyttävien erittäin pieni osuus varsinkin vanhemmissa ikä luo kis sa verrattuna Suomen keskiarvoon. VakaVai-selvityksen mukaan erityisesti työntekijät ja lasten vanhemmat arvioi vat kriittisesti vuoden 2016 lakimuutosta, jossa lapsen subjektiivista oikeut ta varhaiskasvatukseen supistettiin ja lasten ja aikuisten välistä suh delu ku ja nostettiin. Osa kunnista on pitänyt subjektiivisen oikeuden ja suh delu vun ennallaan. Noin kaksi kolmasosaa kunnista on rajannut subjektiivista var hais kas va tus oi keut ta ja noin puolet kunnista on nostanut suhdelukua