MaisemaBIM. Nimikkeistö ja mallinnustarkkuus

Transkriptio

1 MaisemaBIM Nimikkeistö ja mallinnustarkkuus

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Yleiset periaatteet Raportin lukuohjeet Tiedonsiirron periaatteet Tiedonsiirtoformaatit Mallinnustarkkuuden liittyminen suunnitteluvaiheisiin Mallinnustarkkuuden pääperiaatteet Mallinnustarkkuus aihepiireittäin Ylin yhdistelmäpinta Alin yhdistelmäpinta Aluerajaukset Objektit Muurit ja portaat Kourut ja reunatuet Nimikkeistö Osuuden lukuohjeet Nimikkeistön täydennykset ja muutokset Nykyinen ja siirrettävä kasvillisuus Päällysteet ja pintarakenteet Kasvualustat ja katteet Istutukset Muu kasvillisuus Hulevesikourut Muurit Ympäristön taiderakenteet Kalusteet, varusteet ja välineet... 24

3 5. Mallinnustarkkuus suunnittelun eri vaiheissa rakennusosittain Nykyinen kasvillisuus Pinnat Päällysteet ja pintarakenteet Hulevesikourut Muurit Kasvualustat ja katteet Istutukset Muu kasvillisuus Ympäristön taiderakenteet Kalusteet, varusteet ja välineet Taiteviivojen geometriavaatimuksia Tietomallinnuksen jalkauttamisesta Jatkokehitys Attribuuttitiedon standardointi Kasvikirjastot Hulevesirakenteiden mallintaminen Abstraktien asioiden mallintaminen Varusteiden ja kalusteiden mallinnus Hoitoluokat Nuolet Havainnollistavat leikkaukset: pintojen ja taiteviivojen nimikkeet Ohjelmistokehitys IFC maisemasuunnittelun tiedonsiirtoformaattina Liitteet Liite 1. Taulukko: Täydennetty InfraBIM-nimikkeistö (.xls) Liite 2. Tilaajan muistilista (.pdf)... 40

4 1 1. Johdanto MaisemaBIM-kehitystyö aloitettiin esiselvityksellä, jonka tilaajina olivat Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki ja Vantaan kaupunki. Konsultteina toimivat Sitowise Oy, Ramboll Finland Oy, VSU Maisema-arkkitehdit Oy ja Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy. Hankkeessa määriteltiin lähtökohdat ja askelmerkit maisemasuunnittelun tietomallintamisen kehitystyölle. Keskeisiksi lähiajan toimenpiteiksi määriteltiin Yleisten Inframallivaatimusten (YIV) ja nimikkeistöjen (InfraBIM) täydentäminen. Tähän saakka sekä YIV että nimikkeistöt ovat olleet puutteellisia maisemasuunnittelun osalta, mutta tietomallipohjaisen suunnittelu- ja toteutusprosessin edistämiseksi on oleellista, että kaikki tekniikka-alat noudattavat yhtenäisiä ohjeita ja nimikkeistöjä. Näihin tarpeisiin on vastannut syksystä 2017 asti käynnissä ollut hanke, MaisemaBIM: Nimikkeistötyö ja mallinnustarkkuuden määrittely. Nimikkeistötyössä on selvitetty InfraBIM-nimikkeistön riittävyys ja puutteet tietomallipohjaisen maisemasuunnittelun yleissuunnitelmissa, puistosuunnitelmissa (hallinnolliset suunnitelmat) ja rakennussuunnitelmissa. Nimikkeistöön on esitetty täydennyksiä ja muutoksia. Mallinnustarkkuuden määrittelytyössä on määritelty mallintamisen perustason sisältö eli mallinnettava luovutusaineisto ja sen tarkkuus. Perustason tulee olla vaatimustasoltaan sellainen, että se on mahdollista saavuttaa, vaikka työkalut ja formaatit eivät ole vielä vakiintuneet. MaisemaBIM -kehitystyö on tehty vuorovaikutuksessa BuildingSMART Finlandin (bsf) kehitysryhmän kanssa. BSF ylläpitää ja koordinoi sekä YIV:n että nimikkeistöjen kehittämistä. Tällä hetkellä bsf:n koordinoimana tehdään yleisten inframallivaatimusten (YIV) päivitystyötä, joka julkaistaan alkuvuodesta Nykyinen YIV (2015) on monilta osin puutteellinen ja vaatii kauttaaltaan selkeytystä myös rakenteen ja käyttöliittymän osalta. Ohjausryhmä: Laura Yli-Jama Petra Rantalainen Ville Alajoki Heidi Burjam Heli Enberg Ville Sorvali Mikael Ahlfors Maiju Kivioja-Korhonen Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki Vantaan kaupunki Espoon kaupunki Espoon kaupunki Espoon kaupunki Espoon kaupunki Työryhmä: Iida Juurinen Vilma Pylkkö Lauri Axelsson Tiina Perttula Panu Putkonen Mari Antere Iivo Vänskä Juha Liukas Josefi ina Saarnikko Sami Kaleva Outi Palosaari Yrjö Ala-Heikkilä Ramboll Finland Oy Ramboll Finland Oy Ramboll Finland Oy Ramboll Finland Oy Ramboll Finland Oy Ramboll Finland Oy Sitowise Oy Sitowise Oy Sitowise Oy VSU Maisema-arkkitehdit Oy VSU Maisema-arkkitehdit Oy Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy Raportin taitto: Sara Seppänen Ramboll Finland Oy 1

5 1 Tätä raporttia lukiessa on olennaista huomioida, että työ on tehty läheisessä yhteistyössä infra-alan suunnittelijoiden kanssa ja näin ollen sisällössä korostuu infrasuunnittelun näkökulma. Ensisijaisesti ohjeet ovatkin tarkoitettu siihen, että niiden avulla voidaan työskennellä muiden infrasuunnittelun alojen kanssa tietomallipohjaisissa projekteissa. Ohjeita ja nimikkeistöjä voi hyödyntää myös esimerkiksi kiinteistöjen pihahankkeissa, mutta tulee muistaa, että ohjelmistoja on paljon erilaisia ja tämän työn puitteissa niiden antamia mahdollisuuksia ei ole tutkittu. Se mikä onnistuu tietyllä ohjelmistolla helposti ei välttämättä toimi kaikilla ohjelmistoilla. Kaikenlainen kehitystyö ja ohjelmistojen toimintojen tutkiminen on suotavaa, jotta voimme löytää toimivia työtapoja ja myös ohjata ohjelmistokehitystä niin, että saisimme mallintamisen työkaluja laajemmin käyttöön. Raportin esittämiin ohjeisiin ei tule myöskään suhtautua pysyvinä, vaan tarkoituksena on, että ohjeita muokataan sekä ohjelmistojen että tietotaidon kehittyessä. Nämä maisemabim-määritykset ovat nyt eräänlainen avaus, jolla pääsemme käsiksi tietomallintamisen maailmaan. Puutteista ja kehitysehdotuksista kannattaa työn ohessa raportoida buildingsmart Finlandin suuntaan, jotta tietomalliohjeiden tulevaan kehittämiseen saadaan aineistoa. Tässä työssä esitetty sisältö tullaan viemään osaksi InfraBIM-nimikkeistöä ja YIV-ohjeita. Niin pitkään kuin sisältöä ei ole vielä viety osaksi näitä, voidaan tämän raportin sisältöä käyttää mallipohjaisten hankkeiden ohjeistuksena. Tämä raportti ei kuitenkaan täydenny kehitystyön edistyessä, joten viimeisin nimikkeistö ja ohjeistus tulee aina tarkistaa osoitteista: /infrabim/infrabim-nimikkeisto ja /infrabim/yiv, ja käyttää tätä raporttia vain muuta ohjeistusta tukevana käsikirjana. Tämä raportti jakautuu useampaan osaan: Luvussa 3 on esiteltynä mallinnustarkkuuden määrittelyn periaatteet aihepiireittäin. Tämän osuuden on tarkoitus olla tiivis ja toimia myös maiseman tietomallien tilaajien tietopankkina. Luvussa 4 on esitetty muokattu ja täydennetty nimikkeistö, joka toimii päivitysehdotuksena nykyiseen InfraBIM-nimikkeistöön. Luvussa 5 esitellään rakennusosien mallinnustarkkuus rakennusoraryhmittäin jaoteltuna. Mallinnustarkkuus-kaaviot on suunniteltu on suunnattu ohjeiksi mallintaville suunnittelijoille. Luvussa 6-7 on vielä yleistä pohdintaa tietomallintamisen jalkauttamisesta ja koostettuna jatkokehitysaiheita. 2

6 2 2. Yleiset periaatteet 2.1. Raportin lukuohjeet Luku 3 esittelee mallinnustarkkuuden pääperiaatteet aihepiireittäin tiivistelmän omaisesti ja toimii samalla tilaajan ohjeina. Tarkemmissa kaavioissa luvussa 5 on esitetty geometrian esitystapa eri vaatimustasoille ja eri työvaiheille. Tämä osuus on enemmän suunnittelijalle suunnattu. Mallinnustarkkuus on esitetty nimikkeistöhierarkiakaavioissa (luku 4) käsiteltyjen rakennusosien osalta sekä ylimmälle ja alimmalle yhdistelmäpinnalle. Tietomallin tarkkuus- ja sisältövaatimukset on jaettu kahteen erilaiseen vaatimustasoon: perustaso ja tavoitetaso. Eri tavoitetasoja koskevat vaatimukset on ryhmitelty hierarkiakaavioissa eri väristen väripalkkien alle. Pääperiaatteet: Perustaso tulee olla kaikkien saavutettavissa ja sen mukaan voidaan tilata mallipohjaisia projekteja. Perustaso ei saa kuitenkaan olla rajoittava tekijä, vaan aina tulee olla mahdollista myös tehdä edistyneemmin ja tarkemmin, mikäli näin erikseen sovitaan Tavoitetaso on kokoelma tavoitteita, joiden toteuttamiseen ei välttämättä vielä ole työkaluja, eikä kukaan ole välttämättä vielä testannut tason mukaista työtapaa Tavoitetason sisältö siirtyy pikkuhiljaa perustasolle, pilottihankkeiden myötä Tavoitetason käyttäminen edellyttää aina vuoropuhelua tilaajan ja konsultin välillä, jotta voidaan löytää kunkin hankkeen kohdalla kehittämisen ydinasiat MaisemaBIM-mallinnustarkkuustyön sovitut tavoitteet Määritellään mallintamisen perustaso YIV-ohjeiden täydentämisen pohjaksi Poimitaan tavoitetasolle huomioita jatkokehityksen tueksi 3

7 Tiedonsiirron periaatteet Tässä raportissa on keskitytty määrittelemään tilaajalle luovutettavan tietomalliaineiston tarkkuutta ja tietosisältöä. Mallipohjainen suunnittelu on eri asia kuin tilaajalle luovutettava malliaineisto. Näin ollen tarkoituksena ei ole määritellä, miten varsinainen suunnittelun aikana tapahtuva mallintaminen tapahtuu. Raportin kaavioissa käsitellään mallinnustarkkuutta lähinnä geometrian näkökulmasta. Tällä hetkellä attribuuttitietoa ei voida juurikaan siirtää malleissa yleispätevällä tavalla, johtuen ohjelmistojen ja formaattien rajallisuudesta. Perustasolla mallinnettavien objektien tietosisällöksi riittävät luvun 4 mukaiset nimikkeet numerokoodeineen. Kaikkea toteutukseen vaadittavaa tietoa ei näin ollen voida toimittaa pelkkiin malleihin sisältyen. Nimikkeiden numerokoodeja voidaan kuljettaa muun muassa tason nimissä. Väylien inframallinnuksessa käytetään erillisiä nimikoodeja taiteviivoille ja pinnoille. Maiseman mallinnuksessa kuitenkin nimetään kaikki erityyppiset geometriat saman periaatteen mukaisesti riippumatta siitä, ovatko ne pintoja, taiteviivoja vai tilavarausmalleja. Tavoitetason tavoitteena voidaan pitää mallien tietosisällön kuljettamista attribuuttitietoina, jotka siirtyvät ohjelmistosta ja formaatista toiseen objektien ja pintojen mukana. Attribuuttitiedot on esitetty hierarkiakaavioissa alempina hierarkiatasoina. Tiedonsiirtoformaatin merkitys tiedonsiirrossa nousee esiin erityisesti luovutettaessa suunnitelmamalleja suunnittelijalta tilaajalle. Mallien pitäisi olla kaikkine tarvittavine tietoineen hyödynnettävässä muodossa niiden käyttötarkoitusta varten. Tällä hetkellä maisemasuunnittelussa käytettävillä ohjelmistoilla ei pystytä tuottamaan kattavasti avoimessa formaatissa siirrettäviä malleja, joiden tietosisältö olisi riittävä esimerkiksi suunnitelman toteutuksen tarpeisiin. Monet suunnitteluohjelmat kykenevät käsittelemään attribuuttitietoa ohjelmiston omassa natiiviformaatissa, mutta tietoa ei vielä saada siirtymään avoimessa formaatissa muiden ohjelmistojen ymmärtämään muotoon. Sen vuoksi maisemasuunnittelussa tullaan tarvitsemaan mallin lisäksi edelleen perinteisiä suunnitelmapiirustuksia ja muita täydentäviä dokumentteja tiedonsiirtoon ja arkistointiin. Attribuuttitietojen sisällöstä tehdään tulevaisuuden ohjelmisto- ja formaattikehitystyötä varten oma erillinen tarkempi määritystyö Tiedonsiirtoformaatit On toivottavaa, että maiseman tietomallinnuksessa otetaan käyttöön avoin tiedonsiirtoformaatti, joka soveltuu maisemasuunnitteluun ja ottaa huomioon alan erityistarpeet. Maisemasuunnittelu sijoittuu mallinnusteknisesti ajateltuna infrasuunnittelun ja rakennusarkkitehtuurin välimaastoon, eikä sovi täysin kumpaankaan lokeroon. Inframalleilla ja rakennusten tietomalleilla on toisistaan poikkeavat tietomallinimikkeistöt ja mallinnustarkkuusstandardit. Joitakin maiseman tietomalleja voidaan jo nykyisin siirtää Inframodel- ja IFC-muodoissa, mutta formaatteja tulisi tutkia ja kehittää. Tavoitteena voidaan pitää, että saman suunnitelman kaikki rakennusosat voitaisiin siirtää samassa formaatissa ja mallissa ilman, että eri osatehtäviin ja työvaiheisiin 4

8 2 tarvitaan eri suunnittelu- ja mallinnusohjelmistoja. Tässä työssä on keskitytty yhdistämään maiseman tietomallinnus osaksi inframallinnuksen tietomallistandardia, jossa on käytössä yhtenäistetty Inframodel-tiedonsiirtoformaatti. Tiedonsiirtoformaatit kehittyvät jatkuvasti ja kehitystä olisi suotavaa ohjata myös maisemasuunnittelun näkökulma huomioiden. Seuraavissa kappaleissa on esitelty maiseman mallinnuksen näkökulmasta muutama yleisesti käytössä oleva tiedonsiirtoformaatti. Avoimia, standardoituja tiedonsiirtoformaatteja ovat tällä hetkellä Inframodel ja IFC. Inframodel Inframodel (nyk. IM4) on kansallinen, avoin inframallien tiedonsiirtoformaatti, joka perustuu LandXML-formaattiin (XML = Extensible Markup Language) kansallisesti spesifi oituna. Formaattia käytetään pintojen, taiteviivojen ja pisteiden sekä niiden attribuuttien tiedonsiirtoon. IM-formaattia pystytään tällä hetkellä tuottamaan suoraan vain harvoilla ohjelmistoilla, jotka eivät ole pääasiallisesti maiseman suunnittelijoiden käytössä. Lisäksi IM-skeema käsittää toistaiseksi vielä hyvin rajallisen määrän attribuutteja. Formaatin alkumuotoa, XML-formaattia pystytään tosin tuottamaan joillakin suunnitteluohjelmistoilla ja muokkaamaan tekstinkäsittelyohjelmalla tai IM-formaattia tuottavalla ohjelmalla inframodel-spesifi kaatioiden mukaiseksi. Tämän vuoksi IM-formaatin tuottaminen on käytännössä aina oma vaiheensa suunnittelun lopuksi, ja aineistosta riippuen tuottamiseen voi kulua paljonkin aikaa. Formaatti soveltuu parhaiten lineaaristen, mittalinjaan sidottujen rakennusosien ja pintojen, kuten väylien esittämiseen. Inframodelin hyödyt korostuvat maanrakennustyömaan tehostamisessa, jossa on olennaisessa roolissa maansiirtokoneiden koneohjaus. Maisemasuunnittelussa mallit voivat olla muodoltaan rajattoman monimuotoisia, muitakin kuin pintoja, rakennekerroksia tai lineaarisia rakennusosia. Edellä mainituista syistä johtuen, inframodel-formaatti ei ole tällä hetkellä sellaisenaan hyödynnettävissä maiseman tietomallien siirtoon. Sen sijaan tässä työssä on pyritty löytämään maiseman mallinnusta varten nimikkeistö ja mallinnustarkkuus, jotka soveltuvat tiedonsiirtoon eri formaateissa. IFC IFC-tiedonsiirtoformaatti (Industry Foundation Classes) on arkkitehtien, rakenne- ja siltasuunnittelijoiden laajasti käyttämä kansainvälinen tiedonsiirtoformaatti. IFC-mallit voivat olla hyvin tarkkoja ja visuaalisesti kuvaavia. Arkkitehdeillä on rakennusten tietomallintamista varten käytössä oma standardijärjestelmänsä, Talo-2000, joka ei ulkotilojen osalta ole kattava maisemasuunnittelun käyttöön. Käytännössä IFC-formaatin yhteydessä voidaan kuitenkin käyttää mitä tahansa nimikkeistöä, esimerkiksi Infrabim-nimikkeistöä. Tällä hetkellä IFC-formaattia hyödynnetään pääsosin suunnittelun yhteensovituksessa, visualisoinnissa sekä urakkalaskennan apuna, ei niinkään työmaalla, automaatioon perustuvassa rakennustavassa. Tässä työssä olemme identifi oineet maisemasuunnittelun enemmän osaksi infrasuunnittelun kokonaisuutta kuin kappalemaista rakennusarkkitehtuuria, vaikka maisemansuunnittelussa esiintyy paljon myös kappalemaisia osia. Maisemasuunnittelun kannalta on olennaista tutkia tarkemmin myös tiedon siirtämistä IFC-formaatissa. IFC on kansainvälinen, nopeasti kehittyvä formaatti, ja kokeilujen perusteella se voisi soveltua hyvinkin kattavaan tiedonsiirtoon, rakennusosatyypistä ja tekniikka-alasta riippumatta. 5

9 2 CAD-piirustusohjelmien formaatit (dwg, dgn jne.) Useimmat CAD-suunnitteluohjelmat, kuten AutoCAD, MicroStation ja Vectorworks kykenevät kolmiulotteiseen mallinnukseen ja niiden toiminnallisuutta tietomallinnuksessa voidaan parantaa lisäosin. Yleisimmäksi tiedostonsiirtoformaatiksi eri ohjelmistojen välillä noussut dwg, joka on Autodesk-tuotemerkin oma suljettu tiedostomuoto, eli ns. natiiviformaatti. Sitä pystytään tuottamaan ja sisäänlukemaan monilla, maisemasuunnittelussa käytetyillä CAD-ohjelmistoilla, muillakin kuin Autodeskin omistamilla. Dgn on Bentley Systemsin omistamien ohjelmistojen CAD-formaatti. Nämä formaatit ovat kuitenkin tiedonsiirrossa kyseenalaisia, sillä formaatin tuotemerkin ja kehittämisoikeudet omistaa tietty yritys. Natiiviformaateissa ei pystytä siirtämään mallin osien attribuuttitietoja siten, että ne siirtyisivät kattavasti ohjelmasta toiseen. Dwg- ja dgn-formaatteja pystytään hyödyntämään silti monissa ohjelmistoissa, muun muassa kolmiuloitteisten mallien yhteensovituksessa ja jopa työmaalla. Nimikkeiden numerokoodeja voidaan kuljettaa tiedoston tasonimissä. Tiedostot nimetään YIV:n ohjeiden mukaan, hankekohtaisesti. Tietomalliselostukseen kuvataan mallien sisältö, jotta tiedetään mitä kukin malli sisältää, ja miten ne on nimetty. Tietomalliselostukseen kuvataan myös mallin mahdolliset puutteet. 6

10 Mallinnustarkkuuden liittyminen suunnitteluvaiheisiin Mallinnustarkkuuden määrittelyssä on kiinnitetty huomiota suunnitteluun prosessina sekä eri vaiheiden tarpeisiin. Hankkeiden alkuvaiheissa mallien on hyvä olla helposti työstettäviä. Pintojen työstämisessä kannattaa keskittyä tasauksen suunnitteluun ja ja korkomaailman yhteensovittamiseen eri suunnittelualojen rajapinnoissa. Esimerkiksi materiaalirajat kannattaa säilyttää helposti muokattavina, sillä tasaus päivittyy aina RS-vaiheeseen saakka. Lähempänä RS-vaihetta mallintamisen tarkkuus kasvaa, jolloin ratkaisut hioutuvat paikalleen ja yhteensovitus suunnitelman eri osa-alueiden kanssa on mahdollista. RS -vaiheen malli on jatkossa käytettävissä sekä työmaan että ylläpidon tarpeisiin. Alla on esiteltynä mallintamisen tarkkuus suurpiirteisesti suunnitteluvaiheittain. Tarkemmat kuvaukset löytyvät seuraavilta sivuilta. Yleissuunnitteluvaihe päätetään suunnittelun yleisratkaisut yleispiirteinen pinnantasaus 3D-muodossa aluerajausten, kuten materiaalirajojen esittämiseen riittää 2D-viivat yksittäiset objektimaiset kappaleet voidaan mallintaa 3D-objekteina Puistosuunnitteluvaihe sovelletaan YS-tasoa vastaavaa mallintamisen tarkkuutta ylimmän pinnan tarkkuus kasvaa taitorakenteiden sovittaminen pintojen kanssa aluemaisten kohteiden määrälaskentaa varten 2D-aluerajaus on riittävä tarvittaessa 2D-rajauksella voidaan ottaa 3D-pinnasta määrätieto yksittäiset kohteet ovat laskettavissa 3D-objekteista Rakennussuunnitteluvaihe pinnat ovat tärkeitä, niitä voidaan hyödyntää työmaalla koneohjauksessa perustasolla aluemaisissa kohteissa käytetään pääosin 3D-rajausta 3D-taiteviivoja voidaan hyödyntää työmailla yksittäiset kohteet toteutetaan objekteina, kuten aiemmissa suunnitteluvaiheissa alapintoja mallinnetaan erikseen mm. kantavien kasvualustojen osalta TAVOITETASO Tavoitetilassa kaikissa suunnitteluvaiheissa kaikki osat mallinnetaan 3D-muodossa. Toistaiseksi se ei vielä onnistu kohtuullisella työpanoksella ohjelmistojen puutteiden vuoksi. Tavoitetasolta on kuitenkin järkevää poimia hankekohtaisesti yksittäisiä mallinnettavia elementtejä, tai testata tarkempaa mallintamista vaikkapa rajatulla alueella. 7

11 Mallinnustarkkuuden pääperiaatteet Ei-mallinnettavat suunnitelma-asiat esitetään perinteisissä suunnitelma-asiakirjoissa. Aineiston määräävyysjärjestys on sovittava hankekohtaisesti. Tasaus (ylin yhdistelmäpinta) PERUSTASO Kappalemaiset kohteet: (puut, yksittäispensaat, kalusteet ja varusteet) 3D-tilavuuskappaleina, istutuskuopat ja perustukset kulkevat mukana objekteissa (paitsi kantavat kasvualustat) Aluerajaukset 2D- tai 3D- taiteviivoina (esim. istutusalueet ja eri pintamateriaalit) Muurit ja portaat tilavarauksena (maanpäälliset) Kourut ja reunatuet 2D- tai 3D- taiteviivoina Tietosisältö nimikkeissä, ks. Kaaviot sivu 16 KESKEISET HYÖDYT? Tasaus toimii sekä suunnittelun että mallintamisen perustana Objektien mukana tieto rakentamiseen ja kunnossapitoon Yhteensovittaminen muiden tekniikka-alojen kanssa Massalaskennat Määrälaskennat TAVOITETASO Tasaus (ylin yhdistelmäpinta) Alapinta mallinnetaan (sis. Istutuskuopat, kasvualustan alapinnat ja perustukset) Kappalemaiset kohteet Rakennekerrokset mallinnetaan Aluerajaukset pintoina (esim. istutusalueet ja eri pintamateriaalit) Muurit ja portaat objekteina Kourut ja reunatuet objekteina Luovutusmalliin sisällytetään myös attribuuttitietoa KESKEISET HYÖDYT? Erilaisten alapintojen ja rakennekerrosten hyödyt työmaalla Tarkemmat massalaskennatnat VAATII PILOTOINTIA JA KEHITYSTÄ! 8

12 3 3.Mallinnustarkkuus aihepiireittäin 3.1. Ylin yhdistelmäpinta Perustaso yleis-, puisto-, rakennussuunnittelu: Mallinnetaan pintana (ks. alla mainitut seikat huomioiden) YS- ja PS- vaiheissa yhdistelmäpinnassa tulee sallia epäjatkuvuuskohdat liittymäkohdissa (max 1 m) Aukkojen tilkitseminen on manuaalista työtä, joka vie suunnittelualueen koosta riippuen paljon resursseja, eikä tarvetta täydelliselle pinnalle ole ennen rakentamista Epäsäännöllisyys kolmion sivun pituudessa hyväksytään 10 mm:n ja 10 metrin välillä kolmiopinnassa, sillä maiseman muotoilu saattaa edellyttää joissakin kohdin tarkempaa kolmiointia. Ks. tarkemmat määrittelyt kaavio kappale 5 MIKÄ ON YLIN YHDISTELMÄPINTA? Maisemasuunnittelussa ylin pinta sisältää useimmiten viherpintojen lisäksi muita erityyppisiä alueita väylät/käytävät/aukiot (hardscapes) Pidemmällä suunnittelussa (viimeistään RS-vaiheessa) näiden eri tyyppisten alueiden tasaus suunnitellaan todennäköisesti erillisissä paloissa, jotka taas luovutusmateriaalia varten yhdistetään yhdistelmäpinnaksi = Ylin yhdistelmäpinta Alkuvaiheen laajempi, yleispiirteinen tasaus (YS, PS) on kuitenkin useimmiten järkevää tehdä laajemman pinnan avulla = Ylin yhdistelmäpinta Mihin yleispiirteistä tasausta tarvitaan? Yleispiirteiseen pintaan voidaan sitoa 3D-objekteja, tiputtaa aluerajauksia jne. Käytännössä mallipohjainen suunnittelu vaatii aina perustakseen pinnan Voidaan hahmottaa alueen tasausta kokonaisuutena Jos tasaus ei muutu, alustavana tasauksena voidaan käyttää myös nykyistä maanpintaa Esimerkki ylimmästä yhdistelmäpinnasta, johon on yhdistetty raittien ja ympäristön tasaus. 9

13 Alin yhdistelmäpinta Perustaso YS/PS: Ei mallinneta. Yksittäiset kaivannot (esim. puiden kasvualusta, kalusteiden perustukset) 3D-tilavuuskappaleena Perustaso RS: Mallinnetaan pintana. Yksittäiset kaivannot 3D-tilavuuskappaleena. Kovien pintojen ja kantavien kasvualustojen alapinnat mallinnetaan taiteviivoina tai pintoina. Tavoitetaso RS: mallinnetaan alin yhdistelmäpinta, joka sisältää kasvirakenteiden ja muiden alueiden vaatimien rakenteiden alapinnat Tieto alapinnasta on tärkeä rakentamisvaiheessa! vrt. nykyisillä työkaluilla, 3D-objektin siirtyessä joudutaan mallintamaan kaivanto ja sen liittyminen alapintaan uudelleen (interaktiivisuuden puute) MIKÄ ON ALIN YHDISTELMÄPINTA? Alin yhdistelmäpinta määrittää rakenteiden ja istutusalueiden alimman kaivutason. Joidenkin kohteiden osalta kaivupinta voi sisältyä erikseen tilavaraukseen. 10

14 Aluerajaukset Aluemaiset rakennusosat Perustaso YS ja PS: 2D-aluerajaukset, suunnittelun alkuvaiheessa ylin yhdistelmäpinta on olennaisempi. Yhdistelmäpinnan avulla aluerajauksia voi halutessaan esittää 3D-muodossa Perustaso RS: 3D-aluerajaukset tai pinta Tavoitetaso RS: Kukin materiaali/alue mallinnetaan omana pintanaan (yläpinta) Tämänhetkisillä työkaluilla mallinnettaessa on riski, että aluemaisten pintojen ja varsinaisen pinnantasauksen välille syntyy suunnitelmamuutosten myötä ristiriitoja, kun sama pinta on useampana duplikaattina ilman, että niiden välillä on interaktiivisuutta. Tässä on eroja käytettävien ohjelmien suhteen ja asia vaatii lisätutkimusta. Mitä ovat aluemaiset rakennusosat? päällysteet aluemaiset viherpinnat (nurmet, niityt, perenna- ja pensasalueet) Esimerkkikuvassa on mallinnettu ylin yhdistelmäpinta ja siihen liittyvät pintamateriaalien aluerajaukset 3D-aluerajauksina. 11

15 Objektit Perustaso YS, PS, RS: Seuraavat mallinnetaan 3D-tilavuuskappaleena Puut ja yksittäispensaat kasvualustoineen Kalusteet, varusteet, välineet (maanpäällinen osa) Perustaso RS: Mallinnetaan edellisten lisäksi myös kalusteiden ja varusteiden perustukset Esimerkkejä kolmiulotteisista tilavarausmalleista. Ylemmässä esimerkissä on perustukset mukana. Työkone voi tallentaa kaivannon tarkemmat tiedot omaisuudenhallintaa varten 3D-tilavuuskappaleen tulee sisältää myös pistemäinen sijaintitieto x, y, z (z = maanpinnan korko), mitä hyödynnetään esim. omaisuudenhallinnassa ja visualisoinnissa Puut ja yksittäispensaat: z puun tyvi (= maanpinnan korko), x ja y rungon keskellä Kalusteet: z maanpinnan korko, x ja y kiinni objektissa (keskikohtaa tai tiettyä kulmaa ei voida määrittää eri mallisille kalusteille) Tavoitetaso RS: Kasvualustojen alapinnat mallinnetaan pintoina Kasvualustat mallinnetaan kokonaisuudessaan pintoina, sis. luiskat Kaivannot yhdistetään osaksi alinta yhdistelmäpintaa Nykyisillä työkaluilla, tilavarauksen siirtyessä joudutaan mallintamaan kaivanto ja sen liittyminen alapintaan uudelleen (interaktiivisten työkalujen puute, mekaanisessa mallinnuksessa virheiden ja ristiriitojen riski kasvaa) 12

16 Muurit ja portaat Perustaso YS, PS: Mallinnetaan maanpäällisenä 3D-tilavuuskappaleena tai 3D-viivana muurin yläpinta (selkeät linjamaiset muurit) Perustaso RS: maanpäälliset osat + perustukset 3D-tilavuuskappaleena Tavoitetaso YS, PS, RS: mallinnetaan alusta alkaen fiksuna 3D-tilavuuskappaleena (parametrisesti) HUOM! Taitorakenteet mallinnetaan taitorakenteiden mallinnusohjeiden mukaan Ohjelmistovalinnan vaikutus mallinnustapaan on suuri muurien ja portaiden kohdalla Osalla ohjelmistoista on tällä hetkellä hyvä mallintaa pintoja (esim. Civil3D) ja toisilla objekteja (esim. Revit ja Vectorworks Landmark) Hankekohtaisesti tilaisuuksia keskittyä erityyppisten rakennusosien mallintamisen kehittämiseen? Huom! Nimikkeistössä jako ja (taitorakenteet) 13

17 Kourut ja reunatuet Perustaso YS, PS: 2D-viiva Perustaso RS: 3D-taiteviiva kourut: kourun pohja ja yläreunat Reunatuet: yläreunat ja näkyvä alareuna Tavoitetaso YS, PS, RS: mallinnetaan alusta alkaen 3D-tilavuuskappaleena Ohjelmistovalinnan vaikutus mallinnustapaan on myös kourujen ja reunatukien kohdalla Osalla ohjelmistoista on tällä hetkellä hyvä mallintaa pintoja ja taiteviivoja (esim. Civil3D), toisilla 3D-tilavuuskappaleita (esim. Revit ja Vectorworks Landmark) 14

18 4 4. Nimikkeistö 4.1. Osuuden lukuohjeet Nimikkeistöä on täydennetty maisemasuunnittelun kannalta oleellisilta alueilta. Seuraavilla sivuilla olevissa kaavioissa on esitetty nimikkeistön kohtia, joissa nimikkeistöä on täydennetty ja järjestetty uudestaan sekä ehdotettu uusia nimikkeitä. Kaavioissa alanimikkeille on merkitty olemassa olevat tai uudet numeroinnit. Alanimikkeiden on ajateltu myöhemmässä vaiheessa siirtyvän ominaisuustiedoksi, kun ne saadaan aikanaan siirtymään tietomallien formaateissa kattavasti eteenpäin. Nimikkeistön täydennyksissä on hyödynnetty soveltuvilta osin InfraRYL-koodeja sekaannusten välttämiseksi. Nimikkeistökaavioihin merkityt numeroinnit ovat nykyisen InfraBIM-nimikkeistön mukaisia. Kaavioihin on esitetty: Uudet ylänimikkeet vihreällä värillä Uudet alanimikkeet ja numerot ovat sinisellä värillä Ominaisuustietoja ei voida vielä pääsääntöisesti sisällyttää malleihin, joten ne on luokiteltu tavoitetasolle Ominaisuustiedot eli attribuutit tulisivat olla mahdollisimman pitkälle standardoituja, jotta samaa tarkoittavat asiat on kirjattu samoin. Tämä on edellytys esimerkiksi määrälaskennalle. Tässä työssä esitetyt attribuutit ovat suunnitelmissa yleisesti esitettyjä rakennusosien ominaisuuksia. Attribuutti lisätiedot on sellaisia tietoja varten, joita ei voida standardoida tai jotka ovat harvinaisia tietoja. Lisätietoihin voidaan sijoittaa mahdollinen tuotekoodi tai viittaus tarkempaan suunnitelmaan. Tällä hetkellä useimpien kaavioiden esittämää ominaisuustietoa ei voida siirtää eri ohjelmistojen ymmärtämissä avoimissa formaateissa ohjelmistojen ja formaattien rajallisuudesta johtuen. Perustasolla mallinnettavien objektien tietosisällöksi riittävät luvun 4 mukaiset nimikkeet numerokoodeineen (ks. hierarkiakaaviot alkaen seuraavalta sivulta). Nimikkeiden numerokoodeja voidaan kuljettaa esimerkiksi tiedoston tasojen nimissä. Joidenkin pintojen ominaisuustietoja voidaan tällä hetkellä siirtää avoimessa muodossa Inframodel-muodossa (nyk. IM4). Lisää ominaisuustietojen siirtämisestä, ks. luku 2. 15

19 Nimikkeistön täydennykset ja muutokset Nykyinen ja siirrettävä kasvillisuus Nykyinen kasvillisuus TAVOITETASO PERUSTASO Poistettavat hyötypuut - kasvillisuustyyppi - poistotapa Poistettava kasvillisuus Poistettava muu kasvillisuus Siirrettävä kasvillisuus - kasvillisuustyyppi - siirtotapa Suojattava ja säilytettävä kasvillisuus - kasvillisuustyyppi - suojaustapa - kunnostustoimenpiteet Ominaisuustietoja ei voida vielä pääsääntöisesti sisällyttää malleihin/ tiedonsiirtoaineistoon Uudet ylänimikkeet ovat vihreällä, uudet alanimikkeet ja niiden numerot on merkitty sinisellä värillä. Nimikkeet on jaoteltu InfraRYLiä mukaillen Nykyisen InfraBIM-nimikkeistön logiikka ei ole toimiva nykyisten ja poistettavien rakenteiden ja kasvillisuuden osalta. Nykyisen kasvillisuuden nimikkeet ehdotetaan muutettaviksi siten, että säilytettävät ja suojattavat puut ja kasvillisuus erotetaan omiksi nimikkeiksi poistettavista ja siirrettävistä. Sama ongelma olevien rakenteiden nimikkeissä toistuu rakenteissa, rakennuksissa, tukirakenteissa ja silloissa.tämä osio tullaan todennäköisesti uudistamaan tulevien nimikkeistöpäivityksien yhteydessä. 16

20 Päällysteet ja pintarakenteet Päällysteet ja pintarakenteet TAVOITETASO PERUSTASO Sidotut päällysrakenteet - materiaali (esim. asfaltti) - materiaalin tarkennus (esim. asfalttityyppi) - väri - raekoko - sideaine - tuotekoodi/viite Pintaukset - materiaali - materiaalin tarkennus - väri - raekoko - sideaine - tuotekoodi/viite Ladottavat pintarakenteet - materiaali - materiaalin tarkennus - pintakäsittely - väri - kivikoko - ladonta - saumaus - asennuskerros - tuotekoodi/viite Sitomattomat pintarakenteet - materiaali - materiaalin tarkennus - väri - raekoko - tuotekoodi/viite Erityispintarakenteet Turva-alustat - materiaali - pintakäsittely - väri - asennus-/rakentamistapa - tuotekoodi/viite Ominaisuustietoja ei voida vielä pääsääntöisesti sisällyttää malleihin/ tiedonsiirtoaineistoon Mustalla merkityt alanimikkeet ja numeroinnit ovat nykyisen InfraBIM-nimikkeistön mukaisia. Aiemmat nimikkeet, joita on eroteltu esim. materiaalin mukaan, on karsittu Materiaali on attribuuttitietoa Esim. turva-alustat ja asfalttimaalaukset kuuluvat erityispintarakenteisiin. Tuotekoodi/viite voi olla viittaus tarkempaan suunnitelmaan, malliin tai kuvaukseen. 17

21 Kasvualustat ja katteet Kasvualustat ja katteet TAVOITETASO PERUSTASO Tuotteistetut kasvualustat Paikalla tehtävät kasvualustat Kasvualustatyyppi Juurtumiskerros - Ravinteisuustyyppi - Raekoko - Maanparannus, lannoitus - Kerrospaksuus - Todentaminen Perusmaa - Raekoko - Ravinteisuustyyppi - Orgaanisen aineksen määrä - Maanparannus, lannoitus - Kerrospaksuus - Todentaminen Pohjamaa - Materiaali - Todentaminen Kasvualustat Katteet Kantavat kasvualustat Kasvualustatyyppi - Ravinteisuustyyppi - Raekoko Tukirakenne - Raekoko Tekotapa (syöttämällä tehty / esisekoitettu) Kasvualustojen erikoisrakenteet Vettä pidättävä kerros Materiaali Raekoko Tuotetieto Kasvualustan erikoisrakenteet voivat olla esim. vettä pidättävä savikerros, suodatinkerros tai biohiilikerros. Kerroksen tilavaraus olisi hyvä huomioida mallinnuksessa. Muut kasvualustarakenteet Materiaali Kerrospaksuus Orgaanisen katteen laatuvaatimus Nimikkeistöä on täydennetty. Merkityt numeroinnit ovat nykyisen InfraBIM-nimikkeistön mukaisia. Uudet alanimikkeet ja numerot ovat sinisellä värillä. 18

22 Istutukset Istutukset TAVOITETASO PERUSTASO Lehtipuut Puut Metsitykset Havupuut - tunnus - tieteellinen nimi(kytkeytyy tunnukseen) - suomenkielinen nimi - kpl tai m2 - taimikorkeus (havupuut) - rym (lehtipuut) - taimityyppi - lisäyslähde tai kanta - monirunkoisuus - leikkaus/kasvun ohjaus Lehtipensaat - tieteellinen nimi - suomenkielinen nimi - metsitystaimien %-osuudet - kpl tai m2 - taimikorkeus - taimityyppi - lisäyslähde tai kanta Pensaat ja köynnökset Havupensaat Köynnökset - tunnus - tieteellinen nimi (kytkeytyy tunnukseen) - suomenkielinen nimi - taimiväli - riviväli - kpl tai m2 - taimikoko - taimityyppi - lisäyslähde tai kanta - rungollinen/monirunkoisuus - leikkaus/kasvun ohjaus Perennat ja heinät Perennat Perennamatot - tunnus - tieteellinen nimi(kytkeytyy tunnukseen) - suomenkielinen nimi - taimiväli - riviväli - kpl tai m2 - taimikoko - taimityyppi - lisäyslähde tai kanta Heinät Sipuli- ja mukulakasvit - tunnus - tieteellinen nimi (kytkeytyy tunnukseen) - suomenkielinen nimi - taimi- ja riviväli / kylvötiheys - kpl, kpl/m2 tai m2 - sipulikoko/ taimikoko - taimityyppi Kausikasvit - tunnus - tieteellinen nimi(kytkeytyy tunnukseen) - suomenkielinen nimi - taimiväli - riviväli - kpl tai m2 - taimikoko - taimityyppi Ominaisuustietoja ei voida vielä pääsääntöisesti sisällyttää malleihin/ tiedonsiirtoaineistoon Istutusten alanimikkeitä on muokattu ja yhdistetty toisiinsa. Merkityt numeroinnit ovat nykyisen InfraBIM-nimikkeistön mukaisia. Alanimikkeiden uudet numerot on sinisellä värillä. Lajien ja lajikkeiden lyhenteet vakioidaan, joista tulee virallinen koodi/tunnus. Koodin muodostuminen tieteellisen nimen alkukirjaimista (kaksi ensimmäistä kirjainta suvun ja kaksi lajin nimestä). Määritellään päivityslogiikka lajikkeiden lisääntymistä varten. 19

23 Muu kasvillisuus Nurmi ja niittyverhoukset, siirteet TAVOITETASO PERUSTASO Kylvönurmikot Siirtonurmikot - laatuluokka hoitoluokka - siemenseos (g/m2) - kylvömäärä - ala (m2) - määrä (kg/g) - tekotapa, jos poikkeava kylvönurmista Nurmikot Niityt Maisemapellot Metsänpohjakasvillisuus Emulsiokylvönurmikot Kylvöniityt - laatuluokka hoitoluokka - siemenseos (g/m2) - suojaheinäseos (g/m2) - kylvömäärä - ala (m2) - määrä (kg/g) - tekotapa, jos poikkeava kylvöstä Niittysiirteet Kuntta - Kasvillisuustyyppi - varpujen/kasvilajien vähimmäis tai % -osuus siirteessä - palakoko - hoitoluokka - ala (m2) - tekotapa Muu metsänpohjakasvillisuus Ominaisuustietoja ei voida vielä pääsääntöisesti sisällyttää malleihin/ tiedonsiirtoaineistoon Nimikkeistöä on täydennetty. Merkityt numeroinnit ovat nykyisen InfraBIM-nimikkeistön mukaisia. Uudet ylänimikkeet ovat vihreällä. Uudet alanimikkeet ja numerot ovat sinisellä värillä. 20

24 Hulevesikourut TAVOITETASO PERUSTASO Kouruelementit - materiaali - pintakäsittely - väri - linjakuivatuskourun kannen tyyppi - asennustapa - tuotekoodi/viite Hulevesikourut Ladottavat kourut - materiaali - väri - kivikoko - saumaus - tuotekoodi/viite Valettavat kourut - materiaali - väri - seostyyppi - tuotekoodi/viite Ominaisuustietoja ei voida vielä pääsääntöisesti sisällyttää malleihin/ tiedonsiirtoaineistoon Uusia alanimikkeitä on luotu, koska niillä on erilaiset attribuutit. Alanimikkeet voisi myös yhdistää, jolloin tulisi uudeksi attribuutiksi Kourutyyppi ja attribuuteista käytettäisiin vain sopivia. Alanimikkeitä on numeroitu. Uudet alanimikkeet ja niiden numerot on merkitty sinisellä värillä. (RO-nimikkeistössä nelinumeroiset koodit, niistä muokattu edelleen InfraBIM-nimikkeistön kuusinumeroiset koodit) 21

25 Muurit TAVOITETASO PERUSTASO Ladottavat muurit Elementtimuurit Muurit Kivikorimuurit Attribuutit kaikissa: - materiaali - materiaalin koko (kivikoko, elementin koko) - pintakäsittely/verhous - väri - kiinnitys - saumaus - perustukset - tuotekoodi/viite (esim. viittaus taitorakennemalliin) Paikalla valettavat muurit Ominaisuustietoja ei voida vielä pääsääntöisesti sisällyttää malleihin/ tiedonsiirtoaineistoon Uudet alanimikkeet ja niiden numerot on merkitty sinisellä värillä. Muurien alanimikkeet voisivat olla myös attribuuttina Muurityyppi Tässä linkitys taitorakenteisiin tärkeää! 22- alkuisissa nimikkeissä tilaa rajaavat muurit 44- alkuisissa nimikkeissä rakennustekniset muurit (aiemmin jako alle ja yli 70cm) 22

26 Ympäristön taiderakenteet TAVOITETASO PERUSTASO Ympäristön taiderakenteet Ympäristötaide - perustukset - taiteilijan nimi - teoksen nimi - materiaali - kunnossapito (ja tarkistukset) - viite tarkempaan suunnitelmaan Taideteokset Ominaisuustietoja ei voida vielä pääsääntöisesti sisällyttää malleihin/ tiedonsiirtoaineistoon 23

27 Kalusteet, varusteet ja välineet TAVOITETASO PERUSTASO Kalusteet Leikkivälineet Kalusteet, varusteet ja välineet Liikuntavälineet Jäte- ja roska-astiat Säilytysvarusteet Attribuutit kaikissa: - kaluste-/varustetyyppi (penkki, keinu, monitoimileikkiväline, roska-astia..) - koko (tyypin mukaan, esim. roska-astiat tilavuutena, penkit pituutena) - esteetön (k/e) - putoamiskorkeus (valinnainen) - pintakäsittely - väri - asentamistapa (esim. pylvääseen kiinnitetty) - perustukset - kunnossapito (ja tarkistukset) - tuotekoodi/viite (tärkeä varsinkin monitoimileikkivälineiden kuvauksessa) Kasvillisuusvarusteet Muut kalusteet ja varusteet Ominaisuustietoja ei voida vielä pääsääntöisesti sisällyttää malleihin/ tiedonsiirtoaineistoon Uudet alanimikkeet ja niiden numerot on merkitty sinisellä värillä. Tässä on useita valinnaisia attribuutteja Kaluste-/varustetyypin mukaan. Tuotekoodi/viite voi olla viittaus tarkempaan suunnitelmaan, malliin tai kuvaukseen. HUOM! Taideteokset on siirretty Ympäristön taiderakenteet alanimikkeeksi. 24

28 5 5.Mallinnustarkkuus suunnittelun eri vaiheissa rakennusosittain 5.1. Nykyinen kasvillisuus Nykyinen kasvillisuus PS = Puistosuunnitelma KS = Katusuunnitelma TS = Tiesuunnitelma Poistettava kasvillisuus Siirrettävä kasvillisuus Suojattava ja säilytettävä kasvillisuus Poistettavat hyötypuut Poistettava muu kasvillisuus YS PS KS TS RS Aluemaiset: 2D-aluerajaus tai pinta Yksittäiset puut ja pensaat: sijainti pisteenä xyz Aluemaiset: 2D-tai 3D-aluerajaus tai pinta. Yksittäiset kasvit: sijainti pisteenä xyz Aluemaiset: 3D-aluerajaus tai pinta Yksittäiset kasvit: säilytettävät 3D-objektina. Poistettavat ja siirrettävät sijainti pisteenä xyz Pistepilviaineistoa tai kopterikuvattua 3D-valokuvamallia voidaan käyttää sellaisenaan suunnitelma-, yhdistelmätai visualisointimallissa RGB-väritettynä tai muodostamalla siitä leikattu kolmiomalli latvustosta. Siirrettävä kasvillisuus merkitään nuolella, jolla alku- ja loppusijainti. Olevan kasvillisuuden rajaus nimetään siirrettävän kasvillisuuden nimikkeellä -> uusi sijainti istutettavan kasvin nimikkeellä. PERUSTASO TAVOITETASO 25

29 Pinnat Ylin yhdistelmäpinta Alin yhdistelmäpinta YS PS KS TS RS Ylin yhdistelmäpinta Mallinnetaan pintana (sis. taiteviivat) Epäsäännöllisyys kolmioiden koossa ja suunnissa sallitaan. Ylin yhdistelmäpinta Mallinnetaan pintana (sis. taiteviivat) Epäsäännöllisyys kolmioiden koossa ja suunnissa sallitaan. Ylin ja alin yhdistelmäpinta Mallinnetaan pintana (sis. taiteviivat) Kolmiointi epäsäännöllisillä alueilla: Epäsäännöllisyys kolmion sivun pituudessa hyväksytään 10 mm:n ja 10 metrin välillä Yksittäiskasvien kasvualustojen alapintoja tai kalusteiden ja varusteiden perustusten kaivantoja ei tarvitse liittää alimpaan yhdistelmäpintaan Pintojen ei tarvitse olla jatkuvia muurin tai säilyvän, nykyisen pinnan kohdalla = pinnassa sallitaan aukot YS: Ylin yhdistelmäpinta PS: Ylin ja alin yhdistelmäpinta, joissa on mukana kasvualustat ja perustukset RS: Ylin ja alin yhdistelmäpinta, joissa on mukana kasvualustat ja perustukset Lisäominaisuus: Pyöristys taiteviivan kohdalla ominaisuustietona PERUSTASO TAVOITETASO 26

30 Päällysteet ja pintarakenteet Päällysteet ja pintarakenteet Sidotut päällysrakenteet Pintaukset Ladottavat pintarakenteet Sitomattomat pintarakenteet Erityispintarakenteet Turva-alustat YS PS KS TS RS 2D-aluerajaus 2D-aluerajaus (ylin yhdistelmäpinta on oleellisempi tässä vaiheessa. 2D -rajaus on riittävä määrälaskentaa varten) 3D-aluerajaus tai mallinnetaan pintana (sis. taiteviivat) YS: 3D aluerajaus PS: Mallinnetaan pintana (sis. taiteviivat) RS: Mallinnetaan pintana (sis. taiteviivat) Lisäominaisuus: Pyöristys taiteviivan kohdalla ominaisuustietona PERUSTASO TAVOITETASO 27

31 Hulevesikourut Hulevesikourut Kouruelementit Ladottavat kourut Valettavat kourut YS PS KS TS RS linjaus 2D-viivana linjaus 2D- tai 3D-taiteviivana (vesijuoksu eli kourun pohja) linjaus 3D-taiteviivoina (sis. kourun pohja ja reunat) YS: Kourun mallintaminen älykkäänä 3D-objektina alusta alkaen PS: Kourun mallintaminen älykkäänä 3D-objektina alusta alkaen RS: Kourun mallintaminen älykkäänä 3D-objektina alusta alkaen + pintaa määrittävä 3D-taiteviiva PERUSTASO TAVOITETASO 28

32 Muurit Muurit Ladottavat muurit Elementtimuurit Kivikorimuurit Paikalla valettavat muurit YS PS KS TS RS 2D-aluerajaus / linjaus 2D-viivana 3D-aluerajaus (yläpinta) tai maanpäälliset osat 3D-tilavuuskappaleena Maanpäälliset osat + perustukset 3D-tilavuuskappaleena Huom! Yhteistyö/yhteensovitus rakennesuunnittelun kanssa. Tukimuurit rakennusosanimikkeissä 44-alkuiset nimikkeet, joilla on omat mallinnusvaatimuksensa. YS: Muurin mallintaminen älykkäänä 3D-objektina alusta alkaen PS: Muurin mallintaminen älykkäänä 3D-objektina alusta alkaen RS: Muurin mallintaminen älykkäänä 3D-objektina alusta alkaen + pintaa määrittävä 3D-taiteviiva PERUSTASO TAVOITETASO 29

33 Kasvualustat ja katteet kasvualustat ja katteet kasvualustat katteet Tuotteistetut kasvualustat Paikalla tehtävät kasvualustat Kantavat kasvualustat Kasvualustojen erikoisrakenteet YS PS KS TS RS Puiden- ja yksittäispensaiden kasvualusta: 3D-tilavuuskappale(osa puuobjektia, ks Istutukset) Muut: ei mallinneta Puiden- ja yksittäispensaiden kasvualusta: 3D-tilavuuskappale (osa puuobjektia, ks Istutukset) Kantavat kasvualustat: 2D-aluerajaus Aluemaiset nurmi-, pensas- ja perennaistutukset, kasvualusta: ei mallinneta Katteet: ei mallinneta Puiden- ja yksittäispensaiden kasvualusta: 3D-tilavuuskappale (osa puuobjektia, ks Istutukset) Kantavat kasvualustat: alapinta (sis. taiteviivat) Aluemaiset nurmi-, pensas- ja perennaistutukset, kasvualusta: kasvualustan alapinnan 3D-aluerajaus Katteet: katteen yläpinnan 3D-aluerajaus Aluemaiset istutukset Kasvualustat: YS: ei mallinneta PS: kaivanto pintoina (sis. luiskat ja taiteviivat) RS: kaivanto pintoina (sis. luiskat ja taiteviivat) Katteet: YS: ei mallinneta PS: yläpinta (sis. taiteviivat) RS: yläpinta (sis. taiteviivat) PERUSTASO TAVOITETASO 30

34 Istutukset Istutukset puut metsitykset pensaat ja köynnökset perennat ja heinät sipuli- ja mukulakasvit kausikasvit lehtipuut havupuut lehtipensaat havupensaat köynnökset perennat perennamatot heinät YS PS KS TS RS Yksittäiset puut ja pensaat: Sijainti pisteenä (koordinaatti xyz) + 3D-tilavuuskappale (sis. kasvualustan, latvuksen laajuuden ja puilla rungon) Aluemaiset: 2D-aluerajaus (2D-rajausta käytetään, koska suunnitteluratkaisut vaihtuvat seuraavissa suunnitteluvaiheissa. 2D-rajaus on riittävä määrälaskentaan tässä suunnitteluvaiheessa) Yksittäiset puut ja pensaat: Sijainti pisteenä (koordinaatti xyz) + 3D-tilavuuskappale (sis. kasvualustan, latvuksen laajuuden ja puilla rungon) Aluemaiset: 2D-aluerajaus Yksittäiset puut ja pensaat: Sijainti pisteenä (koordinaatti xyz) + 3D-tilavuuskappale (sis. kasvualustan, latvuksen laajuuden ja puilla rungon) Aluemaiset: 3D-aluerajaus (Ylin yhdistelmäpinta vakiintuu tässä suunnitteluvaiheessa, jolloin rajaukset voidaan tiputtaa pintaan) Aluemaiset YS: 3D-aluerajaus PS: kasvillisuusalueet mallinnetaan pintoina (sis. taiteviivat) RS: kasvillisuusalueet mallinnetaan pintoina (sis. taiteviivat) Perennat, heinät ja sipulikasvit voidaan RS-vaiheessa mallintaa myös erillisinä objekteina. PERUSTASO TAVOITETASO 31

35 Muu kasvillisuus nurmi ja niittyverhoukset, siirteet nurmikot niityt maisemapellot metsänpohjakasvillisuus kylvönurmikot siirtonurmikot emulsiokylvönurmikot kylvöniityt niittysiirteet YS PS KS TS RS 2D-aluerajaus (2D-rajausta käytetään, koska suunnitteluratkaisut vaihtuvat seuraavissa suunnitteluvaiheissa. 2D-rajaus on riittävä määrälaskentaan tässä suunnitteluvaiheessa) 2D-aluerajaus 3D-aluerajaus (Ylin yhdistelmäpinta vakiintuu tässä suunnitteluvaiheessa, jolloin rajaukset voidaan tiputtaa pintaan) YS: 3D-aluerajaus PS: kasvillisuusalueet mallinnetaan pintoina (sis. taiteviivat) RS: kasvillisuusalueet mallinnetaan pintoina (sis. taiteviivat) PERUSTASO TAVOITETASO 32

36 Ympäristön taiderakenteet Ympäristön taiderakenteet Ympäristötaide Taideteokset YS PS KS TS 2D-aluerajaus tai sijainti pisteenä (koordinaatti xyz ja suunta) 2D-aluerajaus tai sijainti pisteenä (koordinaatti xyz ja suunta) tai 3D-tilavuuskappale YS: 3D-aluerajaus tai 3D-tilavuuskappale PS: 3D-aluerajaus tai 3D-tilavuuskappale RS: 3D-aluerajaus tai 3D-tilavuuskappale RS 3D-aluerajaus tai sijainti pisteenä (koordinaatti xyz ja suunta) tai 3D-tilavuuskappale PERUSTASO TAVOITETASO 33

37 Kalusteet, varusteet ja välineet Kalusteet, varusteet ja välineet Kalusteet Leikkivälineet Liikuntavälineet Jäte- ja roska-astiat Säilytysvarusteet Kasvillisuusvarusteet Muut kalusteet ja varusteet YS PS KS TS Sijainti pisteenä (koordinaatti xyz ja suunta) + 3D-tilavuuskappale (maanpäällinen) Sijainti pisteenä (koordinaatti xyz ja suunta) + 3D-tilavuuskappale (maanpäällinen) YS: Kaluste- ja välinetoimittajien valmiiden mallien hyödyntäminen PS: Kaluste- ja välinetoimittajien valmiiden mallien hyödyntäminen RS: Kaluste- ja välinetoimittajien valmiiden mallien hyödyntäminen RS Sijainti pisteenä (koordinaatti xyz ja suunta) + 3D-tilavuuskappale perustuksineen, turva-alueet 3D-aluerajauksena PERUSTASO TAVOITETASO 34

38 Taiteviivojen geometriavaatimuksia Kuva 1 Taiteviiva Jokaisen pintaa määrittävän taiteviivan kulma-/taitepisteen (verteksin) kohdalla tulee olla pinnan kolmion kärki Jokaisen kolmion kärjen kohdalla ei tarvitse kuitenkaan olla taiteviivan taitepistettä, ks. Kuva 1 Taiteviivat eivät saa ristetä toisiaan tai itseään, mutta ne voivat päättyä samaan taitepisteeseen toisen taiteviivan kanssa, ks. Kuvat 2 ja 3 Taiteviivat ja pinnat eivät saa olla pystysuoria vaan niissä tulee olla vähintään 1 mm eroa xy-tasolla. Jotta mallin pinta kolmioituisi säännönmukaisesti, tulee pitkät suorat taiteviivat jakaa taitepisteillä vähintään 10 metrin välein. Pintojen kolmioinnin säännönmukaisuus Kolmion sivun pituuden tulee olla vähintään 10 mm ja enintään 10 m. Säännönmukaisuus voi vaihdella tarpeen mukaan. Pinnan kolmiotiheyttä voidaan tarvittaessa kasvattaa, vaikka varsinaisia taitteita ei olisikaan 10 metrin etäisyydellä. Pintojen ei tarvitse olla jatkuvia muurin tai säilyvän nykyisen pinnan kohdalla Pintojen ja taiteviivojen nimi voidaan lisätä esimerkiksi tason nimeen Pyöristys taiteviivan kohdalla voidaan lisätä ominaisuustietona (tavoitetasolla) Kuva 2 Kuva 3 Pehmennetty kolmiopinta Taiteviivan verteksi ja kolmion kärkipiste. Kolmion kärkipiste pehmennetyllä pinnalla ilman taiteviivaa. Taiteviivat risteävät keskenään. Toinen niistä pitää katkaista. Taiteviivan verteksistä ei löydy kolmion kärkipistettä Liian tiheä kolmiointi laajalla alueella voi ylikuormittaa koneohjausohjelmiston. Liian pitkät kolmionsivut voivat aiheuttaa virheitä koneohjausohjelmassa. Taiteviivat kohtaavat, mutta eivät risteä 35

39 6 6. Tietomallinnuksen jalkauttamisesta Tietomallihankkeiden tilaamiseen ja mallien laatimiseen tarvitaan jatkossakin yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri osapuolien välille Esiselvityksen aikaisia lähtökohtia on hyvä palauttaa muistiin ja keskustella aiheesta kollegoiden kanssa Osalle suunnittelijoista uusi työtapa on enemmän mörkö kuin toisille, ja tietomallipohjaisen suunnittelun oppimiseen tarvitaan erilaisia opiskelutapoja Tietomallinnukseen liittyvät asiat eivät ole valmiita vielä muillakaan infra-aloilla, joten kehitystyö jatkuu Suunniteltavan alueen koosta riippuen, hankkeessa kannattaa valita osa-alueita kehityskohteeksi Osa-alueita voivat olla esimerkiksi: Pinnat ja tasaus, vesien johtaminen Kasvillisuus ja kasvualustat Rakennekerrokset Pintamateriaalien mallintaminen pintoina Pienellä alueella on helpompi keskittyä usean erilaisen osa-alueen mallintamiseen ja käyttää erilaisia mallinnusohjelmistoja, kun taas suurella alueella on parempi keskittyä johonkin osa-alueeseen. Tavoitteena on, että myös suunnitteluun saadaan lisäarvoa ja tehokkuutta mallintamisen kautta 36

40 7 7. Jatkokehitys 7.1. Attribuuttitiedon standardointi Tässä työssä on esitetty tietomallin uusia ominaisuustietoja eli attribuuttitietoja. Maisemasuunnittelun tietomallissa erityisesti kasvillisuuden, kalusteiden, varusteiden ja maanpäällisten rakenteiden ominaisuudet korostuvat. Kasvillisuudelle on esitetty monia uusia ominaisuustietoja. Niitä on suunnitelmissa perinteisesti esitetty kasviluetteloissa, piirustuksissa ja työselostuksissa. Merkinnöissä, lyhenteissä ja sisällöissä on vaihtelevia käytäntöjä. Tietomallin hyödyntämistä varten ominaisuustietojen tulisi olla standardoituja, jotta samaa tarkoittavat asiat ovat varmasti merkitty samoin ja määrät laskettu samalla tavalla. Varminta olisi, jos ominaisuustiedot valittaisiin valmiista luettelosta. Maisemasuunnittelussa kasvilajien ja -lajikkeiden standardoitu kirjaustapa on tärkeää. Koodina voi toimia kasvin tieteellisestä nimestä johdettu lyhenne, jonka päätteenä on lajikkeen tieto. Uusia lajikkeita tulee jatkuvasti, joten luettelo elää ja päällekkäisyydet sekä ristiriitaisuudet tulee estää. Myös istuttamiseen liittyvissä tiedoissa on vaihtelevia käytäntöjä. Kasvillisuuden ja istutusten ominaisuustietoihin tarvitaan standardi, jota kaikki noudattavat tietomallinnuksessa. Kehitystyössä tulisi olla mukana taimistoviljelijät, suunnittelijat, urakoitsijat ja hoidosta vastaavat. Kalusteiden ja varusteiden ominaisuustietojen standardointi on hieman yksinkertaisempaa. Määrittelyssä olisi mm. kaluste- ja varustetyypit, koon määrittely, värin määritystapa sekä pintakäsittelyn, asennustavan ja perustusten vaihtoehdot. Määritystyössä tulisi olla mukana kalusteiden ja varusteiden valmistajia sekä jälleenmyyjiä Kasvikirjastot Kasvillisuussuunnittelua varten tulisi luoda kattava kotimaisten kasvien hahmokirjasto, jossa kasvien tilanvarausulottumat noudattelevat Suomessa kasvavien kasvien hahmoa. Kasvimallien tulee olla riittävän kevyitä ja yksinkertaisia, jotta ne toimivat tarvittaessa raskaissa monialahankkeiden yhdistelmämalleissa, mutta riittävän esittäviä, jotta ne on tunnistettavissa kasveiksi Hulevesirakenteiden mallintaminen Hulevesirakenteet ovat monimuotoisia rakenteita, joiden osat rakenteesta riippuen ovat hajallaan ympäri nimikkeistöä, ja osa nimikkeistöstä on puutteellista. Nimikkeistötyö hulevesirakenteiden osalta tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä hulevesisuunnittelun asiantuntijoiden kanssa. Useimmiten hulevesirakenteissa on paljon erilaisia rakennekerroksia, joiden mallintamiseen tulee etsiä sopivat työkalut. 37