Built Environment Process Re-engineering PRE

Transkriptio

1 Built Environment Process Re-engineering PRE AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Sami Snellman Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Yleistä 4 2. TOTEUTUSMALLIN SISÄLTÖ Mallinnettavat kohteet Mallinnettavat taiteviivat Taiteviivojen ja pintojen nimeäminen ja koodit 8 3. TOTEUTUSMALLIN TARKKUUSVAATIMUKSET Taiteviivan ja pintojen jatkuvuus Taiteviiva-aineiston geometrinen tarkkuus Kolmioverkkomallin säännönmukaisuus TILAAJALLE LUOVUTETTAVA AINEISTO Aineiston tarkastaminen Toteutusmalliselostus Toteutusmallitiedostojen nimeäminen 18 LÄHTEET 21 2 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

3 Built Environment Process Re-engineering PRE VÄYLÄRAKENTEEN TOTEUTUSMALLIN LAATIMISOHJE Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 3

4 1. Johdanto Tässä julkaisussa määritellään maanrakentamisessa käytettävien toteutusmallien sisältö sekä tarkkuusvaatimukset tie-, katu- ja rataväylien sekä -alueiden pintojen osalta. Julkaisun mukaisilla, yhtenäisillä menettelytavoilla on tavoitteena saada rakennussuunnitteluvaiheessa tuotetuista toteutusmalleista yhdenmukaisia ja suoraan työkoneohjausjärjestelmien käyttöön soveltuvia jatkuvia 3D-toteutusmalleja. Ohjeluonnos liittyy vuonna 2010 käynnistettyyn InfraFinBIM hankkeeseen. Ohjeen ovat laatineet Destia Oy:stä Sami Snellman ja Sami Stenius. Rataväylien sisällöstä on työssä vastannut VR Track Oy:stä Jussi Heikkilä. Toteutusmallin laatimisohjetta on tarkoitus pilotoida useassa rakennussuunnitelmassa ja toteutuksessa. Saatujen palautteiden perusteella ohjetta voidaan muuttaa, jonka jälkeen se voidaan julkaista virallisena ohjeena tai sisällyttää osaksi laajempaa julkaisua. Samaan aikaan on InfraFinBIM:ssä käynnissä toinen ohjetyö InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö), jossa on esitetty väylärakenteiden numerointi- ja nimeämiskäytännöt. Muilta osin rakennussuunnitteluhankkeiden luovutusaineistojen sisällöissä noudatetaan tilaajien voimassa olevia ohjeita ja vaatimuksia Yleistä Työkoneautomaatiolla tarkoitetaan infrarakentamisessa 3D-ohjausjärjestelmien käyttöä työkoneissa. Automatisoidulla työmaalla perustyökoneketju on varustettu anturijärjestelmällä, paikannuslaitteilla ja tietokoneilla, joihin suunnitelmatieto tuodaan digitaalisessa muodossa. Koneenkuljettaja näkee kolmiulotteisen toteutusmallin (koneohjausmalli) ja työkoneen reaaliaikaisen aseman koneessa olevalta näytöltä, joten maastoon merkintää ei enää tarvitse tehdä. Työkoneautomaatio on tapa toteuttaa rakennussuunnitelma maastossa koneohjausmallin avulla, entistä nopeammin ja tarkemmin. Toteutusmalli on suunnittelujärjestelmän sisältämästä suunnitelmamallista muodostettava rakennettavan kohteen malli. Rakennepintojen toteutusmallit muodostuvat kauttaaltaan jatkuvista 3D-taiteviivoista ja niiden kolmioverkkomalleista. Työmaa voi hyödyntää pelkästään taiteviivamaista 3D-aineistoa tai pelkkiä kolmioverkkomalleja tai molempia, käyttötarkoituksesta riippuen. 4 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

5 2. Toteutusmallin sisältö Tässä yhteydessä tarkastellaan tie-, katu- ja rataväylien sekä -alueiden rakennusosia. Väylärakenteen toteutusmalli koostuu useiden eri rakennepintojen kokonaisuuksista. Jokainen yksittäinen rakennepinta on oma toteutusmalli ja kaikki rakennepinnat yhdessä muodostavat rakennettavan kohteen toteutusmallin Mallinnettavat kohteet Lähtökohtaisesti kaikki kohteen rakennusosat, joiden toteutuksessa hyödynnetään työkoneohjausta, tulee mallintaa. Väylärakenteen toteutusmalli koostuu pääsääntöisesti seuraavista INFRA 2006 rakennusosa- ja hankenimikkeistön mukaisista rakennusosista: 1400 Pohjarakenteet 1600 Maaleikkaukset ja kaivannot 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt 2100 Päällysrakenteen osat 2400 Ratojen päällysrakenteet Muissa rakennusosissa voidaan noudattaa samoja periaatteita ja ohjetta voidaan niiltä osin myöhemmin päivittää. Rakennusosista 1400, 1600, 1800, 2100 ja 2400 yleisimmin mallinnettavia pintoja ovat (InfraBIM nimikkeistön mukaisesti): Ylin yhdistelmäpinta Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta Sitomaton kantava kerros, yläpinta Jakava kerros, yläpinta Suodatinkerros, yläpinta Alin yhdistelmäpinta Massanvaihtoon kuuluva kaivanto Putki- ja johtokaivanto Maapenger, yläpinta Roudaneristys, alapinta Eristyskerros, yläpinta Välikerros, yläpinta Tukikerros, yläpinta Tukikerroksen alaosa, yläpinta Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 5

6 Lähtökohtaisesti kaikki rakentamiseen vaadittavat pinnat mallinnetaan. Hankekohtaisesti voidaan erikseen sopia, esimerkiksi tarjouspyynnössä, jos joitain pintoja ei mallinneta. Rakennekerroksissa ja pengerrakenteissa mallinnetaan rakenneosan yläpinta; leikkaus- tyyppisissä rakenneosissa mallinnetaan alapinta. Rakennekerrospaksuuksien muutokset sisällytetään toteutusmalliin. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi moottoritien ja rampin liitoskohdat, joissa ramppien kerrospaksuudet ovat usein moottoritien rakennekerrospaksuuksia ohuempia. Samoin sivutien rakenteet voivat olla eri paksuiset kuin päätien. Rakennekerroksen paksuuden muutos suunnitellaan voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Mikäli toisin ei ole mainittu, voidaan muutos tehdä 5 metrin matkalla. Toteutusmallin kannalta tärkeintä on, että pinnoista muodostuu kauttaaltaan jatkuvia. Rakennekerroksissa ei saa olla pystysuoria muutoksia. Siirtymäkiilat, joiden tarkka sijainti tiedetään jo suunnitteluvaiheessa, tulee mallintaa rakennusosakohtaisten suunnitteluohjeiden mukaisesti. Joidenkin siirtymäkiilojen todellinen sijainti selviää vasta työmaalla. Tämän tyyppiset mallinnukset voidaan tehdä vasta rakentamisen aikana. Esimerkiksi kallioleikkauksen tarkkaa vaihtumiskohtaa ei yleensä rakennussuunnitteluvaiheessa tiedetä vaan suunnittelu perustuu tulkittuun kallionpintaan. Siirtymäkiila voidaan tarvittaessa mallintaa työmaalla siinä vaiheessa kun kallionpinta on kaivettu esiin. Maakaivannot suunnitellaan voimassa olevien suunnitteluohjeiden mukaisesti ja niistä laaditaan toteutusmallit omina pintoinaan. Mallintamisessa vastuun jako on sama kuin suunnittelussa. Toteutusmalli ei korvaa kaivantosuunnitelmaa eikä siinä määriteltyjä vastuita. Mikäli mallintaminen perustuu tulkittuun pintaan, on siitä mainittava malliselostuksessa. Asfalttipäällysteiden osalta mallinnetaan aina ylin päällystepinta (Kulutuskerroksen asfalttibetoni, yläpinta). Mikäli alempien päällystekerrosten leveys poikkeaa ylimmästä pinnasta, niin ne mallinnetaan. Toinen InfraBIM nimikkeistön mukainen käytettävissä oleva pinta on Kantavan kerroksen asfalttibetoni ABK, yläpinta. Sillan maarakenteet mallintaa sillansuunnittelija vastaavilla perusteilla kuin tässä ohjeessa on määritelty. Väylän- ja sillansuunnittelijoiden tulee vuoropuhelulla varmistaa, että toteutusmallit ovat yhteensopivia. Vastuu mallien yhteensopivuudesta on molemmilla osapuolilla. Tilaaja voi 6 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

7 erikseen edellyttää, että väylän ja sillan mallit yhdistetään keskenään. Yhdistämistyön voi tehdä väylän- tai sillansuunnittelija Mallinnettavat taiteviivat Jokaisesta pinnasta mallinnetaan lähtökohtaisesti vain ne viivat, joiden kohdalla on rakenteen pinnassa taite tai yhdistelmäpinnassa viiva on maaliviivan muulla kohdalle tapaa ei tule merkityksellinen. taiteviivaa, Esimerkiksi koska kyseisessä ylimmässä kohdassa tierakenteessa ei ole taitetta, toisin sanoen tien kaltevuus ei muutu. Samalla rakennepinnalla ei myöskään saa olla päällekkäisiä taiteviivoja. Väylän mittalinjan kohdan taiteviiva mallinnetaan aina, vaikka väylä olisi yksipuolisesti kalteva. Taiteviivan nimi ja koodi määräytyy mittalinjan sijainnin mukaan, InfraBIM nimikkeistön mukaisesti. Kuva 1. Linja-autopysäkin kohdalla on pinnassa taite, joka tulee mallintaa. Aluemaisissa kohteissa kuten kaatopaikat, kaivokset, erilaiset imeytyskentät, hulevesialtaat, kiertoliittymät ja parkkialueet mallinnetaan lähtökohtaisesti ainoastaan ne taiteviivat, joissa rakenteessa kaltevuus muuttuu eli pinnassa on taite. Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 7

8 2.3. Taiteviivojen ja pintojen nimeäminen ja koodit Eri rakennepinnoilla voi olla samannimisiä ja samalla numerokoodilla olevia taiteviivoja. Jokainen rakennepinta kuvautuu toteutusmallissa omana erillisenä pintanaan. Rakennekerrosten toteutusmallit ovat itsenäisiä pintoja (taiteviiva-aineistoa) eivätkä ne ole riippuvaisia toisistaan, vaikkakin niiden tulee olla keskenään yhteensopivia. Toteutusmallien rakennepinnoissa ja taiteviivoissa noudatetaan InfraBIM -nimikkeistön mukaisia numerointi- ja nimeämiskäytäntöjä. Taiteviivojen osalta nimikkeistö pohjautuu Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohjeeseen. Toteutusmallissa esimerkiksi päällysteen reunan koodina käytetään numeroa 122 ja ojan pohjassa numeroa 141. Taiteviivoilla on sama numerokoodi riippumatta siitä, kummalla puolella tietä taiteviiva sijaitsee. Taiteviivan sijainti suhteessa esimerkiksi väylän mittalinjaan voidaan graafisesti tarkistaa. Taiteviivojen nimeämisen ja koodauksen tavoitteena on, että kaikissa mallinnusvaiheissa käytetään samaa nimeämis- ja numeroimiskäytäntöä. Kuva 2. Toteutusmallin ylimmän yhdistelmäpinnan taiteviivojen nimet ja koodit InfraBIM - nimikkeistön mukaisesti. 8 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

9 Kuva 3. Tien toteutusmallin taiteviivat rakennekerroksittain eriteltyinä InfraBIM nimikkeistön mukaisesti. Rakennepintojen nimet ja koodit määräytyvät Infra 2006 Rakennusosanimikkeistön mukaisesti. Toteutusmalleissa käytettävät rakennepinnat on esitetty InfraBIM -nimikkeistössä. Kuva 4. Tien toteutusmallin rakennepintojen nimet ja koodit InfraBIM nimikkeistön mukaisesti. Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 9

10 Kuva 5. Radan toteutusmallin taiteviivat rakennekerroksittain eriteltyinä InfraBIM nimikkeistön mukaisesti. Kuva 6. Radan toteutusmallin rakennepintojen nimet ja koodit InfraBIM nimikkeistön mukaisesti. 10 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

11 3. Toteutusmallin tarkkuusvaatimukset Toteutusmallin tarkkuusvaatimukset voidaan jakaa taiteviivojen ja pintojen jatkuvuusvaatimuksiin sekä taiteviivojen ja pintojen geometrisiin vaatimuksiin. Rakennettavien väylien ja alueiden rakenteiden lopulliset tarkkuusvaatimukset määräytyvät julkaisun InfraRYL - Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 1 mukaisesti. Laatuvaatimuksissa on määritelty valmiin rakenteen sallitut poikkeamat ja rakenneosien kelpoisuuden osoittaminen. Tarkkuusvaatimukset on esitetty valmiin rakennusosan poikkeamina suunniteltuun. Tässä määritellään suunnitellun toteutusmallin tarkkuusvaatimukset. Lopullisten rakenteiden tarkkuusvaatimuksia verrataan suunniteltuun toteutusmalliin Taiteviivan ja pintojen jatkuvuus Toteutusmallissa on erittäin tärkeää, että kaikki taiteviivat ovat jatkuvia. Tavoitteena on myös, että taiteviivat ovat yhdensuuntaisia (mittalinjan suuntaisia). Taiteviivalla tarkoitetaan useista suorista viivoista koostuvaa ketjua, joilla on keskenään täsmälleen samat x,y,z koordinaatit edellisen viivan loppupisteen ja seuraavan viivan aloituspisteen kesken. Taiteviivojen tulee olla kauttaaltaan jatkuvia myös esimerkiksi liittymäalueilla (myös kiertoliittymät), erkanemis- ja liittymisrampeilla, rakenteen vaihtumiskohdissa jne.. Mikäli taiteviiva ei ole jatkuva ja yhdensuuntainen tai taiteviiva-aineistossa on aukkoja, ei toteutusmalli kolmioidu oikein eikä näin ollen ole sellaisenaan soveltuva työkoneohjaukseen. Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 11

12 Kuva 7. Taiteviivojen tulee olla jatkuvia ja yhdensuuntaisia. Taiteviivoihin ja pintoihin ei saa muodostua missään epäjatkuvuuskohtia. Myös siis esimerkiksi kaikki liittymäalueet tulee suunnitella siten että päätien taiteviivat yhdistyvät sivutien taiteviivoihin saumattomasti. 12 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

13 Kuva 8. Esimerkkikuvia taiteviivojen jatkuvuudesta liittymäalueella Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 13

14 3.2. Taiteviiva-aineiston geometrinen tarkkuus Taiteviiva-aineiston geometrinen tarkkuus on määritelty rakentajilta saatujen useiden vuosien kokemusten perusteella. Sopivaksi tarkkuustasoksi on nykytilanteessa muodostunut noin 3 mm teoreettinen tarkkuus eli taiteviiva ei saa poiketa laskennallisesta geometrialinjasta yli kolmea millimetriä (kuva 9). Poikkeamat laskennalliseen geometrialinjaan syntyvät ympyräkaarteissa (vaaka ja pysty). Kuva 9. Taiteviivan etäisyys ei saa poiketa yli 3mm suunnitelmamallin kaaresta. Taiteviivojen enimmäispituudet on määritelty siten, että toteutusmallit ovat riittävän tarkkoja suhteessa suunnitelmamalliin, mutta ei liian raskaita työkoneiden ohjauslaitejärjestelmissä hyödynnettäviksi. Taiteviivan minimipituutena voidaan pitää 0,5 metriä, jollei jokin erityinen kohde, kuten esimerkiksi meluvallin harjan kaarre, edellytä tiheämpää taiteviivaketjua mallintamisen onnistumiseksi. Taiteviivan maksimipituutena voidaan pitää 10 metriä. Taulukko 1:ssä on määritelty taiteviivan tavoitepituuksia eri kaarresäteillä siten, että toteutusmallin 3 mm:n tarkkuustaso saavutetaan. Toteutusmallin laadinnassa on otettava huomioon sekä vaaka- että pystygeometrian arvot. Pienempi säteen arvo on määräävä. 14 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

15 Toteutusmallin taiteviivojen tavoitepituus eri kaarresäteiden (R) ja pyöristyskaarien säteiden (S) arvoilla Kaarresäde R / Taiteviivan Pyöristyssäde S tavoitepituus (m) 1-39 R / 40 (0,5m minimi) m m m m Taulukko 1. Tien suuntaisten taiteviivojen tavoitepituudet eri kaarresäteiden arvoilla. Siirtymäkaarien (klotoidit) kohdilla noudatetaan samoja periaatteita kuin kaarresäteiden osalla. Taulukossa 2 on määritelty tavoitearvot, joilla päästään riittävään tarkkuuteen. Toteutusmallin taiteviivojen tavoitepituus eri siirtymäkaarien arvoilla Klotoidin parametri A Taiteviivan (m) tavoitepituus (m) m m m m Taulukko 2. Tien suuntaisten taiteviivojen tavoitepituudet eri siirtymäkaarien arvoilla. Taulukoiden tavoitearvoihin ei aina, esimerkiksi suunnittelujärjestelmästä johtuen, ole täsmällisesti mahdollista päästä. Tällöin taiteviivojen pituutta määritettäessä tulee käyttää taulukkoon nähden pienempiä arvoja toteutusmallin riittävän tarkkuuden varmistamiseksi. Taiteviivat voivat koostua osittain lyhyistäkin pätkistä, mutta taiteviivojen minimipituutena voidaan pitää noin yhtä metriä (kun R>40m). Maastopintoihin rajautuvissa taiteviivoissa, kuten leikkausluiskan yläreuna tai penkereen alareuna, voidaan käyttää taiteviivan pituutena noin yhtä metriä, jolloin taiteviivaketju noudattelee riittävän tarkasti maaston muotoja. Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 15

16 3.3. Kolmioverkkomallin säännönmukaisuus Työkoneen ohjauslaitteissa käytetään taiteviivamallin lisäksi rakennepintojen kolmioverkkomalleja, jotka muodostetaan kolmioimalla taiteviiva-aineisto. Kolmioinnin voi suorittaa useilla eri sovelluksilla ja pääsääntöisesti kolmioituminen tapahtuu samojen laskentaperiaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on muodostaa mahdollisimman säännönmukainen kolmioverkkomalli eli kolmioiden tulee kiinnittyä tasaisin välimatkoin samaan taiteviivaan. Tavoitteeseen pääsee parhaiten kun taiteviivaketjujen pituussuuntaiset taitteet on määritelty tasapaaluille, esimerkiksi viiden tai kymmenen metrin välein. Kolmiomallin säännönmukaisuuteen vaikuttaa myös se onko taiteviiva-aineistossa ylimääräisiä taitepisteitä. Säännönmukaisen kolmiomallin avulla rakennepinnan pystyy hahmottamaan hyvin. Tärkeintä on kuitenkin taiteviiva-aineiston jatkuvuus ja tarkkuusvaatimukset eli kolmioverkon säännönmukaisuus on toissijainen tavoite. Kuva 10. Esimerkkikuva riittävän säännönmukaisesta kolmiomallista. 16 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

17 Kuva 11. Perspektiivikuva riittävän säännönmukaisesta kolmiomallista. 4. TILAAJALLE LUOVUTETTAVA AINEISTO 4.1. Aineiston tarkastaminen Ennen aineiston luovuttamista, tulee suunnittelijan tarkastaa toteutusmallista seuraavat asiat: kaikki pyydetyt rakennusosat on mallinnettu kaikki taiteviivat ovat yhtenäisiä ja jatkuvia ei ole päällekkäisiä taiteviivoja samassa kerroksessa aineistossa ei ole ylimääräisiä viivoja tai pisteitä pinnoissa ei ole epäjatkuvuuskohtia pintojen kaltevuudet ovat suunnitelmamallin mukaiset (esim. korkeuskäyrien avulla tarkastelemalla) kolmioverkkomalli on riittävän säännönmukainen toteutusmalli vastaa suunnitelmamallia ohjeen tarkkuusvaatimusten mukaisesti aineisto on oikeassa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä aineiston formaatti on oikea Mahdolliset poikkeamat tulee korjata. Mikäli toteutusmalliin kuitenkin jää poikkeamia, on ne kirjattava toteutusmalliselostukseen perusteluineen. Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 17

18 4.2. Toteutusmalliselostus Toteutusmallin tekemisen yhteydessä laaditaan toteutusmalliselostus. Toteutusmalliselostuksessa esitetään toteutusmallia koskevat perus- ja tunnistetiedot: Suunnitteluhankkeen nimi ja sijainti Rakennussuunnitelman / toteutusmallin laatija Suunnitteluohjelmisto, jolla toteutusmalli on tuotettu Toteutusmallin poikkeamat perusteluineen Toteutusmallin formaatti Käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Toteutusmallin tiedostojen nimet Toteutusmallin sisällön kuvaus Toteutusmalliselostuksesta tullaan laatimaan tarkempi sisältövaatimus InfraFINBIM työryhmässä (AP1, 2 tai 3) Toteutusmallitiedostojen nimeäminen Toteutusmallitiedostot ja -kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on kyse. Nimeäminen voidaan tehdä alla esitetyn mallin mukaisesti. Alla esitetystä käytännöstä voidaan kuitenkin poiketa, mikäli toisella esitystavalla saavutetaan perustellusti osuvampi hankekohtainen kuvaus. Toteutusmallitiedostot kootaan tilaajalle lähetettäviin tiedostokansioihin pinnoittain eriteltyinä: Esimerkiksi Ylin yhdistelmäpinta ; Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta ; Sitomaton kantava kerros, yläpinta ; Tukikerroksen alaosa, yläpinta ovat omia kansioita. Toteutusmallien rakennepinnat nimetään seuraavan esimerkin mukaisesti: Tie: Vt4_Yyp_ eli ensiksi tulee väylän tunnus (vt4), sitten kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja lopuksi paaluväli (0 1000). Rata: Kpa-Tuo_Yyp_ eli aluetta ympäröivien liikennepaikkojen lyhenteet (Kpa-Tuo), kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja kilometripaaluväli ( ). Jokainen toteutusmallin rakennepinta mallinnetaan omaksi erilliseksi toteutusmallitiedostoksi väylittäin. Rakennepintojen nimet, numerot ja lyhenteet InfraBIM nimikkeistön mukaisesti. 18 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

19 Rakennepinnan nimi Lyhenne Koodi Ylin yhdistelmäpinta Yyp (240000) Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta Kant Sitomaton kantava kerros, yläpinta Sitk Jakava kerros, yläpinta Jak Suodatinkerros, yläpinta Suod Alin yhdistelmäpinta Ayp Tukikerroksen alaosa ratarakenteissa, yläpinta Tukao * Tukikerros ratarakenteissa, yläpinta Tuk * Välikerros ratarakenteissa, yläpinta Val * Eristyskerros ratarakenteissa, yläpinta Eris * Suodatinkangas Skang * Suodatinkerros ratarakenteissa, yläpinta Suod * Alusrakenteen ylin yhdistelmäpinta Ayyp * Väylärakenteen alapinta Vap Esikuormituspenger Epe * Vastapenger Vpe * Maapenger, yläpinta Mpe Massanvaihtoon kuuluva kaivanto Mv * Putki- ja johtokaivanto Putk Roudaneristys, alapinta Routa * Taulukko 4. Esimerkkejä toteutusmallien nimeämisessä käytettävistä InfraBIM nimikkeistön mukaisista rakennepintojen nimistä, koodeista ja lyhenteistä. *) Rakennepintojen lyhenteet ehdotettu lisättäväksi InfraBIM-nimikkeistöön) Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 19

20 4.4 Toteutusmallin tiedonsiirtoformaatti Toteutusmallin tiedonsiirto tullaan määrittelemään tarkemmin InfraFinBIM:n alatyöpaketti 2:n toimesta. Ennen julkaisun valmistumista voidaan toimia alla olevan ohjeistuksen mukaisesti. Siirtymävaiheessa voi olla tarve käyttää myös formaatteja dxf, dwg, vgp ja ascii. Geometrialinjat Geometrialinjat toimitetaan tilaajalle LandXML-standardin mukaisessa InfraModel2- tiedonsiirtoformaatissa. Toteutusmallin taiteviiva-aineisto Toteutusmallin taiteviiva-aineisto toimitetaan tilaajalle LandXML-standardin mukaisessa Inframodel2 tiedonsiirtoformaatissa. Toteutusmallin kolmioverkkoaineisto Toteutusmallin rakennepintojen kolmioverkkoaineistot toimitetaan tilaajalle LandXML-standardin mukaisessa InfraModel2 tiedonsiirtoformaatissa. Lisäksi toimitetaan kaikki edellä kuvattu aineisto yhtenä InfaModel 2 tiedostona. 20 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

21 Lisätietoja ohjeesta antaa: Sami Snellman Destia Oy Infrasuunnittelu Åkerlundinkatu 11 A PL 403, TAMPERE Tel [mailto:sami.snellman@destia.fi] LÄHTEET InfraBIM -nimikkeistö InfraRYL Liikennevirasto (2011) Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Tiehallinto (2008) Tierakentamisen mittaussuunnitelman laatimisohje Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 21