Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Transkriptio

1 Laadunvarmistus Tekniikkalajien yhteensovittaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus ja koordinointi Inframallintaminen Lähtötietojen hankinta ja harmonisointi Suunnittelu, rakentaminen, infran hallinta

2 PÄÄLLYS- JA PINTARA- KENTEET, 5.2 Maanrakennustöiden toteutusmallin 1 (20) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Sami Snellman ja Ville Suntio Ohje

3 2 (20) SISÄLLYS 1 Johdanto Yleistä Toteutusmallin sisältö Mallinnettavat kohteet Mallinnettavat taiteviivat Taiteviivojen ja pintojen nimeäminen ja koodit Toteutusmallin tarkkuusvaatimukset Taiteviivojen ja pintojen jatkuvuus Taiteviiva-aineiston geometrinen tarkkuus Kolmioverkon säännönmukaisuus Tilaajalle luovutettava aineisto Aineiston tarkastaminen Tietomalliselostus Toteutusmallitiedostojen nimeäminen Toteutusmallin tiedonsiirtoformaatti Lähdeluettelo... 20

4 3 (20) 1 JOHDANTO Tässä osassa määritellään maanrakentamisessa käytettävien toteutusmallien sisältö sekä tarkkuusvaatimukset tie-, katu- ja rataväylien sekä -alueiden pintojen osalta. Yhtenäisillä menettelytavoilla on tavoitteena saada rakennussuunnitteluvaiheessa tuotetuista toteutusmalleista yhdenmukaisia ja mahdollisimman hyvin suoraan työkoneohjausjärjestelmien käyttöön soveltuvia jatkuvia 3D-toteutusmalleja. Vaatimukset koskevat vain rakennussuunnitteluvaiheessa laadittavia toteutusmalleja. Muilta osin rakennussuunnitteluhankkeiden luovutusaineistojen sisällöissä noudatetaan tilaajien voimassa olevia ohjeita ja vaatimuksia. 1.1 Yleistä Työkoneautomaatiolla tarkoitetaan infrarakentamisessa 3D-ohjausjärjestelmien käyttöä työkoneissa. Automatisoidulla työmaalla perustyökoneketju on varustettu anturijärjestelmällä, paikannuslaitteilla ja tietokoneilla, joihin suunnitelmatieto tuodaan digitaalisessa muodossa. Koneenkuljettaja näkee kolmiulotteisen toteutusmallin (koneohjausmalli) ja työkoneen reaaliaikaisen aseman koneessa olevalta näytöltä, joten maastoon merkintää ei enää tarvitse tehdä. Työkoneautomaatio on tapa toteuttaa rakennussuunnitelma maastossa koneohjausmallin avulla, entistä nopeammin ja tarkemmin. Toteutusmalli on suunnittelujärjestelmän sisältämästä suunnitelmamallista muodostettava rakennettavan kohteen malli. Rakennepintojen toteutusmallit muodostuvat kauttaaltaan jatkuvista 3D-taiteviivoista ja niiden kolmioverkkomalleista. Työmaa voi hyödyntää käyttötarkoituksesta riippuen pelkästään taiteviivamaista 3D-aineistoa, pelkkiä kolmioverkkomalleja tai molempia. Tällä hetkellä mikään suunnitteluohjelmisto ei suoraan tuota täysin vaatimusten mukaisia malleja. Nykytilanteessa vaaditaan vielä erillinen muokkausvaihe vaatimusten täyttämiseksi. Muokkaamisella tarkoitetaan esimerkiksi ylimääräisten taiteviivojen poistamista, taiteviivojen lisäämistä tai aineistojen nimeämisiä.

5 4 (20) 2 TOTEUTUSMALLIN SISÄLTÖ Tässä yhteydessä tarkastellaan tie-, katu- ja rataväylien sekä -alueiden rakennusosia. Väylärakenteen toteutusmalli koostuu useiden eri rakennepintojen kokonaisuuksista. Jokainen yksittäinen rakennepinta on oma erillinen toteutusmalli ja kaikki rakennepinnat yhdessä muodostavat rakennettavan kohteen toteutusmallin. 2.1 Mallinnettavat kohteet Vaatimus Kaikki ne rakennettavan kohteen rakennusosat on mallinnettava, joiden toteutuksessa hyödynnetään työkoneohjausta. Ohje Väylärakenteen toteutusmalli koostuu pääsääntöisesti seuraavista INFRA 2006 rakennusosa- ja hankenimikkeistön mukaisista rakennusosista: 1400 Pohjarakenteet 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt 2100 Päällysrakenteen osat 2400 Ratojen päällysrakenteet. Muissa rakennusosissa voidaan noudattaa samoja periaatteita. Rakennusosista 1400, 1600, 1800, 2100 ja 2400 yleisimmin mallinnettavia pintoja ovat (InfraBIM-nimikkeistön mukaisesti): Ylin yhdistelmäpinta Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta Sitomaton kantava kerros, yläpinta Jakava kerros, yläpinta Suodatinkerros, yläpinta Väylärakenteen alapinta (Alin yhdistelmäpinta) Massanvaihtoon kuuluva kaivanto Putki- ja johtokaivanto Maapenger, yläpinta Roudaneristys, alapinta Eristyskerros, yläpinta Välikerros, yläpinta Tukikerros, yläpinta Tukikerroksen alaosa, yläpinta. Avo-ojat ja uomat

6 5 (20) Lähtökohtaisesti kaikki rakentamiseen vaadittavat pinnat mallinnetaan. Hankekohtaisesti voidaan erikseen sopia, esimerkiksi tarjouspyynnössä, jos joitain pintoja ei mallinneta. Rakennekerroksista ja pengerrakenteista mallinnetaan rakenneosan yläpinta; leikkaus- tyyppisissä rakenneosissa mallinnetaan alapinta. Rakennekerrospaksuuksien muutokset sisällytetään toteutusmalliin. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi moottoritien ja rampin liitoskohdat, joissa ramppien kerrospaksuudet ovat usein moottoritien rakennekerrospaksuuksia ohuempia. Samoin sivutien rakenteet voivat olla eri paksuiset kuin päätien. Rakennekerroksen paksuuden muutos suunnitellaan voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Sellaisissa rakennekerrosten paksuuden muutoskohdissa, joihin ei rakenneta siirtymäkiilaa, paksuusmuutos tehdään 5 m:n matkalla kantavamman alusrakenteen puolella [2]. Siirtymäkiilat suunnitellaan voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Suunnitelma-asiakirjoihin merkitään suunnitteluohjeiden mukaisesti siirtymäkiilojen sijainnit, jotka InfraRYL:n mukaisesti tarkistetaan työmaalla maasto-olosuhteiden mukaiseksi siten, että kiilan syvin kohta tehdään alusrakenteen vaihtumiskohtaan [2]. Mikäli siirtymäkiila tarkka sijainti tiedetään jo suunnitteluvaiheessa, tulee siirtymäkiila sisällyttää toteutusmalliin. Usein esimerkiksi rummun yhteydessä siirtymäkiilan sijainti tiedetään tarkasti, jolloin se sisällytetään toteutusmalliin. Joidenkin siirtymäkiilojen todellinen sijainti selviää kuitenkin vasta työmaalla. Tämän tyyppiset mallinnukset voidaan tehdä vasta rakentamisen aikana. Esimerkki Kallioleikkauksen tarkkaa vaihtumiskohtaa ei yleensä rakennussuunnitteluvaiheessa tiedetä vaan suunnittelu perustuu tulkittuun kallionpintaan. Jos kallio on lähellä maanpintaa ja rakenteen alapinnassa vaihtelee kallioja maaleikkaus, voidaan toimittaa myös teoreettisen maaleikkauksen mukaan tehty koneohjausmalli. Siirtymäkiila voidaan tarvittaessa mallintaa myös siinä vaiheessa, kun kallionpinta on kaivettu esiin. Siirtymäkiilat voidaan mallintaa myös tulkittujen pintojen mukaisesti jos niin erikseen sovitaan. Tällöin asiasta on kerrottava myös malliselostuksessa. Ohje Maakaivannot suunnitellaan voimassa olevien suunnitteluohjeiden mukaisesti ja niistä laaditaan toteutusmallit omina pintoinaan. Mallintamisessa vastuun jako on sama kuin suunnittelussa. Toteutusmalli ei korvaa kaivantosuunnitelmaa eikä siinä määriteltyjä vastuita. Mikäli mallintaminen perustuu tulkittuun pintaan, siitä on mainittava malliselostuksessa. Asfalttipäällysteiden osalta mallinnetaan aina ylin päällystepinta (Kulutuskerroksen asfalttibetoni, yläpinta). Mikäli alempien päällystekerrosten leveys poikkeaa ylimmästä pinnasta, myös alemmat päällystekerrokset mallinnetaan. Toinen InfraBIM-nimikkeistön mukainen käytettävissä oleva päällystekerroksen pinta on Kantavan kerroksen asfalttibetoni ABK, yläpinta.

7 6 (20) 2.2 Mallinnettavat taiteviivat Vaatimus Jokaisesta pinnasta mallinnetaan lähtökohtaisesti vain ne viivat, joiden kohdalla on rakenteen pinnassa taite tai viiva on muulla tapaa merkityksellinen. Ajoradan mittalinjan tai raiteen keskilinjankohdan taiteviiva mallinnetaan aina, vaikka väylä olisi yksipuolisesti kalteva. Samalla rakennepinnalla ei myöskään saa olla päällekkäisiä taiteviivoja. Esimerkki Ylimmässä yhdistelmäpinnassa maaliviivan kohdalle ei yleensä tule taiteviivaa, koska kyseisessä kohdassa tierakenteessa ei ole taitetta, toisin sanoen tien kaltevuus ei muutu. Kuvassa 2.1 linja-autopysäkin kallistus on ulospäin ja ajoradan yksipuolisesti sisäkaarteeseen päin, joten pysäkin kohdalle muodostuu taite. Taiteviivan nimi ja koodi määräytyvät mittalinjan sijainnin mukaan, InfraBIM-nimikkeistön mukaisesti. Kuva 2.1 Linja-autopysäkin kohdalla on pinnassa taite, joka tulee mallintaa. Aluemaisissa kohteissa kuten kaatopaikoissa, kaivoksissa, erilaisissa imeytyskentissä, hulevesialtaissa, kiertoliittymissä ja parkkialueilla mallinnetaan lähtökohtaisesti ainoastaan ne taiteviivat, joissa rakenteessa kaltevuus muuttuu eli pinnassa on taite.

8 7 (20) 2.3 Taiteviivojen ja pintojen nimeäminen ja koodit Vaatimus Toteutusmallien rakennepinnoissa ja taiteviivoissa noudatetaan InfraBIM-nimikkeistön mukaisia numerointija nimeämiskäytäntöjä. Ohje Eri rakennepinnoilla voi olla samannimisiä ja samalla numerokoodilla olevia taiteviivoja. Jokainen rakennepinta kuvautuu toteutusmallissa omana erillisenä pintanaan. Rakennekerrosten toteutusmallit ovat itsenäisiä pintoja. Ne eivätkä ole riippuvaisia toisistaan, vaikkakin niiden tulee olla keskenään yhteensopivia. Taiteviivojen ja rakennepintojen InfraBIM-nimikkeistön mukaisia nimiä sekä koodeja havainnollistetaan kuvissa Taiteviivojen osalta nimikkeistö pohjautuu Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot -mittausohjeeseen. Toteutusmallissa esimerkiksi kuvassa 2.2. päällysteen reunan koodina käytetään numeroa 122 ja ojan pohjassa numeroa 141. Taiteviivoilla on sama numerokoodi riippumatta siitä, kummalla puolella tietä taiteviiva sijaitsee. Taiteviivan sijainti suhteessa esimerkiksi väylän mittalinjaan voidaan graafisesti tarkistaa. Taiteviivojen nimeämisen ja koodauksen tavoitteena on, että kaikissa mallinnusvaiheissa käytetään samaa nimeämis- ja numeroimiskäytäntöä. Kuva 2.2 Toteutusmallin ylimmän yhdistelmäpinnan taiteviivojen nimet ja koodit InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti.

9 8 (20) Kuva 2.3 Tien toteutusmallin taiteviivat rakennekerroksittain eriteltyinä InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti. Rakennepintojen nimet ja koodit määräytyvät Infra Rakennusosanimikkeistöön perustuvan InfraBIM- nimikkeistönmukaisesti. Toteutusmalleissa käytettävät rakennepinnat on esitetty InfraBIM-nimikkeistössä. Kuva 2.4 Tien toteutusmallin rakennepintojen nimet ja koodit InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti.

10 9 (20) Kuva 2.5 Radan toteutusmallin taiteviivat rakennekerroksittain eriteltyinä InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti. Kuva 2.6 Radan toteutusmallin rakennepintojen nimet ja koodit InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti.

11 10 (20) 3 TOTEUTUSMALLIN TARKKUUSVAATIMUKSET Toteutusmallin tarkkuusvaatimukset voidaan jakaa taiteviivojen ja pintojen jatkuvuusvaatimuksiin sekä taiteviivojen ja pintojen geometrisiin vaatimuksiin. Rakennettavien väylien ja alueiden rakenteiden lopulliset tarkkuusvaatimukset määräytyvät julkaisun Infra- RYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 1 mukaisesti. Laatuvaatimuksissa on määritelty valmiin rakenteen sallitut poikkeamat ja rakenneosien kelpoisuuden osoittaminen. Tarkkuusvaatimukset on esitetty valmiin rakennusosan poikkeamina suunniteltuun. Tässä luvussa määritellään suunnitellun toteutusmallin tarkkuusvaatimukset. Kaikissa pinnoissa noudatetaan samaa tarkkuustasoa. 3.1 Taiteviivojen ja pintojen jatkuvuus Taiteviivalla tarkoitetaan useista suorista viivoista koostuvaa ketjua, joilla on keskenään täsmälleen samat x,y,z koordinaatit edellisen viivan loppupisteen ja seuraavan viivan aloituspisteen kesken. Näiden taiteviivojen kautta muodostuu pintoja. Vaatimus Toteutusmallissa on kaikki taiteviivat ja pinnat oltava kauttaaltaan mahdollisimman jatkuvia. Pinnoissa ei saa olla pystysuoria muutoksia eikä taiteviivoja saa olla samassa pinnassa päällekkäin. Väylän liittyessä toiseen väylään sallitaan taiteviivoissa korkeintaan 1 m rako eri väylien liittymiskohdassa. Koko hankkeen toteutusmalli muodostuu useista eri pintojen ja väylien palasista, jotka sopivat saumattomasti yhteen. Ohje Taiteviivojen tulee olla jatkuvia myös esimerkiksi liittymäalueilla (myös kiertoliittymät), erkanemis- ja liittymisrampeilla sekä rakenne tyypin vaihtumiskohdissa. Mikäli eri väylien taiteviivojen väliin jää sallittu alle 1 m rako, niin taiteviiva-aineiston tulee silti kolmioituessa muodostaa yhtenäinen pinta. Toisin sanoen taiteviivojen väliin jäävän raon kohdalle ei saa muodostua pintaan pykälää. Rakennetyyppien muutoskohdissa pyritään rakenteet yhdistämään toisiinsa saumattomasti, mikäli se on mahdollista. Pintojen jatkuvuutta voidaan tarkastella mm. korkeuskäyrien, leikkauskuvien ja 3D näkymien avulla. Esimerkki Taiteviivoihin ja pintoihin ei saa muodostua epäjatkuvuuskohtia. Myös siis esimerkiksi kaikki liittymäalueet tulee suunnitella siten että päätien taiteviivat muodostavat yhdistyvän sivutien taiteviivojen kanssa kolmioituessaan yhtenäisen pinnan. Joissain rakennetyyppien muutoksissa (esimerkiksi maalaatikon ja pengerrakenteen alin yhdistelmä pinta) ei pinnat todellisuudessakaan muodosta yhtenäistä pintaa. Tällöin taiteviivat voi jättää yhdistämättä toisiinsa. Kuvissa on havainnollistettu taiteviivojen ja pinnan jatkuvuudesta liittymäalueilla. Kuvassa 3.4 on esitetty hulevesiallas ja siihen liittyvä tie. Toteutusmalleja voidaan hyödyntää myös yhdistelmämallien laadinnassa, kuten kuva 3.5 osoittaa.

12 11 (20) Kuva 3.1 Tavoitetilanteen mukainen kuva taiteviivojen ja pinnan jatkuvuudesta liittymäalueella.

13 12 (20) Kuva 3.2 Taiteviivoihin sallittu rako liittyvän tien ja rakenteen vaihtumisen kohdilla. Kuva 3.3 Kuvan 3.2 liittymä-alue 3d näkymässä. Taiteviivoihin jätettävistä raoista huolimatta mallin tulee kolmioitua oikein.

14 13 (20) Kuva 3.4 Hulevesialtaan ja tien yläpinta, korkeuskäyrin. Kuva 3.5 Kiertoliittymän ja väylien toteutusmalli osana yhdistelmämallia.

15 14 (20) 3.2 Taiteviiva-aineiston geometrinen tarkkuus Vaatimus Toteutusmallin taiteviiva ei saa poiketa laskennallisesta geometrialinjasta yli kolmea millimetriä (kuva 3.6). Yksittäinen taiteviiva ei saa olla yli 10m pitkä. Ohje Poikkeamat laskennalliseen geometrialinjaan syntyvät ympyräkaarteissa (vaaka- ja pystykaarteissa). Sopivaksi tarkkuustasoksi on nykytilanteessa muodostunut noin 3 mm teoreettinen tarkkuus. Tällöin toteutusmallit ovat riittävän tarkkoja suhteessa suunnitelmamalliin mutta eivät liian raskaita työkoneiden ohjauslaitejärjestelmissä hyödynnettäviksi. Toteutusmallin laadinnassa on otettava huomioon sekä vaaka- että pystygeometrian arvot. Pienempi säteen arvo on määräävä. Kuva 3.6 Taiteviivan etäisyys ei saa poiketa yli 3 mm suunnitelmamallin kaaresta. Tarkkuusvaatimukseen päästään usealla tapaa suunnittelujärjestelmästä riippuen. Ohjelmistollisesti voidaan esimerkiksi lisätä piste aina kun etäisyys ylittää vaaka- tai pystygeometriaan nähden 3 millimetrin etäisyyden. Tarkkuusvaatimukseen päästään myös noudattamalla tiettyjä taiteviivan enimmäispituuksia suhteessa kaarre- ja pyöristyssäteisiin (Taulukko 3.1 ja 3.2.). Taiteviivan minimipituutena voidaan pitää 0,5 metriä, jollei jokin erityinen kohde, kuten esimerkiksi meluvallin harjan kaarre, tiukka liittymäkaari tms. edellytä tiheämpää taiteviivaketjua mallintamisen onnistumiseksi.

16 15 (20) Taulukko 3.1 Toteutusmallin taiteviivojen enimmäispituus eri kaarresäteiden (R) ja pyöristyskaarien säteiden (S) arvoilla. Kaarresäde R / Pyöristyssäde S Taiteviivan enimmäispituus (m) 1 39 R / 40 (0,5 m minimi) m m m m Siirtymäkaarien (klotoidit) kohdilla noudatetaan samoja periaatteita kuin kaarresäteiden osalla. Taulukossa 2 on määritelty enimmäisarvot, joilla päästään riittävään tarkkuuteen. Taulukko 3.2 Tien suuntaisten taiteviivojen enimmäispituudet eri siirtymäkaarien arvoilla. Klotoidin parametri A (m) Taiteviivan enimmäispituus (m) m m m m Maastopintoihin rajautuvissa taiteviivoissa, kuten leikkausluiskan yläreuna tai penkereen alareuna, voidaan käyttää taiteviivan pituutena noin yhtä metriä, jolloin taiteviivaketju noudattelee riittävän tarkasti maaston muotoja. 3.3 Kolmioverkon säännönmukaisuus Ohje Työkoneen ohjauslaitteissa käytetään taiteviivamallin lisäksi rakennepintojen kolmioverkkomalleja, jotka muodostetaan kolmioimalla taiteviiva-aineisto. Kolmioinnin voi suorittaa useilla eri sovelluksilla, ja pääsääntöisesti kolmioituminen tapahtuu eri sovelluksilla samojen laskentaperiaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on muodostaa mahdollisimman säännönmukainen kolmioverkkomalli, eli kolmioiden tulee kiinnittyä tasaisin välimatkoin samaan taiteviivaan. Tavoitteeseen pääsee parhaiten kun taiteviivaketjujen pituussuuntaiset taitteet on määritelty tasapaaluille, esimerkiksi viiden tai kymmenen metrin välein. Kolmiomallin säännönmukaisuuteen vaikuttaa myös se, onko taiteviiva-aineistossa ylimääräisiä taitepisteitä. Säännönmukaisen kolmiomallin avulla rakennepinnan pystyy hahmottamaan hyvin. Riittävän säännönmukainen kolmiomalli saavutetaan kun noudatetaan ohjeessa esitettyjä taiteviivojen pituuksia. Kuvassa 3.7 on esitetty riittävän säännönmukaisesta kolmiomallista.

17 16 (20) Kuva 3.6 Perspektiivikuva riittävän säännönmukaisesta kolmiomallista.

18 17 (20) 4 TILAAJALLE LUOVUTETTAVA AINEISTO 4.1 Aineiston tarkastaminen Vaatimus Aineisto tulee tarkastaa ennen luovuttamista ja mahdolliset poikkeamat on korjattava. Mikäli toteutusmalliin jää vielä tarkastuksen jälkeen poikkeamia, ne on kirjattava toteutusmalliselostukseen perusteluineen ja merkittävä aineistoon. Ohje Tavoitteena on varmistaa, että aineisto on vaatimusten mukaista. Ennen aineiston luovuttamista, suunnittelijan on tarkastettava toteutusmallista muun muassa seuraavat asiat: Kaikki pyydetyt rakennusosat on mallinnettu. Kaikki taiteviivat ovat yhtenäisiä ja jatkuvia (vaatimusten sallitut poikkeamat huomioiden). Päällekkäisiä taiteviivoja ei ole samassa pinnassa. Aineistossa ei ole ylimääräisiä viivoja tai pisteitä Pinnoissa ei ole epäjatkuvuuskohtia (vaatimusten sallitut poikkeamat huomioiden). Pintojen kaltevuudet ovat suunnitelmamallin mukaiset (esim. korkeuskäyrien avulla tarkastelemalla). Kolmioverkko on riittävän säännönmukainen. Toteutusmalli vastaa suunnitelmamallia ohjeen tarkkuusvaatimuksen mukaisesti. Aineisto on oikeassa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä. Aineisto on oikeassa formaatissa. 4.2 Tietomalliselostus Vaatimus Toteutusmallin tekemisen yhteydessä laaditaan tietomalliselostus, jossa esitetään toteutusmallia koskevat perus- ja tunnistetiedot: suunnitteluhankkeen nimi ja sijainti rakennussuunnitelman / toteutusmallin laatija suunnitteluohjelmisto, jolla toteutusmalli on tuotettu toteutusmallin poikkeamat perusteluineen toteutusmallin formaatti käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä toteutusmallin tiedostojen nimet toteutusmallin sisällön kuvaus. Tietomalliselostusta on tarkemmin käsitelty tämän ohjesarjan osassa 2.

19 18 (20) 4.3 Toteutusmallitiedostojen nimeäminen Vaatimus Toteutusmallitiedostot ja -kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on kyse. Nimeämisessä ei saa käyttää ääkkösiä, välilyöntejä eikä erikoismerkkejä. Tiedostonimien pituudet pitää myös olla riittävän lyhyitä. Toteutusmallien rakennepinnat nimetään seuraavan esimerkin mukaisesti: Tie: Vt4_Yyp_ eli ensiksi tulee väylän tunnus (vt4), sitten kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja lopuksi paaluväli (0 1000) Rata: Kpa-Tuo_Yyp_ eli aluetta ympäröivien liikennepaikkojen lyhenteet (Kpa-Tuo), kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja kilometripaaluväli ( ). Ohje Toteutusmallitiedostot kootaan tilaajalle lähetettäviin tiedostokansioihin pinnoittain tai väylittäin. Esimerkiksi pinnoittain eriteltynä: Ylin yhdistelmäpinta ; Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta ; Sitomaton kantava kerros, yläpinta ; Tukikerroksen alaosa, yläpinta ovat omia kansioitaan. Väylittäin eriteltynä kansiojako voi olla seuraava: jokaisella väylällä on oma kansio jokainen väylän kansio jaetaan kolmeen alikansioon: geometriat, taiteviivat ja kolmioverkot alikansioihin tallennetaan kyseiseen väylään liittyvät aineistot nimeämisperiaatteen mukaisesti (väylä, pinta, paaluväli) Jokainen toteutusmallin rakennepinta mallinnetaan omaksi erilliseksi toteutusmallitiedostoksi väylittäin. Rakennepintojen nimet, numerot ja lyhenteet nimetään InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti. Toteutusmallien nimeämisessä käytettävistä lyhenteistä ja koodeista annetaan esimerkkejä taulukossa 4.1. Taulukko 4.1 Esimerkkejä toteutusmallien nimeämisessä käytettävistä InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisista rakennepintojen nimistä, koodeista ja lyhenteistä. (taulukkoon lisätty vaaka ja pystyviivat) Rakennepinnan nimi Lyhenne Koodi Ylin yhdistelmäpinta Yyp (240000) Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta Kant Sitomaton kantava kerros, yläpinta Sitk Jakava kerros, yläpinta Jak Suodatinkerros, yläpinta Suod Alin yhdistelmäpinta Ayp

20 19 (20) Tukikerroksen alaosa ratarakenteissa, yläpinta Tukao * Tukikerros ratarakenteissa, yläpinta Tuk * Välikerros ratarakenteissa, yläpinta Val * Eristyskerros ratarakenteissa, yläpinta Eris * Suodatinkangas Skang * Suodatinkerros ratarakenteissa, yläpinta Suod * Alusrakenteen ylin yhdistelmäpinta Ayyp * Väylärakenteen alapinta Vap Esikuormituspenger Epe * Vastapenger Vpe * Maapenger, yläpinta Mpe Massanvaihtoon kuuluva kaivanto Mv * Putki- ja johtokaivanto Putk Roudaneristys, alapinta Routa * * ehdotus InfraBIM-nimikkeistöön lisättävistä lyhenteistä 4.4 Toteutusmallin tiedonsiirtoformaatti Geometrialinjat Kaikki laskennalliset geometrialinjat (myös reunalinjat, saarekkeet jne.) toimitetaan tilaajalle InfraModelmäärittelyn mukaisessa LandXML-formaatissa. Toteutusmallin taiteviiva-aineisto Toteutusmallin taiteviiva-aineisto toimitetaan tilaajalle LandXML-standardin mukaisessa Inframodel-tiedonsiirtoformaatissa. Toteutusmallin kolmioverkkoaineisto Toteutusmallin rakennepintojen kolmioverkkoaineistot toimitetaan tilaajalle LandXML-standardin mukaisessa InfraModel-tiedonsiirtoformaatissa. Poikkeustapauksissa voidaan lisäksi toimittaa dwg tiedostona, mikäli sen koetaan antavan lisäarvoa.

21 20 (20) LÄHDELUETTELO 1 InfraBIM-nimikkeistö 2 InfraRYL 3 Liikennevirasto (2011) Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot 4 Tiehallinto (2008) Tierakentamisen mittaussuunnitelman laatimisohje