SeutuCD Tietokuvaukset

Transkriptio

1 SeutuCD Tietokuvaukset Voit selata tietokuvauksia joko kirjanmerkkien (bookmarks) tai dokumentin sisäisten linkkien avulla. Linkit ovat aina -kentän nimessä ja kunkin tietokortin alla on myös paluulinkki etusivulle. Palautetta tietokuvauksista voi lähettää SePe-sähköpostiin

2 Tietokortit AALUE AK1000 ALA1 ALATUNT ALVVELV APU AS1 ASHALA ASLKM ASTUNT ASYHT EL ENPAAT ENVAIHE ENVAIHEPVM ENVAIHEV GEOMETRIA HALAJI HAPOS HI HKI4TASO Kaavayksiköt, rakennukset Väestö Asemakaavat, kaavayksiköt, Asemakaavat, kaavayksiköt, Asemakaavat, kaavayksiköt Asemakaavat, kaavayksiköt, kiinteistöt, rakennukset, väestö, Kiinteistöt Kiinteistöt Kaavayksiköt, asemakaavat, kiinteistöt, rakennukset, väestö,, Selite Äänestysalue Laskennallinen varanto kerrostalokaavan yksiköille Huonelukuun perustuva huoneistoala Huoneluku tuntematon, huoneistoala Arvonlisävelvollisuus APU-suureet ovat RAMAVA-aineiston kanssa käytettäviä apumuuttujia. Huonelukuun perustuva asuntojen luku Asuinhuoneistojen ala Asuntojen luku Huoneluku tuntematon, asuntojen luku Asukkaat yhteensä Rakennuksen energialuokka Ensimmäisen käsittelyn päätöslaji Ensimmäinen käsittelyvaihe Ensimmäisen käsittelyvaiheen käsittelypäivä Ensimmäisen käsittelyvaiheen käsittelyvuosi Kohteen esitystapa kartalla Haltijalaji Haltijan postinumero Hissi Helsingin pienalue

3 HUO1 HUOTUNT IKA_KA IKA0 Väestö Väestö Huoneiden luku Huoneluku tuntematon Ikäkeskiarvo 0 v. ikäluokka (vastaavasti 1-24 v.) IKA25_29 Väestö vuotiaat (vastaavasti vuotiaat) IKA85YLI IKOO JMAT JTUN KA KAAMERPA KAAVKESTO KALA KALA2 KARA KATAKER KATU KAVU KAVUMAX KAVUMIN KAYKTUN KERALA KI KIELI KIITUN Väestö Kaavayksiköt, kiinteistöt, rakennukset, väestö,, Kaavayksiköt, kiinteistöt, rakennukset, väestö, Asemakaavat, kaavayksiköt, Asemakaavat, kaavayksiköt, Kaavayksiköt,, väestö Kaavayksiköt, kiinteistöt, rakennukset, väestö Kaavayksiköt, Kiinteistöt, rakennukset, väestö 85-vuotiaat ja sitä vanhemmat I - koordinaatti Julkisivumateriaali Jakotunnus Kaasu Merkkipäätöslaji Kaavoituksen kesto Kerrosala Rakennusoikeus, täydennetty kerrosalatieto Käyttöönotettu kerrosala Rakennuksen käyttötarkoitus Kadun nimi Käyttöönottovuosi Uusimman rakennuksen käyttöönottovuosi Vanhimman rakennuksen käyttöönottovuosi Kaavayksikön tunnus Kerrosala Koneellinen ilmastointi Yrityksen kieli Kiinteistötunnus

4 KKIRJ KNIM KNRO KOHALA KOKOTUN KORALA KOSA KOSANIMI KPALA KPALAS KRJA KTIL KTKIR KTNRO KTRK KTUN KUNTA KVALAJI LA LAHDETUN LAINVOIMV LASKVARA LKASPVM LKITUN Asemakaavat, kaavayksiköt, Asemakaavat Asemakaavat, kaavayksiköt, Kaavayksiköt, asemakaavat, kiinteistöt, rakennukset, väestö,, Asemakaavat,Kaavayksikö t, Asemakaavat Asemakaavat Asemakaavat Asemakaavat Kaavayksiköt, Kaavayksiköt, Kiinteistöt Kaavayksiköt, kiinteistöt, rakennukset, väestö, Asemakaavat, kaavayksiköt, kiinteistöt, rakennukset, väestö,, Asemakaavat Asemakaavat Kaavayksiköt, Kaavan tunnus Kaava-alueen nimi Kaavan numerotunnus Huoneistoala Yhdistetty aluetunnus Rakennuksen kokonaisala Kaupunginosa Kaupunginosan nimi Kaava-alueen pinta-ala Kaava-alueen pinta-ala laskettu aluegeometriasta Kuntarakennuttaja Kaavatilanne Käyttötarkoitus kirjainkoodi Käyttötarkoitus numerokoodi Käyttötarkoitus Kantatunnus Kuntakoodi Kaavalaji Lämmitysaine Rakennuksen lähdetunniste Kaavan lainvoimaistumisvuosi Laskennallinen varanto. Tieto on laskettu yhteensä sekä luokiteltu käyttötarkoituksen mukaan. Lautakunnan käsittelypäivä Linkkikiinteistön tunnus

5 LPAATOS LPALA LROIK LT LV LYTUN MA MIEHET MP MPALA MUUNKIEL NAISET OIKMU OMLAJI OMLAJI_40 OMOSUUS OMPOS OMUSEA Asemakaavat Kaavayksiköt, Kaavayksiköt, Väestö Kiinteistöt Väestö Väestö Kaavayksiköt,, kiinteistöt, rakennukset Kiinteistöt, Kaavayksiköt, Kiinteistöt, rakennukset Lautakunnan käsittelyn päätöslaji Linkkikiinteistön pinta-ala Lisärakennusoikeus Lämmitystapa Lämminvesi Liike- ja yhteisötunnus Maanalaisten kerrosten luku Miehet Maanpäällisten kerrosten luku Kiinteistön maapinta-ala Muunkieliset asukkaat Naiset Oikeudellinen muoto Omistajalaji Omistajalaji, 40-luokkainen Omistusosuus Postinumero Kaavayksikön alueen kiinteistöllä tai kiinteistöillä on useita maanomistajia OSKI1 Kaavayksiköt, kiinteistöt, Osoitekirjain 1 rakennukset OSKI2 Kaavayksiköt, kiinteistöt, Osoitekirjain 2 rakennukset OSNO1 Kaavayksiköt, kiinteistöt, Osoitenumero 1 rakennukset OSNO2 Kaavayksiköt, kiinteistöt, Osoitenumero 2 rakennukset OSOITE OTY PALA PAMUOD PIEN Väestö Kiinteistöt Kaavayksiköt, Kaavayksiköt, asemakaavat, kiinteistöt, rakennukset, väestö,, Rakennuksen osoite Omistajatyyppi Kiinteistön pinta-ala Pinta-alan muodostumistapa Seudullisesti yhtenäistetty pienalue

6 PKOO POSNO PYRAKNO RA RAKERA RAKTUN RASTELUO RASTEPROS REKLA RKPYK RMIEHET RNAISET RNO ROMAAR RT RUOTS SA SALKM SO STU SUUR TEHO TEORVARA TILA TILAV Kaavayksiköt, kiinteistöt, rakennukset, väestö,, Kaavayksiköt, kiinteistöt, rakennukset, väestö, väestö, väestö Kiinteistöt Kaavayksiköt, Väestö Väestö, väestö Kaavayksiköt, Väestö Kiinteistöt, rakennukset, väestö Kaavayksiköt, asemakaavat, kiinteistöt, rakennukset, väestö,, Kaavayksiköt, Kaavayksiköt, asemakaavat, kiinteistöt, rakennukset, väestö,, P - koordinaatti Postinumero Rakennuksen pysyvä numero Rakennusaine Rakenteilla oleva kerrosala Rakennustunnus Luokiltetu rakentamisaste Rakentamisaste prosentteina Rekisterilaji Rakennuskieltopykälä Ruotsinkieliset miehet Ruotsinkieliset naiset Rakennusnumero Rakennusoikeuden määrittelytapa Rakennustapa Ruotsinkieliset Talokohtainen sauna Saunojen luku Sähkö Sijaintitunnus Seudullisesti yhtenäistetty suuralue Tonttitehokkuus Teoreettinen rakennusmaavaranto yhteensä (TEORVARA_YHT) ja käyttötarkotuksittain (AP,AK,Y, K,T,NN). Seudullisesti yhtenäistetty tilastoalue Tilavuus

7 TILRUUTU TIYHT TOIMALA TPALOPVM TPHKLKM TPHKSL TPKUNTA TPNIMI TPOSO TPPNO TPPTP Kiinteistöt, rakennukset Tilastoruudun tunniste Pinta-alaerittelyjen mukaiset tilat yhteensä Toimitilojen yhteenlaskettu pinta-ala Toimipaikan aloittamispäivä Toimipaikan henkilöstö Toimipaikan henkilöstö, luokiteltu Toimipaikan sijainti Toimipaikan nimi Toimipaikan osoite Toimipaikan postinumero Toimipaikan postitoimipaikka TPTOL2008 Toimipaikan TOL 2008 TPTOLK2008 TPTUN TUOVIE TYOANT UA ULKOKANS VAHOS VAHPVM VAHV VAHVIR VI VIPAAT VIR_KOSA VIVAIHE VIVAIHEPVM VIVAIHEV VJ VKASPVM VOIPVM VOITTAV JulkTP,YrTP Väestö Asemakaavat Asemakaavat Asemakaavat Asemakaavat, kaavayksiköt, Asemakaavat, kaavayksiköt, Asemakaavat, kaavayksiköt Asemakaavat Asemakaavat Toimipaikan TOL 2008 kirjaintaso Toimipaikan yksikkötunnus Ulkomaankaupan harjoittaminen Työnantajuus Uima-allas Ulkomaan kansalaiset Vahvistettu osittain Vahvistuspäivä Kaavan vahvistamisvuosi Vahvistava viranomainen Viemäri Viimeisen käsittelyn päätöslaji Vireillä olevien kaavayksiköiden summa kaupunginosassa. Viimeinen käsittelyvaihe Viimeisen käsittelyvaiheen käsittelypäivä Viimeisen käsittelyvaiheen käsittelyvuosi Vesijohto Valtuuston käsittelypäivä Voimaantulopäivä Yrityksen voitontavoittelu

8 VPAATOS VPALA VSHEN YKLAJI YOLO YPALA YRALOPVM YRHKKUN YRHKLKM YRHKSL YRLVSL YRNIMI YROSO YRPNO YRPTP Asemakaavat Kiinteistöt Kaavayksiköt, Kaavayksiköt, Kaavayksiköt, Valtuuston käsittelyn päätöslaji Kiinteistön vesipinta-ala Väestönsuojien henkilö Kaavayksikön kaavalaji Olotila Pinta-ala Toiminnan aloittamispvm, vvvvkkpp Yrityksen henkilöstön kunnassa Yrityksen henkilökunta, abs. Yrityksen henkilöstö, luokiteltu Yrityksen liikevaihdon suuruusluokitus Yrityksen nimi Yrityksen osoite Yrityksen postiosoite Yrityksen postitoimipaikka YRTOL2008 Yrityksen TOL 2008 YYLAJI Kaavayksiköt, Kaavayksikön laji

9 AALUE Äänestysalue Espoon ja Vantaan äänestysaluejakojen tunnukset. Joissakin tapauksissa arvo 0 tarkoittaa puuttuvaa tietoa. Char(28) Tyhjä : Helsinki: 99.32% Vantaa: 0.1% Espoo: 1.4% Kauniainen: 98.6 % AK1000 Laskennallinen varanto kerrostalokaavan yksiköille Laskennallinen varanto kerrostalokaavan yksikölle käyttäen alarajana 1000 kerrosneliömetriä. Laskenta on muuttujalle AK1000 muuten sama kuin LASKVARA_AK:lle, mutta 100 kem^2 sijaan varannon alarajana on 1000kem^2. Tietoa voi käyttää apuna, kun haluaa tutkia vain isojen kerrostalojen rakentamismahdollisuuksia. Pienemmät, kuin 1000 kerrosneliömetrin varannot on nollattu. Int : 0 %

10 ALA1 Huonelukuun perustuva huoneistoala Huoneistoala on se vaakasuora pinta-ala, jota asuinhuoneistoa ympäröivien seinien sisäpinnat rajoittavat. Pinta-alaan ei lasketa hormeja, kuiluja ja kantavia rakenteita. ALA1 tarkoittaa rakennuksen yksihuoneisten huoneistojen eli yksiöiden yhteenlaskettua huoneistoalaa täysinä neliömetreinä (vastaavasti ALA2, ALA3, ALA4, ALA5 ja ALA6_YLI). Keittiötä ei lasketa mukaan huoneiden lukuän. Rakennuksen käyttöönoton jälkeisiä huoneistojen ja asuntojen muutoksia (yhdistämisiä, jakamisia, käyttötarkoituksen muutoksia) ei voida systemaattisesti ylläpitää. Joissakin tapauksissa arvo 0 tarkoittaa puuttuvaa tietoa.helsinki: 1982 jälkeen valmistuneissa rakennuksissa tilastokäyttöön riittävän luotettava, näitä vanhemmissa rakennuksissa ko. tiedoissa voi olla puutteita ja virheellisyyksiä.vantaa: 1982 jälkeen valmistuneissa rakennuksissa tilastokäyttöön riittävän luotettava, näitä vanhemmissa rakennuksissa ko. tiedoissa voi olla puutteita ja virheellisyyksiä.espoo: 1984 jälkeen valmistuneissa rakennuksissa tilastokäyttöön riittävän luotettava, näitä vanhemmissa rakennuksissa ko. tiedoissa voi olla puutteita ja virheellisyyksiä. : 0 % ALATUNT Huoneluku tuntematon, huoneistoala Keittiötä ei lasketa mukaan huoneiden lukuän. Ks. ALA1. : 0 % Rakennuksen tyypiltään tuntemattomien huoneistojen yhteenlaskettu huoneistoala täysinä neliömetreinä (m^2). Huoneistoalan määritys ks. ALA1.

11 ALVVELV Arvonlisävelvollisuus Arvonlisäveroa on lähes poikkeuksetta suoritettava sellaisesta tavaroiden ja palveluiden myynnistä, joka tapahtuu Suomessa liiketoiminnan muodossa. Myös Suomessa tapahtuvasta tavaran maahantuonnista menee arvonlisävero. Arvonlisäverolaissa on erikseen mainittu poikkeukset myynnin verollisuuteen.arvonlisäverovelvollisia ovat kaikki, jotka harjoittavat liiketoiminnan muodossa tavaroiden tai palveluiden myyntiä, vuokrausta tai niihin rinnastettavaa toimintaa. Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Ilmoittautumista ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos liikevaihto jää tilikauden (12 kk) aikana alle euron. Halutessaan rekisteriin voi silloinkin hakeutua, jos toiminta tapahtuu liiketoiminnan muodossa.arvonlisäverotuksen ulkopuolelle on jätetty joitakin lainsäädännössä erikseen mainittuja toimintoja, muun muassa kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti, terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä sosiaalihuoltopalvelut. Jos yritys myy ainoastaan näitä tavaroita tai palveluita, se ei ole arvonlisäverovelvollinen. Char 0 = ei ole 1 = on 2 = ei ole enää YrTP: Yht. 0 %, JulkTP: Yht. 0 %

12 APU APU-suureet ovat RAMAVA-aineiston kanssa käytettäviä apumuuttujia. APU_RAKLKM: Valmiiden ja rakenteilla olevien rakennusten luku yhteensä kaavayksiköllä. Kaavayksikölle kokonaan tai osittain sijoittuvien rakennusten lukuapu_eikerala: Kaavayksikön rakennukselta puuttuu kerrosalatieto. Kaavayksikölle sijoittuu kokonaan tai osittain rakennus, jonka rekisteritiedoista puuttuu käyttöönotetun kerrosalan.apu_laskvar: Kaavayksiköllä on asumisen tai työpaikkojen laskennallista varantoa.apu_pienvar: Kaavayksiköllä on pieni teoreettinen varanto.apu_rakent: Rakenteilla olevien rakennusten luku kaavayksiköllä.apu_teorvar: Kaavayksiköllä on asumisen tai työpaikkojen teoreettista varantoa.apu_kalaero: KALA2- ja KALAarvojen erotus.apu_kortteli: Kaavayksikkö on lajiltaan kortteli. Tämän korttelin rakennusoikeudesta on vähennetty jo sen alueelle muodostuneiden tonttien rakennusoikeus. APU_RAKLKM: Rakennusten luku kaavayksiköllä. Kaavayksikölle kokonaan tai osittain sijoittuvien rakennusten lukuapu_eikerala: Kaavayksikön rakennukselta puuttuu kerrosalatieto. Kaavayksikölle sijoittuu kokonaan tai osittain rakennus, jonka rekisteritiedoista puuttuu käyttöönotetun kerrosalan.apu_laskvar: Kaavayksiköllä on asumisen tai työpaikkojen laskennallista varantoa.apu_pienvar: Kaavayksiköllä on pieni teoreettinen varanto.apu_rakent: Kaavayksiköllä on rakenteilla olevia rakennuksia.apu_teorvar: Kaavayksiköllä on asumisen tai työpaikkojen teoreettista varantoa.apu_kalaero: KALA2- ja KALAarvojen erotus.apu_kortteli: Kaavayksikkö on lajiltaan kortteli. Tämän korttelin rakennusoikeudesta on vähennetty jo sen alueelle muodostuneiden tonttien rakennusoikeus. APU_RAKLKM, APU_KALAERO: Muut APU-muuttujat: Char APU_RAKLKM ja APU_KALAERO-tiedoilla ei ole luokitusta ja kaikkien muiden luokitus on samanlainen:k=kyllä one= Ei ole : 0 %

13 AS1 Huonelukuun perustuva asuntojen luku Rakennuksen yksiöiden l. yksihuoneisten huoneistojen luku (vastaavasti AS2, AS3, AS4, AS5 ja AS6_YLI). Asuinhuoneisto on keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettu asumiseen käytettävä huone tai huoneryhmä, joka on rakennusteknisesti erotettu muista huoneistoista. Asuinhuoneistoon tulee olla oma sisäänkäynti suoraan ulkoa, porraskäytävästä tai muusta vastaavasta tilasta. Keittiötä ei lasketa mukaan huoneiden lukuän. Rakennuksen käyttöönoton jälkeisiä huoneistojen ja asuntojen muutoksia (yhdistämisiä, jakamisia, käyttötarkoituksen muutoksia) ei voida systemaattisesti ylläpitää. Joissakin tapauksissa arvo 0 tarkoittaa puuttuvaa tietoa.helsinki: 1982 jälkeen valmistuneissa rakennuksissa tilastokäyttöön riittävän luotettava, näitä vanhemmissa rakennuksissa ko. tiedoissa voi olla puutteita ja virheellisyyksiä.espoo: 1984 jälkeen valmistuneissa rakennuksissa tilastokäyttöön riittävän luotettava, näitä vanhemmissa rakennuksissa ko. tiedoissa voi olla puutteita ja virheellisyyksiä. : 0 %

14 ASHALA Asuinhuoneistojen ala Rakennuksen asuinhuoneistoala täysinä neliömetreinä (m^2). Tiedot tallennetaan rakennushankeilmoituksen (RH1) perusteella järjestelmään. Tietoa ylläpitävät kuntien rakennusvalvonnat.helsinki: Tiedot on haettu pinta-alaerittelytaulusta, mistä johtuen nollatietoa ei ole. Kohteilla on joko vain puuttuva tieto tai tunnettu pinta-alatieto silloin kun asuinhuoneistoala>0. Viive 2-3 kk. Vantaa: Tiedot haettu pinta-alaerittelytaulusta, mistä johtuen nollatietoa ei ole. Kohteilla on joko vain puuttuva tieto tai tunnettu pinta-alatieto silloin kun asuinhuoneistoala>0. Rakennuslupien viive on alle viikon, valmiiden rakennuksien alle kk.espoo: Viivettä ei ole. Nolla tarkoittaa joko puuttuvaa tietoa tai asuinhuoneistoala on nolla.helsinki: Vuoden 1981 jälkeen valmistuneet rakennukset tilastokäyttöön riittävän luotettavia. Rakennusten asuinhuoneistoala ei välttämättä täsmää huoneisto-osan asuinhuoneistoalaan. Tieto perustuu osin rakennusvalvontaviranomaisten tulkintaan. Ennen vuotta 1981 valmistuneiden rakennuksien tiedon kerättiin kyselyillä, joten tiedoissa voi esiintyä puutteita ja virheitä.vantaa: Rakennusten asuinhuoneistoala ei välttämättä täsmää huoneisto-osan asuinhuoneistoalaan. Ennen vuotta 1982 valmistuneista rakennuksista tieto kerättiin kyselyillä, joten tieto voi puuttua tai on virheellinen. Vuodesta 1982 tieto pääsääntöisesti olemassa valmistuneilla rakennuksilla. Vuoden 1982 jälkeen valmistuneet rakennukset tilastokäyttöön riittävän luotettavia.espoo: Tieto on luvanhakijan ilmoittama, eikä sitä yleensä tarkisteta. : 0 %

15 ASLKM Asuntojen luku Kaavayksiköt, rakennukset Rakennuksessa olevien asuinhuoneistojen luku. Kaavayksikön yhteydessä tieto ilmoittaa kaavayksellä määritellyn asuntojen enimmäislukun (mikäli se on määritelty). Rakennusten osalta kunnat tallentavat tiedot rakennushankeilmoituksen (RH1) perusteella järjestelmiin. Ylläpito on kunkin kunnan rakennusvalvonnassa.helsinki: Vuotta 1981 ennen valmistuneiden rakennusten tieto perustuu kyselyihin. Viive on 2-3 kk. Kaavayksikköjen osalta tietoa ei ylläpidetä järjestelmässä.vantaa: Vuotta 1982 ennen valmistuneiden rakennusten tieto perustuu kyselyihin. Rakennusluvat viive alle viikko, valmiit rakennukset viive 1 kuukausi. Kaavayksikköjen osalta tietoa ei ylläpidetä järjestelmässä.espoo: Rakennusten osalta viivettä ei ole. Kaavayksiköiden osalta ylläpito on kaupunkisuunnittelu ja - mittauksessa. Kaavayksiköissä tieto syntyy tulkinnasta asemakaavasta ja tallennetaan järjestelmään.viivettä ei ole. Rakennusten osalta ilman rakennuslupaa tehdyt poistot, lisäykset ja käyttötarkoituksen muutokset eivät päivity kuntien järjestelmiin.helsinki: Vuoden 1981 jälkeen valmistuneet rakennukset tilastokäyttöön riittävän luotettavia. Tieto perustuu osin rakennusvalvontaviranomaisten tulkintaan. Ennen vuotta 1981 valmistuneissa rakennuksissa voi esiintyä puutteita ja virheitä.vantaa: Vuoden 1982 jälkeen valmistuneet rakennukset tilastokäyttöön riittävän luotettavia. Tieto perustuu osin rakennusvalvontaviranomaisten tulkintaan. Ennen vuotta 1982 valmistuneissa rakennuksissa voi esiintyä puutteita ja virheitä.espoo: Vuoden 1982 jälkeen valmistuneet rakennukset tilastokäyttöön riittävän luotettavia. Kaavayksiköiden osalta vuodesta 1996 lähtien tietoa on ylläpidetty. Tätä vanhemmilta kaavayksiköiltä tieto puuttuu. Kaavayksiköissä tieto on luotettava. : Helsinki: 0.02% Vantaa: 0% Espoo: 0% Kauniainen: 0 %, Kaavayksiköt: Helsinki: 83.4% Vantaa: 99.96% Espoo: 51.3% Kauniainen: 1.8 %

16 ASTUNT Huoneluku tuntematon, asuntojen luku Rakennuksen tyypiltään tuntemattomien huoneistojen luku. Asuinhuoneiston määrittely ks. AS1. Keittiöitä ei lasketa mukaan huoneiden lukuän. Ks. AS1. : 0 % ASYHT Asukkaat yhteensä Väestö Hyvä luotettavuus. SmallInt Väestö: 0 % Rakennuksessa vakituisesti asuvien henkilöiden yhteenlaskettu. EL Rakennuksen energialuokka Rakennuksen energiatodistuksen mukainen energialuokka. Tietoa ylläpitää rakennusvalvonta. Tieto tallennetaan rakennushankeilmoituksen perusteella järjestelmään. Char A, B, C, D, E, F, G : Helsinki: 97.6% Vantaa: 94.6% Espoo: 98.2% Kauniainen: 98.6 % Tieto ei ole kattava.helsinki: tieto olemassa osin vuodesta 2009.Vantaa: tieto olemassa osin vuodesta 2009.Espoo: Tietoa ei ole kuntarekisterissä.

17 ENPAAT Ensimmäisen käsittelyn päätöslaji Asemakaavat, kaavayksiköt, Kaavan ensimmäisen käsittelyn päätöslaji Tieto ei ole kuntarekisterissä pakollinen tieto. Tieto syntyy viranomaistoimituksessa.helsinki: Viive alle viikon. Ylläpito kaupunkisuunnittelussa ja -mittauksessa.vantaa: Ei viivettä. Ylläpito kaupunkisuunnittelussa.espoo: Ei viivettä. Ylläpito kaupunkisuunnittelussa ja -mittauksessa. Helsinki: Tiedot ovat olemassa kattavasti 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Tätä ennen tiedoissa on puutteita.vantaa: Tieto olemassa kattavasti. 1 Vahvistettu/Hyväksytty; 2 Vahvistettu osittain/hyväksytty osittain; 3 Pantu pöydälle; 4 Jätetty vahvistamatta/ei hyväksytty; 5 Hylätty osittain; 6 Hylätty; 7 Palautettu; 8 Ei otettu käsittelyyn; 9 Muu;10 Kuulutus; 11 Hyväksytty/vahvistettu korjattuna; 12 Nähtävillä 3 viikkoa; 13 Valitus hylätty; Alistettava; 16 Ei alistettava; 17 Puoltava; 18 Huomautettu; 19 Pyydetty;20 Nähtävillä 14 päivää; 21 Nähtävillä 30 päivää; 22 Muistutettu Kaavat: 0 %, Kaavayksiköt: 0 %, : Helsinki: 0.69% Vantaa: 0.34% Espoo: 0% Kauniainen: 9.8 % ENVAIHE Ensimmäinen käsittelyvaihe Asemakaavat, kaavayksiköt, Käsittelypäivään liittyvä tieto viimeisestä käsittelyviranomaisesta ja käsittelyvaiheesta. SeutuCD:llä on käytössä HSY:n harmonisoitu luokitus. Kaavat: 0 %, Kaavayksiköt: 0 %, : Helsinki: 0% Vantaa: 0.32% Espoo: 0% Kauniainen: 0 %

18 ENVAIHEPVM Ensimmäisen käsittelyvaiheen käsittelypäivä Asemakaavat, kaavayksiköt Kaavan ensimmäisen kuntarekisteriin merkityn käsittelyvaiheen päivä Päivä on muodossa vvvvkkpp Char (8) Tyhjä Kaavat: 0 %, Kaavayksiköt: 0 % ENVAIHEV Ensimmäisen käsittelyvaiheen käsittelyvuosi : 0 % Kaavan ensimmäisen kuntarekisteriin merkityn kästtelyvaiheen vuosi GEOMETRIA Kohteen esitystapa kartalla Asemakaavat, kaavayksiköt, kiinteistöt, rakennukset, väestö, "EI" tarkoittaa, että kohde on kartalla koordinaatittomien joukossa merialueella tai kohdetta ei ole lainkaan kartalla. Tieto on luotettava. Char(5) PISTE, VIIVA, ALUE, USEA, EI Tyhjä : 0 %, Väestö: 0 %, Kaavat: 0 %, Kaavayksiköt: 0 %, : 0 %, Kiinteistöt: 0 % Kertoo, onko kohteella kartalla sijaintitieto ja minkämuotoinen se on.

19 HALAJI Haltijalaji Kiinteistöt Kiinteistön haltijan laji haltijan tyypin luokituksen mukaan. 2 Muu yksityinen henkilö tai perikunta3 asunto-osakeyhtiö tai asuntoosuuskunta4 Kiinteistöosakeyhtiö5 Yksityinen yritys6 Julkinen yritys7 Kunnan liikelaitos8 Valtion liikelaitos9 Pankki tai vakuutulaitos10 Ao. kunta tai kuntainliitto11 Valtio13 Uskonnollinen yhteisö, säätiö, puolue tai yhdistys Kiinteistöt: Helsinki: 78.0% Vantaa: 100.0% Espoo: 100.0% Kauniainen: % HAPOS Haltijan postinumero Kiinteistöt Kiinteistön haltijan postinumero. Char(5) Tyhjä Kiinteistöt: Helsinki: 80.8% Vantaa: 100.0% Espoo: 100.0% Kauniainen: %

20 HI Hissi Tieto ilmoittaa, onko rakennuksessa hissi. Arvo 0 voi tarkoittaa myös puuttuvaa tietoa.helsinki: tilastokäyttöön riittävän luotettava, 1981 jälkeen valmistuneista rakennuksista luotettava. Vanhoissa kerrostaloissa hissitieto saattaa olla puutteellinen.vantaa: 1984 jälkeen valmistuneista rakennuksista luotettava.espoo: 1984 jälkeen valmistuneista rakennuksista luotettava. SmallInt 0 Ei hissiä1 On hissi : 0 % HKI4TASO Helsingin pienalue Helsingin nelitasoisen aluejaon (piirijako) neljäs aluetaso. Pienalue kuuluu tiettyyn osa-alueeseen. Hyvä luotettavuus. Char(4) Tyhjä Kaavayksiköt, asemakaavat, kiinteistöt, rakennukset, väestö, JulkTP, YrTP, Pienalueen kolme ensimmäistä numeroa ilmoittavat osa-alueen, johon pienalue kuuluu. Käytössä vain Helsingissä. : Helsinki: 0.1% Vantaa: 97.8% Espoo: 98.2% Kauniainen: 98.6 %, YrTP: Yht %, Väestö: Helsinki: 0.1% Vantaa: 100.0% Espoo: 100.0% Kauniainen: %, Kaavat: 0 %, Kaavayksiköt: Helsinki: 0.1% Vantaa: 100.0% Espoo: 100.0% Kauniainen: %, : Helsinki: 0% Vantaa: 100.0% Espoo: 100.0% Kauniainen: %, JulkTP: Yht %, JulkTP: Yht %, JulkTP: Yht %, JulkTP: Yht %, JulkTP: Yht %, JulkTP: Yht %, JulkTP: Yht %, JulkTP: Yht %, JulkTP: Yht %, JulkTP: Yht %, JulkTP: Yht %, JulkTP: Yht %, JulkTP: Yht %, JulkTP: Yht %, JulkTP: Yht %, Kiinteistöt: Helsinki: 0.56% Vantaa: 100.0% Espoo: 100.0% Kauniainen: %

21 HUO1 Huoneiden luku Rakennuksen yksiöiden huoneiden yhteenlaskettu (vastaavasti HUO2, HUO3, HUO4, HUO5 ja HUO6_YLI). Huoneeksi katsotaan lattian, katon ja seinien rajoittama ikkunalla varustettu tila, jonka keskikorkeus on vähintään 2 m, ja jonka pinta-ala on vähintään 7 neliömetriä. Keittiötä ei lasketa mukaan huoneiden lukuän. Rakennuksen käyttöönoton jälkeisiä huoneistojen ja asuntojen muutoksia (yhdistämisiä, jakamisia, käyttötarkoituksen muutoksia) ei saada systemaattisesti ylläpidettyä. Joissakin tapauksissa arvo 0 tarkoittaa puuttuvaa tietoa.helsinki: 1982 jälkeen valmistuneissa rakennuksissa tilastokäyttöön riittävän luotettava, näitä vanhemmissa rakennuksissa tiedoissa on puutteita ja virheellisyyksiä.espoo: 1984 jälkeen valmistuneissa rakennuksissa tilastokäyttöön riittävän luotettava, näitä vanhemmissa rakennuksissa tiedoissa on puutteita ja virheellisyyksiä. : 0 % HUOTUNT Huoneluku tuntematon Rakennuksen tyypiltään tuntemattomien huoneistojen huoneiden yhteenlaskettu. Huoneen määrittely ks. HUO1. Keittiötä ei lasketa mukaan huoneiden lukuän. Ks. HUO1. : 0 %

22 IKA_KA Ikäkeskiarvo Väestö Rakennuksessa vakituisesti asuvien iän keskiarvo. Espoon ja Vantaan osalta tieto on johdettavissa IKA -kentistä. Muuttujan laskussa on käytetty viisivuotisten kenttien osalta niiden keskiarvoa: esim. kentällä IKA25_29 27 vuotta ja IKA85YLI -kentän osalta keskiarvoikää 90. Helsingin ja Kauniaisten osalta keskiarvo on laskettu rakennuksen asukkaiden todellisesta i'istä. Vst. IKA -kentät SmallInt Väestö: 0 % IKA0 0 v. ikäluokka (vastaavasti 1-24 v.) Väestö Rakennuksessa vakituisesti asuvien, 0-vuotiaiden kokonais. Vastaavasti ikäluokat 1-24 (IKA1-IKA24) Ikäluokittelu perustuu vuodenvaihteen tilanteeseen. Hyvä luotettavuus. SmallInt Väestö: 0 %

23 IKA25_ vuotiaat (vastaavasti vuotiaat) Väestö Rakennuksessa vakituisesti asuvien vuotiaiden kokonais. Vastaavasti IKA30_44 - IKA80_84. Ikäluokittelu perustuu vuodenvaihteen tilanteeseen. Hyvä luotettavuus. SmallInt Väestö: 0 % IKA85YLI 85-vuotiaat ja sitä vanhemmat Väestö Ikäluokittelu perustuu vuodenvaihteen tilanteeseen. Hyvä luotettavuus. SmallInt Väestö: 0 % Rakennuksessa vakituisesti asuvien, 85-vuotiaitten ja sitä vanhempien kokonais.

24 IKOO I - koordinaatti Kaavayksiköt, kiinteistöt, rakennukset, väestö,, P- ja I-koordinaatit ilmoittavat yksikön keskipisteen maantieteellisen sijainnin valtakunnallisessa koordinaatistossa. I-koordinaatti ilmoittaa sijainnin itä-länsisuunnassa. SeutuCD:llä ensimmäiseksi numeroksi lisätty 2 (KKJ:n kaistanumero). Kiinteistöillä aluegeometriasta laskettu keskipisteen koordinaatti.helsinki: I-koordinaatti lasketaan y-koordinaatista. Luotettava lukuunottamatta toimipaikkoja, joissa koordinaattien sijaintitarkkuus vaihtelee. : Helsinki: 0.01% Vantaa: 0.01% Espoo: 0.1% Kauniainen: 3.9 %, YrTP: Yht %, Väestö: Helsinki: 0.06% Vantaa: 0.08% Espoo: 0.34% Kauniainen: 0 %, Kaavayksiköt: Helsinki: 0.1% Vantaa: 0.71% Espoo: 3.8% Kauniainen: 6.2 %, : Helsinki: 0.1% Vantaa: 0.02% Espoo: 0.31% Kauniainen: 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, Kiinteistöt: Helsinki: 0.56% Vantaa: 0.8% Espoo: 6.3% Kauniainen: 8.9 % JMAT Julkisivumateriaali Rakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali. 1 Betoni2 Tiili3 Metallilevy4 Kivi5 Puu6 Lasi7 Muu : Helsinki: 40.3% Vantaa: 36.2% Espoo: 28.5% Kauniainen: 49.3 % Tieto tallennetaan rakennushankeilmoituksen (RH1) perusteella kuntien järjestelmiin ja sitä ylläpitää rakennusvalvonnat.helsinki: Viive on 1-2 kk. Tieto viedään järjestelmään rakennusluvan myönnön jälkeen.vantaa: Viive alle viikko.espoo: Viive alle viikko. Helsinki: Ennen vuotta 1981 valmistuneista rakennuksista tieto voi puuttua tai on virheellinen. Vuodesta 1982 tieto pääsääntöisesti olemassa valmistuneilla rakennuksilla.vantaa: Ennen vuotta 1981 valmistuneista rakennuksista tieto voi puuttua tai on virheellinen. Vuodesta 1982 tieto pääsääntöisesti olemassa valmistuneilla rakennuksilla.espoo: Ennen vuotta 1983 valmistuneista rakennuksista tieto voi puuttua tai on virheellinen. Vuodesta 1984 tieto pääsääntöisesti olemassa valmistuneilla rakennuksilla.

25 JTUN Jakotunnus Kaavayksiköt, kiinteistöt, rakennukset, väestö, Jakotunnus on joko tontin numero, yleisen alueen numero tai maarekisterikiinteistön tilanumero tai vastaava. Jakotunnus on kiinteistö-,rakennus-, kaavayksikkö- ja kotipaikkatunnuksen neljäs osa. Yleisten alueiden lisäosissa (muissa kuin katualueisa) 1. nro on lisäosan juokseva numero, nro on yleisen alueen numero - katualueet: kaupunginosan sisällä juokseva numero. Ks. JHS Hyvä luotettavuus. Kaavayksiköiden osalta: 1-99 tontti tai tonttijaon mukainen tontti kortteli korttelinosa.vantaalla korttelissa vireillä olevan kaavamuutoksen ilmaisee jakotunnuksena (JTUN) oleva 99 ja vireillä olevan tonttijaon JTUN:na 89, jos kaavayksiköitä ei ole vielä päivitetty. : 0 %, Väestö: Helsinki: 0% Vantaa: 0% Espoo: 0.01% Kauniainen: 0 %, Kaavayksiköt: 0 %, : 0 %, Kiinteistöt: 0 % KA Kaasu Tieto ilmoittaa, onko rakennuksen varusteena kaasu. SmallInt 0 Ei1 Kyllä : 0 % Helsinki: Tietoa ei ole ylläpidetty vuodesta 1981 lähtien.vantaa: Ylläpito rakennusvalvonta. Rakennushankeilmoituksen (RH1) perusteella tieto tallennetaan järjestelmään. Rakennusluvat viive alle viikko, valmiit rakennukset viive 1 kuukausi.espoo: Ylläpito rakennusvalvonta. Rakennushankeilmoituksen (RH1) perusteella tieto tallennetaan järjestelmään. Viivettä ei ole. Arvo 0 voi tarkoittaa myös puuttuvaa tietoa.helsinki: Ennen vuotta 1981 valmistuneiden rakennusten osalta tieto ei ole luotettava, koska tiedot muutoksista eivät päivity järjestelmään. Vuoden 1981 jälkeen valmistuneiden rakennusten osalta tiedon saanti hyvin sattumanvaraista.vantaa: Tieto kerätty 1990-luvulta lähtien sattumanvaraisesti.

26 KAAMERPA Merkkipäätöslaji Asemakaavat, kaavayksiköt, Tieto ilmoittaa minkä ympäristöministeriön (ent. sisäasiainmin.) merkkipäätöksen mukainen käyttötarkoitusmerkintä on. Tieto syntyy kaavan perustamisvaiheessa ja sen ylläpidosta vastaa kaupunkisuunnittelu.helsinki: Tieto on pakollinen kuntarekisterissä. Vantaa: Tieto ei ole kuntarekisterissä pakollinen.espoo: Tieto ei ole kuntarekisterissä pakollinen. Helsinki: Tieto olemassa kattavasti.vantaa: Tieto olemassa kattavasti.espoo: Tieto olemassa kattavasti. Vanhoissa tiedoissa voi olla puutteita. 1 Ennen SM:n päätöstä SM:n päätös SM:n päätös SM:n päätös merkkipäätös (YM asetus )6 Ei merkkipäätöksen mukainen7 Espoon kokoelma8 Kauniaisten kokoelma Kaavat: Helsinki: 0% Vantaa: 5.7% Espoo: 14.3% Kauniainen: 42.9 %, Kaavayksiköt: Helsinki: 0.1% Vantaa: 0.11% Espoo: 7.1% Kauniainen: 40.1 %, : Helsinki: 0% Vantaa: 0% Espoo: 6.1% Kauniainen: 39.4 % KAAVKESTO Kaavoituksen kesto Asemakaavat, kaavayksiköt, Kaavoituksen kesto viikkoina riippuu kaavan käsittelyvaiheiden kirjausten laadusta. on parempi niillä kaavoilla, joilla ensimmäinen käsittelyvaihe on 1980-luvulta tai sen jälkeen. Kaavat: 0 %, Kaavayksiköt: 0 %, : 0 % Kaavoituksen kesto on laskettu vähentämällä viimeisen käsittelyvaiheen käsittelypäivästä ensimmäisen käsittelyvaiheen käsittelypäivä.

27 KALA Kerrosala Kaavayksiköt, Asemakaavakarttaan merkitty kerrosala (rakennusoikeus-), kun se on ilmaistu neliömetreinä (m^2). Kerrosala ilmoitetaan ilman yksiin mahdollisesti sisältyvää lisärakennusoikeutta. Jos kerrosala on ilmoitettu esim. kahden neliön summana, kuten , merkitään niiden summa Tieto ei ole pakollinen kuntarekisterissä. Kerrosala = tehokkuusluku X pinta-ala / 100. Kerrosalatieto täydennetään laskemalla tällä kaavalla, jos rakennusoikeus on annettu vain tehokkuuslukuna. Jos kaavayksikön pinta-ala muuttuu, lasketaan kuntarekisterissa uusi kerrosala. Kaavayksiköillä on niiden alueilla olevien rakennusten rakennusnumerot ns. rakennuslinkkeinä. SSA tietoa käytetään teoreettisen varannon laskennassa ja tieto on myös osin täydennetty ohessa mainitulla kertolaskulla. ssa lajiltaan kortteleita olevilta kaavayksiköiltä on vähennetty niiden alueelle jo muodostettujen tonttien rakennusoikeus.helsinki: Ylläpito kaupunkimittaus. Tieto syntyy automaattisesti ylläpitoohjelmassa, ei viivettä.vantaa: Ylläpito kaupunkisuunnittelu ja -mittaus. Tieto syntyy ohjelmallisena automaationa, ei viivettä.espoo: Ylläpito kaupunkisuunnittelu ja -mittaus. Tieto tallennetaan järjestelmään asemakaavakartalta, jos rakennusoikeus on annettu asemakaavassa lukuna. Jos rakennusoikeus on annettu asemakaavassa tehokkuuslukuna, järjestelmä laskee kaavayksikön kerrosalan tehokkuusluvun ja pinta-alan avulla. Viivettä ei ole. Helsinki: Tieto kattavasti olemassa.vantaa: Tietona jonkinverran epäluotettava. Osalla tiedoista on kerrosalaan laskettu taloustila mukaan.espoo: Tieto olemassa kattavasti. Kaavayksiköt: Helsinki: 19.6% Vantaa: 19.5% Espoo: 0.1% Kauniainen: 1.8 %, : Helsinki: 0.04% Vantaa: 0.01% Espoo: 0% Kauniainen: 0 %

28 KALA2 Rakennusoikeus, täydennetty kerrosalatieto Tieto on tuotettu KALA-attribuutista. KALA2=1,1*KALA, jos kaavayksiköllä on lisärakennusoikeus. KALA2-arvoon on myös täydennetty kerrosalatietoja, jos tieto on ollut vain tehokkuuslukuna ilmoitettu (ks. KALA). Jos yksiköllä on KALA-arvo, eikä lisärakennusoikeutta, ovat KALA2 ja KALA samoja. Yksikkö on kerrosm². Jos KALA=0 niin täydennetty KALA2=TEHO*YPALA/100. Lisäksi tapauksissa LROIK=K on kerrosalaa korotettu 10 %:lla. Ks.muuttujat KALA, TEHO, YPALA ja LROIK. Int : 0 % KARA Käyttöönotettu kerrosala kts. KATAKER, KERALA : 0 % Kaavayksikön rakennusten yhteenlaskettu kerrosala. Summaan on huomioitu sekä valmiit että rakennusluvan saaneet kohteet. Yksikkönä kerros-m². Kaavayksikölle käyttötarkoituksittain (KATAKER) summattujen valmiiden ja rakennusluvan saaneiden rakennusten kaavayksikkökohtaiset kerrosalat (KERALA). Rakennuksen linkittyessä useammalle kuin yhdelle kaavayksikölle, on sen kerrosala jaettu kuntarekisterin osalukutietoa hyödyntäen. Osalukutiedon puuttuessa on rakennuksen kerrosala jaettu tasasuuruisena niille kaavayksiköille, joille se sijoittuu. KARA_YHT: kerrosala yhteensä,kara_as: Asumisen kerrosala,kara_mu: Muuhun käyttötarkoitukseen tarkoitettu kerrosala

29 KATAKER Rakennuksen käyttötarkoitus, väestö Rakennuksen käyttötarkoitus tarkoittaa rakennusluvan mukaista rakennuksen pääasiallista käyttöä, joka ytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. perustuu kuntien käyttämään luokitukseen. Tieto on pakollinen kuntarekisterissä. joka syntyy rakennushankeilmoituksesta (RH1) yhteydessä. Tieto on rakennusvalvonnan ylläpitämä.helsinki: Viive on 2-3 kk.vantaa: Viive alle viikkoespoo: Viive alle viikko. Helsinki: Ennen vuotta 1981 valmistuneista rakennuksista tieto voi puuttua tai on virheellinen. Vuodesta 1981 tieto on kerätty rakennushankeilmoituksella (RH1) ja tieto olemassa kattavasti.vantaa: Tieto päivitetään uusille rakennuksille jo luvan myöntövaiheessa. Tieto on kattavasti olemassa.espoo: Tieto päivitetään uusille rakennuksille jo luvan myöntövaiheessa. Tieto on kattavasti olemassa. 11 Yhden asunnon talot; 12 Kahden asunnon talot; 13 Muut erilliset pientalot; 21 Rivitalot; 22 Ketjutalot; 32 Luhtitalot; 39 Muut kerrostalot; 41 Vapaa-ajan asunnot;111 Myymälähallit; 112 Liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset; 119 Myymälärakennukset ; 121 Hotellit, motellit, matkustajakodit, kylpylähotellit; 123 Loma- lepo- ja virkistyskodit; 124 Vuokrattavat lomamökit ja osakkeet (liiketoiminnallisesti); 129 Muut majoitusliikerakennukset;131 Asuntolat, vanhusten palvelutalot, asuntolahotellit; 139 Muut majoitusrakennukset; 141 Ravintolat, ruokalat ja baarit; 151 Toimistorakennukset;161 Rautatie- ja linjaautoasemat, lento- ja satamaterminaalit; 162 Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennukset; 163 Pysäköintitalot; 164 Tietoliikenteen rakennukset; 169 Muut liikenteen rakennukset;211 Keskussairaalat; 213 Muut sairaalat; 214 Terveyskeskukset; 215 Terveydenhoidon erityislaitokset (mm. kuntoutuslaitokset); 219 Muut terveydenhoitorakennukset; 221 Vanhainkodit; 222 Lastenkodit, koulukodit; 223 Kehitysvammaisten hoitolaitokset; 229 Muut huoltolaitosrakennukset; 231 Lasten päiväkodit; 239 Muut sosiaalitoimen rakennukset; 241 Vankilat;311 Teatterit, konsertti- ja kongressitalot, oopperat; 312 Elokuvateatterit; 322 Kirjastot; 323 Museot, taidegalleriat; 324 Näyttelyhallit; 331 Seurain-, nuoriso- yms. talot;341 Kirkot, kappelit, luostarit, rukoushuoneet; 342 Seurakuntatalot; 349 Muut uskonnollisten yhteisöjen rakennukset; 351 Jäähallit; 352 Uimahallit; 353 Tennis-, squash- ja sulkapallohallit; 354 Monitoimi- ja muut urheiluhallit; 359 Muut urheilu- ja kuntoilurakennukset; 369 Muut kokoontumisrakennukset;511 Peruskoulut, lukiot ja muut; 521 Ammatilliset oppilaitokset; 531 Korkeakoulurakennukset; 532 Tutkimuslaitosrakennukset; 541 Järjestöjen, liittojen, työnantajien yms. opetusrakennukset; 549 Muualla luokittelemattomat opetusrakennukset;611 Voimalaitosrakennukset; 613 Yhdyskuntatekniikan rakennukset; 691 Teollisuushallit; 692 Teollisuus- ja pienteollisuustalot; 699 Muut teollisuuden tuotantorakennukset;711 Teollisuusvarastot; 712 Kauppavarastot; 719 Muut varastorakennukset; 721 Paloasemat; 722 Väestönsuojat; 723 Hälytyskeskukset; 729 Muut palo- ja pelastustoimen rakennukset;811 Navetat, sikalat, kanalat yms.; 819 Eläinsuojat, ravihevostallit, maneesit; 891 Viljankuivaamot ja viljan säilytysrakennukset, siilot; 892 Kasvihuoneet; 893 Turkistarhat; 899 Muut maa-, metsä- ja kalatalouden rakennukset;931 Saunarakennukset; 941 Talousrakennukset; 999 Muut rakennukset

30 Tyhjä : Helsinki: 0% Vantaa: 0% Espoo: 0.26% Kauniainen: 0 %, Väestö: Helsinki: 0.1% Vantaa: 0.17% Espoo: 0.35% Kauniainen: 0 % KATU Kadun nimi Kaavayksiköt, kiinteistöt, rakennukset Rakennuksen tai kiinteistön osoitteeseen liittyvä kadun nimi selväkielisenä. Char(40) Tyhjä Hyvä luotettavuus. Kiinteistöjen osalta tietoa ylläpidetään kiinteistömuodostuksen yhteydessä.helsinki: Kaavayksiköiden osalta tietoa ylläpidetään tonttijaon laadinnan yhteydessä. Katu päivittyy uusille kaavayksiköille lautakunnan käsittelyvaiheessa. Katunimien ja osoitenumeroinnin muuttuessa Helsingissä saattaa olla päivitysviiveitä useita viikkoja. Rakennusten osalta osoite annetaan kun rakennus valmistuu.vantaa: Kaavayksiköiden osalta tietoa ylläpidetään tonttijaon laadinnan yhteydessä. Rakennuksille osoite annetaan rakennusluvan hakuvaiheessa.espoo: Kaavayksiköiden osalta tietoa ylläpidetään tonttijan laadinnan yhteydessä. Osoite annetaan rakennusluvan hakuvaiheessa. : Helsinki: 0.2% Vantaa: 0.1% Espoo: 0.3% Kauniainen: 5.1 %, Kaavayksiköt: Helsinki: 2.1% Vantaa: 10.1% Espoo: 13.1% Kauniainen: 5.5 %, Kiinteistöt: Helsinki: 0.94% Vantaa: 0.49% Espoo: 5.7% Kauniainen: 9.3 % KAVU Käyttöönottovuosi, väestö Käyttöönottovuosi tarkoittaa vuotta, jolloin rakennus on hyväksytty otettavaksi käyttöön. Uustuotannossa käytetään loppu- tai käyttöönottokatselmuksen vuotta. Helsinki: pääsääntöisesti käyttöönottovuosi tarkoittaa rakennuksen alkuperäistä käyttöönottovuotta, ei peruskorjausvuotta. Tilastokäyttöön riittävän luotettava.vantaa: 1983 alkaen valmistuneista rakennuksista luotettava. : Helsinki: 2.9% Vantaa: 0.1% Espoo: 0.11% Kauniainen: 7.1 %, Väestö: Helsinki: 1.3% Vantaa: 0.4% Espoo: 0.1% Kauniainen: 4.5 %

31 KAVUMAX Uusimman rakennuksen käyttöönottovuosi Kaavayksikölle sijoittuvan uusimman rakennuksen käyttöönottovuosi. Rakennus on otettu huomioon kaikilla kaavayksiköillä joiden alueella se sijaitsee. Jos kaavayksiköllä on vain yksi rakennus, niin tämä kenttä ilmoittaa sen käyttöönottovuoden. Tieto on tuotettu kuntarekisterin mukaisesta rakennuksen käyttöönottopäivästä. Ks. KAVU : Helsinki: 8.5% Vantaa: 8.8% Espoo: 9.8% Kauniainen: 11.4 % KAVUMIN Vanhimman rakennuksen käyttöönottovuosi Ks. KAVU : Helsinki: 11.5% Vantaa: 13.1% Espoo: 15.8% Kauniainen: 18.1 % Kaavayksikölle sijoittuvan vanhimman rakennuksen käyttöönottovuosi. Rakennus on otettu huomioon kaikilla kaavayksiköillä joiden alueella se sijaitsee. Jos kaavayksiköllä on vain yksi rakennus, on tämä kenttä arvoltaan puuttuva. Tieto on tuotettu kuntarekisterin mukaisesta rakennuksen käyttöönottopäivästä.

32 KAYKTUN Kaavayksikön tunnus Kaavayksiköt, Kaavayksikön yksilöivä tunnus. Rakentuu samoista osista kuin KIITUN, mutta ei ole sama tunnus. Char Tyhjä Kaavayksiköt: 0 %, : 0 % KERALA Kerrosala Rakennuksen kerrosalaan lasketaan kerrosten yhteenlaskettu vaakasuora pinta-ala (m^2) ulkomitoin. Lisäksi ullakosta ja kellarista lasketaan asuin- ja työhuoneet sekä rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaiset tilat (lähde: RT-kortti ). Teollisuus - ja varastorakennuksissa volyymia kuvaa paremmin tilavuus. Tieto ei ole kuntarekisterissä pakollinen. joka tallennetaan järjestelmiin rakennushankeilmoituksen (RH1) perusteella. Laajennusten (B-luvat) kerrosala lisätään rakennuksille käyttöönottokatselmusvaiheessa. Ylläpitäjänä on rakennusvalvonta.helsinki: Vuotta 1981 ennen valmistuneiden rakennusten tieto perustuu kyselyihin. Viive on 2-3kk. Vantaa: Vuotta 1981 ennen valmistuneiden rakennusten tieto perustuu kyselyihin. Uudisrakennusten kerrosala päivitetään jo luvan myöntövaiheessa. Rakennusluvissa viive on alle viikon, valmiissa rakennuksissa viive on kuukausi.espoo: Viivettä ei ole. Jos tieto löytyy kentästä, se on tilastokäyttöön riittävän luotettava, mutta ei hallinnollisesti luotettava.helsinki: Ennen vuotta 1981 valmistuneissa pientaloissa tieto perustuu kyselyyn, joiden tiedoissa voi esiintyä puutteita tai virheitä. Kaikkien kerrostalojen ja osin toimisto-, liike- ja julkisten rakennusten osalta tieto on tarkistettu vuosina rakennuspiirustuksista.vantaa: Ennen vuotta 1981 valmistuneista rakennuksista tieto voi puuttua tai on virheellinen. Vuodesta 1982 tieto pääsääntöisesti olemassa valmistuneilla rakennuksilla.espoo: Konversiossa Kunti-järjestelmään arvoksi päivittyi 0, jos ei ole tietoa. Pääsääntöisesti tieto on olemassa vuoden 1984 jälkeen valmistuneilla rakennuksilla. Omakotitaloissa ennen 1980-lukua usein tietona on asuinpinta-ala. : Helsinki: 1.1% Vantaa: 5.2% Espoo: 0% Kauniainen: 0 %

33 KI Koneellinen ilmastointi Tieto ilmoittaa, onko rakennuksessa koneellinen ilmanvaihto. Arvo 0 voi tarkoittaa myös puuttuvaa tietoa.helsinki: Tietoa alettu kerätä 1981 alkaen, sitä ennen käyttöönotetuissa rakennuksissa tietoa ei ole.vantaa: Tieto ei ole luotettava. Tietoa alettu kerätä 1981 alkaen, sitä ennen käyttöönotetuissa rakennuksissa tietoa ei ole.espoo: 1984 jälkeen valmistuneissa rakennuksissa tilastokäyttöön riittävän luotettava. SmallInt 0 ei ole koneellista ilmanvaihtoa1 on koneellinen ilmanvaihto : 0 % KIELI Yrityksen kieli Yrityksen kieli. Char 0 = suomi 1 = ruotsi YrTP: Yht. 0 %, JulkTP: Yht. 0 %

34 KIITUN Kiinteistötunnus Kiinteistöt, rakennukset, väestö JHS138 mukainen kiinteistön yksilöivä tunnus on kiinteistötunnus (sis. alatunnus ja käyttöoikeusyksikkötunnus). Kiinteistötunnus muodostuu osista: - kunta 3 merkkiä (KUNTA), - kaupunginosa/kylä 3 merkkiä (STU), - kortteli/talo 4 merkkiä (KTUN), - tontti/tila/yleinen alue 4 merkkiä (JTUN). (JHS138 Kiinteistöissä pakollinen tieto, jota ylläpitää kiinteistörekisterin pitäjä. Asemakaavasta tulee korttelinumero. Tonttinumero vahvistuu tonttijaossa. Yleisille alueille ryhmä muodostuu asemakaavassa ja yksikkö muodostuu kiinteistön muodostuksessa. Viivettä ei ole. Tieto olemassa kattavasti kaikissa kunnissa. Char(14) Tyhjä : Helsinki: 0.02% Vantaa: 0% Espoo: 0.01% Kauniainen: 0 %, Väestö: Helsinki: 0.01% Vantaa: 0% Espoo: 0.01% Kauniainen: 0 %, Kiinteistöt: 0 % KKIRJ Kaavan tunnus Asemakaavat, kaavayksiköt, Kaavan kirjaintunnus. Char(1) Tyhjä Kaavat: Helsinki: 99.78% Vantaa: 100.0% Espoo: 100.0% Kauniainen: %, Kaavayksiköt: Helsinki: 99.93% Vantaa: 100.0% Espoo: 100.0% Kauniainen: %, : Helsinki: 99.99% Vantaa: 100.0% Espoo: 100.0% Kauniainen: %

35 KNIM Kaava-alueen nimi Asemakaavat Asemakaavakarttaan merkitty kaavan nimi tai muu kaavaan liittyvä nimitieto. Tieto ei ole kuntarekisterissä pakollinen. joka syntyy kaupunkisuunnittelussa kaavan laadinnassa. Pysyy samana koko kaavan elinajan. Viivettä ei ole. Ylläpidosta vastaa kaupunkisuunnittelu. Helsinki: Tieto on pääsääntöisesti olemassa. Epävirallinen tieto. Kaavoilla voi olla samoja nimiä. Vuotta 1980 ennen laadituilta kaavoilta tieto puuttuu.vantaa: Tieto on pääsääntöisesti olemassa. Kaavoilla voi olla samoja nimiä.espoo: Tieto on olemassa kattavasti. Kaavoilla ei ole samoja nimiä. Char(150) Tyhjä Kaavat: Helsinki: 0% Vantaa: 2.7% Espoo: 0% Kauniainen: 0.57 %

36 KNRO Kaavan numerotunnus Asemakaavat, kaavayksiköt, Sen asemakaavan tai -muutoksen asemakaavakarttaan merkitty numero, jolta asemakaavan yksikön tiedot kerätään. (Rakennuskieltoalueen numero erilliseen päätökseen perustuville rakennuskieltoalueille.) Tieto on pakollinen kuntarekisterissä ja sitä ylläpitää kaupunkisuunnittelu. Tieto syntyy kaupunkisuunnittelun kaavan laadinnassa ja pysyy samana koko kaavan elinajan. Viivettä ei ole. Helsinki: Kaavasta poistetaan etunollat ja siirretään rekisteriin 0-6 merkkisenä. Jos kaavalla on kirjaintunnus, se lisätään numero-osan loppuun.vantaa: Kaavasta poistetaan etunollat ja siirretään rekisteriin 0-6 merkkisenä. Jos kaavalla on kirjaintunnus, se lisätään numero-osan loppuun. Espoo: Numerotunnus koostuu osista: pienalue (3 merkkiä) ; kaava-alue (2 merkkiä) 0-99; muutosnro (2 merkkiä) Tieto on olemassa kattavasti kaikissa kunnissa.helsinki: Kaavat tallennetaan järjestelmään ensimmäisen lautakunnan käsittelyn jälkeen.vantaa: Kaavat tallennetaan ennen ensimmäistä lautakunnan käsittelyä.espoo: Kaavat tallennetaan ennen ensimmäistä lautakunnan käsittelyä. Char(6) Helsinki: Käytössä juokseva numerointi Vantaa: Juokseva numero Kaavan numeron kaksi ensimmäistä merkkiä tarkoittaa kaupunginosaa. Kaavan muutoksissa on juokseva numerointi , ja kaavoissa numero alkaa kaupunginosan nimellä ja loppu annettuna. Rakennuskielto alkaa 90-merkeillä ja viimeisenä on merkki R, kaavan numero on juokseva numero Entisillä rakennuskaavoilla on kirjaintunnukset esim. Korso1.Espoo: Numerointia on muutettu vuonna Tyhjä Kaavat: 0 %, Kaavayksiköt: Helsinki: 0.1% Vantaa: 0.02% Espoo: 0.42% Kauniainen: 1.8 %, : 0 %

37 KOHALA Huoneistoala Rakennuksessa olevien asuinhuoneistojen ja toimitilojen yhteenlaskettu huoneistoala. Huoneistoala on täysinä neliömetreinä (m^2) se vaakasuora pinta-ala, jota asuinhuoneistoa ympäröivien seinien sisäpinnat rajoittavat poissuljettuna hormit, kuilut ja kantavat rakenteet. Tieto ei ole kuntarekisterissä pakollinen. jota ylläpitää rakennusvalvonta. Tieto tallennetaan rakennushankeilmoituksen (RH1) perusteella järjestelmiin.helsinki: Ennen vuotta 1981 valmistuneista rakennuksista tietoa ei ole kerätty. Viive on 2-3 kk. Vantaa: Ennen vuotta 1982 valmistuneiden rakennusten tieto perustuu kyselyihin. Rakennusluvilla viive on alle viikon, valmiilla rakennuksilla viive on kuukausi.espoo: Viivettä ei ole. Helsinki: Vuoden 1981 jälkeen valmistuneet rakennukset tilastokäyttöön riittävän luotettavia. Tieto perustuu osin rakennusvalvontaviranomaisten tulkintaan. Ennen vuotta 1981 valmistuneiden rakennusten tiedoissa voi esiintyä puutteita ja virheitä.vantaa: Ennen vuotta 1982 valmistuneista rakennuksista tieto voi puuttua tai on virheellinen. Vuodesta 1982 tieto pääsääntöisesti olemassa valmistuneilla rakennuksilla.espoo: Tieto on luvanhakijan ilmoittama, eikä sitä yleensä tarkisteta. : Helsinki: 11.4% Vantaa: 23.3% Espoo: 0% Kauniainen: 0 %

38 KOKOTUN Yhdistetty aluetunnus Kaavayksiköt, asemakaavat, kiinteistöt, rakennukset, väestö, JulkTP, YrTP, Yhdistetty aluetunnus (KOKOTUN) muodostuu aluetunnuksista: - kunta (KUNTA), 3 merkkiä - suuralue (SUUR), 1 merkki - tilastoalue (TILA), 3 merkkiä - pienalue (PIEN), 3 merkkiä. Kolminumeroisissa kuvauksissa Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaksinumeroisiin tunnuksiin on lisätty etunolla.vantaa: Pienaluetunnus ei ole käytössä. Hyvä luotettavuus. Char(10) Tyhjä : Helsinki: 0.01% Vantaa: 0.01% Espoo: 0.1% Kauniainen: 3.9 %, YrTP: Yht %, Väestö: Helsinki: 0.06% Vantaa: 0.09% Espoo: 0.35% Kauniainen: 0 %, Kaavat: 0 %, Kaavayksiköt: Helsinki: 0.1% Vantaa: 0.72% Espoo: 3.8% Kauniainen: 6.2 %, : Helsinki: 0% Vantaa: 0.02% Espoo: 0.31% Kauniainen: 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, JulkTP: Yht. 1.7 %, Kiinteistöt: Helsinki: 0.56% Vantaa: 0.8% Espoo: 6.3% Kauniainen: 9.1 %

39 KORALA Rakennuksen kokonaisala Rakennuksen kokonaisala on kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakoiden yhteenlaskettu vaakasuora pinta-ala (m^2) ulkomitoin. Mukaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä 160 cm matalampia tiloja. Teollisuus- ja varastorakennuksissa volyymia kuvaa paremmin tilavuus. Helsinki: Omakotitaloissa ennen 1980-lukua usein tietona asuinpintaala.espoo: Omakotitaloissa ennen 1980-lukua usein tietona asuinpintaala. Helsinki: 1982 jälkeen valmistuneissa rakennuksissa ja näitä vanhemmissa toimisto-, liike- ja asuinkerrostaloissa tilastokäyttöön riittävän luotettava. Ennen 1981 käyttöön otetuissa rakennuksissa (pl. toimisto-, liike- ja asuinkerrostalot) kokonaisala on laskettu lisäämällä kerrosalaan rakennuksessa olevien autotallien, väestösuojien sekä muiden yhteiskäyttötilojen pinta-alat. Tästä syystä tiedoissa on puutteita ja virheitä. Toimisto-, liike- ja asuinkerrostalojen kokonaisalatiedot tarkistettiin vuosina rakennuksien piirustuksista digitoimalla.vantaa: Vanhemmissa rakennuksissa puutteita ja virheitä. PTRJ-konversiossa KUNTI:in 1992 KORALA on jäänyt tyhjäksi, jolloin rakennuksen kokonaisalana saattaa olla vain 1992 jälkeen valmistunut laajennusala.espoo: 1984 jälkeen valmistuneissa rakennuksissa ja näitä vanhemmissa toimisto-, liike- ja asuinkerrostaloissa tilastokäyttöön riittävän luotettava. : Helsinki: 3.9% Vantaa: 29.5% Espoo: 0% Kauniainen: 0 % KOSA Kaupunginosa Asemakaavat,Kaavayksiköt, Kaupunginosan numero, jonka alueella kaavayksikkö tai asemakaava sijaitsee. Asemakaavoissa kaupunginosanumero on johdettu alueellistamalla asemakaavat kaupunginosan mukaan. Kaavayksiköissä tieto saadaan suoraan rekisteristä, koska KOSA on yksi osa kaavayksikön tunnusta. Kaavat: Helsinki: 5.3% Vantaa: 11.2% Espoo: 97.5% Kauniainen: 97.2 %, Kaavayksiköt: 0 %, : 0 %

40 KOSANIMI Kaupunginosan nimi Asemakaavat Sen kaupunginosan nimi, jolla asemakaava sijaitsee Char(40) Tyhjä Kaavat: Helsinki: 5.3% Vantaa: 11.2% Espoo: 97.5% Kauniainen: 97.2 % KPALA Kaava-alueen pinta-ala Asemakaavat Kaavan vireillä olevan tai voimassaolevan osan pinta-ala (m^2). Kaavat: 0 % Tieto ei ole kuntarekisterissä pakollinen. Kentässä arvo nolla tarkoittaa joko pinta-alaa 0 tai puuttuvaa tietoa. Osalle kaavoista, joilta puuttuu kuntarekisterissä pinta-alatieto tai se on nolla, on laskettu pinta-ala kaavan aluegeometriasta. Tällöin pinta-alatieto ei ole peräisin kuntarekisteristä. Espoon ja Kauniaisten osalta tämä koskee yli 70 prosenttia kaavoista, Helsingin ja Vantaan osalta muutamaa prosenttia.helsinki: Ylläpito kaupunkimittauksessa. Tieto syntyy kaavaa vietäessä kartalle, josta tieto siirtyy edelleen järjestelmään. Pinta-ala ei muutu kaavamuutosten mukana. Viive kaavan perustamisesta 2-4 viikkoa.vantaa: Ylläpito kaupunkisuunnittelussa. Tieto syntyy tilastolomakkeelta, josta se tallennetaan järjestelmään. Tieto muuttuu kaavan vireillä oloajan ja pinta-ala muuttuu kaavamuutosten vaikutuksesta.espoo: Ylläpito kaupunkisuunnittelu- ja mittaus. Tieto määritellään kaavasta ja tieto tallennetaan järjestelmään. Tieto muuttuu kaavan vireillä oloajan ja pinta-ala muuttuu kaavamuutosten vaikutuksesta. Helsinki: Tieto olemassa kattavasti. Kumotuilla kaavoilla säilyy järjestelmässä pinta-alatieto. Pinta-ala on voimaantuloajankohdan mukainen pinta-ala kaavoilla, jotka ovat tulleet voimaan jälkeen, sitä aikaisemmissa kaavoissa pinta-ala on se pinta-ala, joka on ollut kaavalla, kun se on viety kartalle.vantaa: Vuodesta 2002 tieto olemassa kattavasti. Vanhempien kaavojen osalta tieto puuttuu. Kumotuilla kaavoilla säilyy järjestelmässä pinta-alatieto.espoo: Vanhojen kaavojen tieto epäluotettava. Tiedon ajantasaisuudessa puutteita ja muutokset eivät päivity järjestelmään automaattisesti.