SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite D1: Hallintamalli
|
|
- Reijo Ketonen
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite D1: Hallintamalli
2 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2 (32)
3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Dokumentin tarkoitus Tavoitteet ja sisältö HALLINTAMALLIN YHTEINEN OSUUS Tilaajien ja Asiakkaan välinen ohjaus Asiakkaan ja Järjestelmätoimittajan välinen hallintamalli Yleiskuvaus hallintamallista Strateginen taso Taktinen taso Operatiivinen taso TOTEUTUKSEN JA KÄYTTÖÖNOTTOJEN HALLINTAMALLI Toteutuksen ja käyttöönottojen hallintamallin kuvaus Tilaajien päätöksenteko / Asiakkaan omistajaohjaus Ohjausryhmä Strateginen yhteistyöryhmä Hankejohtaja Johtoryhmä Neuvoa antavat ryhmät Tuotekehitys / Arkkitehtuuriryhmä Hankehallintatoimisto Projektin ohjausryhmä Projektipäällikkö Projektipäällikköryhmä Apotti-hankkeen muut ryhmät Tilaajakohtainen ohjaus Toteutuksen ja käyttöönottojen muutoshallinta Yleistä Projektin muutokset Järjestelmän muutokset Sopimuksen muutokset Toteutuksen ja käyttöönottojen hyväksymismenettely Eskalointi Yhteenveto vastuunjaosta ja päätöksenteosta JATKUVIEN PALVELUIDEN HALLINTAMALLI Jatkuvien Palveluiden aikainen hallintamalli Asiakkaan omistajaohjaus (32)
4 4.1.2 Ohjausryhmä Strateginen yhteistyöryhmä Johtaja Johtoryhmä Apotti-kehitysfoorumi Tuotekehitys / Arkkitehtuuriryhmä Taloushallinta, projektisalkun hallinta, toimittajahallinta, tietoturva Jatkuvien Palveluiden ohjausryhmä Palvelupäällikkö ja palveluryhmät Kehitysprojektin ohjausryhmä Projektipäällikkö Muut Asiakkaan toimintaan liittyvät ryhmät Palveluiden muutoshallinnan menettelytavat Järjestelmän muutokset Projektien muutokset Sopimusmuutokset Palveluiden muutokset Julkaisu/versiohallinnan menettelytavat Projektien hyväksymismenettely Eskalointi VASTUU- JA YHTEYSHENKILÖT (32)
5 1 Johdanto 1.1 Dokumentin tarkoitus Tämä dokumentti on liite D1 asiakas- ja potilastietojärjestelmän toimitus- ja palvelusopimuksiin. Hallintamalli kuvaa toimitus- ja palvelusopimusten alaisen sopijapuolten välisen yhteistoiminnan, keskeiset päätöksentekovastuut sekä toimitukseen ja palveluihin liittyvät yleiset hallintakäytännöt. Toimitussopimuksen liitteenä olevissa projektisuunnitelmissa voidaan tarkentaa projektikohtaisia rooleja ja vastuita sekä projektin hallintakäytäntöjä. Palvelusopimuksen liitteissä Palvelukuvaus, Palvelusuunnitelma ja Erillisprojektit voidaan tarkentaa palveluiden ja erillisprojektien hallinnan rooleja, vastuita ja käytäntöjä. 1.2 Tavoitteet ja sisältö Hallintamalli määrittelee määrämuotoisen toimintamallin, jonka tavoitteena on jatkuvasti varmistaa, että sopimusten alaiset toimitukset ja palvelut tukevat asetettuja tavoitteita. Hallintamallin kuvaus sisältää yleiset vakioidut ja dokumentoidut menettelytavat, joita käytetään toimitusten ja palveluiden ohjaamiseen ja johtamiseen varmistaen laatu, kustannustehokkuus ja muutoksien joustavuus. Hallintamallissa määritellään periaatteet ja menettelytavat: Asiakkaan ja Järjestelmätoimittajan yhteistoiminnan koordinointiin ja ohjaamiseen Projektien ohjaukseen, muutoshallintaan ja hyväksymiseen Palvelujen seurantaan ja ohjaamiseen Eskalointeihin Hallintamallissa huomioidaan myös Tilaajien osallistuminen toimitusten ja palveluiden ohjaukseen. Tilaajien tarkemman tason vastuita ja osallistumista hallintamallin mukaiseen toimintaan voidaan tarkentaa projektisuunnitelmissa. Asiakkaalla on aina oikeus yksipuolisesti päättää yhteistyön toteuttamistavasta Asiakkaan ja Tilaajien välisessä suhteessa. Hallintamalli kattaa Järjestelmän toteutuksen, käyttöönotot (hankintarenkaan) ja palvelutoiminnan eli Järjestelmän tuki- ja ylläpitopalveluiden toimittamisen. Palvelusopimuksen alaisuudessa voidaan toteuttaa myös Puitejärjestelytilaajien käyttöönottoja Erillisprojekteina. Apotti-hankkeen 5 (32)
6 muiden alueiden, kuten toiminnan muutoksen tai käyttöpalvelun hallinnan, hallintamallit määritellään erikseen Asiakkaan toimesta. Seuraavassa kuvassa on esitetty hallintamallin rakenne ja eri osien sisältö. Hallintamallin yhteinen osuus Hallintamallin yhteinen osuus; viitekehys, joka määrittelee hallintamallin eri tasot sekä yleisen rakenteen. Tarkemmat menettelytavat kuvataan erikseen toteutus- ja käyttöönottoprojektille ja järjestelmän jatkuville palveluille sekä erillisprojekteille Toteutusprojekti Toteutusprojektin hallintamalli, joka kuvaa Asiakkaan ja Toimittajan sekä Tilaajien yhteistoiminnan ja päätöksenteon Järjestelmän toteuttamisessa Hankintarenkaan käyttöönotot Hankintarenkaan käyttöönottojen hallintamalli, jossa Tilaajien rooli kasvaa Jatkuvat palvelut Järjestelmän tuki ja ylläpito Erillisprojektit: Kehitys, käyttöönotot, konsultointi, koulutus Jatkuvien palveluiden hallintamalli, joka kuvaa yleiset palveluiden hallinnan päätöksentekomekanismit sekä menettelytavat huomioiden erikseen tilattavat palvelut Kuva 1: Hallintamallin kuvauksen rakenne 2 Hallintamallin yhteinen osuus 2.1 Tilaajien ja Asiakkaan välinen ohjaus Tilaajat ohjaavat Asiakasta erikseen määritellyn hallintamallin mukaisesti. Järjestelmään liittyvän toiminnan ja teknologian kehitystä koordinoidaan tässä hallintamallissa kuvatuin mekanismein. Asiakas vastaa Tilaajien puolesta Järjestelmän keskitetystä kehittämisestä ja ylläpidosta. Asiakas ohjaa Järjestelmään liittyviä toimittajia (Järjestelmätoimittaja, Käyttöpalvelutoimittaja, muut toimittajat). 2.2 Asiakkaan ja Järjestelmätoimittajan välinen hallintamalli Yleiskuvaus hallintamallista Yleisen tason kuvaus Asiakkaan ja Järjestelmätoimittajan välisestä hallintamallista on esitetty seuraavassa kuvassa. Yleistä hallintamallia on tarkennettu toteutuksen ja käyttöönottojen sekä Jatkuvien Palveluiden osalta myöhemmin dokumentissa. 6 (32)
7 STRATEGINEN Ohjausryhmä Strateginen ohjaus ja päätöksenteko Asiakkaan ja Toimittajan strateginen yhteistyöryhmä OPERATIIVINEN TAKTINEN Tilaajien toiminnan ja ICT:n kehityksen, viestinnän ja resurssienhallinnan yhteinen koordinointi Toteutusprojektin ohjaus ja hallinta Käyttöönottoprojektien ohjaus ja hallinta Johtoryhmä Erillisprojektien ohjaus ja hallinta Johtaminen ja hallinta Hallinnolliset toiminnot ja tuotekehitys Projektien ja palveluiden hallinta Jatkuvien palveluiden ohjaus ja hallinta Kuva 2: Hallintamallin yleinen rakenne Strateginen taso Strategisella tasolla varmistetaan sopijapuolten johdon aktiivinen ohjaus ja tuki yhteistyölle sekä ohjataan projekteja ja palveluita. Strategisella tason varmistetaan määriteltyjen Tilaajan ja Asiakkaan tavoitteiden saavuttaminen sopimusten mukaisesti. Yhteistoiminnan ohjauksen lisäksi strategisella tasolla huomioidaan Tilaajien ja Asiakkaan strateginen ohjaus, joka käsittää tavoitteiden asettamisen, talousohjauksen sekä hyötyjen ja riskien hallinnan. Keskitetystä ohjauksesta Järjestelmätoimittajan suuntaan vastaa ohjausryhmä, jonka kokoonpano määritellään eri vaiheisiin sopivaksi. Strategisen tason ohjaukseen osallistuu sopijapuolten johto ja yhteistoiminnan ohjausta varten nimetään Strateginen yhteistyöryhmä. Strategisen yhteistyöryhmän toiminta kattaa Järjestelmän toteutuksen ja käyttöönotot sekä palveluiden ohjauksen. Vastuut ja hallintamekanismit määritellään näille vaiheille erikseen huomioiden toimituksen ja Jatkuvien Palveluiden erityispiirteet. Toteutusta varten perustetaan tarvittavat neuvoa antavat ryhmät, jotka linjaavat Järjestelmän toteutuksen yhteisiä periaatteita. 7 (32)
8 2.2.3 Taktinen taso Taktisella tasolla johdetaan ja ohjataan projekteja ja palveluita. Toteutuksen ja käyttöönottojen aikana taktisella tasolla keskitytään eri projektien ja osaprojektien ohjaukseen. Taktisella tasolla seurataan eri projektien tai osaprojektien etenemistä sekä käsitellään merkittävät projekteihin kohdistuvat muutokset, viivästykset ja hyväksynnät. Järjestelmän tuotantokäytön käynnistyessä taktisella tasolla varmistetaan palveluiden sujuvuus ja sopimustenmukaisuus. Järjestelmää ja Järjestelmän arkkitehtuuria kehitetään tavalla, joka tukee Tilaajien toimintaa ja on määriteltyjen yhteisten periaatteiden ja vaatimusten mukainen. Merkittävät muutokset tai ristiriitatilanteet eskaloidaan strategiselle tasolle Operatiivinen taso Operatiivisella tasolla hallintamallin tavoitteena on tuottaa sopimusten mukaiset projektien lopputuotokset ja palvelut sovitulla palvelutasolla. Operatiivisella tasolla hallitaan yksittäisiä (osa)projekteja ja niiden muutoksia. Projektien operatiivinen ohjaus vastaa projektien sisäisestä päätöksenteosta määriteltyjen vastuiden mukaisesti. Merkittävät muutokset tai ristiriitatilanteet eskaloidaan taktiselle tasolle. Tuotantokäytön aikaisten Jatkuvien Palveluiden aikana operatiivisen tason hallinta keskittyy palvelutason hallintaan sekä Järjestelmän muutos- ja versiohallintaan. Palvelutoiminnan aikana palvelutoimintaa ohjaa Jatkuvien Palveluiden ohjausryhmä. Osa toteutuksen ja käyttöönottojen hallinnan aikana toimivista ryhmistä jatkaa toimintaansa tuotantokäytön aikana. Tuotantokäytön aikaisia projekteja ohjataan toteutuksen ja käyttöönottojen aikaisen projektitoiminnan kaltaisesti. 3 Toteutuksen ja käyttöönottojen hallintamalli 3.1 Toteutuksen ja käyttöönottojen hallintamallin kuvaus Järjestelmän Toteutusprojektien ja hankintarenkaan käyttöönottoprojektien hallintamalli keskittyy projektisuunnitelmissa kuvattujen projektien ja niiden osaprojektien muodostaman kokonaisuuden ohjaukseen ja hallintaan. Hallintamallissa on eroteltu taktisen tason projektisalkun hallinta ja operatiivisen tason yksittäisten projektien hallinta. 8 (32)
9 Hallintamallin strateginen taso kytkeytyy Tilaajien omaan päätöksentekoon sekä Asiakkaan ja Tilaajien sopimaan ohjaukseen. Taktisella tasolla johdetaan ja ohjataan projektien muodostamaa kokonaisuutta ja hallitaan muutoksia. Operatiivisella tasolla ohjataan ja hallitaan yksittäisiä projekteja ja/tai osaprojekteja. Järjestelmän käyttöönotoissa Tilaajilla on suurempi rooli projektien ohjauksessa. Tilaaja- ja yksikkökohtaisille käyttöönottoprojekteille kootaan Tilaajan tai yksikön edustajista ohjausryhmä, joka raportoi tarvittaessa tilaajakohtaisille päätöksentekoryhmille. Tarkempi kuvaus ohjauksesta laaditaan käyttöönottoprojektien suunnitelmiin. Toteutuksen ja käyttöönottojen hallintamalli on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuvaan on merkitty pääasiassa päätöksiä tekevät ryhmä kirjaimella P ja konsultoitavat / valmistelevat ryhmät kirjaimella K. TILAAJAT JÄRJESTELMÄN TOTEUTUS JA KÄYTTÖÖNOTTO Tilaajien päätöksenteko / Asiakkaan ohjaus P Ylin johto STRATEGINEN P Apotti-hankkeiden Tilaajien ohjaus ohjaus hankeohjaus K K Teknologiaryhmä Toiminnan kehityksen ryhmä Ohjausryhmä K P Strateginen yhteistyöryhmä P Hankkeen ohjaus OPERATIIVINEN TAKTINEN KKuntien // HUS:n Kuntien / HUS:n Tilaajien hankepääliköt hankepäälliköt K K K Toiminnan kehityksen alaryhmät Viestintäryhmä Hankepäällikköryhmä Käyttöönottoprojektin ohjausryhmä Hankehallintatoimisto Hankejohto ja -hallinta Projektinhallinta K P K P K P K P K Projektipäällikkö Projektipäällikkö Projektipäällikkö Projektipäällikkö Projektipäällikköryhmä K Projektiryhmä P K K Projektiryhmä Hankejohtaja Johtoryhmä K P Tuotekehitys / Arkkitehtuuriryhmä Projektiryhmä Neuvoa antavat ryhmät Neuvoa antavat ryhmät Neuvoa antavat ryhmät P P P Projektin ohjausryhmä Projektin ohjausryhmä Projektin ohjausryhmä K K P K Projektiryhmä P Tilaajakohtainen Tilaajien / Asiakkaan sisäinen Asiakkaan (Tilaajien) ja Toimittajan yhteinen Apotti-hankkeen muu ryhmä Kuva 3: Toteutuksen ja käyttöönottojen hallintamalli Toiminnan kehittämistä tapahtuu projektien sisällä ja ulkopuolella osana Apotti-hanketta. Toiminnan kehitysryhmä koordinoi kyseistä toiminnan kehittämistä ja antaa tarvittaessa linjauksia Järjestelmän toteuttamiseen. Linjaukset käydään läpi johtoryhmässä ja aiheeseen liittyvissä neuvoa antavissa ryhmissä. Näiden käsittelyjen jälkeen linjaukset ohjataan toteutuksesta vastaavalle projektille. Tuotekehitys/Arkkitehtuuriryhmä vastaa 9 (32)
10 linjauksen toteutumisen seurannasta. Tarkempi toiminnan kehittämisen ja järjestelmätoteutuksen toimintamalli määritellään yhdessä sopijapuolten kanssa Toteutusprojektin suunnitteluvaiheessa. Kunkin toimielimen tehtävät ja vastuut on esitetty seuraavissa kappaleissa. Asiakkaalla on oikeus yksipuolisesti muuttaa tehtäviä, vastuita ja muita toimielimeen liittyviä seikkoja sekä lisätä ja poistaa toimielimiä siltä osin kuin toimielimiin ei liity Järjestelmätoimittajan edustusta. Kunkin toimielimen tehtävät ja vastuut on esitetty seuraavissa kappaleissa Tilaajien päätöksenteko / Asiakkaan omistajaohjaus - Strategisten tavoitteiden asettaminen Tilaajien ja Asiakkaan talousohjaus; budjetointi, kustannusseuranta, merkittävien investointien päättäminen Hyötyjen ja liiketoimintariskien hallinta Tilaajien ylimmän johdon edustajat / päätöksentekoelinten jäsenet Asiakkaan hallitus Tilaajaorganisaation omien menettelyiden mukaisesti Asiakkaan hallituskäytäntöjen mukaisesti Tilaajaorganisaation omien menettelyiden mukaisesti Asiakkaan hallituskäytäntöjen mukaisesti Ohjausryhmä Toteutuksen ja käyttöönottojen ohjaus ja päätöksenteko Hankkeen / Toteutus-, Pilotti- ja Käyttöönottoprojektien tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Hankkeen budjetin päättäminen ja kustannusseuranta Henkilöresursoinnin riittävyyden varmistaminen Merkittävien riskien hallinta Keskeisten projektien/osaprojektien seuranta Merkittävien muutosten hyväksyntä (hankejohtajan tai johtoryhmän eskaloimat muutokset) Merkittävien (ks. kappale Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.) sopimusmuutosten hyväksyntä Eskaloitujen päätösten, ristiriitojen ja ongelmien ratkaisu (hankejohtajan, johtoryhmän tai strategisen yhteistyöryhmän eskaloimat) Päämaksupostien hyväksyminen kriteerien täyttymisen perusteella Toteutus-, Pilotti- ja Käyttöönottoprojektien lopullinen hyväksyminen Asiakkaan / Tilaajan ylimmän johdon edustajat nimitetään hankkeen käynnistyksen yhteydessä Päätösvaltaisuus määritellään hankkeen käynnistyksen yhteydessä Noin 1 kertaa kuukaudessa Hankejohtaja, hankehallintatoimisto Tilaajien päätöksenteko / Asiakkaan omistajaohjaus 10 (32)
11 3.1.3 Strateginen yhteistyöryhmä Asiakkaan ja Järjestelmätoimittajan johtotason yhteistyön ja sopimussuhteen hallinta Strategiset ja taloudelliset linjaukset yhteistyölle sekä yhteistyön periaatteiden sopiminen Pitkän tähtäimen kehityssuunnitelman laadinta ja ylläpito Hallinnollisten muutosten käsittely ja hyväksyminen Järjestelmätoimittajan veloitusten seuranta ja poikkeamien käsittely Hinnanmuutosten käsittely, valuuttajärjestelmien muutosten käsittely tarvittaessa Toteutus-, Pilotti- ja Käyttöönottoprojektien etenemisen seuranta Merkittävien projekti-, järjestelmä- ja sopimusmuutosten käsittely Merkittävien projektien viivästymisten käsittely Sopimussakkojen käsittely Auditoinnin tulosten katselmointi ja toimenpiteiden päättäminen Avainhenkilöiden vaihdosten käsittely Yhteyshenkilöiden ja yhteystietojen ylläpito Aineiston säilyttämisen käytännön toteuttamisesta sopiminen Sopimuksen purkamisen käsittely ja toimeenpano (purkutilanteessa) Asiakkaan ylimmän johdon edustajat sekä hankejohdon edustajat Järjestelmätoimittajan ylimmän johdon edustajat Edustajat nimetään vuosittain Päätösvaltainen, kun molemmat sopijapuolet ovat kokouksessa Noin 4 kertaa vuodessa Lisäksi tarvittaessa, jos toimituksissa tai sopimussuhteessa on merkittäviä muutoksia tai eskalointi sitä edellyttää. Asiakkaan vastuuhenkilö yhteistyössä Järjestelmätoimittajan asiakasvastaavan kanssa Ohjausryhmä / Järjestelmätoimittajan ylin johto Hankejohtaja Johtoryhmän ja Asiakkaan organisaation johtaminen Ohjausryhmä, Strateginen yhteistyöryhmä Johtoryhmä Hankkeen sekä toteutus- ja käyttöönottoprojektin johtaminen. Hankkeen tavoitteiden mukaisten tehtävien toimeenpano ja projektien asettaminen Henkilöresurssien osoittaminen projekteille Hankkeen kustannusten valvonta Hankkeen riskienhallinta Projektien seuranta ja ohjaus Hankkeen etenemisen raportointi hankkeen ohjausryhmälle Projektien ja osaprojektien asettamispäätökset ja lopettamispäätökset. Projektien ja Järjestelmän merkittävien muutosten hyväksyntä (projektien ohjausryhmien eskaloimat päätökset, hankehallinnan eskaloimat muutokset) Ristiriitojen ja ongelmien ratkaisu (projektien ohjausryhmien tai 11 (32)
12 hankehallinnan eskaloimat) Toteutus- ja pilottiprojektin hyväksymiskriteerien täyttymisen varmistaminen ja maksupostien hyväksymispäätösten valmistelu hankkeen ohjausryhmälle Hankejohtoryhmä toimii projektien ohjausryhmänä tai päättää erillisen projektin oman ohjausryhmän perustamisesta. Asiakkaan johdon edustajat Järjestelmätoimittajan hankejohdon edustaja(t) pyydettäessä Puheenjohtajana toimii Asiakkaan Hankejohtaja Puheenjohtajana toimii Asiakkaan Hankejohtaja Kerran viikossa Lisäksi tarvittaessa, mikäli projektien tai hankehallinnan eskalointi sitä edellyttää. Hankepäällikkö Ohjausryhmä / Strateginen yhteistyöryhmä Neuvoa antavat ryhmät Projektien ohjaus projektisuunnitelmassa määritellyillä sisältöalueilla (Järjestelmän määrittely ja konfigurointi) Järjestelmän yhteisten toimintaperiaatteiden linjaaminen omilla sisältöalueillaan Tuotekehityksen ja ratkaisuarkkitehtuurin ohjaus yhteisen Järjestelmän määrittelyn ja konfiguroinnin näkökulmasta Mahdollisten toiminnallisten ongelma- ja ristiriitatilanteiden ratkaisu Asiakkaan / Tilaajan asiantuntijat nimitetään projektien suunnittelun yhteydessä, ryhmiä voidaan lisätä projektien edetessä. Määritellään erikseen Ryhmän puheenjohtaja Johtoryhmä Tuotekehitys / Arkkitehtuuriryhmä Järjestelmän toteutuksen ja kehittämisen ohjaus Järjestelmän arkkitehtuurin (toiminta, tieto, tietojärjestelmä, teknologia) tavoitetilan määrittäminen ja määritysten ylläpito Järjestelmän toteutuksen ja kehittämisen koordinointi yli toiminnallisten osa-alueiden ja toteutuksen osaprojektien Arkkitehtuurinmukaisuuden varmistaminen taktisella ja operatiivisella tasolla Kansallisen tason sote-kokonaisarkkitehtuurinmukaisuuden varmistaminen Järjestelmän vaatimustenhallinta; Järjestelmän vaatimuksiin liittyen muutospyyntöjen kokoaminen, muutosten arviointi ja luokittelu, tarvittavien päätösten eskalointi Toiminnan kehittämisen vaatimusten mukainen järjestelmän toteuttaminen ja siihen järjestelmän toteutuksen ristiriitojen arviointi ja ratkaisuehdotusten laadinta Tuotekehitysvastaava(t) 12 (32)
13 Vaatimuspäällikkö Ratkaisuarkkitehdit Toiminnan kehittämisen edustus Järjestelmätoimittajan edustus määritellään erikseen 1-4 kertaa kuukaudessa (projektin vaiheen mukaisesti) Ryhmän nimeämä edustaja Johtoryhmä / Neuvoa antavat ryhmät Hankehallintatoimisto Hankehallinnan tehtävien toimeenpano, hankejohdon tuki Hanke- ja projektinhallinnan käytäntöjen kehittäminen ja ylläpito Projektisalkun hallinnan prosessin toimeenpano Projektipäälliköiden tuki, vastuu projektinhallinnan prosesseista ja työkaluista Projektien riippuvuuksien hallinta Projektien resurssi- ja kustannushallinta Projektien raportoinnin valmistelu sekä tilannekuvan ylläpito Katselmoi projektien asettamiskirjeet, projektisuunnitelmat sekä loppuraportit ja antaa suositukset niiden hyväksymisestä. Projektinhallinnan laadun seuranta Projektien muutoshallinnan koordinointi; projektien muutospyyntöjen kokoaminen, muutosten arviointi ja luokittelu, tarvittavien päätösten eskalointi Hankepäällikkö Hankekoordinaattori Integraatiovastaava, Migraatio/Konversiovastaava, Koulutusvastaava, Testausvastaava Controller Järjestelmätoimittajan edustus määritellään erikseen 2-4 kertaa kuukaudessa, linjatyö Hankepäällikkö, hankekoordinaattori Johtoryhmä Projektin ohjausryhmä Projekteille nimetään tarpeen mukaan oma ohjausryhmä. Ohjausryhmänä voi toimia projektin sisältöön liittyvä Neuvoa antava ryhmä tai sen määrittelemät osallistujat. Mikäli omaa ohjausryhmää ei nimetä, toimii Johtoryhmä ohjausryhmänä. Pilotti- ja käyttöönottoprojekteille perustetaan pääasiassa aina oma ohjausryhmä, johon kuuluu käyttöönottavan organisaation edustus. Projektin ohjaus Projektin asettamisen esittäminen johtoryhmälle (tämä on projektin omistajan tehtävä) Projektisuunnitelman hyväksyminen, projektin lopputulosten hyväksyntä, projektin loppuraportin hyväksyntä. Projektin resursoinnin varmistaminen Projektin etenemisen, aikataulun, resurssien ja kustannusten seuranta ja päätökset korjaavista toimenpiteistä mandaatin 13 (32)
14 mukaisesti Projektin riskienhallinta ja toimenpiteiden päättäminen riskien minimoimiseksi Projektien sisäisten vähäisten muutosten hyväksyntä ja merkittävien muutosten eskalointi hankehallintatoimiston kautta hankkeen johtoryhmälle Projektin lopputulosten katselmointi ja hyväksyntä Projektin hyväksymiskriteerien täyttymisen varmistaminen ja hyväksymispäätösten valmistelu hankejohtoryhmälle Projektin omistaja (on ohjausryhmän puheenjohtaja) Projektisuunnitelman mukaiset ohjausryhmän jäsenet (johtoryhmän, edustaja, neuvoa antavan ryhmän edustaja, muut edustajat) Projektipäällikkö ja projektiryhmän jäsenet tarvittaessa 1 kertaa kuukaudessa tai projektisuunnitelman mukaisesti Projektipäällikkö Johtoryhmä, Ohjausryhmä Projektipäällikkö Projektinhallinta Vastaa projektisuunnittelusta Projektin tavoitteiden mukaisten tehtävien toimeenpano ja seuranta Projektin etenemisen raportointi (hankehallintatoimisto kokoaa raportit) Projektin ohjausryhmä Raportointi ja muutospyynnöt hankehallintatoimistolle Projektipäällikköryhmä Projektien riippuvuuksien hallinta Projektien tilanneraporttien läpikäynti ja projektien riippuvuuksien tunnistaminen ja analysointi. Resurssisuunnittelun tukeminen Hankepäällikkö Hankekoordinaattori Käynnissä olevien projektien projektipäälliköt Projektipäällikkö ja projektiryhmän edustajat tarvittaessa 2-4 kertaa kuukaudessa (tarpeesta riippuen) Hankepäällikkö Johtoryhmä / Hankehallintatoimisto Apotti-hankkeen muut ryhmät Seuraavat ryhmät eivät suoraan osallistu päätöksentekoon, mutta niiden toiminta voi vaikuttaa Järjestelmän toteutuksen ja käyttöönottojen linjauksiin sekä Tilaajaorganisaatioiden yhteistoimintaan. Toiminnan kehityksen ryhmä 14 (32)
15 Toiminnan kehittämisen koordinointi Tilaajien toiminnan kehityksen tarpeiden yhteenveto ja toiminnan kehityksen strategisten linjausten valmistelu Tilaajien toiminnan tavoitetilan määrittely strategisella tasolla Toiminnan kehittämisen alaryhmien asettaminen ja niiden toiminnan seuranta ja ohjaus Toiminnan muutoksen johtamisen tuki Tilaajien nimeämät edustajat 6-12 kertaa vuodessa Ryhmän nimeämä valmistelija Ohjausryhmä / Asiakkaan omistajaohjaus Toiminnan kehityksen alaryhmät Toiminnan kehittäminen Toiminnan kehityksen ryhmän määrittelemillä osa-alueella Oman osa-alueensa toiminnan tavoitetilan määrittely sekä muutoksen johtaminen omalla osa-alueellaan Oman osa-alueensa toiminnan vaatimusten määrittelyn tuki Tilaajien / Asiakkaan nimeämät edustajat 6-12 kertaa vuodessa Ryhmän nimeämä valmistelija Toiminnan kehityksen ryhmä Teknologiaryhmä Teknologian kehittämisen koordinointi Järjestelmään ja siihen liittyvien tietojärjestelmien arkkitehtuurin kehittämisen koordinointi Vastaa Järjestelmän arkkitehtuurista ja arkkitehtuurilinjauksista strategisella tasolla Lausuntojen antaminen projektien suunnitelmissa ja projektien tuotoksissa kuvatuista arkkitehtuurilinjauksista Tilaajien / Asiakkaan nimeämät edustajat 6-12 kertaa vuodessa Ryhmän nimeämä valmistelija Ohjausryhmä / Asiakkaan omistajaohjaus Viestintäryhmä Viestinnän suunnittelu ja toteutus Viestinnän suunnittelu Hankkeen eri osa-alueiden viestinnällinen tuki Viestintäasioiden valmistelu ohjausryhmään ja viestintäverkostoon Hankkeen viestintävastaava ja tilaajien viestintävastaavat 1 kertaa kuukaudessa Hankkeen viestintäjohtaja/viestintäpäällikkö Johtoryhmä 15 (32)
16 Hankepäällikköryhmä Tilaajaorganisaatioiden toiminnan ja projektien koordinointi sekä resurssien hallinta Organisaatiokohtaisten (käyttöönotto)projektien suunnittelu ja koordinointi Projektien resurssipyyntöjen välittäminen Tilaajille Tilaajien hankepäälliköt Asiakkaan hankepäällikkö Tarvittaessa projektipäälliköt 1 kertaa kuukaudessa Asiakkaan hankepäällikkö Johtoryhmä / Tilaajakohtaiset hankeohjausryhmät Tilaajakohtainen ohjaus Tilaajien hankeohjaus Tilaajan organisaation sisäisten terveyden- ja sosiaalihuollon kehitystoimenpiteiden koordinointi ja organisaatiokohtaisten käyttöönottojen ohjaus Järjestelmän organisaatiokohtaisten käyttöönottojen seuranta Käyttöönoton tulosten katselmointi ja käyttöönoton hyväksyminen omalta osaltaan Tilaajan henkilöresurssien allokointi projekteille Tilaajaorganisaation nimeämät edustajat Tilaajaorganisaation määritysten mukaisesti Tilaajaorganisaation hankepäällikkö Ohjausryhmä 3.2 Toteutuksen ja käyttöönottojen muutoshallinta Yleistä Tämän kohdan määräyksiä noudatetaan, mikäli pääsopimuksessa, projektisuunnitelmassa tai muissa sopimusdokumenteissa ei ole määrätty kyseisen muutoksen käsittelystä ja periaatteista. Kummallakin sopijapuolella on oikeus ehdottaa muutoksia ja lisäyksiä Järjestelmän tai projektien sisältöön, aikatauluun, toteutustapaan, projekteja toteuttaviin resursseihin, toimitusta koskeviin sopimuksiin tai niiden liitteisiin. Toteutusprojektin, Pilottiprojektin ja Käyttöönottoprojektien osalta määritellään erikseen seuraavat muutoshallinnan menettelyt: 16 (32)
17 Projektin muutokset: Projektin sisältöön, laajuuteen, lopputuotoksiin, aikatauluun, budjettiin tai organisointiin kohdistuvat muutokset Järjestelmän muutokset: Järjestelmän vaatimusmäärittelyyn kohdistuvat muutokset Sopimuksen muutokset: Toimitus- tai Palvelusopimukseen ja niiden liitteisiin liittyvät muutokset Muutokset voivat olla merkittäviä, tavanomaisia tai vähäisiä. Lisäksi tarvittaessa huomioidaan pikamuutokset, jotka voidaan määritellä tarkemmin projektisuunnitelmissa. Määritykset on kuvattu erikseen muutoskohteiden mukaisesti. Muutoshallinnan prosessi noudattaa seuraavia vaiheita: 1. Muutostarve 2. Muutospyyntö 3. Muutoksen arviointi 4. Muutostyön hyväksyntä 5. Muutoksen toimeenpano 6. Muutoksen seuranta ja varmistaminen Vaiheiden tehtävät ja menettelytavat on kuvattu erikseen muutoskohteiden mukaisesti Projektin muutokset Projektien ja osaprojektien muutoshallinnan alaisuuteen kuuluvat kaikki Toimitussopimuksen liitteissä kuvatut projektit ja/tai osaprojektit. Projektisuunnitelmassa voidaan tarkemmin määritellä muutosten käsittelytapa. Projektin viivästyessä noudatetaan Toimitussopimuksen mukaista menettelyä. Projektin mahdollinen viivästyminen käsitellään aikataulun muutoksena. Merkittävän viivästyksen vaikutukset käsitellään ohjausryhmässä. Projektimuutosten muutostyypit on kuvattu seuraavassa taulukossa. Tyyppi Kuvaus Merkittävä muutos Projektin laajuuden merkittävä muutos (taso määritellään Toteutusprojektin alussa laadittavassa yhteisessä projektisuunnitelmassa) Projektin lopputuotosten lisääminen tai poistaminen sekä projektin ohjausryhmän merkittäväksi katsoma lopputuotosten sisällön muutos Merkittävä viivästyminen (projektin keston mukaisesti, määrittely projektisuunnitelmassa) Projektisuunnitelmassa määritelty merkittävän tasoinen muutos projektin kustannuksissa Projektipäällikön tai projektin avainhenkilöiden vaihtaminen Muut merkittävästi lisätyötä vaativat muutokset Käsittely tarvittaessa neuvoa antavassa ryhmässä tai 17 (32)
18 Tavanomainen muutos strategisessa yhteistyöryhmässä Hyväksyminen ohjausryhmässä Liite D1: Hallintamalli Projektin sisällön, vaiheistuksen tai lopputuotosten muutokset Projektiryhmän henkilöiden vaihtaminen Resurssisuunnitelman muutos Hyväksyminen projektin ohjausryhmässä Raportointi johtoryhmälle Vähäinen muutos Projektiryhmän sisäisten tehtävien ja roolien muutokset, jotka eivät vaikuta projektin lopputuotoksiin, niiden laatuun tai aikatauluun eivätkä kustannuksiin. Hyväksyminen projektipäällikön toimesta Raportointi projektin ohjausryhmälle Projektien muutoshallintaprosessi on esitetty seuraavassa taulukossa. Tässä dokumentissa kuvataan projektin muutoshallintaa muutosten hyväksymisen näkökulmasta. Liitteessä H on kuvattu muutoshallinnan prosessia tarkemmin. Vaihe ja menettelytavat Muutostarve Muutostarve voi syntyä projektin sisäisesti tai sen ulkopuolelta Muutostarve viestitään projektin projektipäällikölle Muutospyyntö (Kirjaa muutospyyntö) Muutoksen arviointi (Hyväksy analysoitavaksi, arvioi vaikutukset) Muutostyön hyväksyntä (Hyväksytä muutos) Muutoksen toimeenpano (Aloita työskentely, Merkitse tehdyksi) Muutoksen seuranta ja varmistaminen (Muutoksen todentaminen, Muutospyynnön sulkeminen) Projektipäällikkö kirjaa muutospyynnön hankkeen projektikäytäntöjen mukaisesti Hankehallintatoimisto kokoaa muutospyynnöt Hankehallintatoimisto hyväksyy muutoksen analysoitavaksi Projektipäällikkö laatii alustavan arvion muutoksen tyypistä ja vaikutuksista (ml. työmäärä- ja hintavaikutukset) Mikäli Järjestelmätoimittaja itse ehdottaa muutosta, muutoksen perustelut ja vaikutusanalyysi on liitettävä muutospyyntöön Projektipäällikkö raportoi muutoksen projektin ohjausryhmälle ja ehdottaa muutoksen käsittelytapaa Projektin ohjausryhmä määrittelee muutoksen tyypin ja päättää sen käsittelystä Hankehallintatoimisto kokoaa muutoksen arvioinnin tulokset Merkittävät muutokset hyväksyy ohjausryhmä Tavanomaiset muutokset hyväksyy projektin ohjausryhmä (raportointi johtoryhmälle) Vähäiset muutokset hyväksyy projektin projektipäällikkö Muutos kirjataan projektisuunnitelmaan hankkeen käytäntöjen mukaisesti Projektipäällikkö toimeenpanee muutoksen aikataulun mukaisesti Projektipäällikkö raportoi muutoksen toteutuksesta osana normaalia projektiraportointia Muutospyyntö merkitään valmiiksi, jos muutos on tehty sovitusti Hankehallintatoimisto sulkee muutospyynnön 18 (32)
19 3.2.3 Järjestelmän muutokset Järjestelmän muutoshallinnan alaisuuteen kuuluvat kaikki liitteeseen B sisältyvät materiaalit. Lisäksi kaikki (osa)projekteissa tuotettu valmis ja hyväksytty materiaali, esimerkiksi määrittelyt, kuuluvat muutoshallinnan alaisuuteen. Jos sopimuksen liitettä B päivitetään Toimitussopimuksen voimassaolon aikana, Sopijapuolet neuvottelevat tämän kohdan mukaisesti muutoksen vaikutuksista sopimuksen kohteen toteuttamiseen. Asiakasta, Tilaajia ja Järjestelmää koskevat lainsäädäntö ja viranomaismääräykset saattavat muuttua sopimuksen voimassaoloaikana. Myös nämä muutokset käsitellään Toimitussopimuksen voimassaoloaikana tämän kohdan mukaisesti. Järjestelmän muutoshallintaa koordinoi Tuotekehitys / Arkkitehtuuriryhmä. Mikäli muutos aiheuttaa tiettyyn projektiin tai osaprojektiin kustannus- tai aikatauluvaatimuksia, käsitellään muutokset projektin ohjausryhmässä tai johtoryhmässä. Järjestelmän muutoshallinnassa käytetään Asiakkaan ja Järjestelmätoimittajan yhdessä sopimaa työkalua. Järjestelmämuutosten muutostyypit on kuvattu seuraavassa taulukossa. Tyyppi Kuvaus Merkittävä muutos Liitteen B rakenteen muutos Lainsäädännön ja viranomaisvaatimusten vaatimat pakolliset muutokset Muut Tuotekehitys/Arkkitehtuuriryhmän, johtoryhmän tai neuvoa antavan ryhmän merkittäviksi katsomat muutokset Tavanomainen muutos Hyväksyminen ohjausryhmässä Liitteen B dokumenttien sisällön muutokset Pakollisten vaatimusten muutokset Mikäli muutos ei kohdistu tai liity tiettyyn projektiin eikä aiheuta projekteille kustannus- tai aikataulumuutoksia, käsitellään muutos Tuotekehitys/Arkkitehtuuriryhmässä Hyväksyminen projektin ohjausryhmässä (eskalointi tarvittaessa johtoryhmään) tai Tuotekehitys/Arkkitehtuuriryhmässä, mikäli projektivaikutuksia ei ole (eskalointi tarvittaessa johtoryhmään) Vähäinen muutos Yksittäisten ei-pakollisten vaatimusten tarkentaminen Hyväksyminen Asiakkaan projektipäällikön tai vaatimuspäällikön toimesta 19 (32)
20 Järjestelmämuutosten muutoshallintaprosessi on kuvattu seuraavassa taulukossa. Vaihe ja menettelytavat Muutostarve Muutostarpeet tulevat toteutus- ja käyttöönottovaiheessa pääasiassa (osa)projektien kautta tai toiminnan kehityksen tavoitetilamääritysten kautta Muutostarpeet voivat liittyä myös projektien ulkoisiin tekijöihin, kuten organisaatioiden tai lainsäädännön muutoksiin Muutospyyntö Muutospyyntö kirjataan hankkeen käytäntöjen mukaisesti vaatimustenhallinnan työkalun avulla Tuotekehitysryhmä kokoaa Järjestelmän muutospyynnöt keskitetysti ja tekee niiden alustavan arvioinnin Muutoksen arviointi Mikäli Järjestelmätoimittaja itse ehdottaa muutosta, muutoksen perustelut ja vaikutusanalyysi on liitettävä muutospyyntöön Mikäli muutos liittyy meneillään olevaan projektiin, projektipäällikön on laadittava arvio muutoksen aikataulusta, kustannuksista ja toimenpiteistä projektisuunnitelmassa määritellyn ajan kuluessa muutospyynnöstä Tuotekehitysryhmä käsittelee ja arvioi kaikki muutokset Tarvittaessa merkittävät muutokset ja niiden vaikutukset käsitellään neuvoa antavissa ryhmissä Tuotekehitysryhmä vahvistaa muutostyypit ja niiden käsittelytavan Muutostyön hyväksyntä Muutoksen toimeenpano Muutoksen seuranta ja varmistaminen Liitteen B rakenteen sekä lainsäädännön ja viranomaisvaatimusten aiheuttamat muutokset hyväksyy ohjausryhmä Toiminnallisuuksien ja pakollisten vaatimusten sekä liitteen B sisällön muutokset hyväksyy projektin ohjausryhmä tai Tuotekehitys/Arkkitehtuuriryhmä (mikäli muutos ei sisälly projektin laajuuteen tai vaikuta kustannuksiin tai aikatauluun). Tuotekehitysryhmä voi hyväksyttää muutoksia johtoryhmällä Projektiryhmä tai vaatimuspäällikkö hyväksyy vähäiset muutokset Muutos on hyväksyttävä yksimielisesti ja päivitettävä liitteeseen B Toimeenpano tapahtuu muutoksen arvioinnin aikana laaditun ja hyväksytyn suunnitelman mukaisesti Toimeenpano tapahtuu käynnissä olevien projektien, jo hankkeeseen kuuluvan myöhemmin alkavan projektin tai uuden muutostyötä varten käynnistettävän projektin toimesta (palvelutoiminnan aikana toimeenpano ylläpitopalvelun mukaisesti) Tuotantokäytön aikana tehtävät Järjestelmän muutokset käsitellään palvelutoiminnan aikaisen muutoshallinnan mukaisesti Muutosta seurataan tuotekehitysryhmän toimesta vaatimustenhallinnan työkalun avulla Sopimuksen muutokset Sopimusmuutosten muutostyypit on kuvattu seuraavassa taulukossa. 20 (32)
Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset
Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite N: Kielivaatimukset VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 JÄRJESTELMÄN
Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto
Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta
JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja
JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä
31 Helsingin seurakuntayhtymän käyttöönotettava ICT:n (tietoja viestintäteknologian) ja digitalisaation kehittämisen ohjausmalli
483/2019 31 Helsingin seurakuntayhtymän käyttöönotettava ICT:n (tietoja viestintäteknologian) ja digitalisaation kehittämisen ohjausmalli Päätösehdotus Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki Yhteinen
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä
Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro
Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen
PALVELUSOPIMUS TIERA EDISON OPPIMISALUSTA - PALVELUSTA PALVELUNHALLINTAMALLI
PALVELUSOPIMUS TIERA EDISON OPPIMISALUSTA - PALVELUSTA LIITE 4 PALVELUNHALLINTAMALLI 1. JOHDANTO 1 2. PALVELUN KUVAUS 1 3. PALVELUA TUOTTAVA ORGANISAATIO 1 3.1 Palvelutuotantotiimi roolit ja vastuut 1
Liite 2. Sopijapuolten välinen yhteistyö ja yhteyshenkilöt
Liite 2 Sopijapuolten välinen yhteistyö ja yhteyshenkilöt Kuntien Tiera Oy LUOTTAMUKSELLINEN 2/8 Sisältö 1 YHTEYSTIEDOT... 3 2 PALVELUN OHJAUSRYHMÄ... 4 3 PALVELUN OPERATIIVINEN SEURANTARYHMÄ... 6 4 PALVELUPÄÄLLIKKÖ...
Kieku tuki ja ylläpito
Kieku tuki ja ylläpito Kiekun tuen ja ylläpidon toimintamalli Kieku-infotilaisuus Mitä tuki ja ylläpito on? Käyttäjätukea Sovellusylläpitoa Järjestelmän toimivuuden valvontaa ja reagointia ongelmatilanteisiin
Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)
Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon (Kuntatieto ohjelma) hallintamalli (luonnos) 26.6.2013 Tommi Oikarinen Ohjauksen ja hallinnan tehtävät Johtoryhmä Ohjaus Tavoitteiden asettaminen
Järjestelmäsalkun hallinta TTY:llä
1 Järjestelmäsalkun hallinta TTY:llä Osa kokonaisarkkitehtuurin ja toiminnan kehittämistä! 2 TTY:n tunnuslukuja Työntekijöitä 2.300 Opiskelijoita 12.500 Keskitettyjä järjestelmiä 79 kpl Opiskelu/opetus
SOPIMUS IT- PALVELUSTA SOPIMUS NRO: MEDBIT Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa: Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg
Medbit Oy 1 SOPIMUS IT- PALVELUSTA SOPIMUS NRO: MEDBIT-12-2014 1 SOPIJAPUOLET Tilaaja: Raision sosiaali- ja terveyskeskus Y- tunnus: 0204428-5 Osoite: PL 100, 20201 RAISIO Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa:
Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle
Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon
Opetushallitus. Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden. Projektisuunnitelma
Opetushallitus Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden hops-palvelun vaatimusmäärittelyn tueksi Projektisuunnitelma Päivitetty 12.2.2014 Sisällysluettelo 1 Projektin yleiskuvaus... 3 1.1 Projektin
Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/
Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne
Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä
Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri
PPS nykyiset versiot Taito-osiot ja mallipohjat/esimerkit
Ohjeet versioiden hallintaan Dokumentti kuvaa PPS:n taito-osioiden ja mallipohjien/esimerkkien eri painosten versionumeroinnin. Kaikki dokumentit on sarjanumeroitu kolminumeroisella versionumerolla, esim.
Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet
Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely
Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA
Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää
Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma
7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin
Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä
Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä
Tietoturvapolitiikka
Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...
SOPIMUS [...] PALVELUSTA
Julkisen hallinnon IT- hankintojen sopimusehdot (JIT 2007) 1 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- [JHS 166
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan
TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014
TORI-siirtoprojektit Toukokuu 2014 Aikataulutus Toimialariippumattomien ICT-tehtävien siirtoaikataulu on hyväksytty kansliapäällikkökokouksessa 24.6.2013 Yksikkökohtaisesta siirtoprojektista on laadittu
Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
Maakunnan järjestämistehtävässä tarvitsemat digipalvelut
Maakunnan järjestämistehtävässä tarvitsemat digipalvelut Esisuunnitteluhankkeen työsuunnitelma 8.2.2018 1 16.2.2018 Tausta Maakunnan digipalvelut järjestämistehtävässä esisuunnitteluhankkeen ohjausryhmänä
TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti
TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) PALVELUKUVAUS Hankittavan palvelun yksilöinti Espoon kaupunki (jäljempänä myös Asiakas) hankkii johdon konsultointipalveluja kolme vuotta kestävään espoolaisen johtamisen
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)
TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ
TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS 2.8 Toteutus- ja käyttöönottoprojektien suunnitelma 1 / 17 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi
Tietoturvapolitiikka
Mäntsälä Hyväksyntä Julkisuusluokka JULKINEN Sijainti Versio 0.9 2/8 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Mitä tietoturvallisuus on?... 4 2.1 Tietoturvallisuuden hallinta... 5 2.2 Riskienhallinta sekä jatkuvuuden
OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta
OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet Ohjelmistoprojektin hallinta 1 Sisältö Projektiorganisaatio ja sidosryhmät Ohjelmistoprojektin kulku Projektin suunnittelu Ositus Osallistujat Työmäärän arviointi
Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä
Liite 2. Alustava projektisuunnitelma JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä 16.10.2013 Versio: 0.4 Laatija: Kirsi Pispa 1 Sisältö
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka
ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät
ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (5) 95 yhteinen asiakastietojärjestelmä (ns. Apotti) HEL 2013-004973 T 02 08 00 Päätös päätti hyväksyä sopimuksen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS
20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien
Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015
1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden
Valtion lupa- ja valvontavirasto (Luova) Perustetaan
Valtion lupa- ja valvontavirasto (Luova) Perustetaan 1.1.2020 Mistä on kyse? 2 3 Työnjako kunta-maakunta-valtio Maakunta- ja sote - uudistuksen myötä Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla,
Kokemuksia projektimallin misestä sprinttimallilla. Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009
Kokemuksia projektimallin kehittämisest misestä sprinttimallilla Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009 Solteq Oyj Solteq on ohjelmistopalveluyhtiö, joka tukee asiakkaidensa
Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (5) 5 Asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Apotti) hankintaa koskevan tarjouspyynnön hyväksyminen HEL 2015-003057 T 02 08 02 00 Päätösehdotus Esittelijän perustelut
UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N OSAKASSOPIMUS
0 UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N OSAKASSOPIMUS 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen tarkoitus 3. Osakekirjat 4. Osakkeiden panttauskielto 5. Osakkeiden myynti 6. Päätöksenteko yhtiökokouksissa
Maakuntien yhteinen arkkitehtuuri
yhteinen arkkitehtuuri JHKA 11.12.2018 Erityisasiantuntija Sanna Vähänen, VM viite- ja kokonaisarkkitehtuuri -projekti Projektiryhmän viimeinen kokous 18.12: liikenneekosysteemi, MVAdokumentaation seuraava
KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys)
YHTEINEN KEITTIÖ HANKKEEN OSAPROJEKTI: KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys) PROJEKTISUUNNITELMA 1. PROJEKTIN TAUSTATIEDOT... 3 2. YHTEINEN KEITTIÖ-HANKE
PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x
JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio
1 (3) Liitteet (1 kpl)
1 Sopimus yhteistyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnassa 1. Sopijapuolet 1. ky (LSHP) 2. Enontekiön kunta 3. Inarin kunta 4. Kemijärven kaupunki 5. Kittilän
Projektinhallinta SFS-ISO mukaan
Projektinhallinta SFS-ISO 21500 mukaan (Ohjeita projektinhallinnasta, 2012) 13.4.2017 Panu Kiviluoma Osaamistavoitteet Luennon jälkeen osaat selittää, mitä tarkoitetaan Projektilla Projektinhallinnalla
Liite A Määritelmät 1 (6)
1 (6) Liite A Määritelmät 2.3 Uusi versio 2.4 Versio joulukuun neuvotteluja varten 2.6 Tarjoajille 29.1.2015 lähetetty versio 2.7 Helmikuun 2015 neuvotteluissa käsitelty versio 2.81 Tarjoajille 18.2.2015
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla
Rovaniemen Energia Oy ja Napapiirin Vesi Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla en alustava työsuunnitelma elokuu 2006 Alustava kokonaisaikataulu 2 4/2006 5/2006 11/2006 3-6/2007 Kaupungin
JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen
JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan
Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko
<<PALVELUN NIMI>> Palvelukuvaus versio x.x
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 5 Palvelukuvaus pohja Palvelukuvaus versio x.x 1/5 Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Termit ja lyhenteet...3
KUUMA seutu liikelaitos (y tunnus 0127485-5) Kauppakaari 1-3 C 04200 Kerava
1 SOPIMUS KUUMA -seutu liikelaitos tilaajana ja Oy toimittajana ovat tehneet seuraavan sopimuksen koskien Paikallisen kehittämisen ja lähidemokratian toimintamalli projektia. 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Tilaaja:
Onko ketterää hankintaa olemassa? Johanna Sorvettula Johtaja, VT, emba
Onko ketterää hankintaa olemassa? Johanna Sorvettula Johtaja, VT, emba 7.5.2019 Hankintamenettelyt Avoin menettely Rajoitettu menettely Neuvottelumenettely Kilpailullinen neuvottelumenettely Innovaatiokumppanuus
Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka
Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka Kunnanhallitus 2.3.2015 50, liite 2 Kunnan johtoryhmä 18.11.2014 Tietohallinnon ohjausryhmä (Thor) 24.9.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Mitä tietoturvallisuus on?...
Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004
Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi
MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET
Ohje - Sivu 1/5 MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2017-2019 Hyväksytty: Kh 12.6.2017 / 7 Ohje - Sivu 2/5 Mäntsälän kunnan hankintojen strategiset tavoitteet 2017-2019 1. Johdanto 1.1
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen
Minna Saario. Johtaja Ohjausosasto, Digitalisaatio ja tiedonhallinta -yksikkö
Minna Saario Johtaja Ohjausosasto, Digitalisaatio ja tiedonhallinta -yksikkö Sote-tiedonhallinnan ohjaus- ja toimintamalli, tavoitetilan kuvaus LUONNOS - Kehitystoiminnan ohjaus Tietohallinnon järjestäminen,
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n
Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt
Riskienhallintamenettelyt 1 (7) Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt Riskienhallintamenettelyt 2 (7) SISÄLTÖ 1 PERIAATTEET JA TAVOITTEET... 3 2 ORGANISOINTI JA VASTUUT... 4 3 RISKIENHALLINTAPROSESSI...
Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?
Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,
Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta
Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta 6.6.2019 Tiedolla johtaminen on tiedon hyödyntämistä päätöksenteon tukena tiedon johtaminen
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Sipoon kunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo xx.xx.2017 Kunnanvaltuusto xx.x.2017 Sisällysluettelo 1 Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
Ohjausryhmä. EAKR-hankkeiden starttikoulutus ja
Ohjausryhmä EAKR-hankkeiden starttikoulutus 2.10. ja 4.10.2018 Ohjausryhmä Pääsääntöisesti rahoittaja edellyttää hankkeelle ohjausryhmää Tarkista hankepäätöksestä edellytetäänkö hankkeeltasi ohjausryhmää
Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden rakenteistaminen
Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden rakenteistaminen Toiminnallinen määrittely: Työsuunnitelma TYÖSUUNNITELMAN TIEDOT Versio 0.1 Laatija Ulla Angervo Laatimispäivämäärä Hyväksyjä Hyväksymispäivämäärä
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin
Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1
Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit 7.9.2018 Motiva 1 Toimintamalli 1. ryhmien kokoaminen ja sitouttaminen 8. Viestintä ja vertaistuki 2. Green Deal sopimuksen solmiminen 7. Sopimuskauden aikainen
Ohjelmajohtamisen kehittäminen
Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia
Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari
Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki
PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS
PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes
Alueellisen sote-kokonaisarkkitehtuurityön valtakunnallinen tuki
Alueellisen sote-kokonaisarkkitehtuurityön valtakunnallinen tuki Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari, 10.12.2014 Karri Vainio Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyöfoorumi
Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013
Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin
Oy Apotti Ab Liiketoimintasuunnitelma
1 Oy Apotti Ab Liiketoimintasuunnitelma Versio 2.00 7.5.2015 2 Sisällysluettelo 1 2 3 4 5 Johdanto... 3 Yhtiön strategiset tavoitteet... 4 Yhtiön toiminta-ajatus ja visio sekä liikeidea... 5 3.1 Toiminta-ajatus
IT2015 EKT-ehtojen käyttö
-ehtojen käyttö Erityisehtoja ohjelmistojen toimituksista ketterillä menetelmillä Näiden ohjeiden tavoitteena on helpottaa sopimista ketterien menetelmien käytöstä IT-alalla ja nostaa esiin keskeisiä sopimusta
Riskienhallintamalli. ja kuvaus riskienhallinnan kehittämisestä keväällä Inka Tikkanen-Pietikäinen
Riskienhallintamalli ja kuvaus riskienhallinnan kehittämisestä keväällä 2018 Inka Tikkanen-Pietikäinen 15.6.2018 1 Riskienhallinnan kehittämisen aikataulu ja työn tulokset 2018 helmikuu maaliskuu huhtikuu
PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA
RISTO PELIN PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA (seitsemäs painos) PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän kirjan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla,
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014
Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon
Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö
Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne
Puitesopimus - Saimaan talous ja tieto
Kaupunginhallitus 28.5.2018 Liite 1 209 - Saimaan talous ja tieto Oy:n toimittamista asiantuntija-, projekti- ja jatkuvista palveluista Mikkelin kaupunki 20.6.2018 Asiakas: Mikkelin kaupunki Sivu 1 Sisällysluettelo
HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Palvelukeskus. Helsingin kaupungin Palvelukeskus-liikelaitoksen toimintasääntö alkaen.
HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Helsingin kaupungin -liikelaitoksen toimintasääntö 1.7.2017 alkaen. 1 Toimiala ja organisaatio 1.1 -liikelaitos osana keskushallintoa -liikelaitos huolehtii palvelutoiminnan
Hankintarenkaan jäsenet tekevät kukin oman hankintapäätöksensä asiassa.
Talous- ja konsernijaosto 42 26.08.2015 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISEN ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA 248/00/04/00/2012 TAKO 42 Tiivistelmä päätösehdotuksen perusteluista Hankinnan
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti
VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet
YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)
luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä
ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE
Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan
SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
Sote-digin valmistelun tilanne. Maritta Korhonen
Sotedigin valmistelun tilanne Maritta Korhonen 1 17.01.2017 Vahala Mika Digivalmistelun ja toimeenpanon organisointimuutoksen tavoitteita Yhteinen tilannekuva Kaikilla työryhmillä ja muutokseen liittyvillä
KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen
KDK-asiakasliittymä linjauksia 2012 KDK-seminaari 21.3.2012 Kristiina Hormia-Poutanen Asiakasliittymä pohjustusta linjauksille KDK-johtoryhmä 9.12.2011 Kansalliskirjaston esitys: Puretaan Kansalliskirjaston
SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014
1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan
Ohjausryhmä. Petri Veijalainen
Ohjausryhmä Petri Veijalainen 1 Ohjausryhmä Ohjausryhmä asetetaan, jos tuensaaja tai rahoittaja katsoo sen tarpeelliseksi Edellytetään esim. kun toiminta ulottuu useammalle alueelle tai on muuten laaja-alaista,
Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019
Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019 Tietojärjestelmäuudistus on aina itseään isompi muutos. Tapio Järvenpää, @Tapsa_Jpaa Laajuus Tuotokset Aikataulu Resurssit Hyöty Arvo Laajuus Tuotokset
1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:
PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä
Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä
Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc
TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ
TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.7 Koulutuksen pääsuunnitelma 1/17 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 3.0 Tarjouspyynnön liite Hanketoimisto 2/17 SISÄLLYS VERSIOHISTORIA...
Kanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen