Rauhaa ruokailuunryhmä

Transkriptio

1 YTE-hanke 2018 Rauhaa ruokailuunryhmä Loppuraportti Anu Hakala & Aija-Mari Maunula 2018 Y T H S T u r k u

2 Sisällys Johdanto... 2 Hankkeen tarkoitus... 2 Hankkeen toteutus... 2 Hankkeen tuloksia... 3 Hankkeen arviointia... 3 Tulevaisuudennäkymiä... 3 Hankkeen talouden toteuma... 4 Liitteet

3 Johdanto Syömisen hallintaongelmat, vakavimmillaan syömishäiriöt, ja liikapaino ovat länsimaissa yleistyneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Signaaleja ruoasta on kaikkialla ympärillämme elämme ruokaärsykkeiden ja syömisen suhteen ylikorostuneessa ympäristössä. Syöminen ja ruoka ovatkin enemmän kuin pelkkää energiantarpeen tyydyttämistä - vauvasta asti opimme yhdistämään syömisen hyvään oloon ja lohtuun. Ruoka puhuttaa; syömiseen liittyy ideologioita. Samaan aikaan häiriintynyt syöminen lisääntyy ja syöminen aiheuttaa monenlaista oireilua, mikä voi ilmetä esimerkiksi hallitsemattomana syömisenä. Isoa osaa häiriintyneestä syömisestä ei voida diagnosoida varsinaiseksi syömishäiriöksi, mutta oireilu voi siitä huolimatta olla hyvinkin voimakasta. Jos ajattelu on jatkuvasti kehossa, syömisessä ja ruoassa, syöminen ahdistaa, ollaan vaikeuksissa, riippumatta siitä onko kyseessä syömishäiriö tai häiriintynyt syöminen. Hankkeen tarkoitus Rauhaa ruokailuun- hankkeen lyhyen aikavälin tavoitteena oli ryhmään osallistuvan tunne-elämän säätelyn vahvistaminen tunnetaitoja ja ajatustyöskentelyä opettamalla ja ruokasuhdetta normalisoimalla. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on syömishäiriön puhkeamisen estyminen ja opiskelijan opiskelukyvyn vahvistaminen ennaltaehkäisevällä interventiolla. Hankkeen toteutus Hankkeen kohderyhmäksi oli määritelty yleisterveyden asiakkaat, joilla suhde ruokaan toimi tunteiden säätelyn keinona. Syömishäiriöiden diagnostisten kriteerien ei suositeltu täyttyvän, mutta riski syömishäiriön kehittymiseen saattoi olla olemassa. Ryhmän kooksi oli määritelty 8 osallistujaa. Kohderyhmä lopulta koostui yleis- ja mielenterveyden asiakkaista, joilla pääsääntöisesti oli vakavaa ahmimistaipumusta. Ryhmään valittiin 8 osallistujaa, joista valtaosa ohjautui ryhmään vastaanottokäynneiltä. Ryhmän aloitti ja kävi loppuun 7 opiskelijaa. Varapaikalta ei ketään enää ryhmään saatu. Ryhmän teoria perustui aiemmin YTHS:lle lanseerattuun HOT- (kognitiivinen hyväksymis- ja omistautumisterapia) stressinhallinta- ja hyvinvointiryhmään (Malmberg-Virta ja Pietikäinen, 2016). Rakennetta muokattiin keskustelevampaan muotoon ja psykoedukaatio muokattiin stressinhallinnasta syömiskäyttäytymiseen liittyväksi. Ryhmäkertojen aihepiireinä olivat tietoisuustaitoihin tutustuminen, psykoedukaatio syömiskäyttäytymisestä eri näkökulmista käsin, oman syömiskäyttäytymisen havainnointi, tunnetyöskentely- ja ajatustyöskentelytaitojen vahvistaminen, elämänjanatyöskentely, arvotyöskentely ja psykologisen joustavuuden vahvistaminen. Ryhmän teemat ja ryhmäkertojen sisällöt on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. 2

4 Hankkeen tuloksia Ryhmäläisten psykologista joustavuutta mitattiin AAQ-7- mittarilla, psyykkistä hyvinvointia ja toimintakykyä CORE-OM- mittarilla ja ahmintataipumusta syömistapakyselyllä (BES) ryhmän 1. ja 7. kerralla. Tulosten perusteella ryhmäläisten psykologinen joustavuus hieman parani (ryhmäläisten AAQ-7-pisteitten keskiarvon muutos 34.0 > 30.4) ryhmän aikana, samoin psyykkinen hyvinvointi ja toimintakyky (ryhmäläisten CORE-OM- pisteitten keskiarvon muutos 53.8 > 47.3). Ahmimistaipumus hieman hellitti ryhmän aikana (ryhmäläisten BES- pisteitten keskiarvon muutos 26.7 > 21.7). Tulokset on tarkemmin raportoitu liitteessä 2. Tarkoituksena on toistaa mittaukset vielä, kun ryhmän päättymisestä on kulunut kolme kuukautta, jolloin voidaan seurata muutosta ja sen pysyvyyttä psykologisessa joustavuudessa, psyykkisessä hyvinvoinnissa ja toimintakyvyssä sekä ahmintataipumuksessa. Pietikäisen mukaan itse ryhmän aikana saavutetaan valmiudet itsenäiseen jatkotyöskentelyyn ja HOT- taidot jalostuvat nimenomaan ajan myötä. Ryhmästä kerätyn vapaan palautteen mukaan ryhmä koettiin hyödyllisenä, sen sisältöä pidettiin laadukkaana ja arvokkaana ja käytettyjä menetelmiä hyödyllisinä. Ryhmän aikataulutukseen oltiin pääosin tyytyväisiä, mutta palautteitten mukaan aikataulu (kerran viikossa kahdeksan viikon ajan) koettiin myös tiiviinä. Toiveita oli myös ryhmän pitemmästä kestosta. Vapaa palaute on kuvattu tarkemmin liitteessä 3. Hankkeen arviointia Pilottiryhmää markkinoitiin Turun YTHS:n ulkoisilla sivuilla, mutta ryhmäläiset ohjautuivat ryhmään pääosin YTHS:n työntekijöiden ohjaamina. Pilottiryhmää voidaankin pitää hoidollisena ryhmänä; ei ennaltaehkäisevänä, mikä alun perin oli tarkoitus. Tiedetään, että ahmintataipumuksesta kärsivillä hoitoon hakeutumisessa on viivettä, sillä ahmintaoireilu halutaan tavallisesti piilottaa sen aiheuttaman häpeän ja syyllisyyden vuoksi. Tyypillisesti ahmintaoireilu alkaa nuoruudessa, mutta hoitoon hakeutuva on aikuinen, monesti keski-ikäinen (Keski-Rahkonen, Meskanen & Nalbantoglu 2013, ix). Tämä saattaisi selittää sen, että ryhmäläisiä ei ohjautunut ryhmään YTHS:n ulkoisilla sivuilla olleen mainoksen houkuttelemana. Mikäli ryhmästä haluttaisiin ensisijaisesti ennaltaehkäisevä, pitäisi ryhmän markkinointiin kiinnittää huomiota. Pohdimme, madaltaisiko ylioppilaslehti Tylkkärissä julkaistava artikkeli ryhmään hakeutumisen kynnystä? Markkinointikanavina voisivat olla myös nyt käytettyjen lisäksi Turun yliopiston hyvinvointityöryhmä, opintopsykologit ja opetusklinikka. Tulevaisuudennäkymiä Hanke synnytti uudenlaisen taitovalmennusryhmän ahmintataipumuksesta kärsiville. Käytettyjen mittareiden mukaan ryhmäläiset hyötyivät taitovalmennuksesta, joten tavoitteena on kehittää ryhmää edelleen saadun palautteen perusteella ja jatkaa sen pitämistä mahdollisesti vuosittain. Pohdinnassa on ryhmän aikataulun harventaminen pidettäväksi esimerkiksi joka toinen viikko, jolloin ryhmäläisten olisi mahdollista sisäistää opittuja taitoja syvemmin ja saada vertaisryhmän tuki pitemmälle aikavälille. Suunnitelmana on sähköisen materiaalikansion perustaminen ryhmäläisten käyttöön. 3

5 Väliviikkoina voisi järjestää chat- ohjausta tai tehdä välitehtäviä Moodle- oppimisalustalla. Seurantatapaamisen voisi järjestää vielä 2-3 kk:n päähän ryhmän päättymisestä. Hankkeen talouden toteuma Hankkeen budjetointi toteutui suunnitellusti. Ryhmäkertoihin kului aikaa 8 x 1.5 tuntia; yhteensä 12 tuntia. Ryhmäkertojen suunnitteluun ja materiaalin luomiseen käytettäväksi ajaksi oli suunniteltu 8 x 2 tuntia; yhteensä 16 tuntia, jossa pääosin pysyttiin. Näin ollen palkkakuluja kertyi psykologin osalta (26 h) 650 ja terveydenhoitajan osalta (30 h) 600 ; yhteensä Vierailijan palkkioon oli budjetoitu 300, mutta vierailijaluentoa ei toteutettu, sillä hankkeeseen saatu summa oli haettua pienempi. Materiaalikuluja olivat ryhmäläisille tulostetut harjoitukset, yhteensä 1-2. Liitteet 1. Rauhaa ruokailuun- ryhmän runko 2. Rauhaa ruokailuun- ryhmän tulokset 3. Yhteenveto vapaasta palautteesta 4