Vastaanottaja Porvoon kaupunki toimitilajohto. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä , päiv RAPORTTI PORVOON TALO KORJAUSTARVESELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Porvoon kaupunki toimitilajohto Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä , päiv RAPORTTI PORVOON TALO KORJAUSTARVESELVITYS

2 RAPORTTI PORVOON TALO - KORJAUSTARVESELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kuvaus , päivitetty rakennetyyppikuvat Janne Mäkinen ja Tiina Janhunen Karoliina Viitamäki Raportti Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 KORJAUSTARVESELVITYS TIIVISTELMÄ Tutkimuksen kohteena on koulurakennukseksi vuonna 1909 valmistunut rakennus. Rakennus on 3-kerroksinen, jonka alin kerros on osittain maanalainen. Rakennus on rakennuspiirustusten mukaan ainakin osittain kallioperusteinen ja alapohjana on maanvarainen betonilaatta. Ulkoseinät ovat massiivitiiliseiniä ja välipohjat teräsbetonisia alalaattapalkistoja. Vesikatto on monimuotoinen harjakatto ja katteena on peltikate, kattokannattajat ovat puiset ja yläpohja on teräsbetoninen alalaattapalkisto. Rakennuksen osalla ei ole tehty merkittäviä remontteja / korjaustoimenpiteitä. Ilmanvaihto on nykymuodossa toteutettu koneellisella tulo/poistoilmavaihtokoneilla. Rakennusteknisellä kuntotutkimuksella ja ilmanvaihtoteknisillä mittauksilla pyrittiin selvittämään rakennuksen kuntoa ja korjaustarvetta. Tutkimuksessa tarkasteltiin kohdetta aistinvaraisten havaintojen lisäksi erilaisilla mittauksilla. Rakenteita tutkittiin rakenneavauksien, kosteuskartoituksen ja mikrobinäytteiden avulla. Materiaalinäytteet analysoitiin laboratoriossa. Ilmanvaihdon toimivuutta tutkittiin ilmavirta-, paine-ero-, ilman lämpötila- ja kosteusmittauksilla. Tutkimukset suoritettiin touko-syyskuussa Ramboll Finland Oy:n Lahden toimipisteen työntekijöiden toimesta. Tutkimuksen perusteella rakennus on rakennettu ajalle tyypillisillä rakenneratkaisuilla ja -materiaaleilla. Rakennuksen alapohjarakenteena on pääosin maanvarainen betonilaatta yläpuolisella tojaeristeellä ja pintabetonilaatalla, jossa riskinä on lämmöneristeen mikrobivaurioituminen, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta. Välipohjarakenteena olevien teräsbetonisten alalaattapalkistojen osalla havaittiin pääosin vähäisiä määriä erilaista rakennusjätettä. Ulkoseinien yläosissa havaittiin kosteuden aiheuttamaa rapautumaa. Osa rakenneosista on ylittänyt teknisen käyttöikänsä. Rakennuksessa on ollut joitakin vesivuotoja (putket), joita on korjattu. Rakennus on alipaineinen ulkoilmaan nähden, jolloin epäpuhtauksia voi kulkeutua sisäilmaan. Mikrobinäytteissä esiintyi vaurioviitteitä erityisesti alimman kerroksen kerroksellisessa alapohjarakenteessa. Lisäksi osassa tiloista havaittiin kuitulähteitä. Paine-eromittausten perusteella rakennuksessa olevat painesuhteet ovat keskimäärin alipaineiset, lukuun ottamatta 3.krs luokka 2, joka on erittäin ylipaineinen. Mitattujen tilojen paineolosuhteet vaihtelivat -20 ja +18 Pa välillä. Ilmanvaihdon normaali käyntiaika vaikuttaisi olevan 7:50 21:00. Pistokokein mitatuissa ilmamäärissä on normaalista poikkeavia mittatuloksia. Käytössä ei ollut ilmanvaihtosuunnitelmia. Mittaustilanteeseen vaikutti myös häiriötilanne TK-1/PK-1 koneella. Ilmanvaihtokoneiden kapasiteetti nykyiseen käyttäjämäärään nähden on syytä varmistaa, kun suunnitellaan käyttöä turvaavia toimenpiteitä. Kiinteistön lämmitysjärjestelmä on rakennettu useassa eri osassa ja eri aikakausilla. Lämmitysjärjestelmän tekninen kunto sekä tekninen käyttöikä alkaa olla käytetty, joten lämmitysjärjestelmän uusiminen alkaa olla ajankohtaista. Kiinteistön vesiputkistoja on korjailtu ja muuteltu useaan kertaan. Käytössä on kuitenkin teknisestikin vanhoja putkiosuuksia. Vesijohdot kannattaa uusia kokonaisuudessaan. Kiinteistössä on runsaasti vanhoja ja uudempia viemäriputkiosuuksia. Vanhemmat valurautaiset putkiosuudet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Lopputuloksen kannalta olisi hyvä saneerata koko viemäröintijärjestelmä. Vesi- ja viemärikalusteet ovat teknisesti toimivia, mutta useaa eri mallia ja aikakautta edustava kokoelma. Vesi- ja viemärikalusteiden uusiminen kannattaa ajoittaa mahdollisen saneerauksen yhteyteen. Kiinteistön kaikki LVI-tekniikka on kokonaisuudessaan uusimistarpeessa. Tutkimuksen perusteella laadituissa toimenpide-ehdotuksissa on huomioitu sekä käyttöä turvaavia toimenpiteitä, että mahdollisen peruskorjauksen yhteydessä tehtäviä toimenpiteitä.

4 KORJAUSTARVESELVITYS SISÄLTÖ 1. Yleistiedot Yleistä Yhteystiedot Tutkimuksen rajaukset 1 2. Kohteen yleiskuvaus Lähtötiedot 2 3. Tutkimusmenetelmät 3 4. Rakenneteknisten tutkimusten tulokset Perustus ja alapohjat Maanvastaiset ulkoseinärakenteet (perusmuurit) Ulkoseinät, julkisivut Ikkunat ja ovet Välipohja Väliseinät, kotelot Yläpohjat ja ullakko Vesikatot ja vedenpoistojärjestelmät Piha-alueet Yksittäiset huomiot Merkkiainekokeet Ilmanvaihtojärjestelmän toimintaselvitys Ilmanvaihtojärjestelmän koneet Ilmanvaihtojärjestelmän kanavat Ilmanvaihtojärjestelmän päätelaitteet Tilojen ilmanjako ja ilmamäärät Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ilmanvaihtojärjestelmä Lämmitysjärjestelmä Lämmöntuotantolaitteet Lämmönjako Lämmönluovutus Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset lämmitysjärjestelmä Vesi- ja viemärijärjestelmä Vesijohdot Viemärit Vesi- ja viemärikalusteet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset vesi- ja viemärijärjestelmät Sisäilman olosuhdemittausten tulokset Paine-ero Sisälämpötila ja suhteellinen kosteus Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Johtopäätökset ja yhteenveto toimenpiteistä Tutkimuksen johtopäätökset Toimenpidesuositukset Päiväys ja allekirjoitukset 54

5 KORJAUSTARVESELVITYS LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Tutkimusmenetelmät Kosteusmittaustulokset Paikannuspiirustukset Olosuhdemittaustulokset Laboratorioiden tutkimustodistukset Rakennetyypit Alapohjan rakennetyypit pohjakuvassa

6 KORJAUSTARVESELVITYS 1 1. YLEISTIEDOT 1.1 Yleistä Tutkimuskohteena on Porvoon talo, joka on valmistunut koulurakennukseksi vuonna Tämän jälkeen rakennuksessa on tehty erilaisia tilamuutoksia 1960-luvun puolivälin jälkeen ja 1980-luvun loppupuolella. Kohde sijaitsee Porvoossa osoitteessa Kaivokatu 40, Porvoo. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää rakennuksen kunto rakennusteknisenä kuntotutkimuksena sekä sisäilman laatuun mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusmenetelminä käytettiin aistinvaraista havainnointia, rakenneavauksia, kosteusmittauksia, mikrobinäytteitä sekä olosuhdemittauksia. Lisäksi tutkittiin rakennuksen ilmanvaihdon toiminta ja kunto sekä talotekniikan kunto. 1.2 Yhteystiedot Tutkimuksen tilaaja Porvoon kaupunki toimitilajohto Tutkimuksen ajankohta toukokuu - syyskuu 2018 Pekka Koskimies pekka.koskimies@porvoo.fi Kuntotutkimuksen suorittaja Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, LAHTI Projektipäällikkö Karoliina Viitamäki karoliina.viitamaki@ramboll.fi Kuntotutkimuksen suorittajat: Tiina Janhunen tiina.janhunen@ramboll.fi Janne Mäkinen janne.makinen@ramboll.fi Käytettävät tutkimuslaboratoriot Mikrobinäytteet rakennusmateriaaleista, Työterveyslaitos Kuopio 1.3 Tutkimuksen rajaukset Tutkimus on rajattu koskemaan tarjouksessa esitettyjä tutkimuksia ja mittauksia. Syksyllä kerroksen yhdessä tilassa on ollut viemärivuoto, minkä vuoksi tila on poistettu käytöstä ja tilan pintarakenteet on purettu. Tätä tilaa ei tutkittu tämän vuoksi tarkemmin tutkimusten yhteydessä. Tutkimusmenetelmät on valittu siten, että ne täydentävät toisiaan ja tulosten perusteella voidaan varmistaa syntyneet päätelmät. Tutkimustulosten luotettavuus on riippuvainen mittauspisteiden edustavuudesta ja otosten laajuudesta, jolloin otantatutkimuksissa yleisesti käytettävillä havaintomäärillä tutkimuksiin sisältyy aina jonkin verran epävarmuutta. Lisäksi käytettyihin tutkimusmenetelmiin sisältyy hieman epävarmuutta, joka tulee ottaa huomioon tulosten tulkinnassa. Suoritetut tutkimukset on kohdennettu siten, että tutkimuksen kohteena olevasta rakenteesta saadaan mahdollisimman tarkka käsitys johtopäätösten perustaksi.

7 KORJAUSTARVESELVITYS 2 Käytettävissä olevilla tutkimusmenetelmillä rakenteiden kunnosta saatiin hyvä käsitys. Kuntotutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä. Tutkimusta voidaan hyödyntää korjaussuunnitelmien ja korjausohjelman laadinnassa. Annetut korjausehdotukset eivät ole rakennustöiden työselitys vaan tilaajan tulee laadituttaa erikseen varsinainen korjaussuunnitelma. Kuntotutkijalla on oikeus oikaista kuntotutkimusraportissa mahdollisesti havaittu virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotutkijaa kohtuullisessa ajassa, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kuntotutkimusraportin luovutuspäivästä. 2. KOHTEEN YLEISKUVAUS Kohteessa toimii mm. Porvoon taidekoulu Rakentamisvuosi 1909 Kerrosluku 3 + ullakkokerros Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto Kohteessa tehdyt korjaus-/muutostoimenpiteet Toiminut koulurakennuksena vuoteen 1954 asti, jolloin jäänyt tyhjilleen muutamaksi vuodeksi Tilamuutoksia tehty ja 1980-luvun loppupuolella Peruskorjauksia ei asiakirjatietojen mukaan ole tehty Syksyllä kerroksen yhdessä tilassa on ollut viemärivuoto, minkä vuoksi tila on poistettu käytöstä ja tilan pintarakenteet on purettu 2.1 Lähtötiedot Kohteen rakennuspiirustuksista ja aikaisemmista tutkimusraporteista oli käytettävissä seuraavat asiakirjat: Alkuperäisiä pohja- ja julkisivupiirustuksia sekä leikkauspiirustus, Johan Settergren 1908 Rakennesuunnitelmia vuoden 1966 muutostöistä, Pertti Tuominen 1966 Pohjapiirustuksia, julkisivu- ja leikkauspiirustuksia eri vuosilta (kaikkiin ei ole merkitty päivämäärätietoja) LVI-työselitys , Insinööritoimisto Nyholm & co LVI-piirustuksia vuoden 1988 muutostöistä, Insinööritoimisto Paasio 1988 Rakennushistoriallinen selvitys, Porvoon museo, Henrik Wager, Rakenneavaukset, palkkien rakenne ja jako , FCG, K. Lomperi Asbesti- ja haitta-ainekartoituslausunto , Raksystems Anticimex, Antti Heimlander Julkisivun asbestikartoituslausunto , Raksystems Anticimex, Antti Heimlander Viemärivuodon kosteuskartoitus , päivitykset 8. ja , Polygon, Viktor Johansson

8 KORJAUSTARVESELVITYS 3 Porvoon talon sijainti asemakaavassa 3. TUTKIMUSMENETELMÄT Kohteessa suoritettiin aistinvaraisten havaintojen tueksi kosteusmittauksia, rakenteiden tiiveyden tarkastelua, olosuhdemittauksia, rakenteiden avauksia ja otettiin materiaalinäytteitä. Kohteesta on useampia pohjakuvaversioita, joista osassa tilat on numeroitu. Tekstissä suluissa esiintyvät numeroinnit noudattavat näiden pohjakuvien numerointeja. Kosteuskartoituksessa tilannetta arvioitiin pintakosteusilmaisimella yleisellä tasolla. Maanvastaiset seinä- ja alapohjarakenteet käytiin läpi systemaattisesti. Kaikkien vesipisteiden läheisyydestä, WCja märkätiloista sekä keittiöistä tehtiin pintakosteuskartoitus. Pintakosteuskartoituksella tehtyjä havaintoja tarkennettiin lattiapinnoitteen alta tehdyillä viiltomittauksilla. Varsinaiset kosteusmittaukset tehtiin RT-kortissa kuvatulla porareikämittauksella. Mittaustulokset on esitetty liitteenä olevassa kosteusmittauspöytäkirjassa ja mittauspisteet on merkitty liitteenä olevaan paikannuspohjakuvaan. Tutkimusten yhteydessä otettiin yhteensä 29 kpl materiaalinäytteitä niistä rakenteen rajapinnoista tai materiaaleista, joiden epäiltiin olevan kosteusrasittuneet. Materiaalinäytteet otettiin Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan IV ohjeistuksen mukaisesti. Materiaalinäytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Analyysimenetelmät on esitetty liitteenä olevissa Työterveyslaitoksen analyysivastauksissa. Analyysivastaukset on esitetty liitteessä 5. Rakenneosien välistä ilmatiiviyttä tutkittiin Inficon 9012 XRS merkkiaineanalysaattorilla. Merkkiainekokeessa laskettiin kaasua (5% H %N 2) rakenteeseen. Analysaattorilla paikallistettiin rakenteista kohdat, joista kaasu virtasi huonetilaan. Merkkiainekoe tehtiin kohteen normaalissa ilmanvaihtotilanteessa. Rakennuksen painesuhdetta mitattiin vaipan yli ulkoilmaan nähden ProDual-paine-eromittareilla sekä Tinytag-loggereilla viikon tallentavana seurantana. Mittaustaajuus oli 5 minuuttia. Mittalaitteen valmistajan mukaan paine-erojen mittausepätarkkuus on ± 0,5 Pa ± 1 %.

9 KORJAUSTARVESELVITYS 4 Ilmanvaihdon toimivuutta tarkasteltiin mittaamalla ilmamääriä satunnaisesti valituissa tiloissa. Lisäksi tiloja palvelevien ilmanvaihtokoneiden puhtautta ja toimivuutta tarkasteltiin aistinvaraisesti. Käytetyt tutkimusmenetelmät on kuvattu tarkemmin liitteessä RAKENNETEKNISTEN TUTKIMUSTEN TULOKSET 4.1 Perustus ja alapohjat Rakenne Rakennuksen perustusrakenteista ei ole tarkkaa tietoa, mutta vuodelta 1966 peräisin olevan rakennuspiirustuksen mukaan rakennus on ainakin osittain perustettu kallion varaan. 1. kerroksen tilat sijaitsevat useassa eri tasossa. Kohteessa ja rakenneavauksista tehtyjen havaintojen perusteella rakennuksessa on pääosin kahden tyyppistä alapohjarakennetta. Alapohjan rakennetyypit on esitetty liitteessä 6 ja paikannuskaaviossa liitteessä 7. AP 1 Alapohjan rakenne pääsääntöisesti (rakennesuunnitelmat vuodelta 1966, RAK 3 ja 4, porareiät sekä vanhat rakenneavaukset): Lattiapinnoite (keraaminen laatta, muovipinnoite) Betonilaatta mm Tojaeriste mm Pikisively Betonilaatta n. 200 mm Perusmaa, hiekka AP 2 Alapohjan rakenne Papinkadun puoleisen ns. ison nuorisokerhon tilan (003) sekä sisäpihan puoleisen käytävän osalla: Lattiapinnoite (muovimatto, betoni) Betonilaatta n. 200 mm Perusmaa, hiekka Betonilaatan osalla välissä pikisively. AP 3 erillinen koroke Muovimatto Levyrakenne 10 mm Lauta 40 mm Purueriste ja puukoolaus 60 mm Pikipaperi Betonirakenne AP 4 paikallisesti alapohjan rakenne pääsääntöisesti (rakennesuunnitelmat vuodelta 1966, RAK 3 ja 4, porareiät sekä vanhat rakenneavaukset): Lattiapinnoite (keraaminen laatta, muovipinnoite) Betonilaatta mm Tojaeriste mm Pikisively Betonilaatta n. 200 mm Tiilirakenne Perusmaa, hiekka

10 KORJAUSTARVESELVITYS 5 Havainnot ja mittaustulokset Kosteusolosuhteet Pintakosteudentunnistimella lattian osalla havaittiin monin paikoin kohonneita kosteusarvoja eri puolilla 1. kerrosta. Kosteusolosuhteiden varmistamiseksi lattiapinnoitteen alle tehtiin viiltomittauksia tiloissa, joissa lattiapinnoitteena oli muovimatto tai vastaava tiivis lattiapäällyste. Viiltokosteusmittausten tulosten perusteella kosteutta havaittiin kaikissa tutkituissa 1. kerroksen tiloissa, joissa lattiapinnoitteena oli muovimatto / -laatta lukuun ottamatta sisäpihan puolella sijaitsevaa entistä preparoimistilaa (005), jossa kosteutta ei lattiapinnoitteen alla havaittu. Pienessä nuorisokerhotilassa (002) muovimaton alapinnassa havaittiin selvää mikrobiperäiseen hajuun viittaavaa hajua Alapohjarakenteen kosteusolosuhteiden ja tehtyjen kosteushavaintojen selvittämiseksi alapohjarakenteeseen tehtiin porareikämittauksia. Mittaustulosten perusteella kosteutta havaittiin erityisesti kerroksellisten rakenteiden pintalaatassa lukuun ottamatta sisäpihan puoleista entistä preparoimistilaa (005). Papinkadun puoleisen ison nuorisokerhotilan (003) osalla, jossa alapohjarakenne poikkeaa muista tiloista, kosteus oli hieman kohonnut syvemmällä rakenteessa Kerroksellisten alapohjarakenteiden eristetilan kosteusolosuhteita arvioitiin eristetilan suhteellisen kosteuden mittauksilla sisäpihan puoleisen entisen preparoimistilan (005) osalla; eristetilan kosteus oli kohonnut Kosteusmittaustulokset on merkitty liitteenä olevaan kosteusmittauspöytäkirjaan ja mittauspisteet on esitetty paikannuspiirustuksessa. Rakenneavaukset Alapohjarakenteiden toteutustapaa ja kuntoa tarkasteltiin porareikien ja isompien timanttiporareikien/rasiaporareikien kautta Papinkadun puoleiseen ison nuorisokerhotilan (003) alapohjarakenteeseen tehtiin rakenneavaus (RAK 1-AP) timanttiporalla. Alapohjarakenteena ko. kohdalla on maanvarainen betonilaatta (AP 2). Alapuolisesta eristeestä ei tehty havaintoa. Laatan alapuolinen maa-aines oli hiekkaa. Rakenneavauksen osalla havaittiin PAH-yhdisteisiin (kreosootti) viittaavaa hajua, joka on todennäköisesti peräisin vedeneristeenä käytetystä pikisivelystä Rakenneavaus RAK 1-AP Isossa nuorisokerhotilassa (003), Papinkadun puoleisessa ulkonurkassa on koroke, joka on puurakenteinen ja jonka päällä on levyrakenteinen koppi. Kopin osalla havaittiin poikkeavaa, mikrobiperäiseen hajuun viittaavaa hajua. Korokkeen osalla on lattiassa muovimattopinnoite ja lattiassa havaittiin kohonnutta kosteutta pintakosteudentunnistimella. Korokkeeseen tehtiin rakenneavaus rasiaporalla (RAK 2-AP). Alapohjarakenteena havaittiin ko. kohdalla olevan ylhäältä alaspäin: AP 3 erillinen koroke muovimatto levyrakenne 10 mm

11 KORJAUSTARVESELVITYS 6 lauta 40 mm purueriste ja puukoolaus 60 mm pikipaperi betonirakenne Levyrakenne muovimaton alla oli aistinvaraisesti kostea. Purueristeestä otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten. Eristeen osalla havaittiin viitteitä vaurioista, ks. kohta materiaalinäytteet. Alapuolisen betonirakenteen alla havaittiin porareiästä olevan tiilirakenne. Korokkeen alapohjarakenne poikkeaa ko. tilan muusta alapohjarakenteesta. Korokkeen osalla ulkoseinänurkassa havaittiin ulkoseinässä pinnoitteen irtoamista ja kosteutta pintakosteudentunnistimella ja ulkopuolella sadevedet ohjautuvat ko. ulkoseinärakenteen viereen Rakenneavaus RAK 2-AP Rakenneavaus RAK 2-AP Eri tasossa olevan nuorisokerhotilan (007) alapohjarakenteeseen tehtiin rakenneavaus (RAK 3- AP) maanvastaisen ulkoseinän viereen tilan takaosaan, koska poreiän kautta ko. kohdalla tehtiin havainto villaeristeestä betonilaatan alla. Timanttiporareiän kautta havaittiin betonilaatan alla kulkevan lämmitysputket ja villan olevan putkieristettä. Porauksen yhteydessä lämmitysputkiin tuli naarmuja, joista ilmoitettiin heti tilaajalle. Vuotoja ei havaittu. Eristevillasta otettiin näyte mikrobianalyysiä varten. Lisäksi ko. tilassa havaittiin ns. entisen väliseinän pätkän vieressä olevan avoin, aiemmin tehty rakenneavaus. Ko. kohdalla alapohjarakenne oli pääosin Rakenne -osiossa kuvatun mukainen, mutta alemman betonilaatan alla havaittiin olevan tiilirakenne ennen maapohjaa: AP 4 Alapohjan rakenne pääsääntöisesti (rakennesuunnitelmat vuodelta 1966, RAK 3 ja 4, porareiät sekä vanhat rakenneavaukset): Lattiapinnoite (keraaminen laatta, muovipinnoite) Betonilaatta mm Tojaeriste mm Pikisively Betonilaatta n. 200 mm Tiilirakenne Perusmaa, hiekka

12 KORJAUSTARVESELVITYS 7 Rakenneavaus RAK 3-AP Vanha rakenneavaus nuorisokerhotilan lattiassa Sisäpihan puolella, maanpinnan tason alapuolella sijaitsevan entisen preparoimistilan (005), nykyisen verstas-/varastotilan alapohjaan tehtiin rakenneavaus (RAK 4-AP) timanttiporalla. Alapohjarakenteena ko. kohdalla on Rakenne -osiossa kuvatun mukainen kaksoislaattalattia tojaeristeellä (AP 1). Laatan alapuolinen maa-aines oli hiekkaa. Rakenneavauksen osalla havaittiin PAH-yhdisteisiin (kreosootti) viittaavaa hajua, joka on todennäköisesti peräisin kapillaarikatkona käytetystä pikisivelystä. Tojaeristeestä otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten Rakenneavaus RAK 4-AP Pienessä nuorisokerhotilassa (002, leikkipihan puolella sijaitseva tila) allaskaapin alapuolella havaittiin alapohjarakenteessa avoin, aiemmin tehty rakenneavaus. Ko. kohdassa alapohjarakenteena havaittiin olevan alempaan betonilaattaan asti Rakenne -osiossa kuvatun mukainen kaksoislaattarakenne tojaeristeellä (AP 1). Tästä tehtiin havainto myös ko. tilaan tehdyistä porarei istä.

13 KORJAUSTARVESELVITYS 8 Vanha rakenneavaus pienen nuorisokerhotilan 002 lattiassa Sisäpihan puolella sijaitsevan nuorisokerhotilan (004), jonka yhteydessä on suihku ja wc-tila, lattian pintamateriaalit ja -rakenteet oli purettu betonilaattaan asti tilassa tapahtuneen viemärivuodon vuoksi. Betonilaatan osalle oli tehty rakenneavaus, josta havaittiin betonilaatan (150 mm) alla olevan maapohja (hiekkaa). Remontissa olevan huonetilan lattiarakennetta Remontissa olevan huonetilan lattiarakennetta Lisäksi alapohjan eristekerroksesta otettiin porarei istä materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten eri puolilta 1. kerrosta Muut havainnot Ulkopuolelta tarkastettuna sokkelin / ulkoseinän alaosassa on perusmuuriin kiinnitetyt kivilaatat Betonipinnalla olevissa maalatuissa lattiarakenteissa (sisäpihan puoleinen käytävä, varastotilat, lämmönjakohuone) havaittiin paikoin halkeamia ja pinnoitteen irtoamista Alapohjan osalla on eteisaulatiloissa ja remontissa olevassa tilassa luukkuja putkikanaaliin. Putkikanaalissa on muottilautoja ja kanaalin pohjalla on paikoin eloperäistä materiaalia ja kosteutta / vettä. Kanaalissa havaittiin paikoin poikkeavaa, mikrobiperäiseen hajuun viittaavaa hajua ja merkkisavulla havaittiin ilmavirtauksen olevan sisätiloihin päin. Kanaalin luukut eivät olleet tiiviit. Aulatilassa (006), entisen vaatetilan kohdalla, varastoon menevien portaiden alapäässä olevan kanaalin tarkastusluukun kautta havaittiin muottilautojen olevan märkiä ja kanaalissa olevan vettä, mikä viittasi mahdolliseen putkivuotoon. Tästä tehtiin heti ilmoitus tilaajalle. Aulatilan lattiassa oli myös tarkastusluukku kaivoon, jossa havaittiin salaojaputkia. Kaivo oli kuiva. Lattian pinnoitemateriaaleissa havaittiin kulumista Alapohjaliittymät ja -läpiviennit eivät ole tiiviitä ja tiloissa havaittiin lisäksi aiemmin tehtyjä, avoimia rakenneavauksia. Merkkiainekokeella havaittiin ilmavuotoja alapohjan eristetilasta sisätiloihin päin, ks. kohta 6 Merkkiainekokeet

14 KORJAUSTARVESELVITYS 9 Lämmönjakohuoneen (009) lattiassa on maapohjainen kaivo, josta tehtiin havainto salaojaputkista. Kaivo oli kuiva Aulatilan 006 lattiassa oleva tarkastusluukku putkikuiluun. Muottilaudat märät ja pohjalla vettä Ala-aulan 001 lattiassa olevan tarkastusluukun pohjalla oli vettä Aulatilan 006 lattiassa oleva kaivo Lämmönjakohuoneen lattiassa oleva kaivo Materiaalinäytteet (mikrobit) Tutkimusten yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä niistä rakenteen rajapinnoista tai osista / materiaaleista, joiden epäiltiin olevan kosteusrasitetut, joissa havaittiin vauriojälkiä tai rakenneratkaisu tiedetään riskirakenteeksi. Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen Kuopion yksikössä.

15 KORJAUSTARVESELVITYS 10 Taulukko 1. Alapohjan eristetilan materiaalinäytteiden tulokset Mittauspiste MMS1 pieni nuorisokerhotila, leikkipihan puoli, toja (näyte kostea) MMS2 nuorisokerhotila (eri tasossa oleva), toja MMS3 nuorisokerhotila (eri tasossa oleva), villa MMS4 aula (entinen vaatetila), toja MMS5 entinen preparoimishuone, toja MMS6 entinen laboratorio, toja MMS10 iso nuorisokerhotila, koroke, puru Kosteusvaurioon viittaava mikrobilajistoja / tai määrä Acremonium Streptomyces Acremonium A. versicolor Sphaeropsidales Tritirachium A. ochraceus A. penicillioides A. versicolor Engyodontium Streptomyces Acremonium Engyodontium Scopulariopsis Tritirachium A. versicolor Engyodontium Tritirachium Streptomyces A. fumigatus A. penicillioides A. ustus P. variotii Streptomyces A. ochraceus Scopulariopsis Streptomyces Penicillium Tulosten tulkinta vahva viite vauriosta vahva viite vauriosta vahva viite vauriosta vahva viite vauriosta vahva viite vauriosta vahva viite vauriosta vahva viite vauriosta Mikrobinäytteiden tulkinta Alapohjarakenteiden näytteet on otettu sisäkautta tehdyistä rakenneavauksista ja edustavat eristekerroksen ylä- eli sisäpuolista pintaa. Kaikissa näytteissä esiintyi runsaasti indikaattorilajistoon kuuluvia lajeja. Vaurion on todennäköisesti aiheuttanut maaperästä rakenteeseen kapillaarisesti siirtynyt kosteus sekä mahdolliset paikalliset putkivuodot. Johtopäätökset Alapohjarakenteen kosteustekninen toiminta ei ole kunnossa. Alapohjarakenteen eristetila sekä pintalaatta ovat monin paikoin märkiä, ja kosteus siirtyy siihen alapuolisesta maaperästä kapillaarisesti. Lisäksi kanaalien osalla havaittiin paikoin kosteutta / vettä Lattiapinnoitteet ovat pääosin alkuperäisiä ja ikääntyneitä. Ikääntyneistä / vaurioituneista pinnoitteesta voi haihtua yhdisteitä sisäilmaan Alapohjarakenteiden liittymissä havaittiin epätiiviyksiä, jolloin alapohjan eristetilassa ja maaperässä olevilla epäpuhtauksilla on pääsy sisäilmaan Toimenpide-ehdotukset Vanhojen alapohjarakenteiden ensisijaisena korjausmenetelmänä on niiden uusiminen kokonaisuudessaan. Sisäpuoliset hiekkatäytöt vaihdetaan kapillaarikatkokiviainekseen ja toteutetaan uudet alapuolisesti lämmöneristetyt alapohjarakenteet, joissa on huomioitu radon hallinta

16 KORJAUSTARVESELVITYS 11 ja ilmatiiveys sisätilojen suuntaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Toisena vaihtoehtona on, mikäli maaperästä nousevan kosteuden määrä on vähäinen, varsin paksun alapohjalaatan säilyttäminen ja uuden kelluvan lattiarakenteen tekeminen solumuovieristeitä käyttäen. Pikisively poistetaan laatan yläpinnasta. Putkikanaalit puhdistetaan ja niihin asennetaan ilmatiiviit tarkastusluukut, mikäli ne jätetään purkamatta Ison nuorisokerhotilan (003) korokkeen lattiarakenteen purkaminen Salaojien kunnon ja toiminnan tarkastaminen sekä ulkopuolisen kosteusrasituksen poistaminen, ks. kohta Piha-alueet Maanvastaiset ulkoseinärakenteet (perusmuurit) Rakenne sisäpuolelta lukien PM 1 Pintakäsittely ja rappaus Tiilimuuraus Betoni (ei porattu läpi) Rakennetyyppi on esitetty liitteessä 6. Havainnot ja mittaustulokset Maanvastaista seinää on pääsääntöisesti sisäpihan puolella entisen preparoimistilan (005) ja lämmönjakohuoneen (009) osalla. Lisäksi osassa tiloja Kaivokadun ja Papinkadun puolella osa ulkoseinien alaosista on maanvastaista seinää (ks. kohta 4.3). Näillä osin seinärakenteena on massiivitiilirakenne. Kosteusolosuhteet Perusmuurin osalla ei aistinvaraisesti tehty ulkopuolelta havaintoa vedeneristeestä Perusmuurin osalla havaittiin pinnoitteen irtoamista ja kosteutta pintakosteudentunnistimella sisäpihan puolisissa tiloissa. Lämmönjakohuoneen (009) ja sen viereisten tilojen maanvastaisissa seinärakenteissa havaittiin pinnoitteen irtoamista, mutta kosteutta ei havaittu pintakosteudentunnistimella. Perusmuurin kosteusolosuhteiden ja tehtyjen kosteushavaintojen selvittämiseksi perusmuurirakenteeseen tehtiin kosteusmittauksia (porareikämittaukset) rakenteen ala- ja yläosaan entisen preparoimistilan (005) ja eri tasossa sijaitsevan nuorisokerhotilan (007) osalla. Perusmuurin kosteudet olivat entisen preparoimistilan osalla kohonneet lukuun ottamatta alaosan matalampaa mittaussyvyyttä (30 mm), jossa kosteus oli normaali. Kosteudet olivat kohonneet erityisesti ikkunan alapuolella. Ko. kohdalla ulkopuolella on syvennys. Nuorisokerhotilassa kosteudet olivat mitatuissa kohdissa normaalit. Kosteusmittaustulokset on merkitty liitteenä olevaan kosteusmittauspöytäkirjaan ja mittauspisteet on esitetty paikannuspiirustuksessa. Rakenneavaukset Entisen preparoimistilan (005) perusmuurin osalle porattiin reikä n. 250 mm asti. Perusmuurin osalla ei tehty havaintoa eristekerroksesta, joten rakenne on todennäköisesti alkuperäinen. Eri tasossa sijaitsevan nuorisokerhotilan (007) ikkunapenkkiin porattiin reikä rakenteen toteutustavan selvittämiseksi. ko. kohdalla havaittiin betonin alla olevan tiilirakenne

17 KORJAUSTARVESELVITYS 12 Kosteusjälkiä perusmuurissa entisen preparoimistilan osalla Kosteusjälkiä lämmönjakohuoneen maanvastaisessa seinärakenteissa Johtopäätökset Perusmuurin kosteusteknisessä toiminnassa havaittiin puutteita sisäpihan puolella. Kosteushavainnot johtuvat todennäköisesti ulkopuolisesta kosteusrasituksesta. Perusmuurin osalla ei tehty havaintoa kosteuseristyksestä ja mikäli sellainen on, on se teknisen käyttöikänsä lopussa, mikä vaikuttaa myös perusmuurin kosteustekniseen toimintaan Toimenpide-ehdotukset Kosteusrasitus rakennuksen vierustalla on poistettava ja salaojien kunto ja toiminta tarkastettava, ks. kohta 4.9 Seuraavan peruskorjauksen yhteydessä perusmuurin veden- ja lämmöneristäminen ulkopuolelta Sisäpuolella pinnoitteiden poistaminen ja pinnoittaminen vesihöyryä hyvin läpäisevällä laastipinnoituksella 4.3 Ulkoseinät, julkisivut Rakenne US1 Pintakäsittely ja rappaus Massiivitiili n. 500 mm Rappaus / kivilaatat US2 Pinnoite ja rappaus Tiili 130 mm Pikipaperi Mineraalivillaeriste Pikipaperi Tiili Rakennetyypit on esitetty liitteessä 6. Havainnot ja mittaustulokset Kosteusolosuhteet Ulkoseinät ovat pääosin pinnoitettu maalilla ja tasoitekerroksella. 1. kerroksessa ison nuorisokerhotilan (003) osalla korokkeen nurkassa ulkoseinän pinnoite oli paikoin irronnut. Muilta osin

18 KORJAUSTARVESELVITYS 13 ko. tilassa ulkoseinät oli suurelta osin tiilipinnalla (pinnoitteet on mahdollisesti poistettu jossain vaiheessa, tai ne ovat rapisseet pois) Ulkoseinien alaosissa havaittiin 1. kerroksessa ison nuorisokerhotilan sekä Papinkadun puoleisen tuulikaapin osalla kosteutta pintakosteudentunnistimella. Kosteusolosuhteiden ja tehtyjen kosteushavaintojen selvittämiseksi ulkoseinärakenteeseen tehtiin kosteusmittauksia (porareikämittaukset) ison (003) ja pienen (002) nuorisokerhotilan osalla. Isossa nuorisokerhotilassa (003) kosteudet olivat hieman kohonneet syvemmällä rakenteessa (90 mm). Pienessä nuorisokerhotilassa kosteudet olivat mitatuissa kohdissa normaalit. Kosteusmittaustulokset on merkitty liitteenä olevaan kosteusmittauspöytäkirjaan ja mittauspisteet on esitetty paikannuspiirustuksessa 2. kerroksessa sisäpihan puoleisen pääsisäänkäynnin ulkoseinän alaosassa havaittiin pinnoitteen irtoamista ja kosteutta pintakosteudentunnistimella. Lisäksi näyttelytilassa (103) ulkoseinän yläosassa havaittiin pinnoitteen irtoamista Porraskäytävässä ylimmässä kerroksessa havaittiin ulkoseinän yläosassa pinnoitteen irtoamista. Ko. kohdalla on havaittu kosteusvaurioita ulkoseinän osalla ulkopuolella Ullakkokerroksessa ns. varastotilan osalla havaittiin leikkipihan puoleisessa ulkoseinärakenteessa, erityisesti nurkkien osalla, kosteusjälkiä ja pinnoitteen irtoamista. Yläpuolisessa ullakkotilassa sekä ulkopuolella tehtiin myös havaintoja ulkoseinärakenteen kosteusjäljistä ja -vaurioista ko. kohdalla Rakenneavaukset Ulkoseinärakenteen toteutustavan varmistamiseksi rakenteeseen tehtiin porareikiä. Ikkunoiden alapuolella havaittiin porausten perusteella olevan tiilirakenteen takana villaeriste lukuun ottamatta 1. kerrosta, 2. kerroksen erkkeriä leikkipihan puolella ja 3. kerroksen erkkeriä sisäpihan puolella sekä ullakkokerroksessa olevaa huonetilaa, joissa ei ikkunoiden alapuolelta tehty havaintoa villaeristeestä. Alkuperäiset patterisyvennykset on ummistettu todennäköisesti 1960-luvulla tällaisella rakenteella. Ulkoseinärakenne oli ko. kohdalla seuraavanlainen: US2 Pinnoite ja rappaus Tiili 130 mm Pikipaperi Mineraalivillaeriste Pikipaperi Tiili Muilta osin seinärakenteessa villaeristeestä ei tehty havaintoa, mutta 2. kerroksen toimistohuoneessa ikkunan vasemmalla puolella ns. ehjän seinän osalla havaittiin tiiliverhouksen takana pellavarive-eristettä. Ko. kohdassa on voinut olla aiemmin aukko (ikkuna tmv.) ja pellavarive-eriste on jäänne ko. rakenteesta Villaeristeestä otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten eri kerroksista Ulkoseinäeristeestä otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten myös muualta. Ks. kohta materiaalinäytteet Muut havainnot Ulkopuolelta tarkastettuna havaittiin julkisivurappauksen rapistuneen ja takana olevan tiiliverhouksen rapautuneen seinän yläosassa erityisesti sisäpihan puolelta sisäänkäynnin kohdalta sekä leikkipihan puolelta sisäänkäynnin kohdalta. Rapautumista oli havaittavissa myös Papinkadun sisäänkäynnin kohdalla. Ullakon puolelta tarkastettuna ko. kohdilla tiilissä havaittiin myös rapautumista sekä kosteusjälkiä ja puuosissa kosteusvaurioita. Sisäpihan ja leikkipihan puolella havaittiin tiilen ja laastin palasia pudonneen myös maahan Sisäpuolella ulkoseinien osalla havaittiin paikoin halkeamia Ison nuorikerhotilan osalla tiilimuurauksessa havaittiin puutappeja Merkkiainekokeella havaittiin ilmavuotoja ikkunoiden alapuolelta ulkoseinän eristetilasta sisätiloihin päin, ks. kohta 6 Merkkiainekokeet

19 KORJAUSTARVESELVITYS 14 Julkisivua sisäpihan puolella Julkisivua sisäpihan puolella Julkisivua Kaivokadun ja Papinkadun kulmassa Ulkoseinien yläosissa havaittiin kosteusjälkiä ja ulkoseinärakenteen rapautumista Ulkoseinien yläosissa havaittiin kosteusjälkiä ja ulkoseinärakenteen rapautumista Ulkoseinien yläosissa havaittiin kosteusjälkiä ja ulkoseinärakenteen rapautumista

20 KORJAUSTARVESELVITYS 15 Sisäpihan puolella ikkunarakenteiden ylä-/alapuolella raudoitukset olivat paikoin näkyvissä ja ulkoseinä rapautunut Ulkoseinärakenteita ison nuorisokerhotilan osalla (003) Ulkoseinärakennetta ison nuorisokerhotilan osalla (003) Tiilimuurauksen osalla havaittiin puutappeja Papinkadun puoleisen sisäänkäynnin oven vieressä ulkoseinän osalla havaittiin pinnoitteen irtoamista Kosteusjälkiä ullakkokerroksen varastotilan yläpohjan ja ulkoseinän osalla

21 KORJAUSTARVESELVITYS 16 Ulkoseinien osalla havaittiin paikoin halkeamia Materiaalinäytteet (mikrobit) Tutkimusten yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä niistä rakenteen rajapinnoista tai osista / materiaaleista, joiden epäiltiin olevan kosteusrasitetut, joissa havaittiin vauriojälkiä tai rakenneratkaisu tiedetään riskirakenteeksi. Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen Kuopion yksikössä. Taulukko 2. Ulkoseinän materiaalinäytteiden tulokset Mittauspiste Kosteusvaurioon viittaava mikrobilajistoja / tai määrä Tulosten tulkinta MMS19 toimistohuone, 2. krs, ei viitettä vauriosta villa MMS20 kokoelmahuone, 2. krs, hiivat, vaalea ++ heikko viite vauriosta villa MMS21 entinen kirjasto, 2. krs, ei viitettä vauriosta villa MMS22 luokka 2, 3. krs, villa ei viitettä vauriosta MMS23 ATK-luokka, 3. krs, villa ei viitettä vauriosta MMS24 toimistohuone, 3. krs, villa ei viitettä vauriosta Mikrobinäytteiden tulkinta Näytteet on otettu sisäkautta tehtyjen porareikien kautta ja edustavat koko eristekerroksen paksuutta. Näytteessä 20 (2. kerroksen kokoelmahuone 106) esiintyi vähäisissä määrin indikaattorilajistoon kuuluvia lajeja. Vaurion on mahdollisesti aiheuttanut rakenteeseen ikkunaliittymien kautta eristeisiin kulkenut sadevesi / kosteus tai sisäilman kosteuden tiivistyminen rakenteisiin. Ikkuna ko. kohdalla oli huonokuntoinen ja sisäseinän osalla havaittiin halkeama. Muissa näytteissä ei havaittu viitteitä vaurioista. Johtopäätökset 1. kerroksessa, erityisesti Papinkadun puolella ulkoseinän osalle kohdistuu ulkopuolista kosteusrasitusta mm. sadevesistä ja ulkoseinän tiilirakenteessa havaittiin hieman kohonnutta kosteutta. Seinien osalta on poistettu / rapissut pois tasoite ja maalikerrokset monin paikoin ja tiilirakenne pääsee kuivumaan sisätiloihin päin Patterisyvennysten eristeissä ei todettu erityisiä mikrobivaurioita Ulkoseinän yläosissa havaittiin kosteusrasituksen aiheuttamaa rapautumista ja alkavaa rapautumista julkisivurappauksessa sekä tiilimuurauksessa ympäri rakennusta. Tämä voi aiheuttaa vaaratilanteita pihalla oleville, koska julkisivun osalta on pudonnut tiilin ja laastinpalasia alas

22 KORJAUSTARVESELVITYS 17 Vauriot ulkoseinärakenteen yläosassa on aiheuttanut ulkopuolinen kosteusrasitus (sade- ja sulamisvedet vesikaton ja räystäskourujen kautta). Vaurioita on näkyvissä myös ullakkotilan puolella ulkoseinän yläosan tiilimuurauksessa sekä puurakenteissa Ulkoseinärakenteiden liittymissä ja halkeamissa havaittiin ilmavuotoja sisätilojen suuntaan normaalissa käyttötilanteessa Seinärakenteen epäpuhtaudet voivat päästä sisätiloihin epätiiviiden rakenneliittymien kautta Toimenpide-ehdotukset Patterisyvennysten eristeissä ei todettu erityisiä mikrobivaurioita, joten ne voidaan korjata tiivistämällä rakenteiden liittymät sekä halkeamien ja patterikannakkeiden kohdat. Toisena vaihtoehtona on lämmöneristeen poistaminen ja syvennyksen ummistaminen kiviaineisella rakenteella (tiilellä tai harkolla) Käyttäjien turvallisuuden vuoksi kohdat, joissa rappausta tai tiilenpalasia on irtoamassa, tulee selvittää ja käsitellä / korjata ensi tilassa. Suositellaan julkisivun kuntotutkimusta Ulkopuolisen kosteusrasituksen poistaminen ks. kohta 4.8 Vesikatot ja vedenpoistojärjestelmät ja kohta 4.9 Piha-alueet Peruskorjauksen yhteydessä ulkoseinän tiilirakenteiden ja rappauksen kunto on kartoitettava kauttaaltaan ja korjattava erillisen korjaustyöselityksen mukaan, jossa on kiinnitettävä erityistä huomiota ulkoseinän rakenteen sisäpinnan tiiveyteen sekä ikkuna- ja oviliittymien tiiveyteen 4.4 Ikkunat ja ovet Rakenne Ikkunat ovat alkuperäisiä, 2-kertaisia puuikkunoita. 1. kerroksessa on osassa ikkunoita metallikarmit Ulko-ovet ovat puuovia sekä lasiaukollisia metalli- ja puuovia. Väliovet ovat puuovia Havainnot ja mittaustulokset Ikkunoiden vesipeltien pinnoite on kulunut ja vesipelleissä havaittiin ruostumista ja vääntymistä Julkisivupinnasta ulkonevien ikkunapenkkien osalla havaittiin rapautumista Ikkunoiden puuosissa havaittiin lahovaurioita ja haristumista sekä pinnoitteiden irtoamista / haalistumista lähes kauttaaltaan. Muutamiin ikkunoihin on tehty kunnostustoimenpiteitä. Ulkopuolella havaittiin kittilistojen irtoamista Metallisissa ikkunakarmeissa havaittiin ruostumista ja ikkunoiden alaosa oli osin hiekan peitossa Ikkunakarmien tilkeraon rakenteen selvittämiseksi ikkunoiden pysty- ja vaakakarmiin tehtiin rasiaporareiät joka kerroksessa yhteen ikkunaan. Sekä pysty- että vaakakarmin takaosassa havaittiin musta pikisively ja karmin takana oli rive-eriste. Porareiän kohdalla havaittiin PAHyhdisteisiin viittaavaa hajua. Eristeestä otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysiä varten. Ks. kohta materiaalinäytteet Ikkunoissa on 2. ja 3. kerroksessa puiset ikkunapenkit, joista otettiin pala pois alusrakenteiden tarkistamiseksi. Ikkunapenkin alapinnassa havaittiin olevan pikisively ja alapuolella tiilirakenne Ikkunaliittymissä havaittiin epätiiviyksiä, ks. kohta 6 Merkkiainekokeet Ulko-ovien liittymissä havaittiin puutteita tiiveydessä eikä ulko-ovet muiltakaan osin olleet tiiviitä Ulko-oven puuosissa havaittiin haristumista ja pinnoitteiden irtoamista / kulumista. Metalliovissa havaittiin ruostetta

23 KORJAUSTARVESELVITYS 18 Ikkunarakennetta ulkoa, ikkunoiden puuosat ovat huonokuntoiset Ikkunapenkkien osalla havaittiin rapautumista ja vesipeltien osalla ruostumista ja vääntymistä Ikkunoiden vesipelleissä havaittiin ruostumista Metallisissa ikkunakarmeissa havaittiin ruostumista Ikkunoiden puuosat olivat huonokuntoiset Ikkunaliittymissä havaittiin epätiiviyksiä

24 KORJAUSTARVESELVITYS 19 Karmien ulkopinnassa pikisively Ikkunapenkin rakennetta (RAK 10-IKK) Ikkunapenkin rakennetta Ikkunapenkin ja ulkoseinän liittymä Ulko-ovien puuosat ovat haristuneet Ulko-oven metalliovissa havaittiin ruostetta

25 KORJAUSTARVESELVITYS 20 Ulko-ovet eivät ole tiiviit Ulko-oven puuosissa havaittiin halkeilua Materiaalinäytteet (mikrobit) Tutkimusten yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä niistä rakenteen rajapinnoista tai osista / materiaaleista, joiden epäiltiin olevan kosteusrasitetut, joissa havaittiin vauriojälkiä tai rakenneratkaisu tiedetään riskirakenteeksi. Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen Kuopion yksikössä. Taulukko 3. Ikkunakarmien tilkevälin materiaalinäytteiden tulokset Mittauspiste MMS12 iso nuorisokerhotila, Papinkadun puoli, 1. krs, pystykarmi, rive MMS13 iso nuorisokerhotila, Papinkadun puoli, 1. krs, vaakakarmi, rive MMS14 iso kokoelmahuone, 2. krs, pystykarmi, rive MMS15 iso kokoelmahuone, 2. krs, vaakakarmi, rive MMS16 toimistohuone, 3. krs, pystykarmi, rive MMS17 toimistohuone, 3. krs, vaakakarmi, rive MMS18 huonetila, ullakkokrs, pystykarmi, rive Kosteusvaurioon viittaava mikrobilajistoja / tai määrä Tulosten tulkinta A. penicillioides + heikko viite vauriosta A. penicillioides Sphaeropsidales Penicillium vahva viite vauriosta ei viitettä vauriosta ei viitettä vauriosta Penicillium +++ vahva viite vauriosta A. penicillioides +++ vahva viite vauriosta ei viitettä vauriosta Mikrobinäytteiden tulkinta Näytteet on otettu sisäkautta tehtyjen rasiaporareikien osalta ja edustavat rivekerroksen sisäpintaa. 1. ja 3. kerroksen rive-eristeissä esiintyi indikaattorilajistoon kuuluvia lajeja. Vaurion on todennäköisesti aiheuttanut rakenteeseen ikkunaliittymien kautta eristeisiin kulkenut sadevesi / kosteus. 2. kerroksen ja ullakkokerroksen ikkunoiden osalta otetuissa näytteissä ei havaittu viitteitä vaurioista. Ullakkokerroksen ikkunan puuosat olivat selvästi parempikuntoisia kuin muiden kerrosten ikkunoiden puuosat.

26 KORJAUSTARVESELVITYS 21 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ikkunoiden rive-eristeissä havaittiin paikoin mikrobivaurioita. Rive-eriste on herkkä vaurioitumaan ja ensisijaisesti suositellaan niiden poistamista peruskorjauksen yhteydessä. Toimenpide edellyttää ikkunoiden irrottamista. Toisena vaihtoehtona voidaan harkita liittymän tiivistämistä erityistä tiivistysjärjestelmää käyttäen, mutta sen luotettava toteutus edellyttää ikkunapenkkien irrottamista ja ikkuna-aukkojen pielirappausten purkamista Vanhat ikkunat ja ulko-ovet ovat huonokuntoiset ja teknisen käyttöikänsä päässä ja ne tulee uusia / kunnostaa viimeistään peruskorjauksen yhteydessä. Rakenteen suunnittelussa tulee varmistaa ikkunoiden ja ovien liittymien tiiveys seinärakenteeseen 4.5 Välipohja Rakenne Kantavat rakenteet on rakennushistoriallisen selvityksen mukaan tehty teräsbetonista Hennebiquetekniikalla. VP1 Välipohjan rakenne pääsääntöisesti kerrosten osalla: (Lattiapinnoite ja tasoite) Lauta mm Koolaus Betonilaatta mm (Muottilauta) Alalaattapalkisto ja ilmatila, jossa tiiltä, betonia, puuta ja eloperäistä ainesta, 300 mm Betonilaatta Pinnoite VP2 Välipohjan rakenne 3. kerroksen entisen sosiaalitilan osalla: Lattiapinnoite, keraaminen laatta Betonilaatta n. 120 mm Bitumisively Betonilaatta n. 120 mm Ilmatila 300 mm Betonilaatta Pinnoite VP3 (kokoontumistila 201b) (Lattiapinnoite ja tasoite) Levyrakenne Lauta mm Koolaus Betonilaatta mm (Muottilauta) Alalaattapalkisto ja ilmatila, jossa tiiltä, betonia, puuta ja eloperäistä ainesta, 300 mm Betonilaatta Pinnoite

27 KORJAUSTARVESELVITYS 22 VP4 Välipohjan rakenne lämmönjakohuoneen yläpuolella yläpuolelta lähtien: Lattiapinnoite Betonilaatta 50 mm Tojaeriste 50 mm Betonilaatta 250 mm (rakennekuvista) Pinnoite Rakennetyypit on esitetty liitteessä 6. Havainnot ja mittaustulokset Kosteusolosuhteet Pintakosteudentunnistimella välipohjarakenteiden osalla ei pääsääntöisesti havaittu kohonneita kosteusarvoja lukuun ottamatta 3. kerroksen entisiä vierekkäisiä sosiaalitiloja (207), joiden lattiassa havaittiin kohonneita kosteusarvoja. Kerroksissa on useissa tiloissa lautalattia, jonka osalta pintakosteuskartoitusta ei voida luotettavasti kartoittaa Välipohjarakenteen kosteusolosuhteiden varmistamiseksi välipohjarakenteeseen tehtiin kosteusmittaus rakenteen eristetilasta lämmönjakohuoneen yläpuolella; kosteutta ei havaittu. Lisäksi 3. kerroksen entisen sosiaalitilan (207) lattiaan (VP 2) tehtiin porareikämittaus. Mittaukset tehtiin vedeneristeen yläpuolisesta betonirakenteesta. Kosteus oli hieman kohonnut, mutta se on tyypillistä tälle rakenteelle, koska vedeneristekerros sijaitsee pintalaatan alapuolella. Kosteusmittaustulokset on merkitty liitteenä olevaan kosteusmittauspöytäkirjaan ja mittauspisteet on esitetty paikannuspiirustuksessa. Rakenneavaukset Rakenteen kunnon selvittämiseksi tehtiin välipohjiin 2. kerrokseen 2 kpl, 3. kerrokseen 3 kpl ja ullakkokerrokseen 1 kpl rakenneavauksia. Rakenneavausten kohdalta otettiin alemman betonilaatan pinnalla olevasta materiaalista materiaalinäytteet mikrobianalyysiä varten 2. kerroksen rakenneavaukset tehtiin sisäpihan puoleiseen ateljeetilaan (101b) RAK 5-VP sekä Papinkadun ja leikkipihan kulmassa sijaitsevaan kokoelmahuoneeseen (106) RAK 6-VP. Molemmissa tiloissa on lattiapintana lautalattia. Lautalattian ja koolauksen alla on betonilaatta ja sen alapuolella palkisto ja ilmatila (VP 1). Rakenneavauksen RAK 6-VP kohdalla pintalaatassa havaittiin halkeama. Alemman betonilaatan päällä havaittiin molempien avausten osalla tiilenja betonipalasia sekä puuta. Poikkeavia hajuja ei havaittu Rakenneavaus RAK 5-VP Välipohjaa RAK 5-VP kohdalla

28 KORJAUSTARVESELVITYS 23 Rakenneavaus RAK 6-VP Välipohjaa RAK 6-VP kohdalla Välipohjaa RAK 6-VP kohdalla 3. kerroksen rakenneavaukset tehtiin sisäpihan puoleiseen kokoontumistilaan (201b) RAK 7- VP, Kaivokadun ja Papinkadun kulmassa sijaitsevaan luokkaan 4 (204) RAK 8-VP sekä leikkipihan puolella sijaitsevaan toimistohuoneeseen (206f) RAK 9-VP. Kokoontumistilassa lattiapintana on lautalattia, luokassa muovimatto/vinyylilaatta ja toimistohuoneessa korkkilaatta. Muovimaton ja korkkilaatan alla on tasoite. Lisäksi korkkilaatan alla on levyrakenne ja sen alla lauta. Kokoontumistilassa ylemmän betonilaatan alapinnassa oli muottilaudoitus (VP3). Alemman betonilaatan päällä havaittiin kaikkien avausten osalla vähän tiilen- ja betonipalasia sekä puuta. Lisäksi kokoontumistilan osalla oli jonkin verran havaittavissa rivettä Rakenneavaus RAK 7-VP Välipohjaa RAK 7-VP kohdalla. Alemman betonilaatan päällä havaittiin tiiltä, betonia, puuta ja orgaanista ainesta

29 KORJAUSTARVESELVITYS 24 Rakenneavaus RAK 8-VP Välipohjaa RAK 8-VP kohdalla Välipohjaa RAK 8-VP kohdalla Välipohjaa RAK 9-VP kohdalla Välipohjaa RAK 9-VP kohdalla Välipohjaa RAK 9-VP kohdalla Ullakkokerroksen rakenneavaus (RAK 11-VP) tehtiin huonetilaan leikkipihan puoleiselle seinustalle. Tilassa on lautalattia ja rakenne on Rakenne -osiossa kuvatun mukainen (VP 1). Alemman betonilaatan päällä havaittiin tiilen- ja betonipalasia sekä puuta. Ko. kohdalla ns. varastotilan puolella ulkoseinän osalla ja varastotilan lattiassa havaittiin kosteus- ja valumajälkiä.

30 KORJAUSTARVESELVITYS 25 Rakenneavaus RAK 11-VP Välipohjaa RAK 11-VP kohdalla Välipohjaa RAK 11-VP kohdalla Muut havainnot Ulko- ja väliseinien ja lattian liittymissä havaittiin epätiiviyksiä, myös välipohjan läpivienneissä havaittiin epätiiviyksiä. Näiden osalla havaittiin ilmavuotoa sisätiloihin päin, ks. kohta 6 Merkkiainekokeet Lattian pinnoitemateriaaleissa havaittiin ikääntymistä / kulumista Vanha voimistelusali on 3. kerroksessa jaettu kahteen kerrokseen levyrakentein. Ullakkokerroksessa oleva tila toimii varastona. Tilan välipohjarakenteen kantavuudesta ei ole tietoa 3. kerroksessa on ATK-luokan sekä tilojen 206b tarkkaamo ja 206c studio osalla korotettu lattia Tilan 206 b tarkkaamon lattiassa on tarkastusluukkuja. Luukkujen kohdalla havaittiin korotetun lattiarakenteen olevan levyrakenne, jonka alla on villalevy osittaisen tasoitekerroksen ja lautalattian päällä 3. kerroksen studiotilan 206 c/d lattia on korotettu ja seinien vierustat ovat auki. Näissä raoissa havaittiin paljon roskaa ja pölyä Huonetilojen kattoja on laskettu kuitulevyin

31 KORJAUSTARVESELVITYS 26 Lämmönjakohuoneen välipohjaläpiviennit eivät ole tiiviit Katon rajassa havaittiin paikoin jälkiä ilmavuodoista ATK-luokan välipohjan osalla havaittiin villalevyjä lautalattian päällä Pölyä ja roskaa 3. kerroksen studiotilan korotetun lattian ja ulkoseinien liittymässä Materiaalinäytteet (mikrobit) Tutkimusten yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä niistä rakenteen rajapinnoista tai osista / materiaaleista, joiden epäiltiin olevan kosteusrasitetut, joissa havaittiin vauriojälkiä tai rakenneratkaisu tiedetään riskirakenteeksi. Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen Kuopion yksikössä.

32 KORJAUSTARVESELVITYS 27 Taulukko 4. Välipohjien materiaalinäytteiden tulokset Mittauspiste Kosteusvaurioon viittaava mikrobilajistoja / tai määrä Tulosten tulkinta MMS11 keittiö, 2. krs, toja ei viitettä vauriosta MMS25 ateljetila, 2. krs, puuta ei viitettä vauriosta MMS26 kokoelmahuone, 2. krs, A. ustus +(1) ei viitettä vauriosta puuta MMS27 kokoontumistila, 3. krs, Acremonium +(1) ei viitettä vauriosta rivettä MMS28 toimistohuone, 3. krs, eloperäistä ainesta --- MMS29 ullakkohuone, puuta Mikrobinäytteiden tulkinta A. versicolor Penicillium hiivat, vaalea Streptomyces A. versicolor P. variotii Penicillium viittaa vaurioon Näytteet on otettu välipohjaan yläkautta tehtyjen rakenneavausten osalta alemman betonilaatan pinnalta. Näytteissä ei pääsääntöisesti esiintynyt kosteusvaurioon viittaavia indikaattorilajeja lukuun ottamatta 3. kerroksen toimistohuoneen (MMS28) ja ullakkohuoneen välipohjan (MMS 29) osalle tehtyjä rakenneavauksia, joiden näytteissä esiintyi indikaattorilajeja siinä määrin, että ne viittaavat vaurioon. Vaurion on todennäköisesti aiheuttanut ulkoseinään kohdistunut kosteusrasitus. Johtopäätökset Välipohjarakenteen kosteusteknisessä toiminnassa ei pääsääntöisesti havaittu puutteita. 3. kerroksen sosiaalitilan kosteushavainnot ovat mahdollisesti ajalta, jolloin tilaa on käytetty pesutilana. Havaittu kosteus sijaitsee rakenteessa olevan vedeneristeen yläpuolella. Välipohjarakenteen eristetilassa ei pääsääntöisesti havaittu viitteitä vaurioista. 3. kerroksen toimistohuoneen ja ullakkokerroksen välipohjarakenteen vauriot ovat todennäköisesti peräisin ulkoseinärakenteen kosteusteknisistä puutteista. Ko. kohdilla ulkoseinän osalla on havaittu kosteusrasitusta / rapautumista Lattiapinnoitteet ovat pääosin alkuperäisiä ja ikääntyneitä. Ikääntyneistä / vaurioituneista pinnoitteesta voi haihtua yhdisteitä sisäilmaan Välipohjarakenteiden liittymissä havaittiin epätiiviyksiä, jolloin välipohjarakenteessa olevat epäpuhtaudet voivat päästä virtaamaan sisäilmaan Välipohjan osalla olevista pinnoittamista villaeristeistä voi irrota teollisia mineraalivillakuituja Toimenpide-ehdotukset Peruskorjauksen yhteydessä palkistovälit on suositeltavaa puhdistaa ylimääräisestä rakennusjätteestä, mikä edellyttää pintabetonilaatan purkamista tai vähintään riittävän suurien työaukkojen tekemistä siihen. Jäävät betonipinnat puhdistetaan mekaanisesti ja niihin tehdään pölynsidontakäsittely. Tässä vaihtoehdossa kaikki vaurioituneet materiaalit poistetaan rakenteesta Koska rakenteessa ei esiintynyt yksittäisiä tiloja lukuun ottamatta mikrobivaurioita, toisena korjausvaihtoehtona voidaan harkita välipohjarakenteen liittymien ja läpivientikohtien tiivistämistä erityistä tiivistysjärjestelmää käyttäen. Korjauksen onnistuminen tulee varmistaa merkkiainekokein. Samalla vanhat lattioiden muovipinnoitteet, liimat ja tasoitteet poistetaan ja uusitaan. Tässä vaihtoehdossa mahdollisesti vaurioituneet materiaalit jäävät rakenteeseen Lämmönjakohuoneen yläpuolisten tilojen lattiarakenne puretaan kantavan laatan yläpintaan saakka ja tilalle tehdään uusi kelluva lattia solumuovieristeitä käyttäen. Pinnoittamattomat mineraalivillalevyt ja -eristeet kartoitetaan ja vaihdetaan pinnoitettuihin

33 KORJAUSTARVESELVITYS Väliseinät, kotelot Rakenne Kantavat väliseinät ovat pääosin tiiliseiniä Kevyet väliseinät ovat puurunkoisia levyseiniä Havainnot ja mittaustulokset Kosteusolosuhteet Pintakosteudentunnistimella väliseinärakenteiden alaosassa havaittiin kosteutta 1. kerroksessa pienen nuorisokerhotilan (002) ja käytävän (001) välisessä väliseinässä, entisen vaatetilan (006) ja eri tasossa sijaitsevan nuorisokerhotilan (007) väliseinässä sekä eri tasossa sijaitsevan nuorisokerhotilan (007) väliseinissä. Tasoerojen kohdalla väliseinä on alaosastaan maanvastainen rakenne. Ylempien kerrosten osalla ei väliseinien osalla havaittu kohonneita kosteusarvoja. Ko. kohdilla havaittiin paikoin myös pinnoitteen kupruilua / irtoamista Väliseinärakenteen kosteusolosuhteiden varmistamiseksi pienen nuorisokerhotilan väliseinään tehtiin porareikämittaus; kosteus oli kohonnut. Kosteusmittaustulokset on merkitty liitteenä olevaan kosteusmittauspöytäkirjaan ja mittauspisteet on esitetty paikannuspiirustuksessa Muut havainnot Leikkipihan puoleisen, pienen nuorisokerhotilan (002) puisissa jalkalistoissa havaittiin paikoin pehmenemistä pistopiikillä kokeiltuna sekä lahovaurioita 2. kerroksen osalla kevyiden väliseinien ikkuna-aukot on täytetty villalevyillä. Samoin studion toinen sisäänkäynti on yläpohjan kautta tarkastettuna verhottu villalevyin. Rakenteet eivät ole tiiviitä Väliseinien osalla havaittiin paikoin halkeamia Väliseinien osalla havaittiin pienen nuorisokerhotilan (002) osalla puurakenne lavuaarin allaskaapin kautta tarkastettuna 1. kerroksen pienen nuorisokerhotilan 002 väliseinien osalla havaittiin kosteusjälkiä ja puisten jalkalistojen osalla pehmenemistä pistopiikillä Lämmönjakohuoneen väliseinäläpiviennit eivät ole tiiviit

34 KORJAUSTARVESELVITYS kerroksen toimistohuoneiden väliseinäikkunat oli täytetty villalevyillä Studiotilan toinen kulkuaukko yläpohjatilan puolelta kuvattuna Puurakenne 1. kerroksen pienen nuorisokerhotilan (002) väliseinän osalla Johtopäätökset Väliseinien kosteustekninen toiminta ei ole kunnossa 1. kerroksen osalla. Kosteus siirtyy väliseinärakenteeseen alapuolisesta maaperästä kapillaarisesti/ putkivuotojen seurauksena Väliseinien osalla olevista pinnoittamista villaeristeistä voi irrota teollisia mineraalivillakuituja Toimenpide-ehdotukset Väliseinärakenteiden pinnoitteiden poisto ja kuivaaminen ennen uutta pinnoitetta, ks. myös kohta 4.1. Perustus ja alapohjat 4.7 Yläpohjat ja ullakko Rakenne ylhäältä alaspäin YP1/PALOPERMANTO Ullakkotila Palopermanto, betoni mm Muottilaudoitus osittain Korkkieriste / toja + ilmaväli (palkit) mm Betonialalaatta Alapuoliset pinnoitteet Rakennetyyppi on esitetty liitteessä 6.

35 KORJAUSTARVESELVITYS 30 Havainnot ja mittaustulokset Kulku ullakkotilaan on 3. kerroksessa olevan oven kautta. Vesikatolla on myös luukkuja ullakkotilaan, mutta kulku vesikaton kautta on vaarallista ilman turvavarusteita Vesikatteen alla ei ole aluskatetta. Aluskatetta ei ole käytetty rakennuksen rakentamisaikana. Vesikatteen sisäpinnassa havaittiin paikoin alkavaa syöpymistä. Lisäksi vesikatteessa havaittiin muutamia reikiä ja liitoskohdissa rakoja, joista kosteus voi päästä yläpohjatilaan, ks. kohta 4.8 Vesikatot ja vedenpoistojärjestelmät Ullakkotila tuulettuu räystäiden sekä ullakon osalla olevien kahden tuuletushormin kautta. Ullakon tuuletuksessa ei havaittu puutteita Ullakkotilassa oli tutkimusten aikana jonkin verran kaikenlaista tavaraa, mutta sitä tyhjennettiin kesän aikana Ullakkotilan puurakenteissa havaittiin vuotojälkiä / tummentumia Yläpohjan palopermannossa oli muutamia avoimia rakenneavauksia, joista havaittiin, että palopermannon alla eristeenä oli pääosin korkkieriste. Lisäksi sisäpihan puolella porareiästä havaittiin eristeenä ko. kohdassa olevan tojaeriste. Yläpuolisen betonilaatan alapinnassa havaittiin muottilaudoituksen jälkiä ja muutamia muottilautoja Sisäpihan, leikkipihan ja Papinkadun puolella ullakkotilassa ulkoseinän tiilimuurauksessa havaittiin kosteusjälkiä ja tiilimuurauksen rapistumista. Sisäpihan ja Papinkadun puolella ullakon puurakenteissa havaittiin ko. kohdilla myös kosteus- ja lahovaurioita. Kosteusvaurioista tehtiin havainto myös ulkopuolelta tarkastettuna, ks. kohta 4.3 Ulkoseinät, julkisivut. Ko. kohdilta lämmöneristeestä otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysiä varten. Ks. kohta mikrobinäytteet Alapuolisissa tiloissa havaittiin ilmavuotoja yläpohjan eristetiloista sisätiloihin päin, ks. kohta 6 Merkkiainekokeet Yläpohjan osalla havaittiin epätiiviitä läpivientejä ullakkokerroksen varastotilaan Viemärin tuuletusputkia ei ole eristetty Ullakkotilassa havaittiin lintujen ulostetta 3. kerroksen kokoontumishuoneen katossa (201b) havaittiin halkeamia sekä kaksi kosteusjälkeä. Lisäksi seinien yläosassa / katossa havaittiin pinnoitteen laajamittaista irtoamista. Ko. tilan yläpuolella on iv-konehuone, jossa sijaitsevan iv-koneen paino voi rasittaa yläpohjarakenteita ja havaitut halkeamat johtuvat todennäköisesti tästä Osassa tiloja on villalevyin alaslaskettu katto Porraskäytävän katossa havaittiin reunoiltaan pinnoittamattomia akustovillalevyjä, jotka kesän aikana oli urakoitsijan mukaan tarkoitus poistaa Ullakkokerroksen varastotilasta on kulku alla olevan studiotilan 206 c/d korotetun osan yläpohjatilaan. Ko. tilan kulkuaukko oli avoin varastotilaan ja tilassa on villaeristeet. Yläpohjatilan osalla havaittiin myös epätiiviitä liittymiä, jolloin yläpohjan epäpuhtaudet ja villapöly voivat kulkeutua studiotilaan päin Yläpohjatilaa Yläpohjatilaa

36 KORJAUSTARVESELVITYS 31 Kosteusjälkiä vesikaton alapuolisessa puurakenteessa Kosteusjälkiä yläpojan / ulkoseinän tiilirakenteissa Palopermannon eristetilaa Kosteusjälkiä ulkoseinän yläosassa Kosteusvaurioita yläpohjan puurakenteissa Kosteusvaurioita yläpohjan puurakenteissa

37 KORJAUSTARVESELVITYS 32 Ullakkokerroksen varastotilassa on osin avoimia läpivientejä yläpohjan eristetilaan / yläpohjatilaan Edellinen kohta yläpohjatilan puolelta kuvattuna Kosteusjälkiä ullakkokerroksen varastotilan yläpohjan ja ulkoseinän osalla Vuotojälki halkeaman kohdalla 3. kerroksen kokoontumistilan 201 b katossa Pinnoite irtoaa 3. kerroksen kokoontumistilan 201b katossa Katon osalla oli paikoin villalevyillä alaslaskettuja kattoja

38 KORJAUSTARVESELVITYS kerroksen toimistotilan alaslaskettua kattorakennetta Studiotilan 206 c/d yläpohjatilaa Materiaalinäytteet (mikrobit) Tutkimusten yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä niistä rakenteen rajapinnoista tai osista / materiaaleista, joiden epäiltiin olevan kosteusrasitetut, joissa havaittiin vauriojälkiä tai rakenneratkaisu tiedetään riskirakenteeksi. Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen Kuopion yksikössä. Taulukko 5. Yläpohjan materiaalinäytteiden tulokset Mittauspiste MMS7 ullakko, sisäpihan puoli, toja MMS8 ullakko, Papinkadun puoli, korkki MMS9 ullakko, leikkipihan puoli, korkki Kosteusvaurioon viittaava mikrobilajistoja / tai määrä A. penicillioides Eurotium Sphaeropsidales Ulocladium Sphaeropsidales Ulocladium A. ochraceus A. restrictus Tulosten tulkinta vahva viite vauriosta vahva viite vauriosta vahva viite vauriosta Mikrobinäytteiden tulkinta Näytteet on otettu ullakkotilasta palopermantoon tehtyjen porareikien kautta ja edustavat ullakkotilan puoleista eristekerroksen yläpintaa. Kaikissa näytteissä esiintyi indikaattorilajistoon kuuluvia lajeja. Näytteet on otettu läheltä kohtia, joissa ulkoseinän yläosassa havaittiin rapautumista ja kosteusjälkiä, ks. myös kohta 4.3 Ulkoseinät, julkisivut. Vaurion on todennäköisesti aiheuttanut ulkoseinän kautta eristeisiin kulkenut sadevesi / kosteus. Johtopäätökset Ullakkotilassa on paikallisesti viitteitä vesikatteen ikääntymisestä sekä vesivuodoista Yläpohjan eristeessä havaittiin viitteitä mikrobivaurioista Putkien lämmöneristeiden puutteet voivat aiheuttaa kylminä vuodenaikoina riskin kosteuden tiivistymisestä putken pintaan, joka voi aiheuttaa kosteusvaurioita liittyviin rakenteisiin Linnut sotkevat ullakkotilaa Yläpohjan liittymät / lävistävät läpiviennit eivät ole tiiviitä Yläpohjan epäpuhtauksilla on todettu olevan pääsy sisäilmaan yläpohjaliittymien / läpivientien kautta Pinnoittamattomista mineraalivillaeristeistä voi irrota mineraalivillakuituja

39 KORJAUSTARVESELVITYS 34 Toimenpide-ehdotukset Peruskorjauksen yhteydessä palkistovälit on ensisijaisesti suositeltavaa puhdistaa mikrobivaurioituneista materiaaleista, mikä edellyttää pintabetonilaatan purkamista ja mahdollisesti vesikattorakenteiden työnaikaista tuentaa. Jäävät betonipinnat puhdistetaan mekaanisesti. Rakenteeseen tehdään höyrynsulku ja asennetaan lämmöneristys ja sen päälle tuulensuoja. Tässä vaihtoehdossa kaikki vaurioituneet materiaalit poistetaan rakenteesta ja rakenteen lämmöneristävyyttä pystytään huomattavasti parantamaan. Toisena korjausvaihtoehtona voidaan harkita yläpohjarakenteen liittymien ja läpivientikohtien tiivistämistä sekä laatan alapinnan kapselointia kauttaaltaan erityistä tiivistys- ja kapselointijärjestelmää käyttäen. Korjauksen onnistuminen tulee varmistaa merkkiainekokein. Tässä vaihtoehdossa mahdollisesti vaurioituneet materiaalit jäävät rakenteeseen ja rakenteen lämmöneristävyys säilyy ennallaan. Viemärin tuuletusputket eristetään Pieneläinten pääsy yläpohjatilaan estetään Pinnoittamattomat mineraalivillalevyt ja -eristeet kartoitetaan ja vaihdetaan pinnoitettuihin Suositellaan varmistamaan yläpohjarakenteiden kantavuus IV-konehuoneen osalla 4.8 Vesikatot ja vedenpoistojärjestelmät Rakenne VK1 Saumattu peltikate Harvalaudoitus Puiset kattokannattajat / tuulettuva ilmatila Rakennetyyppi on esitetty liitteessä 6. Havainnot ja mittaustulokset Vesikattona on monimuotoinen harjakatto ja katteena saumattu peltikate. Vesikatteen iästä ei ole tietoa Vesikatto on jyrkkä ja monimuotoinen, joten sitä ei voitu tarkastaa ilman nostinta. Ullakkotilan ikkunoista tarkastettuna vesikatteen osalla havaittiin pinnoitteen irtoamista ja ruostumista Vesikatteen alla ei ole aluskatetta. Aluskatetta ei ole käytetty rakennuksen rakentamisaikana Vesikatteen sisäpinnassa havaittiin paikoin alkavaa syöpymistä. Lisäksi vesikatteessa havaittiin muutamia reikiä ja liitoskohdissa rakoja, joista kosteus voi päästä ullakkotilaan Vesikaton sade- ja sulamisvedet ohjataan räystäskourujen ja syöksytorvien kautta sisäpihojen puolella sadevesisuppiloihin ja kadun puolella rakennuksen vierustalle Räystäskouruissa havaittiin ruostumista ja vuotoja Vesikattoa Vesikatteessa havaittiin pinnoitteen irtoamista/ruostumista sisäpuolella

40 KORJAUSTARVESELVITYS 35 Vesikatteessa havaittiin pinnoitteen irtoamista/ruostumista sisäpuolella Vesikatossa havaittiin rakoja liittymissä Vesikatteessa havaittiin muutama reikä Räystäskouruissa havaittiin ruostumista Johtopäätökset Vesikate on teknisen käyttöikänsä lopussa ja sen osalla havaittiin useampia mahdollisia vuotokohtia Havaintoihin perustuen on todennäköistä, että sadevesijärjestelmän puutteilla on merkitystä rakenteen pitkäikäisyyden ja seinärakenteen kokonaistoiminnan kannalta Toimenpide-ehdotukset Vesikate on teknisen käyttöikänsä lopussa ja sen uusimiseen tulee varautua lähiaikoina; uusittavassa rakenteessa käytetään umpilaudoitusta ja aluskatetta peltikatteen alla. Vesikaton sade- ja sulamisvesien poisjohtamisen parantaminen niin, etteivät vedet ohjaudu rakennuksen vierustalle. Sadevesikaivot ja räystäskourut tulee pitää puhtaina roskista tukkeutumisen estämiseksi. Räystäskourujen uusiminen 4.9 Piha-alueet Havainnot ja mittaustulokset Sisäpihan puoleisen pääsisäänkäynnin vieressä ikkunoiden edessä on syvennys, jossa on ikääntynyt bitumipinnoite. Syvennyksen poistoputki oli osittain roskien ja lehtien peitossa. Sisäpuolella ko. kohdalla havaittiin perusmuurin kohdalla kosteusrasitusta Vesikaton sade- ja sulamisvedet ohjataan räystäskourujen ja syöksytorvien kautta sisäpihojen puolella sadevesisuppiloihin ja kadun puolella rakennuksen vierustalle. Papinkadun puolella 1. kerroksen ulkoseinissä havaittiin kosteusrasitusta Lämmönjakohuoneen ja entisen vaatetilan 006 lattiassa on kaivot, joihin on liitetty mahdollisesti salaojitus. Myös leikkipihan puolella rakennuksen vierellä oli kaivo, mutta sen käyttötarkoitus ei selvinnyt. Salaojien huoltohistoriasta ja kunnosta ei ole tietoa

41 KORJAUSTARVESELVITYS 36 Sisäpihan puoleiset ulkoportaat on tehty betonista ja niissä havaittiin rapautumista ja kaiderakenteissa ruostumista Rakennuksen vierustaa sisäpihan puolella, ikkunoiden edustalla on syvennys Syvennyksessä oleva poistoputki on roskien ja lehtien peitossa Pihan puolella sadevedet on ohjattu sadevesisuppiloihin. Sadevesisuppiloissa oli paikoin roskaa Kaivokadun ja Papinkadun puolella sadevedet on ohjattu rakennuksen vierustalle Maanpinta viettää sisäpihan puolella rakennukseen päin Portaiden osalla havaittiin rapautumista

42 KORJAUSTARVESELVITYS 37 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ikkunoiden edustan kunnostaminen niin, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse rakenteisiin Pintavesien poisjohtamisen parantaminen niin, etteivät pintavedet ohjaudu rakennuksen vierustalle Vesikaton sade- ja sulamisvesien poisjohtamisen parantaminen niin, etteivät vedet ohjaudu rakennuksen vierustalle. Sadevesisuppilot ja räystäskourut tulee pitää puhtaina roskista tukkeutumisen estämiseksi Salaojajärjestelmän kunnon ja toiminnan selvittäminen Portaiden betoni- ja kaiderakenteiden kunnostaminen 5. YKSITTÄISET HUOMIOT 1. kerroksessa portaiden alla on jonkinlainen tila, joka on ainakin aiemmin ollut puhelinyhtiön käytössä. Tilaan on ovi, mutta sitä ei saatu auki. Portaiden alaosaan porattiin reikä, josta todettiin portaiden alla olevan tyhjää tilaa ja todennäköisesti samaa tilaa, johon ovi johtaa. Portaiden alaosassa havaittiin pinnoitteen irtoamista ja kosteutta pintakosteudentunnistimella 1. kerroksessa eri tasossa olevan nuorisokerhotilan osalla on aiemmin ollut jonkinlainen lämmönjakohuone. Asiakirjoista ei selvinnyt milloin tila on muutettu ja onko vanha lämmönjakokalusto kokonaisuudessaan poistettu vai jätetty rakenteeseen. Tämä on syytä huomioida ja varmistaa mahdollisen peruskorjaushankkeen yhteydessä 1. kerroksessa olevassa kylmähuoneessa havaittiin selvää mikrobiperäiseen hajuun viittaavaa hajua ja tilan lattiapinnoitteena oleva muovipinnoite oli hajonnut kosteuden vaikutuksesta. Kylmiön pintarakenteet on suositeltavaa purkaa ja rakenteet puhdistaa Lämmönjakohuoneessa havaittiin tutkimusten yhteydessä yhden katossa kulkevan vesiputken osalla vuotoa. Tästä ilmoitettiin heti tilaajalle 1. kerroksen entisessä preparoimishuoneessa (005) havaittiin portaissa vettä. Veden alkuperä ei selvinnyt. 2. kerroksen keittiötilassa 109 väliseinän osalla olevan erillisen lavuaarin reunan kautta ohjautuu vesiä seinälle ja valuu jalkalistan päälle Lavuaarin reunalta valuu vesiä seinää pitkin jalkalistan päälle

43 KORJAUSTARVESELVITYS MERKKIAINEKOKEET Rakenneosien välistä ilmatiiviyttä tutkittiin Inficon 9012 XRS merkkiaineanalysaattorilla. Merkkiainekokeessa laskettiin kaasua (5 % H % N2) rakenteeseen. Analysaattorilla paikallistettiin rakenteista kohdat, joista kaasu virtasi huonetilaan. Merkkiainekoe tehtiin kohteen normaalissa ilmanvaihtotilanteessa. Merkkiainelaiteanalysaattorin herkkyyttä voidaan säätää tasoilla Liitosten ilmatiiviyttä tarkasteltiin herkkyyksillä 5 10 siten, että ensin tarkastelu tehtiin korkealla herkkyydellä ja sitten pienemmällä herkkyydellä. Näin saatiin varmistus vuotokohdista, sillä merkkiainelaiteanalysaattori reagoi vuotokohtiin voimakkaasti myös pienemmällä herkkyydellä. Tarkastetut tilat käsittävät rakennuksen ulkoseinä-, ala-, väli- ja yläpohjapohjarakenteita. Alapohjarakenteet Kaasu johdettiin alapohjarakenteen eristekerrokseen / maapohjaan tutkimusten yhteydessä alapohjarakenteeseen poratun reiän kautta. Reikä tiivistettiin ilmatiiviillä tiivistyskitillä. Iso nuorisokerhotila (003), alapohjarakenne Vuotoa havaittiin seuraavissa kohdissa: Ulkoseinän ja lattian liittymässä Vuotoa havaittiin lattian ja ulkoseinän liittymässä Pieni nuorisokerhotila (002), eri tasossa sijaitseva nuorisokerhotila (007) sekä entinen preparoimishuone (005), alapohjarakenne Vuotoa havaittiin seuraavissa kohdissa: Perusmuurin ja lattian liittymässä (entinen preparoimishuone) Väliseinän ja lattian liittymässä (nuorisokerhotilat)

44 KORJAUSTARVESELVITYS 39 Vuotoa havaittiin lattian ja perusmuurin liittymässä entisen preparoimishuoneen osalla Vuotoa havaittiin lattian ja väliseinän liittymässä pienen nuorisokerhotilan osalla Vuotoa havaittiin lattian ja väliseinän liittymässä nuorisokerhotilan osalla Ulkoseinärakenteet Kaasu johdettiin sisäpuolelta ulkoseinän ummistettujen patterisyvennysten eristekerrokseen tutkimusten yhteydessä rakenteeseen poratun reiän kautta. Reikä tiivistettiin ilmatiiviillä tiivistyskitillä. Toimistohuone (102) 2. krs, ulkoseinärakenne Vuotoa havaittiin seuraavissa kohdissa: Ulkoseinän ja ikkunan liittymässä Ulkoseinän ja lattian liittymässä Patterin seinäkiinnikkeiden kohdalla

45 KORJAUSTARVESELVITYS 40 Vuotoa havaittiin ulkoseinän ja lattian sekä ikkunapenkin liittymässä Vuotoa havaittiin ulkoseinän ja ikkunan liittymässä Kokoelmahuone (106) 2. krs, ulkoseinärakenne Vuotoa havaittiin seuraavissa kohdissa: Ulkoseinän ja ikkunan liittymässä Ulkoseinän halkeaman kohdalla Patterikiinnikkeiden kohdalla Vuotoa havaittiin ulkoseinän ja ikkunan liittymässä Vuotoa havaittiin ulkoseinän halkeaman kohdalla ATK-luokka (205) ja luokka 2 (202) 3. krs, ulkoseinärakenne Vuotoa havaittiin seuraavissa kohdissa: Ulkoseinän ja ikkunan liittymässä Ulkoseinän halkeaman kohdalla Patterikiinnikkeiden kohdalla

46 KORJAUSTARVESELVITYS 41 Vuotoa havaittiin ulkoseinän ja ikkunan liittymässä, kuva ATK-luokasta Vuotoa havaittiin ulkoseinän halkeaman kohdalla, kuva luokasta 2 Välipohjarakenteet Kaasu johdettiin 2. kerroksen puolelta lämmönjakohuoneen yläpuolisen välipohjan eristekerrokseen tutkimusten yhteydessä rakenteeseen poratun reiän kautta. Reikä tiivistettiin ilmatiiviillä tiivistyskitillä. Keittiönurkkaus, 2. krs, välipohjarakenne Vuotoa havaittiin seuraavissa kohdissa: Väliseinän ja välipohjan liittymässä sekä välioven liittymissä Vuotoa havaittiin lattian ja väliseinän liittymässä Entinen sosiaalitila, 3. krs, välipohjarakenne Vuotoa ei havaittu Yläpohjarakenteet Kaasu johdettiin ullakkotilan puolelta yläpohjan eristekerrokseen tutkimusten yhteydessä rakenteeseen poratun reiän kautta. Reikä tiivistettiin ilmatiiviillä tiivistyskitillä.

47 KORJAUSTARVESELVITYS 42 ATK-luokka (205) ja toimistohuone (206f) 3. krs, ulkoseinärakenne Vuotoa havaittiin seuraavissa kohdissa: Koolatun katon osalla toimistohuoneessa (tarkkaa paikkaa ei pystytty määrittämään) ATK-luokan osalla yläpohjan liittymässä vuotoa ei havaittu Vuotoa havaittiin alaslasketun katon osalla

48 KORJAUSTARVESELVITYS ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN TOIMINTASELVITYS 7.1 Ilmanvaihtojärjestelmän koneet Rakennuksessa on ilmanvaihto toteutettu tulo- ja tulo/poistoilmavaihtokoneilla. Ilmanvaihdon piirustukset ovat vuodelta 1988, LVI-työselitys vuodelta Ilmanvaihdon koneiden alkuperäinen asennusaika ei kohteella selvinnyt, mutta tekniikoiltaan koneet ovat 1980-luvun malleja. Koneikoissa on osassa luukuista villapinnat. Äänenvaimentimet ovat sisäpinnoiltaan reikäpeltiä, jonka takana on mineraalivilla, reikäpellitys on paikoittain puutteellisesti toteutettu ja niihin on jälkikäteen tehty lävistyksiä. Äänenvaimentimien kuitusuojaus on puutteellinen. Kiinteistössä on käytössä tiloja mm. kanslia, jossa ei ole muuta ilmanvaihtoa kuin tuuletusikkuna. Kiinteistön ilmanvaihto ei ole nykyisellään hallittavissa kokonaisuutena. Tilojen ilmanvaihtoa on toteutettu luvuilla useassa eri osiossa, ilmeisesti huomioimatta viereisiä tiloja ja kokonaisuutta. TK-1 /PK-1, IV-konehuone Koneikko on varustettu lämmöntalteenottokuutiolla. LTO-kuutiota ei pääse ilman rakenteiden tai kanavien purkamista huoltamaan. Raittiin ilman karkea suodatin sijaitsee seinärakenteiden sisällä, joten sen huoltaminen on erittäin hankalaa. Koneikko on varustettu LTO-kuution ohitusputkistolla, sekä kiertoilmapellistöllä. Kiertoilmatoiminto on lukittu kiinni asentoon nippusiteellä. Pellistöt eivät ole enää tiiviitä, joten poistoilmakanavastakin siirtyy hieman ilmaa tuloilman sekaan. Hienosuodattimen lohkon luukku on kavennettu halkaisemalla varsinainen huoltoluukku. Hienosuodattimen kammioon johdetaan LTO:n ohitusputki. Kavennettu huoltoluukku ei ole tiivis. Tuloilma lämmitetään esilämmityspatterilla, joka on likainen. Esilämmityspatterin jälkeen on jäähdytyspatteri, pisarakostutus, sekä tuloilmapuhallin. Jäähdytys- ja pisarakostutusjärjestelmä eivät ole enää käytössä. Kostutuskammioon päätyy vettä ilmeisesti vuotavan magneettiventtiilin kautta. Puhallin on hihnavetoinen kammiopuhallin. Koneen äänenvaimennuskammio on toteutettu reikäpellin taakse sijoitetulla mineraalivillalla. Villassa on paikoittain muovi kuitusuojauksena, mutta useasta kohdasta se puuttui. Myös läpivientien kuitusuojaus puuttui. Tuloilmassa on jälkilämmityspatterit (3 kpl) kanavahaaroitusten jälkeen. Poistoilmakoneessa on suodatin puhaltimen jälkeen, jonka takia puhaltimen siivekkeet ovat erittäin likaisia. Koneikon suodatinkehikot eivät ole tiiviitä. Koneikko on erittäin likainen. Koneikkoa ohjataan T.A.C säätökeskuksen kautta. Koneikossa on jäähdytys toteutettu omalla suorajäähdytteisellä laitteistolla, joka on rikkoontunut. Jäähdytyslaitteen kylmäaine on R22, joten sen korjaaminen ei ole mahdollista ilman kylmäaineen vaihtoa. TK-2, IV-konehuone Koneikko on tuloilmakone. Koneikossa on raitisilmapellistö, suodatin, lämmityspatteri, sekä kammiopuhallin. Koneikossa on paljaita villapintoja, joissa ei ole kuitusuojausta tai se on vaurioitunut. Koneikko on erittäin likainen. Koneikkoa ohjataan Ouman EH-105 yksikkösäätimellä. TK-3 / PK-3, IV-konehuone Koneikossa ei ole lämmön talteenottoa, vaan se on varustettu kiertoilmatoiminnolla. Koneikossa on suodattimen jälkeen esilämmitys- ja jäähdytyspatterit, kammiopuhallin, äänenvaimennin, höyrykostutin, sekä jälkilämmityspatterit. Poistopuolella on kammiopuhallin, suodatin, kiertoilma- ja jäteilmapellistö. Suodattimissa on ohivuotoja. Jäähdytys- ja kostutustoiminnot eivät ole käytössä. Koneikossa on villapintoja, joiden kuitusuojaus on vaurioitunut. Koneikko on likainen. Koneikkoa ohjataan T.A.C säätökeskuksen kautta. Koneikossa on jäähdytys toteutettu omalla suorajäähdytteisellä laitteistolla, joka on rikkoontunut. Jäähdytyslaitteen kylmäaine on R22, joten sen korjaaminen ei ole mahdollista ilman kylmäaineen vaihtoa. TK-?, 1.krs tuulikaappi Koneikko on tuloilmakone, jossa on raitisilmapelti, suodatin lämmityspatteri ja puhallin. Koneikkoa ei tarkastettu tuulikaapin kattoon sijoittelunsa takia. Koneikon raitisilmaotto on ulko-oven

49 KORJAUSTARVESELVITYS 44 yläpuolella. Koneikon kanavaosissa on todennäköisesti käytetty asbestia sisältäviä tiiviste- ja vaimenninosia. Koneikko palvelee 1.kerrosta. TK-1/PK-1, luokka 1 Koneikko on huonekohtainen tulo-poistoilmakone. Koneikossa on raitis- ja jäteilmapellistöt, suodattimet tulo- ja poistoilmassa, sekä puhaltimet. Lisäksi koneikko on varustettu pyörivällä lämmöntalteenotolla, sekä sähköisellä tuloilman lämmityspatterilla. Koneikko on likainen. Koneikon raitis- ja jäteilmasäleikkö on koneikon yläpuolella seinässä. TK-2/PK-2, atelje tila Koneikko on huonekohtainen tulo-poistoilmakone. Koneikossa on raitis- ja jäteilmapellistöt, suodattimet tulo- ja poistoilmassa, sekä puhaltimet. Lisäksi koneikko on varustettu pyörivällä lämmöntalteenotolla, sekä sähköisellä tuloilman lämmityspatterilla. Koneikon poistoilmapuhallin tai jäteilmapelti pitää meteliä. Koneikko on likainen. Koneikon raitis- ja jäteilmasäleikkö on koneikon yläpuolella seinässä. TK-?/PK-?, kokoelmahuone 59, 3m² Koneikko on huonekohtainen tulo-poistoilmakone. Koneikossa on raitis- ja jäteilmapellistöt, suodattimet tulo- ja poistoilmassa, sekä puhaltimet. Lisäksi koneikko on varustettu pyörivällä lämmöntalteenotolla, sekä sähköisellä tuloilman lämmityspatterilla. Koneikko on likainen. Koneikon raitis- ja jäteilmasäleikkö on koneikon yläpuolella seinässä. TK-?/PK-?, kokoelmahuone 58, 7m² Koneikko on huonekohtainen tulo-poistoilmakone. Koneikossa on raitis- ja jäteilmapellistöt, suodattimet tulo- ja poistoilmassa, sekä puhaltimet. Lisäksi koneikko on varustettu pyörivällä lämmöntalteenotolla, sekä sähköisellä tuloilman lämmityspatterilla. Koneikko on likainen. Koneikon raitis- ja jäteilmasäleikkö on koneikon yläpuolella seinässä. Poistossa on käytetty lisäksi useita huippuimureita, sekä seiniin asennettuja poistoilmapuhaltimia. Ilmanvaihdon koneiden tekninen kunto alkaa olla heikko, lukuun ottamatta huonekohtaisia koneita. Koneiden tekniikka alkaa olla vanhentunutta ja koneikoille pitäisi tehdä suurehkoja korjaus ja huoltotoimenpiteitä. 7.2 Ilmanvaihtojärjestelmän kanavat Ilmanvaihdon kanavat on toteutettu sinkitystä teräksestä valmistetuista kierresauma- ja kanttikanavista, sekä rakenteellisista hormeista ja kanavista. Kanavistoja on rakennettu lukujen aikoihin. Osa käytössä olevista pystyhormeista on alkuperäisiä. Kanavien ja hormien tiiveys ei ole sellainen, että se täyttäisi tänä päivänä kanavilta edellytetyn tiiveyden. Kanavistoissa on paikoittain runsaasti epäpuhtauksia. Kanavissa on käytetty säätöominaisuuksiltaan heikkoja säätöpeltejä. Kierresauma- ja kanttikanavissa on saatettu käyttää asbestia sisältäviä tiivisteosia ja massoja. 7.3 Ilmanvaihtojärjestelmän päätelaitteet Ilmanvaihdon päätelaitteet ovat sekalainen kokoelma vuosien saatossa käytettyjä venttiilejä ja säleikköjä. Päätelaitteet ovat pääosin kunnossa, mutta osa niistä on kärsinyt vuosien saatossa kovasta käsittelystä. Vanhojen valurautasäleikköjen säätöominaisuudet ovat erittäin rajallisia. 7.4 Tilojen ilmanjako ja ilmamäärät Ilmanvaihdon ilmamääriä tarkasteltiin pistokoe luontoisesti useassa eri tilassa ja kerroksessa. Tarkasteluhetkellä oli TK-1 poissa toiminnasta, häiriötilanteen vuoksi. Häiriötä ei saatu korjattua tarkastusten aikana, joten se vaikutti mittaustuloksiin.

50 KORJAUSTARVESELVITYS 45 3.kerroksessa oli selkeästi havaittavissa porrashuoneen ja odotus ja kokoontumistilan välissä voimakas ilmavirtaus porrashuonetta kohti. Mittaustulosten perusteella voidaan päätellä ilmanvaihdon toimivan kokonaisuutena heikosti ja hallitsemattomasti. Ilmanvaihdon ilmamäärien mittaustulokset eivät ole normaaleja. Mittaustuloksia ei puuttuvien ilmanvaihtosuunnitelmien vuoksi voitu verrata mitoitusarvoihin. Taulukko 6 Ilmamäärämittaukset pistokokein TULOILMA Huone nro tai tila: Mitattu Ilmamäärä l/s POISTOILMA Mitattu Ilmamäärä l/s 1.krs, nuorisokerho +42,4 ei poistoventtiiliä 79,6 1.krs, nuorisokerho +18,1-43,2 93,1 2.krs, kokoelmahuone ei tuloventtiiliä -18,7 52,6 2.krs, kokoelmahuone ei tuloventtiiliä -40,8 79,6 3.krs, toimisto 14, ,1 3.krs, luokka ,7-44,9 3.krs, kanslia +24,2-22,7 7.5 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus Ilmanvaihtokoneet ovat pölyisiä, mikä vanhemmissa koneissa johtuu lähinnä suodattimien ohivuodoista sekä siitä ettei normaaleissa huolloissa koneita imuroida. TK-1/PK-1 kostutinkammiossa on vettä, sekä veteen kertynyttä epäpuhtautta. Tilakohtaiset koneikot ovat pölyisiä johtuen siitä, ettei koneita puhdisteta huollon yhteydessä imuroimalla. Kanaviin on vuosien kuluessa kertynyt pölyä ja muita epäpuhtauksia johtuen osittain kanavien sisäpintojen karheudesta. Rakennekanavat ovat luonnostaan jo karheita ja niiden rakenteiden pintakaan ei ole pölyämätön. 7.6 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ilmanvaihtojärjestelmä Kiinteistön ilmanvaihdosta ei ole kunnollisia suunnitelmia, joten ilmamäärien säätäminen on vaikeaa. Tiloille tulisi määritellä riittävät ilmamäärät ja niiden perusteella tulisi järjestelmä säätää. Kiinteistössä on useita sellaisia huoneita, joista ilmanvaihto puuttuu osittain tai kokonaan. Näiden tilojen ilmanvaihto ongelmat tulisi myös ratkaista. Korjaustoimenpiteet ovat kuitenkin vain käyttöä turvaavia toimenpiteitä, koska koko ilmanvaihtojärjestelmä on uusimisen tarpeessa. TK-1/PK-1 koneen häiriön korjauksen jälkeen, olisi hyvä selvittää miten korjaus vaikuttaa 3.kerroksen ilmanvaihtoon. 7.7 Lämmitysjärjestelmä Kiinteistö on kytketty kaukolämmitykseen. Lämmönsiirtimet sijaitsevat vanhassa pannuhuoneessa. Pannuhuoneessa on myös kaksi vanhaa öljylämmityskattilaa. 7.8 Lämmöntuotantolaitteet Kiinteistön lämmitys on toteutettu kahdella kaukolämpösiirtimellä. Lämmityksen lämmönsiirrin on Parcan 210 kw, vuodelta 1985 ja käyttöveden siirrin LPM 180 kw, vuodelta Lämmönsiirrinkeskuksen tekninen kunto on heikko. Lämmityksen veden lämpötilaa ohjataan TA 230 U yksikkösäätimellä, ilmanvaihdon lämmitykseen sopivaan lämpötilaan. Ilmanvaihdon lämmityspiirin

51 KORJAUSTARVESELVITYS 46 veden lämpötilaa pudotetaan vielä erillisellä sekoitusryhmällä patteriverkostolle sopivaan lämpötilaan, mitä ohjataan Billman Variator CVC yksikkösäätimella. Käyttöveden lämpötilasäädön venttiilimoottori napsutteli rajakytkintä vasten, joten sen huoltokorjaus on ajankohtaista. Käyttöveden lämpötilaa ohjataan TA 229 W säätimellä. Paisuntajärjestelmänä 2 kpl 280 l paisunta-astiaa vuodelta 1977 ja myöhemmin asennettuja 2 kpl 80 l paisunta-astiaa. 7.9 Lämmönjako Lämmönjakojärjestelmän putkistot ovat suurelta osin sijoitettu rakenteisiin ja koteloihin sekä lattiakanaaleihin piiloon, joten niiden kunnon arvioimista ei tehty. Lämmitysjärjestelmä on toteutettu teräsputkesta hitsaus-, kierre- ja laippaliitoksin. Putkiston asennusaikaa ei tiedetä. Putkistoa on osittain uusittu ilmeisesti 60-luvulla tai sen jälkeen pattereiden ja lämmöntuotantojärjestelmän saneerauksien yhteydessä. Vanhat öljylämmityskattilat ovat vuodelta 1965 ja Saman aikaisesti kiinteistöön on asennettu koneellinen ilmanvaihto, joka on tarvinnut lämmitysputkiston. Putkiston sulkuventtiileinä on pääosin käytetty karaventtiilejä, uudemmat venttiilit ovat palloventtiilejä. Vanhat karaventtiilit ovat heikossa kunnossa. Lämmitysputkiston uudemmat osat kulkevat osittain näkyvillä kattoon tai seiniin kannakoituina. Putkistojen eristeenä on käytetty uudemmilla osilla mineraalivillaa ja vanhemmilla osilla asbestia sisältäviä massa- ja pahvieristeitä. Lämmönjakohuoneen putkieristeet on purettu pois. Lämmitysputkiston tekninen käyttöikä on 50 vuotta, ja koska eri putkiosuuksien asennusaikoja ei tiedetä eikä putkistoista ole käytettävissä piirustuksia, niiden hyödyntäminen tulevaisuudessa ei ole järkevää Lämmönluovutus Lämmönluovutuspatterit on uusittu 60-luvulla. Pattereiden tekninen käyttöikä on 50-vuotta, joten se on pattereiden osalta lopuillaan. Lämmityspatterit on varustettu osittain termostaattisilla patteriventtiileillä, mutta suurin osa vain karaventtiilillä. Termostaattiventtiileitä on käytetty useita eri malleja ja niidenkin tekninen käyttöikä sekä kunto on lopuillaan. Karaventtiilien karoissa näkyy viitteitä vuodoista, joten niidenkin uusiminen on ajankohtaista. Lämmitys-/lämmönjakojärjestelmä on teknisesti järkevää uusia kokonaisuutena Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmän putkistot ja patterit on toteutettu todennäköisesti suurelta osin 60-luvulla, joten niiden tekninen käyttöikä on lopussa. Lämmöntuotantolaitteet pumppuineen ja ohjausautomaatioineen ovat heikossa kunnossa. Lämmitysjärjestelmän uusiminen kokonaisuutena on järkevää, koska ei ole tarkkaa tietoa milloin mikäkin osa järjestelmästä on rakennettu eikä putkiston kuntoa pystytä luotettavasti selvittämään piilossa olevilta osilta. Lämmöntuotantolaitteiden uusimisen yhteydessä tulee ilmanvaihdon- ja patterilämmityksen lämmityspiirit erottaa toisistaan erillisiin siirtimiin Vesi- ja viemärijärjestelmä Kiinteistö on kytketty Porvoon veden vesi- ja viemäriverkkoon. Vesimittari sijaitsee lämmönjakohuoneessa. Vesisyöttö kiinteistöön on varustettu saattolämmityskaapelilla Vesijohdot Kiinteistön vesijohdot on toteutettu kupariputkesta juotos-, puserrus- ja puristusosin. Putkistoa on korjailtu useasta kohdasta. Putkistoon on myös tehty useita muutoksia vuosien saatossa. Käytössä on ilmeisesti myös rakenteiden sisällä vanhoja sinkittyjä teräsputkia, kylmässä käyttövedessä. Sulkuventtiileinä on vanhoja karaventtiilejä sekä uudemmilla osilla palloventtiilejä. Vanhat karaventtiilit ovat heikossa kunnossa. Vesijohtoja on muuteltu ja korjailtu vuosien saatossa useita kertoja. Saneerattaessa ei ole järkevää yrittää hyödyntää vanhoja vesijohtoja.

52 KORJAUSTARVESELVITYS Viemärit Viemäriputkena kiinteistössä on käytetty muhvillista valurautaa sekä muoviviemäriä. Valurautaiset viemäriosuudet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. 1. kerroksen vanhassa talonmiehen asunnossa on korjattu vanhaa valurautaviemäriä ja sen aiheuttamaa vesivahinkoa. Muoviviemärit ovat hyvässä-tyydyttävässä kunnossa. Viemäröintijärjestelmä on kuitenkin sekalainen kokoelma useassa eri vaiheessa toteutettuja osuuksia, joten sen uusiminen kannatta toteuttaa kokonaisuutena Vesi- ja viemärikalusteet Kiinteistön vesikalusteet koostuvat useasta eri mallista. Vesi- ja viemärikalusteita on uusittu ilmeisesti edellisten hajottua tai tilojen saneerausten yhteydessä. Vesihanat ovat pääosin yksiotehanoja. Kalusteiden kunto on tyydyttävä-hyvä. Kalusteita voidaan hyödyntää mahdollisessa saneerauksessa, mutta kalusteet ovat kuitenkin vanhoja, joten niiden korjaukset tulevat lisääntymään Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset vesi- ja viemärijärjestelmät Vesi- ja viemäriputkistot ovat toteutettu useassa eri osassa. Osa putkistoista on ohittanut teknisen käyttöikänsä. Vesikalusteet ovat toimivia, mutta niiden lisääntyvään huollon tarpeeseen tulisi varautua tai kalusteet tulisi uusia saneerauksen yhteydessä. Vesi- ja viemärijärjestelmä tulisi uusia kokonaisuudessaan. 8. SISÄILMAN OLOSUHDEMITTAUSTEN TULOKSET 8.1 Paine-ero Paine-ero mitattiin seitsemästä eri tilasta vaipan yli ulkoilmaan nähden. Yhden mittalaitteen mittaletku oli tukkeutunut mittauksen aloituksen jälkeen, joten sen mittaustulos ei ole käyttökelpoinen. Painesuhteiden mittauksella selvitetään paine-eroja rakennuksen sisä- ja ulkoilman välisistä painesuhteista. Jotta saataisiin kokonaiskuva painesuhteista eri ilmanvaihtolaitteistojen käyttötilanteissa ja tuuliolosuhteissa, suoritettiin mittaukset jatkuvana pitkäaikaismittauksena. Mittaustulokset eivät ole paine-erojen kannalta kiistattomia, koska TK-1 koneikossa todettiin toimintahäiriö, jota ei mittausjakson aikana ehditty korjata. Mittaustuloksista näkyy, kuinka rakennuksen painesuhteet vaihtelivat +18ja -25 Pa välillä. Rakennus on pääasiassa alipaineinen, mutta ajoittain myös voimakkaasti ylipaineinen. Voimakkain alipaine mitattiin 3.krs toimistohuoneesta 12,7 m², -25 Pa, mikä osaltaan johtui laitehäiriöstä, tilaan vaikuttavassa ilmanvaihtokoneessa sekä tuuliolosuhteista. Ylipaine +18 Pa mitattiin 3.krs luokassa 2. Paineolosuhteet poikkeavat annetuista suositusarvoista. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan ulkoilmavirta on johdettava sisään siten, ettei rakenteista kulkeudu ilmavirran mukana epäpuhtauksia. Rakennuksessa sijaitsevien tilojen väliset painesuhteet ja rakenteiden tiiviys tulee olla sellainen, että ne vähentävät radonin ja epäpuhtauksien siirtymistä rakennuksessa. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan alipaineisuuden ollessa yli 15 Pa tulee alipaineisuuden syy selvittää ja ilmanvaihtoa mahdollisuuksien mukaan tasapainottaa. Vastaavasti, jos rakennus on ylipaineinen ulkoilmaan nähden ilmanvaihdon toiminnasta johtuen, tulee ylipaineen syy selvittää ja ilmanvaihtoa tasapainottaa. 8.2 Sisälämpötila ja suhteellinen kosteus Sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta mitattiin seitsemästä mittauspisteestä. Sisälämpötila vaihteli mitatuissa tiloissa +21 ja +31 C välillä. Korkeimmat lämpötilat mitattiin länsipuolen tiloissa. Osaltaan korkeisiin lämpötiloihin vaikuttivat sääolosuhteet ja häiriötilanteessa oleva

53 KORJAUSTARVESELVITYS 48 ilmanvaihtokone, mutta myös käyttäjien toiminnalla on suuri vaikutus sisälämpötilaan ja suhteelliseen ilmankosteuteen. Käyttötilanteessa kun tiloissa on väkeä, mutta ikkunoita pidetään auki, ei sisälämpötila ei nouse. 8.3 Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mitattiin seitsemästä tilasta. Hiilidioksidipitoisuus nousi korkeimmillaan 1400 ppm. Tilojen hiilidioksidipitoisuudet olivat keskimäärin ppm. Mittaustilanne ei ole kaikilta osin vertailukelpoinen ilmanvaihtokoneen häiriötilanteen vuoksi. 8.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Paine-eromittaustulosten perusteella ei pystytä tekemään laitehäiriön takia pitkälle vietyjä johtopäätöksiä. 1. ja 2. kerroksen paine-eromittaukset eivät viittaa ongelmiin paineolosuhteissa, mutta niidenkin mittaustuloksiin laitehäiriö on saattanut vaikuttaa. Ilmanvaihdon toimivuutta kokonaisuutena pystytään arvioimaan luotettavammin, vasta laitehäiriön korjauksen jälkeen. Sisäilman lämpötilat ovat kohtuuttoman korkeat käyttötilanteissa. Lämpötilan kohoamiset johtuvat osittain ulkolämpötilasta, sekä auringon vaikutuksesta, mutta myös siitä, että tuuletusikkunoita joudutaan pitämään auki käyttötilanteissa. Lämpötilojen putoaminen yön aikana viittaa siihen, etteivät rakenteet kuitenkaan ole lämminneet. Sisäilman suhteellisen kosteuden vaihtelut ovat normaaleja. Suhteellinen kosteus laskee, kun lämpötila nousee, jollei tilassa ole kosteuskuormaa, vastaavasti kosteus nousee, jos tilassa on kosteuskuormaa eikä tuuletusikkunoita pidetä auki. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus noudattaa tilojen käyttöaikoja sekä tuuletusikkunoiden auki oloaikoja. Tulokset osoittavat ilmanvaihdon käyntiajat varsin tarkasti. Ilmanvaihdon riittämättömyys ja mahdollisesti suuri käyttäjä kuorma yhtäaikaisesti aiheuttaa käyttäjissä helposti väsymystä. Ilmanvaihdon käyttöä turvaavat toimet tulisi tehdä viipymättä. 9. JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO TOIMENPITEISTÄ 9.1 Tutkimuksen johtopäätökset Perustus ja alapohjat Alapohjarakenteiden kosteustekninen toiminta ei ole kunnossa ja alapohjarakenne eristetiloineen on monin paikoin märkä. Kosteus siirtyy siihen alapuolisesta maaperästä kapillaarisesti. Lisäksi kanaalien osalla havaittiin paikoin kosteutta / vettä, joka voi olla peräisin myös putkivuodoista. Alapohjarakenteen liittymistä havaittiin ilmavuotoja eristekerroksesta tai maaperästä sisätilojen suuntaan. Alapohjarakenteen liittymien kautta tapahtuva ilmavuoto rakennuksen alapuolisesta maa-aineksesta kuljettaa mukanaan eristetilan ja maaperän epäpuhtauksia rakennuksen sisäilmaan. Maanvastaiset ulkoseinärakenteet (perusmuurit) Perusmuurin kosteusteknisessä toiminnassa havaittiin puutteita sisäpihan puolella. Kosteushavainnot johtuvat todennäköisesti ulkopuolisesta kosteusrasituksesta. Perusmuurin osalla ei tehty havaintoa kosteuseristyksestä ja mikäli sellainen on, on se teknisen käyttöikänsä lopussa, mikä vaikuttaa myös perusmuurin kosteustekniseen toimintaan.

54 KORJAUSTARVESELVITYS 49 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinät ovat massiivitiiliseiniä. 2. ja 3. kerroksessa ikkunoiden alapuolella ummistetuissa patterisyvennyksissä lämmöneristeenä on mineraalivilla. Julkisivuverhouksena on rappaus ja sokkelin osalla kivilaatat. 1. kerroksessa, erityisesti Papinkadun puolella ulkoseinän alaosaan kohdistuu ulkopuolista kosteusrasitusta mm. sadevesistä ja ulkoseinän tiilirakenteessa havaittiin hieman kosteudennousua. Ulkoseinärakenteen (patterisyvennykset) lämmöneristeestä otetuissa mikrobinäytteissä ei pääsääntöisesti havaittu viitteitä mikrobivaurioista. Ulkoseinärakenteen liittymistä havaittiin ilmavuotoa sisätilojen suuntaan. Seinärakenteen epäpuhtaudet voivat päästä sisätiloihin epätiiviiden rakenneliittymien kautta. Ulkopuolella ulkoseinän yläosissa havaittiin paikoin merkittävää ulkopuolisen kosteusrasituksen aiheuttamaa rapautumista. Kosteusjälkiä ja -vaurioitumista oli havaittavissa myös yläpohjan puolelta tarkastettuna. Ikkunat ja ovet Ikkunat ovat alkuperäisiä 2-kertaisia puuikkunoita ja ulko-ovet puuovia sekä lasiaukollisia metallija puuovia. Ikkunoiden puurakenteet ovat huonokuntoiset ja teknisen käyttöikänsä päässä. Ikkunoiden rive-eristeissä havaittiin paikoin mikrobivaurioita ja ikkunaliittymistä on ilmavuotoja sisätiloihin päin. Ulko-ovien puuosissa havaittiin haristumaa ja metalliosissa ruostumista. Ulko-ovien liittymissä havaittiin epätiiviyksiä. Välipohja Välipohjarakenteet ovat teräsbetonisia alalaattapalkistoja, joiden sisässä havaittiin jonkin verran tiiltä ja betonia sekä eloperäistä materiaalia, lähinnä puuta. Välipohjarakenteen kosteusteknisessä toiminnassa ei pääsääntöisesti havaittu puutteita. 3. kerroksen sosiaalitilan kosteushavainnot ovat mahdollisesti ajalta, jolloin tilaa on käytetty pesutilana. Havaittu kosteus sijaitsee rakenteessa olevan vedeneristeen yläpuolella, mikä on rakenteelle ominaista. Välipohjarakenteen eristetilassa ei pääsääntöisesti havaittu viitteitä vaurioista. 3. kerroksen toimistohuoneen ja ullakkokerroksen välipohjarakenteen vauriot ovat todennäköisesti peräisin ulkoseinärakenteen kosteusteknisistä puutteista. Ko. kohdilla ulkoseinän osalla on havaittu kosteusrasitusta / rapautumista. Rakenteen läpivientien ja liittymien osalla havaittiin tiiveyspuutteita. Välipohjarakenteiden epätiiviiden liittymien kautta voi siirtyä epäpuhtauksia tilojen välillä. Väliseinät, kotelot Kantavat väliseinärakenteet ovat tiiliseiniä ja kevyet väliseinät puurunkoisia levyseiniä. Väliseinien kosteustekninen toiminta ei ole kunnossa 1. kerroksen osalla. Kosteus siirtyy väliseinärakenteeseen alapuolisesta maaperästä kapillaarisesti/ putkivuotojen seurauksena. Sisätilat Sisätilojen pintarakenteet ovat suurelta osin ikääntyneet. Tästä johtuen yleisen siisteyden ylläpito on työlästä ja pinnat eivät pysy siistinä. Alakattotilojen puhtauteen tulisi myös panostaa. Vesikatto ja yläpohjarakenteet sekä vedenpoistojärjestelmät Rakennuksen kattomuoto on monimuotoinen harjakatto ja sen vesikatteena on pelti. Kattokannattajat ovat puurakenteiset. Yläpohjan teräsbetonisen alalaattapalkiston sisässä lämmöneristeenä on korkki- / tojaeriste. Vesikatetta ei tarkastettu kauttaaltaan, koska katolla ei voinut liikkua turvallisesti. Ullakkotilan kautta tarkastettuna peltikatteessa havaittiin paikallista syöpymistä, ruostumista sekä pinnoitteen

55 KORJAUSTARVESELVITYS 50 irtoamista. Vesikatteessa havaittiin myös muutamia reikiä sekä rakoja liittymissä, joista kosteus voi päästä ullakkotilaan. Vesikaton puurakenteissa havaittiin kosteusjälkiä. Ullakkotila tuulettuu räystäiden ja tuuletushormien kautta. Ullakkotilan puolella havaittiin ulkoseinän yläosissa paikoin kosteusvaurioita. Ko. kohdilla havaittiin myös vesikaton kattokannattajissa kosteusjälkiä ja -vaurioita sekä yläpohjan eristetilassa viitteitä mikrobivaurioista. Yläpohjan putkieristeen osalla havaittiin puutteita. Yläpohjan liittymät eivät ole tiiviitä, jolloin yläpohjan epäpuhtaudet voivat päästä sisäilmaan ja voivat aiheuttaa käyttäjille oireita. Sadevedet ohjataan syöksytorvien kautta sisäpihan puolella kaivoihin ja kadun puolella rakennuksen vierustalle. Räystäskouruissa havaittiin ruostumista. Näillä on merkitystä rakenteen pitkäikäisyyden ja seinärakenteen kokonaistoiminnan kannalta. Piha-alueet Rakennuksen vierustat on pääosin asfaltoitu. Sisäpihan puolella ikkunoiden edustalla on syvennys, jossa on ikääntynyt bitumipinnoite. Syvennyksen poistoputki on osittain roskien ja lehtien peitossa. Sisäpuolella ko. kohdalla havaittiin perusmuurin sisäpinnassa kosteusrasitusta. Vesikaton sade- ja sulamisvedet ohjataan räystäskourujen ja syöksytorvien kautta sisäpihojen puolella sadevesisuppiloihin ja kadun puolella rakennuksen vierustalle. Papinkadun puolella 1. kerroksen ulkoseinissä havaittiin kosteusrasitusta. Salaojien toiminta kunnosta ei ole tietoa. Sisäpihan puolella olevat ulkoportaat ovat rapautuneet. Ilmanvaihto Nykyiset ilmanvaihtokoneet ovat 80-luvulta, joten niiden tekninen käyttöikä on lopussa. Koneiden jäähdytystoiminnot ovat rikkoutuneet eikä niitä ole järkevää korjata. Koneiden höyry- ja pisarakostuttimet eivät ole käytössä. Ilmanvaihtokoneet ovat pölyisiä. Tuloilmasuodattimet vaihdetaan säännöllisesti, joten suodattimien tiheämpi huoltoväli on suositeltavaa. Käytössä on rakenteellisia ilmanvaihdon kanavia. Mikäli tuloilmanvaihdosta löydetään rakennekanavia tulisi niihin tehdä pölynsidontakäsittely. Ilmavirrat huoneissa olivat poikkeavia, käytössä ei ollut suunnitteluarvoja, joihin mittaustuloksia olisi voinut verrata. Mittausten perusteella rakennus on alipaineinen ulkoilmaan nähden, lukuun ottamatta 3.kerroksen luokkatiloja. Vanhan rakennuksen ilmatiiviys ei ole välttämättä kovinkaan hyvä. Paine-eron aiheuttamat vuotoilmavirtaukset ovat paremmin hallinnassa mitä pienempi alipaine vallitsee. Laitehäiriön vuoksi ei tehtyjen mittausten tulokset ole hyvä lähtökohta suunnitella korjaavia toimenpiteitä. Kiinteistön ilmanvaihdolle voidaan tehdä käyttöä turvaavia toimenpiteitä, mutta sen uusimisen hankesuunnittelu tulisi aloittaa. Lämmitysjärjestelmä Lämmöntuotantolaitteet ovat teknisen kuntonsa sekä käyttöikänsä lopussa. Lämmitysputkistoja on muuteltu ja rakennettu vuosikymmenten kuluessa. Kokonaisuus ei ole enää hallinnassa eikä putkiston kuntoa pystytä luotettavasti kokonaisuutena määrittää. Putkiston tekninen käyttöikä alkaa olla ohitettu. Lämmitysjärjestelmän rakenteisiin sijoitettujen putkiosuuksien teknistä kuntoa ei pystytä ilman rakenteiden avaamista luotettavasti todentamaan.

56 KORJAUSTARVESELVITYS 51 Lämmityspatterit on uusittu ilmeisesti vuonna 1966, joten niiden tekninen käyttöikä on ohitettu. Patteriventtiileinä on käytetty erilaisia termostaattiventtiilejä sekä karaventtiilejä. Patteriventtiilien tekninen käyttöikä on ohitettu. Vesi- ja viemärijärjestelmät Kiinteistön vesijohtoihin on tehty useita muutoksia ja korjauksia. Vesiputkiston uudemmat osat eivät ole kovinkaan vanhoja, mutta käytössä on ilmeisesti myös 60-luvulla rakenteisiin asennettuja sinkittyjä teräsputkia. Vesijohtoputkien sulkuventtiileinä on vielä muutamia karaventtiilejä, mutta pääosin ne on uusittu palloventtiileiksi. Vesikalusteita on monia eri tyyppejä ja malleja. Kalusteiden kunto on tyydyttävä-hyvä. Mikäli kiinteistöön tehdään suurempi saneeraus, ei vanhojen vesikalusteiden hyödyntäminen ole järkevää. Nykyiset kalusteet ovat käyttökelpoisia, mutta niiden lisääntyvään huollon ja korjausten tarpeisiin tulee varautua. Kiinteistön viemäröinnit on toteutettu muhvillisella valurautaputkella sekä muoviputkella. Vanhojen valurautaisten viemäriosuuksien tekninen käyttöikä on jo ohitettu. Muoviviemäreiden kunto on tyydyttävä-hyvä, mutta kokonaisuuden kannalta kannattaa viemäröinti mahdollisen saneerauksen yhteydessä uusia kokonaisuudessaan. Vesi- ja viemärijärjestelmien vanhojen putkiosuuksien kuntoa ei ilman suuria rakenneavauksia pystytä todentamaan. LVI-Järjestelmät kokonaisuudessaan Kiinteistön LVI-tekniikka on vanhemmilta osilta uusimistarpeessa. Järjestelmiä ei ole järkevää uusia pala kerrallaan vaan kiinteistöä tulisi käsitellä kokonaisuutena. Nykyisten järjestelmien puutteina on historiatietojen puuttuminen. Järjestelmäosien asennusaikoja ei tiedetä eikä niiden toimivuutta ja kuntoa voida arvioida kokonaisuuksina. Järjestelmissä on useita osioita, jotka ovat hyvässä kunnossa, mutta myös osioita, joiden kunto on heikko. Järjestelmien uusiminen lohkoittain aiheuttaisi tilanteen pysymisen ennallaan eikä mm. ilmanvaihtoa saataisi toimimaan kokonaisuutena. Järjestelmien toimivuuden ja kunnon arviointia ei helpota suunnittelu- ja historiatietojen sirpaleisuus ja puuttuminen. Olosuhdemittaukset Tilojen olosuhdemittausten tulokset viittaavat sekä ilmanvaihdon puutteisiin että käyttäjien tapaan käyttää tuuletusikkunoita. Mittaustuloksien perusteella tulisi ilmanvaihdon toimivuuteen kiinnittää huomiota. Kiinteistössä on tiloja, joiden ilmanvaihto on puutteellista tai sitä ei ole ollenkaan. Sisäilman olosuhteita sekä rakennuksen paineolosuhteita saadaan parannettua tekemällä kiinteistön ilmanvaihtoa koskevat käyttöä turvaavat toimenpiteet tai kiinteistön koko ilmanvaihtoa koskeva uudistaminen. 9.2 Toimenpidesuositukset Perustus ja alapohjat Vanhojen alapohjarakenteiden ensisijaisena korjausmenetelmänä on niiden uusiminen kokonaisuudessaan. Sisäpuoliset hiekkatäytöt vaihdetaan kapillaarikatkokiviainekseen ja toteutetaan uudet alapuolisesti lämpöeristetyt alapohjarakenteet, joissa on huomioitu radon hallinta ja ilmatiiveys sisätilojen suuntaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Toisena vaihtoehtona on, mikäli maaperästä nousevan kosteuden määrä on vähäinen, varsin paksun alapohjalaatan säilyttäminen ja uuden kelluvan lattiarakenteen tekeminen solumuovieristeitä käyttäen. Pikisively poistetaan laatan yläpinnasta. Putkikanaalit puhdistetaan ja niihin asennetaan ilmatiiviit tarkastusluukut, mikäli ne jätetään purkamatta Ison nuorisokerhotilan (003) korokkeen lattiarakenteen purkaminen

57 KORJAUSTARVESELVITYS 52 Salaojien kunnon ja toiminnan tarkastaminen sekä ulkopuolisen kosteusrasituksen poistaminen Maanvastaiset ulkoseinärakenteet (perusmuurit) Kosteusrasitus rakennuksen vierustalla on poistettava ja salaojien kunto ja toiminta tarkastettava Seuraavan peruskorjauksen yhteydessä perusmuurin veden- ja lämmöneristäminen ulkopuolelta Sisäpuolella pinnoitteiden poistaminen ja pinnoittaminen vesihöyryä hyvin läpäisevällä laastipinnoituksella Ulkoseinät ja julkisivut Patterisyvennysten eristeissä ei todettu erityisiä mikrobivaurioita, joten ne voidaan korjata tiivistämällä rakenteiden liittymät sekä halkeamien ja patterikannakkeiden kohdat. Toisena vaihtoehtona on lämmöneristeen poistaminen ja syvennyksen ummistaminen kiviaineisella rakenteella (tiilellä tai harkolla) Käyttäjien turvallisuuden vuoksi kohdat, joissa rappausta tai tiilenpalasia on irtoamassa, tulee selvittää ja käsitellä / korjata ensi tilassa. Suositellaan julkisivun kuntotutkimusta Ulkopuolisen kosteusrasituksen poistaminen Peruskorjauksen yhteydessä ulkoseinän tiilirakenteiden ja rappauksen kunto on kartoitettava kauttaaltaan ja korjattava erillisen korjaustyöselityksen mukaan, jossa on kiinnitettävä erityistä huomiota ulkoseinän rakenteen sisäpinnan tiiveyteen sekä ikkuna- ja oviliittymien tiiveyteen Ikkunat ja ovet Ikkunoiden rive-eriste on herkkä vaurioitumaan ja ensisijaisesti suositellaan niiden poistamista peruskorjauksen yhteydessä. Toimenpide edellyttää ikkunoiden irrottamista. Toisena vaihtoehtona voidaan harkita liittymän tiivistämistä erityistä tiivistysjärjestelmää käyttäen, mutta sen luotettava toteutus edellyttää ikkunapenkkien irrottamista ja ikkuna-aukkojen pielirappausten purkamista Vanhat ikkunat ja ulko-ovet tulee uusia / kunnostaa viimeistään peruskorjauksen yhteydessä. Rakenteen suunnittelussa tulee varmistaa ikkunoiden ja ovien liittymien tiiveys seinärakenteeseen Välipohjat Peruskorjauksen yhteydessä palkistovälit on suositeltavaa puhdistaa ylimääräisestä rakennusjätteestä, mikä edellyttää pintabetonilaatan purkamista tai vähintään riittävän suurien työaukkojen tekemistä siihen. Jäävät betonipinnat puhdistetaan mekaanisesti ja niihin tehdään pölynsidontakäsittely. Tässä vaihtoehdossa kaikki vaurioituneet materiaalit poistetaan rakenteesta Koska rakenteessa ei esiintynyt yksittäisiä tiloja lukuun ottamatta mikrobivaurioita, toisena korjausvaihtoehtona voidaan harkita välipohjarakenteen liittymien ja läpivientikohtien tiivistämistä erityistä tiivistysjärjestelmää käyttäen. Korjauksen onnistuminen tulee varmistaa merkkiainekokein. Samalla vanhat lattioiden muovipinnoitteet, liimat ja tasoitteet poistetaan ja uusitaan. Tässä vaihtoehdossa mahdollisesti vaurioituneet materiaalit jäävät rakenteeseen Lämmönjakohuoneen yläpuolisten tilojen lattiarakenne puretaan kantavan laatan yläpintaan saakka ja tilalle tehdään uusi kelluva lattia solumuovieristeitä käyttäen. Pinnoittamattomat mineraalivillalevyt ja -eristeet kartoitetaan ja vaihdetaan pinnoitettuihin Väliseinät ja kotelot Väliseinärakenteiden pinnoitteiden poisto ja kuivaaminen ennen uutta pinnoitetta Vesikatto ja yläpohjarakenteet sekä vedenpoistojärjestelmät Vesikatteen tekninen käyttöikä on lopussa ja sen uusimiseen tulee varautua Vesikaton sade- ja sulamisvesien poisjohtamisen parantaminen niin, etteivät vedet ohjaudu rakennuksen vierustalle. Sadevesikaivot ja räystäskourut tulee pitää puhtaina roskista tukkeutumisen estämiseksi. Räystäskourujen uusiminen Peruskorjauksen yhteydessä palkistovälit on ensisijaisesti suositeltavaa puhdistaa mikrobivaurioituneista materiaaleista, mikä edellyttää pintabetonilaatan purkamista ja mahdollisesti

58 KORJAUSTARVESELVITYS 53 vesikattorakenteiden työnaikaista tuentaa. Jäävät betonipinnat puhdistetaan mekaanisesti. Rakenteeseen tehdään höyrynsulku ja asennetaan lämmöneristys ja sen päälle tuulensuoja. Tässä vaihtoehdossa kaikki vaurioituneet materiaalit poistetaan rakenteesta ja rakenteen lämmöneristävyyttä pystytään huomattavasti parantamaan. Toisena korjausvaihtoehtona voidaan harkita yläpohjarakenteen liittymien ja läpivientikohtien tiivistämistä sekä laatan alapinnan kapselointia kauttaaltaan erityistä tiivistys- ja kapselointijärjestelmää käyttäen. Korjauksen onnistuminen tulee varmistaa merkkiainekokein. Tässä vaihtoehdossa mahdollisesti vaurioituneet materiaalit jäävät rakenteeseen ja rakenteen lämmöneristävyys säilyy ennallaan. Viemärin tuuletusputket eristetään Pieneläinten pääsy yläpohjatilaan estetään Pinnoittamattomat mineraalivillalevyt ja -eristeet kartoitetaan ja vaihdetaan pinnoitettuihin Suositellaan varmistamaan yläpohjarakenteiden kantavuus IV-konehuoneen osalla Piha-alueet Ikkunoiden edustan kunnostaminen niin, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse rakenteisiin Pintavesien poisjohtamisen parantaminen niin, etteivät pintavedet ohjaudu rakennuksen vierustalle Vesikaton sade- ja sulamisvesien poisjohtamisen parantaminen niin, etteivät vedet ohjaudu rakennuksen vierustalle. Sadevesisuppilot ja räystäskourut tulee pitää puhtaina roskista tukkeutumisen estämiseksi Salaojajärjestelmän kunnon ja toiminnan selvittäminen Portaiden betoni- ja kaiderakenteiden kunnostaminen Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen kokonaisuudessaan koko kiinteistöön Käyttöä turvaavat toimenpiteet: Käyttöä turvaavia toimenpiteitä ennen tulisi toimenpiteet suunnitella ja rajata riittäville osaalueille Tiloille tulee määritellä käyttäjämäärät sekä käyttäjämäärien mukainen ilmamäärä Käyttäjämäärien mukaiset ilmamäärät tulee johtaa tiloihin/tiloista Ilmanvaihtojärjestelmä tulisi puhdista kokonaisuudessaan Mahdollisiin tuloilman rakennekanaviin tulisi tehdä pölynsidontakäsittely TK-1 kostuttimen vesisyöttö tulisi poistaa. Ilmavirtasäätöjen jälkeen suositellaan tehtäväksi eri tilojen painesuhteen seurantamittaus IV-koneiden äänenvaimennin elementtien villapintojen kapselointi esim. GrafoThermillä Lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmä suositellaan uusittavan kokonaisuudessaan Vesi- ja viemärijärjestelmä Vesi- ja viemärijärjestelmät suositellaan uusittavan kokonaisuudessaan

59 KORJAUSTARVESELVITYS PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET Ramboll Finland Oy LAHTI Karoliina Viitamäki projektipäällikkö raportin tarkastaja rakennusterveysasiantuntija (VTT-C ) p Janne Mäkinen LVI-asiantuntija p Tiina Janhunen rakennusterveysasiantuntija (VTT-C )

60 LIITE 1. KÄYTETYT TUTKIMUSMENETELMÄT 1. RAKENNEAVAUKSET Rakenneavauksia tehdään eri rakennekerrosten selvittämiseksi. Lisäksi rakenteita avataan kosteusvaurioiden tai mahdollisten mikrobikasvustojen paikallistamiseksi ja niiden laajuuden selvittämiseksi. Rakenneavauksien tarkoituksena on varmistua käytetyistä materiaaleista ja niiden kerrospaksuuksista, selvittää erilaisten liitosten toteutusratkaisut ja tehdä silmämääräinen selvitys rakenteen kunnosta. Rakenneavausten yhteydessä otetaan rakennusmateriaalinäytteitä silloin, kun epäillään mikrobikasvustoa huokoisessa tai helposti irrotettavassa materiaalissa, kuten lämmöneristeissä, tapetin tai kipsilevyn pinnalla. Rakennusmateriaalista analysoidaan bakteeri-, sädesienisekä homeitiöpitoisuus. Rakenneavausten yhteydessä on otettava huomioon, ettei rakennuksen käyttäjille aiheudu avauksista terveysriskiä tai rakenteille likaantumisriskiä. Ennen kuin tehdään lopullinen paikkaus, tulee avaus sulkea myös väliaikaisesti niin, että siitä ei aiheudu putoamis- tai kompastumisvaaraa, suurta ilmavirtausta tai muuta haittaa. Lopullinen paikkaus voidaan tehdä joko tutkimus- tai korjausrakentamisvaiheessa. Kalusto Tyypillisesti rakenneavaukset tehdään käyttäen esimerkiksi rasiaporaa, kiviporaa ja/tai puukkosahaa. Tulosten tulkinta Jos avatuissa rakenteissa havaitaan mikrobikasvustoa ja mikrobien tai niiden aineenvaihduntatuotteiden leviäminen sisätiloihin on näistä kohdista mahdollista, terveyshaittaa voidaan pitää todettuna. Jos mikrobikasvusto ei ole näkyvää, mutta materiaali on kostunut ja muuten vaurioituneen näköinen, siitä tulee ottaa materiaalinäytteet mikrobiologisia analyysejä varten. Vaurion laajuuden selvittämiseksi tarvitaan usein materiaalinäytteitä eri kohdista. Epävarmuustarkastelu Rakenneavauksen paikka tulee valita huolellisesti. Aistinvaraisen tarkastuksen ja mahdollisten vuotoilmaselvitysten perusteella päätellään, mistä kohdin rakenteita tulisi avata kosteusvaurion ja mahdollisen mikrobikasvuston paikallistamiseksi. Rakenneavaus edustaa pientä osaa koko rakenteesta, joten avauksen paikka on keskeisessä roolissa tehtäessä päätelmiä rakenteen kunnosta. 2. KOSTEUSMITTAUKSET 2.1 Pintakosteuskartoitus Kosteusmittaukset suositellaan aloitettavaksi pintakosteuskartoituksella, jonka perusteella arvioidaan rakenteen lisätutkimisen tarve. Kartoituksen suoritus Pintakosteuskartoituksia tehdessä tulee aina ottaa huomioon, että ne havainnoivat vain rakenteen pintaa (yleensä noin mm syvyydeltä) sekä materiaalin sähkönjohtavuutta. Suurissa tiloissa mittaus voidaan tehdä esim mm x 2000 mm ruudustossa, pienemmissä tiloissa esim. nurkissa ja lattian keskellä. Aistinvaraisesti havainnoidut kostuneet alueet kartoitetaan ja määritetään aina, samoin kuin muiden pintakartoituksien yhteydessä kostuneiksi todetut alueet. Pintakosteuskartoituksessa määritetyt kostuneet alueet esitetään paikannuskaavioissa.

61 Lopullista korjaustarvetta ei pidä milloinkaan määritellä pelkkien pintakosteuskartoituksien perusteella. Kalusto Pintakosteudenilmaisin GANN Hydromette RTU 600 ja anturi B 50. Kartoituksen perustana on dielektrinen mittaamismenetelmä, jossa anturi muodostaa magneettikentän, johon vaikuttaa aineen tiheys ja kosteus. Mittarin näyttämä lukema on vertailuarvo, joka täytyy suhteuttaa materiaalin tiheyden mukaan. Antureita liikuttamalla selvitetään nopeasti rakenteen kosteuserot. Tulosten tulkinta Pintakosteuskartoituksella voidaan selvittää mahdollisia kohonneita vertailuarvoja. Kartoituskohdat valitaan tapaus- ja tilakohtaisesti. Kartoituksen avulla voidaan esimerkiksi löytää muovimatolla päällystetyistä lattioista paikallisesti kosteampia kohtia. Erilaiset muovimatot voivat antaa hyvin erilaisia lukemia, vaikka alustabetonin kosteus olisi sama, johtuen mattojen erilaisesta sähkönjohtavuuskyvystä. Esimerkiksi antistaattiset muovimatot, metallirangat kipsilevyn takana ja kuitubetoni antavat lähes poikkeuksetta korkeita lukemia pintakosteusosoittimilla mitattaessa, vaikka rakenne olisikin kuiva. Pintakosteuskartoituksen perusteella saadaan selvitettyä rakenteessa vallitsevat mahdolliset kosteudet. Pintakosteuskartoituksen perusteella ei kuitenkaan voida tehdä suoria päätelmiä rakenteen absoluuttisesta kosteussisällöstä, vaan korkeat pintakosteusmittausarvot on aina varmistettava muilla kosteusmittausmenetelmillä. Lopullista korjaustarvetta ei pidä milloinkaan määritellä pelkkien pintakosteuskartoitusten perusteella. Epävarmuustarkastelu Pintakosteuskartoituksessa virhettä voi aiheuttaa mittaajan mittarin käsittely. Kosteuskartoituksessa mittaajan käden on oltava mahdollisimman etäällä mittaavista antureista. Mikäli käsi viedään lähelle laitteen mittaavaa päätä, reagoi anturi käden sisältämään suureen nestepitoisuuteen. Anturin tulee olla pystysuorassa asennossa mitattavaan materiaaliin nähden. Mitattaessa kulmia anturia ei saa viedä lähemmäs kuin 4-5 cm etäisyydelle kulmasta. Kerroksellisissa rakenteissa ilmavälit saattavat vaikuttaa rakenteen näyttämään. Lisäksi mittaustuloksia tulkittaessa on otettava huomioon metallien olemassaolo rakenteessa (esim. betoniteräkset), sillä pintamittarit antavat korkeita lukemia sähköä hyvin johtavista materiaaleista. Myös rakenteen homogeenisuus tulee ottaa huomioon tulosten tulkinnassa. Käytettävä mittalaite tulee kalibroida säännöllisesti mittaritoimittajan ilmoittaman kalibrointiohjeistuksen mukaisesti. Kalibroidun mittarin ja oikealla mittaustekniikalla suoritettu pintakosteuskartoitus on luotettava. 2.2 Porareikämittaus Betonirakenteiden kosteutta mitataan tyypillisesti suhteellisena kosteutena. Rakenteen suhteellisella kosteudella tarkoitetaan rakenteen huokosissa olevan ilman suhteellista kosteutta. Suhteellinen kosteus kuvaa betonissa olevaa liikkumiskykyistä ja esimerkiksi päällysteen alle tasapainottumaan pystyvää kosteuspitoisuutta. Betonirakenteiden lisäksi porareikämittausta voidaan soveltaa myös tiilirakenteiden kosteusmittauksissa.

62 Mittauksen suoritus Mittauskohtaan porataan Ø 16 mm:n poranterällä 3 5 reikää noin 100 mm etäisyydelle toisistaan. Porareiät puhdistetaan imuroimalla, tämän jälkeen reiät holkitetaan ja holkit tiivistetään höyrytiiviillä kitillä, esim. valko- ja/tai sinitarran sekoituksella. Porareikien annetaan tasaantua tasapainokosteuteen vähintään kolme vuorokautta ennen kosteudenmittausta. Kosteusmittarianturien asentamisen jälkeen niiden annetaan tasaantua mittareiässä noin 0,5-1 h ajan mittarityypistä riippuen. Tasaantumisen jälkeen lukemat kirjataan muistiin. Rakenteiden suhteellista kosteutta mitattaessa kirjataan ylös myös mitattavaa tilaa ympäröivät olosuhteet eli sisä- ja ulkoilman suhteellinen kosteus ja lämpötila. Kosteusmittausten tulokset esitetään raportin liitteenä olevassa mittauspöytäkirjassa. Mittauskohdat esitetään paikannuskaaviossa ja ne merkitään yksilöllisellä tunnuksella. Mitattavan / tutkittavan tilan (ja rakenteen) lämpötila ja suhteellinen kosteus tulee mitata mahdollisten virhelähteiden arviointia varten. Myös ulkoilman lämpötila ja suhteellinen kosteus tulee mitata. Kosteusvauriotutkimuksessa mittaussyvyydet eivät ole samat kuin ennen päällystystä tehtävissä mittauksissa. Määritettäessä syytä betonirakenteen kostumiseen tehdään mittauksia useammalta eri syvyydeltä, esimerkiksi 2 3 cm:n välein. Mittauksia tehdään jokaisesta rakennekerroksesta. Kultakin syvyydeltä mitataan suhteellinen kosteus (RH), lämpötila (T) ja absoluuttinen kosteus (g/m³). Näiden tulosten perusteella saadaan selvitettyä rakenteen kosteusjakauma ja rakenteen kosteuskäyttäytymisestä tehdään päätelmät kosteuden aiheuttajasta. Jos esimerkiksi maanvaraisessa laatassa vesihöyrysisältö pienenee alhaalta ylöspäin mentäessä, on syytä epäillä, että kosteus tulee maaperästä, mutta jos vesihöyrynsisältö laatan keskellä tai yläpinnassa on suurempi kuin alapinnassa, kosteuslähde voi olla esimerkiksi putkivuoto tai rakennekosteus. Vesihöyry pyrkii siirtymään tilaan, missä on alhaisempi vesihöyrysisältö (vesihöyrynosapaine). Porareikämittaus tulee suorittaa noudattaen RT-kortin ohjeistusta. Kalusto VAISALA HMI41 on kannettava näyttölaite kosteus- ja lämpötilamittauksiin. Näyttölaitteen näytölle saadaan suhteellisen kosteuden ja lämpötilan lukemat tai vaihtoehtoisesti lämpötila- ja kastepistelukemat. Lisäksi näyttösuureeksi voidaan valita myös absoluuttinen kosteus, märkälämpötila tai sekoitussuhde. Näyttölaitteessa on myös mittaustietojen tallennusmahdollisuus. HMP44-mittapäätä käytetään erityisesti betonin huokosilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaamiseen (porareikämittaukset). Mittauslaitteiston valmistajan (Vaisala) mukaan normaalilämpötilassa +20 o C suhteellisen kosteuden ollessa alle 90 %, mittaustarkkuus on ± 2 % ja suhteellisen kosteuden ollessa yli 90 %, mittaustarkkuus on ± 3 %. Mittaajan toimista ja mittausolosuhteista johtuva mittausepätarkkuus on huolellisesti tehdyssä mittauksessa ± 1 3 %. Tällöin voidaan arvioida mittaustulosten kokonaisepätarkkuuden olevan ± 5 %. Tulosten tulkinta Mitattaessa betonin suhteellista kosteutta tulee aina mitata myös ympäristön lämpötila, jotta sen vaikutusta mittaustulokseen voidaan arvioida. Tulkittaessa tuloksia tulee huomioida rakenteen normaali kosteus huomioiden rakenteen ikä ja rakenneratkaisu. Tulkintaan vaikuttaa myös miltä syvyydeltä kosteus mitataan ja esiintyykö rakenteessa poikkeuksellisen korkeita kosteuspitoisuuksia. Normaali kosteus voi vaihdella % RH:n välillä. Tulosten tulkinnassa tärkeätä on tiedostaa rakenteen normaali kosteuspitoisuus. Tähän vaikuttavat mm. rakenneratkaisu, rakenteen ikä, rakennetta ympäröivät olosuhteet sekä pintarakennejärjestelmän tiiviys. Betonirakenteen normaali kosteuspitoisuus nuoren rakenteen sisäosissa voi

63 normaalilämpötilassa olla yli 90 % RH ja vasta joskus hyvinkin monen vuoden kuluttua esimerkiksi välipohjan sisäosissa suhteellinen kosteuspitoisuus lähestyy normaalia huoneilman keskimääräistä kosteuspitoisuutta, n. 50 % RH. Vastaavasti esimerkiksi maanvaraiseen betonilaattaan pitkän ajan kuluessa tasaantuva kosteuspitoisuus millä tahansa mittaussyvyydellä voi olla noin 80 % RH. Epävarmuustarkastelu Porareikämittaus on tarkimmillaan +15 C +25 C välissä. Tämän alueen ulkopuolella suoritettavissa mittauksissa mittausvirhe voi olla hallitsematon. Luotettavin mittaustulos saadaan, kun mittaus suoritetaan +20 ºC lämpötilassa. Jo ±5 C:n poikkeama voi aiheuttaa betonin mittaustuloksessa n.0-5 prosenttiyksikön muutoksen. Yleensä kosteusarvot ovat kylmemmässä tavallista alempia ja lämpimämmässä korkeampia. Mittaustulokseen vaikuttavat myös mahdolliset mittauskohteen epäpuhtaudet. Ne yleensä nostavat suhteellisen kosteuden arvoja. Suhteellisen kosteuden mittalaitteet ovat yleensä mittausteknisesti luotettavia. Tulosten luotettavuuteen vaikuttavat erityisesti mittalaitteen käyttötapa, laitteen huolto ja kalibrointi. Tuloksen luotettavuutta voi heikentää se, että mittauskohdassa ei ole saavutettu kosteustasapainoa mittausajan puitteissa. 2.3 Viiltomittaus Mittauksen suoritus Betonin pintaan liimattujen muovi-, kumi- ym. mattojen alapuolinen kosteus voidaan mitata viiltomittauksella, jossa suhteellisen kosteuden mittapää työnnetään päällysteen alle päällystemateriaaliin tehdyn viillon kautta. Menetelmällä saadaan nopeasti ja edullisesti selville ilmatilan suhteellinen kosteus pinnoitteen alta ja se soveltuu hyvin pintakosteuskartoituksen tueksi. Mitattavan / tutkittavan tilan lämpötila ja suhteellinen kosteus tulee mitata mahdollisten virhelähteiden arviointia varten. Myös ulkoilman lämpötila ja suhteellinen kosteus tulee mitata. Ennen mittapään asentamista tehdään päällysteen alle esim. puikolla tila rikkoontumisherkälle mittapäälle. Mittapää työnnetään maton alle, viilto tiivistetään ilmatiiviiksi höyrytiiviillä kitillä, esim. valko- ja/tai sinitarran sekoituksella. Mittapään annetaan tasaantua päällysteen alla 15 minuuttia tai kun kosteus- ja lämpötilalukemat eivät enää vaihtele yhden minuutin aikana. Mittauskohdat esitetään paikannuskaaviossa ja ne merkitään yksilöidyllä tunnuksella. Kalusto VAISALA HMI41 on kannettava näyttölaite kosteus- ja lämpötilamittauksiin. Näyttölaitteen näytölle saadaan suhteellisen kosteuden ja lämpötilan lukemat tai vaihtoehtoisesti lämpötila- ja kastepistelukemat. Lisäksi näyttösuureeksi voidaan valita myös absoluuttinen kosteus, märkälämpötila tai sekoitussuhde. Näyttölaitteessa on myös mittaustietojen tallennusmahdollisuus. HMP42 on kosteus- ja lämpötilamittapää suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaamiseen rakenteista. Halkaisijaltaan 4 mm ja 235 mm pitkä mittapää soveltuu erityisesti ahtaissa paikoissa tehtäviin mittauksiin ja rakenteiden sisältä tapahtuviin mittauksiin. Mittapää soveltuu hyvin myös pinnoitteiden alle tehtäviin niin sanottuihin viiltomittauksiin. Tulosten tulkinta Viiltomittausten avulla selvitetään, onko kosteus päällysteen alla kriittisen korkea, mikä puolestaan on riippuvainen käytetystä lattian pinnoitemateriaalista. Päällystemateriaalin kyky läpäistä vesihöyryä vaikuttaa merkittävästi siihen, miten helposti päällysteen alle kertyy kosteutta. Useimpien

64 liimojen kriittisenä suhteellisen kosteuden arvona pidetään 85 %:a, mikä tarkoittaa, että suhteellinen kosteus päällysteen liimatilassa ei saa nousta yli tämän arvon. Itse päällystemateriaalien kriittiset kosteusraja-arvot ovat yleensä % RH. Epävarmuustarkastelu Viiltomittauksia tehdessä mattoliimojen kemikaalit voivat vaikuttaa mittapäähän muuttaen sen näyttämää lukemaa, joten mittapäätä ei tule pitää ylipitkiä aikoja päällysteen alla ja mittapää on syytä kalibroida mittausten jälkeen. Kalibroimattoman mittapään käyttö voi tuoda virhettä mittaukseen. Mittauslaitteiston valmistajan (Vaisala) mukaan normaalilämpötilassa +20 o C suhteellisen kosteuden ollessa alle 90 %, mittaustarkkuus on ± 2 % ja suhteellisen kosteuden ollessa yli 90 %, mittaustarkkuus on ± 3 %. Mittaajan toimista ja mittausolosuhteista johtuva mittausepätarkkuus on huolellisesti tehdyssä mittauksessa ± 1 3 %. Tällöin voidaan arvioida mittaustulosten kokonaisepätarkkuuden olevan ± 5 %. 2.4 Rakenteen hetkellinen kosteusmittaus Mittauksen suoritus Rakenteen hetkellinen, suuntaa antava kosteusmittaus voidaan tehdä asettamalla suhteellisen kosteuden mittapää kerrokselliseen rakenteeseen poratun reiän kautta. Menetelmällä voidaan mitata materiaalihuokosten ilmatilan suhteellista kosteutta rakenteessa. Mittapää työnnetään rakenteeseen, reikä tiivistetään ilmatiiviiksi höyrytiiviillä kitillä, esim. valkoja/tai sinitarran sekoituksella. Mittapään annetaan tasaantua 15 minuuttia tai kun kosteus- ja lämpötilalukemat eivät enää vaihtele yhden minuutin aikana. Mitattavan / tutkittavan tilan lämpötila ja suhteellinen kosteus tulee mitata mahdollisten virhelähteiden arviointia varten. Kalusto VAISALA HMI41 on kannettava näyttölaite kosteus- ja lämpötilamittauksiin. Näyttölaitteen näytölle saadaan suhteellisen kosteuden ja lämpötilan lukemat tai vaihtoehtoisesti lämpötila- ja kastepistelukemat. Lisäksi näyttösuureeksi voidaan valita myös absoluuttinen kosteus, märkälämpötila tai sekoitussuhde. Näyttölaitteessa on myös mittaustietojen tallennusmahdollisuus. HMP42Probe on kosteus- ja lämpötilamittapää suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaamiseen rakenteista. Halkaisijaltaan 4 mm ja 235 mm pitkä mittapää soveltuu erityisesti ahtaissa paikoissa tehtäviin mittauksiin ja rakenteiden sisältä tapahtuviin mittauksiin. Mittapää soveltuu hyvin myös pinnoitteiden alle tehtäviin niin sanottuihin viiltomittauksiin. Tulosten tulkinta Mittausten avulla arvioidaan, onko rakenneosan kosteuspitoisuus poikkeavan korkea. Menetelmällä voidaan selvittää esimerkiksi ulko- tai väliseinärakenteen lämmöneristekerroksen kosteuspitoisuutta. Epävarmuustarkastelu Ulkovaipparakenteen sisältä tehtävissä hetkellisissä kosteusmittauksissa tulee huomioida, että mitattavan rakenteen ja sisäilman välinen lämpötilaero voi aiheuttaa tulokseen mittavirheen.

65 Mittauslaitteiston valmistajan (Vaisala) mukaan normaalilämpötilassa +20 o C suhteellisen kosteuden ollessa alle 90 %, mittaustarkkuus on ± 2 % ja suhteellisen kosteuden ollessa yli 90 %, mittaustarkkuus on ± 3 %. Mittaajan toimista ja mittausolosuhteista johtuva mittausepätarkkuus on huolellisesti tehdyssä mittauksessa ± 1 3 %. Tällöin voidaan arvioida mittaustulosten kokonaisepätarkkuuden olevan ± 5 %. 2.5 Puun painoprosenttikosteuden mittaaminen Puun kosteusmittauksessa käytetään yleisimmin menetelmää, jossa kosteusmittaus perustuu kahden puuhun lyötävän metallielektrodin välisen konduktanssin mittaamiseen. Mittalaitteet antavat tuloksen painoprosentteina. Menetelmä on suhteellisen luotettava mitattaessa puuta, sillä puu on betonia homogeenisempi materiaali eli sähkövastuksen ja kosteuden välinen yhteys on helpommin löydettävissä. Mittauksen suoritus Mitattaessa mittarin piikit lyödään mitattavan puun samaan syyhyn eli syyn suuntaisesti. Aina on otettava huomioon, että eri valmistajien mittalaitteiden välillä on eroja, jolloin samasta kohdasta eri laitteella mitattaessa voidaan saada erilaisia tuloksia. Tuloksiin voi vaikuttaa lisäksi kaikki sähkönjohtavuuteen vaikuttavat tekijät, esimerkiksi suolat, kemikaalit ja metallit. Kalusto GANN Hydromette RTU 600 Kosteusmittari puun kosteuden mittaamiseen ja rakennetta rikkomattomaan materiaalin suhteellisen kosteuden mittaamiseen rakenteen pinnalta. Mittauksen perustana on dielektrinen mittaamismenetelmä, jossa anturi muodostaa magneettikentän, johon vaikuttaa aineen tiheys ja kosteus. Mittarin näyttämä on vertailuarvo, joka täytyy suhteuttaa materiaalin tiheyden mukaan. M 20 iskuanturi on kevyt ja pienikokoinen anturi pehmeiden puulajien, kuten havupuiden kosteuden mittaukseen. M 18 on raskaampi juntta-anturi syvältä puun sisältä tapahtuvaan kosteuden mittaukseen. Tulosten tulkinta Puun kosteus on normaali, kun p-% < koholla, kun p-% on välillä korkea, kun p-% > 20 Epävarmuustarkastelu Menetelmään liittyy virhemahdollisuuksia lähinnä mittausvaiheessa. 3. SISÄILMAN OLOSUHDEMITTAUKSET 3.1 Merkkisavut Tilojen välisiä painesuhteita voidaan tutkia käyttämällä merkkisavuja. Tällä menetelmällä saadaan selvitettyä rakenteissa olevat selvät ilmavuotopaikat, kun merkkisavua johdetaan tutkittavan rakenteen alipaineiselle puolelle lähelle epäiltyä vuotopaikkaa.

66 Mittauksen suoritus Merkkisavut ovat menetelmänä yksinkertainen tapa tutkia rakennuksessa tapahtuvia ilmavirtauksia. Savulähteestä päästetään tilanteeseen sopiva määrä savua, jonka kulkureitistä/reiteistä tehdään silmin havaintoja. Kalusto Savulähteenä on tyypillisesti ampulli/pullo josta päästetään pieni määrä savua tutkittavaan kohtaan. Savu tulee päästää kohtisuoraan oletettua ilmavirtaussuuntaa nähden, jottei savupäästön liike sotke havaintoja. Tulosten tulkinta Merkkisavukoetta suoritettaessa tarkkaillaan merkkisavun kulkureittejä, jolloin voidaan mm. todeta tilojen välisiä painesuhteita ilmavirtausten avulla ja epäpuhtauksien kulkeutumista eri tilojen välillä. Epävarmuustarkastelu Menetelmä voidaan suorittaa virheellisesti, jos merkkisavukoe suoritetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa (kuumat, kylmät tai erittäin tuuliset olosuhteet). Tällöin saadut tulokset eivät välttämättä vastaa todellista tilannetta tutkittavassa tilassa. Koe on pyrittävä aina suorittamaan normaalia käyttöä vastaavissa sää- ja käyttöolosuhteissa. 3.2 Merkkiainekokeet Merkkiainetutkimuksella selvitetään rakenteiden tiiviyttä ja ilman liikettä rakenteiden läpi. Merkkiainekoe on menetelmänä tarkka ja sillä voidaan paikantaa tarkasti rakenteen sisäisiä vuotoreittejä, esimerkiksi ilman mikrobiperäisten epäpuhtauksien kulkeutumisreittien löytämiseksi. Mittauksen suoritus Tutkittavaan rakenteeseen syötetään merkkiainekaasua. Havainnointitila alipaineistetaan tarvittaessa Pa tutkittavan rakenteen yli. Merkkiainetta havainnoidaan ilmatilasta vetyanturilla ja analysaattorilla, ensin analysaattorin herkimmillä asetuksilla (5-10). Vuotokohdan paikallistamisen jälkeen ilmavuodon määrää ja tarkempi sijainti voidaan arvioida käyttämällä analysaattorin eri herkkyystasoja. Paine-ero mitataan viemällä mittayhde tutkittavan rakenteen yli / läpi. Esimerkiksi tutkittaessa ulkoseinärakenteen ilmavuotoja, merkkiainekaasu syötetään ulkoseinän eristetilaan ja paine-ero mitataan sisätilan ja ulkoilman välillä esim. ikkunan kautta. Merkkiainekoe suoritetaan noudattaen RT-kortin ohjeistusta. Kalusto Merkkiaineena käytetään kaasuseosta, jossa on vetyä merkkiaineena. Merkkiainekaasuna voidaan käyttää esimerkiksi seosta, jossa on 5-10 % vetyä ja % typpeä. Alipaineistus tehdään Retrotec Blowerdoor ovipuhaltimella. Vetyanalysaattori Inficon Sensistor XRS9012 merkkiaineanalysaattori ja vetyanturi (H21). Mittalaitteen valmistajan mukaan anturin pienin havaitsema merkkiaineen pitoisuus 0,7 ppm H 2 ilmassa. Swema 3000 paine-ero-anemometri. Ks. kohta hetkelliset paine-eromittaukset.

67 Tulosten tulkinta Merkkiainekoetta suoritettaessa havainnoidaan merkkiaineen kulkureittejä vetyanturilla ja vetyanalysaattorilla. Käyttämällä vetyanalysaattorin eri herkkyystasoja 1-10, 10 ollessa herkin, voidaan arvioida ilmavuodon suuruustaso. Merkkiainekoetta voidaan käyttää apuna selvitettäessä mm. sisäilmaongelmia ja määritettäessä ilmavuotokohtia. Epävarmuustarkastelu Merkkiainekokeilla voidaan havaita erittäin pieniäkin epätiiveyskohtia, mutta vuodon ilmamäärän suuruuden tulkinta on vain suuntaa antava. Merkkiainekaasu voi kulkeutua tiiviiden rakennekerrosten, kuten lattian muovimattojen alla pitkiäkin matkoja varsinaisen rakenteellisen vuotokohdan luota. 3.3 Hetkelliset paine-eromittaukset Mittauksen suoritus Painesuhteiden mittauksella pyritään selvittämään paine-eroja rakennuksen sisä- ja ulkoilman tai rakennuksen eri osien välillä. Painesuhteiden mittaus tapahtuu viemällä toinen paine-eromittarin mittausletkuista mitattavan tilan ulkopuolelle. Mittaushetkellä ilmanvaihdon tulee olla normaaliteholla sekä ovet ja ikkunat suljettuina. Painesuhdemittaukset suositellaan suoritettavaksi eri puolille rakennusta. Kalusto SWEMA 3000 Paine-ero-anemometri hetkellisen paine-eron, ilmavirtausmäärän ja ilmannopeuden sekä lämpötilan määritykseen kanavasta ja päätelaitteilta. Lisätarvikkeina kaksi erikokoista Pitot-putkea kanavamittauksiin (300 mm ja 450 mm), mittaussondi lautasventtiilien mittaamiseen ja avautumamitat venttiilin asentojen määrittämiseen. Mittalaitteen valmistajan ilmoittama mittausepätarkkuus on ±1 % + 1 pascal käyttölämpötilassa 0 C C. Ilmannopeuden mittaustarkkuus on ± m/s ilmannopeuden ollessa alle 10 m/s. Lämpötilan mittaustarkkuus on ± 1,0 C mittausalueella C. Tulosten tulkinta Rakennuksen painesuhteisiin vaikuttavat ulko- ja sisäilman lämpötilaerot, rakennuksen korkeudesta aiheutuva savupiippuvaikutus, tuulenpaine sekä ilmanvaihtolaitteiston tulo- ja poistoilmavirrat. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan ulkoilmavirta on johdettava sisään siten, ettei rakenteista kulkeudu ilmavirran mukana epäpuhtauksia. Rakennuksessa sijaitsevien tilojen väliset painesuhteet ja rakenteiden tiiviys tulee olla sellainen, että ne vähentävät radonin ja epäpuhtauksien siirtymistä rakennuksessa. Suunnitteluvaiheessa rakennukset tulisi suunnitella yleensä hieman alipaineiseksi ulkoilmaan nähden. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan alipaineisuuden ollessa yli 15 Pa tulee alipaineisuuden syy selvittää ja ilmanvaihtoa mahdollisuuksien mukaan tasapainottaa. Vastaavasti jos rakennus on ylipaineinen ulkoilmaan nähden ilmanvaihdon toiminnasta johtuen, tulee ylipaineen syy selvittää ja ilmanvaihtoa tasapainottaa. Epävarmuustarkastelu Sisä- ja ulkoilman väliseen paine-eroon vaikuttaa ilmanvaihdon lisäksi muun muassa ulkoilman lämpötila ja tuulenpaine. Hetkellisiä paine-eroja mitattaessa tulisi kirjata ylös vallitseva ulkolämpötila, tuulen nopeus ja suunta. Mikäli olosuhteet ovat poikkeukselliset, kannattaa mittaus siirtää toiseen ajankohtaan (esim. ulkolämpötila alle paikkakunnan mitoitusulkolämpötilan tai tuulen nopeus yli 10 m/s).

68 Hetkellisillä mittauksilla ei saada kuvaa tilojen välisistä painesuhteista kuin mittaushetkellä. Jotta saataisiin kokonaiskuva painesuhteista eri ilmanvaihtolaitteistojen käyttötilanteissa ja tuuliolosuhteissa, tulee mittaukset suorittaa jatkuvana pitkäaikaismittauksena. 3.4 Pitkäaikaiset paine-eromittaukset Mittauksen suoritus Pitkäaikaisten paine-eromittausten suorittaminen on samanlaista kuin hetkellisten mittausten suorittaminen, mutta mittausdataa saadaan pidemmältä ajalta. Paine-erolähettimessä on kaksi mittausyhdettä, joista toiseen liitetään paine-eron mittausletku. Letkun pää viedään tutkittavan tilan tai rakenteen toiselle puolelle siten, että letku ei puristu esim. ikkuna-aukkoa suljettaessa. Tarvittaessa porataan rakenteen läpi reikä paine-eromittausta varten. Oleellista on, että letkun läpivientikohdan ympäristö tiivistetään painemittausten ajaksi. Lisäksi ilmaletkun pää ulkona tulisi olla mahdollisimman samalla tasolla paine-erolähettimen mittausyhteen kanssa, jotta korkeuserosta ei aiheudu paine-eroa. Paine-erolähettimeen liitetään tietoa keräävä dataloggeri. Kalusto PRODUAL PEL-DK-N + TINYTAG-DATALOGGERI Dataloggerijärjestelmä ilmanpaine-erojen pitkäaikaismittaukseen. Mittalaite kytketään PC:n USBliitäntään mittaustiedon siirtämiseksi ja analysoimiseksi. Mittalaitteen valmistajan mukaan ilmanpaine-erojen mittausepätarkkuus on ± 0,5 Pa ± 1 %. Tulosten tulkinta Ilmanvaihdon aiheuttama paine-ero rakennuksen sisä- ja ulkopuolen välillä riippuu rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmästä. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan ulkoilmavirta on johdettava sisään siten, ettei rakenteista kulkeudu ilmavirran mukana epäpuhtauksia. Rakennuksen painesuhteet ja rakenteiden tiiviys tulee olla sellainen, että ne vähentävät radonin ja muiden epäpuhtauksien siirtymistä rakennuksessa. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan alipaineisuuden ollessa yli 15 Pa tulee alipaineisuuden syy selvittää ja ilmanvaihtoa mahdollisuuksien mukaan tasapainottaa. Vastaavasti jos rakennus on ylipaineinen ulkoilmaan nähden ilmanvaihdon toiminnasta johtuen, tulee ylipaineen syy selvittää ja ilmanvaihtoa tasapainottaa. Epävarmuustarkastelu Sisä- ja ulkoilman väliseen paine-eroon vaikuttaa ilmanvaihdon lisäksi muun muassa ulkoilman lämpötila ja tuulenpaine. Epävarmuustarkastelun tueksi voidaan ulkona vallitsevia tuuliolosuhteita, lämpötiloja ja kosteustietoja tiedustella lähimmältä sääasemalta. Tuuliolosuhteilla pystytään usein selittämään paine-suhdemittauksissa esiintyviä poikkeavia arvoja, vertaamalla Paine-ero loggereiden ja sääaseman tietoja keskenään. 3.5 Hiilidioksidi CO 2 Sisäilman hiilidioksidi on pääosin peräisin ulkoilmasta sekä tilassa oleskelevista käyttäjistä. CO 2- pitoisuus sisäilmassa kuvaa ilmanvaihdon riittävyyttä suhteessa ihmisten aiheuttamaan kuormitukseen. CO 2-pitoisuus sisäilmassa kuvaa ilmanvaihdon riittävyyttä suhteessa ihmisten aiheuttamaan kuormitukseen.

69 Mittauksen suoritus Hiilidioksidi voidaan mitata hetkellisenä mittauksena tai pitkäaikaisena seurantamittauksena. Mittausarvoja tulisi saada tilojen kaikissa käyttötilanteissa. Esimerkiksi luokkatilojen hiilidioksidiarvoja tulisi saada käyttöjakson yhteydessä kuin myös käyttöjakson jälkeen. Hiilidioksidimittarit sijoitetaan oleskeluvyöhykkeelle ja sellaiseen kohtaan, jossa mittari ei suoraan altistu uloshengitysilmalle tai tuloilmapäätelaitteen heittokuvion vaikutusalueelle. Kalusto TINYTAG TGE-0011 Dataloggeri sisäilman sisältämän hiilidioksidin mittaamiseen. Mittalaitteen valmistajan mukaan hiilidioksidipitoisuuden mittausepätarkkuus on ± 50ppm + 3 % ( ppm). Tulosten tulkinta Asumisterveysasetuksen mukaan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on mg/m³ (1 150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus Suomessa on tyypillisesti noin 400 ppm. Jos ulkoilman pitoisuus on mitattu, ilmoitetaan mitattu arvo. Taulukko. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden viitearvoja Asumisterveysasetus Työterveyslaitos on julkaissut koosteen viitearvoista, jotka voivat viitata sisäilmaongelmiin rakennuksissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto. Viitearvoissa on määritelty hiilidioksidipitoisuuden enimmäisarvot eri sisäilmastoluokissa (sisäilmastoluokitus 2008). Enimmäisarvot on esitetty taulukossa. Hiilidioksidipitoisuus 2100 mg/m 3 (1150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus Sisäilmastoluokitus S1 <750 ppm S2 <900 ppm S3 <1200 ppm Epävarmuustarkastelu Mittauksen tarkkuus mittalaitteesta riippuen on noin ± 50 ppm % lukemasta. Osa kaupallisista jatkuvaseurannaisista mittareista on itsenäisesti kalibroituvia, joten hiilidioksidimittauksen tarkkuus on yhtä suuri kuin laitteen mittaustarkkuus. Virhettä mittaukseen voi aiheutua, mikäli mittaria käytetään toimintalämpötilaa pienemmissä tai suuremmissa lämpötiloissa. Mittauksissa suositaan pitkäaikaisia seurantamittauksia, jotta pitoisuuksien vaihteluista ja ilmanvaihdon riittävyydestä saadaan tarkempi tieto. 3.6 Ilmavirtamittaukset Ilmavirtamittauksilla määritetään ilmanvaihdon riittävyys tilojen käyttötarkoitukseen nähden. Mittauksia suoritetaan varsinkin niissä tiloissa, joissa on todettu ongelmia sisäilman laadussa. Ilmavirtamittauksia suoritetaan ilmanvaihtokanavista tai päätelaitteilta. Mittauksen suoritus Ilmavirtamittauksiin on olemassa monia erilaisia menetelmiä. Ilmavirtamittaukset suoritetaan joko kanavasta tai päätelaitekohtaisesti. Kanavamittauksissa ilmavirta mitataan joko kuumalankaanemometrilla tai paine-eroanemometrilla Pitot-putken avulla viidestä eri pisteestä kanavan eri kohdista. Ilmannopeuden tulee olla yli 3 m/s Pitot-putkea käytettäessä. Kuumalanka-anemometrilla voidaan mitata pienempiäkin ilmannopeuksia.

70 Päätelaitemittaukset suoritetaan joko paine-eromittarin ja mittausletkujen tai siipyöräanemometrin avulla. Mittaussondia ja mittausletkuja käytettäessä on tiedettävä päätelaitteen malli ja tyyppi, jotta ilmavirta voidaan määrittää laskennallisesti. Siipipyöräanemometrilla mitattaessa ei ole tarve tietää päätelaitteen mallia tai tyyppiä. Anemometrin mukana tulevalla mittauskartiolla voidaan määrittää ilmavirta suoraan lautasventtiilien kautta. Tuloilmaventtiilejä mitattaessa virhe kasvaa jonkin verran virtauksen kuristumisen johdosta. Mittaus voidaan tehdä myös keskiarvomenetelmän avulla säleikkömallisten päätelaitteiden osalta. Kalusto SWEMA 3000 Paine-ero-anemometri hetkellisen paine-eron, ilmavirtausmäärän ja ilmannopeuden sekä lämpötilan määritykseen kanavasta ja päätelaitteilta. Lisätarvikkeina kaksi erikokoista Pitot-putkea kanavamittauksiin (300 mm ja 450 mm), mittaussondi lautasventtiilien mittaamiseen ja avautumamitat venttiilin asentojen määrittämiseen (esim Halton säätötulkkisetti). Mittalaitteen valmistajan ilmoittama mittausepätarkkuus on ±1 % + 1 pascal käyttölämpötilassa 0 C C. Ilmannopeuden mittaustarkkuus on ± m/s ilmannopeuden ollessa alle 10 m/s. Lämpötilan mittaustarkkuus on ± 1,0 C mittausalueella C. SWEMA AIR FLOW HOOD Kuumalanka anemometri mittari ilmavirtausmäärän ja ilmannopeuden sekä lämpötilan hetkelliseen määritykseen ilmanvaihdon päätelaitteilta. Lisätarvikkeina kaksi erikokoista mittaushuppua (400x650 ja 650x650, h=800). Mittalaitteen valmistajan ilmoittama mittaustarkkuus mittausalueella dm³/s lämpötila-alueella C on ±3,5% virtauslukemasta, min. ±0,5 dm³/s. Tulosten tulkinta Puutteellinen ilmanvaihto lisää huonetilan hiilidioksidipitoisuutta, hajuja ja muita epäpuhtauksia huoneilmassa. Asumisterveysasetuksessa on esitetty minimiarvot eri tilatyyppien tuloilmavirralle. Taulukko. Ulkoilmavirran vähimmäismitoitusarvo, Asumisterveysasetus Tila Ulkoilmavirran vähimmäismitoitusarvo, Asumisterveysasetus Asunnot 0,35 dm 3 /s Koulut, päiväkodit, muut vastaavat tilat 6 dm 3 /s,hlö poikkeuksena ehtojen täyttyessä myös 4 dm 3 /s,hlö Tilakohtaisia määräyksiä ja ohjeita ilmanvaihdon suunnitteluun on kerrottu rakentamismääräyskokoelman osassa D2 (RakMK D ), sekä työterveyslaitoksen sisäilmaluokituksessa (sisäilmastoluokitus 2008.) Ilmanvaihdon mitoituksessa tulisi pääsääntöisesti käyttää henkilömääräperusteista mitoitusta. Henkilöperusteiselle mitoitukselle ei kuitenkaan aina ole saatavissa riittäviä perusteita, jolloin tilan ilmamäärämitoituksessa tulee käyttää tilan pinta-alaan perustuvaa mitoitusta. Epävarmuustarkastelu Kanavamittauksissa on huomioitava riittävä suojaetäisyys häiriölähteistä kuten kanavamutkasta, säätöpellistä tai T-haarasta. Häiriölähteet aiheuttavat mittauksen epätarkkuuden kasvua. Mitattavassa kohdassa ilmavirtauksen tulisi olla mahdollisimman tasainen. Pitot-putkella mitattaessa on varmistuttava, että pitot-putki on suorassa kanavaan nähden. Päätelaitemittauksissa paine-anemometrin ja mittaussondin käyttämisessä on noin 5 % epätarkkuus. Siipipyöräanemometrilla ja anemometritorvella mitattaessa epätarkkuus poistoilman päätelaitteilla on noin 5 %. Tuloilman päätelaitteita mitattaessa anemometritorven epätarkkuus on 10 %. Keskiarvomenetelmää käytettäessä siipipyöräanemometrilla mittaamisen epätarkkuus riippuu mittauspisteiden lukumäärästä. Mikäli mittauspisteitä on säleikköventtilillä vähintään kolmessa

71 rivissä ja jos pisteiden lukumäärä on vähintään 9 kpl, niin epätarkkuus on 10 %. Mittauspisteiden lukumäärän ollessa 6-8 kpl, epätarkkuus on 15 %. 3.7 Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan huoneilman kosteus ei pitkäkestoisesti saa olla niin suuri, että siitä aiheutuu rakenteissa, laitteissa taikka niiden pinnoilla mikrobikasvun riskiä. Ilman suhteellisen kosteuden (RH %) vaihteluvälille ei ole säädetty tarkkoja rajoja. Huoneilman kosteus voi vaihdella lyhytkestoisesti ulkoilman kosteudesta ja rakennuksessa harjoitetusta toiminnasta johtuen. Tällöin ei kuitenkaan terveydensuojelun näkökulmasta huoneilman kostuttamista tai kuivattamista nähdä tarpeelliseksi. Huoneilman suhteellisen kosteuden suosituksena on pidetty %. Tämän saavuttaminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista mm. ilmastollisista syistä, minkä takia näistä arvoista poikkeamista ei voida pitää terveyshaittana, jos asumisen terveydelliset edellytykset muutoin täyttyvät. Kylminä pakkasjaksoina huoneilman 60 % suhteellinen kosteus aiheuttaa suuren mikrobikasvun riskin rakenteiden sisäpintojen kylmimmissä kohdissa. Sisäilman kosteutta tuleekin arvioida suhteellisen kosteuden lisäksi myös kosteuslisänä. Kosteuslisällä tarkoitetaan sisätiloissa syntyvää lisäkosteutta (esim. hengitys, pyykin kuivatus), ulkoilmaan nähden. Kosteuslisän ollessa enemmän kuin 3-4 g/m³ mikrobikasvun riski rakenteissa ja niiden pinnoilla nousee. Mittauksen suoritus Huoneilman lämpötila mitataan oleskeluvyöhykkeeltä sen mukaan, mikä on tarpeen terveyshaitan selvittämiseksi. Huoneilman lämpötila mitataan noin 1,1 metrin korkeudelta. Mittausta ei suositella suoritettavaksi hetkellisenä mittauksena, koska huoneilman suhteellinen kosteus voi vaihdella suuresti muutaman tunnin aikavälillä. Vähimmäiskestona mittaukselle voidaan pitää tapauksesta riippuen 1-7 päivää. Kalusto Tinytag Ultra 2 Kosteus- ja lämpötilaloggeri sisäilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan pitkäaikaismittaukseen. Laitteeseen voidaan tallentaa kosteus- ja lämpötilatapahtumaa halutulla näytteenottotaajuudella. Tulosten tulkinta Huoneilman kosteus ei saa olla pitkäkestoisesti niin suuri, että siitä aiheutuu rakenteissa, laitteissa taikka niiden pinnoilla mikrobikasvun riskiä. Lämpötilojen tulee täyttää asumisterveysasetuksen liitteessä 1 olevan taulukon 1 mukaiset toimenpiderajat. Toimenpiderajoja sovelletaan asunnossa vain asuinhuoneiden lämpötilojen terveellisyyden arviointiin.

72 Taulukko. Lämpötilojen toimenpiderajat asumisterveysasetuksen mukaan Lämpötilojen toimenpiderajat Asunnossa Huoneilman lämpötila lämmityskaudella + 18 ºC ºC Huoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella + 18 ºC ºC Seinäpinnan alin keskiarvolämpötila + 16 ºC 81 Lattiapinnan alin keskiarvolämpötila + 18 ºC 87 Alin pistemäinen pintalämpötila + 11 ºC 61 Lämpötilaindeksi TI Palvelutaloissa, vanhainkodeissa, lasten päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa ja vastaavissa tiloissa Huoneilman lämpötila lämmityskaudella + 20 ºC ºC Huoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella lasten + 20 ºC ºC päivähoitopaikat, oppilaitokset ja muut vastaavat tilat Huoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella palvelutalot, + 20 ºC ºC vanhainkodit ja muut vastaavat tilat Seinäpinnan alin keskiarvolämpötila + 16 ºC 81 Lattiapinnan alun keskiarvolämpötila + 19 ºC 92 Alin pistemäinen lämpötila +11 º C 61 Pintalämpötiloja arvioidaan lämpötilaindeksiä käyttämällä silloin, kun lämpötiloja ei voida mitata 5 ºC ± 1 ºC:n sisälämpötilassa. Lämpötilaindeksiä käytettäessä on rakennuksen alipaineisuus otettava huomioon, kun keskimääräinen alipaineisuus ylittää 5 Pa. Epävarmuustarkastelu Tinytag Ultra 2 Mittauslaitteiston valmistajan mukaan suhteellisen kosteuden mittausepätarkkuus on +25 o C lämpötilassa ± 3,0 % (0 95 % RH). Lämpötilan mittausepätarkkuus on ± 0,4 0,8 o C ( o C) mittausepätarkkuuden ollessa pienimmillään normaalissa huonelämpötilassa. 4. MIKROBIT Mikrobikasvu todetaan ensisijaisesti rakennusmateriaalista mikrobien kasvatukseen perustuvalla laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmällä ja mikroskopoimalla tehdyllä analyysillä. Mikrobihaitta voidaan todeta myös 6-vaiheimpaktorilla otetun ilmanäytteen tai pintasivelynäytteen laimennossarjamenetelmällä tehdyllä analyysillä. Ilmanäytteen osalta on oltava ilman mikrobipitoisuuden lisäksi myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä. Rakennuksen mikrobikasvun arviointiin voidaan käyttää laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmän lisäksi myös muuta menetelmää, jos menetelmän luotettavuus on osoitettu asumisterveysasetuksen 4 :n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla tai menetelmällä saatujen tulosten yhtenevyys laimennossarjamenetelmällä saatuihin tuloksiin on varmistettu. Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua.

73 4.1 Yleistä mikrobinäytteiden analysoinnista laboratoriossa Kasvatukselliset menetelmät Kasvatuksellisissa menetelmissä lasketaan pesäkkeiden määrä ja pesäkkeet tunnistetaan vakiintuneilla sienitieteellisillä menetelmillä. Tulos on colony forming unit (cfu) tai pesäkkeen muodostava yksikkö (pmy). Laimennosarjamenetelmän tulos on materiaalinäytteille cfu/g, pintanäytteille cfu/cm², ilmanäytteille cfu/m³. Suoraviljelymenetelmän tulos sekä materiaali- että pintanäytteille on cfu/malja-tuloksen perusteella -, +, ++, +++ tai Kasvatuksellisella menetelmällä saadussa tuloksessa ovat mukana vain ne mikrobit, joille käytetyt kasvatusalustat ja -olosuhteet ovat sopivat. Kasvatuksellisten menetelmien etu on se, että mikrobilajit voidaan tunnistaa. Heikkoutena on, että esille saadaan vain ns. elävät ja valituilla kasvatusalustoilla kasvavat itiöt. Tuloksissa tulee aina ilmoittaa käytetyt kasvatusalustat ja lämpötilat. Mikroskooppiset laskentamenetelmät Mikroskooppilaskennassa tuloksena on kokonaisitiöpitoisuus ja tulos ilmoitetaan yksikkönä kpl. Näillä menetelmillä saadaan tietoja mikrobien kokonaismäärästä, mutta ei lajistosta. Laskentamenetelmän kappalemääriä ei voi suoraan verrata cfu tai pmy -määriin tai niille laadittuihin rajaarvoihin. Kokonaisitiömäärä on usein kertainen kasvatuksellisilla menetelmillä esiin saatavaan määrän nähden. 4.2 Mikrobinäytteet rakennusmateriaaleista Näytteenoton tulisi aina perustua lähtötietojen ja kohteella tehdyn katselmuksen perusteella tehtyyn suunnitelmaan. Näytteenottokohta ja näytteenottotapahtuma vaikuttavat materiaalinäytteen edustavuuteen ja mikrobianalyysintulokseen (mm. mahdollinen kontaminaatio, liian pieni näytemäärä). Näyte otetaan vaurioituneimmasta kohdasta tai sellaisesta kohdasta rakennetta, jossa vaurioitumisen todennäköisyys on suurin. Yleensä vaurioitunein kohta on lähellä kosteuslähdettä. Esimerkiksi, kosteuden noustessa alapohjasta, ei lattian päällystemateriaalista otettu näyte ole todennäköisesti riittävän edustava, vaan vaurioitunein kohta löytynee avaamalla rakenne. Mikrobikasvu rakenteissa ei ole tasaista, aina ei ole nähtävissä vaurioituneinta kohtaa ja toisaalta aina vaurioituneimmalta näyttävässä kohdassa ei ole enää aktiivista kasvua. Usein onkin kannattavampaa ottaa enemmän kuin yksi näyte, jotta mikrobikasvusta rakenteessa tai vaurion laajuudesta saadaan kattavampi kuva. Rakennusmateriaalinäytteitä otetaan silloin, kun epäillään mikrobikasvustoa huokoisessa tai helposti irrotettavassa ja hienonnettavassa materiaalissa, kuten eristeissä, tapetin tai kipsilevyn pinnalla. Näytteenottokohdan tulisi olla joko tutkittavan rakenteen tai vaurion suhteen edustava. Rakennusmateriaalista analysoidaan bakteeri-, sädesieni- sekä homeitiöpitoisuus ns. laimennossarjamenetelmällä tai suoraviljelymenetelmällä. Rakennusmateriaalinäytteillä osoitetaan materiaalin kosteusvaurio ja tarkennetaan korjausalueen laajuus. Näytteenoton suoritus Näytteenotto suoritetaan puhtain työvälinein. Materiaalinäytteitä otetaan noin 100 x 100 mm kokoiselta alueelta tai jos materiaali on huokoista, näytettä otetaan n.3-10 g. Materiaalinäytteitä otettaessa on myös huomioitava, että useimmat mikrobit kasvavat materiaalien pinnoilla, joten näyte otetaan enintään noin 1-5 mm syvyydeltä pinnasta tai materiaalista irrotetaan vain kontaminoitunut osa, esimerkiksi kipsilevyn pahviosa. Materiaalinäyte ei saa lämmetä yli ºC:een näytettä otettaessa, joten esimerkiksi poran käyttöä ei suositella. Mitä kosteampi näyte on, sitä nopeammin se pitää toimittaa tutkimuksiin. Märkä näyte suositellaan tutkittavan viimeistään näytteenottoa seuraavana päivänä, mutta kuivan näytteen

74 osalta viimeistään kolmen päivän sisällä näytteenotosta. Näytteitä suositellaan säilyttämään viileässä jääkaappilämpötilassa laboratoriotutkimuksiin saakka. Jokaiselle näytteelle annetaan yksilöllinen tunnus, jota vastaavat tiedot kirjataan muistiin: päivämäärä, näytealueen pinta-ala, näytteenottaja, tiedot tutkittavasta rakennuksesta, kuvaus näytteenottokohdasta ja materiaalista, arviot näkyvän vaurion pinta-alasta ja kosteudesta. Näytteen ollessa märkä, tulee siitä olla maininta tiedoissa. Tulosten tulkinta suoraviljelyllä Suoraviljelymenetelmän tulokset ilmoitetaan käyttäen + - asteikkoa seuraavasti - = ei mikrobeja + = 1 19 pesäkettä (niukasti mikrobeja) ++ = pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja) +++ = pesäkettä (runsaasti mikrobeja) pesäkettä (erittäin runsaasti mikrobeja) Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osa IV (8/2016) mukaan rakennusmateriaaleissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun suoraviljelyllä materiaalinäytteessä havaitaan elinkykyisiä sieni-itiöitä ja/tai aktinomykeettejä runsaasti (+++/++++). Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreja. Epävarmuustarkastelu Menetelmässä mahdollista virhettä aiheuttavat näytteenottotekniikka (käytettävien välineiden puhtaus, näytteenottajan toiminta) sekä näytteiden säilytys laboratorioon kuljetuksen aikana. Myös näytteenottopaikan valinnalla on suuri merkitys tulosten tulkinnalle. Näytteenottotekniikaltaan oikeaoppisesti suoritetun rakennusmateriaalinäytteen varmuus on näytteenoton osalta hyvä.

75 Kosteusmittauspöytäkirja Mittauksen tekijä: Tiina Janhunen Tilaaja: Porvoon kaupunki, toimitilajohto Mittalaite Kalib. Pvm Tutkimuskohde: Porvoon talo Vaisala HMI41 -mittalaite Porareiät on porattu Kaivokatu 40 Porvoo HMP44 -mitta-anturi Huhtikuu HMP42 -mittapää Huhtikuu 2018 Työ no: Rakenteen parametrit Mittausmenetelmä Mittausajankohta Mittapään nro Piste Tila tunnus Mittauskohta/rakennekerros/syvyys (mm) RH % T o C T d C Abs g/m 3 KM PR VM NP HMP42 - ns. pieni nuorisokerhon tila, 1. krs, AP/lattiapinnoitteen alta 95,5 20,2 19,5 16,7 x sisäilma 64,0 20,5 11, C1 ns. pieni nuorisokerhon tila, 1. krs, AP/betoni/30 93,6 21,8 20,7 17,9 x 3 C6 ns. pieni nuorisokerhon tila, 1. krs, AP/betoni/70 96,3 21,5 20,9 18,2 x 4 C4 ns. pieni nuorisokerhon tila, 1. krs, US/tiili/30 64,2 24,0 16,8 14,0 x 5 C2 ns. pieni nuorisokerhon tila, 1. krs, US/tiili/90 64,8 24,2 17,2 14,2 x 6 C3 ns. pieni nuorisokerhon tila, 1. krs, VS/tiili/30 90,4 22,1 20,4 17,6 x sisäilma 53,3 22,9 10, HMP42 - ns. iso nuorisokerhon tila, 1. krs, AP/lattiapinnoitteen alta 84,0 21,9 19,1 16,2 x sisäilma 58,5 21,9 11, ns. iso nuorisokerhon tila, 1. krs, AP/betoni/30 66,5 25,5 18,8 15,7 x 9 3 ns. iso nuorisokerhon tila, 1. krs, AP/betoni/100 86,3 25,6 23,2 20,5 x 10 5 ns. iso nuorisokerhon tila, 1. krs, US/tiili/30 74,7 26,6 21,7 18,8 x 11 6 ns.iso nuorisokerhon tila, 1. krs, US/tiili/90 83,0 27,6 24,5 22,1 x 12 C5 ns. iso nuorisokerhon tila, 1. krs, US/tiili/30 77,2 26,3 22,0 19,1 x 13 4 ns. iso nuorisokerhon tila, 1. krs, US/tiili/90 86,5 26,7 24,3 21,9 x sisäilma 45,6 25,5 10, C3 - nuorisokerhontila, kaivokadun puoli, 1. krs, AP/betoni/40 100,3 21,6 21,6 19,0 x 15 C6 nuorisokerhontila, kaivokadun puoli, 1. krs, AP/betoni/70 99,2 21,4 21,3 18,6 x 16 S7 nuorisokerhontila, kaivokadun puoli, 1. krs, PM alaosa/betoni/30 60,0 23,8 15,6 12,9 x 17 S6 nuorisokerhontila, kaivokadun puoli, 1. krs, PM alaosa/betoni/80 62,1 23,6 15,9 13,2 x 18 S3 nuorisokerhontila, kaivokadun puoli, 1. krs, PM yläosa/betoni/30 53,8 25,2 15,2 12,5 x 19 S5 nuorisokerhontila, kaivokadun puoli, 1. krs, PM yläosa/betoni/80 54,7 25,5 15,7 12,9 x 20 S4 nuorisokerhontila, kaivokadun puoli, 1. krs, PM ikkunan ed./betoni/40 55,5 28,6 18,8 15,6 x sisäilma 55,5 23,3 11, HMP42 - keittiö, 1. krs, AP/lattiapinnoitteen alta 98,3 21,3 21,0 18,3 x sisäilma 56,0 21,6 10, C2 - ent. vaatetila, 1. krs, AP/betoni/30 97,7 19,1 18,8 16,0 x 23 C3 ent. vaatetila, 1. krs, AP/betoni/80 100,6 19,1 19,2 16,5 x sisäilma 55,3 21,3 10,3

76 HMP42 - ent. preparoimishuone, 1. krs, AP/lattiapinnoitteen alta 66,6 20,6 14,2 11,9 x sisäilma 57,2 21,0 10, HMP42 ent. preparoimishuone, 1. krs, AP/eristetila 84,0 19,1 16,3 13,8 x sisäilma 60,6 20,7 10,9 x C4 ent. preparoimishuone, 1. krs, AP/betoni/30 71,5 21,3 15,9 13,3 x 27 C1 ent. preparoimishuone, 1. krs, AP/betoni/80 78,8 21,2 17,3 14,6 x 28 C5 ent. preparoimishuone, 1. krs, PM alaosa/betoni/30 79,3 19,7 16,0 13,5 x 29 C2 ent. preparoimishuone, 1. krs, PM alaosa/betoni/80 91,6 18,4 17,1 14,4 x 30 C4 ent. preparoimishuone, 1. krs, PM ikkunan alla/betoni/30 100,3 22,4 22,4 19,9 x 31 C1 ent. preparoimishuone, 1. krs, PM ikkunan alla/betoni/80 100,0 22,2 22,2 19,6 x sisäilma 55,7 22,1 10, HMP42 - keittiö, 2. krs, VP/eristetila 30,8 28,9 9,9 8,8 x 39,0 27,7 10, C5 - ent. sos.tila, 3. krs, VP/betoni/30 79,5 26,9 23,0 20,3 x 34 C6 ent. sos.tila, 3. krs, VP/betoni/70 85,4 26,6 23,9 21,5 x sisäilma 42,0 26,2 10, ulkoilma 62,0 22,6 15,0 12, ulkoilma 39,0 28,7 13,2 11,0 Rakennekerrokset: AP = alapohja PM = perusmuuri US = ulkoseinä VS = väliseinä VP = välipohja LP = lattiapinta SP = sisäpinta Mittausmenetelmä: KM = kosteusmittaus (pintamittaus) PR = porareikämittaus VM = viiltomittaus NP = näytepalamenetelmä Mittalaitevalmistajan ilmoittama tarkkuus: ± 2,0 % RH (0 90 % RH), ± 3,0 % RH ( % RH) ja lämpötila ± 0,4 C.

77 ÖLJYSÄILIÖ 12,5 m 2 KÄYTÄVÄ 5,3 m 2 3,0 m 2 KATTILAHUONE 30,3 m 2 KÄYTÄVÄ 5,8 m 2 NUORISOKERHO 50,1 m 2 SK SÄHKÖ 4,3 m 2 SUIHKU- JA WC 3,9 m 2 VAR. 1,3 m 2 SK 2,0 m 2 KÄYTÄVÄ 17,7 m 2 PREPAROIMISHUONE 26,6 m 2 WC WC 5,1 m 2 5,1 m 2 3,2 m 2 KÄYTÄVÄ KYLMÄH. 4,5 m 2 7,3 m 2 LABORATORIO VARASTO 6,6 m 2 TK 6,8 m 2 VAATETILA 30,4 m 2 KEITTIÖ 37,2 m 2 NUORISOKERHO 28,5 m 2 AULA 60,5 m 2 NUORISOKERHO TK 93,1 m 2 6,4 m 2 NUORISOKERHO 79,6 m 2 PORVOON TALO 1. Kerros 1:150

78 ET 7,1 m 2 KPH 3,2 m 2 TOIMISTO 17,5 m 2 KEITTIÖ 11,6 m 2 TOIMISTO 12,2 m 2 TOIMISTO 27,1 m 2 KIRJASTO 23,2 m 2 ATELJE TILA 77,4 m 2 PORRAS- HUONE 15,9 m 2 LUOKKA 1 58,4 m 2 PORRASHUONE 19,1 m 2 KOKOELMAHUONE ETEINEN 52,6 m 2 19,4 m 2 KOKOELMAHUONE KOKOELMAHUONE 59,3 m 2 58,7 m 2 KOKOELMAHUONE 79,6 m 2 PORVOON TALO 2. Kerros 1:150

79 LUOKKA 2 59,7 m 2 SOS.TILA SOS.TILA 13,1 m 2 7,1 m 2 WC WC 3,9 m 2 3,8 m 2 KÄYTÄVÄ 5,3 m 2 WC WC VAR. 1,8 m 2 1,9 m 2 SK 4,2 m 2 2,8 m 2 PORRASH. 8,0 m 2 ODOTUS JA KOKOONTUMISTILA ET 4,7 m 2 KANSLIA 15,3 m 2 TOIMISTO 14,6 m 2 VAR. TELEX 2,3 m 2 1,2 m 2 KÄYTÄVÄ 29,5 m 2 PORRASH. 21,0 m 2 79,8 m 2 LUOKKA 3 ATK 36,4 m 2 TARKKAAMO 23,9 m 2 ET 3,5 m 2 14,7 m 2 4,2 m 2 TOIMISTO 12,7 m 2 ATK-LUOKKA 38,9 m 2 LUOKKA 4 59,7 m 2 SOITTOTILA SOITTOTILA 21,4 m 2 40,6 m 2 PORVOON TALO 3. Kerros 1:150

80 PORRASH. VARASTO KONEH. 52,7 m 2 8,9 m 2 IV-KONEH. 38,0 m 2 VARASTO 159,8 m 2 ULLAKKO 336,1 m 2 PORVOON TALO Ullakko 1:150

81 Paine-ero (Pa) Paine-ero Paine-ero Paine-ero 1.krs, nuorisokerho 79,6 25 elo elo elo syys syys syys syys syys syys 2018 M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\P 1krs nuorisokerho 79,6.ttd

82 Temperature ( C) Temperature RHS Humidity RHS Dew Point RHS RHS 1.krs, nuorisokerho elo elo elo syys syys syys syys syys syys Humidity (%RH) M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\RHS 1krs nuorisokerho 79,6.ttd

83 CO2 Concentration (ppm) CO2 Concentration CO CO2 1.krs, nuorisokerho 79,6 25 elo elo elo syys syys syys syys syys syys 2018 M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\CO2 1krs nuorisokerho 79,6.ttd

84 Paine-ero (Pa) Paine-ero Paine-ero Paine-ero 2.krs, kokoelmahuone 52,6 25 elo elo elo syys syys syys syys syys syys 2018 M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\P 2krs kokoelmahuone 52,6.ttd

85 Temperature ( C) Temperature RHS Humidity RHS Dew Point RHS RHS 2.krs, kokoelmahuone 52,6 25 elo elo elo syys syys syys syys syys syys Humidity (%RH) M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\RHS 2krs kokoelmahuone 52,6.ttd

86 CO2 Concentration (ppm) CO2 Concentration CO CO2 2.krs, kokoelmahuone 52,6 25 elo elo elo syys syys syys syys syys syys 2018 M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\CO2 2krs kokoelmahuone 52,6.ttd

87 Paine-ero (Pa) Paine-ero Paine-ero Paine-ero 2.krs, kokoelmahuone 58,7 25 elo elo elo syys syys syys syys syys syys 2018 M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\P 2krs kokoelmahuone 58,7.ttd

88 Temperature ( C) Temperature RHS Humidity RHS Dew Point RHS RHS 2.krs, kokoelmahuone 58,7 25 elo elo elo syys syys syys syys syys syys Humidity (%RH) M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\RHS 2krs kokoelmahuone 58,7.ttd

89 CO2 Concentration (ppm) CO2 Concentration CO CO2 2.krs, kokoelmahuone 58,7 25 elo elo elo syys syys syys syys syys syys 2018 M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\CO2 2krs kokoelmahuone 58,7.ttd

90 Paine-ero (Pa) Paine-ero Paine-ero Paine-ero 2.krs, toimisto 17,5 1 syys 2018 M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\P 2krs toimisto 17,5.ttd

91 Temperature ( C) Temperature RHS Humidity RHS Dew Point RHS RHS 2.krs, toimisto 17,5 25 elo elo elo syys syys syys syys syys syys Humidity (%RH) M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\RHS 2krs tsto 17,5.ttd

92 CO2 Concentration (ppm) CO2 Concentration CO CO2 2.krs toimisto 17,5 25 elo elo elo syys syys syys syys syys syys 2018 M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\CO2 2krs tsto 17,5.ttd

93 Paine-ero 3.krs, luokka 2 Paine-ero (Pa) Paine-ero Paine-ero elo elo elo syys syys syys syys syys syys 2018 M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\P 3krs luokka 2.ttd

94 Temperature ( C) Temperature RHS Humidity RHS Dew Point RHS RHS 3.krs, luokka 2 25 elo elo elo syys syys syys syys syys syys Humidity (%RH) M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\RHS 3krs luokka 2.ttd

95 CO2 Concentration (ppm) CO2 Concentration CO CO2 3.krs, luokka 2 25 elo elo elo syys syys syys syys syys syys 2018 M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\CO2 3krs luokka 2.ttd

96 Paine-ero 3.krs, toimisto 12,7 Paine-ero (Pa) Paine-ero Paine-ero elo elo elo syys syys syys syys syys syys 2018 M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\P 3krs tsto 12,7.ttd

97 Temperature ( C) Temperature RHS Humidity RHS Dew Point RHS RHS 3.krs, toimisto 12,7 25 elo elo elo syys syys syys syys syys syys Humidity (%RH) M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\RHS 3krs tsto 12,7.ttd

98 CO2 Concentration (ppm) CO2 Concentration CO CO2 3.krs, toimisto 12,7 25 elo elo elo syys syys syys syys syys syys 2018 M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\CO2 3krs tsto 12,7.ttd

99 Paine-ero 3.krs toimisto 14,6 Paine-ero (Pa) Paine-ero Paine-ero elo elo elo syys syys syys syys syys syys 2018 M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\P 3krs tsto 14,6.ttd

100 Temperature ( C) Temperature RHS Humidity RHS Dew Point RHS RHS 3.krs, toimisto 14,6 25 elo elo elo syys syys syys syys syys syys Humidity (%RH) M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\RHS 3krs tsto 14,6.ttd

101 CO2 Concentration (ppm) CO2 Concentration CO CO2 3.krs, toimisto 14,6 25 elo elo elo syys syys syys syys syys syys 2018 M:\talo\projektit\5-korjausrakentaminen\ _Porvoo Talo\Mittaustulokset\Loggerit\Alkuperäiset\CO2 3krs tsto 14,6.ttd

102

103

104

105

106

107

108

109

110

111