1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Lapinlahden kunta Lähiosoite Asematie 4

Transkriptio

1 Vastaanottaja: Hankesuunnitelmalomake 2011 Opetushallitus PL Helsinki Yleissivistävä koulutus Maailmankansalaisena Suomessa 1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Lapinlahden kunta Lähiosoite Asematie 4 Puhelinnumero (vaihde) Postinumero ja -toimipaikka Lapinlahti Koulutuksenjärjestäjän tyyppi valtio x kunta, Yhdyshenkilö kuntayhtymä, yksityinen yhteisö Antti Jokikokko Asema rehtori Puhelinnumero (suora) Sähköpostiosoite antti.jokikokko@lapinlahti.fi Koulutuksen järjestäjän allekirjoitus Paikka Lapinlahdella Koulutuksen järjestäjän nimi Lapinlahden kunta Allekirjoitus Nimen selvennys ja virka-asema Heikki Airaksinen, kunnanjohtaja Aika Allekirjoitus Nimen selvennys ja virka-asema Mari Lyyra, sivistysjohtaja Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , etunimi.sukunimi@oph.fi, Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , förnamn.efternamn@oph.fi,

2 2. Hankesuunnitelma 1. Hankeoppilaitos Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio 2. Hankkeen yhteyshenkilö/koordinaattori ja yhteystiedot Antti Jokikokko, tai 3. Hankkeen nimi Me olemme kaikki 4. Hanke kohdistuu Esi- ja/tai vuosiluokat 1-2; tarkenna jos tarpeen: Vuosiluokat 3 6; tarkenna jos tarpeen: Vuosiluokat 7 9; tarkenna jos tarpeen: x Lukiokoulutus; tarkenna jos tarpeen: 5. Hankkeen tarkoitus Me olemme kaikki -hankkeen tavoitteena on Lapinlahden Lukiossa ja Kuvataidelukiossa - lisätä opettajien tietoisuutta monikulttuurisen asiantuntijuuden ulottuvuuksista sekä konkretisoida sitä, miten opetussuunnitelman arvoperustan ihmisoikeudet ilmenevät lukion toiminnassa ja eri aineiden opetuksessa - soveltaa ilmiökeskeiseen opetukseen perustuvia ratkaisuja ko. tehtävässä - toteuttaa yhteistyössä Petroskoin taidekoulun kanssa ympäristötaideleiri, jossa kulttuurien välinen yhteistyö toteutuu käytännössä ja johon on mahdollista liittää toiminta- ja ilmiökeskeisyyttä. Kansainvälistyminen, globalisaatio ja monikulttuurisuus ovat toistuvia termejä pohdittaessa yhteiskunnallisia, poliittisia ja koulutuksellisia haasteita. Tässä hankkeessa käyttämämme termi on interkulttuurisuuskasvatus, jolla haluamme korostaa, ettei kulttuurien rauhanomainen rinnakkaiselo ole rakentavin vaihtoehto vaan dialogi ja toinen toisiltaan oppiminen. Hankkeessamme käsite ymmärretään siten, että se kattaa laajasti sekä valtioiden sisäiset (esim. sosiaaliluokka, sosiaalinen sukupuoli, uskonto/maailmankatsomus, seksuaalinen orientaatio jne.) että valtioiden väliset suhteet alakulttuureineen. Sanat monikulttuurisuuskasvatus ja kansainvälisyyskasvatus toistuvat valtakunnallisessa lukion opetussuunnitelman perusteissa, kuten myös meidän lukiomme koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Paperilla tilanne näyttää siis hyvältä. Todellisuudessa tilanne voi kuitenkin olla se, että globaalikasvatuksen merkitys jää vähäiseksi tai se tapahtuu tiedostamatta muun toiminnan sivutuotteena. Huolimatta hyvistä tavoitteista toteutettu opetussuunnitelma saattaa olla yllättävän monokulttuurinen ja etnosentrinen. Osaltaan tämä voi johtua siitä, että lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja opetussuunnitelman perusteiden lukio-opetuksen lähtökohdat ja arvoperusta jäävät liian yleiselle tasolle, niitä ei osata konkretisoida koulun arkeen. Opetushallituksen määräyksen mukaan lukion opetussuunnitelman perusteita on täydennetty lukion arvoperustan osalta mainitsemalla siinä keskeisimmät ihmisoikeusasiakirjat. Tällä on tarkoitus edesauttaa ihmisoikeuskasvatuksen tarkempaa jäsentämistä. Lisäys on perusteltu, mutta vaarana on, että sekin jää vain paperille. Me olemme kaikki -hankkeen tarkoituksena on kuvailla interkulttuurisen kompetenssin

3 (monikulttuurisen asiantuntijuuden) eri ulottuvuuksia sekä niitä erityisiä pedagogisia valmiuksia, joita opettaja työssään tarvitsee. Tämä kompetenssi sisältää ennemmin asenteellisia ja toiminnallisia ulottuvuuksia kuin tiedollisia ja taidollisia kokonaisuuksia. Moninaisuutta ja erilaisuutta opettajan työssä ei tulisi nähdä pelkästään haasteena, ongelmana tai taakkana, vaan luonnollisena asiana, voimavarana, sekä mahdollisuutena uudenlaiseen ymmärtämiseen, näkökulmien laajentamiseen ja oppimiseen. Myönteinen kiinnostus ja kunnioitus toista ihmistä, hänen tapojaan, toimiaan ja kulttuuriaan kohtaan on lähtökohta kulttuurienvälisen kompetenssin kehittymiselle. Interkulttuurinen asiantuntijuus edellyttää kunnioitusta, tilan antamista ja empatiaa, mutta myös aktiivista toimimista tasa-arvon ja muiden ihmisoikeusperiaatteiden puolesta. Kyseessä on pyrkimys eri kulttuurien ja ihmisten äänen kuulumiseen, suurempaan oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon. Oppimisympäristöissä, joiden toimintaa luonnehtii moninaisuuden ymmärtäminen ja kunnioitus sekä aito dialogi, voi syntyä uusia innovatiivisia ja luovia ideoita ja ratkaisuja, jotka ovat elintärkeitä monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Totutun järjestyksen rikkominen tai rikkoutuminen ja siitä pulppuavat uudet ja erilaiset toiminta- ja käyttäymisstrategiat tulee nähdä osana em. prosessia. Interkulttuurisuuskasvatuksen tarpeet vaihtelevat eri konteksteissa. Maantieteellisesti Lapinlahti sijaitsee kaukana kaupungeista ja kasvukeskuksista, jolloin luontaiset kansainväliset kontaktit ovat vähäisemmät kuin keskusalueilla. Tällöin on haasteena luoda kontakteja erilaisista kulttuurisista konteksteista tulevien ihmisten välille. Juuri tästä syystä sen esilläolo ja tarpeellisuus opetuksessa on ilmeinen. Suhteellisen homogeenisessä ja eriytyneessä yhteisössä (pieni paikkakunta, pieni lukio) on ongelmana tavata ja nähdä ihan oikeita muiden kulttuurien edustajia! Näin ollen maaseudulla etsitäänkin aktiivisesti kulttuurisia kontakteja ja tuodaan niitä alueelle. Yhteistyöhanke ympäristötaiteessa Petroskoin taidekoulun kanssa palvelee myös tätä päämäärää. Lukio-opinnot rakentuvat perinteisesti varsin oppiainejakoisesti, jolloin opetusta integroivat aihekokonaisuudet ja ilmiöpohjainen asioiden tarkastelu jäävät vähemmälle huomiolle. Interkulttuurisen kasvatuksen kysymykset muodostavat aiheen, jota on mahdollista lähestyä monitieteisesti, ilmiökeskeisesti ja transformatiivista pedagogiikkaa soveltaen eri oppiaineissa (esim. ihmisoikeudet, ympäristötaideleiri). Interkulttuuriset taidekasvatukselliset lähestymistavat ovat hyvä keino pohtia ja tuottaa uudenlaista suomalaisuutta. Samalla ne mahdollistavat oppiaineiden välisen tutkimisen ja toiminnan, syvällisen analyysin ja luovan ilmaisu, älyllisen ja kehollisen työskentelyn sekä sosiaalisen ympäristön kartoittamisen ja oppimisen yhdistämisen. 6. Oppilaiden tai opiskelijoiden osaamistavoitteet Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ja opettajien myönteistä asennetta, analyyttistä ymmärrystä ja kunnioitusta muiden kulttuurien ilmiöitä kohtaan sekä oppia erottelemaan oman kulttuurimme vaikuttaneet muiden kulttuurien piirteet. 7. Miten osaamistavoitteiden saavuttamista arvioidaan Evaluointi perustuu soveltuvien kvalitatiivisten tutkimusmetodien käyttöön opettaja- ja opiskelija-aineisto haastatteluihin. 8. Hankkeen toteuttamistapa ja/tai keskeiset työtavat - Opettajien perehtyminen hankkeeseen, globaalikasvatukseen ja ilmiökeskeisyyteen (veso-päivä), CASE-tapauksena ihmisoikeudet opetussuunnitelmassa. - Osallistuminen hankkeen seminaareihin (helmi-, touko- ja lokakuussa 2011)

4 - Opetusta eheyttävien ilmiökeskeisten ja transformatiivisten mallien suunnittelu ja toteuttaminen lukiossa - Ympäristötaideprojekti Petroskoin taidekoulun kanssa 9. Työnjako Hankkeen suunnittelusta vastaa lukion rehtori Antti Jokikokko ja kuvataiteen lehtori Juha Koponen. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana kaikki opettajat. Ympäristötaideleiristä vastaa kuvataiteen lehtori Hannu Turunen. 10. Aikataulu - Opettajien perehtyminen hankkeeseen, globaalikasvatukseen ja ilmiökeskeisyyteen 26.2 (veso-päivä), CASE-tapauksena ihmisoikeudet opetussuunnitelmassa. - Osallistuminen hankkeen seminaareihin (helmi-, touko- ja lokakuussa 2011) - Opetusta eheyttävien ilmiökeskeisten ja transformatiivisten mallien suunnittelu ja toteuttaminen lukiossa, suunnittelu kevään 11 aikana, toteutus viimeistään syksyllä Ympäristötaideprojekti Petroskoin taidekoulun kanssa kesä Konkreettiset tuotokset Opetussuunnitelman päivittäminen. Ympäristötaideprojekti Tietoisuus ilmiökeskeisistä työtavoista lisääntyy. 12. Hankkeen toteuttamiseen sitoutuneet muut yhteistyökumppanit Petroskoin taidekoulu n:o 1. Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu LASTU Lapinlahden taidemuseo

5 3. Kustannusarvio Osallistuminen työseminaariin Osallistuminen loppuseminaarin lokakuussa 640 Mahdolliset sijaiskulut Sijaiskulut sivukuluineen - seminaari seminaari seminaari lokakuussa Hankkeesta aiheutuvat muut lisäkulut yhteensä* 400 Yhteensä 2048 * Hankkeesta aiheutuvien muiden lisäkulujen erittely Ympäristötaideleirin järjestämiseen liittyviä kustannuksia - paikan vuokra - materiaali