Asemakaavan ja muutoksen kaavaselostus

Transkriptio

1 empäälän kunta Marjamäen asemakaava ja -muutos, Ideaparkin ja RealParkin ympäristö Asemakaavan ja muutoksen kaavaselostus Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Alue: EMPÄÄÄ MARJAMÄKI Asemakaavanmuutos koskee kortteleita 905, 907, 911 ja 1000, osaa korttelista 910 sekä viereisiä katu-, liikenne-, erityis-, suojaviher-, lähivirkistys- sekä maa- ja metsätalousalueita. Asemakaavanmuutoksella korttelit 905 ja 911 supistuvat, kortteli 910 laajenee ja muodostuu uudet korttelit 903 ja 904. Asemakaavalla korttelit 905, 907 ja 910 laajenevat, muodostuu uusia katu-, erityis-, suojaviher-, lähivirkistys- sekä maa- ja metsätalousalueita sekä uudet korttelit 898, 899, 902, 906, 908 ja 909. Kaavanumero Vireilletulosta on ilmoitettu: Kaavanmuutoksen hyväksyminen: Kaavoitus- ja rakennusjaosto: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö Asemakaavan ja -muutoksen suunnittelijat empäälän kunta Tekninen toimi, P 36, empäälä Tampereentie 8 Projektipäällikkö Tuomo Penttilä puh sähköposti: tuomo.penttila@lempaala.fi Kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus puh sähköposti: ilari.rasimus@lempaala.fi 1

2 1.2 Kaava-alueen sijainti Marjamäen asemakaavan ja muutoksen suunnittelualue sijaitsee noin 7-8 kilometrin päässä empäälän keskustasta pohjoiseen, Helsinki Tampere moottoritien itäpuolella käsittäen alueita, Helsingintien (mt 130) molemmin puolin. Tampereen keskustaan etäisyyttä on noin 15 km. Marjamäen asemakaavan ja muutoksen suunnittelualue on pinta-alaltaan n.140 ha. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus ilmenee liitteenä olevasta kartasta. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Marjamäen asemakaava ja -kaavanmuutos Asemakaavan ja muutoksen laatimisen tavoitteena on mahdollistaa pääliikenneväylien varrella olevan alueen teollisuus-, liike- ja toimitilarakentamisen laajentuminen alueen uusien kehittämisperiaatteiden mukaisesti. Voimassa olevat Marjamäen asemakaava sekä yleiskaava eivät ole kaikilta osin toteutuneet alun perin kaavaillussa muodossa. Tämä koskee erityisesti Marjamäen yritysalueen pohjois- ja koillisosia. Alueen asemakaavan muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi, koska kaava on osin vanhentunut ja asemakaava-aluetta on samalla tarkoitus laajentaa pohjoiseen päin. Koska asemakaavan muutoshankkeen tavoitteet ovat joiltakin osin ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan kanssa, edellyttää suunnittelu myös yleiskaavan päivittämisen. Kaavojen uudistamistarpeeseen vaikuttavat myös vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat, maankäyttö- ja rakennuslakiin vuonna 2011 tulleet muutokset. Osayleiskaavan uudistamistyö on käynnistetty keväällä 2015 samanaikaisesti asemakaavatyön kanssa. Kunnanhallitus on päättänyt käynnistää asemakaavan muutoksen Ideaparkin ja RealParkin alueilla ja lähiympäristössä sekä asemakaavan laajentamisen RealParkin pohjoispuolelle. Kaavoitus- ja rakennusjaosto on hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman / 47. Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu , jolloin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville. SEOSTUKSEN SISÄYSUETTEO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus SEOSTUKSEN SISÄYSUETTEO 1.4 uettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.5 uettelo muista asiakirjoista ja taustaselvityksistä 2 TIIVISTEMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 3 ÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus 2

3 3.1.2 Maisema ja luonnonympäristö Rakennettu ympäristö 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Osayleiskaava Asemakaava Kunnan rakennusjärjestys Muut maankäyttöä ohjaavat suunnitelmat ja sopimukset aaditut selvitykset Tonttijako ja tonttirekisteri Pohjakartta ja kiinteistörajat Rakennuskiellot Suojelupäätökset 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTEUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.4 Asemakaavan ja -muutoksen tavoitteet ähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen 4.5 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtojen kuvaus Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen ja vertailu Kaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset / muistutukset ja lausunnot 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Yleistä Mitoitus Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset taajamakuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen ohjaus 6.2 Toteutuksen ajoitus ja seuranta 3

4 1.4 uettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan ja muutoksen aluerajaus ja sijainti 2. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta päivitettynä 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä. 3. Ote alueen voimassa olevasta osayleiskaavasta 4. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 5. Asemakaavan ja muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma empäälän vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, WSP Finland Oy, (erillisenä) 7. Marjamäen asemakaava- ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015, Mikroliitti Oy (erillisenä) 8. iikenneselvitysluonnos (lopullinen selvitys valmistuu , erillisenä) Asemakaavan ja -muutoksen kartta, kaavamerkinnät ja määräykset (erillisinä) 1.5 uettelo muista asiakirjoista ja taustaselvityksistä Voimassa olevan asemakaavan ja Marjamäen osayleiskaavan (2007) laadintaan sekä Marjamäen aluekokonaisuuden esisuunnitteluun liittyen on aiemmin tehty mm. seuraavat selvitykset, joita hyödynnetään asemakaavan ja muutoksen laadinnassa soveltuvin osin: YVA- selvitys (ympäristövaikutusten arviointi), SCC Viatek Tampere (2000) Kaupallisten vaikutusten selvitys, Tuomas Santasalo Ky (2000) iikenne Marjamäen asemakaavan alustava liikenneverkko, SCC Viatek Tampere (2001) Marjamäen liikenneverkko, täydentävät selvitykset, SCC Viatek Tampere (2003) Marjamäen liikenteellinen toimivuustarkastelu, Ramboll, Tampere (2004) Marjamäen osayleiskaava, Meluselvitys, Ramboll, Tampere (2005) Marjamäen osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Ramboll Tampere (2006) Marjamäen osayleiskaava, iikenteelliset vaikutukset, Ramboll, Tampere (2006) Palvelut Marjamäen osayleiskaava, Kaupallisten vaikutusten arviointi, SKOY, Tampere (2005) Ryynikän ja Sääksjärven asemakaavat, Marjamäen osayleiskaava, Kaupallisten vaikutusten arviointi, SKOY, Tampere, (2004) Marjamäen osayleiskaava, Palveluverkkosuunnitelma, SKOY, Tampere (2006) empäälän kunta, Palveluverkkoselvitys, SKOY, Tampere (2006) uonto, maisema empäälän luontokohteet, Tapani änsirinne, empäälä (1989) Marjamäen osayleiskaavan muutos ja laaj., uontoselvitys, Kari aamanen (2005) iito-oravaselvitys, Markku Alanko (2006) empäälän tärkeimpien sisääntuloväylien maisemaraportti ja maisemaa kehittäviä toimenpide-ehdotuksia, empäälän kunta (1998) Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto (2006) Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo (2005) Suunnittelun apuna on käytetty lisäksi seuraavia uudempia suunnitelmia ja selvityksiä: Keskusta ja Sääksjärvi kaupallisten vaikutusten arviointi, FCG, 2009 empäälän päivittäistavarakaupan markkina-analyysi, WSP Finland Oy,

5 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, 2014 Pirkanmaan palveluverkko 2040, maakuntakaava, Pirkanmaan liitto, 2015 Pirkanmaan maakuntakaava, luonnos , Pirkanmaan liitto 2015 Marjamäen osayleiskaava-alueen pohjoisosan hulevesien hallintasuunnitelma, Suunnittelukeskus, Tampere, 2006 Marjamäen alue, Hulevesiselvitys, Ramboll, Tampere, 2012 Marjamäen korttelin 905 hulevesiselvitys, Raportti ja päivitys , Sito Oy empäälän arvokkaat luontokohteet -2014, Kari aamanen ja Sami Soininen, empäälän kunta, Ympäristönsuojelu, 2014 iikenneselvitys, iittymän välityskykytarkastelu, Ideaparkinkatu- Realkatu, , Taratest Oy 2014 empäälän vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, WSP Finland Oy, Marjamäen asemakaava- ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015, Mikroliitti Oy iikenneselvitys valmistuu Tiivistelmä Edellä mainittuja selvityksiä täydennetään tarvittaessa. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus on päättänyt käynnistää asemakaavan ja muutoksen laadinnan. Asemakaavatyötä on valmistellut kunnan tekninen toimi. Kaavoitus- ja rakennusjaosto ja kunnanhallitus tekevät esitykset ja päätökset työn välivaiheista.. opullisen asemakaavan ja -muutoksen hyväksyy empäälän kunnanvaltuusto. Kaavoitushanke on ollut kunnan kaavoitus- ja rakennusjaoston käsittelyssä ensimmäisen kerran , jolloin on hyväksytty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on asetettu nähtäville Asemakaava- ja kaavanmuutosluonnos on ollut kaavoitus- ja rakennusjaoston käsittelyssä Kaavaluonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto on asetettu maankäyttö- ja rakennuslain (MR) 62 :n mukaisesti nähtäville xx.x. xx.x (tämä täydentyy kaavoituksen edetessä) 2.2 Asemakaava Asemakaavan ja -muutoksen runkona on voimassa olevan maakuntakaavan ja yleiskaavan sekä laadittavana olevan osayleiskaavanmuutoksen periaatteiden mukainen maankäyttö. Myös laadittavana oleva Maakuntakaava 2040 on ohjannut suunnittelua joltain osin. Voimassa oleva Marjamäen asemakaava ei ole kaikilta osin toteutunut alun perin kaavaillussa muodossa varsinkaan RealParkin alueella. ähtökohtana asemakaavan ja muutoksen laadinnalle on maanomistajien toiveiden ja tarpeiden huomioonottaminen ja yhteensovittaminen kaavakokonaisuuteen kunnan intressit huomioiden. Alueilla on ollut tarvetta tarkastella mm. liikenneverkkoa, korttelijaotusta sekä alueiden rakennusoikeutta uudelta pohjalta. Kyse ei niinkään ole kokonaisrakennusoikeuden lisäämisestä vaan sen jakamisesta eri käyttötarkoituksiin eri tonteille. 5

6 Kaavanmuutoksella on mahdollistettu päivittäistavarakaupan lisärakentaminen (2000 m2) Ideaparkin tontilla. Ratkaisu perustuu valmisteilla olevan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 suunnitteluperiaatteisiin ja kunnan päätökseen Ideaparkin kehittämisedellytysten tukemiseksi. Muilta osin Ideaparkin alueen asemakaava säilyy entisellään. Helsingintien pohjoispuolisen ns. RealParkin alueen ja sen ympäristön asemakaavaan kohdistuvat suurimmat muutokset. Alueen vähittäiskaupan suuryksikön alue KMK-2 laajenee pohjoiseen ja jakautuu uusien kortteleiden muodostuessa pienempiin osiin KMK KMK- alueen kokonaisrakennusoikeus laskee kem2:stä kem2:iin. Alueelle ei sallita seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön rakentamista. Suuryksiköiden tulee olla merkitykseltään paikallisia. Muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan rakennusoikeus laskee kem2:stä kem2:iin ja paljon tilaa vaativan kaupan rakennusoikeus nousee kem2:stä kem2:iin. Alueella rajoitetaan yli 500 kem2:n suuruisten vaate-, kenkä-, lelu-, lahjatavara- ja kirjakauppojen sijoittumista alueelle. Alueelle saa sijoittaa huonekalujen sekä kodinkonetavaroiden myymälöitä yhteensä enintään kem2. Alueen päivittäistavarakaupan myyntineliön rakennusoikeus säilyy entisellään. Alueelle mahdollistetaan uutena toimintona polttoaineen jakelu. Tämän osalta asemakaavanmuutos laaditaan erillisenä kaavanmuutoksena. Kalliokummuntien katulinjausta muutetaan jonkin verran. Tästä johtuen korttelialueisiin tulee myös joitakin muutoksia. Alueen itäosaan, kortteliin 910 muodostetaan T-10 alueelle n. 10 hehtaarin suuruinen T/EN korttelialue, jolle on mahdollista sijoittaa teollisuuden ohella myös energiahuoltoa palvelevia rakennuksia. Alueelle on kaavailtu kaasuvoimalaa ja datakeskusta. Kaava-alueen itäosan halki pohjois-etelä-suunnassa kulkeva viherväylä levenee hieman ja muuttaa muotoaan. iikenneverkkoon ei tule olennaisia muutoksia edellä mainitun katulinjauksen muutoksen lisäksi. Asemakaavalla suunnittelualueen pohjoisosaan muodostetaan yleiskaavan mukaisesti toimitilarakennusten korttelialueita (KTY-10) sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (T-10 ja T-11). Areenakatua (uusi nimi Koillisväylä) jatketaan pohjoiseen ja siitä erkanee länteen kaksi katuyhteyttä Maisen ja Palomäen suuntaan (Murronkulma) sekä itään päin katuyhteys (KIrstinkalliontie). Siitä erkanee myös katuyhteys (Koilliskaari), joka kääntyy etelään yhtyen Kalliokummuntiehen. Kortteleiden tuntumaan on kaavoitettu muutama lähivirkistysalue. 3 ähtökohdat Alueelle on kaavoitettu erityisaluetta hulevesien käsittelylle ja läjitysalueeksi. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on osin asemakaavoitettua aluetta sekä osin kaavoittamatonta metsä- ja peltoaluetta. Alueen eteläosassa sijaitsee liikekaupunki Ideapark. Helsingintien pohjoispuolisella, ns. RealParkin alueella rakennetaan parhaillaan rakennuksia yrityksille sekä aluetta palvelevaa kunnallistekniikkaa (kadut, vesihuolto, hulevesien viivytysjärjestelmät). Suuri osa alueesta on vielä luonnontilassa. 6

7 Maisema ja luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Maisemakuva alueella on vaihteleva. Alueen eteläosa on täysin rakennettua aluetta Ideaparkin tontilla ja lähialueella. Helsingintien pohjoispuolisella alueella maisema on muuttumassa luonnontilasta rakennetuksi ympäristöksi. Alueella rakennetaan katu- ja vesihuoltoverkkoa ja tasoitetaan tulevia korttelialueita. Alueen pohjoisosa on osin metsä- ja osin peltoaluetta. Alueella on kaksi asuinkiinteistöä. Helsingintie, maantie 130 jakaa kaava-alueen kahteen osaan. Alueen eteläosa on lähes valmiiksi rakentunut. Pohjoisen alueella on jonkin verran katuverkkoa ja lisää rakennetaan parhaillaan. Pohjoisosan halki kulkee entinen 3-tie, joka on nykyisin yksityistienä. uonnonolot Pääosan alueen maanpinnan muodoista johtuu kallioperästä. Hiekkamoreenimaa tasoittaa kallioperän muotoja. Alueen moreenialueet ovat hyvin kivisiä. Maalajeista toiseksi eniten on savea. Kalliomoreenimaasto on metsämaata ja savimailla sijaitsevat peltoaukeat. Vanhat tiet kulkevat kovilla mailla. Moreenimaita on koko alueella, ja savimaita on erityisesti alueen pohjoisosassa. Alueen pinnanmuodot ovat vaihtelevat. Korkeuserot vaihtelevat Ideaparkin tontin eteläosan merenpinnan 100 metristä metsäalueen mäkimaaston 125 metriin. Kaava-alueen luonnonmetsäalueet ovat tyypiltään pääosin havupuuvaltaista ja vähäisessä määrin sekametsää. uonnon monimuotoisuus Suunnittelualueen luonnonarvoja on selvitetty vuonna 1989 Tapani änsirinteen toimesta (empäälän luontokohteet), sekä luontokartoittaja Kari aamasen toimesta vuonna aamasen selvityksessä on kartoitettu alueen linnusto, liito-oravat, kasvillisuus, avainbiotoopit ja luonnonmuistomerkit Avainbiotooppiselvitys sisältää myös uhanalaisten ja paikallisesti merkittävien kasvien ja jäkälien tiedossa olevat kasvupaikat. Avainbiotoopeiksi on katsottu metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt (purot, tuoreet lehdot sekä kivikot ja louhikot), muut arvokkaat elinympäristöt, kolopuualueet, liitooravareviirit sekä alueellisesti ja paikallisesti uhanalaisten lintujen pesä- ja ruokapaikat). uonnonsuojelulain perusteella suojeltavia luontotyyppejä alueelta ei löytynyt. Markku Alanko on tehnyt liito-oravaselvityksen vuonna Selvityksessä ei todettu suunnittelualueella liito-oravien reviirialueita. empäälän arvokkaat luontokohteet on kartoitettu myös v Pienilmasto Alue on tällä hetkellä erityisesti länsi- ja etelätuulille altis avonaisen maaston takia. Pienilmasto tulee muuttumaan huomattavasti alueen rakentuessa. Vesistöt ja vesitalous Alueella ei ole järviä tai lampia. Pohjoisen suunnittelualueen hulevedet kulkeutuvat Moisionjokeen ja edelleen Kirkkojärveen Palomäen asuinalueen kohdalla sijaitsevan moottoritien alitusrummun kautta. Pohjoisen alueen valuma-alue on noin 240 ha. Alueen rakentuessa valuma-alue kasvaa hieman. Alueelle on laadittu hulevesiselvitys (Raportti sekä , Sito Oy), joissa on tarkasteltu vesien määrää ja tarvittavaa verkosto- ja viivytyskapasiteettia sateiden eri voimakkuuksilla. Raportin esittämistä toimenpiteistä kerrotaan tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 5.4 Kaavan vaikutukset. 7

8 Ideaparkin alueen hulevedet kulkevat etelän suuntaan ja päätyvät Herralanvuolteeseen. Ideaparkin kaakkoispuolelle on rakennettu viivytysojastoja ym. uonnonsuojelu Alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita eikä kohteita Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Suunnittelualueella asutaan yhdessä vakituisessa asunnossa. Alueella on lisäksi yksi vapaa-ajan käytössä oleva asuinkiinteistö. Yhdyskuntarakenne Helsingintien (mt 130) eteläpuolella sijaitsee Ideaparkin liikekaupunki ( kem2). Tien pohjoispuolella on rakenteilla yritysalue. Alueella on valmiina yksi yrityshalli ja toinen on parhaillaan rakenteilla. Osa katuverkosta on rakentunut samoin kuin kunnallinen vesihuoltoverkosto. Myös hulevesien käsittelyjärjestelmää rakennetaan alueelle. Pääsytie pohjoiselle alueelle on valmistunut Ideaparkin rakentumisen yhteydessä. Pohjoisen alueen halki kulkee vanha 3-tien pohja (Kivimurrontie). Taajamakuva Edellä esitettyyn viitaten pohjoisen alueen yleisilmettä voidaan pitää keskeneräisenä ja jäsentymättömänä. Ideaparkin ympäristö on taajamakuvaltaan kaupunkimainen. Asuminen Suunnittelualueella on yksi vakituinen asunto. Palvelut Ideaparkin liikekaupunki tarjoaa erittäin kattavat kaupalliset palvelut alueen työntekijöille. Rakennuksessa on lukuisia ruokapaikkoja ja mm. päivittäistavarakauppa. Julkisia palveluja ei ole lukuun ottamatta joukkoliikennettä ja postin pakettiautomaattia. inja-autojen reittiliikenne kulkee Helsingintiellä välillä Valkeakoski Tampere. isäksi Ideaparkinkadun kautta kulkee empäälä- Tampere reittiliikenteen vuoroja sekä jonkin verran muiden paikkakuntien vuoroja. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Ideaparkissa on noin tuhat työpaikkaa. RealParkin alueella oli keväällä 2015 töissä noin 70 työntekijää. Alueen pohjoisosan rakentaminen tuo työtä rakennuksilla ja maanrakennustöissä. Alueen valmistuessa työntekijämäärä tulee moninkertaistumaan nykyisestä. Virkistys Alueella ei ole toiminnallisia virkistysalueita. Rakentamattomat alueet ovat jokamiehen virkistysalueita. Alueen koillisreunalla kulkee runkolatureitti. iikenne Kauko- ja paikallisliikenteen liikenneverkon muodostavat valtakunnallinen Helsinki Tampere moottoritie (Vt 3) ja maantie 130 (Helsingintie) Kuljuun ja itään Valkeakosken suuntaan. inja-autojen reittiliikenne kulkee Helsingintiellä välillä Valkeakoski Tampere. isäksi Ideaparkin kautta kulkee empäälä- Tampere reittiliikenteen vuoroja. Kaava-aluetta halkovan Helsingintien varrelle on rakennettu moottoritien rakentamisen yhteydessä erillinen kevyen liikenteen väylä, joka mahdollistaa turvallisen kulkuyhteyden Kuljun kevyen liikenteen verkoston ja Marjamäen välillä. 8

9 Väylä jatkuu entisen Savontien kiertoliittymään saakka. Myös Areenakadun ja Ideaparkinkadun varteen on rakennettu kevyenliikenteenväylät, joita pitkin pääsee yhtäjaksoisesti etelän suuntaan Kuljuntielle ja Sarvikkaantielle ja sitä kautta kuntakeskukseen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavoitettavalla alueella ei ole selvitysten mukaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Alueella on tehty arkeologinen inventointi v Tekninen huolto Kunnallinen vesihuoltoverkko on Ideaparkin alueella ja RealParkin alueella moottoritien ja Koillisväylän (Areenakadun) välisellä alueella. Kaavoittamattomalla alueella ei ole kunnallista vesihuoltoverkostoa. Uusien asemakaavakortteleiden muodostuminen edellyttää luonnollisesti kunnallisteknisten verkostojen lisärakentamista. Alue on edellä mainittujen alueiden osalta myös kaukolämpö- ja sähköhuollon piirissä ja sitä myös laajennetaan rakentamisen edetessä. Alueen koillispuolen metsäalueella kulkee valtakunnallinen maakaasulinja. Tällä alueella kulkee myös 110 kv:n valtakunnallisen sähkönjakeluverkon sähkölinja. Olemassa olevat kiinteistöt ovat kiinteistökohtaisen jätekeräyksen piirissä. Uudet kiinteistöt tulevat liittymään yleiseen jätekeräykseen. Erityistoiminnat Alueella ei ole varsinaisia vaara-alueita tai kohteita eikä suoja-alueita. Alueen itäpuolitse kulkevilla maakaasulinjalla ja korkeajännitelinjalla (110 kv) on normaalit suojaetäisyysvaatimukset asutukseen, työpaikkoihin ja kokoontumistiloihin. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suurimman häiriö- ja riskitekijän muodostaa liikenne. iikennemelun häiriöitä on moottoritien osalta vähennetty meluvalleilla ja kaiteilla. Marjamäen yritysalueen kohdalla moottoritien sijainti suhteellisen syvällä leikkauksessa osaltaan edesauttaa vähentämään meluhaittoja lähiympäristössä ja myös kaavoitettavalla alueella. aajentuvat yritysalueet lisäävät entisestään liikennettä ja liikennemelua. Haitallisia teollisuuden päästöjä ei alueella synny. Alueelle on laadittu meluselvitykset yleiskaavatyön yhteydessä. Melu ei tule aiheuttamaan suurempia ongelmia, koska alueen käyttötarkoitus on työpaikkatoiminta eikä alueelle sijoitu asumista. Työpaikat sijoittuvat yleisesti rakennusten sisätiloihin. Sosiaalinen ympäristö Alueen sosiaalisessa ympäristössä ei ole ongelmia. Suurimmat riskitekijät turvallisuuden kannalta ovat liikenneverkoston rakenne erityisesti kevyen liikenteen väylien osalta. Alueen kaupallista palvelutarjontaa voidaan pitää hyvänä Ideaparkin liikekaupungin monipuolisten palvelujen ansiosta. Joukkoliikennepalvelut ovat alueella kohtuullisen hyvät. Maanomistus Kaavoitettava alue on suurimmalta osaltaan yksityisomistuksessa ja muilta osin empäälän kunnan omistuksessa. Joitakin alueita on kunta varannut yritysten rakennushankkeille. empäälän kunta omistaa suunnittelualueella seuraavat kiinteistöt: Jokela, määräala 9

10 Pohjoisrinne, m-ala Peräsalo Tila, m-ala ehtimäki 2, m-ala Mäntylä, m-ala Nuorala, m-ala Seuraavat kiinteistöt ovat yksityisten omistuksessa: ehtimäki 2, m-ala UM- Yhtiöt Oy Kivimurto Hilkka Kosunen Saunarinne Timo Kosunen, Marja-Terttu Kosunen-Bittner, Anja Kosunen-Ihle, Kirsi indedahl ja Helmi Siren Murto Viljo Pitkänen Koivula Helge Hellgrenin kp Viskari Anssi, Esko ja Ilpo Viskari Kirjakanmaa Anssi, Esko ja Ilpo Viskari Ruskeeahde Kerttu ehtimäen kp Ideapark Kiinteistö Oy Ideapark Ab Ideacenter Kiinteistö Oy Ideapark Ab M604 Mäntylä, M602 Nuorala ja M601 Jokela, m-alat, n.5,61 ha KOY Realmachinery M607 Peräsalo, M601 Nuorala ja M604 Pohjoisrinne, m-alat, n.4,10 ha UM Yhtiöt Oy per.yht. Seuraavat tontit kunta on varannut yrityksille: M, Jokela ja M Tila m-alat, n. 7,5 ha (kort 905) UM Yhtiöt per.yht. (varaus khall ) , Jokela, m-ala, n. 9,0 ha (kort 910) UM Yhtiöt per.yht. (varaus khall ) M Nuorala, M Peräsalo, M Jokela, M Pohjoisrinne ja M Tila, m-alat, yht. n. 3,85 ha UM Yhtiöt Oy per.yht. (esisopimus ) M Jokela ja M Tila m-alat, yht. 3,21 ha UM Yhtiöt per.yht. (esisopimus ) 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavan on valtioneuvosto vahvistanut Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on työpaikka- aluetta (TP), jolle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittävää liike-, toimisto- ja tuotantorakentamista sekä teollisuus- ja varastoaluetta (T), jolle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä teollisuus-, varasto tai vastaavaan käyttöön osoitettuja rakennuksia. 10

11 Ideaparkin kohdalla kaavassa on merkintä km 2 = vähittäiskaupan suuryksikkö. Merkinnällä osoitetaan vaikutuksiltaan seudullisesti merkittävän. erikoiskaupan myymälätiloja sisältävän, vähittäiskaupan suuryksikön alueet. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) on tullut voimaan ympäristöministeriön päätöksellä Kaavaan on merkitty moottoritieosuudelle Marjamäestä Puskiaisiin varaus uusille kaistoille. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luonnos on asetettu nähtäville maaliskuussa Kaava käsittää kaikki maankäytön osa-alueet. Erityisinä tavoitteina kaavassa on vahvistaa maakunnan kilpailukykyä ja kehittää vastuullista ja kestävää yhdyskuntarakennetta. Nyt suunnitteilla olevan osayleiskaavan muutoksen kannalta tärkeimmät uudistettavan maakuntakaavan suunnitteluperiaatteet koskevat vähittäiskaupan ohjaukseen liittyviä kysymyksiä. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta päivitettynä 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä on kaavaselostuksen liitteenä. Maakuntakaavojen sisältöä on kuvattu tarkemmin kohdassa ähtökohtaaineiston antamat tavoitteet Osayleiskaava Voimassa oleva osayleiskaava Suunnittelualueen voimassa oleva osayleiskaava on laadittu nimellä Kuljun- Marjamäen- Moision- Keskustan osayleiskaavan muutos. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan Kyseessä on oikeusvaikutteinen yleiskaava. Osayleiskaavassa suunnittelualue käsittää KM- merkinnät Ideaparkin ja RealParkin alueilla. KM tarkoittaa kaupallisten palvelujen ja muun toimitilarakentamisen aluetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan myymäläkeskittymän sekä julkisten toimintojen palveluja. Yleiskaavassa on tarkat rakennusoikeudet eri liiketoimintojen osalta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosala saa kaavan mukaan olla Ideaparkin korttelissa enintään kem2 ja ns. RealParkin korttelissa, joka käsittää aluetta myös varsinaisen RealParkin tontin ulkopuolella, enintään kem2. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalaa saa olla molemmilla alueilla kem2. Päivittäistavarakaupan myyntialaa saa molemmilla alueilla olla 2000 m2 sisältyen em. rakennusoikeuksiin.. Kokonaisrakennusoikeus on kaavassa Ideaparkin korttelissa kem2 ja ns. RealParkin korttelissa kem2. Ideaparkin tontille voi sijoittaa myös majoitus-, ja vapaa-ajanpalveluja, maanalaisia tiloja ja kaksi pysäköintitaloa. isäksi osayleiskaavassa on seuraavia alueita: TP-1 = työpaikka-alue, T-2 = teollisuus- ja varastoalue, M-4 = maa- ja metsätalousvaltainen alue, EV = suojaviheralue, V = lähivirkistysalue ja = liikennealue. Ote osayleiskaavasta on selostuksen liitteenä. aadittavana oleva osayleiskaavanmuutos Osayleiskaavan uudistaminen on parhaillaan työn alla. Voimassa oleva osayleiskaava muodostaa rungon uudelle osayleiskaavalle. Alueilla on kuitenkin 11

12 tarvetta tarkastella mm. liikenneverkkoa, korttelijaotusta sekä alueiden rakennusoikeutta uudelta pohjalta. Kyse ei niinkään ole kokonaisrakennusoikeuden lisäämisestä vaan sen jakamisesta eri käyttötarkoituksiin eri tonteille. Kaavanmuutoksella on mahdollistettu päivittäistavarakaupan 2000 m2 lisärakentaminen Ideaparkin tontilla. Muilta osin Ideaparkin alueen yleiskaava säilyisi entisellään. Helsingintien pohjoispuolisen ns. RealParkin alueen ja sen ympäristön kaavaan kohdistuisivat suurimmat muutokset. Alueen vähittäiskaupan suuryksikön alue KM kokonaisrakennusoikeus laskisi kem2:stä kem2:iin. Alueelle ei sallittaisi seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön rakentamista. Muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan rakennusoikeus laskisi kem2:stä kem2:iin ja paljon tilaa vaativan kaupan rakennusoikeus kem2:stä kem2:iin. Alueella rajoitettaisiin yli 500 kem2:n suuruisten vaate-, kenkä-, lelu-, lahjatavara- ja kirjakauppojen sijoittumista alueelle. Alueelle saisi sijoittaa huonekalujen sekä kodinkonetavaroiden myymälöitä yhteensä enintään kem2. Alueen päivittäistavarakaupan myyntineliön rakennusoikeus säilyisi entisellään. Alueelle mahdollistettaisiin uutena toimintona polttoaineen jakelu. KM- alueen pohjoisosaan muodostuisi uutta teollisuus- ja varastoaluetta (T-2). Kalliokummuntien ja Koillisväylän (Areenakadun) tielinjauksia muutetaan jonkin verran. Tästä johtuen korttelialueisiin tulisi myös joitakin muutoksia. Alueen itäosaan muodostettaisiin T-2 alueelle n. 9,6 hehtaarin suuruinen T/EN alue, jolle olisi mahdollista sijoittaa teollisuuden ohella myös energiahuoltoa sekä tietoliikennettä palvelevia rakennuksia. Alueelle on kaavailtu kaasuvoimalaa ja datakeskusta. Pohjoisen alueen halki pohjois-etelä-suunnassa kulkeva viherväylä levenisi hieman ja muuttaisi muotoaan. iikenneverkkoon ei tulisi olennaisia muutoksia. Edellä mainittujen katulinjauksien muutosten lisäksi poistettaisiin pääsytieyhteys Helsingintieltä Inexin logistiikkakeskuksen suuntaan Kalliokummuntielle. Varaus on poistettu jo aiemmin asemakaavasta. Kulku alueelle tapahtuu entisen Savontien, nykyisen Kalliokummuntien kautta. Osayleiskaavan muutoksen laadinta tapahtuu yhtäaikaisesti asemakaavoitustyön kanssa Asemakaava Osalla suunnittelualuetta on voimassa vuosina vahvistuneet asemakaavat. Ideaparkin korttelissa 1000 on kaavamerkintä KMK-1 = Kaupallisten ja julkisten palvelujen ja muun toimitilarakentamisen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan myymäläkeskittymän. Kortteliin saa rakentaa erikoistavarakaupan tiloja kem2, josta päivittäistavarakaupan myyntialaa saa olla 2000 m2 sekä paljon tilaa vaativan kaupan tiloja kem2. Alueelle saa rakentaa lisäksi enintään 25-kerroksisen, kerrosalaltaan enintään kem2 hotellin ja maanalaista tilaa enintään kem2 sisältäen esim. väestönsuojatilaa tai uimahallin tai muuta urheilutilaa. Alueelle saa sijoittaa lisäksi kaksi polttoaineen jakeluasemaa, kaksi maanalaista paikoituslaitosta, kaksi pysäköintitaloa, ajoneuvojen pesuhallin. Noin 30,5 hehtaarin alueen kokonaisrakennusoikeus on kem2. RealParkin alueella, korttelissa 905 on kaavamerkintä KMK-2 = Kaupallisten ja julkisten palvelujen ja muun toimitilarakentamisen alue, jolle saa sijoittaa 12

13 vähittäiskaupan myymäläkeskittymän. Myös tässä alueen rakennusoikeus on yksilöity eri kaupan tilojen osalta. Kortteliin saa rakentaa erikoistavaran kaupan tiloja kem2 siten, että alueelle saa rakentaa yhden enintään kem2 seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön. Päivittäistavaran myyntialaa suuryksikössä saa olla enintään m2. Tämän lisäksi saa rakentaa enintään 6 kpl enintään kem2 paikallisesti merkittävää suuryksikköä, joiden kokonaiskerrosala saa olla enintään kem2. Paljon tilaa vaativaa erikoistavarakaupan kerrosalaa saa olla enintään kem2. isäksi alueelle saa rakentaa julkisia palveluja ja kaksi pysäköintitaloa. Alueen kokonaisrakennusoikeus on kem2. Korttelissa 907 on pieni alue kaavamerkinnällä KTY-2 = Toimitilarakennusten korttelialue. Alueen itäosa käsittää laajahkot teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet (osa korttelista 910 ja kortteli 911). isäksi asemakaavassa on lähivirkistysalueita (V), suojaviheralueita (EV), energiahuollon alueita (EN), yksi yhdyskuntateknistä huoltoa palveleva alue (ET), yleisen tien alueita (T) sekä katu- ja jalankulkualueita. Alueen pohjoisosassa ei ole asemakaavaa ja sinne siis laaditaan nyt alueen ensimmäinen asemakaava osayleiskaavanmuutoksen asettamien suuntaviivojen mukaisesti. Ote voimassa olevasta asemakaavasta on selostuksen liitteenä Kunnan rakennusjärjestys empäälän kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Suunnittelutarvealueita koskeva päivitys on hyväksytty Muut maankäyttöä ohjaavat suunnitelmat ja sopimukset Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty empäälän kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnitelman Suunnitelmassa Marjamäki on luokiteltu merkittävästi kehitettäväksi työpaikka-alueeksi. Rakennesuunnitelmalla mm. luodaan edellytyksiä työpaikkojen lisääntymiselle. Työpaikka-alueita varataan riittävästi erityyppisten yritysten tarpeisiin ja varmistetaan merkittävien työpaikkakeskittymien liikenteellinen ja logistinen kilpailukyky. Suunnitelmassa on esitetty 1100 työpaikan lisäystä Marjamäen alueelle vuoteen 2020 mennessä ja yhteensä 2700 työpaikan lisäystä vuoteen 2040 mennessä. Toiminnan painopiste oli paljon tilaa vaativan kaupan työpaikoissa ja alue liittyisi osaksi Kuljun lähipalvelukeskusta. Suunnitelmassa on varauduttu valtatie 3:n parantamiseen ja rakentamiseen välillä Marjamäki- Pirkkala vuosina Nykyisellä moottoritiellä se tarkoittaa uusien ajokaistojen rakentamista. MA aiesopimus Tampereen kaupunkiseudun kunnat Kangasala, empäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi allekirjoittivat yhdessä ministeriöiden edustajien kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MA) Maankäytön osalta tavoitteena on eheyttää kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen ja joukkoliikennevyöhykkeille. Samalla kehitetään joukkoliikennejärjestelmää monipuolisemmaksi ja edistetään kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita aaditut selvitykset 13

14 Voimassa olevan asemakaavan ja osayleiskaavan laadintaan ja Marjamäen aluekokonaisuuden esisuunnitteluun liittyen on aiemmin tehty mm. seuraavat selvitykset, joita hyödynnetään asemakaavoituksessa soveltuvin osin: YVA- selvitys (ympäristövaikutusten arviointi), SCC Viatek Tampere (2000) Kaupallisten vaikutusten selvitys, Tuomas Santasalo Ky (2000) Marjamäen asemakaavan alustava liikenneverkko, SCC Viatek Tampere (2001) Marjamäen liikenneverkko, täydentävät selvitykset, SCC Viatek Tampere (2003) Marjamäen liikenteellinen toimivuustarkastelu, Ramboll, Tampere (2004) Marjamäen osayleiskaava, Meluselvitys, Ramboll, Tampere (2005) Marjamäen osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Ramboll Tampere (2006) Marjamäen osayleiskaava, iikenteelliset vaikutukset, Ramboll, Tampere (2006) Marjamäen osayleiskaava, Kaupallisten vaikutusten arviointi, SKOY, Tampere (2005) Ryynikän ja Sääksjärven asemakaavat, Marjamäen osayleiskaava, Kaupallisten vaikutusten arviointi, Suunnittelukeskus Oy, Tampere, (2004) Marjamäen osayleiskaava, Palveluverkkosuunnitelma, SKOY, Tampere (2006) empäälän kunta, Palveluverkkoselvitys, Suunnittelukeskus Oy, Tampere (2006) empäälän luontokohteet, Tapani änsirinne, empäälä (1989) Marjamäen osayleiskaavan muutos ja laaj., uontoselvitys, Kari aamanen (2005) iito-oravaselvitys, Markku Alanko (2006) empäälän tärkeimpien sisääntuloväylien maisemaraportti ja maisemaa kehittäviä toimenpide-ehdotuksia, empäälän kunta (1998) Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto (2006) Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo (2005) Suunnittelun apuna on käytetty lisäksi seuraavia, uudempia suunnitelmia ja selvityksiä: Keskusta ja Sääksjärvi kaupallisten vaikutusten arviointi, Finnish Consulting Group, 2009 empäälän päivittäistavarakaupan markkina-analyysi, WSP Finland Oy, 2014 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, 2014 Pirkanmaan palveluverkko 2040, maakuntakaava, Pirkanmaan liitto 2015 Pirkanmaan maakuntakaava, luonnos , Pirkanmaan liitto, 2015 Marjamäen osayleiskaava-alueen pohjoisosan hulevesien hallintasuunnitelma, Suunnittelukeskus, Tampere, 2006 Marjamäen alue, Hulevesiselvitys, Ramboll, Tampere, 2012 Marjamäen korttelin 905 hulevesiselvitys, Raportti , päivitys sekä altaiden muutosten tarkastelu , Sito Oy empäälän arvokkaat luontokohteet -2014, Kari aamanen ja Sami Soininen, empäälän kunta, Ympäristönsuojelu, 2014 iikenneselvitys, iittymän välityskykytarkastelu, Ideaparkinkatu- Realkatu, , Taratest Oy empäälän vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, WSP Finland Oy, Marjamäen asemakaava- ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015, Mikroliitti Oy 14

15 iikenneselvitys valmistuu Edellä mainittuja selvityksiä täydennetään tarvittaessa Tonttijako ja -rekisteri Suunnittelualueen kiinteistöt kuluvat valtion kiinteistörekisteriin Pohjakartta ja kiinteistörajat Kaavoituksen pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. Koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 ja korkeusjärjestelmä on N2000. Pohjakartta on ajantasaistettu vuonna Kiinteistöraja-aineisto on empäälän kunnan ylläpitämä Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa Suojelupäätökset Alueeseen ei kohdistu suojelupäätöksiä. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Marjamäen yritysalueen rakennuttua nykyiseen muotoonsa on tullut tarve asemakaavalla määrittää Marjamäen pohjoispuolisen alueen teollisuus-, liike- ja toimistotilarakentamisen laajenemis- ja kehittämisperiaatteet. Muuttuneista toimintaolosuhteista, taloudellisista suhdanteista ja alueella vireillä olevista hankesuunnitelmista johtuen on tarve tarkastella suunnittelualueen asemakaavan sisältöä uudelleen. Tarvetta muutokseen on mm. katuverkon linjausten, päivittäistavarakaupan rakennusoikeuden määrittelyn sekä jonkin verran eri alueiden käyttötarkoitusten ja rakennusoikeuksien osalta. Tarvetta muutoksiin alueiden päätieverkkoon kytkeytymisen osalta ei ole. Alueen asemakaavan muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi, koska osalla aluetta alueen voimassa oleva asemakaava on osin vanhentunut ja asemakaava-aluetta on samalla tarve laajentaa pohjoisen suuntaan. Asemakaava ja Marjamäen osayleiskaava ei ole kaikilta osin toteutunut alun perin kaavaillussa muodossa. Alueen maankäytön aluevaraukset on tarpeen arvioida uudelleen muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Koska asemakaavahanke on osin ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan kanssa, edellyttää suunnittelu ennen asemakaavan muutoksen laadintaa yleiskaavan päivittämisen. Yleiskaavan tulee aina olla ohjeena laadittaessa asemakaavoja. Kaavojen uudistamistarpeeseen vaikuttavat myös vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat, maankäyttö- ja rakennuslakiin vuonna 2011 tulleet muutokset. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus on päättänyt käynnistää asemakaavan muuttamisen Ideaparkin ja RealParkin alueilla ja lähiympäristössä sekä asemakaavan laajentamisen RealParkin pohjoispuolelle. Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on hyväksytty kaavoitusja rakennusjaostossa ja se on asetettu nähtäville

16 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Suunnittelutyön osallisiin kuuluvat mm: Suunnittelualueen ja sen lähiseudun: asukkaat, kiinteistönomistajat ja -haltijat yritykset ja niiden työntekijät Kuivaspään ja ympäristön kyläyhdistys Kunnan hallintokunnat Valtion viranomaiset: Pirkanmaan EY- keskus Muut viranomaiset, yhteisöt ja yritykset: Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan pelastuslaitos Fingrid Oyj Elenia Oy Gasum Oy Elisa Oyj/ Verkonsuunnitteluosasto TeliaSonera Finland Oyj empäälän Vesi empäälän ämpö Oy empäälän ympäristönsuojeluyhdistys ry empäälän yrittäjäyhdistys empäälän Kehitys Oy Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa. Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelu koskee (MR 62 ) Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu ja samalla asetettu osallistumisja arviointisuunnitelma nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Asemakaavahankkeen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on tiedotettu empäälän - Vesilahden Sanomissa, kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä kunnan internet-kotisivulla ( isäksi kaava-alueen maanomistajille ja asukkaille sekä osakasluettelossa mainituille viranomaisille on tiedotettu vireilletulosta kirjeitse. Osalliset voivat osallistua asemakaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Mahdolliset huomautukset osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä tulee tehdä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Huomautukset voi postittaa osoitteeseen empäälän kunta, Tekninen toimi, P 36, empäälä tai toimittaa kunnan palvelupisteeseen osoitteessa Tampereentie 8. 16

17 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla, empäälän kunnan Internet-sivuilla ja empäälän- Vesilahden Sanomissa julkaistavalla ilmoituksella. Asemakaava- ja asemakaavanmuutosluonnos on asetettu nähtäville xx.x.- xx.x.2015 väliseksi ajaksi. Asemakaavaluonnos ja selvitykset ovat nähtävillä vähintään kahden viikon ajan kunnan palvelupisteessä osoitteessa Tampereentie 8. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat olla mukana asemakaavan valmistelussa, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua sekä kirjallisesti että suullisesti mielipiteensä asiasta. Asianosaisille valtion viranomaisille ja kunnan asiantuntijaviranomaisille lähetetään kaavaluonnoksesta lausuntopyyntö. Mielipiteet ja lausunnot käsitellään kunnan kaavoitus- ja rakennusjaostossa sekä kunnanhallituksessa. Saadun palautteen pohjalta kaavaluonnoksesta muokataan asemakaavaehdotus. Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen tiedotetaan kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla, empäälän kunnan Internet-sivuilla ja empäälän- Vesilahden Sanomissa julkaistavalla ilmoituksella. isäksi asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta tiedotetaan tavallisella kirjeellä niille asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajille ja kunnan tiedossa oleville maan haltijoille, joiden kotikunta on toisella paikkakunnalla sekä niille, jotka ovat sitä pyytäneet. Asemakaavaehdotus on vähintään 30 päivän ajan julkisesti nähtävänä kunnan palvelupisteessä. Tänä aikana on kunnan jäsenillä ja osallisilla oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kuntaan ennen nähtävänäoloajan päätymistä. Asianosaisilta valtion viranomaisilta ja kunnan asiantuntijaviranomaisilta pyydetään asemakaavaehdotusta koskeva virallinen lausunto. Kaavaehdotus käsitellään kaavoitus- ja rakennusjaostossa sekä kunnanhallituksessa. Asemakaavan hyväksyminen Asemakaava hyväksytään kunnanvaltuustossa. Arvioitu ajankohta on vuodenvaihteen jälkeen. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (EY-keskus). Asemakaavaluonnoksista pyydetään osallisviranomaisilta alustavat lausunnot ja asemakaavaehdotuksesta virallinen lausunto. Kaavoituksen alkuvaiheessa järjestetään tarvittaessa maankäyttö- ja rakennuslain mukainen viranomaisneuvottelu kunnan, EY-keskuksen sekä tärkeimpien asianosaisten viranomaisten kesken. Viranomaisten kesken järjestetään tarvittaessa työneuvotteluja. Osayleiskaavanmuutoksesta on pidetty EY-keskuksen kanssa 17

18 työneuvottelu ja viranomaisneuvottelu , jossa oli mukana myös maakuntaliiton edustaja. Tässä yhteydessä käsiteltiin osin myös asemakaavaan liittyviä asioita. Valitusoikeus Asianosaisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus jättää Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valitus kaavan hyväksymispäätöksestä. Valitus on tehtävä 30 vuorokautta kaavan hyväksymispäätöksen julkaisemisesta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäen, että KHO antaa valitusluvan. 4.4 Asemakaavan ja -muutoksen tavoitteet ähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Alueen sijainti liikenteellisesti hyvien, välityskykyisten liikenneväylien varrella luo hyvät mahdollisuudet työpaikkarakentamisen ja kaupallisten palvelujen sijoittumiselle alueelle. Asemakaavan ja muutoksen tavoitteena on luoda edellytyksiä toimivan ja monipuolisen palvelu- ja työpaikkakokonaisuuden edelleen kehittämiselle Marjamäessä kunnan ja maanomistajien uusien kehittämisideoiden pohjalta. Kaavoituksen runkona on voimassa olevan maakuntakaavan ja yleiskaavan periaatteiden mukainen maankäyttö (kts. kohta 5.1). Suunnittelua ohjaa myös parhaillaan laadittavana olevan osayleiskaavanmuutoksen luomat maankäyttöperiaatteet. Marjamäen nykyinen osayleiskaava ei ole kaikilta osin toteutunut alun perin kaavaillussa muodossa varsinkaan RealParkin alueella. ähtökohtana asemakaavan ja muutoksen laadinnalle on maanomistajien tarpeiden huomioonottaminen ja yhteensovittaminen kaavakokonaisuuteen kunnan intressit huomioiden. Alueilla on tarvetta tarkastella mm. liikenneverkkoa, korttelijaotusta sekä alueiden rakennusoikeutta uudelta pohjalta. Kyse ei niinkään ole kokonaisrakennusoikeuden lisäämisestä vaan sen jakamisesta eri käyttötarkoituksiin eri tonteille. Osayleiskaavan muutoksen yhdeksi tavoitteeksi on kunnanhallitus ( / 66 ) asettanut Marjamäen päivittäistavarakaupan painottumisen pääosin Ideaparkin alueelle. Tällä hetkellä Marjamäen osayleiskaavassa ja asemakaavassa päivittäistavarakauppaa on yhteensä siis 4000 kem2 jakautuen puoliksi Ideaparkin ja RealParkin suuryksiköiden kesken. Myös uudistettavana olevat maakuntakaava huomioidaan suunnittelussa. Valmisteilla oleva maakuntakaava 2040 edesauttanee päivittäistavarakaupan keskittämistä Helsingintien eteläpuolelle sekä mahdollisesti myös myyntialan kohtuullista lisäämistä. Maakuntakaavaluonnos, jonka sisältöä kuvataan hieman jäljempänä, on asetettu nähtäville maaliskuussa Suunnittelutilanteesta johtuvat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet MR:n 24 :n mukaan valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) on otettava huomioon alueiden käytön suunnittelussa siten, että edistetään niiden toteutumista. Alueiden käytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista tuetaan hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita, alueiden omia vahvuuksia ja sijaintitekijöitä sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon 18

19 voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoitusmahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Maakuntakaavoista lähtevät tavoitteet Pirkanmaan 1. maakuntakaavan on valtioneuvosto vahvistanut Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on työpaikka- aluetta (TP), jolle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittävää liike-, toimisto- ja tuotantorakentamista sekä teollisuus- ja varastoaluetta (T), jolle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä teollisuus-, varasto tai vastaavaan käyttöön osoitettuja rakennuksia. Ideaparkin kohdalla kaavassa on merkintä km 2 = vähittäiskaupan suuryksikkö. Merkinnällä osoitetaan vaikutuksiltaan seudullisesti merkittävän erikoiskaupan myymälätiloja sisältävät, vähittäiskaupan suuryksikön alueet. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) on tullut voimaan ympäristöministeriön päätöksellä Kaavaan on merkitty moottoritieosuudelle Marjamäestä Sääksjärven Puskiaisiin varaus uusille kaistoille. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta päivitettynä 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä on kaavaselostuksen liitteenä. Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n luonnos on asetettu nähtäville maaliskuussa Nyt laadittavaa asemakaavaa ja -muutosta ajatellen suurimmat muutokset nykyiseen maakuntakaavaan nähden ovat vähittäiskauppaa koskevissa kaavamääräyksissä. Vähittäiskauppaa koskevat ratkaisut pohjautuvat Pirkanmaan palveluverkko 2040 selvitykseen. Maakuntakaava 2040 luonnokseen on merkitty seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikat. isäksi maakuntakaavassa on osoitettava näiden yksiköiden koon alaraja sekä enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Tällaisten seudullisten yksiköiden sijoittaminen maakuntakaavan keskusta-alueiden (C) ulkopuolelle edellyttää, että yksikön paikka on esitetty maakuntakaavassa. Maakuntakaavan selostuksessa todetaan: Maakuntakaavassa osoitetut vähittäiskaupan enimmäismitoitukset pohjautuvat vähittäiskaupan laskennalliseen kokonaismitoitukseen tavoitevuodelle Kokonaismitoituksessa on huomioitu vähittäiskaupan nykyinen kerrosala maakunnassa sekä liiketilan laskennallinen lisätarve, joka pohjautuu väestösuunnitteen väestökasvuun sekä ostovoiman kasvuun, jonka on arvioitu olevan päivittäistavarakaupassa 1 % vuodessa ja erikoiskaupan toimialoilla 2 % vuodessa. Verkkokaupan kasvun vähentäväksi osuudeksi on arvioitu 10 % erikoistavaran kaupassa ja tilaa vaativassa kaupassa. isäksi laskelmissa on huomioitu myynnin tehostuminen ja 30 %:n kaavallinen ylimitoitus. 19