Tuuli Paasolainen MuM, musiikkikasvatuskouluttaja Pienestä laulusta iso ilo - kirja + cd, koulutukset, musiikkisadut, teemalliset vanhempainillat

Transkriptio

1 Tuuli Paasolainen MuM, musiikkikasvatuskouluttaja Pienestä laulusta iso ilo - kirja + cd, koulutukset, musiikkisadut, teemalliset vanhempainillat

2 Tulkaa tänne vaan (Kirjasta: Tuuli Paasolainen: Pienestä laulusta iso ilo, Lekolar/Printel, 2009) 1. A: Tulkaa tänne vaan, tulkaa tänne vaan, yhdessä tanssimaan! (keinuttelu) Tulkaa tänne vaan, tulkaa tänne vaan, yksin ei olla saa! B: Kumarrus kaverille, kumarrus toiselle. Taputus päälaelle, tömistys jaloille. 2 A: Tulkaa tänne vaan, tulkaa tänne vaan, yhdessä tanssimaan! Tulkaa tänne vaan, tulkaa tänne vaan, yksin ei olla saa! B: Koputus olkapäälle, koputus toiselle, taputus päälaelle, lonksutus polville. A: Tulkaa tänne vaan, tulkaa tänne vaan, yhdessä tanssimaan! Tulkaa tänne vaan, tulkaa tänne vaan, yksin ei olla saa!

3 Päiväkodin/päiväkerhon oppimisympäristön tekijät: Fyysiset tekijät (mm. turvallisuus ja mahdollisuus tutkimiseen ja kokeiluun, liikkumiseen) Psyykkiset tekijät (mm. turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri, hyväksyvä ja myönteinen kasvatuskulttuuri, aikuiset herkkiä kuuntelemaan lapsia, kiitos ja kannustaminen, havainnointi, yksilöllisyyden huomiointi) Sosiaaliset tekijät (mm. vuorovaikutuksen vahvistaminen lapsi - lapsi, aikuinen -lapset, tunteiden ilmaiseminen, kuunteleminen, empatia, huumori, rehellisyys )

4 Kuuntelukasvatuksen ydin: Kuunnellaan lasta. Annetaan aikaa vastaamiselle. "Vauvan vastaus saattaa tulla vasta minuutinkin päästä. Se voi olla pieni kurkusta tuleva äännähdys tai muutaman viikon ikäisellä vauvalla vokaaleista koostuva oo tai aa. Vauva nauttii suunnattomasti, kun hänen ääntelyynsä vastataan samalla tavalla. Kuunteleminen on synnyttänyt keskustelua." (Pienestä laulusta iso ilo,s.13)

5 Opetamme kuuntelemista lapselle omalla käyttäytymisellämme "Lapsen kasvaessa vastaus tulee jo ennen minuutin kulumista umpeen. Silti vielä kolmevuotiaallakin voi vastauksen antaminen kestää tilanteesta riippuen useita sekunteja. Meidän aikuisten on todella tärkeää pitää tämä mielessämme kuunnellessamme lapsia. Olemalla läsnä ja antamalla konkreettisesti aikaa lapselle vastata, autamme häntä oppimaan kuuntelemisen tärkeää taitoa. (Pienestä laulusta iso ilo, 2009)

6 Lapsen kohtaamisessa: Laskeudu lapsen tasolle. Katso lasta silmiin ja hymyile. Ole läsnä ja anna aikaa vuorovaikutukselle." (Pienestä laulusta iso ilo, s.13-14)

7 Musiikin monipuoliset vaikutukset MUSIIKKI toimii tunteen tasolla ohi sanallisen viestinnän. Siksi sillä on niin monipuoliset vaikutusmahdollisuudet niin oppimiseen kuin muuhunkin toimintaan työskennellessämme lapsiryhmässä. Vaihtele musiikkihetkessä eri työtapoja :) Laula, liiku, kuuntele, soita! Laula, liiku, kuuntele, soita! Loruttele, köröttele! Loruttele, köröttele! "Taikapölyä" laskeutuu pukemis,- jonottamis,- odottamis,- ja siivoamistilanteisiin laulamisen ja loruttelemisen myötä Kokemukset puhuvat puolestaan.

8 Mansikkakekkerit 1. A: Mansikkakekkerit meillä on! Mansikkaekkerit meillä on! (juoksu) B: Mansikka, nami nami nami. Mansikka, JEE! Mansikka, nami nami nami. Mansikka, JEE! (tömistely alleviivatulla sanalla ja nami nami: taputus) 2.A: Mustikkakekkerit meillä on! Mustikkakekkerit meillä on! (pyöriminen) B: Mustikka, nami nami nami. Mustikka, JEE! Mustikka, nami, nami, nami. Mustikka, JEE! 3. A: Jäätelökekkerit meillä on! Jäätelökekkerit meillä on! (niiaus) B: Jäätelö, nami nami nami. Jäätelö, JEE! Jäätelö, nami nami nami. Jäätelö, JEE!

9 Musiikki kuuluu kaikille! Jokainen voi tehdä musiikillisia asioita lapsiryhmässään. Henkilön ei tarvitse olla musiikkiin erikoistunut. Riittää, että perehtyy kyseessä olevaan tehtävään, kerää tarvittavat välineet valmiiksi ja "kuuntelee" ja seuraa empaattisesti lapsiryhmäänsä tehtävää toteuttaen. "Työ tekijäänsä neuvoo". Musiikki kuuluu kaikille: Musiikki on kuulunut osana jokaiseen tunnettuun ihmiskulttuurin. Vanhin löydetty luuhuilu vuotta vanha, Saksan alueelta. Laulumainen kommunikointi vieläkin vanhempaa perua.

10 Vastakohtaparit selkeät musiikkikasvatuspilarit "Musiikkihetkeä suunniteltaessa on tärkeää pohtia kyseisen musiikkihetken opetuksellista perustaa. Hyvänä musiikkikasvatuspilarina toimivat vastakohtaparit ja niiden huomioiminen, harjoitteleminen ja toteuttaminen eri yhteyksissä. Vastakohtaparit liittyvät tiiviisti musiikkituokiossa käytettäviin työtapoihin, joita ovat mm. laulaminen, kuunteleminen, soittaminen ja liikkuminen. Vastakohtaparien oppiminen muodostaa selkeää ja tukevaa perustaa lapsen musiikilliselle kehitykselle. (Tuuli Paasolainen:Pienestä laulusta iso ilo Lekolar/Printel, 2009)

11 Maaperän kantava voima (T. Paasolainen: Pienestä laulusta iso ilo. Printel /Lekolar, 2009, s.9) "Aikuinen on kuin puun juuret, jotka työntyvät turvallisesti syvälle maahan ammentaen sieltä ravinteita kuljetettavaksi runkoa pitkin kohti oksistoa ja lehdistöä, jotka kuvaavat lapsia. Kun perusta on kunnossa, voivat lapset kokea turvallisessa ympäristössä oppimisen iloa ja näin saada vahvistusta omalle kasvamiselleen niin yksilönä kuin ryhmässäkin." Lapsi nauttii kun hän huomaa aikuisen viihtyvän seurassaan :)

12 Turvalliset rajat musiikkihetkessä koostuvat arkipäiväisistä asioista: (Pienestä laulusta iso ilo, Lekolar - Printel, 2009, s.9) Tervehditään Kuunnellaan Odotetaan omaa vuoroa Kunnioitetaan toisia Tehdään niin kuin on sovittu Pyydetään ja annetaan anteeksi Turvallisten rajojen sisällä on ilo: Liikkua Soittaa Laulaa ja lorutella Kuunnella Keksiä omia loruja ja lauluja Hassutella ja hupsutella Maalailla ja piirtää musiikin mukaan Esiintyä, vaikka kertomalla omat kuulumiset, soittamalla rumpua tai esittämällä oman pianosävellyksen, joka syntyy juuri siinä hetkessä..

13 Mä olen pupu (Pienestä Laulusta iso ilo) 1. Mä olen pupu ja tykkään porkkanasta, olen pupu ja tykkään porkkanasta, olen pupu ja tykkään porkkanasta. Nami nami nam nam! Mä sitä rouskutan. 2. Mä olen karhu ja tykkään mustikasta, olen karhu ja tykkään mustikasta, olen karhu ja tykkään mustikasta. Nami nami, nam nam! Mä niitä maiskutan. 3. Mä olen possu ja tykkään perunasta, olen possu ja tykkään perunasta, olen possu ja tykkään perunasta. Nami nami nam nam! Mä niitä mussutan.

14 Ensi askeleesta kohti uusia haasteita TUKEVAN PERUSTAN LUOMISEN AIKA ON SILLOIN KUN OLEMME PIENIÄ Tarvitaan toistoa "Kertaus on opintojen äiti" Pienet laulut, lorut ja soitinleikit ovat mitä mainioin tapa opettaa lapselle puhetta ja kieltä. Lapsi innostuu jo osaamastaan asiasta ja oppii uutta vähitellen. Hyvä pohja rakentuu toistaen ja kerraten ja sen päälle "ripaus" uutta lisäten. Pienistä kokonaisuuksista rakentuu vahva ja tukeva perusta. Itsetunto vahvistuu kommunikoinnin lisääntymisen myötä.

15 Hiiri juosta kipittää (kirjasta: Pienestä laulusta iso ilo, Lekolar/Printel, 2009) Hiiri juosta kipittää, hiiri juosta kipittää. Poskeansa silittää, poskeansa silittää. Pupujussi loikkaa, kunnes aamu koittaa. Pupujussi loikkaa, kunnes aamu koittaa. Tarvitaan kannustamista. Kun kaikki pääsevät mukaan yhteiseen tekemiseen, vahvistuu vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, joka puolestaan vahvistaa ryhmähenkeä ja samalla myös oppimisintoa.

16 Hymy, ilo ja lapsiryhmän kannustaminen "Hymy on kuin kasvojesi ikkunasta loistava valo, joka kertoo että sydämesi on kotona". Lapsiryhmän kannustaminen Kannustamisella on suuri positiivinen vaikutus oppimisprosessiin. Kannustamalla vahvistamme lapsen itsetuntoa, joka puolestaan vahvistaa oppimista. (Pienestä laulusta iso ilo, Lekolar/Printel 2009)

17 Positiivisia kannustuksia arkeen: Lauloitte tosi reippaasti, se kuulosti hienolta! Hyvä! Osasitte palauttaa soittimet todella hyvin laatikkoon. Jaksoitte keskittyä hienosti tämän uuden laulun opettelemiseen. Miten opittekaan tämän laulun näin nopeasti? Kaikki osasimme lopettaa soittamisen yhtäaikaa. Todella hienoa! Esiinnyitte juhlassa hienosti. Yhdessä saimme aikaiseksi upean juhlan. Teidän kanssanne on mukava soittaa ja laulaa. Me aikuiset, jotka saamme työskennellä lasten parissa, voisimme pysähtyä miettimään olemmeko huomanneet päivittäin kehua lapsia heidän onnistuessaan arkipäivän tilanteissa. Ryhmähengen lujittuminen puhuu puolestaan, kun tämä asia muistetaan. (Pienestä laulusta iso ilo, Lekolar/Printel 2009)

18 Talvilaulu (Tuuli Paasolainen, Pienestä laulusta iso ilo,2009) 1. Talvi ** *, talvi ** *, kiva kiva talvi on tullut taas! (x2) (taputus) 2. Pakkanen ** *, pakkanen ** *,punaisina posket loistamaan saa! (x2) poskien sil. 3. Sukset ** *, sukset** *, jalkaan vaan ja hiihtämään! (x2) (hiihdetään) 4. Hanget ** *, hanget** *, hiihtäjää näin hienosti kannattaa. (x2) (käsillä hanget) 5. Hiutaleet ** *, hiutaleet ** *, keveästi ilmassa leijuvat. (x2)(käsillä lumisadetta) 6. Tähdet ** *, tähdet ** *, iloisina taivaalla tuikkivat. (x2) (tuikkimisliike) 7. Lapset ** *, lapset ** *, luistimilla hurjasti kiitävät. (x2) (suihkitaan käsillä) 8. = 1.

19 MUSIIKKITOIMINTA/ MUSIIKIN KÄYTTÖ (Minna Huotilainen) harjoittaa kuulotarkkuutta (kirjoittaminen, lukeminen) auttaa vieraan kielen omaksumisessa soittoharrastus kehittää hienomotoriikkaa kehittää tarkkaavaisuustaitoja opettaa oman vuoron odottamista, vastuun ottamista vahvistaa matemaattisia kykyjä SOSIAALISUUS JA YHTEISÖLLISYYS ovat musiikin yhteydessä lapselle tärkeitä tekijöitä.

20 Minna Huotilainen : VOIMAKAS YHTEISVAIKUTUS MUSIIKKITOIMINNAN JA YHTEISTYÖHALUKKUUDEN VÄLILLÄ LEIKKI-IKÄISILLÄ LAPSILLA: " Yhteisen, ohjatun laulutuokion jälkeen 4-7- vuotiaatlapset ovat tutkimuksen mukaan toisiaan kohtaan auttavaisempia ja valitsevat todennäköisesti yhteisen leikin." Toiminta on tiedostamatonta ja liittyy peilisolujärjestelmän ja aivojen syvien osien toimintaan. Lapset tarvitsevat osallistuessaan musiikilliseen toimintaan mukaan toisia ihmisiä tukemaan inspiroimaan antamaan tilaa osallistumaan

21 Läsnäolon vahvistuminen Läsnäolo vahvistuu ryhmässä yhteisen laulamisen, loruttelemisen, soittamisen ja liikkumisen myötä. Yhteisöllisyys lisääntyy yhteisen laulamisen ja loruttelemisen myötä (Minna Huotilaisen tutkimukset) Nämä yhdessä vaikuttavat myönteisesti lapseen yksilönä sekä ryhmän jäsenenä.