Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston pesimälinnustoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston pesimälinnustoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 101/2015

2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Pesimälinnustoselvitys... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Sovellettu kartoituslaskenta... 5 Linjalaskenta... 6 Pistelaskenta... 6 Pöllö- ja riekkokuuntelu... 6 Vesilintulaskenta... 9 Epävarmuustekijät Tulokset ja päätelmät Lajikohtaista tarkastelua Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Linjalaskentatulosten yhteenveto Liite 2. Linjalaskentojen linjakohtaiset havainnot Liite 3. Pistelaskentojen paikkakohtaiset havainnot Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2015: Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston pesimälinnustoselvitys Ahlman Group Oy. 2

3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Sito Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston pesimälinnustoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia pesiville linnuille. wpd Finland Oy suunnittelee noin 17 tuulivoimalan rakentamista Nuolivaaran alueelle, joka sijaitsee Kemijärvellä. Suunniteltu hankealue sijaitsee noin 24 kilometriä Kemijärven keskustan koillispuolella. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen sovelletaan YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3 5 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi noin MW. Suunniteltujen voimalayksiköiden maksimikorkeus on 230 metriä. Raportista Tässä raportissa esitetään huhtikuun alun ja elokuun alun välisenä aikana 2015 toteutettujen pesimälinnustoinventointien tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Nuolivaaran tuulipuisto sijaitsee noin 24 kilometriä Kemijärven keskustan koillispuolella Sallan kunnan rajalla. Pieni osa tutkimusalueesta on Sallan puolella, ja alueen pohjoisosa rajautuu kapeasti Pelkosenniemen kunnanrajaan (kuva 1). Tutkimusalue on noin hehtaarin laajuinen kokonaisuus, johon lukeutuu useita vaaroja, niiden välissä olevia luonnontilaisia soita ja erilaisia metsäisiä elinympäristöjä. Vesistöjä on hyvin niukasti; vain muutama pieni lampi sekä niihin liittyviä uomia. Kemijoki virtaa alueen noin 16 kilometrin etäisyydellä alueen länsipuolella. TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston pesimälinnustoselvityksen maastotöistä vastasivat luontokartoittaja Keijo Seppälä, Petri Piisilä, Toni Ahlman ja Ossi Pihajoki. Raportin laati luontokartoittaja Santtu Ahlman. 3

4 Kuva 1. Nuolivaaran tutkimusalue (punainen katkoviiva). 4

5 pesimälinnustoselvitys tutkimusmenetelmät sovellettu kartoituslaskenta Hankealueella tehtiin 16 kartoituslaskentaa (taulukko 1), joista kolme toteutettiin linjalaskennan ohessa, kaksi pistelaskentojen aikana, kuusi metsojen soidinpaikkaselvityksen (Ahlman 2015a) ja lumijälkilaskentojen (Ahlman 2015b) aikana, kaksi vesilintulaskentojen ja viitasammakkoinventointien ohessa (Ahlman 2015c) ja kaksi liito-oravainventointien yhteydessä (Ahlman 2015d). Lisäksi linnustoa havainnoitiin myös joidenkin lajien osalta yöllä lepakkoselvityksen ohessa (Ahlman 2015e). Tuulipuiston koillispuolelta kerättiin reviiritietoja myös lintujen kevätmuuttoselvityksen yhteydessä kahdeksana päivänä (Ahlman 2015f). Tutkimusalueelta tehtiin myös hieman reviirimerkintöjä 110 kv voimajohdon tutkimusten ohessa (Ahlman 2015g). Kartoituslaskennat toteutettiin koko hankealueen osalta otollisilta kohteilta sekä alueen ulkopuolelta potentiaalisilta paikoilta, kuten Pohjukan- ja Junkilamminaavoilta. Tuloksia tarkastellessa tulee kuitenkin huomioida, että tuulipuiston ulkopuolisia alueita ei inventoitu järjestelmällisesti. Painopisteenä olivat uhanalaiset, EU:n lintudirektiivin liitteen I-lajit sekä Suomen erityisvastuulajit. Kartoituslaskennassa merkittävien lajien reviirit merkittiin kartalle paikan päällä maastossa ja sijainti varmistettiin GPS-vastaanottimen avulla. Maastotyöt tehtiin aamuisin pääosin noin klo 3 12 välisenä aikana. Tuulipuiston suoalueilta tehtiin kahlaajakartoituksia lisäksi illalla Pareiksi tulkittiin seuraavat havainnot: laulava koiras, varoitteleva koiras, nähty koiras, varoitteleva naaras, nähty naaras, varoitteleva pari ja nähty pari. Taulukko 1. Maastoinventointien päivämäärät ja tarkoitukset sekä inventoijien määrä. PVM Sovellettu kartoituslaskenta Linjalaskenta Pistelaskenta Vesilintulaskenta Pöllöt & riekot

6 linjalaskenta Hankealueella tehtiin kolme linjalaskentaa, jotka olivat yhteispituudeltaan 16,9 kilometriä. pohjoisin oli 5,4 km, keskimmäinen 6,7 km ja eteläisin 4,8 kilometriä pitkiä (kuva 2). Linjat toteutettiin osittain teitä pitkin, ja niillä pyrittiin kattamaan pinta-alallisesti mahdollisimman laaja alue. Laskennat suoritettiin aikaisin aamulla klo välisenä aikana 15.6., ja Linjalaskennalla pystytään laskemaan suuntaa antavasti alueen lintutiheys ja siinä merkitään yksilömäärät ylös pääsarkaan (alle 25 metrin päässä havaitut linnut) ja apusarkaan (yli 25 metrin päässä havaitut linnut). Lintutiheys laskettiin myös lajikohtaisesti, mutta siihen on syytä suhtautua varauksella, koska aineisto on pieni ja monet lajit (esimerkiksi käki ja korppi) havaitaan lähes aina apusaralla. Tiheydet ovat siten esimerkinomaiset, eivätkä esitä lajien todellisia parimääriä. pistelaskenta Pistelaskennat tehtiin hankealueella yhteensä 17 paikalta, jotka sijoitettiin maastoon alustavan turbiinisuunnitelman mukaan (kuva 2). Laskennat tehtiin ja Pistelaskennassa merkitään ylös kaikki viiden minuutin aikana havaitut lintuyksilöt pää- ja apusarkaan (kuten linjalaskennassa). Pisteille saavuttiin GPS-vastaanottimeen syötettyjen koordinaattien avulla. Pistelaskennalla pystytään laskemaan suhteellisia tiheyksiä, mutta ei absoluuttisia tiheyksiä. Vertailu onnistuu esimerkiksi habitaattien välillä. Pistelaskentojen yhteydessä aamulla tehtiin kartoituslaskentoja. pöllö- ja riekkokuuntelu Pöllöjen reviirejä kartoitettiin kuuntelemalla mahdollisia soidinääniä sopivan leutona yönä ns. point stop -metodilla (Korpimäki 1984) , ja noin klo välisenä aikana useasta eri pisteestä (kuva 3). Pöllöt ovat yöaktiivisia, ja niiden soidinkausi alkoi varhain keväällä Inventointien aikana aikana soveliaissa kuuntelupisteissä soitettiin riekkoatrappia reviirietsinnöissä. Erityisesti laajojen suoalueiden laiteilla soitettiin äänitteitä. Sekä pöllöjen että riekkojen osalta inventoinnit kattoivat hyvin koko tutkimusalueen. Lajit, joista kerättiin kaikki reviirihavainnot: Vesilinnut Metsä-, pelto- ja rantakanat (ei fasaani) Kahlaajat (ei metsäviklo, taivaanvuohi ja lehtokurppa) Pöllöt Tikat (ei käpytikka) ja kivitasku Niittykirvinen ja keltavästäräkki Sirkkalinnut Sirittäjä ja idänuunilintu Lepinkäiset ja kuhankeittäjä Nokkavarpunen Taviokuurna ja punavarpunen Päiväpetolinnut Kurki Lokit ja tiirat Uuttukyyhky ja turkinkyyhky Kehrääjä ja tervapääsky Kangaskiuru ja törmäpääsky Peukaloinen, satakieli ja leppälintu Viita-, luhta- ryti- ja rastaskerttunen Pikkusieppo, pyrstö- ja lapintiainen Mustavaris ja korppi Isokäpylintu ja kirjosiipikäpylintu Peltosirkku ja pohjansirkku 6

7 Kuva 2. Linjalaskentareitit (vihreät viivat) ja pistelaskentakohteet (vihreät pallot). 7

8 Kuva 3. Pöllöinventointien kuuntelupisteet (punaiset pallot). 8

9 vesilintulaskenta Vesilinnut laskettiin kiertolaskennoin kaikilta tutkimusalueen pieniltä kosteikkokohteilta. Laskennat tehtiin aamuisin muiden inventointien yhteydessä siten, että ensimmäinen kierros toteutettiin ja toinen 6.6. Ensimmäinen kierros tehtiin hieman suositusta myöhemmin kevään sääolosuhteista johtuen. Pesiviksi pareiksi tulkittiin seuraavat havainnot. Sorsalinnuilla (sotkia lukuun ottamatta) muista yksilöistä erillään oleva pari yksinäinen koiras koiraat 2 4 yksilön ryhmissä pienet naarasta takaa ajavat koirasryhmät yksinäiset naaraat, mikäli niiden yhteismäärä on suurempi kuin koiraiden yhteismäärä Punasotkalla ja tukkasotkalla (selvä koirasylijäämä) naaraiden kokonaismäärä Telkällä juhlapukuinen (sukukypsä) koiras pari Nokikanalla yksinäinen lintu (lähellä rantaa) pari (kaksi lintua yhdessä) reviirikiista (= kaksi paria) nähdyistä yksilöistä erilliset äänihavainnot (reviirit) laskenta-alueella. Kuikka- ja uikkulinnuilla yksinäinen lintu pari (= kaksi yksilöä yhdessä) Silkkiuikkuyhdyskuntien linnuista osa saattaa olla kasvillisuuden kätkössä. Jos parimäärää ei pystytä arvioimaan (esimerkiksi häätämällä linnut näkyviin), ilmoitetaan yhdyskunnan liepeillä näkyvien yksilöiden yhteismäärä tulkitsematta sitä pareiksi. Joutsenilla ja hanhilla pesällä tai todennäköisellä pesäpaikalla havaittu pari (= kaksi pesimäpukuista lintua yhdessä) Lokkilinnuilla yksinäinen lintu tai pari oletetun pesäpaikan luona (esimerkiksi hautova tai hätäilevä emo). Yhdyskuntien parimäärät voidaan arvioida kiikaroimalla pesät tai hautovat emot, tai laskemalla/arvioimalla pesiltä lentoon lähtevät emot (molemmat usein paikalla). Pesimättömiltä vaikuttavia ryhmiä ja parvia ei tulkita pareiksi. Kaikissa lajiryhmissä vastaa paria löydetty pesä Ensimmäisen laskentakerran ( ) perusteella Etelä- ja Keski-Lapissa tulkittavat lajit: sinisorsa, jouhisorsa, telkkä, isokoskelo. Toisen laskentakerran ( ) perusteella Etelä- ja Keski-Lapissa tulkittavat lajit: haapana, tavi, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, mustalintu, pilkkasiipi, uivelo, lokit, tiirat. 9

10 epävarmuustekijät Pesimäaikaan linnustoa inventoitiin 16 päivän ja neljän yön aikana. Linnustoselvitystä voidaan pitää hyvin kattavana, sillä havaintoja saatiin myös lukuisten muiden inventointien sekä siirtymämatkojen aikana. Suurella todennäköisyydellä huomionarvoisten lajien reviirit on löydetty. Myöhäisen toimeksiannon vuoksi pöllöjen kiivain soidinkausi ehti kuitenkin osittain loppua ennen kuunteluiden aloittamista, joten pöllöreviirejä on saattanut jäädä löytymättä. Tulokset ja päätelmät Nuolivaaran suunnitellun tuulipuistoalueen pesimälinnusto saatiin selvitettyä kattavasti kartoitus-, linja- ja pistelaskennoin (taulukko 1, liite 1 3). Lisäksi havaintoaineistoa kertyi pöllökuunteluiden yhteydessä ja lepakkoinventointien aikana sekä muiden inventointien ohessa. Pesimätiheydet ovat hyvin pieniä, mikä johtuu metsien nuoresta ikärakenteesta ja elinympäristöjen yksipuolisuudesta sekä pohjoisesta sijainnista. Tuloksiin vaikuttavat kuitenkin hieman keväällä vallinneet tuuliset olosuhteet. Tutkimusalueelta löydettiin yhteensä 58 lajin reviirit, joista iso on hyvin tavallisia pesimälajeja. Lajistoon lukeutuu 26 huomionarvoista lajia: laulujoutsen, tavi, tukkasotka, telkkä, pyy, riekko, teeri, metso, kurki, kapustarinta, pikkukuovi, mustaviklo, valkoviklo, liro, hiiripöllö, varpuspöllö, suopöllö, helmipöllö, palokärki, niittykirvinen, keltavästäräkki, leppälintu, kuukkeli, isokäpylintu, taviokuurna ja pohjansirkku (taulukko 2). Joukossa on kuitenkin useita lajeja, jotka eivät pesineet tuulipuiston alueella, mutta niiden tiedot esitetään tässä raportissa, jotta linnustovaikutukset voidaan arvioida paremmin YVA-prosessissa. Huomionarvoisista lajeista 12 on EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja, 14 Suomen erityisvastuulajeja, viisi valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa silmälläpidettäviä (NT) ja kolme vaarantuneita (VU). Alueella pesivillä lajeilla on vastaavia elinympäristöjä runsaasti tutkimusalueen ulkopuolella, minkä vuoksi suurinta osaa ei tarvitse huomioida erityisesti hankkeessa. Lisäksi monilla huomionarvoisilla lajeilla ei ole yleensä vuosittain sama pesimäpaikka. Kokonaisuudessaan hankealueen pesimälajisto on yllättävän monipuolista metsien ikärakenteesta huolimatta. Pesimätiheydet ovat kuitenkin hyvin pieniä. Kattavan pesimälinnustoselvityksen perusteella linnustollisesti arvokkaaksi kohteeksi voidaan arvioida tuulipuiston alueella Iso Nuolivaaran länsipuolen, Kuninkaankuusikon länsipuolen ja Kaikonvaaran itäpuolen luonnontilaiset suot (kuva 4). Kahdessa viimeksi mainitussa on myös lampia. Kaikilla kolmella kohteella pesii monipuolista, uhanalaista ja vaateliasta lajistoa, kuten esimerkiksi tukkasotka, riekko, kurki, liro, keltavästäräkki ja niittykirvinen. Lisäksi tuulipuiston ulkopuolella sijaitsevat Junkilamminaapa, Pohjukanaapa ja Nuolenlakijänkä ovat hyvin edustavia pesimälinnustoltaan, sillä lajistoon lukeutuu muun muassa pikkukuovi, mustaviklo, riekko, keltavästäräkki ja pohjansirkku. Kohteita ei inventoitu kunnolla, joten todellisuudessa lajisto lienee monipuolisempaa ja parimäärät selvästi korkeampia. Kaikki arvokkaiksi tulkitut alueet ovat luonnontilaisia, joten niiden voidaan olettaa olevan vuosittain suolajistolle arvokkaita. Kuvassa 4 esitetty punainen alue suositetaan säilytettävän täysin luonnontilassa siten, että turbiinit sijoitetaan mahdollisimman kauan niihin nähden. 10

11 Kuva 4. Linnustollisesti arvokkaat kohteet (punaiset rajaukset). 11

12 Nuolivaaran tuulipuiston alueelta laskettiin lintuja kolmelta linjalta (kuva 2), jotka olivat yhteispituudeltaan 16,7 kilometriä. Reviirihavaintoja kirjattiin yhteensä 280, jotka jaettiin pää- ja apusarkahavaintoihin (liite 1) havaintoetäisyyden mukaan (katso tutkimusmenetelmät > linjalaskenta). Havaintoaineiston avulla laskettiin kullekin alueella havaitulle lajille keskitiheys neliökilometriä kohden. Tutkimussarkatiheys (pääsarka + apusarka) laskettiin seuraavalla kaavalla: lajikohtainen kuuluvuuskerroin x tutkimussarkahavainnot / laskentakilometrit (Rajasärkkä 2005). Kuuluvuuskertoimia käytettiin Muuttuva pesimälinnusto -teoksessa esitettyjä peruskertoimia (Väisänen ym. 1998). Lopullinen lajikohtainen tiheys korjattiin y-kertoimella (0,741), joka puolestaan laskettiin seuraavalla kaavalla: 0,0302 x 1,89 (maalinnuston pääsarkahavainnot / laskentakilometreillä) + 0,684 (Järvinen & Väisänen 1983). Linjalaskennat antavat vertailukelpoista ja helposti toistettavaa aineistoa, jonka avulla voidaan seurata lintukantojen vaihteluja. Laskennoissa havaitaan keskimäärin noin 60 prosenttia todellisesta yksilömäärästä, joten ne eivät anna absoluuttista kuvaa alueen linnustosta. Tiheyslaskentakaavojen avulla voidaan kuitenkin arvioida alueen lajiston rakennetta melko hyvin. Tulosten valossa hankealueella ja sen lähistöllä pesi vain 51,96 paria (liite 1) neliökilometriä kohden. Se on hyvin vähäinen lukema myös kangasmetsille ja nuoren ikäluokan puustolle. Tiheys lienee kuitenkin hieman todellisuutta alhaisempi, sillä kevät oli poikkeuksellisen tuulinen, minkä vuoksi suotuisia linjalaskentaolosuhteita ei ollut käytännössä ollenkaan. Lisäksi tiheydet ovat Lapissa pienempiä kuin Etelä-Suomessa. Metsämaiden perustiheys on yleensä paria ja rehevissä lehdoissa se voi kohota jopa pariin per neliökilometri. Tutkimusalueen runsaimpia lajeja olivat järripeippo (7,02 paria / km 2 ), pajulintu (6,52) ja peippo (6,08). Nämä kolme lajia muodostivat 38 prosenttia kokonaisparimäärästä. Peruslajeja olivat myös niittykirvinen, punakylkirastas ja metsäkirvinen. Linjalaskennoissa kirjattiin reviirihavaintoja yhteensä 34 lajista. Taulukko 2. Hankealueella havaitut reviirilajit maastotöiden aikana. Uhanalaisuusluokat ovat seuraavat: VU = vaarantunut, NT = Silmälläpidettävä. Runsausluokat ovat: 1 = harvalukuinen, 2 = tavallinen ja 3 = runsaslukuinen. Laji Tieteellinen nimi Uhanalaisuusluokitus EU:n direktiivilaji Vastuulaji Parimäärä Runsaus Laulujoutsen Cygnus cygnus - x Tavi Anas crecca - - x 6 - Tukkasotka Aythya fuligula VU - x 2 - Telkkä Bucephala clangula - - x 5 - Pyy Tetrastes bonasia - x Riekko Lagopus lagopus NT Teeri Lyrurus tetrix NT x x 20 - Metso Tetrao urogallus NT x x 6 - Kurki Grus grus - x Kapustarinta Pluvialis apricaria - x

13 Laji Tieteellinen nimi Uhanalaisuusluokitus EU:n direktiivilaji Vastuulaji Parimäärä Runsaus Taivaanvuohi Gallinago Gallinago Lehtokurppa Scolopax rusticola Pikkukuovi Numenius phaeopus - - x 1 - Mustaviklo Tringa erythropus - - x 2 - Valkoviklo Tringa nebularia - - x 9 - Metsäviklo Tringa ochropus Liro Tringa glareola - x x 23 - Sepelkyyhky Columba palumbus Käki Cuculus canorus Hiiripöllö Surnia ulula - x Varpuspöllö Glaucidium passerinum - x x 2 - Suopöllö Asio flammeus - x Helmipöllö Aegolius funereus x x x 4 - Palokärki Dryocopus martius - x Käpytikka Dendrocopos major Metsäkirvinen Anthus trivialis Niittykirvinen Anthus pratensis NT Keltavästäräkki Motacilla flava VU Västäräkki Motacilla alba Rautiainen Prunella modularis Punarinta Erithacus rubecula Leppälintu Phoenicurus phoenicurus - - x 24 - Mustarastas Turdus merula Laulurastas Turdus philomelos Punakylkirastas Turdus iliacus Kulorastas Turdus viscivorus Tiltaltti Phylloscopus collybita Pajulintu Phylloscopus trochilus Hippiäinen Regulus regulus Harmaasieppo Muscicapa striata Hömötiainen Parus montanus Sinitiainen Parus caeruleus Talitiainen Parus major Isolepinkäinen Lanius excubitor Närhi Garrulus glandarius Kuukkeli Perisoreus infaustus NT Korppi Corvus corax Peippo Fringilla coelebs Järripeippo Fringilla montifringilla Viherpeippo Carduelis chloris

14 Laji Tieteellinen nimi Uhanalaisuusluokitus EU:n direktiivilaji Vastuulaji Parimäärä Runsaus Vihervarpunen Carduelis spinus Urpiainen Carduelis flammea Kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus - - x 2 - Taviokuurna Pinicola enucleator - - x 2 - Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Pohjansirkku Emberiza rustica VU Yhteensä 58 lajia Lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa käsitellään Nuolivaaran tuulipuiston alueella sekä lähialueilla maastotöiden aikana havaittuja huomionarvoisia tai muuten mielenkiintoisia lajeja. Lajiluettelossa käytetään termeinä sekä reviiriä että pesiviä paria. Molemmat tarkoittavat kuitenkin pesimähavaintoja. Merkittävien lajien reviirit esitetään reviirikartoissa sivuilla Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Laulujoutsen (Cygnus cygnus) [L] [V] Pohjukanaavalla, Junkilammenaavalla ja Kuninkaankuusikon länsipuolen lampareella oli reviiri (reviirikartta 1). Laulujoutsen on nykyään varsin vaatimaton pesimäpaikkansa suhteen ja se pesii monenlaisilla kosteikoilla. Se on Suomen erityisvastuulaji ja EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Tavi (Anas crecca) [V] Maastotöiden aikana varmistettiin kuusi pesivää paria (reviirikartta 1). Tavi on pesimäpaikkansa suhteen vaatimattomin vesilintumme, joka pesii toisinaan jopa metsäojien varsilla. Se on Suomen erityisvastuulaji. Tukkasotka (Aythya fuligula) [VU] [V] Kuninkaankuusikon länsipuolen ja Pahavaaran kaakkoispuolen lampareilla pesi yksi pari (reviirikartta 1). Tukkasotka on voimakkaasti taantunut laji, joka pesii tyypillisesti lokkikolonioissa ja melko rehevissä vesistöissä. Se on valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut (VU) ja Suomen erityisvastuulaji. Telkkä (Bucephala clangula) [V] Tutkimuksissa löydettiin yhteensä viisi paria (reviirikartta 1). Telkkä on hyvin tavallinen sorsalintu maassamme. Toisinaan se pesii hyvin kaukana lähimmästä vesialueesta, mikäli sopiva luonnonkolo on tarjolla. Telkkä on Suomen erityisvastuulaji. 14

15 Pyy (Tetrastes bonasia) [L] Hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä oli kolme laulavaa koirasta (reviirikartta 1). Pyy viihtyy kuusivaltaisissa havu- ja sekametsissä, joissa esiintyy leppää ruokailua varten. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Riekko (Lagopus lagopus) [NT] Maastotöiden aikana havaittiin yhteensä 17 reviiriä (reviirikartta 2). Riekko pesii sekä soiden laitamilla että kosteissa lehtimetsissä. Se on valtakunnallisessa uhanalaisuusluokittelussa silmälläpidettävä (NT). Teeri (Lyrurus tetrix) [L] [NT] [V] Alueella tulkittiin pesivän 20 paria (reviirikartta 1). Rajauksella ja sen lähiympäristössä havaittiin kartoitusten aikana vain muutamia soidintavia koiraita. Suurin keskittymä koskee Lähdesuonnevan viittä yksilöä. Teeren soidinpaikat ovat avoimia, usein soita, turvetuotantoalueita, peltoja tai hakkuuaukkoja. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji, uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) ja Suomen erityisvastuulaji. Metso (Tetrao urogallus) [L] [NT] [V] Alueelta löydettiin kuusi pesäpaikkaa (reviirikartta 1). Metson tyypillisiä elinympäristöjä ovat iäkkäämmät havumetsät. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji, Suomen erityisvastuulaji ja valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT). Kurki (Grus grus) [L] Alueen soilla pesi seitsemän paria (reviirikartta 2). Kurki pesii tyypillisesti avosoilla ja rehevien lintukosteikkojen rantaluhdilla. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Kapustarinta (Pluvialis apricaria) [L] Nuolenlakijängällä oli ainoa pari (reviirikartta 2). Kapustarinta on avosoiden pesijä, joka on taantunut eteläisestä Suomesta soiden hävitessä. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Pikkukuovi (Numenius phaeopus) [V] Junkilamminaavalla oli yksi elinpiiri (reviirikartta 3). Pikkukuovi on melko vaatelias avosoiden pesijä, joka asettuu pesimään myös hyvin harvoin peltoalueille. Se on Suomen erityisvastuulaji. Mustaviklo (Tringa erythropus) [V] Junkilamminaavalta varmistettiin kaksi reviiriä (reviirikartta 3). Mustaviklo on pohjoinen pesijä, joka suosii erityisesti avoimia aapasoita. Se on Suomen erityisvastuulaji. Valkoviklo (Tringa nebularia) [V] Tutkimuksissa havaittiin yhdeksän pesivää paria (reviirikartta 3). Valkoviklo pesii yleensä soiden laitamilla metsämaastossa. Se on Suomen erityisvastuulaji. Liro (Tringa glareola) [L] [V] Alueelta löydettiin yhteensä 23 reviiriä (reviirikartta 3). Liro pesii avosoilla ja järvien rantaluhdilla sekä toisinaan myös avoimien ojalinjojen varsilla. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji ja Suomen erityisvastuulaji. 15

16 Käki (Cuculus canorus) Alueella oli kuusi kukkuvaa käkeä (reviirikartta 3). Käki on loisiva laji, joka munii muun muassa leppälintujen, harmaasieppojen ja västäräkkien pesiin. Hiiripöllö (Surnia ulula) [L] Kuninkaankuusikon lähellä sekä tuulipuiston itäpuolella oli yhteensä kolme reviiriä (reviirikartta 4). Hiiripöllö on pohjoinen pesijä, joka suosii melko monentyyppisiä metsiä ja puoliavoimia maastoja, kunhan tarjolla on sovelias pesäkolo. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) [L] [V] Tuulipuiston keskivaiheilla ja puiston pohjoispuolella pesi yksi pari (reviirikartta 4). Varpuspöllö pesii tyypillisesti iäkkäässä kuusikossa, jossa on tarjolla sopiva pesäkolo. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji ja Suomen erityisvastuulaji. Suopöllö (Asio flammeus) [L] Tuulipuiston itäpuolelta löydettiin poikue (reviirikartta 4). Suopöllö on pääosin pohjoinen pesijä, joka suosii erilaisia avoimia ja puoliavoimia elinympäristöjä, kuten esimerkiksi hakkuualoja ja peltoja. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Helmipöllö (Aegolius funereus) [L] [NT] [V] Maastotöiden aikana varmistettiin neljä reviiriä (reviirikartta 4). Helmipöllö pesii monenlaisilla metsämailla, joissa on tarjolla sovelias pesäkolo. Mieluiten se suosii kuitenkin yhtenäisiä havupuumetsiä. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji, uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) ja Suomen erityisvastuulaji. Palokärki (Dryocopus martius) [L] Tutkimuksissa löydettiin viisi reviiriä (reviirikartta 4). Laji on hyvin kuuluva reviirillään, joka on kooltaan yleensä melko laaja. Palokärki on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Niittykirvinen (Anthus pratensis) [NT] Tuulipuiston alueella ja sen ulkopuolella oli yhteensä kymmenen reviiriä (reviirikartta 5). Niittykirvinen on taantunut laji, joka pesii viljelysalueilla ja avosoilla. Se on valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa silmälläpidettävä (NT). Keltavästäräkki (Motacilla flava) [VU] Alueelta varmistettiin 20 reviiriä (reviirikartta 5). Keltavästäräkki on voimakkaasti taantunut avosoiden laji, joka pesii hyvin harvalukuisena toisinaan myös peltoalueilla. Se on valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa vaarantunut (VU). Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) [V] Tutkimusalueella kuultiin 14 ja sen ulkopuolella kymmenen koirasta (reviirikartta 5). Laji pesii vanhemmissa metsissä, asutuksen piirissä ja runsaimmin mäntykankailla. Leppälintu on Suomen erityisvastuulaji. 16

17 Isolepinkäinen (Lanius excubitor) Kuninkaankuusikon itäpuolella pesi yksi pari (reviirikartta 5). Isolepinkäinen pesii tyypillisesti havumetsien laiteilla, rämeillä ja muissa vastaavissa elinympäristöissä. Pesimäkannan painopiste on pohjoisessa. Kuukkeli (Perisoreus infaustus) [NT] [V] Maastotöissä havaittiin kolme eri reviiriä (reviirikartta 5). Kuukkeli on iäkkäiden kuusimetsien tyyppilaji, joka on taantunut erityisesti eteläisessä Suomessa hyvin voimakkaasti viime vuosina. Se on Suomen erityisvastuulaji ja valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT). Korppi (Corvus corax) Pahavaarasta löydettiin yksi pesäpaikka (reviirikartta 6). Korppi pesii tyypillisesti syrjäseuduilla harvalukuisena. Tavanomainen pesäpaikka sijaitsee keskimääräistä iäkkäämmässä havumetsässä. Kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera) Pohjukanaavan koillispuolella ja Kortevaaran lounaispuolella oli yksi elinpiiri (reviirikartta 6). Korppi pesii tyypillisesti syrjäseuduilla harvalukuisena. Tavanomainen pesäpaikka sijaitsee keskimääräistä iäkkäämmässä havumetsässä. Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) [V] Pohjukanaavan itäpuolella ja Kortevaaran lounaispuolella oli yksi reviiri (reviirikartta 6). Isokäpylintu on mäntykankailla pesivä laji. Se on Suomen erityisvastuulaji. Taviokuurna (Pinicola enucleator) [V] Pahavaarassa oli kaksi pesivää paria (reviirikartta 6). Taviokuurna pesii Pohjois-Suomessa havupuumetsissä. Se on Suomen erityisvastuulaji. Pohjansirkku (Emberiza rustica) [VU] Elinpiirejä löydettiin 11 paikasta (reviirikartta 6). Pohjansirkun pesimäkanta painottuu pohjoiseen Suomeen. Se suosii elinpiireinään erityisesti rämeiden reunavyöhykkeitä. Pohjansirkku on taantunut hyvin voimakkaasti viime vuosina. Se on valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut (VU). 17

18 Reviirikartta 1. Laulujoutsenen (3 paria), tavin (6 pr), tukkasotkan (2 pr), telkän (5 pr) ja pyyn (3 pr) reviirit. Laulujoutsen Tavi Telkkä Pyy Tukkasotka 18

19 Reviirikartta 2. Riekon (17 paria), teeren (20 pr), metson (6 pr), kurjen (7 pr) ja kapustarinnan (1 pr) reviirit. Riekko Teeri Kurki Kapustarinta Metso 19

20 Reviirikartta 3. Pikkukuovin (1 pari), mustaviklon (2 pr), valkoviklon (9 pr), liron (23 pr) ja käen (6 pr) reviirit. Pikkukuovi Mustaviklo Liro Käki Valkoviklo 20

21 Reviirikartta 4. Hiiripöllön (3 paria), varpuspöllön (2 pr), suopöllön (1 pr), helmipöllön (4 pr) ja palokärjen (5 pr) reviirit. Hiiripöllö Varpuspöllö Helmipöllö Palokärki Suopöllö 21

22 Reviirikartta 5. Niittykirvisen (10 paria), keltavästäräkin (20 pr), leppälinnun (24 pr), isolepinkäisen (1 pr) ja kuukkelin (3 pr) reviirit. Niittykirvinen Keltavästäräkki Isolepinkäinen Kuukkeli Leppälintu 22

23 Reviirikartta 6. Korpin (1 pari), kirjosiipikäpylinnun (2 pr), isokäpylinnun (2 pr), taviokuurnan (2 pr) ja pohjansirkun (11 pr) reviirit. Korppi Kirjosiipikäpylintu Taviokuurna Pohjansirkku Isokäpylintu 23

24 KIRJALLISUUS Ahlman, S. 2015a: Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston metsojen soidinpaikkaselvitys Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2015b: Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lumijälkilaskennat Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2015c: Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston viitasammakkoselvitys Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2015d: Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2015e: Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lepakkoselvitys Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2015f: Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lintujen kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2015f: Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston 110 kv voimajohdon pesimälinnustoselvitys Ahlman Group Oy. Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Korpimäki, E. 1984: Population dynamics of birds of prey in relation to flunctuations in small mammal populations in western Finland. Ann. Zool. Fennici 21: Rajasärkkä, A. 2005: Linjalaskenta. Eripainos monisteesta: Rytkönen, S., Leppäjärvi, M., Rajasärkkä, A., Siekkinen, J., Várkonyi, G. & Vä äki, P. 2005: Maaeläimistön tuntemus ja ekologia. Biologian laitoksen monisteita 1/2005. Oulun yliopisto. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. 24

25 Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöministeriö a) lintudirektiivin I-liitteen mukaiset lajit 25

26 liite 1. Linjalaskentatulokset. Laji Pääsarka Apusarka Tutkimussarka Pääsarkatiheys Tutkimussarkatiheys Parimäärä y-korjauskertoimella Riekko 1-1 1,19 0,62 0,62 Teeri ,19 0,62 0,62 Metso ,19 1,70 1,26 Kurki ,04 0,04 Kapustarinta ,15 0,15 Taivaanvuohi ,19 0,32 0,24 Liro ,19 2,63 2,63 Käki ,10 0,07 Hiiripöllö ,43 0,43 Metsäkirvinen ,80 2,80 Niittykirvinen ,56 3,54 3,54 Keltavästäräkki ,19 2,16 2,16 Rautiainen ,22 0,16 Punarinta ,51 0,38 Leppälintu ,37 1,96 1,45 Mustarastas ,30 0,30 Laulurastas ,19 2,76 2,05 Punakylkirastas ,37 3,07 3,07 Kulorastas ,52 0,39 Tiltaltti ,18 0,13 Pajulintu ,75 8,79 6,52 Hippiäinen ,42 0,31 Harmaasieppo ,60 1,60 Hömötiainen ,37 2,78 2,06 Talitiainen ,19 0,97 0,72 Kuukkeli ,51 0,38 Peippo ,19 8,20 6,08 Järripeippo ,75 7,02 7,02 Vihervarpunen ,56 1,70 1,70 Urpiainen ,37 1,33 0,99 Kirjosiipikäpylintu ,22 0,22 Pikkukäpylintu ,31 0,31 Käpylintulaji ,20 0,15 Pohjansirkku ,19 1,44 1,44 Yhteensä ,98 60,10 51,96 26

27 liite 2. Linjalaskentojen linjakohtaiset havainnot. Linja 1 (eteläinen) Laji 4,8 km Pääsarka Apusarka Linja 2 (pohjoinen) Laji 5,4 km Pääsarka Apusarka Riekko 1 - Teeri 1 1 Metso 1 - Kurki - 1 Taivaanvuohi - 1 Kapustarinta - 1 Liro - 6 Taivaanvuohi 1 1 Käki - 1 Liro 1 6 Metsäkirvinen - 5 Käki - 1 Leppälintu 1 4 Metsäkirvinen - 6 Mustarastas - 1 Niittykirvinen 1 8 Laulurastas 1 6 Keltavästäräkki 1 5 Punakylkirastas - 3 Rautiainen - 1 Kulorastas - 2 Punarinta - 1 Pajulintu - 7 Leppälintu 1 2 Hömötiainen 2 4 Laulurastas - 5 Talitiainen 1 1 Punakylkirastas - 5 Peippo - 20 Kulorastas - 1 Järripeippo 1 6 Pajulintu 2 21 Vihervarpunen 3 2 Harmaasieppo - 1 Urpiainen 2 5 Hömötiainen - 1 Pikkukäpylintu - 1 Talitiainen - 1 Peippo 1 8 Järripeippo 2 13 Urpiainen - 1 Kirjosiipikäpylintu - 1 Pohjansirkku 1 1 Yhteensä Yhteensä

28 Linja 3 (luode) Laji 6,7 km Pääsarka Apusarka Metso - 1 Liro - 2 Käki - 1 Hiiripöllö - 1 Metsäkirvinen - 6 Niittykirvinen 2 1 Punarinta - 1 Leppälintu - 5 Laulurastas - 6 Punakylkirastas 2 5 Kulorastas - 1 Tiltaltti - 1 Pajulintu 2 16 Hippiäinen - 1 Harmaasieppo - 2 Kuukkeli - 1 Peippo - 7 Järripeippo 1 14 Vihervarpunen - 4 Käpylintulaji - 3 Pohjansirkku - 1 Yhteensä

29 LIITE 3. Pistelaskentojen paikkakohtaiset (kuva 2) havainnot. Piste 1 (20.6.) Alle 50m Yli 50m Piste 7 (19.6.) Alle 50m Yli 50m Punakylkirastas - 1Ä Liro - 1Ä Pajulintu - 2Ä Leppälintu - 1Ä Korppi - 1ä Laulurastas - 1Ä Peippo - 1Ä Pajulintu 2var 1Ä Taviokuurna - 2Ä Peippo - 1Ä Piste 2 (18.6.) Alle 50m Yli 50m Järripeippo 1var - Metsäkirvinen 1Ä Urpiainen 1var - Pajulintu - 1Ä Pohjansirkku - 1Ä Peippo - 2Ä Piste 8 (19.6.) Alle 50m Yli 50m Järripeippo - 1Ä Metsäkirvinen - 2Ä Urpiainen - 1ä Pajulintu - 1Ä Piste 3 (20.6.) Alle 50m Yli 50m Hömötiainen - 2Ä Leppälintu - 1Ä Peippo - 1Ä Pajulintu - 1Ä Viherpeippo - 1ä Peippo - 1Ä Vihervarpunen - 1ä Järripeippo - 2Ä Piste 9 (19.6.) Alle 50 m Yli 50 m Urpiainen - 1Ä Liro - 1Ä Piste 4 (18.6.) Alle 50m Yli 50m Laulurastas - 1Ä Pajulintu - 1Ä Pajulintu - 1Ä Peippo - 3Ä Peippo - 1Ä, 1ä Järripeippo - 1Ä Järripeippo - 1Ä Piste 5 (19.6.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 10 (19.6.) Alle 50m Yli 50m Metso - 1/p Kurki - 1ä Kurki - 1Ä Leppälintu - 1Ä Käki - 1Ä Laulurastas - 1Ä Pajulintu - 2Ä Pajulintu - 1Ä Peippo - 1Ä Peippo - 1ä Piste 6 (19.6.) Alle 50m Yli 50m Piste 11 (19.6.) Alle 50m Yli 50m Metsäkirvinen - 3Ä Leppälintu 1Ä - Leppälintu - 1Ä Laulurastas - 1Ä Pajulintu - 1Ä Punakylkirastas - 1Ä Peippo - 1Ä Pajulintu - 1Ä Järripeippo - 1Ä Hömötiainen 1Ä - Talitiainen - 1Ä Peippo - 1ä Selitteet: Ä = laulava, ä = ääntelevä, var = varoitteleva, p = paikallinen, 1/ = koiras, /1 = naaras. 29

30 Piste 12 (20.6.) Alle 50m Yli 50m Piste 15 (19.6.) Alle 50 m Yli 50 m Kurki - 1Ä Liro - 1var Laulurastas - 1Ä Metsäkirvinen - 1Ä Kulorastas - 1Ä Laulurastas - 1Ä Pajulintu - 1Ä Pajulintu - 1Ä Hömötiainen - 1ä Peippo - 1Ä, 1ä Peippo - 1Ä Piste 16 (20.6.) Alle 50m Yli 50m Järripeippo - 1Ä Käki - 1Ä Vihervarpunen - 1ä Metsäkirvinen - 1Ä Urpiainen - 1ä Laulurastas - 2Ä Pikkukäpylintu - 2p Punakylkirastas - 1Ä Piste 13 (20.6.) Alle 50m Yli 50m Pajulintu - 3Ä Liro - 1Ä Urpiainen - 1ä Metsäkirvinen - 1Ä Piste 17 (20.6.) Alle 50m Yli 50m Leppälintu - 1Ä Metsäkirvinen - 1Ä Laulurastas - 1Ä Laulurastas - 1Ä Pajulintu - 1Ä Pajulintu - 1Ä Peippo - 2Ä Peippo - 1Ä Järripeippo - 1Ä Järripeippo - 1Ä Vihervarpunen - 1ä Urpiainen - 1ä Piste 14 (18.6.) Alle 50m Yli 50m Punarinta - 1Ä Pajulintu - 1Ä Peippo - 1Ä, 1ä 30

31 31