Herrankukkaron asemakaava

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNKI Herrankukkaron asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P23098P001

2

3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (16) Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Suunnittelualue Suunnittelun lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaava/ Turun seudun kehyskunnat Airismaa-Aasla osayleiskaavan laajennus ja tarkistus (herrankukkaron alue) Rantaosayleiskaava Ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Tavoitteet Naantalin kaupungin asettamat tavoitteet työlle Viranomaisten asettamat tavoitteet työlle Muiden osallisten tavoitteet Arvioitavat vaikutukset Laaditut ja laadittavat selvitykset Osalliset Kaavatyön vaiheet, arvioitu aikataulu ja osallistuminen kannen kuva: A.Sippola FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy/ FCG Arkkitehdit Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Arkkitehdit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (16) 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville kaavan vireille tulosta ilmoittamisen yhteydessä. Osalliset voivat lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan mitä on suunnitteilla ja missä, ketkä ovat kaavatyön osalliset, milloin ja miten alueen suunnitteluun voi vaikuttaa, arvioitu aikataulu, suunnittelutyön lähtökohdat, tavoitteet ja työn aikana tehtävät selvitykset sekä vaikutusten arvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa työn edetessä. 2 Suunnittelualue Asemakaava laaditaan Rymättylän alueelle Airismaan saaren pohjoisosaan Kirveenraumansalmen rannalle. Suunnittelualueelta on matkaa Rymättylän taajamakeskukseen noin 5 km ja Naantalin kaupunkikeskukseen noin 25 km. Alueen pinta-ala on noin 5 ha. Alueella toimii matkailualan yritys, joka harjoittaa yrityksille suunnattua kokous-, majoitus- ja harrastetoimintaa. Alueelle on rakennettu yritystoiminnan edellyttämiä edustustiloja, sauna- ja majoitusrakennuksia yhteensä 21 kpl (kerrosala 1206k-m2) sekä 18 kpl rakennelmia ja katoksia, joista pieni osa tulee purettavaksi. Osa rakennuksista on rakennettu aikana ennen rakennuslupakäytäntöä. Rakennustapa alueella on perinnepuurakentaminen. Rakennukset ovat pääsääntöisesti hirsirakenteisia ja pintakäsittelemättömiä. Jotkin rakennuksista ovat maalattu rakennusperinteeseen viittaavalla väriskaalalla, esim. punaisiksi. Hirsirakennuksia on siirretty alueelle alkuperäisestä ympäristöstään.. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti suhteessa Rymättylän keskustataajamaan.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Arkkitehdit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (16) Maanomistus Herrankukkaron ydinalue koostuu tiloista 2:2. Muussa yksityisessä omistuksessa olevat alueet ovat Ossi ja Rauha Knuutilan omistama tila 2:60 Pirunsuu ja Juhani ja Marja- Leena Saarisen omistama tila 2:71 Kirveensilmä (suurin yksittäinen tila). Suunnittelualueeseen kuuluva vesialue on Saarlan kylän yhteisen vesiosuuskunnan omistuksessa. 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna Päätöstä tarkistettiin tavoitteiden sisällön osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jäi voimaan. Lisäksi valtioneuvosto on päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin. Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Herrankukkaron asemakaavoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet liittyvät erityisesti seuraaviin tavoitteisiin: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Maakunnan suunnittelussa on esitettävä valtakunnallisesti tärkeät vyöhykkeet sekä kaupunki- ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaatteet. Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Arkkitehdit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 (16) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja alueita. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luontoja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Arkkitehdit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 (16) Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Saaristomerellä kiinnitetään huomiota alueen jakaantumiseen rannikko-, väli- ja ulkosaaristoon sekä niiden luonnon, kulttuuriympäristöjen ja asutuksen ominaispiirteiden säilymiseen. Samalla otetaan huomioon elinkeinoelämän ja pysyvän asutuksen tarpeet. Saaristomerellä turvataan kulttuurimaiseman kannalta merkittävien alueiden ja riittävän laajojen rakentamattomien alueiden säilyminen. 3.2 Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaava/ Turun seudun kehyskunnat Ympäristöministeriö vahvisti maakuntavaltuuston hyväksymät Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat. Kaavat muodostavat yhdessä Turun kaupunkiseudun (vahvistuspäätös ), Salon seudun ( ) maakuntakaavojen ja Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaavan ( ) kanssa Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavan. Kuva 2. Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta/ Turun seudun kehyskunnat

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Arkkitehdit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 (16) Merkintöjä maakuntakaavasta: Retkeily- ja matkailutoimintojen kohde Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät retkeily- ja matkailualueet (r 602 = Herrankukkaro) Yhdystie (Rymättylän-Rööläntie) Vesiliikenteen yhteystarve Sähköverkon yhteystarve Ohjeellinen ulkoilureitti sm 3746 Muinaisjäännöskohde/-alue Saariston rengastiehen tukeutuva kehittämisvyöhyke MAAKUNTAKAAVAMÄÄRÄYS: Koko maakuntakaava-alueella on yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden oltava vesiensuojelutavoitteita edistäviä. Vesiensuojelullisesti erityisen herkillä, kaltevilla, notkelmaisilla sekä eroosio- ja tulvaherkillä valuma-alueilla on maankäytön ja toimenpiteiden oltava vaikutuksiltaan sellaisia, joilla estetään tai vähennetään ravinteiden ja muiden haitallisten aineiden huuhtoutumista vesistöihin. Muinaismuistokohde, sm 3746, Pirunsuu (historiallisen ajan kivirakenne): Kohde sijaitsee Airismaan saaren pohjoisosassa Kirveenrauman salmen etelä-rannalla sijaitsevalla kalliolla. Paikalla on viisi ryssänuunia, jotka sijaitsevat Pirunsuun solan pohjois- ja eteläreunalla itään viettävällä kalliolla. Uuneista kaksi sijoittuu solan pohjoispuolelle ja kolme sen eteläpuolelle. Ensin mainitut sijaitsevat lähekkäin toisiaan, joitain metrejä Herrankukkaron tienmutkasta solaan erkanevaa polkua pitkin. Eteläpuolella olevista uuneista yksi sijaitsee kapeahkon kallioharjanteen takana ja toinen siitä eteläkaakkoon, kolmas ylempänä kalliolla. Uunit ovat aikoinaan hajonneet, mutta niiden rakenne on vielä havaittavissa. Uunien pituus on 3-4 m. Kahden uunin kiviä on liikuteltu, ehkä lisäämällä niihin kiviä. (Lähde: Varsinais-Suomen liitto, Luettelo muinaisjäännöskohteista (maakuntakaavaehdotuksen liitetaulukko.)

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Arkkitehdit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 (16) 3.3 Airismaa-Aasla osayleiskaavan laajennus ja tarkistus (herrankukkaron alue) Kaavakartta Kuva 3: Ote Airismaa-Aasla osayleiskaavakartasta (KV:n hyväksyntä ). Merkintöjen selitykset RM-1 MATKAILUPALVELUJEN ALUE. Rakentamisen enimmäiskerroslukumääräksi on osoitettu kaksi (II), jotta rakennusten sijoittelu haasteelliseen maastoon olisi helpompaa ja rakentamista sijoiteltua tiiviimmäksi. Yhtä kerrosta korkeamman rakentamisen salliminen mahdollistaa maisemaan

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Arkkitehdit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7 (16) paremmin sopeutuvan rinnerakentamisen. Pelkästään yhteen tasoon rakentaminen aiheuttaisi paineita maaston muokkaamiselle sopivien rakennuspaikkojen toteuttamiselle. Rakennusoikeudeksi on osoitettu yhteensä enintään kerrosalaneliömetriä, joka on merkinnässä tarkemmin eritelty eri käyttötarkoituksille, toiminnan jatkamiseksi nykyisessä laajuudessaan. Rakennusoikeuden kasvattaminen alueen nykyisestä määrästä on perusteltua rakennuslainsäädännön sekä rakentamisnormien mukaisen, turvallisen ja viihtyisän ympäristön luomiseksi. Alueelle saa sijoittaa enintään 60 autopaikkaa henkilöautoille. Tällä rajoitetaan alueen toiminnan aiheuttaman liikennöinnin määrän kasvua. Alueen rantapuusto vaaditaan yleismääräyksissä säilytettäväksi ja rakentamista on ohjattu yleismääräyksin. RA 1 LOMA-ASUNTOALUE. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden korkeintaan kaksiasuntoisen lomarakennuksen. Alueen tavoitteellinen enimmäisrakennusoikeus on 200 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku II. RM 4 MATKAILUPALVELUJEN ALUE. Matkailupalvelujen alue (RM) on osoitettu alemmas rinnettä, jolloin maaston herkät lakialueet jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Alueelle sallitaan enintään neljä rakennuspaikkaa. Rakentamiselle on annettu yleismääräyksissä rajoitteita. M Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Maa- ja metsätalousaluetta (M) on osoitettu alueen kaakkoisosaan, jolla on suoritettu hakkuita. Alueella ei ole rakennusoikeutta alle 150 metrin etäisyydellä rantaviivasta.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Arkkitehdit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8 (16) Alueen rantapuusto vaaditaan yleismääräyksissä säilytettäväksi ja rakentamiselle on annettu määräyksiä. MY MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄ- RISTÖARVOJA. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja merkinnällä halutaan suojella alueen luontoarvoja sekä puusto, joka toisaalta luo paikallista omaleimaisuutta alueen matkailutoiminnalle, mutta suojelee myös ympäristöä liiketoiminnan ääniltä sekä toimii näkösuojana. VARASTOINTIALUE Alueen poikki kulkevan yksityistien varteen on merkitty varastointialue, joka tulee pitää näkösuojattuna ja jonka tulee sopeutua ulkoilmeeltään ympäristöönsä. Alueella on jo kyseistä toimintaa ja merkinnällä halutaan estää siitä aiheutuvat visuaaliset haitat. Alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään asemakaavoituksella. Osayleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen kyseinen varastointialue on päädytty osoittamaan kohdemerkinnällä, sillä kohteen pienuudesta johtuen aluevaraus (sähkölinjan merkinnän vieressä) merkintätapana ei olisi piirustusteknisesti tarkoituksenmukainen.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Arkkitehdit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9 (16) LIIKENNEALUEET Alueen länsilaidalla on yhdystie. Alueen sisällä jo olemassa oleva tie on merkitty yksityistienä, josta haarautuu kaksi ohjeellista tieyhteyttä loma-asuntojen alueelle (RA) ja matkailupalveluiden alueelle (RM). Maantien 1890 varteen osoitetaan uusi kevyen liikenteen yhteystarve. LS-1 Yksityinen satama-alue (LS-1). Satama-alueelle saa rakentaa huoltotiloja enintään yhteensä 120 k-m². Alue on jo osittain rakentunut. Alueen rantapuusto vaaditaan yleismääräyksissä säilytettäväksi ja rakentamiselle on annettu määräyksiä. SÄHKÖLINJAT Alueella oleva sähkölinja on merkitty kaavakarttaan. SUOJELUKOHTEET Alueelle on osoitettu luonnonsuojelukohde (SL) ja muinaismuistokohde (SM). Alueet sijaitsevat maa- ja metsätalousalueella, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). MUUT MERKINNÄT Sekä matkailupalveluiden alue (RM) ja loma-asuntoalue (RA) liikenneyhteyksineen sekä yksityinen satama-alue on merkitty asemakaavoitettavaksi tarkoitetuksi alueeksi. Alueen tarkempi toteutuminen ja rakentamisen yksityiskohtaisempi ohjaus tutkitaan asemakaavoituksella.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Arkkitehdit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10 (16) Kaavassa on yleismääräykset jätehuollon järjestämisestä, vesihuollon ja yleisten alueiden toteuttamisesta ja kunnossapidosta ja katualueiden toteuttamisesta, hoidosta ja kunnossapidosta: Alueen vesihuollon järjestämisestä ja yleisten alueiden toteuttamisesta ja kunnossapidosta ovat vastuussa kiinteistön omistajat. Katualueiden toteuttamisesta, hoidosta ja kunnossapidosta ovat vastuussa kiinteistön omistajat siten kuin laki yksityisistä teistä määrää. Jätehuolto tulee hoitaa kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. 3.4 Rantaosayleiskaava Suunnittelualueen ympärillä on voimassa Airismaa-Aaslan rantaosayleiskaava. Suunnittelualueesta vesialuetta kuuluu Airismaa- Aaslan rantaosayleiskaavan alueeseen, siltä osin kaavatyössä on kyse Airismaa-Aaslan osayleiskaavan tarkistuksesta. Kuva 3. Ote Airismaa-Aaslan rantaosayleiskaavasta/ Rymättylän eteläisen saariston osayleiskaavan, Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan ja Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan II sekä läntisen saariston osayleiskaavan yhdistelmästä. Suunnittelualueen sijainti osoitettu punaisella ympyrällä.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Arkkitehdit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11 (16) 3.5 Ranta-asemakaava Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Rymättylän kunnanvaltuusto hyväksyi alueelle ranta-asemakaavan Turun hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen Asemakaavoitus käynnistettiin uudelleen ja Rymättylän kunnanvaltuusto hyväksyi alueelle asemakaavan Turun hallinto-oikeus kumosi päätöksellään asemakaavan ja Korkein hallinto-oikeus pysytti tämän päätöksen voimassa (KHO ). 3.6 Rakennusjärjestys Rymättylän kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty (voimaantulo ). 4 Tavoitteet 4.1 Naantalin kaupungin asettamat tavoitteet työlle Naantalin saaristo-ohjelma Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin historian toisen saaristoohjelman. Sen tarkoituksena on luoda yhteinen näkemys saaristoalueiden kehittämiseksi elinvoimaiseksi osaksi Naantalin kaupunkia. Saaristo-ohjelmaan kuuluvat Naantalin nykyisen asetuksen mukaiset saaristo-osat, eli Livonsaari, Lempisaari, Merimasku, Rymättylä ja Velkua. Saaristo-ohjelmassa määritellään Naantalin kaupungin visiosta johdettu tavoitetila: Naantalin kaupungin elinvoimainen ja kehittyvä saaristoalue on osa ainutlaatuista Turun saaristoa. Se on kansainvälisesti tunnettu matkailualue. Yhteistyö muiden saaristoalueiden kanssa on aktiivista. Saaristomme on turvallinen, luonnonläheinen ja viihtyisä asuin-, työ-, yritystoiminta ja vapaa-ajan ympäristö. Siellä on toimivat lähipalvelut ja liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Saaristokulttuuri elää alueella arvostettuna ja saariston asukkailla on vahva yhteisöllinen saaristoidentiteetti. Yhteisöllisyyttä, omaleimaisuutta ja innovatiivisuutta tuetaan. Saaristoluontoa vaalitaan ja aluetta kehitetään kestävän kehityksen mukaisesti. Saaristo-ohjelman yleisistä tavoitteista nostetuista, valtuustokauden , painopisteistä erityisesti Herrankukkaron aluetta koskevat seuraavat: Ympäristö, luonto ja kulttuuri: Saaristoluonnon vaaliminen ja alueen kehittäminen kestävästi palvelemaan alkutuotantoa, saaristomatkailua ja asumista

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Arkkitehdit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12 (16) Naantalin tulee tehokkaasti ja myös paikallisesti edistää ravinnekuormituksen vähentämistä Saariston vesihuollon kehittäminen Elinkeinot ja työpaikat: saaristomatkailun pitkäjänteinen kehittäminen, alueellinen yhteistyö Lähiruuan käytön edistäminen Muut tavoitteet Kaupungin tavoitteena on saariston elinkeinotoiminnan tukeminen ja rengastien matkailun edistäminen. Kaupungin vesihuoltolaitoksen strategisen linjauksen mukaisesti kaava-aluetta ei ole tarkoitus ottaa mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen, vaikka alueelle laadittaisiin asemakaava. Myös kaava-alueen sisäiset ajoyhteydet ovat yksityisiä teitä, joiden kunnossapidosta, toteutuksesta ja hoidosta yksityiset kiinteistön omistajat vastaavat. 4.2 Viranomaisten asettamat tavoitteet työlle Maakuntakaava Herrankukkaron asemakaavan tulee toteuttaa Varsinais-Suomen maakuntakaavan (Turun seudun kehyskunnat) tavoitteita, joita ovat Saariston rengastiehen tukeutuva kehittämisvyöhyke ja Herrankukkaron valtakunnallisesti /maakunnallisesti /seudullisesti merkittävä retkeily-/matkailutoimintojen alue/kohde. Maakuntakaavaselostuksen mukaisesti Saariston rengastien merkintä käsittää laajasti nähtynä koko rengastien ja siihen tukeutuvan matkailun kehittämisen. Vyöhykettä kehitetään rengastiehen tukeutuvaan matkailuun perustuen. Suunnitelmien ja toimenpiteiden tulee olla pitkäjänteisiä, ympärivuotisia matkailu- ja muita elinkeinoja edistäviä. Suunnittelussa on varauduttava vyöhykkeen matkailutoimintojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti hallittavaan kasvuun. Maakuntakaavaselostuksen mukaisesti alueella tehtävän suunnittelun ja muiden toimenpiteiden tulee olla matkailua, virkistystä ja vapaa-ajanpalveluita turvaavia ja tukevia ja aktiivisesti kehittäviä. Lisäksi Kirveenrauman salmeen on osoitettu olemassa oleva veneväylä ja siihen liittyen vesiliikenteen yhteystarve sillan kohdalle. Airismaa-Aaslan osayleiskaavatyön yhteydessä esiin tulleet tavoitteet Viranomaiset pitivät Airismaa-Aasla osayleiskaavaa (Herrankukkaron alue) varten laadittuja selvityksiä ja kaavan vaikutusten arviointia riittävänä. ELY-keskus kuitenkin korosti, että kun on kyseessä suppea suunnittelualue, ei saa jättää yleiskaavatason vaikutuksia arvioimatta. Kaavan suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja elinkeinoelämän tarpeita ja matkailutoimintojen suuntaamiselle asetettuja valtakunnallisia tavoitteita on syytä korostaa. Meluvaikutukset olivat esillä viranomaisneuvottelussakin. Melu koetaan erityisen haitallisena muuten hiljaisena pidetyssä saariston luonnonympäristössä. Viranomaiset korostivat matkailun merkitystä saariston elinkeinotoiminnan kannalta.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Arkkitehdit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13 (16) 4.3 Muiden osallisten tavoitteet Osayleiskaavatyön alussa marraskuussa 2010 järjestetyssä työpajassa myös muut osalliset, lähinnä lähialueen asukkaat, saivat esittää tavoitteita kaavoitustyölle. Osalliset toivoivat jatkotyössä mm. rakentamisen painottuvan enemmän länteen (Sattirauman puolelle) ja toisaalta kauemmas rannasta (lähemmäs tietä). Myös rakentamisen määrän vähentäminen alustaviin luonnoksiin nähden ja rakennusten mataluus koettiin tärkeinä selkeän varasto/huoltorakennuksen toteuttamisen lisäksi. Asioita, joihin ei yleiskaavoituksessa voida vaikuttaa, mutta jotka tulee huomioida jatkosuunnittelussa eli asemakaavoituksessa, olivat: o o o o o o o parkkipaikoituksen tarkempi jäsentely, RM4-rakennuksien sijoittaminen samoin kuin muutkin rakennukset, luonnossa liikkumisen ohjaaminen poluille, merelle näkyvien rakennusten väritys maisemaan sopivaksi, nuotioalueen sijoittaminen rannalta sisämaahan, laiturialueilla oleskelun kieltäminen ja saunan sijoittaminen kauemmas rannasta. Suunnittelualueen lähistön loma-asukkaat kokevat matkailutoiminnasta aiheutuvan häiritsevää melua asuinympäristöönsä. Työssä laadittiin meluselvitys, johon sisällytettiin melumittauksia ja melumallinnus. Mallinnusta täydennettiin vielä syksyllä 2011 kaavaehdotuksesta saadun palautteen vuoksi. Kaavaehdotuksesta saatiin yksi muistutus, jossa oli useita allekirjoittajia. Muistutuksen tehneille, suunnittelualueen maanomistajille ja vesialueen osakkaille järjestettiin osallistilaisuus , jossa muistutuksen asioita käytiin läpi keskustellen. Tilaisuuden perusteella kaavan vaikutusten arviointia täydennettiin. Osayleiskaava hyväksyttiin Naantalin kaupunginvaltuustossa Hyväksytystä kaavasta tehdyt valitukset kumottiin Turun hallinto-oikeuden päätöksessä Arvioitavat vaikutukset Asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vaikutusten arviointi. Asemakaavaa laadittaessa selvitetään tarpeellisessa määrin suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, yhdyskuntataloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset kulttuuriympäristöön sekä muut vaikutukset. Vaikutuksia arvioidaan koko suunnitteluprosessin ajan. Vaikutusten arvioinnin tavoitteena on haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja myönteisten vaikutusten vahvistaminen. Tarvittaessa esitetään, miten haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä tai lieventää. Vaikutusten arviointi perustuu asiantuntija-arvioon, jossa käytetään hyväksi suunnitelmaluonnoksia, havainnekuvia, olemassa olevia aluetta koskevia suunnitelmia ja inventointeja sekä kaavoitusta varten laadittuja tai laadittavia luonto-, maisema-, liikenne- ja meluselvityksiä.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Arkkitehdit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14 (16) 5.1 Laaditut ja laadittavat selvitykset 6 Osalliset Airismaa-Aaslan osayleiskaavoituksen yhteydessä laadittiin aluetta koskeva maisemaselvitys ja liikenneselvitys sekä suunnittelualuetta ja sen lähiympäristöä koskeva meluselvitys ja melumallinnus. Luontoselvityksen osalta tukeuduttiiin aiemmin Herrankukkaron asema-kaavaa varten laadittuun selvitykseen, jota täydennettiin kesällä 2015 liitoorava-, lepakko- ja viitasammakkoselvityksellä. Kaavaehdotuksen yhteydessä meluselvitystä täydennettiin vielä yhdellä mallinnuksella, jossa melulähde sijoitettiin idemmäksi suunnittelualueella. Naantalin Herrankukkaron lepakko-, liito-orava- ja viitasammakkoselvitys 2015, Tmi Vespertilio. Varsinais-Suomen maakuntamuseo (Kaisa Lehtonen) tarkisti kaava-alueella elokuussa 2015 ns. ryssänuuneista uudet GPS-koordinaatit. Suunnittelukeskus Oy /FM Marja Nuottajärvi (2006): Herrankukkaron asemakaavaalueen luontoselvitys. FCG Finnish Consulting Group Oy /MARK Riikka Ger (2010): Airismaa-Aasla maisemaselvitys. FCG Finnish Consulting Group Oy /Marjo Sairanen (2011): Airismaa-Aasla osayleiskaavan laajennuksen meluselvitys. FCG Finnish Consulting Group Oy /Mari Moilanen (2010): Airismaa-Aasla osayleiskaavan laajennuksen liikenneselvitys. Pohjakartta: Kaavan pohjakartta, pohja- ja käyräaineistot (tarkistettu syksy 2014) Kiinteistöraja-aineisto Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osalliset: maa- ja vesialueiden omistajat kuntalaiset alueen ja kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat paikalliset yhdistykset Turun Seutukunnan Kehittämiskeskus Viranomaiset: Naantalin kaupungin ao. hallintokunnat Varsinais-Suomen ELY-keskus Liikenne ja infrastruktuuri Ympäristö ja luonnonvarat Varsinais-Suomen liitto Museovirasto Varsinais-Suomen maakuntamuseo Liikennevirasto Aluepelastuslaitos Lounais-Suomen metsäkeskus

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Arkkitehdit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15 (16) 7 Kaavatyön vaiheet, arvioitu aikataulu ja osallistuminen Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista yleiskaavan laatimisprosessia. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävillä olon aikana kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. Osayleiskaavoituksen käynnistämisestä, osallistumis- ja arviointisuunnitelman, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta ilmoitetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla (kaupungintalon 1. krs, Käsityöläiskatu 2), paikallislehdissä (Turun Sanomissa, Rannikkoseudussa ja Kaupunkiuutisissa) ja kaupungin www-sivuilla: > Palvelut > Kaavoitus ja mittaus > Kaavoitus > Vireillä olevat kaavat > Asemakaavat > Herrankukkaron asemakaava Kaupunginvaltuuston kaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen. Herrankukkaron asemakaavan vaiheet, alustava arvioitu aikataulu ja osallistuminen: Vireille tulo 06-12/2014 Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitetaan kuulutuksella Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Valmisteluvaihe 01/ /2015 Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan kuulutuksella Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaluonnos esitellään yleisötilaisuudessa Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä kaavaluonnoksesta Viranomaisilta pyydetään alustavat lausunnot Mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet Kaavaehdotus 06-10/2015 Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan kuulutuksella Kaavaehdotus nähtävillä Kaavaehdotus esitellään yleisötilaisuudessa Osallisilla on mahdollisuus antaa muistutuksensa kaavaehdotuksesta Viranomaisilta pyydetään lausunnot Muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet Viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa Kaavan hyväksyminen 11-12/2015 Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyy Manner-Naantalin osayleiskaavan

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Arkkitehdit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16 (16) Yhteystiedot Lisätietoja Herrankukkaron asemakaavoitukseen liittyvistä asioista: Naantalin kaupunki Kirsti Junttila kaupunginarkkitehti p kirsti.junttila(a)naantali.fi Eeva Rytkölä suunnitteluavustaja p eeva.rytkola(a)naantali.fi Käsityöläiskatu Naantali > Palvelut > Kaavoitus ja mittaus > Kaavoitus > Vireillä olevat kaavat > Asemakaavat > Herrankukkaron asemakaava Kaavaa laativa konsultti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy FCG Arkkitehdit Arja Sippola kaupunkikehitysjohtaja p arja.sippola(a)fcg.fi Osmontie 34, PL Helsinki

21 LOPPURAPORTTI Naantalin Herrankukkaron lepakko-, liito-orava- ja viitasammakkoselvitys 2015 TMI VESPERTILIO Aura 2015

22 NAANTALIN HERRANKUKKARON LUONTOSELVITYKSEN JATKOTYÖ Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat ja ilmakuvat: Kirjoittaja: Herrankukkaron pihapiiriä Tmi Vespertilio Tmi Vespertilio Maanmittauslaitos Ville Vasko TMI VESPERTILIO

23 NAANTALIN HERRANKUKKARON LUONTOSELVITYKSEN JATKOTYÖ Sisällysluettelo Johdanto... 3 Menetelmät... 4 Liito-orava... 4 Viitasammakko... 4 Lepakot... 4 Tulokset ja niiden tarkastelu... 6 Liito-orava... 6 Viitasammakko... 6 Lepakot... 6 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset... 8 Kirjallisuus... 8 TMI VESPERTILIO

24 NAANTALIN HERRANKUKKARON LUONTOSELVITYKSEN JATKOTYÖ Johdanto Naantalin Herrankukkaron alueelle ollaan laatimassa asemakaavaa. Työtä ohjaa Airismaa-Aaslan osayleiskaava, joka on lainvoimainen. Selvitysalue sijoittuu Naantalin kaupungin (ent. Rymättylän kunnan) Airismaan saaren rantaan. Aluetta rajaavat pohjoisessa ja idässä meri, etelässä viljellyt pellot ja lännessä Luotojentie. Selvitysalueella sijaitsee kokous- ja virkistyspalveluja tarjoava matkailuyritys Herrankukkaro, joka on rakentunut vanhan kalastajatilan ympärille. Muutoin selvitysalue on itäosan mökkitonttia lukuun ottamatta rakentamatonta kalliomännikköä sekä kuivaa/kuivahkoa kangasta ja pieneltä osin tuoretta mustikkatyypin kangasta. Alueelle on vuonna 2006 tehty luontoselvitys (Marja Nuottajärvi, FCG), joka liittyi Airismaa-Aaslan osayleiskaavan laatimiseen. Selvityksessä alueella ei todettu olevan luonnonsuojelulisesti erityisen arvokkaita kohteita. Tämä jatkotyö kohdistuu asemakaavan laatimiseen ja sen tavoitteena on alueella mahdollisesti esiintyvien EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymispaikkojen sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkojen rajaaminen. Selvityksen kohdelajeja ovat lepakot, liito-orava ja viitasammakko. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan näiden luontodirektiivissä tarkoitettujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Lepakoiden osalta selvitetään myös niille tärkeät ruokailualueet, jotka on EUROBATS-sopimuksessa suositeltu säästettävän. Tulosten perusteella annetaan suosituksia direktiivilajien huomioon ottamiseksi asemakaavoituksessa. Selvityksen maastotöistä ja raportoinnista on vastannut lepakoihin erikoistunut biologi, FM Ville Vasko. TMI VESPERTILIO

25 NAANTALIN HERRANKUKKARON LUONTOSELVITYKSEN JATKOTYÖ Menetelmät Liito-orava Liito-oravakartoitus tehtiin klo 10-13:30. Selvitettävän alueen puustoiset osat käytiin tarkkaan läpi tutkien varttuneempien puiden, erityisesti lehtipuiden ja kuusten tyviä etsien mahdollisia liito-oravan ulosteita ja virtsajälkiä. Alkukevät on parasta aikaa liito-oravien kartoitukseen, koska lajilla on tällöin paritteluaika ja ne liikkuvat aktiivisesti jättäen merkkejä eri puolille reviiriään. Viitasammakko Viitasammakkokartoitus tehtiin klo 21:15-23:50. Alueella liikuttiin kävellen, seuraten rantaviivaa ja kuunnellen mahdollista viitasammakon soidinpulputusta. Muita mahdollisia sopivia vesistöjä viitasammakon elinpaikoiksi ei merenrannan lisäksi alueella ollut. Kartoitusillaksi valittiin tyyni ja kevään viileys huomioiden mahdollisimman lämmin ilta, jotta sammakot olisivat aktiivisia ja niiden ääni kuuluisi. Lepakot Lepakot käyttävät eri alueita saalistusalueinaan kesän eri ajankohtina. Tästä johtuen kartoitettava alue on inventoitava useaan kertaan. Käynnit tehtiin Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suosituksen mukaisesti alku-, keski- ja loppukesällä. Kartoitusillat olivat 1.6., 7.7. ja 8.8. Kartoitusreitit suunniteltiin liito-orava- ja viitasammakkokartoitusten yhteydessä. Kartoituksen ulkopuolelle jätettiin ainoastaan alueen eteläreunan hakattu alue. Lepakoiden tärkeitä ruokailualueita ei koskaan ole hakkuuaukoilla, vaikka yksittäisiä pohjanlepakoita niillä voikin ruokailla tietöissä olosuhteissa. Kartoitusten aloitusajankohta oli noin 30 minuuttia auringonlaskun jälkeen, valo-olosuhteista riippuen, ja kartoitus jatkui aamusarastukseen asti (ei elokuussa), jolloin valoisuus päätti kartoitustyön. Alueen pienestä koosta johtuen se ehdittiin kiertää kattavasti useaan kertaan yön aikana. Samoista lepakkoyksilöistä saatettiin siten tehdä useampi havainto eri puolilla aluetta. Lepakoita havainnoitiin ultraäänidetektorin avulla, liikkuen kävellen pitkin aluetta. Metsiköissä kartoitusreitit seurasivat mahdollisuuksien mukaan polkuja. Polkujen käyttö vähentää oleellisesti korkean kasvillisuuden seassa kävelemisestä aiheutuvaa häiritsevää taustamelua, helpottaa suunnistamista ja parantaa reitin toistettavuutta. Lepakoiden havainnoimiseen käytettiin Pettersson D240x- sekä Wildlife Acoustics Echo Meter Touch - detektoreja. Pohjanlepakot tunnistettiin heti havaintotilanteessa äänen päätaajuuden ja käyttäytymisen perusteella. Siippojen äänet nauhoitettiin digitaalisesti ja määritys varmistettiin jälkikäteen analysoimalla nauhoitettuja ääniä tietokoneella (Audacity-äänianalyysiohjelma). TMI VESPERTILIO

26 NAANTALIN HERRANKUKKARON LUONTOSELVITYKSEN JATKOTYÖ Kuva 1. Selvitysalueen rajaus ja lepakkokartoituksen yhteydessä kuljetut kartoitusreitit. TMI VESPERTILIO

27 NAANTALIN HERRANKUKKARON LUONTOSELVITYKSEN JATKOTYÖ Tulokset ja niiden tarkastelu Liito-orava Alueelta ei tehty havaintoja liito-oravista tai niiden oleskelusta alueella. Tulos oli odotettu, sillä liito-oravan esiintyminen saaristossa on harvinaista ja lisäksi alueen metsät ovat pääosin lajille huonosti sopivaa kalliomännikköä ja mäntykangasta. Vain pienellä osalla aluetta esiintyy tuoretta kangasta ja liito-oravan suosimaa lehtipuustoa (tervaleppää). Tulosten perusteella voidaan varmuudella todeta, ettei alueella ole liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Viitasammakko Alueelta ei tehty havaintoja viitasammakosta. Tämä oli melko odotettua, koska alueella ei ole muuta vesistöä kuin karua merenrantaa. Kartoituksen jälkeen paluumatkalla pysähdyttiin vertailun vuoksi kuuntelemaan viitasammakoita Rymättylän Leikkistenjärvellä; paikalla oli viitasammakoita äänessä erittäin aktiivisesti ja runsaasti. Tämä osoitti, että kartoitusyön olosuhteissa ei ollut mitään vikaa, vaan viitasammakko todella puuttuu Herrankukkaron lajistosta. Lepakot Silmiinpistävää oli, että alkukesän kartoituskäynnillä (1.6.) ei havaittu alueella ainoatakaan lepakkoa. Lämpötila oli kartoituksen alussa noin 10 C, joten liiallisesta kylmyydestä lepakoiden vähyys ei voinut johtua. Alkukesä tosin oli keskimäärin normaalia kylmempi, mikä saattoi vaikuttaa lepakoihin vähentäen niiden yleistä liikkuvuutta. Lepakoille on muutoinkin tyypillistä keskittyä alkukesällä ruokailemaan vain parhaiden saalistuspaikkojen kuten rehevien vesistöjen läheisyyteen; Herrankukkaron alueella ei tämän selvityksen perusteella tällaisia alkukesän ruokailupaikkoja ole. Heinäkuun käynnillä tehtiin yhteensä 7 lepakkohavaintoa, joista neljä pohjanlepakoita, kaksi viiksi/isoviiksisiippaa ja yksi pikkulepakko. Heinäkuu on lepakoiden lisääntymisaikaa, jolloin lisääntyvät naaraat kerääntyvät yhdyskuntiin synnyttämään poikasensa. Mikään Herrankukkaron alueella ei viitannut siihen, että alueella olisi yhdyskunta/lisääntymispaikka. Mikäli sellainen alueella olisi, olisi havaintomäärän pitänyt olla huomattavasti suurempi (yhdyskunnissa on tyypillisesti kymmeniä naaraita). Lepakoiden ei myöskään kertaakaan havaittu tulevan ulos mistään rakennuksesta. Alueella saattaa kuitenkin olla yksittäisten lepakkoyksilöiden (koiraiden tai lisääntymättömien naaraiden) päiväpiilopaikkoja, koska ensimmäiset saalistavat pohjanlepakot havaittiin alueella jo noin puoli tuntia auringonlaskun jälkeen. On ilmeistä, että ne tulivat jostakin lähistöllä olevasta päiväpiilosta. Elokuun käynnillä tehtiin yhteensä 15 lepakkohavaintoa, joista 10 pohjanlepakoita ja 5 viiksi/isoviiksisiippaa. Todennäköisesti osa havainnoista koski samoja yksilöitä, koska alue kierrettiin useaan kertaan ja lepakot liikkuivat alueella. Havaintomäärien lisääntyminen loppukesää kohti on tyypillistä, ja sen selittävät öiden piteneminen (lepakot alkavat liikkua laajemmalla alueella yön aikana) sekä heinäkuussa syntyneiden poikasten levittäytyminen ympäristöön. Havaituista lajeista pohjanlepakko ja viiksi/isoviiksisiippa ovat yleisiä Lounais-Suomessa. Erityisesti pohjanlepakkoa tavataan monenlaisissa puoliavoimissa ympäristöissä, niin asutuksen lähellä kuin TMI VESPERTILIO

28 NAANTALIN HERRANKUKKARON LUONTOSELVITYKSEN JATKOTYÖ metsissäkin, ja hyvänä lentäjänä se voi saapua ruokailualueelleen pitkänkin matkan päästä. Siipat sen sijaan ovat heikompia lentäjiä, ja todennäköisesti alueella havaittujen siippojen päiväpiilot ovat enintään muutaman kilometrin säteellä Herrankukkarosta. Alueella on tarjolla viiksisiippalajeille sopivaa saalistusympäristöä niin metsässä kuin alueen rakennetuissakin osissa; nämä lajit suosivat suojaisia paikkoja ja Herrankukkarossa mm. metsäpolut sekä rakennusten väliset kujat ovat niille ihanteellisia. Havaituista lajeista pikkulepakko on harvinaisin ja luokiteltu uhanalaiseksi. Alueella havaittu yksilö oli kuitenkin ohilentävä, eikä Herrankukkarossa mitä ilmeisimmin ole pikkulepakon ruokailualuetta. Jossakin Rymättylän saaristossa saattaa kuitenkin olla lajin lisääntymispaikka, koska havainto tehtiin lisääntymisaikaan heinäkuussa. Vesisiippaa ei hieman yllättäen havaittu alueella lainkaan. Lajin puuttumisen selittää todennäköisesti rannan avoimuus ja karuus; vesisiippa suosii yleensä suojaisampia ja rehevämpiä pienvesistöjä saalistuspaikkoinaan. Alueelta ei katsottu tarpeelliseksi rajata kohteita, joilla lepakot aiheuttaisivat rajoituksia maankäyttöön. Suurin osa havainnoista keskittyi alueen jo rakennettuun osaan; tänne lepakoita ilmeisesti houkuttelivat alueen valot (jotka houkuttelevat niiden ravintohyönteisiä) ilmiö on tyypillinen erityisesti loppukesällä. Toinen lepakoita houkutteleva tekijä ovat Herrankukkaron omintakeiseen tyyliin puusta tehdyt rakennusten seinät, katot, aidat ja lukuisat halkopinot, jotka tarjoavat lepakoille lukemattomia vaihtoehtoja väliaikaisiksi piilopaikoiksi. Yksittäisten lepakoiden levähdyspaikkojen etsiminen tällaisesta ympäristöstä onkin lähes mahdotonta, koska sopivia koloja, laudanrakoja tms. on runsaasti eri puolilla aluetta. Myös jonkin laudanraon määritteleminen suojelluksi levähdyspaikaksi olisi kyseenalaista, koska lepakot todennäköisesti käyttävät yksittäistä piiloa vain lyhyen aikaa ja vaihtoehtoisia piiloja on tarjolla tuhansia. Kuva 2. Lepakkohavainnot selvitysalueella. TMI VESPERTILIO

29 NAANTALIN HERRANKUKKARON LUONTOSELVITYKSEN JATKOTYÖ Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Herrankukkaron lepakkolajistoon kuuluvat vakituisesti ainakin pohjanlepakko ja viiksi/isoviiksisiippa (tämän lajiparin erottaminen toisistaan äänen perusteella on mahdotonta) sekä satunnaisena pikkulepakko. Ruokailevia lepakoita tavattiin alueella vain heinä-elokuussa ja havainnot keskittyivät voimakkaasti alueen rakennettuun osaan. Tämän perusteella voidaan todeta, että alueella ei ole sellaisia kohteita, joissa lepakot olisivat alttiina maankäytössä tapahtuville muutoksille (ellei alueen rakennuksia laajamittaisesti pureta). Metsäalueiden ottaminen muuhun käyttöön ei vähennä lepakoiden elin- ja ruokailumahdollisuuksia alueella. Osa havaituista lepakoista todennäköisesti saapuu alueelle ruokailemaan kauempaa, kun taas osalla yksilöistä saattaa olla levähdyspaikkoja alueella. Yksittäisten yksilöiden levähdyspaikkojen löytäminen on alueen rakennusten runsaudesta ja rakennustavasta johtuen kuitenkin lähes mahdotonta. Nämä paikat ovat myös tyypillisesti luonteeltaan väliaikaisia, eikä niillä siksi ole suurta suojelullista arvoa, varsinkin ottaen huomioon alueella sijaitsevien vaihtoehtoisten levähdyspaikkojen määrän. Alueella ei havaintojen perusteella ole lepakoiden lisääntymispaikkoja. Muita direktiivilajeja (liito-oravaa tai viitasammakkoa) ei Herrankukkaron alueella esiinny. Tämän selvityksen kattamat lajit eivät siten aiheuta rajoituksia alueen maankäytön suunnittelussa. Kirjallisuus Dejong, J.: Habitat Use, Home-Range and Activity Pattern of the Northern Bat, Eptesicus-Nilssoni, in a Hemiboreal Coniferous Forest. Mammalia 58, (1994) Dietz, C., Nill, D. & Helversen, O. V.: Handbook of the Bats of Europe and Northwest Africa. A & C Black Publishers Ltd (2009) Kyheröinen, E.-M., Osara, M. & Stjernberg, T.: Agreement on Conservation of Bats in Europe. Update to the national implementation report of Finland,. Inf.EUROBATS.MoP5.19 (2009) Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I.: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu, (Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, 2010). SLTY ry. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille ( (2011) Wermundsen, T. & Siivonen, Y. Foraging habitats of bats in southern Finland. Acta Theriol. (Warsz.) 53, (2008) TMI VESPERTILIO

30 NAANTALIN HERRANKUKKARON LUONTOSELVITYKSEN JATKOTYÖ TMI VESPERTILIO Lepistönpolku Aura Ville Vasko FM, biologi p vaskonville@gmail.com TMI VESPERTILIO

31 Rymättylän kunta Herrankukkaron asemakaava-alueen luontoselvitys

32 Rymättylän kunta HERRANKUKKARON ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisältö: 1 JOHDANTO 1 2 TYÖN SUORITTAMINEN JA MENETELMÄT SELVITYSALUE JA TYÖVAIHEET ARVOKKAIDEN ALUEIDEN VALINTAPERUSTEET UHANALAISUUSLUOKITUS 2 3 KASVILLISUUS 3 4 ELÄIMISTÖ 4 5 LUONNONSUOJELULLISESTI ARVOKKAAT ALUEET JA SUOSITUKSET 4 LÄHTEET 5 LIITTEET: Liite 1. Liite 2. Kasvillisuus Luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet

33 Rymättylän kunta HERRANKUKKARON ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 1 JOHD ANTO Työn tavoitteena on laatia asemakaavoitusta palveleva luontoselvitys Herrankukkaron alueelta Rymättylän kunnassa. Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet ja kohteet sekä esittää suosituksia maankäyttöön. Lähtökohtana on, että kaavassa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaava-alueella. Nämä tavoitteet on mainittu maankäyttö- ja rakennuslaissa (Asemakaavan laadinta MRL 54 ). Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa ympäristöhaittojen vähentäminen sekä rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Selvityksen on laatinut FM, biologi Marja Nuottajärvi Suunnittelukeskus Oy:n Tampereen aluetoimistosta. 2 TYÖN SUORITTAMINEN JA MENETELMÄT 2.1 Selvitysalue ja työvaiheet Selvitysalue (rajaus esitetty liitteissä 1 ja 2) sijoittuu Rymättylän kuntaan Airismaan saaren rantaan. Aluetta rajaavat pohjoisessa ja idässä meri, etelässä viljellyt pellot ja lännessä Luotojentie. Selvitysalueella sijaitsee kokous- ja virkistyspalveluja tarjoava matkailuyritys Herrankukkaro, joka on rakentunut vanhan kalastajatilan ympärille. Muutoin selvitysalue on itäosan mökkitonttia lukuun ottamatta rakentamaton. Selvitysalueen luonnonympäristön nykytilaa selvitettiin lähtötietojen ja alueella suoritetun maastokäynnin avulla. Aluetta koskevia lähtötietoja tarkistettiin ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta ja alueelta aiemmin laadituista selvityksistä. Herrankukkaron asemakaava-alue sisältyy Airismaa - Aasla osayleiskaavaalueeseen, jonka pohjaksi on laadittu luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2001: Airismaa Aasla osayleiskaava-alueen luontoselvitys). Laaditun luontoselvityksen mukaan Herrankukkaron asemakaava-alueelle ei sijoitu erityisiä luontoarvoja. Selvitysalueella suoritettiin maastokäynti 25. heinäkuuta 2006, jolloin inventoitiin alueen luontotyypit ja kasvillisuus. Inventointiin käytettiin aikaa noin 3 tuntia. Inventoinnissa alue jaettiin kasvillisuuskuvioihin Toivosen & Leivon (1993) esityksen mukaan. Alueelta inventoitiin arvokkaat luontokohteet kappaleessa 2.2 esitetyillä perusteilla. Alueelta rajattujen luonnonsuojelullisesti arvokkaiden alueiden säilyttämisestä ja rajaamisesta annetaan tässä raportissa suositukset. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja tai erityisesti suojeltavia eläinlajeja ei ole tämän selvityksen yhteydessä lajikohtaisin menetelmin inventoitu. Lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella laadittiin kirjallinen raportti liitekarttoineen. Liitekartalla 1 on esitetty alueen kasvillisuuskuviot ja liitekartalla 2 on esitetty luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet. 2.2 Arvokkaiden alueiden valintaperusteet Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueena. Mitä har-

34 Rymättylän kunta HERRANKUKKARON ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Uhanalaisuusluokitus vinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse, sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsänhoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti. Kansainvälisesti arvokkaat kohtee t. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LSL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat k ohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Paikallisesti arvokkaat kohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (ML 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. Uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen (Rassi ym. 2001), joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Lajien alueellinen uhanalaisuus on uuden uhanalaisuusluokituksen mukainen (alueellinen uhanalaistarkastelu 2004), jossa aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen. Lajit jaetaan kahteen luokkaan, alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). Uhanalaisiksi lajeiksi on lisäksi huomioitu ne lajit, jotka on mainittu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 4, vaikka laji ei ole mukana uudessa uhanalaisten lajien listassa.

35 Rymättylän kunta HERRANKUKKARON ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 3 3 KASVILLISUUS Selvitysalue sijoittuu hemiboreaaliselle Lounaisen rannikkomaan metsäkasvillisuusvyöhykkeelle sekä Varsinais-Suomen eliömaakuntaan. Alueelta inventoidut kasvillisuuskuviot on esitetty liitekartalla 1. Tuore mustikkatyypin havupuukangas Selvitysalueella on tuoretta mustikkatyypin havupuukangasta etelä- ja pohjoisrinteiden alaosissa sekä itä- ja länsiosien notkelmissa. Tuoreen kankaan puusto koostuu kuusesta (Picea abies), männystä (Pinus sylvestris) sekä sekapuuna kasvavista pihlajasta (Sorbus aucuparia), koivusta (Betula sp.) ja raidasta (Salix caprea). Pohjoisrannan tuoreella kankaalla vesirajassa kasvaa lisäksi tervaleppää (Alnus glutinosa). Pensaskerroksessa kasvaa katajaa (Juniperus communis) ja lehtipuiden taimia. Kenttäkerroksen lajistoa ovat mustikka (Vaccinium myrtillus), sananjalka (Pteridium aquilinum), metsäkastikka (Calamagrostis arundinacea), lampaannata (Festuca ovina), puolukka (Vaccinium vitis-idaea), variksenmarja (Empetrum nigrum), jokapaikansara (Carex nigra), yövilkka (Goodyera repens), kevätpiippo (Luzula pilosa) ja metsälauha (Deschampsia flexuosa). Vähäisinä esiintyvät myös suopursu (Ledum palustre) ja variksenmarja (Empetrum nigrum). Aivan selvitysalueen eteläreunalla tuoreella kankaalla sijaitsee metsätie, jonka reunoilla ja kosteissa ajourissa kasvaa mm. puna-apilaa (Trifolium pratense), niittysuolaheinää (Rumex acetosa), siankärsämöä (Achillea millefolium), nurmilauhaa (Deschampsia cespitosa), timoteitä (Phleum arvense), maitohorsmaa (Epilobium angustifolium), valkoapilaa (Trifolium repens), lehtohorsmaa (Epilobium montanum), rönsyleinikkiä (Ranunculus repens), leskenlehteä (Tussilago farfara), ojakärsämöä (Achillea ptarmica), keltamaitetta (Lotus corniculatus), rätvänää (Potentilla erecta), jänönsaraa (Carex ovalis), tuoksusimaketta (Anthoxanthum odoratum) ja röyhyvihvilää (Juncus effusus). Kuivahko puolukkatyypin mäntykangas Selvitysalueen etelään laskevassa rinteessä on kuivahkoa puolukkatyypin mäntykangasta, jota on harvennushakattu. Väljä puusto koostuu vanhasta männiköstä, jossa sekapuuna kasvaa niukalti kuusta, rauduskoivua (Betula pendula) ja pihlajaa (Sorbus aucuparia). Pensaskerroksessa kasvaa katajaa, vadelmaa (Rubus idaeus), kuusen ja lehtipuiden taimia sekä muutama pieni tammentaimi (Quercus robur). Harvennushakkuu on muuttanut kenttäkerroksen lajistoa, jota ovat lampaannata, puolukka, mustikka, kangasmaitikka (Melampyrum pratense), metsälauha, maitohorsma, oravanmarja (Maianthemum bifolium), metsätähti, sananjalka, kevätpiippo, ahosuolaheinä (Rumex acetosella), kissankello (Campanula rotundifolia), päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) ja kanerva (Calluna vulgaris). Rinteessä kasvaa myös hajanaisesti muutama yksilö vaarantuneeksi uhanalaiseksi luokiteltua keltamataraa (Galium verum). Kalliomänniköt Selvitysalueen keskiosissa on itä länsisuuntaisia kallioharjanteita, joilla kasvaa harvaa kitukasvuista kalliomännikköä. Kalliopainanteissa kasvaa myös joitain kuusia, koivuja ja pihlajia. Kallioita peittää valtaosin yhtenäinen jäkälikkö. Jäkäliköillä kasvaa harmaaporonjäkälää (Cladina rangiferina), valkoporonjäkälää (Cladina arbuscula), palleroporonjäkälää (Cladina stellaris) ja isohirvenjäkälää (Cetraria islandica). Niukkalajisen kenttäkerroksen lajistoa ovat lampaanata, puolukka, mustikka, metsälauha, variksenmarja ja kallioimarre (Polypodium