Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Saukko

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Saukko

2 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Oppimisympäristö Toimintavuoden yhteiset tavoitteet: Lapsen Vasut toiminnan suunnittelussa Digitalisaatioon liittyvä tavoite Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Laaja-alainen osaaminen Oppimisen alueet Yhteistyö ja viestintä Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Etunimi Sukunimi 2

3 Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Saukon toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan (varhaiskasvatuslautakunta ) Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta Saukossa pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Yksikön toimintasuunnitelma on laadittu toimintakaudelle ja siihen kirjataan toimintakauden varhaiskasvatuksen painopistealueet ja kehittämiskohteet. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä perheen kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Ryhmäkohtainen toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin Etunimi Sukunimi 3

4 Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritetyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan Arvot ymmärretään tavoitetiloina, johon pyritään toiminnan kautta. Helsingin varhaiskasvatuksen arvot myös suuntaavat toimintaa, jotka näkyvät Saukon toiminnassa. Toiminta Saukossa edistää; yhdessä elämisen taitoja( tasa-arvo) omien ratkaisumallien löytymistä ja itsensä ilmaisemista(lapsen oikeudet ja lapsuuden itseisarvo) kestävän elämäntavan ja kohtuullisuuden periaatteen oppimista(terveellinen ja kestävä elämäntapa sekä ihmisenä kasvaminen) kieli- ja kulttuutitietoisuuteen kasvamista sekä hyvä yhteistyö päiväkodin ja kodin välillä(yhdenvertaisuus) Etunimi Sukunimi 4

5 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen yksikössämme Päiväkoti Saukossa panostamme lapsen päivähoidon aloittamiseen. Autamme lasta hahmottamaan aloitukseen liittyviä vaikeitakin tunteitaan sanoittamalla ja tukemalla tunteiden käsittelyä. Jokaisessa ryhmässä löytyy päivästrukstuuri kuvina. Tutustumisjakson aikana aloituskeskustelussa kartoitamme lapselle tuttuja tapoja ja lohtua tuovia asioita, jotta päivähoidon aloitus helpottuu. Tutustumisjakso vanhempien kanssa edistää lapsen sopeutumista päivähoitoon. Tutustuminen kestää yleensä noin viikon tai kaksi, tänä aikana lapsen kanssa tutustutaan päiväkotiin vähitellen. Näin lapsi saa tutustua rauhassa oman turvallisen huoltajansa kanssa uuteen paikkaan. Lapsilla on mahdollisuus halutessaan purkaa ikäväänsä aikuisen läheisyyden avulla. Lohdutamme ja ymmärrämme lapsen ikävää. Kiireetön ilmapiiri luodaan toimimalla pienemmissä ryhmissä, jolloin mahdollistetaan lapsen aloitteiden kuuleminen sekä vahvistetaan turvallista oloa lapselle. Aloittamisen tukena lapsella voi olla kuvia omista läheisistään tai tuttu turvalelu esim. unilelu. Ryhmissä on näkyvillä päivärytmi kuvin, joista lapsen on helppo jäsentää päivän kulkua yhdessä aikuisen kanssa ja hahmottaa milloin huoltajat tulevat taas hakemaan Etunimi Sukunimi 5

6 Oppimisympäristö Saukon oppimisympäristönä toimii koko rikas kaupunkimme. Jätkäsaaren ympäristö asuin-, kulttuuri- sekä luontoalueineen toimii päivittäisenä oppimisympäristönämme. Hyödynnämme muun muassa lähialueen leikkipuistoja, urheilukenttiä, kirjastoja sekä museoita. Kaikki Saukon ryhmät hyödyntävät myös Lapinlahden aluetta oppimisympäristönään. Lapinlahti on meille arvokas luontokohde kaiken urbaanin ympäristön keskellä. Oppimisympäristömme tukee lasten leikkiä: annamme tilaa ja aikaa leikille. Toimintaympäristö ja päivän rakenne on suunniteltu siten, että pitkäkestoinen leikki mahdollistuu. Käytämme oppimisympäristössä kuvia tukemaan lasten arjen sujumista. Lapsiryhmän tarpeet ja kiinnostus ohjaavat meitä muokkaamaan oppimisympäristöä. Oppimisympäristömme tukee lapsen turvallisuuden tunnetta, sillä meillä on tilaa tunteille, mielipiteille ja toisen kohtaamiselle Etunimi Sukunimi 6

7 Lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa Jokaiselle lapselle avataan uusi varhaiskasvatussuunnitelma toimintakaudeksi. Toimintakauden alussa opitaan tuntemaan toisemme ja ryhmien aikuiset tekevät havaintoja lapsista. Havainnoit dokumentoidaan työvälineenä käytettävään kaavakkeeseen. Tiimikokouksissa kerätään dokumentit ja lastentarhanopettaja valmistelee lapsen vasukeskustelun, joka pidetään yhdessä vanhempien kanssa. Lastentarhanopettajat dokumentoivat suunnitelmat ja ovat vastuussa suunnitelmien toteutumista säännöllisellä arvioinnilla tiimipalavereissa. Ryhmän toiminnansuunnittelua arvioidaan säännöllisesti, jotta ryhmät voivat toimintaa muuttamalla tai lisäämällä, vastata paremmin lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lastentarhanopettaja arvioi yhdessä vanhempien kanssa keväällä, miten toiminnan tavoitteet ovat vastanneet lapsen yksilölliseen vasuun Etunimi Sukunimi 7

8 Digitalisaation tavoite varhaiskasvatuksessa Yksikön tavoite; ryhmät ottavat 100 Oivallusta mediareppuun -materiaalin aktiiviseen käyttöön. Materiaali on jaoteltu varhaiskasvatussuunnitelman oppimisen alueiden mukaisesti ja antaa mahdollisuuksia oivaltaa ja kokea lasten kanssa jotain uutta. Jokainen ryhmä valitsee yhden oivalluksen, jota työstetään projektina yhdessä lasten kanssa. Alueen yhteinen tavoite; Pedagogisen digiosaamisen kehittäminen ja jakaminen alueella järjestetään alueellisia työpajoja, jossa vastuuhenkilöinä digiagentit, muutama lto alueelta. Ensimmäinen tammikuussa 2019 Marika Jansson vastuuesimiehenä. lisäksi hakeudutaan koulutuksiin, jotka tukevat osaamista toimipisteissä otetaan aktiviseen käyttöön - Sata ideaa mediareppuun Etunimi Sukunimi 8

9 Toimintakulttuuri Saukossa Toimimme päivittäin pienemmissä lapsiryhmissä, jossa mahdollistuu lapsen kokonaisvaltainen kohtaaminen, oppiminen ja spontaanit oivallukset. Pienryhmätoiminnalla ja ryhmien porrastuksin esim. ulkotoiminnassa, tuemme pitkäkestoista leikkiä ja samalla hyödynnämme tiloja monipuolisesti. Vuorovaikutuksemme lasten ja perheiden kanssa on läsnäolevaa ja positiivista. Jokainen lapsi on meille arvokas omana itsenään ja tämä näkyy lasten kohtaamisessa. Luomme iloisen ja kannustavan ilmapiirin. Iloitsemme lapsista ja tämä näkyy toimintakulttuurissamme. Yhteisöllisyyttämme tukee se, että teemme yhdessä työtämme positiivisella otteella ryhmien välillä että perheiden kanssa yhteistyössä. Toimimalla rauhallisesti eri tilanteissa, meillä on aikaa pysähtyä lasten asioiden äärelle ihmettelemään yhdessä. Lasten vahvuudet, yksilölliset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet ohjaavat toimintakulttuurimme rakentumista. Sujuva arki ja ryhmän tuttu struktuuri, jossa pohjalla on yhteisten sopimusten noudattaminen, luovat turvallisuutta toimintakulttuurimme. 9

10 Leikki ja monipuoliset toimintatavat Päiväkoti Saukossa luomme pienryhmätoiminnalla mahdollisuuksia pitkäkestoiselle leikille. Aikuiset havainnoivat lasten leikkejä ja kannattelevat niiden jatkumista myös sisältä ulos. Tiloja ja oppimisympäristöä muokataan vastaamaan lasten leikkitarpeita siten, että lapset saavat kokeilla mahdollisimman monipuolisesti erilaisia leikkejä. Jonkin leikin saadessa tulta alleen ryhmissä, aikuiset tukevat leikin jatkumista ja rikastavat sitä kehittäen leikkiä eteenpäin yhdessä lasten kanssa. Aikuisten tehtävä on tukea ja auttaa lasten leikkien kehittymistä ja toisaalta antaa lapsille tarvittaessa leikkirauha. Lastentarhanopettajat hyödyntävät lasten leikkejä toiminnan suunnittelussa. Havaintoja leikeistä dokumentoidaan kirjaamalla, videoiden ja valokuvaamalla. Dokumentteja tarkastellaan yhdessä lasten kanssa ja hyödynnetään monipuolisesti. Toimintatapojen keskiössä on leikki, minkä lisäksi hyödynnämme osaamistamme draaman, kuvataiteen, musiikin sekä liikunnan saralla. 10

11 Laaja-alainen osaaminen Osallisuus ja vaikuttaminen toteutuu päiväkoti Saukossa esimerkiksi lasten yhteisissä kokoontumisissa, jossa ohjaamme lasta arvioimaan itse onnistumisiaan ja kokemuksiaan. Aikuinen sanoittaa ja tukee lapsen itsearviointia onnistumisia vahvistamalla ja myötätunnon herättelyllä. Ajattelun ja oppimisen taitojen opettelu tapahtuu pienemmissä ryhmissä, riittävän haastavien tehtävien äärellä, yhdessä lapsen taidot tuntevan aikuisen kanssa. Itsensä huolehtiminen ja arjentaidot; lapset kasvatetaan meillä vastuuseen osallistumalla mahdollisimman paljon itse omasta itsestään, toisesta huolehtimiseen ja yhteisiin arjen askareisiin. Kaveritaitojen opettelulla, ohjaamme lasta rakentavaan vertaisvuorovaikutukseen. Monilukutaitoa, tieto- ja viestintäteknologista osaamista edistämme hyödyntäen oppimisympäristöämme; retkillä havainnoimme kirjaimia, numeroita, teknologiaa ja erialisia merkkejä/logoja. Mediareppu-projekti on rikastuttamassa lasta itseään ja ympäristön kohtaamista. Sekä mahdollistaa erilaisten mediavälineiden käytön. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; arjessa korostetaan hyviä tapoja ja kohteliaisuutta. Suvaitsevaisuutta ja avarakatseisuutta on jokaisessa päivittäisissä tilanteissa ja kohtaamisissa Etunimi Sukunimi 11

12 Oppimisen alueet Saukon kehittämisen alueiksi olemme sopineet Tutkin ja toimin ympäristössäni tutkimme Jätkäsaaren ympäristöä, joka toimii päivittäisenä oppimisympäristönämme tutkimme erilaisia merkkejä ja symboleja kaupunkiympäristössä hyödynnämme hyviä liikenneyhteyksiä (raitiovaunu, metro) lähipuistot mahdollistavat lasten monipuoliset leikit Kasvan, liikun ja kehityn liikumme monipuolisesti sisällä ja ulkona hyödynnämme lähialueen liikuntapuistoja ja urheilukenttiä Etunimi Sukunimi 12

13 Yhteistyö ja viestintä Huoltajien osallisuus viestinnässä Kohtaamme lasten huoltajat päivittäin, jolloin vaihdamme lapsen tärkeät kuulumiset. Ryhmät lähettävät tiedotteita ryhmän kuulumisista ja tärkeistä päivämääristä sähköpostitse. Yleinen tieto kulkee pääsääntöisesti sähköpostilla huoltajille. Vanhempainiltoja ja -tapaamisia toimintakauden aikana Ryhmien toimintaa voi seurata Instagramissa, jonne päivitämme kuvia toimintamme sisällöistä. Kokoonnumme yhteisiin juhliin: Halloween, isänpäiväaamiainen, äitienpäivä, isovanhempien päivä jne. Lasten huoltajien kanssa käydään vuosittain Vasu-ja Hyve4 - keskustelu sekä arviointikeskustelu. Päiväkodin johtajan kuukausiterveiset vanhemmille Saukossa toimii vanhempainyhdistys Monialainen yhteistyö Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Neuvola Seurakunta Yksityiset päiväkodit Alueellinen perhetyö 13

14 Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Henkilöstömme on sitoutunut toiminnan arviointiin ja sen tukena on ryhmän toiminnansuunnitelma. Arvioinnin kohteena ovat lasten kohtaaminen ja laadukas vuorovaikutus lapsiryhmässä, tavoitteiden asettaminen, toiminnan suunnittelu, toiminnan sisältö, lasten osallisuuden toteutuminen, toiminnan pedagogisuus, työtavat sekä ilmapiiri. Työntekijät arvioivat itse itseään, minkä lisäksi tiimit arvioivat omaa toimintaansa ja lopulta koko työyhteisö arvioi onnistumisia ja kehittämisen kohteita. Tiimit jakavat tietoa omasta toiminnastaan myös muille ryhmille mahdollistaen kehittymisen vertaisoppimisen ja inspiroitumisen avulla. Kehitämme työtämme havainnoimalla ja arvioimalla omaa toimintaamme lapsiryhmissä sekä havainnoimalla esimerkiksi lasten sitoutumista toimintaan. Sitoutuneisuutta tarkkailemalla pääsemme arvioimaan toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Pyydämme palautetta perheiltä, esimieheltä sekä toisiltamme, palautteen pohjalta muutamme toimintaamme lapsille tarkoituksenmukaisemmaksi. Suora ja rakentava palaute tuo lisää työkaluja työmme kehittämisen tueksi. Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jonka keskiössä on lapsi kaikkine yhteisöineen. Kehitämme toimintaamme lasten näkökulmasta käsin, huomioiden lapsen osana yhteisöjään sekä ympäröivää maailmaa. Vertaispalaute ja vertaisryhmän esittämät kysymykset kehittävät, edistävät ja osallistavat lapsen omia arviointitapoja. 14

15 Vanhempien kanssa ja työyhteisössä on on sovittu toimenpiteitä yksikön turvallisuuden vahvistamiseksi hyvä perehdytys sijaisille ja uusille työntekijöille turvallisuusasioissa Työntekijällä/sijaisella on lapsilistat käytössä ja tiedossa vastuullaan olevat lapset pihatoiminta on osa varhaiskasvatusta, jossa aikuinen havainnoi, ohjaa ja valvoo vanhempien kanssa sovittu porttien aukaisemisesta ja sulkemisesta kaverisuhteiden vahvistaminen pienryhmä toiminnalla aikaa lapselle hyvän vuorovaikutussuhteen luomiseen toisiin lapsiin ja aikuisiin Etunimi Sukunimi 15