Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kissankello- Pehtoori

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kissankello- Pehtoori

2 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Oppimisympäristö Toimintavuoden yhteiset tavoitteet: Lapsen Vasut toiminnan suunnittelussa Digitalisaatioon liittyvä tavoite Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Laaja-alainen osaaminen Oppimisen alueet Yhteistyö ja viestintä Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen 2

3 Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan (varhaiskasvatuslautakunta ) Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä perheen kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Ryhmäkohtainen toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. 3

4 Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan Vasuperusteissa määritellyt arvot: Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa 4

5 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Lapsen aloittaessa päivähoidon hänen tulee saada tarvittava tuki hyvälle aloitukselle. Sovitaan missä vuorossa oleva työntekijä ottaa päävastuun lapsen ohjauksesta päivän aikana. Ryhmää tiedoitetaan uuden lapsen aloituksesta hyvissä. Aloituskeskustelu pidetään kahden viikon sisällä lapsen päivähoidon aloituksesta. Vanhemmat voivat tutustua yhdessä lapsensa kanssa päiväkodin arjen käytäntöihin. Lapsi voi ottaa mukaan esim. perheenjäsenten valokuvia tai turvalelun helpottamaan sopeutumista uutteen ryhmään. Jos lapsella on jo sisaruksia päiväkodissa niin hän voi vierailla sisaruksen ryhmässä. Lapsiryhmät muodostuvat pääsääntöisesti ikärakeenteellisesti pienien ja isojen lasten ryhmiin. Lapsen siirtyessä toiseen ryhmään keskustellaan asiasta ennakkoon vanhempien ja henkilöstön välillä. Siirrosta pyritään tekemään mahdollisemman luonteva ottaen huomioon lapsen erityistarpeet. Lapsi saa tutustua uuteen ryhmään ennakkoon kun siirtyminen tapahtuu oman päiväkodin sisällä. Siirryttäessä uuteen päiväkotiin pidetään myös siirtokeskustelu perheen luvalla. Vuosittain käydään yhdessä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Siihen valmistaudutaan huolella. Ennen keskustelua kasvattaja käy läpi tiiminsä jäsenten kanssa yhteiset näkemykset lapsen toiminnasta ja tarpeista ryhmässä sekä haastattelee lasta. Kevään arviointikeskusteluissa palataan aiemmin kirjattuihin asioihin. 5

6 Oppimisympäristö Lasten oppimisympäristö laajenee päiväkodin sisätiloista pihaan ja lähiympäristöön. Lasten osallisuus oppimisympäristön muokkaamisessa lähtee heidän kiinnostuksen kohteistaan ja se on jatkuva prosessi. Kehitämme päiväkodin oppimisympäristöä lasten tarpeiden mukaisesti ja lapset otetaan mukaan suunnitteluun mm. havainnoimalla heidän leikkejä sekä haastattelemalla. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa mm. ryhmien leikkinurkkauksiin ja pelien sijoitteluun. Henkilöstön kanssa olemme porrastaneet toiminnan kannalta ryhmien ulkoiluaikoja, jotta kaikilla lapsilla olisi tilaa touhuta pihalla. Toimintavuoden aikana kiinnitämme erityistä huomiota pihapedagogiikkaan. Ulkoilu rakentuu hyvästä pihavalvonnasta ja ohjatusta toiminnasta. Retkeilemme Viikin luontoalueella ja käymme säännöllisesti Viikin kirjastossa, kirjastoautossa ja Malmitalolla. Osallistumme mielellämme yhteistyökumppaneiden tarjoamiin projekteihin. 6

7 Lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa Lapsen varhaiskasvatuksen tavoitteet huomioidaan ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmassa (VASU). Ryhmän VASU ohjaa toiminnan suunnittelua. Lasta havainnoidaan ja haastatellaan päiväkodin arjessa. Seurataan lasten mielenkiinnonkohteita, haasteita ja vahvuuksia. Kun tiimissä suunnitellaan toimintaa niin mietitään Mitä ryhmä tarvitsee? Mistä nämä lapset ovat kiinnostuneita? Millaisia vahvuuksia lapsilla on? Havainnot kirjataan ylös joista rakentuu ryhmän oma yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma. 7

8 Digitalisaation tupa-tavoite varhaiskasvatuksessa Toimintavuoden aikana tuomme esille päivähoidon arjen näkyvyyttä ja panostamme sähköiseen viestintään. Avaamme varhaiskasvatusyksikkö Kissankello-Pehtoorin jokaisessa tiimissä ryhmän oman Instagram tilin josta vanhemmilla on mahdollisuus seurata ryhmän tapahtumia reaaliajassa. Tiimit ovat viikoittain sähköisesti yhteydessä vanhempiin. Viestissä kerrotaan ryhmän toiminnasta ennakkoon tai jälkeenpäin. Varhaiskasvatusalueen yhteinen digitalisaatio tavoite: Toimintakulttuurin kehittäminen digitalisaation mahdollisuuksia ja kokemuksia monipuolisesti hyödyntäen. Otetaan käyttöön koko alueella sähköinen tiedottaminen Jaetaan digitaalista osaamista yksiköissä ja alueella Alueella pidetään yhteinen digiviikko vko 11/2019. Etunimi Sukunimi 8

9 Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Lapset, vanhemmat ja henkilökunta ovat samanvertaisia. Vuoropuhelu vanhempien kanssa on tärkeää, jotta saamme heidän ajatuksensa ja toiveensa esille liittyen lapsen oppimiseen ja kasvatukseen. Kohtaamme jokaisen lapsen sensitiivisesti. Annamme lapselle aikaa yhteiselle keskustelulle. Kuullaan lasten ajatuksia ja toiveita. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja ilmaista mielipiteensä asioista. Kohtaamme ja huomioimme jokaisen lapsen jokaisena toimintapäivänä kun he ovat läsnä päiväkodissa. Lapset voivat luottaa meidän kasvattajien apuun ja tukeen erilaisissa tilanteissa. Päivittäiset pienet keskusteluhetket huoltajien kanssa luovat luottamusta ja turvallisuutta lasten hoitopäiviin. Käytämme vasukeskusteluissa kysymystä; Kerro lapsestasi? Arvioimme toimintaa keväällä 2019 yhdessä vanhempien ja lasten kanssa porttikahvien merkeissä. Etunimi Suunimi 9

10 HENKILÖKUNNAN AJATUKSIA SENSITIIVISYYDESTÄ: Mitä se sinulle merkitsee; TUNNEÄLYÄ, HERKKYYTTÄ HUOMIOIMISESSA herkkyyttä, hienovaraisuutta, kykyä aistia ja tuntea eri tavoin LÄSNÄOLOA LAPSELLE, LÄSNÄ TYÖYHTEISÖLLE, OLLA HERKÄSTI LÄSNÄ, USKALTAA KYSYÄ, LÄHESTYÄ KOHTELE TOISTA NIIN KUIN HALUAISIT ITSEÄSI KOHDELTAVAN; SANAT/ TEOT Herkkyys havaita lapsen aloitteita ja osata kuunnella KUUNTELEN TOISTA, ANNAN ERI TUNTEIDEN NÄKYÄ JA HYVÄKSYN NE, OLEN LÄSNÄ, KUUNTELEN AVOIMESTI LÄSNÄOLOA, KUUNTELEMISTA, SAATAVILLA OLOA/ AVOIMUUTTA ASIOILLE, KUNNIOITTAMISTA, LÄMPÖÄ Herkkyyttä aistia, myötätuntoa, rinnalla kulkijaa, tunteiden tunnistamista, (omat tunteet, tavat), tasapuolisuutta, vaikuttamisen mahdollisuutta. Myotäelämistä, kykyä aistia tunnetiloja niin lasten kuin aikuistenkin ARVOSTUS,KUNNIOITUS,HUOMIOIMINEN, HAVAINNOIMINEN, OMATOIMINNAN MUKAUTTAMINEN RAUHALLINEN SE TARKOITTAA MINULLE LÄSNÄOLOA LAPSEN KANSSA, SITÄ ETTÄ PYRIN TUNTEMAAN YHTEYTTÄ LAPSEEN KATSEKONTAKTILLA SEKÄ HENKISELLÄ-ETTÄ FYYSISELLÄ KEHOLLANI, LUKEMAAN JOKAISTA LASTA ÄÄNETTÖMÄSTI. HETKESSÄ OLEMISTA JOKA EI ONNISTU JOS ITSE EI OLE HENKISESTI LÄSNÄ Aito läsnäolo ja oikea tunne Kuulemista, huomaamista ja huomioimista. Syliä, ymmärrystä, toisen kunnioittamista TUNNEÄLYÄ OSATA ASETTUA TOISEN ASEMAAN, OLLA AIDOSTI LÄSNÄ. LAPSEN YKSILÖLLISTEN PIIRTEIDEN JA TARPEIDEN HUOMIOIMINEN. Herkät korvat kuunnellaan, aistitaan, huomioidaan toisen tunteita ja tarpeita ja toimitaan sen mukaan. Ollaan tuntosarvet pystyssä. KUUNTELEMISEN TAITO, MYÖTÄTUNTO, AITO LÄSNÄOLO. Ollaan ihmisiä ihmisille, toisen kunnioittaminen. 10

11 Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laajaalaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. (yksikön nostot/kehittämisen alueet. Laajaalaisen osaamisen alueet on kuvattu kattavasti Helsingin Vasussa.)

12 Oppimisen alueet (yksikön nostot/kehittämisen alueet. Oppimisen alueet on kuvattu kattavasti Helsingin Vasussa.)

13 Yhteistyö ja viestintä Huoltajat voivat osallistua päiväkodin toimintaan kertomalla toiveitaan syksyllä vanhempain tilaisuudessa ja varhaiskasvatussuunnitelman kirjaamisen yhteydessä. Vanhemmat voivat osallistua päiväkodin retkien, juhlien ja tapahtumien suunnitteluun ja toimintaan. Vanhemmilla on mahdollisuus kokoontua päiväkodin tiloissa vanhempaintoimikuntana ja suunnitella yhdessä henkilöstön kanssa yhteistä toimintaa päiväkodissa. Vuosittain pidetään myös isovanhempien-, isä- ja äitienpäivä tapahtuma. Päiväkodissa järjestetään vuosittain kolme vuotta täyttäville lapsille neuvola päivähoidossa -tilaisuus johon lapsi osallistuu yhdessä vanhempansa kanssa. Huoltajille viestitetään tiimien toiminnasta viikottain sähköpostin välityksellä. Vanhempain tilaisuudessa syksyllä sovitaan vanhempien kanssa tiimin tiedottamisen käytännöt. Vanhemmille lähetetään valokuvia arjen näkyväksi tekemiseksi. Tiimit huolehtivat ryhmän ilmoitustaulun päivittämisestä. Keväällä päiväkodin pihalla järjestetään porttikahvit jolloin vanhemmilla on mahdollisuus arvioida toimintaa sekä tuoda esille uusia ideoita. Saamme arvokasta tietoa vanhemmilta asiakaskyselyiden kautta ja voimme kehittää myös tätä kautta toimintaamme vanhempien toivomaan suuntaan. 13

14 Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

15 Pedagoginen dokumentointi Mitä ja miten arvioimme: Arvioimme toimintaamme henkilöstön kanssa jatkuvasti. Työntekijän itsearvio ja hän kehittää omaa toimintaa sekä peilaa sitä oman tiiminsä kautta käyttäen apunaan tiimikokouksia (1xvko), pedagogissa tiimejä (2xkk) sekä koko yksikön pedailtoja 2x toimikausi). Oman työnsä arvioinnin kautta saadaan oma työ näkyväksi ja löydetään mahdolliset kehittämistarpeet. Kirjaamme syksyisin ryhmävarhaiskasvatussuunnitelman jota käytämme työvälineenä koko toimintavuoden aikana. Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään aina tarvittaessa. Dokumenttiin kirjaamme tiimin yhteiset sopimukset arjen käytänteistä ja toimintatavoista. Suunnitelmaan kirjataan myös lapsiryhmän sen hetkiset vahvuudet ja tavoitteet. Henkilöstö miettii ja kirjaa yhteiset toimintatavat mm. miten voivat ottaa lapset mukaan toiminnansuunnitteluun esim. lastenkokoukset ja -äänestykset. Esimies käy vuosittain henkilöstön- ja tiimien kehityskeskustelut. Keskusteluissa arvioidaan tiimien toimintaa ja käytäntöjä sekä henkilöstön koulutustarpeita. 15